Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä

Transkriptio

1 Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä

2 Tämä analyysi perustuu Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010 tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:n TNS Gallup Oy:llä, joka haastatteli tutkimusta varten 3000:ta vuotiasta kuluttajaa Manner-Suomen alueella marraskuussa Tässä analyysissä kuvataan viestintäyhteyksien ikäluokittaiset ja maakunnalliset levinneisyydet. Lisäksi selvitetään, miten pääasiallinen internetyhteyden luokka vaikuttaa viestintäpalvelujen käyttöön, laajakaistan kuukausihintaan ja miten internetyhteysluokka on jakaantunut väestössä. Pääasiallinen internetyhteyden luokka on jaoteltu tässä nopeaan kiinteään yhteyteen, hitaaseen kiinteään yhteyteen ja mobiililaajakaistayhteyteen. 1. VIESTINTÄYHTEYKSIEN LEVINNEISYYDET IKÄLUOKITTAIN Alla on taulukoitu viestintäyhteyksien levinneisyyksiä koko Suomessa. Alla olevassa kuviossa on näytetty levinneisyydet ikäluokittain. Internetyhteys on lähes kaikilla alle 50 - vuotiailla vuotiaillakin se on yli kahdeksalla kymmenestä ja 65 -vuotiailla tai vanhemmilla internet-yhteys on enää puolella kotitalouksista. Alle 65 -vuotiailla mobiililaajakaistayhteys on noin joka kolmannella ja 65 -vuotiailla tai vanhemmilla se on noin joka kuudennella. Lankapuhelinliittymiä on vuotiailla enää vain kahdella prosentilla. 65 -vuotiailla ja vanhemmilla se on kuitenkin vielä noin 40 prosentilla. Käytännössä kaikilla vuotiailla suomalaisilla on matkaviestinliittymä. Viestintäliittymien levinneisyys kotitalouksissa Internet-yhteys Mobiililaajakaistaliittymä Lankapuhelin-liittymä Matkaviestin-liittymä 86 % 31 % 99 % Viestintäpalvelujen levinneisyydet ikäluokittain, n= % 9 96% 9 83% % 5 38% 3 31% 31% 29% 39% 18% 17% internet-yhteys mobiililaajakaista lankapuhelinliittymä 9% 2% vuotiaat 1

3 Kaikissa ikäluokissa kiinteä laajakaista on edelleen selvästi mobiililaajakaistaa yleisempi laajakaistayhteys. Kaikista ikäluokista yli 65 -vuotiailla mobiililaajakaista on useimmin pääasiallisena laajakaistayhteytenä. Erot ikäluokkien välillä eivät ole kovin suuret. Pääasiallinen laajakaistayhteys: kiinteä vs. mobiili % 76% 78% 72% 68% % 2 28% 32% kiinteä laajakaista, n=1835 mobiililaajakaista, n= vuotiaat 2

4 2. INTERNETYHTEYDEN JA LANKAPUHELINLIITTYMIEN LEVINNEISYYKSIÄ MAAKUNNITTAIN Maakunnittain ei ole kovin suuria eroja internetyhteyden levinneisyydessä. Uudellamaalla internet -yhteys on 91 prosentilla kotitalouksista, kun se Kainuussa on 80 prosentilla kotitalouksista. Koko Suomessa internetyhteys on keskimäärin 86 prosentilla talouksista. Internetyhteyksien levinneisyydet maakunnittain % 90% 89% 88% 88% 87% 87% 86% 86% % 82% 82% 82% 81% 81% 80% Uusimaa, n=250 Etelä-Karjala, n=136 Pohjois-Pohjanmaa, n=210 Itä-Uusimaa, n=125 Pohjanmaa, n=135 Keski-Pohjanmaa, n=136 Varsinais-Suomi, n=211 KOKO SUOMI N=3012 Kymenlaakso, n=135 Satakunta, n=150 Päijät-Häme, n=151 Pirkanmaa, n=210 Kanta-Häme, n=135 Pohjois-Savo, n=150 Keski-Suomi, n=154 Etelä-Pohjanmaa, n=150 Etelä-Savo, n=150 Pohjois-Karjala, n=136 Lappi, n=152 Kainuu, n=136 3

5 Maakunnittain on kuitenkin selviä eroja sen suhteen, minkä tyyppisiä internetyhteyksiä talouksilla on. Alla olevassa kuviossa on mukana taloudet, joissa internetyhteytenä on pelkkä mobiililaajakaista, sekä mobiili että kiinteä laajakaista ja pelkkä kiinteä laajakaista. Lisäksi palkkien ylimpänä harmaalla on kuvattu osuudet talouksista, joissa internetyhteys on joku muu kuin laajakaistayhteys tai vastaaja ei tiedä internetyhteytensä tyyppiä. Tiheimmin asutulla Uudellamaalla on suhteellisesti vähiten talouksia, joilla on pelkästään mobiililaajakaista. Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa on vastaavasti eniten talouksia, joilla on pelkästään mobiililaajakaista internetyhteytenä. Internetyhteyksien tyypit maakunnittain % 52 % 51 % 55 % 53 % 55 % 56 % 59 % 6 56 % 62 % 59 % 61 % 62 % 71 % 61 % 61 % 62 % 69 % 66 % 5 7 % 37 % 9 % 36 % 32 % 13 % 32 % 6 % 31 % 8 % 31 % 11 % 28 % 27 % 9 % 29 % 9 % 26 % 8 % 27 % 12 % 24 % 13 % 22 % 8 % 11 % 13 % 13 % 18 % 17 % 17 % 13 % Pohjois-Savo, n=150 Etelä-Savo, n=150 Pohjois-Karjala, n=136 Satakunta, n=150 Lappi, n=152 Etelä-Pohjanmaa, n=150 Kainuu, n=136 Varsinais-Suomi, n=211 Pohjois-Pohjanmaa, n=210 Keski-Suomi, n=154 Keski-Pohjanmaa, n=136 Pirkanmaa, n=210 KOKO SUOMI N=3012 Kanta-Häme, n=135 Pohjanmaa, n=135 Itä-Uusimaa, n=125 Kymenlaakso, n=135 Etelä-Karjala, n=136 Päijät-Häme, n=151 Uusimaa, n=250 Pelkkä mobiililaajakaista Kiinteä ja mobiililaajakaista Pelkkä kiinteä laajakaista Muu kuin laajakaistayhteys tai EOS 4

6 Alla on kuvio lankapuhelinliittymien levinneisyyksistä maakunnittain. Kun koko maassa lankapuhelinliittymiä on enää viidenneksellä talouksista, vaihtelee levinneisyyden aste huomattavasti maakunnittain. Selvästi eniten niitä on Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä vähiten Lapissa. Lankapuhelinliittymien levinneisyydet maakunnittain 35 % 25 % 15 % 32% 27% 27% 26% 23% 21% 21% 20% 20% 5 % 1 13% 12% 12% 12% 11% 9% Pohjanmaa, n=135 Satakunta, n=150 Itä-Uusimaa, n=125 Päijät-Häme, n=151 Etelä-Pohjanmaa, n=150 Keski-Pohjanmaa, n=136 Pohjois-Pohjanmaa, n=210 Kanta-Häme, n=135 Pirkanmaa, n=210 Varsinais-Suomi, n=211 KOKO SUOMI N=3012 Uusimaa, n=250 Etelä-Savo, n=150 Pohjois-Savo, n=150 Pohjois-Karjala, n=136 Kainuu, n=136 Etelä-Karjala, n=136 Kymenlaakso, n=135 Keski-Suomi, n=154 Lappi, n=152 3% 5

7 3. INTERNETYHTEYSLUOKKA JA VIESTINTÄPALVELUT Tässä luvussa esitellään, miten internetyhteysluokka jakaantuu väestössä ja millaisia ovat niiden hinnat. Lisäksi kuvataan viestintäpalvelujen käyttöä ja viestintätapojen merkitystä eri internetyhteysluokissa. Eri internetyhteysluokat on kuvattu alla olevassa taulukossa sekä kuvattu, mikä on kunkin osuus internet-talouksista ja kaikista talouksista. Talouden ensisijainen internetyhteys Osuus internettalouksista (%) Osuus kaikista talouksista (%) Kiinteä yhteys, jossa nimellinen tiedonsiirtonopeus on 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaistayhteys Mobiililaajakaistayhteys Muu kuin laajakaistayhteys Ei internet -yhteyttä Internetyhteysluokkaa edustaa tässä se yhteysluokka, jonka kyselyyn vastannut on ilmoittanut pääasialliseksi internetyhteydekseen. On huomioitavaa, että yhteysluokassa 2 (Muut kiinteät yhteydet) on ne taloudet, jotka ovat ilmoittaneet, että heidän kiinteä laajakaistansa nopeus on alle 8 Mbit/s. Tämän lisäksi luokassa 2 on myös sellaiset taloudet, joissa on kiinteä internetyhteys, mutta vastaaja ei tiennyt, kuinka nopea heidän yhteytensä on. Tämän vuoksi luokassa 2 voi olla talouksia, joiden kiinteän yhteyden nopeus on todellisuudessa 8 Mbit/s tai nopeampi. Näiden talouksien osuus luokassa 2 voidaan arvioida olevan verraten vähäinen. Yhteysluokkien jakautuminen väestössä Tässä kappaleessa esitellään internetyhteysluokkien jakautumista väestössä. Demografisia muuttujia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Yhteenvetona yhteysluokkien jakautumisessa väestössä voidaan sanoa, että nopeita kiinteitä yhteyksiä on enemmän miehillä, alle 50-vuotiailla työssäkäyvillä ja opiskelijoilla sekä pääkaupunkiseudulla asuvilla. Hitaampia kiinteitä yhteyksiä on yleisemmin naisilla, vuotiailla ja Etelä-Suomen talouksissa. Mobiililaajakaistayhteyksiä on painotetummin alle 24-vuotiailla, opiskelijoilla, maaseudulla ja Itä-Suomessa. Yli 65-vuotiaista eläkeläisistä vielä huomattava osa on kokonaan vailla internet -yhteyttä. 6

8 Yhteysluokka/ sukupuoli Nainen, n= % 16% Mies, n= % 3 21% 11% Yhteysluokka/ ikä 15-24, n=463 32% 36% 27% 1% 25-34, n= , n=807 30% 42% 21% 3% 50-64, n=516 16% 17% 65-79, n=437 6% 26% 1 48% Yhteysluokka/ työtilanne Opiskelija, n=363 31% 37% 26% 1% Työssä, n= % 3% 6% Eläkeläinen, n=663 8% 29% 18% 41% Työtön, n=127 21% 38% 2 13% Muu, n=151 19% 23% 9% 9% Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä 7

9 Yhteysluokka/ kuntatyyppi Pääkaupunkiseutu, n=618 37% 39% 12% 8% Kaupunkimainen kunta, n= % Taajaan asuttu kunta, n= % 18% Maaseutumainen kunta, n= % 27% 18% Yhteysluokka/ suuralueet Pohjois-Suomi, n= Länsi-Suomi, n=764 21% % Itä-Suomi, n=357 13% 3 31% 3% 18% Etelä-Suomi, n=659 23% 20% 3% 1 Uusimaa, n=857 33% 39% 1 9% Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä 8

10 Nopeuden tarve ja yhteysluokkien keskimääräisiä hintoja Nopeiden kiinteiden yhteyksien haltijat tarvitsevat tiedonsiirron nopeutta muita selvästi enemmän videoiden ja musiikin sekä tietokonepelien käytössä. Mihin tarvitsee tiedonsiirron nopeutta % 82% 80% % 5 39% 28% 18% 1 Sujuvammat peruspalvelut Videot/ musiikki Tietokonepelit Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=720 Muu kiinteä laajakaista, n=1114 Mobiililaajakaista, n=647 Internetpalvelujen käyttäjät ilmoittivat kyselyssä, paljonko heidän internetyhteytensä maksaa kuukaudessa. Nopeampi kiinteä yhteys maksoi tilaajalleen Suomessa keskimäärin 32 euroa kuukaudessa ja hitaampi kiinteä yhteys maksoi vastaavasti 29 euroa, kun taas mobiililaajakaista maksoi selvästi vähemmän, 18 euroa kuukaudessa. Kiinteiden yhteyksien kuukausihinta vaihtelee merkittävästi asuinsijainnin mukaan. Tiheimmin asutuilla alueilla hinnat olivat edullisimmat ja harvemmin asutussa kunnissa hinnat olivat korkeampia. Mobiililaajakaistojen hinnat olivat sen sijaan hyvin lähellä toisiaan riippumatta asuinsijainnista. Alla olevissa kuvissa on eritelty kuukausihintoja sekä kuntatyyppien että kunnan tai kaupungin sisällä olevien alueiden välillä. 9

11 Laajakaistan hinta kuntatyypeittäin Koko Suomi Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu tai maaseutumainen kunta Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Havaintojen määrät (n) Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Koko Suomi Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu tai maaseutumainen kunta Laajakaistan hinta kunnan tai kaupungin eri osissa Haja-asutusalue Taajama Kaupungin keskusta-alue Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=720 Muu kiinteä laajakaista, n=1114 Mobiililaajakaista, n=647 Havaintojen määrät (n) Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Haja-asutusalue Taajama Kaupungin keskusta-alue

12 Viestintäpalveluiden käyttö Nopeiden kiinteiden yhteyksien haltijat käyttävät aktiivisimmin internetin ja matkapuhelimen palveluja. He olivat myös muita selvästi valmiimpia maksamaan erikseen yksittäisistä internetin palveluista. On huomionarvoista, että ne joilla on halussaan nopea kiinteä yhteys käyttävät selkeästi muita enemmän myös mobiilipalveluja. Ne joilla ei ole ollenkaan internetyhteyttä, käyttävät matkapuhelimestaan varsin vähän muita palveluja kuin puhepalvelua ja tekstiviestejä. Internetin käyttö % 93 % 95 % 96 % 91 % 92 % 91 % 81 % 81 % 66 % 69 % 44 % 45 % 48 % 43 % 23 % 12 % 8 % Tiedon hakeminen Sähköinen asiointi Yhteydenpito Musiikki TV ja nettivideot Internet-pelit Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=720 Muu kiinteä laajakaista, n=1114 Mobiililaajakaista, n=647 11

13 Valmius maksaa erikseen internetin palveluista Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=720 Muu kiinteä laajakaista, n=1114 Mobiililaajakaista, n=647 Maksaa jo Voisi harkita Matkapuhelinpalveluiden käyttö Tekstiviestit Multimediaviestit Internet -viestintä Internet -selaus Henkilökohtainen sähköposti Kartta- ja paikannuskäyttö Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=718 Muu kiinteä laajakaista, n=1109 Mobiililaajakaista, n=638 Ei internetyhteyttä kotona, n=399 12

14 Uutisia seurataan yleisesti eniten televisiosta. Nopeiden kiinteiden yhteyksien haltijat seuraavat taas muista poiketen uutisia selvästi eniten internetistä. Mobiililaajakaistoja ja hitaampia kiinteitä yhteyksiä käyttävien tärkeimmät uutislähteet ovat hyvin samantapaiset: selvästi useimmin tärkein uutislähde on televisio ja tämän jälkeen lähes tasavahvoina ovat internet ja sanomalehdet. Ne joilla ei ole internetiä kotonaan, tärkein uutislähde on muita useammin televisio ja radio. Mistä seuraa eniten ajankohtaisia uutisia vapaa-ajalla % 5 49 % 39 % 28 % 27 % 27 % 23 % 24 % 22 % 15 % 15 % 6 % 7 % 9 % 1 % Televisiosta tai teksti-tv:stä Internetistä Painetuista sanomalehdistä Radiosta Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=721 Muu kiinteä laajakaista, n=1116 Mobiililaajakaista, n=646 Ei internetyhteyttä kotona, n=409 Viestintätapojen merkitys Tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta kuuden viestintätavan (sähköposti, yhteisöpalvelut, pikaviestit, kirje, puhelin ja tekstiviestit) merkittävyyttä heille. Kullekin viestintätavalle vastausvaihtoehtoina oli: 1) Niin merkittävä, ettei voisi elää ilman 2) Melko merkittävä 3) Ei kovin merkittävä 4) Tuskin lainkaan merkittävä 5) Ei osaa sanoa Seuraavan sivun kuviossa prosenttiosuudet kuvaavat vastausvaihtoehtojen 1 ja 2 yhteenlaskettua osuutta. 13

15 Internetin viestintätavat (sähköposti, yhteisöpalvelut ja pikaviestit) olivat kaikkein tärkeimpiä vastaajille, joilla oli taloudessaan nopea kiinteä yhteys. Kirjeen ja puhelimen merkitykset eivät suuresti eronneet toisistaan yhteysluokittain. Ne joilla ei ole kotonaan internetyhteyttä, kirjeen merkitys korostuu ja kaikkien muiden viestintätapojen merkitys on vähäisempi verrattuna talouksiin, joissa on internetyhteys. Viestintätapojen merkitys/ Ei voisi olla ilman tai melko merkittävä % % 68% 61% 97% % 67% 70% 8% % 3% 26% 1 13% 1% 31% 37% 3 Sähköposti Yhteisöpalvelut Pikaviestit Kirje Puhelin Tekstiviesti Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli, n=720 Muu kiinteä laajakaista, n=1114 Mobiililaajakaista, n=647 Ei internetyhteyttä kotona, n=408 14