Kunnanhallitus liite n:o 1 TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET KUNNAN HENKILÖSTÖ VESILAHDEN TUNNUSLUKUJA KUNNAN HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA MENOT KONSERNITASE HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

3 Vesilahden kunta Tilinpäätös HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT

4 Vesilahden kunta Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Kertomusvuosi oli valtuustokauden ensimmäinen. Kunnanvaltuustoon, kunnanhallitukseen ja lautakuntiin tuli paljon tuoreita jäseniä. Uusiin tehtäviin paneutuminen vie aikansa. Yleishuomiona voi kuitenkin todeta, että valtuustokausi lähti luontevasti liikkeelle. Kunnanvaltuusto kokoontui kahdeksan kertaa. Sen lisäksi otettiin käyttöön valtuuston kokousta edeltävät valtuustoinfot. Seminaareja oli myös aikaisempaa enemmän. Pirkkalan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue käynnistyi Vesilahden kokemukset ensimmäiseltä vuodelta ovat olleet hyviä ja kannustavia. Samasta ajankohdasta lukien Vesilahden varhaiskasvatus/päivähoito siirtyi kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisuuteen. Tämäkin muutos toteutui joustavasti YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden ja euromaiden epävakaa tila heijastui edelleen Suomeen mm. yleisenä epävarmuutena, valtion lisävelkaantumisena ja työttömyyden kasvuna. Koko kuntasektorin toimintojen pyörittämistä ja kehittämistä osin rampautti valtiovallan päättämättömyys ja toimintojen epäjohdonmukaisuus. Isot, toisiinsa kytkeytyvät kuntarakenneuudistus ja soteuudistus eivät vieläkään edenneet hallituksen suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. Kunnat ovatkin joutuneet antamaan nipun lausuntoja ja tekemään monenlaisia työllistäviä selvityksiä. Valtakunnassa, Pirkanmaalla ja Vesilahdessa työttömyys edelleen lisääntyi. Vesilahden työttömyysaste oli kuitenkin Pirkanmaan alhaisimpia ollen loppuvuodesta n. 10 % (vuonna 2012 vastaavasti n. 8 %) OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Valtuustokauden ensimmäinen vuosi sujui päälinjoiltaan valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 talousarvio toteutui muutostalousarvion myötä ennakoidulla tavalla. Tilinpäätös on ,42 alijäämäinen (v alijäämä oli ,86 ). Vuoden 2013 alijäämä huomioiden taseeseen jää kumulatiiviseksi ylijäämäksi ,41. Kunnan tulosta parantaa ja alijäämää supistavat satunnaiset erät. Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän (PIRKO) purkaminen pienensi reippaasti alijäämää ,26 ja Elisa Oyj:n osakkeiden myyminen vastaavasti ,56. Vuosikate oli ,00 eli / asukas. Se ei lähellekään täytä valtuuston asettamaa minimitavoitetta +400 / asukas. Vuosikate oli 36,6 % ,91 euron poistoista. Vuosikate ei kata kertomusvuoden ,46 euron investointimenoja. Narvan koulun ,02 miljoonan euron hanketta rahoitettiin kertomusvuonna ,84 eurolla. Investoinneista enemmän sivuilla Toimintamenojen kasvu oli 5,0 %, kun se edellisenä vuonna oli 5,0 % ja sitä edellisenä vuonna 6,6 %. Toimintakate (toimintamenojen ja tulojen erotus) kasvoi 4,6 % / , kun edellisenä vuonna kasvu oli 5,6 % ja sitä edellisenä vuonna 7,7 %. Toimintamenojen kasvu on kunnan talouden kannalta kestämätöntä. Verotulot kasvoivat 6,4 % ja ne ylittivät ,28 eurolla talousarvion. Valtionosuuksia kunta sai ,00 euroa, mikä on 2,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuosien valtionosuuk-

5 Vesilahden kunta Tilinpäätös sien leikkaukset (lähes kahden tuloveroprosentin verran vuodessa) painavat kunnan tulosta rankasti alaspäin. Vesi- ja viemärilaitoksen alijäämäksi jäi ,57 euroa, kun se vuonna 2012 oli ,48 euroa. Laitos on tappiollinen. Poistot ovat suuria. Vesi- ja viemärilaitoksen maksut ovat lähialueeseen verrattuna korkeahkot. Niiden reilullakaan korottamisella ei alijäämää saada täysin katettua. Valmistelun alla on seudullinen vesi- ja viemärilaitos. Talousarviolainat kasvoivat edellisestä vuodesta. Lainat/asukas oli euroa/as., euroa/as. ja kertomusvuonna euroa/as. Kertomusvuosi oli toiminnallisesti kohtuullinen mutta euroissa tulokseltaan huono, joskin talousarvion mukainen ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kertomusvuotta sävytti Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu selvityksen valmistelu Rauno Saaren johdolla. Kahdeksan kuntaa päätti yhtäpitävästi laatia seudun omaehtoisen elinvoimaselvityksen. Se on laajempi kuin kuntarakennelain edellyttämä. Saari julkisti raporttinsa , jonka seudun valtuustot käsittelevät kokouksissaan Sen jälkeen olemme viisaampia, etenevätkö seudun kehittämisen valmisteluissa uudet toimintatavat, esimerkkinä 2-tasoinen seutukaupunkimalli. Kertomusvuoden alijäämä oli jo kolmas perättäinen. Suunnitelmavuodet ovat myös alijäämäisiä. Kiristyneen taloudellisen tilanteen takia valtuusto päätti toukokuussa 2013 talouden tervehdyttämisohjelmasta. Se oli riittämätön huolimatta tuloveron korottamisesta 21,50 %:iin, kiinteistöverojen reiluista tasokorotuksista ja huolimatta investointien siirtämisistä, omaisuuden myynneistä, menosäästöistä. Vuoden loppupuolella aloitettiin uuden tiukemman talouden tervehdyttämisohjelman laatiminen Perlacon Oy:n Eero Laesterän johdolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi kertomusvuoden aikana kaksi isoa Kirkonkylän asemakaavaa: Savelanmetsänhelmi ja Suomela. Molemmista valtuuston päätöksistä valitettiin Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Tätä kirjoitettaessa on jo tiedossa, että Suomelaa koskeva valitus hylättiin ja kunnanvaltuuston päätös on saanut lainvoiman. Mm. näiden kahden asemakaavan kautta on mahdollisuus vastata pitäjän tuleviin haasteisiin ja valmistautua kunnan strategian mukaisesti hallittuun väestönkasvuun. Kun yleinen talouden ahdinko taittuu, Vesilahden asuintontit tekevät taas kauppaansa ja veronmaksajia saadaan lisää. Kunnan kehitys ei jää tonttivarannosta kiinni. Onnistuminen tai epäonnistuminen talouden tervehdyttämisohjelmassa sanelee Vesilahden kunnan tulevaisuuden. Edessä on hankalia päätöksiä. Huomioiden kuitenkin monet myönteiset asiat kunnan sijainnista ja vetovoimaisuudesta lähtien, vesilahtelaisilla on edellytykset jatkaa elämistään itsenäisessä kunnassa lakisääteiset peruspalvelut säilyttäen. Kuntamme on taloudellisesti erittäin tiukoilla. Lähitulevaisuus vaatii kunnan päättäjiltä sitoutumista ja lujaa uskoa jo tehtyihin ja tulossa oleviin päätöksiin. Näitä päätöksiä valmistelee ja toteuttaa osaava henkilökunta. Se on kunnan ehdoton voimavara. Erkki Paloniemi

6 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNAN HENKILÖSTÖ Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 227 henkilöä, joista työllistettyinä oli 3 henkilöä. Henkilöstömäärän muutos vuoden 2012 tilinpäätöksestä on -99 henkilöä. Vakinaisia oli henkilöä ( ) ja määräaikaisia 35 (vuonna ) henkilöä. Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat olivat vuonna ,74. Erillisessä henkilöstöraportissa kuvataan mm. kunnan henkilöstöorganisaatio, henkilöstön jakautuminen hallintokunnittain, ikärakenne, koulutusrakenne, poissaolot sekä henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä.

7 Vesilahden kunta Tilinpäätös VESILAHDEN TUNNUSLUKUJA Koko Vesilahti maa Maapinta-ala, km² Taajama-aste, % ,9 84,7 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % vuotiaiden osuus väestöstä, % ,8 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,7 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,4 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,3 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,1 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,3 30,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,4 54,2 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,8 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,6 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,8 60,7 Työttömyysaste, % ,3 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,5 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,7 3,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,8 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,2 73,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,33 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,6 24,0 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

8 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNAN HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Vaalitoimikunta Vaalilautakunnat (3) Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Tekninen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkkalan kunnan perusturvalautakunta

9 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANVALTUUSTO Puheenjohtajat Lumia Mervi, puheenjohtaja Penttilä Harri, I varapuheenjohtaja Perämaa Ari, II varapuheenjohtaja Jäsenet Alakoski Virpi Ala-Orvola Markku Allén Mika Amee Miia Arvela Ari Eskola Aapeli alkaen Halme Esko Hanhela Rauno Karhu Ari saakka Kurki Leena Lehtimäki Armi Leiponen-Syyrakki Hanna Lella Kristian Lounasranta Marko Marttila Ari Marttila Raija Mäkinen Airi Paavilainen Anna Pennanen Eija Ranta Mauri Tapanainen Harri Tarvainen Erkki Titov Silja Uusi-Erkkilä Pertti Viitanen Sami Puolue Kokoomus Keskusta Perussuomalaiset Keskusta Kokoomus Kokoomus Perussuomalaiset Keskusta Keskusta Kokoomus Sitoutumaton Keskusta Kokoomus Keskusta Kokoomus Kokoomus Sdp Keskusta Keskusta Vasemmisto Keskusta Sitoutumaton Keskusta, sitoutumaton Kokoomus Sdp Sitoutumaton Keskusta Sitoutumaton KUNNANHALLITUS Arvela Ari, puheenjohtaja Halme Esko, varapuheenjohtaja Jäsenet Kurki Leena Paavilainen Anna Pennanen Eija Tarvainen Erkki Uusi-Erkkilä Pertti Keskusta Kokoomus Kokoomus Keskusta Sitoutumaton Sdp Keskusta

10 Vesilahden kunta Tilinpäätös HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISHALLINTO SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Kunnanjohtajan ja hallintojohtajan päätöspöytäkirjat saatetaan johtosäännön mukaisesti kahden kuukauden välein kunnanhallitukselle tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Vuonna 2013 päivitettiin kunnanvaltuuston työjärjestys, kunnan hallintosääntö ja sisäisen valvonnan ohje, jotka kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan. RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Yleishallinnon suurimpia riskejä ovat pienen organisaation haavoittuvuus ja työtekijöiden pirstaleiset toimenkuvat. Yhden työntekijän takana on paljon sellaista tietoa mitä muilla ei ole. Tätä riskiä voidaan hallita jakamalla riittävästi tietoa työntekijöiden kesken ja perehdyttämällä henkilöitä toistensa tehtäviin. Tämä on ajankäytöllisesti kuitenkin hyvin haasteellista. Kunnan Taitoa Oy teki vuonna 2013 Tampereen kehyskunnille talous- ja henkilöstöhallinnon riskiarvion, jossa tarkasteltiin talous- ja henkilöstöhallintoa koskevien toimintaprosessien ja tietojärjestelmien toimintaa ja kehittämismahdollisuuksia. Selvitys toteutettiin osana kuntien sisäisen tarkastuksen kokonaisuutta ja riskilähtöisenä analyysina. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Omaisuuden hankintaan ja luovutukseen liittyen kunnanhallituksen ja viranhaltijoiden toimivalta määritellään kunnanhallituksen johtosäännössä. Kunnanrakennusmestari, taloussuunnittelija ja hallintojohtaja käyvät vuosittain läpi kunnan omaisuuden vakuutusmeklarin kanssa ja tässä yhteydessä vakuutukset päivitetään vastaamaan sen hetkistä todellista omaisuuden määrää. SOPIMUKSET Sopimusten hallintaan liittyen tavoitteena on, että sopimushallinta olisi keskitettynä keskushallintoon, jolloin keskusarkistonhoitaja ylläpitäisi koko kunnan sopimuskantaa. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan ole täydellisesti toteutunut, koska osa toimintayksiköiden tekemistä sopimuksista on edelleen vain toimintayksiköillä eikä kunnalla ole toistaiseksi sähköistä sopimushallintajärjestelmää. Vuonna 2013 yleishallinnossa siirryttiin osin sähköiseen arkistointiin. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Sisäisen valvonnan ohjeet päivitettiin vuonna Kunnan Taitoa Oy teki vuonna 2013 Tampereen kehyskunnille talous- ja henkilöstöhallinnon riskiarvion, jossa tarkasteltiin talous- ja henkilöstöhallintoa koskevien toimintaprosessien ja tietojärjestelmien toimintaa ja kehittämismahdollisuuksia. Selvitys toteutettiin osana kuntien sisäisen tarkastuksen kokonaisuutta ja riskilähtöisenä analyysina. Sisäiseen tarkastukseen liittyen BDO Oy tarkasti vuonna 2013 tietojärjestelmiin, täsmäytyksiin ja maksatuksiin liittyviä asioita.

11 Vesilahden kunta Tilinpäätös TUKIPALVELUT SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Siivous- ja ruokapalvelupäällikön päätöspöytäkirjat saatetaan puolenvuoden välein kunnanhallitukselle tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Riskien hallinnan minimointiin kaikissa kunnan keittiöissä on omavalvontasuunnitelmat, jota työntekijät noudattavat. Omavalvontasuunnitelma on laadittu lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisesti ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Terveystarkastajat kiertävät keittiöt vuosittain ja suuremmissa yksiköissä 2-4 krt/ vuodessa. Riskien hallinnan minimoinnin tueksi on yhteistyössä Tampereen seudun kehyskuntien kanssa kilpailutettu hygienianäytteen otto palvelu. Näytteitä otetaan 3-4 krt/ vuodessa pistokokein suuremmissa ruokapalvelun yksiköissä. Kaikista käytössä olevista pesu- ja puhdistusaineista on käyttötiedot sekä kemikaaliluettelot kohteissa. SOPIMUKSET Tukipalvelun sopimukset ovat suurimmalta osin Tampereen seudun kehyskuntien yhteisiä sopimuksia, jotka on kilpailutettu hankintatoimisto KuHan kanssa. Yksittäiset tukipalvelun sopimukset ovat keskushallinnossa keskusarkistonhoitajalla.

12 Vesilahden kunta Tilinpäätös SIVISTYSTOIMI SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Viranhaltijoiden päätöksissä ei ole vuonna 2013 ollut tarvetta vaatia lisäselvityksiä tai ottaa asioita lautakunnan käsiteltäväksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta seuraa viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä kuukausittain. Laskujen hyväksymiskäytännöt asiatarkistuksineen ovat säännösten mukaisia ja ajan tasalla. Uudelle lautakunnalle järjestettiin koulutusseminaari lautakunnan alaisuuteen kuuluvista asioista. Vuoden 2013 aikana kirjasto- ja kulttuurityöryhmä lakkautettiin ja kirjasto- ja kulttuuriasiat siirrettiin kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisiksi. Samalla valmisteltiin uusi lautakuntaorganisaatio. Uudistuksessa liikunta- ja nuorisolautakunta muuttuu Hyvinvointilautakunnaksi ja sen alaisuuteen tulevat kirjasto- ja kulttuuriasiat. Sivistysjohtaja tulee toimimaan esittelijänä sekä Kasvatus- ja opetuslautakunnassa että Hyvinvointilautakunnassa. Muutos astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Kulttuuritoiminnan avustusten käytön valvontaa on päätetty tiukentaa. RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Koulujen henkilökunta on kouluttautunut turvallisuusasioissa. Koulujen turvallisuuskansiot on päivitetty. Seudullisesti on valmisteilla yhteinen, sähköinen turvallisuuskansio-pohja. Riskien kartoitus on suurimmassa osassa yksiköistä (koulut) tekemättä. Se tullaan tekemään alkuvuodesta 2014, kun seudullinen turvallisuuskansio-pohja valmistuu. Vuonna 2013 kouluilta tuli turvallisuuden poikkeama ilmoituksia yhteensä 13 kappaletta. Tammikuussa 2013 koulukeskuksen ja Peiponpellon kiinteistön ulko-ovet päätettiin lukita työpäivien ajaksi ulkopuolisten uhkaavan käytöksen takia. Peiponpellon kiinteistöstä, WC-tiloista löytyi ulkopuolinen henkilö. Oville asennettiin ovikellot. Järjestely teettää jonkin verran ylimääräistä työtä. Vuosittaiset palotarkastukset on tehty kaikilla kouluilla. Onkemäen koululla ja pääkirjastossa tehtiin lisäksi työsuojelutarkastukset Aluehallintoviraston toimesta. Narvan koululla tehtiin laajennuksen ja korjaustöiden päätyttyä käyttöönottotarkastus. Kiinteistöt ovat lakisääteisen, kolmen vuoden välein tapahtuvan terveystarkastusjärjestelmän piirissä. Vuonna 2013 tarkastettiin Kirkonkylän koulu. Varhaiskasvatuksen yksiköt olivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisissa suunnatuissa tarkastuksissa. Voimavarat -kyselyn perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstö on hyvässä kunnossa, tätä tukee myös terveystarkastuksista saatu yleiskuva. Vuonna 2013 varhaiskasvatuksesta turvallisuuden poikkeama -ilmoituksia tehtiin yhteensä 26 kappaletta. Kiinteistönhoidon ja kunnossapidon osalta useilla yksiköillä on edelleen toistuvasti toiveita. Tilanne on vuoden 2013 aikana olennaisesti heikentynyt. Päiväkoti- ja koulukiinteistöissä on käyttäjien toimesta havaittu puutteita, jotka muodostavat turvallisuusriskin. Puutteet on ohjeistuksen mukaan ilmoitettu ao. vastuutaholle. Yksi Kirkonkylän koulun ns. vanhan osan ilmastointilaitteista oli epäkunnossa ja toimimattomana alkuvuodesta. Kiinteistönhoidon taholta ei tullut tilanteesta tietoa koulun henkilökunnalle. Kirkonkylän koulun yhdellä opetusryhmällä havaittiin poikkeuksellisen suuri sairauspoissaolojen määrä. Ryhmä siirrettiin varotoimenpiteenä yläasteen tiloihin. Kirkonkylän ala-asteella tehtiin sisäilmatutkimus ajalla elokuu-joulukuu Koulun niin sanottu vanha puoli on ollut pois käytöstä syyslukukauden 2013 ajan ja toiminta on järjestetty poikkeusjärjestelyin Peiponpellon ja Koulukeskuksen kiinteistöissä. Tuulikallion päiväkodin remontti viivästyi ja aiheutti lasten lukumäärän tilapäisen ylittymisen Ristiveräjän päiväkodissa, joka toimi väistötilana. SOPIMUKSET Koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä 2013 KuHan asiantuntemusta hyödyntäen. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti tarjouskilpailun perusteella ne liikennöitsijät, joiden kanssa kuljetussopimukset tehtiin. Koulukuljetukset ovat toimineet sopimusten mukaan. Lautakunta hyväksyi uudet Koulukuljetusperiaatteet. Muutokset aiheuttivat alkuvaiheessa jonkin verran kysymyksiä ja sekaannuksia niin liikennöitsijöiden kuin käyttäjienkin keskuudessa.

13 Vesilahden kunta Tilinpäätös Hankinnat on pääosin kilpailutettu Kuhan toimesta. Tämä helpottaa ja nopeuttaa erittäin paljon keskeisiä hankintoja. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Talouden osalta Kasvatus- ja opetuslautakunta valvoo kokonaistilannetta. Budjetin toteuma käydään läpi lautakunnan kokouksessa neljännesvuosittain ja mahdollisille ylityksille esitetään perustelut. Vuoden 2013 aikana lautakunta seurasi myös keväällä tehdyn talouden tervehdyttämisohjelman toteutumista. Esimiehet suorittavat talous- ja kustannusseurantaa omissa yksiköissään.

14 Vesilahden kunta Tilinpäätös LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Liikunta- ja nuorisosihteerin päätöspöytäkirjat saatetaan johtosäännön mukaisesti tiedoksi liikunta- ja nuorisolautakunnalle joka kokoukseen. Päätöstenteossa pyritään olemaan tasapuolisia. RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Nuorisotilalla työskentelee pääsääntöisesti kaksi nuoriso-ohjaajaa, tämä luo turvallisuutta niin ohjaajien kuin nuortenkin osalta, näin pystytään myös puuttumaan herkemmin kisaamisiin. Välikohtauksia ei nuorten eikä ohjaajien välillä ole ollut. Joitakin uhkaavasti käyttäytyviä kuntosaliasiakkaita on kuntosalilla käynyt, uhittelu on jäänyt sanalliseksi ja kohdistunut viranhaltijaan. Myös kirjastossa, mistä kuntosalikortit ostetaan, kuntosaliasiakkaat ovat käyttäneet epäasiallista tekstiä ja tämä on luonut pelkoa henkilökunnassa sekä myös kirjaston asiakkaissa. Asiakkaita laskutetaan aina kun se on mahdollista, käteisen käsittelyä pyritään välttämään. Kuntosalin maksut hoidetaan kirjaston kautta, liikuntasalit laskutetaan, asiakkailla on mahdollisuus myös maksaa liikuntaseteleillä. Nuorisotilan sekä leirien kioskikassaa hoidetaan käteisellä, tilitys jokaisen kuukauden lopussa. Kaikki kunnan omistamat liikunta- ja nuorisotilat on terveystarkastajien puolesta tarkastettu ja mahdollisiin epäkohtiin on välittömästi puututtu. Kirkonkylän nuorisotilalle sekä kuntosalille, jotka sijaitsevat koulukeskuksen yhteydessä tulisi tehdä turvallisuus- ja palo-ohjeet. Liikuntapaikkojen kuntokartoitus on pyritty tekemään vuosittain, raportin koonti ja selonteko on jäänyt teknisentoimen haltuun, sitä ei ole viimeiseen kolmeen vuoteen toimitettu liikuntatoimeen eikä liikuntaja nuorisolautakunnalle. Leireistä ja tapahtumista tehdään turvallisuussuunnitelmat. Ohjaajilta on vaadittu EA- taidot sekä osalla ohjaajista on oltava hygieniapassi. Ohjaajien toimitettava rikosrekisteriselvitys mikäli työsuhde yli 3 kk pitkä. Ohjaajat on opastettu työhön, perehdytyskansiot on päivitetty ajan tasalle vuonna SOPIMUKSET Suuremmat hankinnat kilpailutetaan tai tilataan hankintarenkaan välityksellä. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Tarkastuslautakunnalle on tehty tarvittavat selvitykset.

15 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN TOIMI SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Tekninen lautakunta ja sen alaiset viranhaltijat toimivat teknisen toimen johtosäännön mukaisesti ja päättävät siinä heille määrätyistä asioista. Vuoden 2013 aikana tekninen lautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Lautakunnan kokousajankohdista ei päätetä vuodeksi eteenpäin vaan kokous pidetään aina tarvittaessa, kun käsiteltäviä asioita on riittävästi. Paljon asioita on myös delegoitu viranhaltijoille. Kunnaninsinööri esittää lautakunnalle päätöksistään päätöspöytäkirjat muutaman kerran vuodessa. Päätöksistä suurin osa liittyy vesi- ja viemärilaitoksen liittymismaksuihin. Vesilahden kunta on mukana Kuntien Hankintapalvelut KUHA Oy:ssä. KUHA Oy kilpailuttaa erilaisia tavaroita ja palveluita ja toimittaa sitten yhteishankittavien asioiden listan kunnille, joten kuntien ei tarvitse erikseen kilpailuttaa listassa olevia tavaroita, vaan voi suoraan tilata ne valmiiksi kilpailutetuilla hinnoilla. Tämä helpottaa huomattavasti asioiden käsittelyä. VAROJEN KÄYTÖN VALVONTA Talousarvion toteutumista seurataan lautakunnan kokouksissa ja lisäksi viranhaltijoiden toimesta tiiviisti. Suurena ongelmana on ollut kiinteistöillä energianhintojen suuret vaihtelut. Kiinteistöillä kustannukset ylittyvät, kun budjettia jouduttiin leikkaamaan aivan epärealistiseksi. Kun otetaan huomioon kunnan rakennusten kokonaismäärä ja korjausvelka ei kiinteistöjä pystytä ylläpitämään annetuilla määrärahoilla. Jos budjettia orjallisesti noudatetaan, joudutaan kiinteistöistä katkaisemaan sähköt ja myös rajoittamaan lämmitystä. Asia käy ilmi kiinteistötyöryhmän loppuraportista. Lisäksi hätäkorjaukset, joita on jouduttu suorittamaan, ovat erittäin kalliita. Jatkuvat, monesti aiheettomat valitukset sisäilman laadusta aiheuttavat heti kalliita tutkimuksia, joihin ei ole varauduttu budjetissa. Sisäilma- ja home-epäilyihin on kuitenkin aina välittömästi reagoitava, vaikka se monesti turhauttavalta tuntuukin. Lisäksi hallintokunnat tilaavat erilaisia korjaustöitä, joihin ei ole kenenkään toimesta varauduttu talousarviossa. RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Vesi- ja viemärilaitoksen osalta on tehty mm. Valmius- ja varautumissuunnitelma sekä Tiedotus- ja kriisiviestintäsuunnitelma. Lisäksi on laadittu koko teknisen sektorin valmiussuunnitelma. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminnassa piilee todella suuret riskit. Päivittäisessä toiminnassa on suuri riski henkilökunnan vähyys. Jos yksi henkilö esim. sairastuu, saattaa toiminta lamaantua totaalisesti. Korvaavaa henkilöä ei todella ole. Aivan liian paljon on asioita yhden henkilön takana. Sijaisuuksista on päätetty ja tehtävänkuvaukset laadittu, mutta käytännössä ne eivät välttämättä toimi. Monet asiat vaativat erityisosaamista, mutta tätä ei valitettavasti tiedosteta tarpeeksi kunnan hallinnossa. Teknisen sektorin toimistopalavereilla, joita pidetään melko säännöllisesti, pyritään tietoa jakamaan ja samalla kasvattamaan yhteishenkeä. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Teknisellä toimella on hoidettavana suuri määrä kiinteistöomaisuutta. Tekninen toimi ei hanki eikä myy kiinteistöjä vaan hoitaa niitä. Jotta hoito olisi asianmukaista, on kiinteistöille laadittu huoltokirjat ja niiden käyttöä myöskin valvotaan. Kiinteistöjen kuntoarviot tehdään vuosittain ja kuntotarkastukset viiden vuoden välein. Tarkastusten avulla turvataan rakennusten elinkaaren kustannustehokas käyttö. SOPIMUKSET Urakoista laaditaan kirjalliset sopimukset. Konsulttien kanssa tehdään konsulttisopimukset. Erityisen tärkeää on se, että urakoitsijalla on tilaajavastuulain 5 :n mukaiset asiat kunnossa. Erityistarkastuksen kohteena oli vuonna 2013 Narvan monitoimitalon laajennuksen urakka-asiakirjat. Tilintarkastajat eivät löytäneet niistä mainittavaa huomautettavaa.

16 Vesilahden kunta Tilinpäätös SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Tavoitteena on ollut täyttää teknisen lautakunnan taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Niihin on pääosin päästy. Sisäisen tarkastuksen arvioinnissa pienen yksikön toiminnan arviointi on vaikeaa. Teknisen toimiston palveluista on kuitenkin erittäin vähän tullut negatiivista palautetta. Positiivista palautetta on tullut koko toimiston joustavasta ja ripeästä asiakaspalvelusta. Kun henkilökuntaa on vähän, joutuvat kaikki venymään ja hoitamaan muidenkin asioita. Asiakkaat ovat kokeneet tämän joustavana ja hyvänä palveluna.

17 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAKENNUSVALVONTA JA YKSITYISTIET SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Rakennus- ja ympäristölautakunta ja rakennustarkastaja toimivat Teknisen toimen johtosäännön mukaisesti ja päättävät siinä heille määrätyistä asioista. Lautakunta kokoontuu joka kuun ensimmäinen tiistai vuoden ensimmäisessä kokouksessa sovitusti. Rakennustarkastaja esittää joka kokouksessa viranhaltijapäätösluettelon ja kustannuspaikkakohtaisen talousarvion toteuman. MRL määrittelee tarkoin lupamenettelyn ja eri vaiheissa lausuntotarpeen, kuulemisperiaatteet ja päätöksen tiedotusmenettelyn ja valitusosoitukset. Palautetta ei ole tullut virheellisistä menettelyistä esim. ELY- keskukselta, joka valvoo kuntien rakennusvalvontaviranomaisia. Hallinto-oikeuden päätökset ovat olleet lautakunnan päätöksen mukaisia. Suunnitelmallisella toiminnalla (esim. sovitut lautakunnan kokouspäivät, hakemusten jättöpäivät yms.) ja rakennusvalvonnan hyväksi koetulla toimintamallilla (lausunnot ja käsittelyt sovittuina aikoina) rakennusvalvonta ja yksityistieasiat on saatu hoidettua kohtuullisesti pienessä yksikössä vähäisillä resursseilla. VAROJEN KÄYTÖN VALVONTA Rakennus- ja ympäristölautakunnalle on puolivuotiskatsauksessa esitetty talousarvion toteuma ja syksystä 2013 alkaen joka kuukausittainen kustannuspaikkakohtainen talousarvion toteuma. Talouden tervehdyttämisohjelman myötä tervehdyttämistoimenpiteitä on tullut myös Rakennus- ja ympäristölautakunnan vastuualueelle, näitä on talousarvion toteuman yhteydessä seurattu. Menoja ja tuloja on seurattu ja on pyritty saavuttamaan vuosittaisella rakennusvalvonnan taksan korotuksella se tilanne, että tulot kattaisivat menot (rakennusvalvontamaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia). Lautakunta on käsitellyt 2013 pykälän tositteiden hyväksymisestä; Teknisen toimen johtosäännön mukaisesti rakennustarkastaja hyväksyy hallinnonalansa tositteet ja laskut. PÄÄTÄNTÄVALLAN MERKITYS Sekä Rakennus- ja ympäristölautakunnan että rakennustarkastajan toimivallalla tehdyillä päätöksillä voi olla hyvinkin kauaskantoisia tai merkittäviä vaikutuksia esim. kunnan väestörakenteen muodostumisen kannalta tai yhdyskuntateknisen palvelun järjestämisen vaatimuksiin. Lakien, asetusten, määräyksien, kaavojen sekä valtakunnallisen että paikallisen ohjeistuksen huomioiminen kaikessa toiminnassa on tärkeää. RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Pienen yksikön ongelma on, että vain yksi henkilö hallitsee tietyn osa-alueen, sillä rakennustarkastajan poissa ollessa rakennusvalvonnan toiminta on kutakuinkin pysähdyksissä. Koulutustarve on jatkuva työn suorittamisen kannalta, lakimuutoksia ja uusia toimintatapoja tulee jatkuvasti. Kustannus- ja resurssisyistä kouluttautuminen vain ei aina ole mahdollista. Lisääntyvät tehtävät (esim. verohallinnon todistuksen tarkastamisvelvollisuus ja energiaasiat) ja toiminnan muutokset vaikuttavat resurssien myötä palvelun laatuun. Rakennusvalvonnan lakisääteisiä tehtäviä on niin runsaasti, että vastuu-, resurssi- ja kustannussyistä Kuntaliitto on linjannut eräitä tehtäviä joita ei suositella rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviksi (erimielisyydet liittyen ojituksiin, rajaojiin, vesi- ja homevaurioiden arviointi, kiinteistöjen arvot, kiinteistökauppareklamaatiot, kustannusarviot, rakennuslupalomakkeiden täyttäminen tai hankkeessa suunnittelun avustaminen). Esimies-alaiskeskustelut sekä tehtävän kuvaukset tulisi tehdä ja tarkastaa vuosittain. Henkilöstön tasapuolista kohtelu, työntekijän arvostaminen ja motivoiminen on työympäristön hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Työn vaativuus ja vastuullisuus olisi hyvä huomioida työtehtävän arvioinnissa.

18 Vesilahden kunta Tilinpäätös SISÄISEN JA ULKOISEN TIEDONKULUN TOIMIVUUS Teknisen toimiston sisällä tiedonkulku toimii paremmin kuin hallintokuntien välinen. Lautakunnan luottamushenkilöt ovat olleet tyytyväisiä ainakin rakennusvalvonnan raportointiin ja tiedottamiseen. Lautakunnan kokouksissa on virallisen kokousosion jälkeen pidetty yhteinen keskustelutilaisuus, jossa on keskusteltu epävirallisesti ajankohtaisista asioista. On kerrottu tiivistetysti koulutuksien ajankohtaisista asioista ja laki- ja määräysmuutoksista. Tiedonsaantia kuntalaisia ja rakennusvalvonnan asiakkaita kohtaan on pyritty parantamaan kotisivuilla tiedottamisen välityksellä; mm. rakennusvalvonnan ja yksityistieasioiden kotisivujen jatkuvalla päivittämisellä ja tietojen lisäämisellä. TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY JA KEHITTÄMINEN Talousarvioon on kirjattu tavoitteita, joiden toteutumiseen on panostettu. Esimerkiksi tiejaoksen käsittelemissä tietoimituksissa on ollut aiemmin viiveellisyyttä, käsittelymenetelmää tehostamalla on saatu lyhennettyä käsittelyaika alle tavoitteiden. Lupamenettelyn pääpaino on ennakoivassa toiminnassa eli hankkeen ohjaamisessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan puuttua rakennushankkeen suunnitelmiin ja toteutukseen, sitä paremmat vaikutusmahdollisuudet ovat lopputulokseen ja tähän pyritty panostamaan erityisesti. ASIAKASPALAUTE Teknisen toimen käytävällä olevaan palautelaatikkoon ei ole edelleenkään tullut yhtään palautetta 2013 aikana. Rakennusvalvontaan ja yksityistieasioihin liittyviä asioita hoidetaan suoraan henkilökohtaisesti puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisilla käynneillä. Asiakaspalvelun palaute on ollut positiivista. Tarkastuslautakunta on huomauttanut tarpeen asiakaspalautteen keruujärjestelmän kehittämisestä. Siksi onkin laadittu rakennusvalvonnan palautelomake, joka lähetään 2014 alkaen jokaisen rakennuslupa / toimenpidelupa / toimenpideilmoituspäätöksen mukana asiakkaalle palautteen saamiseksi. SEUTUYHTEISTYÖ Seutukunnallista yhteistyötä (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Ylöjärvi, Nokia, Orivesi, Vesilahti) on tehty tiiviisti Seutu-Rava:ssa (Seudullisten viranomaispalveluiden rakennusvalvonnan rakennustarkastajien työtyhmässä) ja Seutu-Rava-Tar:ssa (Seudullisten viranomaispalveluiden rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörien työtyhmässä). Yhteisiä menettelytapoja ja toiminnassa käytettäviä fraaseja sekä tulkintoja on pohdittu ja sovittu käytettäväksi lupa- ja tarkastusmenettelyssä. Seutuyhteistyön merkitys pienelle kunnalle on tärkeä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (Pirteva) neuvottelukunnan Vesilahden edustajana on toiminut rakennustarkastaja. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Tavoitteena on ollut täyttää rakennusvalvonnan taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Rakennusvalvonta on pääasiassa asiakaspalvelutyötä ja se on pyritty hoitamaan mahdollisimman hyvin resurssien ja taitojen mukaan. Mittausmenetelmänä on käytetty tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja saatuja palautteita eri tahoilta.

19 Vesilahden kunta Tilinpäätös TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot 3 370, ,83 Toimintakulut , ,36 Toimintakate , ,53 Verotulot , ,51 Valtionosuudet 8 928, ,60 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1,57 2,18 Muut rahoitustuotot 155,21 65,09 Korkokulut -246,05-351,31 Muut rahoituskulut -121,50-0,43 Vuosikate 586,59 859,11 Poistot ja arvonalentumiset , ,27 Satunnaiset tuotot 777,71 0,00 Tilikauden tulos -237,92-597,16 Tilinpäätössiirrot 39,12 39,12 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -198,80-558,04 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,0 % 12,7 % Vuosikate/Poistot, % 36,6 % 59,0 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

20 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate 586,59 859,11 Satunnaiset erät 777,71 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -188,00-139,22 Investointien rahavirta Investointimenot , ,21 Rahoitusosuudet investointeihin 79,45 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 520,08 152,28 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,04 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainosaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainosaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,86 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 200, ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 260,28 255,33 Rahoituksen rahavirta 2 451, ,48 Rahavarojen muutos 613,15-279,56 Rahavarat ,95 494,80 Rahavarat ,80 774,36 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, t , ,79 Investointien tulorahoitus, % 1) 16,59 34,69 Lainanhoitokate 2) 0,37 0,53 Kassan riittävyys, pv 3) 13 6 Asukasmäärä ) Investointien tulorahoitus, % 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno eli investointimenot vähennettynä rahoitusosuuksilla 2) Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 3) Kassan riittävyys, pv 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

21 Vesilahden kunta Tilinpäätös TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,37 I Aineettomat hyödykkeet 345,46 383,90 1. Aineettomat oikeudet 0,00 2,16 2. Muut pitkävaikutteiset menot 345,46 362,71 3. Ennakkomaksut 0,00 19,03 II Aineelliset hyödykkeet , ,32 1. Maa- ja vesialueet 3 030, ,64 2. Rakennukset , ,46 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 958, ,83 4. Koneet ja kalusto 478,05 389,01 5. Keskeneräiset hankinnat 9, ,39 III Sijoitukset 2 908, ,14 1. Kuntayhtymäosuudet 1 044, ,48 2. Muut osakkeet ja osuudet 1 863,64 750,67 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 59,29 59,74 1. Valtion toimeksiannot 1,09 1,83 2. Muut toimeksiantojen varat 58,20 57,91 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 919, ,97 I Vaihto-omaisuus 0,00 17,91 1. Aineet ja tarvikkeet 0,00 17,91 II Saamiset 811, ,26 Pitkäaikaiset 70,20 105,30 1. Valtionosuussaamiset 70,20 105,30 Lyhytaikaiset 741,19 902,96 1. Myyntisaamiset 261,11 468,12 2. Lainasaamiset 0,00 21,60 3. Muut saamiset 242,39 268,32 4. Siirtosaamiset 237,69 144,92 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 2,05 2,05 1. Muut arvopaperit 2,05 2,05 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 105,89 492,75 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08

22 Vesilahden kunta Tilinpäätös VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,35 I Peruspääoma 8 683, ,38 II Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2 333, ,02 III Tilikauden yli-/alijäämä -198,80-558,04 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 291,44 330,56 1. Poistoero 291,44 330,56 C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 217,97 226,76 1. Valtion toimeksiannot 1,09 8,46 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 154,08 155,51 3. Muut toimeksiantojen pääomat 62,80 62,79 D VIERAS PÄÄOMA , ,40 I Pitkäaikainen , ,54 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 765, ,59 2. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 3. Liittymismaksut ja muut velat 1 241, ,95 II Lyhytaikainen 9 611, ,86 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 347, ,09 2. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 3. Saadut ennakot 8,32 12,81 4. Ostovelat 1 851, ,09 5. Muut lyhytaikaiset velat 155,99 248,87 6. Siirtovelat 1 248, ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 1) 35,9 % 39,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 2) 73,5 % 67,4 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta /asukas Asukasmäärä ) Omavaraisuusaste, % 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 2) Suhteellinen velkaantuneisuus. % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / (Käyttötulot eli toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet)

23 Vesilahden kunta Tilinpäätös KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 2 Muut rahoitustuotot 155 Satunnaiset tuotot 778 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -188 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 520 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Korkokulut 246 Muut rahoituskulut 121 Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Kokonaismenot yhteensä

24 Vesilahden kunta Tilinpäätös KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,31 Aineettomat hyödykkeet 466,75 494,90 Aineettomat oikeudet 77,70 88,45 Muut pitkävaikutteiset menot 375,54 381,16 Ennakkomaksut 13,52 25,29 Aineelliset hyödykkeet , ,95 Maa- ja vesialueet 3 061, ,03 Rakennukset , ,94 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 982, ,50 Koneet ja kalusto 678,66 655,57 Muut aineelliset hyödykkeet 1,53 1,56 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 146, ,34 Sijoitukset 1 902,25 821,46 Osakkuusyhtiöosakkeet 2,55 28,51 Muut osakkeet ja osuudet 1 898,11 791,34 Muut saamiset 1,59 1,62 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 88,14 104,82 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 865, ,88 Vaihto-omaisuus 56,61 96,62 Saamiset 1 336, ,31 Pitkäaikaiset 70,20 105,30 Lyhytaikaiset 1 266, ,01 Rahoitusarvopaperit 29,34 28,87 Rahat ja pankkisaamiset 1 442, ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,02

25 Vesilahden kunta Tilinpäätös VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,26 Peruspääoma 8 683, ,70 Osuus ky:mien opo:n lisäyksestä 1,24 204,75 Arvonkorotusrahasto 2,26 2,30 Muut omat rahastot 9,29 79,81 Ed.tilik.yli-/alijäämä 3 125, ,58 Tilikauden yli-/alijäämä -909,26-274,88 VÄHEMMISTÖOSUUDET 32,71 31,56 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 375,04 421,03 Poistoero 330,77 380,35 Vapaaehtoiset varaukset 44,27 40,68 PAKOLLISET VARAUKSET 174,37 131,70 Eläkevaraukset 0,26 0,41 Muut pakolliset varaukset 174,12 131,29 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 266,32 294,59 VIERAS PÄÄOMA , ,89 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 9 377, ,75 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 241, ,96 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 6 395, ,63 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 4 224, ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,02 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 34,3 % 38,8 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä ) Omavaraisuusaste, % 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma) 2) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) 3) Konsernin lainakanta Korollinen vieras pääoma

26 Vesilahden kunta Tilinpäätös HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallitus esittää valtuustolle tilikauden tuloksen, ,65 euroa, käsittelyksi seuraavaa: 1. tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,23 euroa 2. edellä mainittujen siirtoerien jälkeen tilikauden alijäämäksi jää ,42 euroa siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Siirron jälkeen tilillä on ,41 euroa.

27 Vesilahden kunta Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

28 Vesilahden kunta Tilinpäätös KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 11,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot -13,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,1 0,0 Toimintakate -1,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,1 0,0 Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja.

29 Vesilahden kunta Tilinpäätös TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot -15,9-15,4 0,4-15,1-12,0-3,1 79,5 Toimintakate -15,9-15,4 0,4-15,1-12,0-3,1 79,5 Perustehtävä ja toiminnan sisältö Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta valmistelee lisäksi valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tilikauden 2013 tilintarkastusyhteisönä toimi BDO Audiator Oy vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Minna Ainasvuori ja avustavana tilintarkastajana Riku Stengård. Tarkastuslautakunta on perehtynyt laaja-alaisesti kunnan eri toimintoihin ja talouden kehitykseen. Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa joihinkin kunnan toimipisteisiin ja lisäksi pidettiin yhteinen kokous Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunnan edustajien kanssa sote-asioista. Seudullinen tarkastuslautakuntien yhteistyö jatkui ja yhteisenä arvioinnin kohteena oli seudun kuntien asiakasmaksut.

30 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,3 0,0 0,0 0,0 1,2-1,2 0,0 Toimintamenot -220,1-249,2-11,8-261,0-288,4 27,4 110,5 Toimintakate -219,9-249,2-11,8-261,0-287,2 26,2 110,0 Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Perustehtävä ja toiminnan sisältö Luottamushenkilöhallinto sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien ja seutukuntayhteistyön toiminnan. Vuonna 2013 kunnanvaltuustolla oli 8 kokousta ja se käsitteli 87 pykälää (vuonna 2012: 8 kokousta, 78 pykälää). Kunnanhallitus kokoontui 15 kertaa ja käsitteli 249 pykälää (vuonna 2012: 16 kokousta, 224 pykälää). Vuonna 2013 alettiin järjestää valtuustoinfoja valtuuston kokousta edeltävällä viikolla. Helmikuussa 2013 järjestettiin Vesilahden kunnan oma luottamushenkilökoulutus (jossa mm, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän edustajat kertoivat seutuasioista) ja yhteinen koulutus Lempäälän kunnan kanssa (tilaisuuden kouluttajana oli Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula). Vuonna 2013 järjestettiin 5 valtuustoseminaaria: teemana yhteistyöllä enemmän, teemana seutuselvitys, 2.5. teemana talouden tervehdyttäminen, elinkeinoseminaari ja talousseminaari. Myös valtuustoinfojen yhteydessä käsiteltiin erilaisia teemoja (esim seutuselvitys ja kuntien välinen / seudullinen yhteistyö, kuntarakennemallityöpajat). Syksyllä 2013 järjestettiin kunnan kahdeksassa kylässä kylätilaisuudet, joissa oli läsnä niin luottamushenkilöitä kuin viranhaltijoita. Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Tavoitetaso / seurantatapa Toteutuminen 2013 Vakaa ja hallittu kuntatalous Kunnan strategisten painopistealueiden tarkistaminen Uuden valtuuston perehdyttäminen tehtäväänsä Luottamushenkilöiden sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja kunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Talousarviosuunnitelmakauden tulos on ylijäämäinen Kunnanvaltuuston strategia- ja talousseminaari (yksi kahden päivän seminaari tai kaksi päivän seminaaria) Koulutukset, infot / vierailijat valtuuston kokouksien yhteydessä, valtuustoseminaari Osallistuminen kokouksiin, koulutuksiin, seminaareihin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaan Vuoden 2013 tulos on alijäämäinen. Asiaa selvitetään tarkemmin kunnanjohtajan katsauksessa. Toteutui. Toteutui. Luottamushenkilöt osallistuivat hyvin kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin. Seututilaisuuksiin osallistuminen oli vähäisempää.

31 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Väkiluvun lisäys Vuonna 2013 väkiluvun lisäys oli 40 henkilöä ( väkiluku oli 4477). Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen toimintakulut ylittyivät budjetoidusta. Syynä ylitykseen olivat arvioitua suuremmat luottamustoimipalkkiot, seminaarien määrä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden / kouluttajien käyttö. Seutuyhteistyön toimintakulut sen sijaan alittuivat.

32 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 76,2 165,6 0,0 165,6 193,2-27,6 116,7 Toimintamenot -576, ,9-1, , ,9 7,2 100,7 Toimintakate -500,3-866,3-1,8-868,1-847,7-20,4 97,7 Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kuntakuva, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan laskentatoimesta, rahoituksesta, tiedottamisesta, arkistoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, asumisasioista sekä valvoo kunnan etua verotuksessa ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan myös kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, kasvatus- ja opetuslautakunnan, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelevät taloussuunnittelija, kirjanpitäjä-tietoliikenne-asiantuntija, palkkasihteeri, kaksi palvelusihteeriä, hallintojohtaja ja osittain myös matkailuneuvoja (kuntakuva, kansainvälinen toiminta). Syksyllä 2012 arvioitiin yhdessä henkilöstön kanssa, että Pirkkalan ja Vesilahden soten yhteistoiminta-alueen myötä toimistotyö vähenee siinä määrin, että kasvatus- ja opetustoimen tehtäviä (esim. kasvatus- ja opetuslautakunnan esityslistoihin ja pöytäkirjoihin liittyvät tehtävät) voidaan siirtää keskustoimiston palvelusihteerille ja näin ollen kasvatus- ja opetustoimeen perustettua palvelusihteerin tointa ei tarvinnut täyttää. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Talousarvioprosessin kehittäminetaminen Prosessin aikataulun varhais- Toteutui. ja kehysbudjetointi- Sähköisten toimintojen kehittäminen mallin kehittäminen - AD:n hyödyntäminen henkilöstö-hallinnossa, mm. verkkotunnusten tilaaminen henkilöstöhallinnon järjestelmän kautta - Pikaviestintä-, kokoustoiminta- ja puheominaisuuksien sähköistäminen, mm. Lyncin käyttöönotto määrätylle käyttäjäryhmälle Toteutui. Toteutui.

33 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kunnan henkilöstön kouluttaminen tehokkaampaan tietotekniikan hyödyntämiseen Joukkoliikenteen nykyisen palve- lutason turvaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen Yleishallinnon henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen - Henkilöstöhallinnon järjestelmän koulutus uusille esimiehille ja tarvittaessa kertauskoulutusta muille esimiehille - SharePointin työryhmäsivustojen jalkauttaminen laajemmin - Kertakirjautumisen kehittäminen - Mobiilikäytön (älypuhelimet) terävöittäminen Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä / aktiivinen osallistuminen Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan ja työryhmän toimintaan, neuvottelut liikennöitsijöiden kanssa - Henkilöstön kouluttautumisen tukeminen - Tehtävänkuvien tarkistaminen vuosittain - Kehityskeskustelut kerran vuodessa Koulutusta järjestettiin uusille esimiehille. Kertauskoulutusta ei järjestetty. Ei toteutunut. Sen sijaan kehitettiin kunnan intraa. Seudullinen projekti on kesken. Toteutui. Otettiin mm. käyttöön seudullinen mobiilipolitiikka. Toteutui. Joukkoliikenne ja kunnan sisäiset asiointikuljetukset kilpailutettiin vuonna Joukkoliikenteen kilpailuttamisen johdosta saavutetaan jatkossa (kesästä 2014 alkaen) merkittäviä säästöjä. Toteutui. Toteutui. Toteutui. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Joukkoliikenteen kustannukset olivat arvioitua pienemmät. Myös avustuksia saatiin arvioitua enemmän. Muun yleishallinnon toimintakulut ylittyivät, joka johtui pääasiassa palvelujen ostoista ja kunnanhallituksen jakamista avustuksista. Kaiken kaikkiaan yleishallinto pysyi budjetissaan. Kuntakuva Vastuuhenkilö Matkailuneuvoja Satu Karvinen Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Monipuolisen ja myönteisen kuntakuvan luominen kuntalaisille ja kunnan ulkopuolelle Matkailuesitteen, osoitekartan ja muiden kunnan esitteiden ja nettisivujen päivittäminen Yleismarkkinointi ja kunnan tapahtumat olivat näkyvimmin esillä kunnan 2013 päivitetyssä esitteessä ja nettisivuilla. Kunta oli mukana Aamulehden Ylläty ja ilahdu Pirkanmaalla kampanjassa. Kunta oli mukana Tredean organisoimassa Puolustusvoimien tutustumistilaisuudessa 25.5., missä alueen kunnat esittäytyivät Kauhavalta Pirkkalaan siirtyvälle lennoston henkilökunnalle.

34 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kuntatietouden aktivointi Tunnusluvut Kunta/kyläkierrokset, uusien asukkaiden Tervetuloa kuntaan infopaketti, nettisivut 1 opastettu kyläkierros Kirkonkylällä (80 osallistujaa) ja 1 opastettu kyläkierros Narvassa (30 osallistujaa) Kirkonkylän koulun 3.luokkien opastettu kotiseutukierros Mökkiläistapahtuma Narvan torilla ja koululla järjestettiin 8.6. Vesilahtipäivä aloitettiin uudelleen vuosittaisena tapahtuma ja tällä kertaa Rämsöössä Uusille asukkaille postitettiin Tervetuloa kuntaa kirje ja kunnan esite karttoineen. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Tapahtumamarkkinointi Uusien asukkaiden ilta Kuntaan/kyliin tutustumiskierrokset Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kustannukset /asukas 2,9 1,8 2,4 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Määrärahan ylitys Palvelujen ostoissa johtui siitä, että 2012 valmistuneen Vesilahti videon toinen maksuerä kirjautui maksetuksi vasta tammikuulle 2013 ja Aamulehden Ylläty ja ilahdu Pirkanmaalla kampanjasta sekä Aamulehdessä ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa olleista tontti-ilmoituksista tuli arvioitua enemmän kuluja. Muilta osin lisäkuluja tuli kunnan kukkaistutuksista ja mökkiläistapahtuman järjestämisestä. Kansainvälinen toiminta Vastuuhenkilö Matkailuneuvoja Satu Karvinen Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Vesilahden ja sen kuntalaisten kansainvälisten toimintojen mahdollistaminen ja konkreettisten yhteistyömuotojen luominen etenkin ystävyyskuntien / kuntalaisten kanssa Kunnanhallituksen vuonna 2011 hyväksymän kansainvälisten toimintojen suunnitelman noudattaminen Toteutui 4 eri ystävyyskuntatapaamisen/vierailun merkeissä. Kunnan jääkiekkojoukkue osallistui helmikuussa Rõugessa jääkiekkoturnaukseen ja Rõuge Snaipridin joukkue tuli vastavierailulle toukokuussa. Vesilahden yrittäjät tekivät tutustumismatkan Rõugeen huhtikuussa. St.Georgenista tuli toukokuussa kahden hengen kuvaajaryhmä vierailulle tekemään videota Vesilahdesta.

35 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Osallistuminen Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston ja Vesilahden EUyhteyshenkilön kautta seudulliseen ja maakunnalliseen kv-toimintaan Seudulliset ja maakunnalliset tavoitteet. Tampereen kaupunkiseudun EUverkoston Vesilahden edustajana toimii matkailuneuvoja Satu Karvinen. EU-verkoston toimintasuunnitelman mukaisesti verkosto kokoontui säännöllisesti ja teki opintomatkan helmikuussa Brysseliin, missä tutustuttiin EU-instituutioihin ja kuultiin asiantuntijoita Pirkanmaan EU-rahoitusmahdollisuuksiin ja -hankemahdollisuuksiin liittyen Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Viralliset vierailut ja kanssakäymiset ystävyyskuntiin ja /tai ystävyyskunnista + muut mahdolliset kanssakäymiset Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Vuositasolla kunnan nettovuosikustannus on enintään euroa. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt 2013 kansainvälisessä toiminnassa ei ollut suurten delegaatioiden vierailuja Vesilahteen tai Vesilahdesta ystävyyskuntiin eikä muita isompia tapahtumia, minkä vuoksi määrärahoista käytettiin reilusti alle puolet toimintaan varatusta määrästä.

36 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS TUKIPALVELUT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0, ,4 0, , ,6 182,8 90,2 Toimintamenot -60, ,5 20, , ,3-176,2 90,8 Toimintakate -60,5-75,0 20,0-55,0-61,7 6,6 112,0 Tukipalvelut Siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut vastuuhenkilö siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Kati Moisio Perustehtävä ja toiminnan sisältö Palveluiden toimintakokonaisuus on tuottaa siivous-, ruoka- ja kuljetuspalveluita kunnan eri hallinnonaloille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Tukipalvelujen tulevaisuuden kehityssuuntana on laadukas, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas tulosalue, joka toimii nettobudjetoituna yksikkönä. Tukipalvelut tuottavat ja edistävät hyvinvointia kuntalaisille. Kunnassa on tällä hetkellä kaksi ruokaa valmistavaa yksikköä, Narvan monitoimitalon valmistuskeittiö sekä terveyskeskuksen ravintokeskus. Narvan yksikkö valmistaa kaikille Narvan seudun ruokapalveluasiakkaille päivittäiset ateriat ja vastaavasti terveyskeskuksen keittiö huolehtii Kirkonseudun sekä Ylämäen ruokapalveluasiakkaista. Palvelukeittiöitä on kolme, Ylämäen koulun keittiö, yläasteen keittiö sekä Peiponpellon palvelukeittiö. Muiden päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien, palvelutalojen sekä Onkemäen koulun keittiöt toimivat jakelukeittiöinä. Peiponpellon päiväkodin palvelukeittiö on toiminut hyvin asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Kirkonkylän alakoulun oppilaiden ruokailu Peiponpellossa on saatu hyvin onnistumaan. Koneiden ja laitteiden huoltokustannukset ylittyivät astianpesukoneen rikkoutuessa. Kokonaisuudessaan Peiponpellon keittiön kustannukset pysyivät talousarvion raameissa. Monipalvelutyöntekijä pilottimalli on toteutunut niin, että siivouksesta vastaava henkilö on aloittanut työpäivänsä keittiöllä ja sen jälkeen siirtynyt siivoukseen. Keittiötyöntekijä ei vastaavasti ole siirtynyt siivoukseen päivittäin, mutta hiljaisimpina aikoina siivoukseen siirtyminen on ollut mahdollista. Monipalvelutyöntekijät sijaistavat toisiaan. Siivouksen ja ruokapalvelun yhdistelmätyöntekijöillä saadaan tehokkuutta toimintaan sekä näin työntekijä voi laajentaa myös omaa ammattitaitoaan. Ylämäen palvelukeittiön toiminnassa ei ole suuria muutoksia tapahtunut vrt. edelliseen vuoteen. Tällä hetkellä keittiöllä työskentelee yksi osa-aikainen vakituinen työntekijä. Koulukeskuksen palvelukeittiö on toiminut myös edellisvuoden tapaan. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut verrattain edellisvuosiin. Ruokasalissa on palautelaatikko, johon asiakkaat voivat halutessaan antaa palautetta. Palaute on ollut pääsääntöisesti erittäin hyvää ja ruokaan ollaan oltu tyytyväisiä. Tällä hetkellä keittiössä työskentelee yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen työntekijä. Narvan keittiön saneeraus valmistui aikataulussaan ja näin ollen pääsi aloittamaan toimintansa vuoden 2013 alusta. Keittiön käynnistäminen toteutui toimintasuunnitelman sekä mitoitusten mukaisesti. Uudet tilat ja laitteet ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Narvan keittiö suljetaan koulujen lomaajoiksi. Sulkuaikoina ruoka tuotetaan terveyskeskuksen keittiöltä Narvan seudun asiakkaille. Tällä hetkellä keittiöllä työskentelee kaksi kokoaikaista vakituista työntekijää. Vesilahden kunnan kotiateriatuotannon hoitaa Tampereen ateria. Yhteistyö Tampereen Aterian kanssa on toiminut hyvin. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella kotiateria asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun.

37 Vesilahden kunta Tilinpäätös Terveyskeskuksen keittiön sijaismäärärahatili on ylittynyt ja vastaavasti asiakaspalvelun osto ja vakituisten palkat -tili on alittunut. Sijaiset on otettu suoraan kunnan työntekijöiksi eikä työvoimanvuokrausyrityksiä ole kovin paljoa käytetty. Tällä hetkellä työntekijöiden saatavuus on ollut erittäin heikkoa myös vuokrayritysten kautta. Vuokrahenkilöstön menot kohdistuvat asiakaspalvelun ostot tiliin. Keittiön kaksi avointa toimea (kokoaikainen ja osa-aikainen), joissa työskenteli määräaikaiset työntekijät, täytettiin, koska työntekijän tarve osoittautui pysyväksi. Tällä hetkellä keittiöllä työskentelee 6 vakituista kokoaikaista ja 1 vakituinen osa-aikainen työntekijä. Ruokapalveluissa tehdään edelleen päivittäistä ruoan laatuarviointia jakelu- ja palvelukeittiöissä. Tämä on koettu hyväksi laadun valvontakeinoksi ruokaa vastaanottavissa kohteissa. Pystymme tarkistamaan tuotteen ja tarttumaan mahdollisiin epäkohtiin reaaliajassa sekä selvittämään perusteellisemmin mahdolliset asiakaspalautteet. Päiväkotien ja keittiöiden välillä kulkee päivittäin reissuvihkot, joihin tilauksien lisäksi kirjoitetaan mahdolliset palautteet. Pidämme myös 3-4 kertaa vuodessa päiväkotien laitoshuoltajien kanssa ruokapalveluihin liittyviä palaute- ja kehittämispalavereja. Palvelutalojen ja keittiöiden välillä kulkee myös reissuvihkot, joihin mahdollista ruokapalvelupalautetta voi antaa. Keittiöillä on lisäksi keittiökohtaiset sähköpostiosoitteet, joihin myös voi antaa palautetta. Palautetta on tullut kiitettävästi ja se on ollut pääsääntöisesti hyvää. Erilaisia vuosittaisia ruokalistatoiveita mm. hampurilaisia, pizzoja, tortilloja, ranskalaisia on tullut aika paljon. Kaikkiin toiveisiin emme pysty vastaamaan, koska Valtion ravitsemusneuvottelukunnan määrittämät ravitsemussuositukset ohjaavat ruokapalvelutoimintaa. Ravitsemussuositukset suosittavat käyttämään mm. vähäsuolaisia, rasvattomia tai vähärasvaisia tuotteita esimerkiksi rasvatonta maitoa. Kunnan valtuusto hyväksyi kokouksessaan tukipalvelujen talouden tervehdyttämisohjelman. Sen myötä luomun käytöstä ruokapalveluissa luovuttiin toistaiseksi kokonaan ja keskeytettiin Portaat luomuun ohjelma. Syyslukukaudelle 2013 tehtiin pienempiä ruokalista- ja raakaainemuutoksia, jotka eivät vaikuttaneet suoranaisesti reseptiikkaan. Syyslukukauden kaikki ruokapalvelun teemapäivät poistettiin kokonaan. Vuoden 2014 ruokalistaan tehtiin raaka-ainemuutoksia, lisättiin keittopäiviä sekä vähennettiin leikkeleiden ja tuoreen leivän tarjoamista. Ruokalistaan tehtiin raaka-ainemuutoksia, lisättiin keittopäiviä sekä vähennettiin leikkeleiden ja tuoreen leivän tarjoamista. Kotimaisuusasteeseen ei ole tullut muutoksia, joten ruokalistan raaka-aineiden kotimaisuusaste on edelleen korkea. Alkuvuodesta 2013 ennen talouden tervehdyttämissuunnitelmaa järjestettiin kouluilla oppilaiden mieliruokaviikko, johon oppilaat saivat valita päivittäiset ateriat. Mieliruokaviikko koostui käytössä olevan ruokalistan aterioista sekä teemapäivien aterioista. Lisäksi kouluilla ja päiväkodeilla järjestettiin Hyvät tavat istuvat pöytään teemapäivät. Syyslukukaudella 2013 kunnassa aloitettiin biojätteen keräys. Ensimmäisinä pilottikohteina keräystä aloitettiin tekemään Kirkonseudun ja Ylämäen keittiöissä sekä muutamassa päiväkodissa. Biojätteen määrä ei ole ollut suuri keittiöissä. Hankintatoimisto KuHa Oy:n kanssa kilpailutettiin mm. tuoreleipä, johon oli mahdollisuus myös lähituottajien ottaa osaa. Lähituottajat eivät olleet kovin kiinnostuneita tuottamaan leipää Tampereen seudun kehyskuntiin, koska ilman tuoreen leivän tarjoajaa jäi Vesilahden, Lempäälän, Oriveden sekä Kangasalan kunnat. KuHa Oy kilpailutti yhteistyössä kehyskuntien kanssa henkilöstövuokrausfirmat. Sijaispula koskettaa useampaa kuntaa ja näin ollen kunnilla on mahdollisuus helpottaa rekrytointiaan ostopalveluna. Tiivis yhteistyö Tampereen seudun kehyskuntien kanssa jatkuu. Kehyskuntien yhteinen tuotekehitysryhmä on mm. kehittänyt reseptiikkaa ja testannut uusia tuotteita, joita on tuotu tuotantoon. Ruokapalveluiden tuotekehitys on jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistyötä. Yhteistyö Tampereen seudun kehyskunnissa on ollut erittäin tiivistä ja rakentavaa. Yhteistyön kehittäminen ja toteuttaminen on jatkuvaa.

38 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tukipalveluiden henkilöstölle järjestettiin useampia koulutuksia vuonna 2013 ja annettiin mahdollisuus mm. oppisopimuskoulutuksiin sekä lyhyempi kestoisiin täydennyskoulutuksiin. Vuonna 2013 tukipalveluissa oli kolme oppisopimusopiskelijaa, kaksi siivouspalveluissa ja yksi ruokapalveluissa. Lisäksi Tampereen seudun kehyskunnat järjestivät yhteisen koulutuspäivän kuntien koko ruokapalveluhenkilöstölle. Yhteisiä koulutuksia pyritään järjestämään vuosittain. Siivouspalvelun henkilöstö vietti koulutuspäivän yhdessä Pirkkalan kunnan siivouspalveluhenkilöstön kanssa. Henkilöstöllä oli mahdollisuus käydä myös alan messuilla. Vuonna 2013 työhyvinvointipäivän järjestämismahdollisuuden sai tukipalvelut. Tukipalveluissa järjestettiin koko henkilöstölle työhyvinvointipäivä Tampereella Musiikki Teatteri Palatsissa. Päivän teema oli Työyhteisöt kukoistamaan. Työhyvinvointipäivän tapahtuma oli onnistunut ja lähes koko tukipalvelun henkilöstö osallistui tilaisuuteen. Vesilahden ja Pirkkalan kunnan yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Vuonna 2012 selvitettiin sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskentelevien laitoshuoltajien siirtyminen tukipalveluihin. Vuonna 2013 terveystoimen alaisuudessa työskentelevät laitoshuoltajat (6 hlöä) siirtyivät tukipalveluihin. Siirtyminen on sujunut hyvin tutustuen ja sopeutuen eri hallinnonalojen käytänteisiin. Narvan terveysaseman arkisiivous on annettu ulkopuolisen yrittäjän hoidettavaksi. Kirkonkylän terveyskeskuksen viikonloppusiivousta hoitaa entiseen tapaan myös ulkopuolinen yrittäjä. Siivouspalveluissa selvitettiin mm. siivoustyönohjaajan/ kenttätyötä tekevän lähiesimiehen tarvetta. Selvityksen myötä on havaittu tarve toimenkuvamuutokselle. Tukipalvelut tulevat esittämään Kunnanhallitukselle ja edelleen Kunnanvaltuustolle yhden laitoshuoltajan toimen lakkauttamista ja palveluvastaavan toimen perustamista. Siivouspalvelujen talousarvio pysyi kokonaisuudessaan budjetissa. Yhteistoiminta-alueen ostopalvelun kustannukset eivät olleet kokonaisuudessaan tiedossa talousarviota 2013 laadittaessa. Tästä johtuen puhtaanapito- ja pesulapalvelut -tili on ylittynyt ja asiakaspalvelujen ostot -tili alittunut. Puhtaanapito- ja pesulapalvelut tililtä on mennyt vuokratyöntekijöiden sekä ostopalvelun kustannukset. Muun kunnan siivouspalvelujen puhtaanapito- ja pesulapalvelut -tili on ylittynyt ja vastaavasti sijaisten määrärahatili alittunut. Siivouksessa on pääsääntöisesti käytetty henkilöstövuokrauspalvelun työntekijöitä sijaisena ja kustannukset kohdistuneet puhtaanapito- ja pesulapalvelut -tilille. Siivouspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyä ei tehty johtuen resurssivajeesta. Asiakaspalautejärjestelmää ollaan kehittämässä koskien koko tukipalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn järjestämistä vuonna Tampereen seudun kehyskuntien siivouspalvelujen asiantuntijatyöryhmän työskentely on tiivistä. Siivoustyön kokonaisvaltainen kehittäminen on jatkuvaa, koska alalle kehittyy paljon työtä helpottavia sekä työtapoja muuttavia siivousvälineitä. Kunnan kuljetuspalveluita hoidetaan yhden työntekijän voimin leasingautolla sekä paikallisen taksiyrittäjän palveluilla. Kuljetukset sisältävät mm. kunnan sisäisiä kuljetuksia, ateriakuljetukset kouluille, päiväkodeille sekä palvelutaloille. Kunnan oma kuljettaja hoitaa lisäksi myös siivouspalvelun tehtäviä. Kunnan kuljetuspalvelut ovat erittäin haavoittuva yksikkö, koska sitä hoitaa vain yksi työntekijä. Kuljettajan poissaolot ja vuosilomien sijaisuudet on annettu paikallisen taksiyrittäjän hoidettavaksi. Kuljetuspalvelujen sijaismäärärahatili ylittyi, mutta vastaavasti kuukausipalkkatili alittui vakituisen kuljettajasiivoojan jäädessä vuorotteluvapaalle. Sijaisten saanti on ollut edelleen erittäin haasteellista ja lyhytaikaisia sijaisuuksia on hoidettu tukipalveluissa talouden tervehdyttämissuunnitelman mukaan sisäisesti. Pitempiaikaisiin lomituksiin on pääsääntöisesti hankittu sijainen. Pidempiaikaiset sijaisuudet johtuivat pääasiassa työvapaista, sekä pidemmistä sairauslomista. Vuosilomat on pyritty järjestämään hiljaisemmille toimintakausille, jotta sijaisia ei tarvitse ottaa. Vuoden 2013 aikana tukipalveluissa oli vakituisia työntekijöitä yhteensä 33 henkilöä ja henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta.

39 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kokonaisuudessaan tukipalvelujen tehtäväalue vuoden 2013 osalta meni hyvin ja toiminta pysyi budjetissaan. Siivouspalvelut Tehtävä Tuottaa siivouspalvelut ammattitaidolla, hygieenisesti ja taloudellisesti. Tarkoituksenmukaisella siivoustoiminnalla tuetaan asiakkaan hyvinvointia ja ylläpidetään rakennusten kuntoa ja pidennetään käyttöikää. Siivouspalvelut toimivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Asiakastyytyväisyyden ylläpito Asiakastyytyväisyyskysely Ei toteutunut, toteutus siirretty vuodelle Sisäinen sijaistaminen Lyhytaikaiset sijaisuudet järjestellään sisäisin keinoin Toteutui, talouden tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Vastaavan laitoshuoltajan tarvekartoitus Keskitetään tilaus yms. toiminnot yhdelle henkilölle. Toteutui, tullaan esittämään laitoshuoltajan toimen lakkautusta ja palveluvastaavan toi- Henkilöstön hyvinvointi sekä kuuleminen, oman osaamisen ylläpito sekä kehittäminen Tunnusluvut Kehityskeskustelut, mahdollistetaan/ tuetaan työntekijän osaamisen ylläpitoa sekä uuden oppimista men perustamista. Toteutui, kehityskeskustelut sekä ryhmäkehityskeskustelut käyty henkilöstön kanssa. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Siivottavat kohteet (kpl) Henkilöstö määrä Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakulujen kasvu % 53 % Keskeiset määräraha ja tavoitepoikkeamat Sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskentelevien laitoshuoltajien sekä Narvan terveysaseman siivouksen ostopalvelun siirtyminen tukipalveluihin vaikuttaa toimintakulujen kasvu-%: iin. Ruokapalvelut Tehtävät Ruokapalvelun tehtävänä on tuottaa asiakkaiden tarpeista lähteviä laadukkaita, ravitsemuksellisesti täyspainoisia ja ravitsemussuositusten mukaisia ateriapalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Ruokapalveluissa taloudellisuutta ja toiminnan tavoitteellisuutta seurataan seuraavilla mittareilla:

40 Vesilahden kunta Tilinpäätös Toiminnalliset tavoitteet Narvan keittiön käynnistäminen Reseptiikan kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi sekä kuuleminen, oman osaamisen ylläpito sekä kehittäminen Portaat luomuun -ohjelman portaalle kaksi siirtyminen Tunnusluvut Narvan uuden keittiön toimintojen ja toimintatapojen aloitus Tuotekehitysryhmä jatkaa toimintaansa Kehityskeskustelut, mahdollistetaan/tuetaan työntekijän osaamisen ylläpitoa sekä uuden oppimista Luomuelintarvikkeiden lisääminen ruokapalveluissa Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Laadun valvonta sekä asiakkaiden kuuleminen Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakastapaamiset (palaverit) Toteutui, asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta palautelaatikko muodossa. Asiakaspalavereja on järjestetty. Toteutui, Narvan keittiö käynnistettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Toteutui, seutukunnallinen tuotekehitysryhmä jatkaa tuotekehittämistä. Toteutui, henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut. Ei toteutunut, luomusta luovuttiin talouden tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Ateriasuoritteet Valmistuskeittiöt Palvelukeittiöt Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakulujen kasvu % 7,4 % Keskeiset määräraha ja tavoitepoikkeamat Talousarviossa arvioidut ruokapalvelun suoritemäärät eivät täysin toteutuneet. Arvioidut suoritemäärät perustuvat vuosittain hallintokuntien ruokapalvelulta tilaamiin ateriamääriin ja näin ollen tilatut ja tuotetut ateriamäärät eivät ole samat. Ts. arvioidut suoritemäärät yleensä alittuvat, koska aterioita tilataan useimmiten enemmän kuin toteutuneet luvut ovat. Suoritemääriin vaikuttavat myös erityisruokavalio ateriat, jotka viimevuoden aikana ovat vähentyneet. Kuljetuspalvelut Tehtävä Tuottaa kuljetuspalvelut ammattitaidolla, taloudellisesti, sekä oikea-aikaisesti kunnan eri yksiköille. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Laadukas palvelu Asiakastyytyväisyyskyselyt Ei toteutunut, toteutus siirretty vuodelle Palveluaikojen tarkennus Kuljetusaikojen mitoitus Toteutui, kuljetusaikataulua on tarkennettu tarpeen vaatiessa.

41 Vesilahden kunta Tilinpäätös Henkilöstön hyvinvointi sekä kuuleminen Tunnusluvut Kehityskeskustelut Ei toteutunut, työntekijä jäi vuorotteluvapaalle. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 leasingauto henkilöstö määrä ostopalvelun määrä Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakulujen kasvu % -2,8% Määräraha- ja tavoitepoikkeamat Ei keskeisiä määräraha ja tavoitepoikkeamia.

42 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS ELINKEINOTOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 4,0 2,2 0,0 2,2 7,3-5,1 333,5 Toimintamenot -152,2-145,6 3,0-142,6-123,8-18,8 86,8 Toimintakate -148,2-143,4 3,0-140,4-116,5-23,9 82,9 Elinkeinotoimen hoito Vastuuhenkilö Kehittämispäällikkö Markku Männikkö Toiminnan painopistealueet ja kehittämishankkeet vuonna 2013 yritysten toimintaympäristön kehittäminen paikallisen omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen osallistuminen seudullisiin elinkeino- ja työllisyyspoliittisiin kehittämishankkeisiin sekä mahdollisesti myös investointihankkeisiin osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän puitteissa tapahtuvaan seutusuunnittelutyöhön Toiminnalliset tavoitteet 1. Tavoite: Yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen kunnassa Tieyhteyksien kehittäminen (seututiestö ja kokoojatiestö) - Maantien n:o 301 osalta Keihonen-Kilpala välin peruskunnostaminen. Yksityiskohtaisen tiesuunnitelman valmistuminen v.2013 ja kunnostustoimenpiteiden käynnistyminen. - Ns. Härkäläntien n:o 2991 perusparantamisen edistäminen yhteistyössä Rämsöön kylän ja Nokian kaupungin kanssa. Härkäläntien perusparantamishankkeen sisällyttäminen Pirkanmaan liiton maakuntaohjelman toteuttamis-suunnitelma-asiakirjaan vuosille Toteuma 2013: Tiesuunnitelmat: - Maantie 301 (Keihonen-Kilpala) osalta tiesuunnitelma oli yleisesti nähtävillä mahdollisia muistutuksia varten Pirkanmaan Elykeskus (tiepiiri) lähetti po. Tiesuunnitelman Liikennevirastoon hyväksyttäväksi ei kiireellisenä. Kun tiehankkeen rahoitus on saatu kuntoon, Ely-keskuksen mukaan tiesuunnitelman hyväksymispäätös on saatavissa Liikennevirastosta noin kuukaudessa. Tiesuunnitelman voimassaoloaika on vuotta. - Maantie 2982 (Rautialantie) ja paikallistien osalta (välille Kesola- Savelanmetsänhelmen asemakaava-alueen liittymä Suomelan tielle) käynnistettiin tiesuunnitelman laatiminen. Tiesuunnitelman yleisöesittely pidettiin Tämä tienparannushanke kuuluu Tampereen kaupunkiseudun ns. MAL-hankkeisiin. Pirkanmaan Ely-keskuksen ilmoituksen ( ) mukaan tämä Rautialantien tiesuunnitelma valmistuu lähiaikoina ja toteutus tapahtuu vuonna Rahoitus: Pirkanmaan Ely-keskus ja Vesilahden kunta Pirkanmaan liiton maakuntaohjelma-asiakirjan toteuttamissuunnitelma:

43 Vesilahden kunta Tilinpäätös Pirkanmaan liiton maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosille ja perusväylänpidon maanteiden investointikohteisiin esitetty erityisesti seututietä mt 301:tä ja Härkäläntietä n:o 2991 Rämsööstä Tottijärvelle (yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa). Tieneuvottelut v.2013 Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa: - Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen (tiepiirin) edustajien kanssa kolme kertaa. - Elinkeinot, työvoima ja osaaminen vastuualueen edustajien kanssa kaksi kertaa. - Pirkanmaan puuterminaalit hankkeen vastuutahojen (mm. Ely-keskuksen ja Pirkanmaan liiton) edustajien kanssa yksi kerta. Tieneuvotteluissa on käyty laajasti lävitse Vesilahden tiestön tilannetta (mm. Palho-Vakkalan tie ja Vassinsilta, Latomaantie, Punkalaitumentie, Keihostentie, Päivääniemen risteysalueen tievalaistus jne.) Vesilahden tiestön kehittämistoimenpiteet v. 2013: 1. Uittamon sillan uusiminen Suonolan yksityistiellä - Hanke valmistui marraskuun 2013 lopussa - Siltahankkeen kokonaiskustannukset olivat , josta Pirkanmaan Elyn osuus oli 75% eli Ely-keskuksen ura- ja painumapaikkauskokeilu mm. mt 301:llä ( ). 3. Punkalaitumentien kohoumakivien poisto Sähköisten asiointiyhteyksien kehittäminen kunnan alueella: EKANET laajakaistan esiselvityshankkeen resursointi ja toteutuminen Vesilahdessa v Vesilahden Ekanet-organisaatio v.2013: - Vesilahden Ekanet-projektiryhmä: Antti Uusi-Rasi (pj., kylät / Onkemäki), Marjukka Lähdekorpi-Ojala (kylät / Rämsöö), Elise Hänninen (Vesilahden Yrittäjät ry), Jussi Vilo (MTK-Vesilahti ry), Mervi Lumia (kunnanvaltuuston pj.), Ari Arvela (kunnanhallituksen pj.), kunnanviraston viranhaltijat Erkki Paloniemi, Minna Hutko-Peltoniemi, Elina Ojala, Satu Karvinen, Markku Männikkö (sihteeri), Erkki Mäkelä (Ekanet-projektipäällikkö) ja Kaj Söderman (Pirkanmaan avoin kuitu tukihanke, projektipäällikkö). - Ekanet-tiimi (SVT-ryhmä): Antti Uusi-Rasi, Elina Ojala, Satu Karvinen ja Markku Männikkö - Ekanet-hankeorganisaatioon osallistumiset: Ekanet-seutuprojektiryhmä Elina Ojala ja Satu Karvinen (sekä Markku Männikkö), Ekanetohjausryhmä Markku Männikkö. Ekanet-tominta v.2013 kunnassa: Aktiivista viestintää ja markkinointitoimenpiteitä: - Info-tilaisuuksia päätaajamissa; kirkonkylässä, Narvassa ja Ylämäellä - Info-tilaisuuksia kylissä mm. valtuustokauden alkuun sijoittuvan kyläkierrostilaisuuden yhteydessä - Ekanet-tiedote postitse joka talouteen - Ns. mökkiläisinfo Narvassa tori-lauantaina - Yrittäjiä aamukahvitilaisuuksissa - LVS-juttuyhteistyö - Vaske Oy:n tuottamat tiedotteet - Ekanet-hankkeen kotisivut - Projektipäällikkö Erkki Mäkelän neuvontapalvelut - Opintomatka Karviaan (laajakaistahanke) Liittyjäpotentiaalin kartoitus: - Sähköisen ilmoittautumisen avulla tai - Kirjallisten ilmoittautumisten avulla

44 Vesilahden kunta Tilinpäätös Liittyjäpotentiaali Vesilahdessa vuoden 2013 lopussa n. 440 kpl (Ekanet-alueen kärkeä) Yhteistyöneuvotteluja mm. Elisa Oy:n ja Elenia Oy:n kanssa. Alustava verkkosuunnitelma: - Vuoden 2013 lopussa Ekanet-kuntiin valmistui alustava verkkosuunnitelma liittyjäpotentiaalitietoihin perustuen. Ekanet-kuntien seutuseminaari ja työpaja Valkeakoskella. Tulossa v.2014: - Ekanet-hankkeessa valmistellaan kevään aikana kaksi vaihtoehtoista (liike- )toimintamallia, joita käsitellään sekä hankkeen ohjausryhmässä, kuntien talousjohtajien ja kunnallisjohtajien kokouksissa. - Kunnallishallitukset ja valtuustot päättävät touko-kesäkuun kokouksissaan valittavasta toimintamallista rahoituksineen sekä siirtymisestä rakennuttamisen vaiheeseen. Ekanet-esiselvityshanke - Toteutusaika sekä jatkoaika asti. - Hankkeen kokonaiskustannusarvio , josta EU:n ja valtion osuus , Ekanet-kuntien osuus (10%) sekä yksityisen rahoituksen osuus (10%). - Hankkeen kuvaus: Hanke toimii esiselvityksenä Akaan, Kangasalan, Pälkäneen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden alueilla haettavan tietoliikenneverkon rakentamiselle. Hankkeella edistetään tietoverkkojen, niiden käyttämisen ja sisältöjen kehittymistä siten, että alueella syntyy riittävä kysyntä nopeiden tietoliikenneverkkojen kannattavalle toteuttamiselle ja kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa siellä, missä yhteydet eivät muutoin rakennu. Hankkeessa toteutetaan tehokkaita viestintä- ja markkinointitoimia, selvitetään liittyjäpontentiaali, laaditaan alustava verkkosuunnitelma ja rakentamisen kustannusarvio. Hankkeessa otetaan huomioon mahdollisuudet yhteisrakentamiseen ja muuhun yhteistyöhön. Hankkeen tuloksena syntyy valmius päätöksentekoon ja rakentamisen käynnistämiseen, verkon operoimisen liiketoimintamalli sekä valmius verkon ylläpitämiseen ja jatkokehittämisen suunnitteluun. Hanke on osa maakunnallista Pirkanmaan Avoin kuitu yhteistyökonseptia. Hankkeen vastuutaho on Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Vaske Oy. Hankkeen projektipäällikkö v.2013 Erkki Mäkelä. 2. Tavoite: Kilpailukykyiset yritysalueet ja yritystontit 2.1. Tilaa vaativalle yritystoiminnalle soveltuvan yritysalueen suunnittelu Kk-Narva-Ylämäki kolmioon kunnan omistamalle maalle. Tavoite 2013: Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtävilläolo: - Vesilahden kunnanhallitus päätti asettaa julkisesti nähtäville Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen. - Po. kaavaluonnoksessa on kaksi kappaletta TP-merkinnällä varustettuja työpaikka-alueita (Kalalahti ja ns. Mantereentien varsi), jotka ovat kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja sijoittuvat kk-narva-ylämäki kolmioon (vrt. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmisteluprosessia sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin 2040 päivitystyö). Asemakaavan muutos Kirkonkylän kortteleissa 13 ja 15: - Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kirkonkylän kortteleiden 13 ja 15 asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvän rakentamistapaohjeiston. - Po. asemakaavan muutos luo edellytyksiä paikallisen yritystoiminnan laajennus- ja kehittämishankkeille lähitulevaisuudessa.

45 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tavoite: Kuntaan sijoittuvat uudet yrityshankkeet sekä työpaikkojen nettomuutos Uusia yrityshankkeita 3 kpl kuntaan v. 2013, joihin liittyy tonttikauppa kunnan kanssa. Toteuma 2013: - Suomen Huoneisto- ja Teollisuusrakentajat Oy / Jaakko Pakaslahti (Lempäälä) - Kaupankohteet Virolaisen asemakaava-alueella: o Tontti n:o 205/1, pinta-ala m 2 o Tontti n:o 205/2, pinta-ala m 2 o Määräala tilasta Varpe RN:o 1:69, pinta-ala 75 m 2 Ok-tonttien myyntitulot v. 2013: Yritystonttien myyntitulot v. 2013: Tredea 2013 palvelusopimukseen tavoitteellinen kirjaus tonttimarkkinointi-yhteistyöstä, min. kaksi (2) tonttikauppaa v. 2013). Toteuma 2013: Ei yhteydenottoja yritystonttiasioissa Tredea Oy:n kautta v Työpaikkojen nettomuutos v positiivinen Toteuma 2013: Tilastokeskus: Työpaikat: 2007: 820 kpl 2008: 827 kpl 2009: 793 kpl 2010: 832 kpl 2011: 841 kpl (ennakkotieto) 4. Tavoite: Paikallinen omaehtoinen kehittämistyö sekä paikallinen sidosryhmäyhteistyö - Yritysten investointi-, käynnistys- ja kehittämishankkeet v.2013, yritystukihakemuksia 5 kpl - Vesilahden Yrittäjät ry ja MTK-Vesilahti ry yhteistyö, yrittäjien aamu- ja iltakahvi- sekä koulutustilaisuuksia ja opintomatkoja ym. yhteensä 8 kpl - Kylä- ja muut yhteisöt, EU:n ohjelmakauden viimeisenä toteutusvuonna investointija kehittämishankkeita käynnissä 4 kpl Toteuma 2013: Yritysten investointi-, käynnistys- ja kehittämishankkeet v Kantri ry / leader-rahoitus: 2 kpl - Pirkanmaan Ely-keskus: 6 kpl - Tekes 3 kpl Yhteensä 11 kpl Vesilahden Yrittäjät ry ja Vesilahden kunta yhteistyö: - Yrittäjien aamukahvitilaisuudet: (kk), (Narva), (Narva), (kk), (kk/puoti), (Riehu) ja (Narva). Yhteensä 7 kpl. - Vesilahden Yrittäjät ry:n hallituksen kokoukset: 10.1., 20.3., 4.9. ja Yhteensä 4 kpl. - Vesilahden Yrittäjät ry:n vuosikokoukset: ja Yhteensä 2 kpl. - Vesilahden Vuoden 2013 yrittäjätilaisuus Vuoden 2013 yrittäjä/yritys: maatalouskonehuolto Antti Saarinen ky. - Elinkeinoseminaari I Yläasteella

46 Vesilahden kunta Tilinpäätös Puoti 2013 hanke - Ekanet-hanke: Vesilahden Yrittäjät ry:n yksityisrahoitusosuus hankkeelle sekä osallistuminen Vesilahden projektiryhmän kokouksiin - Nuorten ohjaus- ja palvelutyöryhmän jäsenyys - Kristallipuu Oy:n avajaiset Krääkkiössä MTK-Vesilahti ry ja Vesilahden kunta yhteistyö: - Lempäälän seutumaaseututoimistoon liittyvät asiat (tukihallintopalvelut ja lomituspalvelut) - Maatilan verokurssi Yläasteella - Ekanet-hanke: MTK-Vesilahti ry:n yksityisrahoitusosuus hankkeelle sekä osallistuminen Vesilahden projektiryhmän kokouksiin. - Vesilahden Vuoden 2013 Maatilayrittäjän palkitseminen yhdessä kunnan ja TSOP:n kanssa : MTY Penttilä. - Nuorten ohjaus- ja palvelutyöryhmän jäsenyys Kyläyhteistöt ja Vesilahden kunta yhteistyö: - Leader-tukihakemukset : o Narvan kota hanke (kunta ja kyläyhteisö) o Frisbeegolfrata hanke (kunta ja kyläyhteisö) o Katosrakenne hanke (Rämsöön kyläkerho ry) - Kyläkierrostilaisuudet / kehittämispäällikkö: 2.9. Rämsöö, Onkemäki, Riehu, Ylämäki ja Narva. - Ekanet-yhteistyö; hankkeen yksityisrahoitusosuutta kylien osalta: Rämsöön kyläkerho ry ja Onkemäen kyläkerho ry. Tunnusluvut Määrätavoitteet TP 2011 TP 2012 TP 2013 Kehittämishankkeet, kpl Yritystuet (ELY, Tekes), kpl Yritystonttikaupat, kpl Perustettuja yrityksiä, kpl 1) Ensimetri asiakkaat, kpl ) Perustettuja yrityksiä 29 kpl, lopetettuja 12 kpl, muutos +17 kpl. Muuta: Elinkeino- ja maaseututyöryhmän valmistelukokoukset ja Perustamispäätös: Kunnanvaltuusto Kunnan elinkeinotiimi: Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö, kunnaninsinööri, aluearkkitehti, rakennustarkastaja sekä tarvittaessa ympäristötarkastaja ja johtavia luottamushenkilöitä. Matkailun edistäminen Vastuuhenkilöt Matkailuneuvoja Satu Karvinen Kehittämispäällikkö Markku Männikkö: matkailun edistämisen hallinnolliset asiat Perustehtävä ja toiminnan sisältö Matkailun edistämisen perustehtävänä on tarjota matkailuneuvonnan palveluja, vastata matkailumarkkinoinnista, tarjota yleisökierroksia sekä räätälöidä ja välittää opastettuja kierroksia ohjelmineen ryhmille.

47 Vesilahden kunta Tilinpäätös Matkailun edistämisen lisäksi matkailuneuvoja vastaa Kulttuuritoimen tehtävistä ja hallinnollisista asioista. Matkailuneuvoja vastaa osin myös kuntakuvan kehittämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta. Matkailua elinkeinona kehitetään yhdessä yrittäjien ja eri yhdistysten toimijoiden kanssa, samoin kuin kehys- ja seutukuntatasolla. Matkailutoimi toimii myös erilaisten tapahtumien järjestäjänä joko itsenäisesti tai yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Matkailutoimella on vaikutuksia myös kuntakuvaan ja kansainväliseen toimintaan. Edelleen tärkeä merkitys on seutuyhteistyöllä ja matkailuneuvoja ja kehittämispäällikkö ovatkin mukana Tredean eri organisaatioissa kuten kaupunkiseudun matkailuryhmässä ja Vesilahti on vuosittain mukana erilaisissa seudullisissa markkinointitilaisuuksissa kuten Suomissa. Vuosi 2013 Klaus Kurjen tien matkailureitin 31. toimintavuonna oli näkyvissä tilausryhmien lukumäärän tilapäinen lasku normaaliin noin 30 vuosittaiseen tilausryhmään verrattuna. Tämä johtui siitä, että reitin suosittu vierailukohde Laukon kartano oli kesän ajan julkisivuremontissa ja Laukko-vierailut jatkuivat vasta syyskuussa. Tilausryhmille toteutettiin vuoden aikana 9 opastettua kierrosta, joista kaikille avoimia yleisökierroksia oli 3. Tilausryhmille tarkoitettuun päiväretkipakettiin lisättiin uudeksi vierailukohteeksi Paloheimon taiteilijakoti. Kylien opastetut ilmaiset kävelykierrokset toteutettiin yhdessä Vesilahden matkailuoppaiden ja Kulttuuritoimen kanssa Kirkonkylällä 7.7. (80 osallistujaa) ja Narvassa (30 osallistujaa) Narvan Perinnepäivän oheisohjelmana. Kunnalle kertyi matkailutuloa yleisökierroksista ja tilausryhmien varausmaksuista 4790 euroa. Matkailun edistäminen oli mukana yhdessä kuntakuvan ja elinkeinotoimen kanssa Aamulehden kesäkampanjassa Ylläty ja ilahdu Pirkanmaalla, jossa nostettiin esille Vesilahden kesätapahtumia ja vierailukohteita. Lisäksi kunnan matkailu- ja tapahtumailmoituksia oli mm. Lempäälän-Vesilahden Sanomien, Tamperelaisen ja Pirkkalaisen kesälehdissä ja erilaisissa kotimaan matkailun markkinointilehdissä. Yhteistyö seurakunnan ja kunnan välillä matkailun puolella jatkui edellisten vuosien tapaan ja matkailuneuvoja oli mukana seurakunnan historiatyöryhmässä, missä kehitetään mm. Oiva Paloheimon taiteilijakodin toimintaa ja muiden seurakunnan kohteiden toimintaa osana matkailua ja tapahtumatarjontaa. Matkailuneuvoja oli mukana Rämsöön kesäteatterin Prinsessa Ruusunen näytelmän markkinointitiimissä. Vesilahden matkailuesite ja eri kieliversiot olivat edellisten vuosien tapaan kunnan ulkopuolella esillä Ideaparkin esitejakelupisteissä ja Tampereen rautatieaseman neuvonnassa. Linnatuulen matkailuinfo lopetti esitejakelun vuonna Vesilahden esitteitä oli esillä myös Vaihmalanhovissa Lempäälässä ja Valkeakosken matkailuinfossa. Kevään ja syksyn Vesilahden matkailutoimijakokouksien lisäksi matkailuneuvoja osallistui Pirkanmaan matkailuparlamenttiin ja valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin.

48 Vesilahden kunta Tilinpäätös Toiminnalliset tavoitteet Matkailumarkkinointi sisältäen esite-, lehti-, netti- ja tapahtuma- ja messumarkkinoinnin + välillinen markkinointi Ideaparkin, Tredean, Linnatuulen ym. kautta Yhteistyö kehys- ja seutukuntatasolla Seudulliset matkailuhankkeet Tunnusluvut Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Matkailuneuvonta yksittäisille Ajantasainen tiedottaminen Toteutui puhelin-, sähköpostimatkailijoille ja ryhmille kunnan matkailusta, palvelu- ja postituspalveluiden kautta tarjonnasta ja tapahtumista Markkinointimateriaalin suunnittelu ja päivittäminen sekä osallistuminen markkinointitapahtumiin + välillisesti esitejakelulla (Ideapark, Tredea, Linnatuuli ym.) Matkailuneuvoja ja kehittämispäällikkö ovat mukana yhteistyössä Tredean ja naapurikuntien kanssa Vesilahti on mukana Visit Tampere Region hankkeessa, Kokousnetissä ja tarvittaessa muissa Tredean hankkeissa Matkailuesite/kunnan päivitetty esite 2013, lehti-ilmoitukset ja lehtijutut sekä netttipäivitys. Osallistuminen Suomiin Turussa ja 14.3.Tampereella ja Ideaparkin Lomalle! messuille 7.6. Matkailuneuvoja ja kehittämispäällikkö ovat osallistuneet Tredean kokouksiin ja seminaareihin ja kunta oli mukana Visit Tampere Region hankkeessa ja KokousNet verkkopalveluhankkeessa Edelleen oltiin mukana Visit Tampere Region hankkeessa ja Kokousnetissä. Lisäksi uutena hankkeena alkoi 15 kunnan Vene vie esiselvityshankkeen selvitystyö Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kylien opastetut kävelykierrokset Kulttuurikierrokset/yleisökierrokset Laukkoon Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kustannukset /asukas 14,7 11,8 11,2

49 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS KAAVOITUS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 56,9 4,7 81,0 85,7 84,3 1,4 98,3 Toimintamenot -39,7-72,9-8,6-81,5-83,4 1,9 102,4 Toimintakate 17,2-68,2 72,4 4,2 0,8 3,4 19,8 Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen asuinympäristön säilyttäminen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä Valtuuston strateginen painopistealue, johon tähdätään mm. maapoliittisella ohjelmalla, jonka valtuusto hyväksyy vuonna Kunnanvaltuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman Riittävä tonttitarjonta Resurssien mukaan toteutetaan Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelmassa hyväksyttyjä tavoitteita. Aktiivinen maanosto- ja myyntipolitiikka sekä jatkuva asema- ja yleiskaavoitus. Toteutui osittain, Lempäälän ja Vesilahden yhteisen ao. toimielimen toiminta oli vähäistä. Kaavoituksen osalta toteutui. Tonttien myynti vähäistä taloudellisen hiljaiselon takia. Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Uudet asemakaavat valtuuston hyväksyttäväksi 2013 (vuodelle 2012 suunnitellut asemakaavojen hyväksymiset siirtyivät vuodelle 2013): Savelanmetsänhelmen alue (valitus hallintooikeuteen) Suomelan alue (valitus hallinto-oikeuteen) Pienehköt uudet kaavahankkeet mm. Kirkonkylässä 1 1 Koskenkylän osayleiskaavan suunnittelu on käynnistynyt täysitehoisesti kaavan alustavien rakennevaihtoehtojen valmistuessa Lähivuosina ratkaistaan mahdollisuus ns. pienkerrostalojen rakentamiseen. Kaavaluonnos oli valmiina 2014 alussa. Kaavoitustyö jatkuu loppuvuoteen 2014, tavoitteena oli kevääseen Kaikkinensa kaavoitus on edennyt hyvin. Asiaa taustoitettiin syksyllä Ylimmästä luottamus- ja viranhaltijajohdosta koostuva kaavatoimikunta apunaan aluearkkitehti valmistelee ja koordinoi kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät asiat. Toimikunnan kautta haetaan kokonaisvaltaista ja sitouttavaa maankäytön suunnittelua ja vaihtoehtotarkasteluja samalla mahdollistaen kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tiiviin osallistumisen. Toimikunta on ollut aktiivinen, osallistuva ja sitoutunut.

50 Vesilahden kunta Tilinpäätös Seutuyhteistyöryhmiin osallistuminen. Toteutui. Seudun rakennesuunnitelman päivitystyöhön osallistuminen on ollut merkittävin maankäyttöön ja kaavoitukseen vaikuttava seudullinen hanke. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Kokonaisuutena kaavoituksen toimintakate toteutui lähes talousarvion mukaisesti.

51 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS MAA- JA METSÄTILAT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 190,6 403,0 70,0 473,0 313,5 159,5 66,3 Toimintamenot -18,4-25,0 4,0-21,0-13,3-7,7 63,5 Toimintakate 172,2 378,0 74,0 452,0 300,1 151,9 66,4 Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Tasapainoinen ja oikea- aikainen puuston myynti ja laadukas kunnan metsien hoito Vuonna 2009 hyväksytyn kunnan metsätaloussuunnitelman toteuttaminen Toteutui. Kunnanhallituksen nimeämä metsätyöryhmä seuraa toteutumista ja valmistelee mm. kunnan puuston myyntikohteet. Tunnusluvut Määrätavoitteet TP 2012 TA 2013 TP 2013 Metsätaloussuunnitelman mukaiset puuston myynnit ja metsien hoitotoimenpiteet Merkittävät TA- muutokset Osana kunnan talouden tervehdyttämistoimia puustoa myytiin alkuperäiseen 2013 talousarvioon verrattuna aiottua enemmän. Puuston myyntituotto oli Tonttien myyntitulot (lähinnä asuintontit) jäivät selvästi alle arvion, Ämmänhaudan alueelta tehtiin muutama omakotitonttikauppa, Narvan asemakaava-alueelta ei lainkaan. Virolaisen alueelta tehtiin yksi yritystonttikauppa. Tonttien myyntituottoihin oli budjetoitu , joista toteutui

52 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS MAASEUTUTOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0,0-62,1 1,0-61,1-56,3-4,8 92,2 Toimintakate 0,0-62,1 1,0-61,1-56,3-4,8 92,2 Vastuuhenkilö Kehittämispäällikkö Markku Männikkö Lempäälän Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunta ( ) Jäsenet: Vesilahti Uusi-Erkkilä Pertti, varapj. Ala-Orvola Raija, jäsen Elliot Aura, jäsen Karhu Ari, jäsen Marttila Ari, jäsen Ala-Orvola Markku, varajäsen Kurki Leena, varajäsen Ollinpoika Mari, varajäsen Arvela Ari, varajäsen Laitinen Virpi, varajäsen Konsala Heikki, pj. Lempäälä Lähdekorpi-Ojala Marjukka, sihteeri Perälampi Timo, asiantuntijajäsen, maaseutupäällikkö Männikkö Markku, asiantuntijajäsen, kehittämispäällikkö Lempäälän-Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunnan toiminta päättyi Kehittämisneuvottelukunta kokoontui vuosina kertaa. Kehittämisneuvottelukunnan myötä Lempäälän ja Vesilahden kunnille valmistui yhteinen maaseudun kehittämisohjelma vuosille Talousarviovuoden 2013 aikana Lempäälän ja Vesilahden kunnat päättivät organisoida maaseudun kehittämistoiminnan uudella tavalla vuoden 2014 alusta, jolloin Lempäälässä käynnistyi lähidemokratiatoimikunnan työskentely ja Vesilahdessa käynnistyi elinkeino- ja maaseututyöryhmän toiminta. Vesilahden kunnanhallituksen päätös koskien hanketoimijoiden kannustinpalkkioperusteiden hyväksymistä. Kannustinpalkkiopäätökset (viranhaltijapäätökset / kehittämispäällikkö) v. 2013: - Rämsöön kyläkerho ry: Kulttuurituottaja-kylän kulttuurin juuret ja siivet kehittämishanke (leader) - Kristallipuu Oy: Yrityksen investointituki (leader) - Tilipalvelu Tasetieto Oy: Yrityksen käynnistystuki (leader) - Rämsöön kyläkerho ry, Katosrakenne-hanke (leader) Maaseutuviranomaistehtävät ja seudullinen maaseututoimisto vuonna 2013 (ostopalveluna) Maaseutuelinkeinoviranomaisten keskeisimpiä tehtäviä ovat maataloustukiasioiden hoitaminen, valvonta- ja tarkastustehtävät sekä vahinkoarvioiden suorittaminen. Tavoite: Toimivat maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut Lempäälän maaseututoimistosta vesilahtelaisille viljelijäasiakkaille.

53 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tavoitetaso / seurantatapa: Lempäälän seutumaaseututoimisto käsittelee viljelijöiden maataloustuki- ja muut hakemukset aikataulujen mukaisesti. Mittari: v.2013 tukia hakeneita tiloja 164 kpl. Toteuma 2013 Kunta Maatilat % Maksettu tuki ( ) Peltopinta-ala, ha Akaa , Lempäälä , Nokia , Pirkkala 33 2, Urjala , Valkeakoski , Vesilahti , Ylöjärvi , Yhteensä , MTK:n kasvukausi-hankkeen järjestämä tukikoulutustilaisuus viljelijöille Lempäälässä. Sähköinen tukiasiointi-% v Kunta Akaa 72,78 56,45 48,44 10,14 Lempäälä 91,94 86,61 80,47 62,02 Nokia 89,60 71,21 63,16 40,46 Pirkkala 90,91 82,35 76,47 35,29 Urjala 74,41 63,12 41,54 21,53 Valkeakoski 62,02 52,31 40,15 12,69 Vesilahti 85,98 77,38 70,91 52,38 Ylöjärvi 90,22 78,32 61,88 42,04 Sähköisen tukihaun koulutustilaisuus Lempäälä opistossa (klo 12 ja klo 16). Maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnan kustannukset vuosina / Vesilahti: Vuosi TA TP Kustannukset (tot.) asiakasta kohti , Tavoite: Maatilatalouden kehittämisvarojen aktiivinen hyödyntäminen vesilahtelaisilla tiloilla. Tavoitetaso: Maatilatalouden kehittämisvarojen käyttöastetavoite vuositalossa vähintään 85 %. TA TA TA käyttö käyttö käyttö käyttöaste 97,3 % käyttöaste 92,4 % käyttöaste 62,4 % tavoite 85,0 % tavoite 85,0 % tavoite 85,0 %

54 Vesilahden kunta Tilinpäätös Maksullinen lomittaja-apu 2013 / Lempäälän kunta, lomituspalvelut: Tuettu maksullinen lomittaja-apu 2013: Kunta Yrittäjänä Päiviä Tunteja Kunnan tuki Lempäälä , , ,36 Pirkkala 4 32,16 221, ,49 Vesilahti , , ,85 TA TA TA käyttö käyttö käyttö 4.270,85 käyttöaste 141,4 % käyttöaste 176,9 % käyttöaste 101,6 % Tavoite: Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelman kehittämistoimenpiteet v Tavoitetaso: Maaseudun kehittämisohjelman toteutumisselvityksen teettäminen ostopalveluna sekä tärkeimpien kehittämiskohteiden määrittely v käynnistyneelle valtuustokaudelle. Toteuma: Lempäälän-Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunta ei päättänyt teettää yhteisen maaseudun kehittämisohjelman toteutumisselvitystä eikä määritellyt tärkeimpiä kehittämiskohteita v alkaen.

55 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 37,0 0,0 37,0 38,7-1,7 104,5 Toimintamenot 0,0-151,0 4,4-146,6-150,0 3,5 102,4 Toimintakate 0,0-114,0 4,4-109,6-111,3 1,8 101,6 Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen. Perustehtävä ja toiminnan sisältö Pirkkalan yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa , mistä alkaen Pirkkalan perusturvalautakunta on ollut vastuullinen järjestämään Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveystoimen hallintoon jäi tilaajapäällikkö. Kuntaan jäävän sosiaali- ja terveystoimen hallinnon kustannukset muodostuvat tilaajapäällikön ja kuntouttavan työtoiminnan kustannuksista. Kuntaan on perustettu alkaen vakinainen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi, jonka vastuulla on kuntouttavan työtoiminnan koordinointi ja kehittäminen tehtävinä mm. yhteistyö asiakkaiden, te-keskuksen, TYP:n ja kunnan eri hallintokuntien välillä sekä kuntouttavan työtoiminnan ryhmän ohjaus. Tavoitteena on ollut kuntouttavan työtoiminnan lisääminen kunnan eri toimialoilla työmarkkinatuen kuntaosuuksien ja toimeentulotukimenojen kasvun hillitsemiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli yhteensä 36 asiakasta vuonna Kunta on osoittanut Kirkonkylän entisen paloaseman kuntouttavan työtoiminnan työpajan tilaksi, jota työtoimintaan osallistuneet ovat saneeranneet keväästä 2013 alkaen. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuudet kääntyivät kertomusvuonna kasvuun, mitä selittää etenkin pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä kasvu.

56 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS SOSIAALIPALVELUT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 119,0 0,0 119,0 111,4 7,6 93,6 Toimintamenot 0, ,8-51, , ,8-32,0 98,4 Toimintakate 0, ,8-51, , ,4-24,4 98,7 Toimintaympäristö Yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelujen tehtäväalue sisältää sosiaalipalvelujen hallinnon, aikuissosiaalityön, vammaispalvelut, päihdehuollon, lasten ja perheiden palvelut, toimeentuloturvan ja maahanmuuttajatyön. Sosiaalipalvelujen hallinto on keskitetty palvelu. Muut palvelut järjestetään lähipalveluina. Toiminnan painopistealueet 2013 Vuonna 2013 sosiaalipalvelujen tehtäväalueella vahvistettiin toimialan johtamista ja esimiestyötä täyttämällä sosiaalityön johtajan ja johtavan sosiaalityöntekijän vakanssit vakituisesti. Johtava sosiaalitekijä vastaa yhteistoiminta-alueella lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä ja toimii lasten ja perheiden palvelujen työntekijöiden esimiehenä. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut yhdenmukaistettiin yhteistoiminta-alueella vuoden 2013 aikana. Pirkkala on kuulunut jo aiemmin Tampereen kuljetusten ohjauskeskukseen (Kuohke). Vesilahden liittyminen Kuohkeeseen valmisteltiin vuoden 2013 aikana ja varsinainen liittyminen tapahtui Kuohke ottaa vastaan matkatilauksia, yhdistelee ja välittää ne liikennöitsijöille. YH Länsi Oy:n Nuolialaan rakennuttamaan kerrostalokohteeseen tulee ohjatun ja autetun asumisen yksiköt kehitysvammaisille. Toimintayksiköt tulevat palvelemaan koko yhteistoiminta-alueen, myös vesilahtelaisten, kehitysvammaisten asumispalvelujen tarpeita. Kohteen rakentaminen alkoi keväällä Vammaispalvelujen työntekijä on osallistunut rakentamisen aikaisiin työmaakokouksiin. Kehitysvammaisten asumispalvelujen suunnittelutyö eteni, ja vuoden 2013 aikana laadittiin mm. suunnitelmat asukasvalinnoista ja muuttovalmennuksen toteuttamisesta. Lastensuojelun palvelut järjestettiin yhteistoiminta-alueella lähipalveluna. Johtavan sosiaalityöntekijän johdolla yhtenäistettiin lastensuojelun toimintakäytäntöjä sekä vahvistettiin tiimityötä. Lastensuojelun asiakasmäärät laskivat Vesilahdella. Huostaanottoja ja kiireellisiä sijoituksia tehtiin yhteistoimintaalueella vuoden aikana hieman edellisvuotta enemmän. Aikuissosiaalityön tiimin ja lapsiperheiden palveluista vastaavan tiimin tehtävärakenteiden uudistaminen alkoi vuonna Tavoitteena on työn tasaisempi jakaantuminen tiimien välillä ja asiakkaiden joustavampi palvelu. Vielä alkuvuodesta 2013 sosiaalipalveluiden tehtäväalueella oli vaikeuksia saada päteviä sosiaalityöntekijöitä sijaisuuksiin, mutta tilanne parani loppuvuodesta Kaikki sosiaalityöntekijän vakanssit ovat olleet täytettyinä vuoden 2013 lopussa, ja toimeentulotuen päätöksiä sekä lastensuojelutarpeen selvityksiä koskevia määräaikoja on kyetty noudattamaan aiempaa paremmin. Sosiaalisen luototukseen ja välitystilien käyttöönottoon liittyvät selvitykset valmistuivat vuoden 2013 aikana suunnitelman mukaisesti. Aikuissosiaalityön tiimi on tiivistänyt vuoden 2013 aikana yhteistyötä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa päihde- ja mielenterveyskysymyksissä. Sosiaalipalvelujen tehtäväalueella tiivistettiin vakanssilisäysten ja sisäilmaongelmien vuoksi työhuoneiden käyttöä sijoittamalla useampia työntekijöitä samaan työhuoneeseen. Vesilahden sosiaalitoimiston henkilöstö oli osan vuodesta väistötiloissa toimiston sisäilmaremontin vuoksi. Sisäilmaongel-

57 Vesilahden kunta Tilinpäätös mat ovat jatkuneet tilojen remontoinnin jälkeen, jonka vuoksi Vesilahden kunta selvittää edelleen tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Toiminnalliset tavoitteet Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen Tunnusluvut Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Sosiaalipalveluiden laadun Mallinnetaan ja vakioidaan Toteutui kehittäminen vähintään neljä palveluprosessia. Parannetaan palvelujen saavutettavuutta uudistamalla puhelinjärjestelmää. Vahvistetaan johtamista ja esimiestyötä, selkiytetään työnkuvat ja toimintakäytäntöjä sekä järjestetään työnohjausta. Palvelujen saavutettavuutta on parannettu toiminnallisilla järjestelyillä. Puhelinpalvelua ja työntekijöiden tavoitettavuutta on parannettu mm. työ- ja sijaisjärjestelyillä. Palvelujen saavutettavuus on parantunut myös sosiaalipäivystyksen laajenemisella ympärivuorokautiseksi. Esimiestyötä on vahvistettu täyttämällä sosiaalityön johtajan ja johtavan sosiaalityöntekijän vakanssit vakituisesti. Tehtävärakenteita ja toimintakäytäntöjä on ryhdytty muuttamaan vastaamaan palvelutarpeita sekä tasaamaan työkuormaa tiimien välillä. Työnohjausta on järjestetty tarpeen mukaan. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina Lapsia lastensuojelun sijaishuollon laitoshuollossa Lapsia ja nuoria lastensuojelun sijaishuollon perhehoidossa Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Vakituiset joista osa-aikaiset Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Toimeentulontuen menot/asukas Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä/asukas

58 Vesilahden kunta Tilinpäätös Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Vesilahden kohteella toimintatuotot alittivat talousarvion euroa, mikä selittyy sillä, että perustoimeentulotuen valtionosuudet maksettiin suoraan Vesilahden kunnalle. Vesilahden kohteen toimintakulut toteutuivat lähes budjetin mukaisesti (98 % ). Toimintakulujen sisällä toimeentulotuen kulut alittuivat euroa budjetoidusta. Lisäksi palvelujen ostot alittuivat päihdehuollossa ja lasten ja perheiden palveluissa. Vammaispalveluissa sen sijaan palvelujen ostot ylittyivät n eurolla.

59 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS VANHUSTEN PALVELUT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 34,3-34,3 0,0 Toimintamenot 0, ,4 0, , ,5 205,1 108,1 Toimintakate 0, ,4 0, , ,2 170,8 106,7 Toimintaympäristö Vanhusten palvelujen tehtäväalue sisältää vanhusten palveluiden hallinnon, muistikuntoutuksen, kotihoidon, kotihoidon tukipalvelut, omaishoidon tuen, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon (vanhainkotihoito ja hoivaosastot). Vanhusten palveluiden hallinto, muistikuntoutus ja omaishoito ovat keskitettyjä palveluita. Muut ovat lähipalveluja. Vanhusten palvelujen toimintaa ohjaavat Pirkkalan kunnan ikäohjelma, vanhuspalvelulaki ja valtakunnallinen laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Valtakunnallisesta RAI-vertaisarviointijärjestelmästä saatavia tietoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminnan painopistealueet 2013 Vanhusten palveluita koskeva lakimuutos (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) astui voimaan Lain sisältö korostaa ikääntyneen väestön osallistumista päätöksentekoon ja iäkkäiden henkilöiden osallisuutta omien palvelujensa suunnitteluun ja arviointiin. Yhteistoiminta-alueella täytetään lain velvoitteet. Vanhus- ja eläkeläisneuvostojen toiminnan uudelleen tarkastelu aloitettiin vuonna Vanhusten palvelujen odotusaikojen seurantaa kehitettiin, että odotusajat voidaan julkaista puolivuosittain. Yhteistoiminta-alueen toimintatapoja selkiytettiin laatimalla yhtenäiset palvelujen myöntämisperusteet kotihoitoon ja ympärivuorokautisiin hoivapalveluihin. Myös asiakasmaksujen määräytymisen perusteet yhtenäistettiin. Vesilahdella ei ole toistaiseksi käytettävissä fysioterapeutin työpanosta kotiin annettaviin kuntoutuspalveluihin. Kotiuttamiskäytäntöjä kehitettiin yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa laatimalla asiakaslähtöiset prosessikuvaukset, joilla selkiytetään asiakkaiden saamien palveluiden nivelvaiheita. Kotipalvelukäyntien määrällinen kasvu yhteistoiminta-alueella johtuu kotihoidon palvelujen piirissä olevien asiakkaiden luokse päivän aikana tehtyjen käyntien lisääntymisestä sekä tilastointitavan muutoksesta. Aikaisemmin kaikkia kotihoidon käyntejä ei ole tilastoitu (mm. Vesilahden palvelutalokäynnit ja turvapuhelinkäynnit Pirkkalassa ja Vesilahdella). Vesilahden kotisairaanhoidon vuoden 2012 toiminnallinen tunnusluku sisältää myös avosairaanhoidon käyntejä, vuoden 2013 luku sisältää vain kotisairaanhoidon käynnit. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit laajennettiin koskemaan koko yhteistoiminta- aluetta ja käynnit toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä. Suurimmalla osalla käynnin vastaanottaneista ei ollut merkittävää toimintakyvyn laskua. Kotikäyntiasiakkaita kiinnostivat eniten asumisen vaihtoehdot ja kotona asumista tukevat palvelut. Omaishoidon tuen palvelut järjestettiin yhteistoiminta-alueella keskitettynä palveluna. Ikäihmisten osuus omaishoidon tuen saajista lisääntyi. Kolmasosa omaishoidon tuen asiakkaista oli 75 -vuotta täyttäneitä. Pirkkalassa omaishoidon tukea saivat kaikki myöntämisperusteet täyttävät hakijat. Vesilahdella omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen, mutta sitä voitiin myöntää kaikille hakijoille. Omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät järjestettiin Pirkkalassa vanhusten palvelujen lyhytaikaispaikoilla, ostopalveluna ja toimeksiantosopimuksilla. Vesilahdella omaishoitajat käyttävät hyvin vähän lakisääteisiä vapaapäiviä. Omaishoitajien jaksamista tuettiin kohdennetuilla terveystarkastuksilla, fysioterapeuttien antamalla kuntoneuvonnalla sekä virkistys- ja koulutustilaisuuksilla. Vesilahdella omaishoitajien terveystarkastukset aloitetaan vuonna 2014.

60 Vesilahden kunta Tilinpäätös Muistikuntoutuspalvelut (geriatri ja muistihoitaja) laajenivat vuonna 2013 koskemaan myös Vesilahden asukkaita. Palvelut järjestettiin lähipalveluna Vesilahdella. Geriatrin vastaanotolla kävi 17 ja muistihoitajan vastaanotolla 17 asiakasta. Pirkkalassa vastaavat luvut olivat 395 ja 387. Lisäksi geriatri teki Pirkkalassa 22 kotikäyntiä ja muistihoitaja 92 kotikäyntiä. Määräaikaisen erikoistavan lääkärin (geriatria) ei saatu täytettyä vuonna Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutosten mahdollistamia muuttoja ympärivuorokautiseen hoivaan toteutui kaksi. Entinen kotikunta maksaa hoivapalvelun kustannukset Pirkkalan yhteistoimintaalueelle. Yhteistoiminta-alueelta ei muuttanut yhtään pitkäaikaispotilasta toiseen kuntaan. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta toteutui suunnitelman mukaisesti. Ikääntyvien asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä jatkettiin yhteistyössä seniorifoorumin kanssa. Seniorifoorumi osallistui aktiivisesti mm. Ikäohjelman päivittämiseen, ikääntyneiden palveluoppaan valmisteluun sekä erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Vanhusten palveluissa joka toinen vuosi toteutettava asiakaskysely tehtiin vuonna 2013 kaikille yhteistoiminta-alueen asiakkaille (kotihoito, ympärivuorokautinen hoiva). Tulokset raportoidaan keväällä 2014 ja huomioidaan soveltuvin osin seuraavassa talousarviovalmistelussa. Vesilahdella asiakaskysely toteutettiin ensimmäistä kertaa. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Iäkkäiden kuntalaisten osallistaminen Tehdään aktiivista yhteistyötä seniorifoorumin, eläkeläisneuvoston ja järjestöjen kanssa sekä tuetaan vapaaehtoistyöntekijöiden osallistumismahdollisuuksia. Kotona asumisen tukeminen Kehitetään paljon palveluja käyttävien vanhusten palveluketjuja, iäkkäiden palveluohjausta ja muistikuntoutusta. Palveluohjauksen painopiste siirtyi neuvontapalveluista yksilölliseen palveluohjaukseen ja palveluohjaajan kotikäynnit aloitettiin. Vastuuhenkilön nimeäminen tulee lakisääteiseksi (vanhuspalvelulaki). Pirkkalan yhteistoiminta-alueella on tehty suunnitelma yhteyshenkilön nimeämisen prosessista. Vanhusten palvelukokonaisuuksien hallinta Tunnusluvut Nimetään vanhukselle vastuutyöntekijä lainsäädännön edellyttämissä tilanteissa (vanhuspalvelulaki) Seniorifoorumin, eläkeläisneuvoston ja vanhusten palvelujen yhteistyö on ollut tiivistä. Seniorifoorumin ja eläkeläisneuvoston yhteistyötä on tiivistetty yhteisillä tapaamisilla ja toimintamuotoja selkiyttämällä. Vapaaehtoistyön kehittämiseksi on lisätty seurakunnan, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kotipalvelukäynnit Kotisairaanhoidon käynnit Tukipalveluasiakkaat Omaishoidon tuen saajat Vanhainkodin hoitopäivät joista lyhytaikaiset hoitopäivät Tehostettu palveluasuminen (sisältää ostopalvelun)

61 Vesilahden kunta Tilinpäätös Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset (yhteensä) joista osa-aikaisia Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kotihoidon nettomenot (kotipalvelu, tukipalvelut, kotisairaanhoito) /asukas Omaishoidon nettomenot/asukas Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot/asukas Tehostetun palveluasumisen nettomenot/asukas Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Vesilahden toimintatuotot toteutuivat lähes arvioidun mukaisena. Toimintamenot ylittyivät noin eurolla. Ylitykset kohdistuivat Pirkkalan omaishoidon tukeen ( euroa) ja koko yhteistoiminta-alueen pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstökuluihin sekä palveluiden sisäisiin ostoihin (ruoka-, puhtaanapito- ja pesulapalvelut). Kotipalvelun kokonaiskustannukset ylittyivät arvioiduista lähinnä henkilöstömenojen ylityksen johdosta.

62 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS PERUSTERVEYDENHUOLTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 15,7-15,7 0,0 Toimintamenot 0, ,0 0, , ,0 60,0 102,0 Toimintakate 0, ,0 0, , ,3 44,3 101,5 Toimintaympäristö Perusterveydenhuolto sisältää terveydenhuollon hallinnon, avosairaanhoidon (vastaanotto, päivystys), terveydenhuollon tukipalvelut, ehkäisevän terveydenhuollon, suun terveydenhuollon, psykiatrisen avohoidon ja laitoshoidon (terveyskeskussairaala). Yhteistoiminta-alueella perusterveydenhuollon keskitettyjä palveluja ovat terveydenhuollon hallinto ja psykiatrinen avohoito. Muut ovat lähipalveluja. Toiminnan painopistealueet 2013 Yhteistoiminta-alueen työ- ja toimintatapoja (mm. suun terveydenhuolto, kuntoutuspalvelut, psykiatrinen hoito, terveyskeskussairaaloiden toiminta ja saattohoito) kehitettiin tavoitteena yhtenäiset palvelut koko yhteistoiminta-alueella. Hoitaja-lääkäri työparimalliin siirtymisen valmistelu ei edennyt Vesilahden kunnan talouden sopeuttamisohjelman vuoksi. Lääkäripäivystys hoidettiin suunnitellulla tavalla. Päivystyspalveluita kehitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti. Vesilahden kunnan asukkaiden röntgenpalvelut järjestettiin keväästä 2013 alkaen Pirkkalan terveyskeskuksessa Lempäälän röntgenin remontin vuoksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjesti Pirkkalan yhteistoiminta-alueen ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut vuoden 2013 alusta alkaen. Pirkkalan palvelutaso pysyi ennallaan, mutta kustannukset kasvoivat noin eurosta (tp 2012) noin euroon. Vesilahden palvelutaso muuttui siten, että välitön lähtövalmius parani. Vesilahden kustannukset kasvoivat noin eurosta noin euroon. Pirkkalan avosairaanhoidossa jatkui POTKU-hanke, jonka tavoitteena on monisairaiden ja runsaasti palveluita tarvitsevien hoidon kehittäminen. Vesilahti ei ole mukana POTKU-hankkeessa, mutta hankkeesta opittuja käytäntöjä on juurrutettu myös Vesilahden avosairaanhoitoon. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä Vesilahdessa hankittiin neuvolapalveluihin ja suun terveydenhuoltoon. Järjestelmän käyttöönotto toteutuu vuonna Suun terveydenhuollon viikonloppupäivystys laajeni ja arki-iltapäivystys alkoi syksyllä Tampereen ja kehyskuntien viikonloppu- ja arki-iltapäivystys järjestetään ostopalveluna Acutassa. Vuonna 2013 Pirkkala osallistui Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa suun terveydenhuollon kumppanuushankkeeseen, jossa hammashuollon asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta hakeutua kunnan kanssa sopimuksen tehneen yksityishammaslääkärin vastaanotolle. Toiminta sai asiakkailta hyvää palautetta, mutta se päättyi vuoden 2013 lopussa, koska määräaikaista sairausvakuutuslain muutosta ei jatkettu. Pirkkalassa mahdollisuus tarjottiin 366 potilaalle ja Vesilahdella 41 potilaalle. Hammaslääkäreiden saatavuus oli erittäin huono, jonka vuoksi yhteistoiminta-alueella jouduttiin käyttämään ostopalveluja. Hammaslääkäripula ja suuhygienistiresurssin lisäys vaikutti suun terveydenhuollon työntekijöiden työnjaon kehittämiseen. Psykiatrinen avohoito toteutui yhteistoiminta-alueella keskitettynä palveluna. Vastaanottotoimintaa oli Tampereella Helaakallion klinikalla sekä Pirkkalan ja Vesilahden terveyskeskuksissa.

63 Vesilahden kunta Tilinpäätös Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Perusterveydenhuollon palvelujen laadun kehittäminen Perusterveydenhuollon palvelujen saavutettavuuden parantaminen Palvelujen monipuolistaminen Tunnusluvut Mallinnetaan ja vakioidaan jokaiselle talousarvion vastuualueelle vähintään yksi palveluketju. Yhteydenottomahdollisuuksien monipuolistaminen ottamalla käyttöön sähköinen ajanvaraus soveltuvin osin. Aloitetaan ryhmävastaanotot avosairaanhoidossa ja neuvolapalveluissa. Palveluketjut on mallinnettu suun terveydenhuollossa, avosairaanhoidossa, terveyskeskussairaalassa, ehkäisevässä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa Sähköinen ajanvaraus on hankittu Pirkkalan avosairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä yhteistoiminta-alueen neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon Ryhmävastaanottoja on toteutettu lastenneuvolassa (ryhmäneuvola), kuntoutuksessa (selkäpotilaat) sekä avosairaanhoidossa (diabetespotilaat, antikoagulanttipotilaat ja kuulokojeasiakkaat) Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Vastaanottokäynnit - lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä sairaanhoitajan vastaanotolla Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) Mielenterveyskäynnit Suun terveydenhuollon käynnit Terveyskeskussairaala - hoitopäivät - hoitojaksot Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Vakituiset Määräaikaiset sijaiset 5 9 Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Perusterveydenhuollon nettomenot/asukas Terveyskeskussairaalan nettomenot/asukas Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Perusterveydenhuollon toimintatuotot jäivät noin euroa alle arvion. Erityisesti maksutuottoarvio ei toteutunut. Vanhuspalvelulain voimaantulo vaikutti siten, että niille vanhuksille, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa terveyskeskussairaalassa, ei enää voi tehdä pitkäaikaishoitopäätöksiä. Se vähensi sekä Pirkkalan että Vesilahden terveyskeskussairaaloiden maksutuottoja noin 24 % vuoteen 2012 verrattuna. Toimintakulut jäivät noin alle arvion. Henkilöstökulut alittuivat eniten ja se johtuu siitä, että henkilöstön, erityisesti lääkärit, poissaoloihin ei saatu riittävästi sijaisia eikä kaikkia vakansseja saatu täytettyä suunnitelman mukaisesti (mm. hammaslääkärit, psykiatri, Vesilahden yksikön puheterapeutti

64 Vesilahden kunta Tilinpäätös ja psykologi). Ostopalveluiden määrärahan ylitys johtuu pääosin hammashuollon ostopalvelumäärärahan ylityksestä.

65 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS ERIKOISSAIRAANHOITO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0, ,1 100, , ,1 214,0 105,2 Toimintakate 0, ,1 100, , ,1 214,0 105,2 Toimintaympäristö Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan ostopalveluna Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ja yksityissektorilta. Pirkkalan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palveluja lisäksi Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalasta ja Vesilahti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Valkeakosken sairaalasta. Toiminnan painopistealueet 2013 Yhteistoiminta-alue osallistui Tampereen kaupunkiseudun yhteiseen Terveyshyötyä sopimusohjauksella -hankkeeseen, PSPH:n ja kehyskuntien sopimusneuvottelussa sovittuihin toimialakohtaisiin työryhmiin ja Hatanpään sairaalan yhteistyöryhmään. Palvelusetelivalikoima laajeni Pirkkalassa vuoden 2013 alussa. Käytettyjen palveluseteleiden määrä pysyi kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla. Vesilahdessa palvelusetelivalikoima oli suppeampi johtuen Vesilahden voimassa olleista hankintasopimuksista. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Yksityissektorilta hankittavien palvelujen laadun varmistaminen Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta Tunnusluvut Tehdään asiakastyytyväisselvitys palvelusetelin käytöstä yhteistyössä Ylöjärven ja Nokian kaupunkien kanssa. Osallistutaan kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteishankkeeseen, jossa etsitään keinoja erikoissairaanhoidon lähetevirran ja palveluylitysten hallintaan. Palveluntuottajat toteuttivat asiakastyytyväisyyskyselyn marras-joulukuussa. Alustavien tulosten mukaan palvelusetelien käyttäjät olivat palveluun erittäin tyytyväisiä. Yhteistoiminta-alue osallistui Tampereen kaupunkiseudun yhteiseen Terveyshyötyä sopimusohjauksella - hankkeeseen, PSHP:n ja kehyskuntien sopimusneuvottelussa sovittuihin toimialakohtaisiin työryhmiin ja Hatanpään sairaalan yhteistyöryhmään. Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Erikoissairaanhoidon nettomenot/asukas Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Vesilahden erikoissairaanhoidon ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ylittyivät noin eurolla. Erikoissairaanhoidon ostot yksityisiltä palvelutuottajilta puolestaan alittuivat noin eurolla. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon toimintakulut ylittyivät noin eurolla talousarviosta.

66 Vesilahden kunta Tilinpäätös Pirkkalan erikoissairaanhoidon kustannuksista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osuus oli 90 %, yksityissektorin 8 % ja Tampereen kaupungin 2 %. Vesilahden erikoissairaanhoidon kustannuksista Pirkanmaan sairaanhoitopiriin osuus oli 97 % ja yksityissektorin 3 %.

67 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0,0-83,0 0,0-83,0-98,6 15,6 118,8 Toimintakate 0,0-83,0 0,0-83,0-98,6 15,6 118,8 Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen Perustehtävä ja toiminnan sisältö Ympäristöterveydenhuollon palvelut on hankittu Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköltä (Pirteva), johon kuuluvat Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Vesilahti ja Hämeenkyrö.

68 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS SOTIEMME VETERAANIT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 12,6-12,6 0,0 Toimintamenot 0,0-80,0 0,0-80,0-85,9 5,9 107,3 Toimintakate 0,0-80,0 0,0-80,0-73,2-6,8 91,5 Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vesilahden kunnanvaltuuston tekemällä päätöksellä veteraanien maksuton ruokailu laajeni koskettamaan myös sotiemme veteraanien, näiden puolisoiden ja leskien sekä sotainvalidien puolisoiden ja leskien aterioita siten, että sanotuilla ryhmillä on mahdollisuus käydä ruokailemassa Vesilahden vanhainkoti/ terveyskeskuksessa tai Narvan ja Ylämäen kouluilla. Maksuttomat ateriat on kuljetettu kotiin niille sotiemme veteraaneille, näiden puolisoille ja leskille sekä sotainvalidien puolisoille ja leskille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ruokailemaan kunnan ruokailupisteisiin. Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden tervehdyttämisohjelmassa veteraanien maksutonta ateriaetua rajattiin siten, että jatkossa veteraanitunnuksen omaavat saavat edelleenkin ilmaisen ruokailun kotiinsa, mutta sotaveteraanien ja sotainvalidien puolisot ja lesket maksavat siitä omavastuuosuuden. Sotaveteraanien ja sotainvalidien puolisoiden ja leskien ateriat muuttuivat maksullisiksi alkaen. Yhteistoiminta-alueella kumpikin kunta päättää itsenäisesti veteraaneille tarjottavan ateriapalvelun laajuudesta, se ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Tästä syystä veteraanien maksuton ateriapalvelu ei ole Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen alaista toimintaa, vaan se on Vesilahden kunnan omaa toimintaa. Veteraaniateriat, kuten kaikki muutkin kotiin kuljetettavat ateriat, on hankittu Tampereen Aterialta.

69 Vesilahden kunta Tilinpäätös KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN HALLINTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1-0,1 0,0 Toimintamenot 0,0-72,8-5,4-78,2-93,7 15,5 119,8 Toimintakate 0,0-72,8-5,4-78,2-93,6 15,4 119,7 Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Tiina Kivinen Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vuoden 2013 alusta alkaen koulutoimi, kirjasto- ja kulttuuritoimi, liikunta- ja nuorisotoimi sekä varhaiskasvatus ovat muodostaneet kasvatus- ja opetustoimen. Hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista, lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta sekä toimialan ajankohtaisesta koulutuksesta. Kasvatus- ja opetustoimen hallinnossa työskentelee sivistysjohtaja, jota avustaa keskustoimiston palvelusihteeri. Koulukeskuksen palvelusihteeri valmistelee oppilastilastot valtionosuusselvitystä varten, kotikuntakorvauslaskelmat sekä toimii koulukuljetusten yhteyshenkilönä koko kunnan osalta. Narvan koululla on myös osa-aikainen palvelusihteeri. Palvelujen kehittäminen lähtee kuntalaisten tarpeista. Kehittämistyö on suunnitelmallista ja kustannustietoista. Hallinnonalan strategian valmistelutyö on käynnissä. Strategiaan sisältyy sekä varhaiskasvatus että koulutoimi. Sivistysjohtaja osallistuu aktiivisesti seutuyhteistyöhön. Yhteistyö naapurikuntien kanssa palvelujen järjestämiseksi lisääntyy ja uusia toimintamuotoja kehitetään. Vuosi 2013 oli ensimmäinen uuden Pirkan Opiston toimintavuosi, jonka aikana opistolle valittiin uusi rehtori. Sivistysjohtaja on Pirkan Opiston ohjausryhmässä. Vuosi 2013 oli myös Tampereen Seudun Ammattiopiston Tredun ensimmäinen toimintavuosi. Seudullinen esi- ja perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valmistelutyö on ollut aktiivisesti käynnissä. Koulujen työ- ja loma-ajoista on päätetty seudullisesti. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Hallinnonalan johtoryhmäkokoukset tarkoituksenmukaisin kokoonpanoin 4 krt /v rehtorit 10 krt /v muut hallinnonalojen esimiehet 8 krt /v Tiedottamisen kehittäminen Verkkosivujen päivittäminen ja sisällöt / käytänteiden vakiinnuttaminen sivuja päivitetty osittain, yhtenäistämistä edelleen jatkettava, kukin koulu vastaa omista sivuistaan

70 Vesilahden kunta Tilinpäätös Seutuyhteistyö Sivistystoimen hallintoohjelmien ja käytänteiden osaamisen ja asiantuntemuksen vahvistaminen Palvelusihteerien toiminnan koordinointi Tunnusluvut Yhteistyöstä saatavien hyötyjen varmistaminen aktiivisella mukanaololla Koulutus palvelusihteereille Yhteiset kokoukset 4 krt / v Vesilahti mukana seudullisissa hankkeissa ja kehittämistyössä, sivistysjohtaja säännöllisesti seutusivistys-, seutuopetus- ja seutu-ops-kokouksissa sekä Laatuhankkeessa ja Pirkan Opiston ohjausryhmässä toteutunut, mm. Multiprimuskoulutus toteutunut Määrätavoitteet TP2011 TP2012 TP2013 Kuntakohtainen veso Koulukohtainen huoltajakysely (joka 2. vuosi) 1 0 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Kokous- ja luottamustoimi palkkiot budjetoitu Koulutoimen hallintoon (7000 ). Toteutui 6 680, joka näkyy ylityksenä sivistystoimen hallinnon kustannuspaikalla. Jaksotetut loma-ajan palkat jääneet huomioimatta talousarviota laadittaessa. (ylitys )

71 Vesilahden kunta Tilinpäätös KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA PERUSKOULUT TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 155,5 13,0 168,5 266,0-97,5 157,9 Toimintamenot 0, ,9 75, , ,6-95,9 98,4 Toimintakate 0, ,4 88, , ,6-193,4 96,8 Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Tiina Kivinen Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Perusopetuksen tehtäväalueeseen kuuluvat esi- ja perusopetus. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Vesilahden kunnassa toimii neljä vuosiluokkien 0-6 koulua ja yksi 7-9 vuosiluokkien koulu. Syyskuussa 2013 esikouluissa oli 57 oppilasta, vuosiluokkien 1-6 kouluissa 468 oppilasta ja vuosiluokkien 7-9 koulussa 201 oppilasta. Vesilahdessa on panostettu voimakkaasti siihen, että oppilas opinpolkunsa eri vaiheissa saisi sitä apua ja tukea, jota hänen on todettu tarvitsevan. Koulujen oppilashuoltotyö toimii tehokkaasti ja kunnan toimesta on tarjottu koulujen ja kotien käyttöön aiempaa huomattavasti tehokkaammat oppilashuollon henkilöstöresurssit. Opetustoimeen on vuoden 2013 aikana laadittu Koulukuljetusperiaatteet sekä Oppilaaksiottamisen periaatteet. Kouluverkkoa on tarkasteltu osana talouden tervehdyttämisohjelmaa. Onkemäen koulun toimintaedellytysten selvittämiseksi perustettiin työryhmä. Koulukuljetusreittejä uudistettiin ja koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä Nivelvaiheiden kehittämistyötä on tehty varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen sekä alakoulujen ja yläasteen kesken. Oppilashuollon käytänteiden yhdenmukaistaminen, opetussuunnitelmatyö sekä kasvatus- ja opetustoimen strategiatyö ovat käynnissä. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Huoltajakyselyn järjestäminen Vuosiluokkien 0-6 huoltajat. Välivuosi joka toinen vuosi Kysely Wilman kautta. Nivelvaiheiden yhdenmukaistaminen Varhaiskasvatuksen/alkuopetuksen ja alakoulun/yläasteen valmistelema yhteinen pohja siirron suorittamiseksi Varhaiskasvatus/alkuopetus valmisteille, alakoulu/yläkoulu valmis

72 Vesilahden kunta Tilinpäätös Koulukuljetussuunnitelman toimeenpano Tunnusluvut Tiedottaminen kodeille. Neuvottelut uudelle kaudelle valittavien liikennöitsijöiden kesken. Suunnitelma tehty ja toimeenpantu uuden kilpailutuksen myötä, liikennöitsijöiden kanssa neuvottelu pidetty, huoltajille tiedotettu järjestelyistä, uudet Koulukuljetusperiaatteet näkyvissä kunnan nettisivuilla Koulun työilmapiirissä ongelmia Kouluterveyskyselyssä tutkittuna 8.-9.lk Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Kouluterveyskyselyssä tutkittuna 8.-9.lk Vaikea päästä koulupsykologille Kouluterveyskyselyssä tutkittuna 8.-9.lk Vesilahti 5% Koko maa 27% Vesilahti 25% Vesilahti 31% Määrätavoitteet TP2011 TP2012 TP2013 Henkilöstön sairauspoissaolot koulutoimi 917 pvä/v 632 pvä/v 722 pvä/v yhteensä Tasokas perusopetus Opetushallituksen arvioinneissa yli valtakunnallisen keskiarvon Opetushallituksen arvioinneissa yli valtakunnallisen keskiarvon Opetushallituksen arvioinneissa yli valtakunnallisen keskiarvon (terveystieto) Tavoite: Vesilahti 4% Toteutui 9% Koko maa 26% Tavoite: Vesilahti 20 % Toteutui: 35% Koko maa 37% Tavoite: Vesilahti 10 % Toteutui: 14% Koko maa: 40% OPPILASMÄÄRÄ YLEIS- JA ERITYISOPETUKSESSA Perusopetuksen oppilasmäärä Esiopetuksessa lk lk Erityistä tukea saavat oppilaat vuotinen vammaisopetus Yht./ % perusopetuksen oppilasmäärästä / 5,9% 31 / 4,1% 35/ 4,8% OPPILASHINTA TOTEUTUNUT KUSTANNUS /opp. LASKENNALLINEN VALTIONOSUUS EROTUS v v v

73 Vesilahden kunta Tilinpäätös Hankkeet ja hankerahoitus Perusopetuksen laatukriteerit 8000, käyttämättä 3 341,68, käyttöaika , hankkeelle saatu jatkoaikaa v Ryhmien pienennysavustus 35200, käytetty kokonaan, käyttöaika Ryhmien pienennysavustus II, , käytetty 8 624,62, käyttöaika Kerhotoiminta , , käytetty 9742,37, käyttöaika Kerhotoiminta , , käytetty 908,87, käyttöaika Onkemäen Comenius-hanke 11200, käytetty kokonaan, käyttöaika Komppi-hanke, 8000, käytetty 1 080,95, käyttöaika Koulutuksen kansainvälistyminen (alakoulut), 3000, käytetty 250,62, käyttöaika Hankerahat yhteensä Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Koulukuljetuksista, -ruokailusta ja tarvikkeista on saatu säästettyä. (vrt. talouden tasapainottamisohjelma)

74 Vesilahden kunta Tilinpäätös KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA MUU KOULUTUS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0,0-70,5 0,0-70,5-73,1 2,6 103,7 Toimintakate 0,0-70,5 0,0-70,5-73,1 2,6 103,7 Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Tiina Kivinen Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vesilahden kunta on ostanut kansalaisopistopalvelut Pirkan opistolta/nokian kaupungilta lukien. Vesilahden lisäksi myös Lempäälän ja Pirkkalan kunnat ostavat nämä palvelut Nokian kaupungilta. Vesilahden kunnan tavoitteena on, että Pirkan opisto toimii kuntien välisen sopimuksen mukaisesti: Ylläpitäjä sitoutuu pitämään opiston opetustuntimäärän vähintään nykyisellä tasolla, ellei valtion opetusta koskevista toimiluvista, valtionosuusperusteiden muutoksista tai väestönkehityksestä muuta johdu. Pirkan opistojen verkostoyhteistyönä toteutettu musiikin taiteen perusopetus laajan oppimäärän mukaan kasvaa täysimääräiseksi musiikin perus- ja opistotason opetukseksi vuoteen 2018 mennessä erillisellä resurssilla kuntien aiemmin tekemien päätösten mukaisesti. Pirkan opisto huolehtii alueellisesta tasa-arvosta ja palvelujen saavutettavuudesta järjestämällä opintopalveluita edelleen lähipalveluna opistojen nykyisissä opetuspaikoissa ja vastaavissa kuntien tiloissa. Käsityökoulu Näpsä on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan. Erityisesti ryijyperinteeseen liittyvä käsityökoulun toteuttama työ on kunnan imagoon vahvasti liittyvää toimintaa. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuminen 2011 Toteutuminen 2012 Toteutuminen 2013 Oppitunnit opistotoiminnassa Oppitunnit musiikin taiteen perusopetuksessa Oppitunnit kuvataiteen perusopetuksessa Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt -

75 Vesilahden kunta Tilinpäätös KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA VARHAISKASVATUS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 428,3 5,0 433,3 450,5-17,2 104,0 Toimintamenot 0, ,1 53, , ,6-257,0 92,3 Toimintakate 0, ,8 58, , ,1-274,2 90,6 Vastuuhenkilö Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Mäki Perustehtävä ja toiminnan sisältö Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee muodostaa saumaton kokonaisuus, joka kasvatuksen ja koulutuksen kaikissa vaiheissa tukee joustavasti jokaisen lapsen yksilöllisiä kehityspiirteitä ja edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Varhaiskasvatus ja esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Varhaiskasvatus on ollut vuoden 2013 alusta osana kasvatus- ja opetustointa. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ja käyttömäärät: - Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat olleet päiväkotihoito, perhepäivähoito, pienimuotoinen leikkikenttätoiminta kesällä ja avoin varhaiskasvatustoiminta. - Avointa varhaiskasvatusta järjestetään kerran viikossa ja siellä on käynyt keskimäärin 8 perhettä/ toimintakerta. Lapsia on ollut keskimäärin 15 / toimintakerta. - Tuulikallion päiväkodin luontoryhmä Metsätähdet aloitti toimintansa elokuussa Ryhmässä on 13 lasta. Metsätukikohtana ryhmällä on ollut Vilkinaron markkina-alueen tuntumassa oleva kota. - Vuoden 2013 lopussa kunnallisessa päivähoidossa oli 232 lasta - Perheet käyttävät paljon mahdollisuutta ns. sopimushoitopäiviin 10 tai 16 hoitopäivää / kk. - Perhepäivähoitolapset ovat olleet varahoidossa päiväkodeissa. - Päivähoidon käyttöaste 73,13 % - Alle 3-vuotiaita kunnallisessa päivähoidossa suhteellisen paljon - Sateenkaaren päiväkodin toiminta loppui kesällä Kunnalliset päivähoitopaikat ovat riittäneet. Koskenkylä- Ylämäki alueella hoitopaikat ovat täynnä ja osa lapsista on sijoitettuna Kirkonkylään päivähoitoon.. - Esikoululaisten aamuhoitoa on järjestetty Ahtialan, Tuulikallion, Ristiveräjän, Satumetsän ja Peiponpellon päiväkodeissa - Ahtialan päiväkodissa on tarjottu iltapäivähoitoa myös 1-2- luokkalaisille - Vuorohoidon tarve on vähentynyt. Yöhoitoa ei ole tarjottu - Kesällä järjestettiin kuudessa eri toimipisteessä leikkikenttätoimintaa kolmen viikon aikana 4-8 -vuotiaille lapsille. Leikkikentillä oli keskimäärin 8 lasta/ toimintakerta. - Varhaiskasvatuksessa suoritettiin asiakastyytyväisyyskysely marraskuussa Kysely tehtiin Tak-arviointijärjestelmän avulla asteikolla 1-5 (1= huono ja 5= erinomainen). Asiakastyytyväi-

76 Vesilahden kunta Tilinpäätös syyskyselyn vastausprosentti oli perhepäivähoidossa 88 ja päiväkodeissa vastausprosentit vaihtelivat 75 % 86 %. Päiväkotien asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo oli 4,2, jota voidaan pitää erittäin hyvänä ja perhepäivähoidon keskiarvo oli 4,8, jota voidaan pitää erinomaisena. Erityispäivähoito: - Päiväkodeissa oli vuoden 2013 lopussa 7 lasta, joilla erityispäivähoitolausunto. Erityispäivähoidon toimintamuotoja ovat erityislastentarhanopettajan konsultaatiot henkilökunnalle sekä erilaiset pienryhmät. - Vuonna 2013 päiväkodeissa työskenteli 4 avustajaa erityistä kasvatusta ja tukea tarvitsevien lasten ryhmissä. - Varhaiskasvatuksen piirissä on myös lapsia, joille päivähoitopalvelu on osa lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä. Avohuollon tukitoimia tarvitseville lastensuojeluperheille on järjestetty yhteistyöverkon kokous tarpeen ilmaannuttua. - Päivähoidon henkilökunta on koulutettu havainnoimaan lasten ja perheiden haasteiden hahmottamista varhaista huolen puheeksi ottoa sekä resurssien oikeaa kohdentamista. Päivähoitoyksiköt ja henkilöstö: - Päivähoito on jakautunut neljään alueeseen: Kirkonkylä itäiseen, Kirkonkylä läntiseen, Narvan ja Koskenkylä - Ylämäki -alueisiin. - Vesilahdessa on 8 päiväkotia; Sateenkaaren päiväkodin toiminta loppui 6/ Varhaiskasvatuksessa on kaksi hallinnollista työntekijää Peiponpellon päiväkodin johtaja ja varhaiskasvatuksen johtaja - Muilla päivähoitoalueilla päiväkodinjohtajat toimivat myös lapsiryhmissä. Johtajan toimiminen ryhmässä ja monimuotoisen alueen hallinnollinen, pedagoginen ja henkilöstöjohtaminen vaativat melkoista taituruutta ajankäytössä. - Kasvu, muutos, hallinnollisten töiden lisääntyminen sekä kasvavan henkilöstön sekä asiakkaiden moninaiset tarpeet kasvattavat painetta johtamisen arviointiin ja kehittämiseen koko päivähoidossa. - Tuulikallion päiväkodin ryhmissä terveysviranomaisten määräämät lasten enimmäismäärät: 14 ja 8 lasta/ ryhmä - Lasten hoitopäivien pituus ja painottuminen myöhempään iltapäivään on tuonut haasteita työvuorojärjestelyihin ja henkilökunnan riittävyyteen päiväkodeissa. - Tuulikallion päiväkodin tiilirakennus oli remontissa kesä- joulukuun ajan. Lapsiryhmät toimivat Ristiveräjän päiväkodissa, Reimarissa ja syksyllä perustetussa luontoryhmässä. - Vesilahdessa on 5 kunnallista omissa kodeissaan hoitavaa perhepäivähoitajaa - Perhepäivähoitajien tultua työaikalain piiriin syksyllä 2011 työajan tasausvapaapäivinä on perhepäivähoidossa olevien lasten perheillä mahdollisuus masuvapautukseen, jos he järjestävät lastensa hoidon itse. - Henkilöstön hyvinvointia on tuettu tyhy - toiminnalla, alueyhteistyöllä ja koulutuksen avulla - Mm. seutukunnallinen varhaiskasvatuspäivä, Vuorovaikutuskoulutus, Asiakkaan kohtaaminen, vuorohoidon työntekijöille suunnattu koulutus, Metsämörri peruskurssi, musiikki- sekä liikuntakoulutukset. Osa koulutuksista on toteutettu yhdessä Tampereen seutukunnan kanssa, osassa koulutuksissa ollut mukana luokanopettajia ja koulunkäynnin ohjaajia. Moniammatillinen yhteistyö: - Vesilahteen perustettiin 2010 moni ammatillinen lapsiperhetyöryhmä, johon kuuluu lääkäri, terveydenhoitajat, perhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijät, ja kiertävä erityislastentarhanopettaja. Työryhmä on kokoontunut tarvittaessa..

77 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tampereen ympäristökuntien seutuyhteistyö: - Tampereen ympäristökuntien yhteistyö on jatkunut Effica -ohjelman parissa; mm. suurin osa päivähoitohakemuksista tulee sähköisesti - Sähköistä kulunvalvontajärjestelmää kilpailutetaan yhteisesti kehyskunnissa. - Mahdollisuus päivähoitoon hakeutumiseen seutukunnan muihin kuntiin toteutuu keväällä Hoitopaikka voidaan myöntää lapsen esikoulun alkamiseen saakka. - Seutukunnassa on myös yksityisen päivähoidon yhteiset nettisivut, joihin on linkki kuntien päivähoidon sivuilla. - Seutukunnan yhteisesti järjestämä varhaiskasvatuspäivä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa Yksityinen päivähoito: - Kuntienkuuluu järjestää yksityisen päivähoidon ohjaus ja valvonta. - Vesilahdessa oli vuoden 2013 lopussa 4 yksityistä perhepäivähoitajaa Lasten kotihoidon tuki: - Kertomusvuoden lopussa lasten kotihoidontuen piirissä oli 81 kotitaloutta ja 117 lasta. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 8 lapsesta ja osittaista tukea 14 lapsesta. - Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisää ns. Vesilahti-lisää on maksettu keskimäärin 11 lapsesta. - Kuntalisää maksetaan 220 /kk alle 3-vuotiaasta lapsesta, 200 yli e-vuotiaasta lapsesta ja 100 esiopetusikäisestä lapsesta, mikäli lapsen hoitoaika ylittää 25 tuntia viikossa. Päivähoidon kokonaismenot alittuivat vuoden 2013 talousarvioista. Toiminnalliset tavoitteet Lasten ryhmäkokojen pitäminen päivähoitoasetuksen mukaisena Ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien iltapäivähoidon järjestäminen perhepäivähoidossa tarpeen mukaan kerhojen ulkopuolisille lapsille Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Päivähoitopaikan järjestäminen kohtuullisessa ajassa Järjestyy 1-2 viikon kuluessa huoltajan ilmoitettua työ/opiskelupaikan saamisesta, muussa tapauksessa 4:kk kuluttua hakemuksen jättämi- Toteutui sestä. Asetuksen mukaan /jatkuva. Lasten/aikuisten suhdeluku Koulujen toimintapäivien aikana / saapuneet hakemukset Toteutui Toteutui Viikonloppu- ja iltahoidon järjestäminen vuorohoitopäiväkodissa Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten tueksi erityislastentarhanopettajan konsultaatiot Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus parittomina vuosina Järjestetään työssäkäyville ja opiskelijoille, mikäli hoidon tarvetta ilmenee riittävästi Erityispäivähoitolausunnot tai mahdollinen lausunnon tarve Kaikki päivähoidon asiakasperheet. Kevät 2013 Toteutui Toteutui Toteutui

78 Vesilahden kunta Tilinpäätös Yhteistyö verkoston järjestäminen avohuollon tukitoimia tarvitseville lastensuojeluperheille (päivähoito, sosiaalityöntekijä, kotipalvelu Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen turvaaminen Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen Yhteistyöpalaveri ennen päivähoidon aloittamista / viikon kuluttua tarpeen ilmenemisestä Täydennyskoulutus toteutuu suositusten mukaisesti, minimi 2 pv/henkilö Tyhy- toiminta/ osallistujien määrä Henkilökohtaiset kehityskeskustelut vähintään joka toinen vuosi, työyhteisökohtaiset kehityskeskustelut joka toinen vuosi Sairauspoissaolot / työntekijä vuoden 2012 tasolla tai sen alle Alueen/ yksikön varhaiskasvatussuunnitelmat tiedottaminen, nettisivut Toteutui pääsääntöisesti Täydennyskoulutusvelvoite toteutui pääsääntöisesti. Tyhy- toimintaan osallistui n. 45 varhaiskasvatuksen työntekijää Kehityskeskustelut toteutuivat pääsääntöisesti. Ei toteutunut. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja 18,11 pv/henkilö vrk/työntekijä, vuonna 2012 oli 10,98 vrk/ työntekijä, Vesilahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystä siirrettiin, kunnes uusi varhaiskasvatuslaki julkaistaan Nettisivut päivitettiin Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Päiväkotihoito Hoitopäivät yhteensä Siitä: - kokopäivähoito - osapäivähoito Kotona tapahtuva perhepäivähoito Hoitopäivät yhteensä: Siitä: - kokopäivähoito - osapäivähoito Henkilöstö Käytössä olevat hoitopaikat : Päiväkodit - kokopäivähoito - osapäivähoito - esikoululaisten aamuhoito Perhepäivähoito - kokopäivähoito - osapäivähoito Ostopalvelupäivähoito (seutusopimus) Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk 13, Kotihoidontuki, lapsia keskimäärin/kk

79 Vesilahden kunta Tilinpäätös Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Varhaiskasvatuksen käyttömenot/kunnan asukas 655,60 655,60 591,82 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Varhaiskasvatuksen kulut alittuivat lähes kaikilla menokohdilla eniten majoitus- ja ravitsemuspalveluissa. Rakennusten ja huoneistojen vuokrissa on huomattava nousu. Henkilöstömenot alittuivat harkitulla sijaisten käytöllä sekä sisäisellä sijaistamisella. Varhaiskasvatuksen käyttöaste on noussut vuonna % ja %. Terveysviranomaisten määräämät lapsimäärät; 17 lasta 3-5-vuotiaiden ryhmässä ja 8 lasta alle 3- vuotiaiden Tuulikallion päiväkodissa vähensi hoitolasten määrää ja luonnollisesti myös päivähoitomaksutuottoja. Tarkastuslautakunta on kehottanut keräämään vertailutietoa Peiponpellon päiväkodin yksikkökustannuksista verrattuna kunnan pienempiin päivähoitoyksiköihin. Ilman hallinnon kuluja lapsen hoitopäivä Peiponpellon päiväkodissa maksaa 40,85, kun se pienemmissä yksiköissä maksaa / laskennallinen hoitopäivä Pienemmissä yksiköissä päivähintaan vaikuttaa suuresti mm. lapsimäärän rajoitukset, ryhmäavustajan tarve ja kiinteistön kustannukset.

80 Vesilahden kunta Tilinpäätös KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KIRJASTOTOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 6,0 0,0 6,0 5,1 0,9 85,3 Toimintamenot 0,0-294,8 6,0-288,8-272,9-15,9 94,5 Toimintakate 0,0-288,8 6,0-282,8-267,8-15,0 94,7 Vastuuhenkilö Kirjastonjohtaja Kirsti Torikka Perustehtävä ja toiminnan sisältö Kirjastopalvelut Kirjasto on sivistyksen peruspalvelu, joka edistää asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia yleissivistykseen, tietojen ja taitojen hankintaan, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, elämyksiin ja virkistykseen. Kirjasto tarjoaa maksutta käytettäväksi uusiutuvat kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen. Vesilahden kirjasto on yksi Pirkanmaan PIKI-kirjastoista ja osallistuu aktiivisesti PIKI-kirjastojen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Toiminnalliset tavoitteet Asiakkaille pyritään tarjoamaan monipuolista kirjastoaineistoa omasta kokoelmasta. Kirjastoaineiston hankintaan paneudutaan niin laadullisesti kuin määrällisesti. Uusia toimintoja nykyisissä ahtaissa tiloissa on mahdoton aloittaa. Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Hankinta Hankinnasta kirjoja 80%, kirjoista 65% aikuisten kirjoja, joista 55% tietokirjoja. Hankinnasta 35% lasten- ja nuortenkirjoja, joista 20% tietokirjoja. Hankinnasta 10% musiikki- ja muita äänitteitä, 10% kuvatallenteita. Kokonaishankinta 2246nidettä, joista kirjoja 1896 kpl. Hankinnasta on kirjoja 84%, joista 59% aikuisten kirjoja, joista 55% tietokirjoja. Hankinnasta 41% on lastenkirjoja, joista 16% tietokirjoja. Hankinnasta 6% musiikki- ja muita äänitteitä, 8% kuvatal- Uuden kirjaston suunnittelu Tunnusluvut Valitaan suunnitelija/arkkitehti, suunnittelu alkaa lenteita. OKM:n perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa hanke on sijoitettu vuodelle 2015, valtionosuus 50%. Työryhmä ei ole kokoontunut, eikä suunnittelijaa/arkkitehtia ole valittu. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 kirjastoaineiston hankinta/1000 asukasta lainat/asukas ,54 kirjastokaynnit/asukas 10, ,7

81 Vesilahden kunta Tilinpäätös Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 aineistohankinnat/asukas 10,56 12,00 10,00 lainan hinta (kulut/lainaus) 3,15 2,00 3,30 kokonaismenot/asukas 56,00 60,00 61,50 Kirjaston henkilöstövahvuus: kirjastonjohtaja ja 3 kirjastovirkailijaa. Pääkirjasto oli avoinna 31 tuntia (touko - elokuu 27 tuntia) viikossa ja Narvan kirjasto 17 tuntia viikossa. Narvan kirjasto oli kiinni ja ja PIKI-kirjastojen yhteinen logistiikkapalvelu hoiti varatun aineiston kuljetukset PIKI-kirjastojen välillä, kuljetusauto kävi Vesilahdessa kaksi kertaa viikossa. Kirjaston sisäinen kuljetus Pääkirjaston ja Narvan kirjaston välillä hoidettiin kunnan kuljetuspalvelulla. Vaihtuvat siirtokirjakokoelmat olivat kaikilla päiväkodeilla, iltapäiväkerhoilla, esikouluilla ja alakoulun luokilla. Kunnan sisäinen kuljetuspalvelu toimittaa siirtoaineiston Ylämäen koululle ja Sateenkaaren päiväkotiin. Alakoulujen ja yläasteen oppilaat kävivät opettajiensa kanssa kiitettävästi kirjastossa. Pääkirjastossa luokkakäyntejä oli 41 kpl, päiväkotien käyntejä 37 kpl. Lisäksi on koottu lukuisia kirjapaketteja opettajille ja ohjaajille. Asiakkaita on opastettu kirjaston verkkopalveluissa, tiedonhaussa ja tietokantojen käytössä. PIKIkirjastojen yhteistä teemapäivää PIKI-päivää vietettiin PIKI-kirjastojen kirjasto-ohjelmaa (Aurora) vaivanneet ongelmat ja keskeneräisyys ovat vähentyneet uusien versiopäivitysten myötä ja ohjelman reklamaatiovaihe päättyi vuoden vaihteessa. Verkkokirjaston epäluotettavuus on näkynyt vielä asiakaspalautteissa. Kuntosalikortit myydään kirjastossa. Kuntosalin kulunvalvonnan epäluotettavuus on aiheuttanut runsaasti asiakaspalautetta kirjastossa. Vesilahden kirjaston kirjastoaineistokokoelma on nidettä, joista kirjoja kpl. Vuoden aikana aineistoa hankittiin 2246 nidettä, joista kirjoja 1896 kpl. Aineistoa poistettiin 3428 nidettä. Kirjastoihin tuli 9 sanomalehden ja 80 aikakausilehden vuosikertaa, lehtiä ei lasketa aineistolukuihin. Kirjastoaineiston kokonaislainaus vuonna 2013 oli lainaa, josta Pääkirjaston lainoja ja Narvan kirjaston lainoja Kokonaislainaus lisääntyi 2,6%, pääkirjastossa 5%, Narvan kirjastossa lainaus väheni 10%. Toiset PIKI-kirjastot lainasivat 5079 lainaa Vesilahden kirjastosta ja Vesilahden kirjasto lainasi 2551 lainaa PIKI-kirjastoista. Lisäksi tilattiin 14 kaukolainaa muista kirjastoista ja lähetettiin 2 kaukolainaa muihin Suomen kirjastoihin. Kirjastokorttia käytti 1474 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli ja verkkokäyntejä kpl. Kirjastossa oli valokuvanäyttelyitä 3 kpl ja Nuorisotoimen organisoima KulTur-teemaviikon nuorten näyttely. OKM:n perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuosille , Vesilahden kirjaston rakentaminen on sijoitettu hankejonossa vuodelle 2015, hankkeen valtionosuus on 50%. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Aineistohankintamäärärahaa ei käytetty kokonaisuudessaan, koska kirjaston tilanahtaus vaikeuttaa aineiston sijoittamista. Narvan koulun lisärakentamisen yhteydessä Narvan kirjasto muutettiin ahtaimpiin ja epäkäytännölliseen tilaan. Talousarvion sisäiset menoerät (puhtaanapito/rakennusten ja huoneistojen vuokrat) ovat nousseet 85,5%. Tilakustannukset kirjaston talousarviosta ovat 21%.

82 Vesilahden kunta Tilinpäätös KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KULTTUURITOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot 0,0-28,9 4,0-24,9-25,3 0,4 101,7 Toimintakate 0,0-28,9 4,0-24,9-25,3 0,4 101,6 Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on matkailuneuvoja Satu Karvinen. Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuurikoordinaattorin Talvikki Torpan työsopimus (2 päivää/kuukausi) Vesilahden osalta päättyi Perustehtävä ja toiminnan sisältö Kulttuuritoimi tukee kunnassa kulttuuripalveluja tarjoavia yhteisöjä ja muita kulttuuritoimijoita jakamalla avustuksia ja avustamalla tapahtumien järjestämisessä. Kulttuuritoimen toiminta-avustuksen saivat vuonna 2013: - MLL:n Vesilahden paikallisyhdistys - Rämsöön kyläkerho ja Teatteri Kurki / Rämsöön kesäteatteri - Tähti Nuorisoseura (sisältäen Narvan Soittokunnan) - Vanhan tanssimusiikin perinneyhdistys - Vesilahden museoyhdistys - Vesilahden Nuorisoseura (sisältäen Teatteri Kurjen) - Vesilahden seudun sukututkimusseura - Vesilahden Taideyhdistys - Ylämäen Nuorisoseura Lisäksi on avustettu: - Kohdeavustuksella Ylämäen Kyläkerhoa Historian havinaa Koskenkylässä tapahtuman järjestelykuluissa ( ) - Päivähoidon yhteisen kevätjuhlan järjestelykuluissa ( ) - Kohdeavustuksella Timo Järvelää Vesilahden Nuorisoseurasta nuorten näytelmän käsikirjoituskuluissa, Stay Bitch yhtyeen demon kuluissa ja Vesilahtifestin järjestelyissä ( ) - Kohdeavustuksella Vesilahden Taideyhdistystä Tuhkolman opintomatkan kuluissa ( ) - Kohdeavustuksella Kurki Festivaalin lastentapahtumaa ( ) - Veikko Ahvenaisen ja Tammer-hanureiden Vesilahden konsertin ( ) lehti-ilmoittelua - Kohdeavustuksella Kurjen ekokyläyhdistyksen Vekkulikettu nukketeatteriesitystä ( ) - Kohdeavustuksella Vesilahden Nuorisoseuran Vesilahtifest tapahtumaa ( ) Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Kulttuuriohjelman tavoitteiden mukaisesti koostetaan kulttuuritoimijarekisteri Kulttuurikoordinaattori koostaa kunnan nettisivuille kulttuuritoimijarekisterin Ei ehtinyt toteutua kulttuurikoordinaattorisopimuksen loputtua 28.2., kulttuuritoimijarekisteri siirrettiin toteutettavaksi vuodelle 2014

83 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kulttuuritoimijoiden yhteistyön edelleen tiivistäminen ja verkostoituminen Paikalliskulttuurin tallentaminen Wesilahti-päivän aloittaminen vuosittaisena tapahtumana Taidenäyttelytoiminnan vakinaistaminen Eri kulttuuritoimijat järjestävät yhdessä ja kulttuuritoimen kanssa vuosittaisia tapahtumia (esim. Tonttupolku) ja ideoivat uusia Kirkonkylän raittikirjan julkaisu 2013 aikana Wesilahti-päivä Veteraanipäivän yhteydessä Terveyskeskuksessa jatketaan 2012 aloitettua taidenäyttelytoimintaa yhdessä Tampereen taidemuseon kautta Järjestettiin erilaisia tapahtumia yhdessä eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Tapahtumista osa on muodostunut vuosittaisiksi, kuten Tonttupolku ja Kirkonkylän ja Narvan kyläraittien opastetut kävelyt Aineisto saatiin valmiiksi, mutta painatus ja julkaisu siirtyivät keväälle 2014 Wesilahti-päivä järjestettiin Rämsöössä,Seurantalolla, jossa tapahtumaviikonloppu 2013 terveyskeskuksen vuodeosastolla oli esillä 3 Tampereen taidemuseon kiertävää taidenäyttelyä Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat erinomaisesti muilta osin paitsi kulttuuritoimijarekisterin toteutuksen ja Kirkonkylän raitin kyläkirjan julkaisun osalta, jotka siirtyivät vuodelle Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys ja kulttuuritoimen yhteistyö heidän kanssaan on edelleen erittäin tärkeää kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Vuoden 2013 alusta kiertävä elokuvateatteri Filmipyörä lopetti elokuvaesitysten pitämisen Vesilahdessa. Kulttuuritoimi järjesti Vesilahden Lasten Pirkkasten maksuttomana tapahtumana Taskuteatteri Mimicin esityksen Isot lapset yläasteen auditoriossa kulttuuritoimi järjesti yhdessä Wesilahti-Seuran kanssa Hukianhovissa Kalevalan II painoksen allekirjoituksen muistojuhlan yleisötilaisuutena. Juhlan asiantuntijaesityksissä kuultiin Kalevalan, Laukon ja Vesilahden yhteyksistä sekä kalevalaisesta mytologiasta. Tilaisuuteen osallistui reilu 30 henkilöä. Neljättä kertaa pidetylle Kirkonkylän raitin opastetulle kävelykierrokselle osallistui ennätysmäärä eli 80 henkilöä matkailuopas Eila Häihälän opastamana. Viidettä kertaa pidetylle Narvan raitin kävelykierrokselle osallistui reilu 30 henkilöä ja oppaina toimivat matkailuoppaat Tuula Tuominen ja Satu Karvinen. Kylien kävelykierrokset ovat osa Kulttuuritoimen pääsymaksutonta tarjontaa. Satu Karvinen oli mukana Rämsöön kesäteatterin Prinsessa Ruusunen näytelmä markkinointityöryhmässä. Kulttuuritoimi toi Tampereen taidemuseon Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertävistä kokoelmista Vesilahden terveyskeskuksen vuodeosastolle kolme näyttelyä eli Niin kauas kuin silmään siintää Pirkanmaan järvet , Amerikan Anna ja takametsien miehet ja Lempeitä unia ( ). Kulttuuritoimi järjesti yhdessä Tähti Nuorisoseuran, Vesilahden museoyhdistyksen ja Näpsäkäsityökoulun kanssa Kotiseutumuseolla ja Narvan markkinakentällä koko perheen Tonttupolkutapahtuman , johon osallistui reilu 100 kävijää. Kulttuuritoimen yhteistyö kunnan sisällä, seurakunnan ja seutukunnan kanssa 2013 sivistysjohtaja Tiina Kivinen aloitti kirjastotoimen (Kirsti Torikka), kulttuuritoimen (Satu Karvinen), liikuntatoimen (Sari Juuti) ja nuorisotoimen (Sari Juuti) yhteiset kuukausipalaverit, joissa käydään läpi ajankohtaisia näihin toimialoihin liittyviä asioita.

84 Vesilahden kunta Tilinpäätös Satu Karvinen oli mukana sivistystoimen luottamushenkilöorganisaation muutosta pohtineessa työryhmässä. Satu Karvinen osallistui seurakunnan historiatyöryhmän työskentelyyn liittyen mm. Oiva Paloheimon taiteilijakodin ja pappilan kehittämiseen kulttuuri- ja matkailukohteena. Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuuriohjelman vuosille tavoitteita seurattiin ja toteutettiin yhdessä Lempäälän kulttuurikoordinaattori Talvikki Torpan kanssa. Pirkanmaan lastenkulttuurin kehittämishanke ( ) käynnistyi elokuussa ja Satu Karvinen osallistui hankekokouksiin, joissa suunniteltiin mm. Pirkanmaan yhteistä lastenkulttuuripankkia ja kotiseutupajojen järjestämistä kouluihin kevääksi Satu Karvinen osallistui myös Pirkanmaan kuntien kulttuuritoimijoiden kaksi kertaa vuodessa pidettäviin yhteistapaamisiin ja osallistui Pirkanmaan Lastenkulttuuritoriin ja Pirkanmaan Kulttuurifoorumiin. Vesilahden kunta on kulttuuritoimen kautta jäsenenä Hämeen Heimoliitossa ja Suomen Kotiseutuliitossa, jotka molemmat omalta osaltaan vahvistavat myös paikalliskulttuuria. Tunnusluvut (tunnusluku laskettu Väestörekisterissä olevan asukasluvun mukaan; 4477 asukasta) Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kunnalta kulttuuriavustusta saaneiden yhteisöjen määrä Muut avustuksen saajat Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kulttuuriavustukset euroa/asukas 2,10 2,20 2,30 Muut avustukset yht. euroa/asukas 0,40 0,70 0,90

85 Vesilahden kunta Tilinpäätös LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 53,7 56,1 3,1 59,2 68,6-9,4 115,9 Toimintamenot -354,6-462,2 3,0-459,2-438,8-20,4 95,6 Toimintakate -300,9-406,1 6,1-400,0-370,2-29,8 92,6 Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Liikuntatoimi Liikuntatoimi korostaa strategiansa mukaisesti liikunnan merkitystä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, pääpaino on lasten ja nuorten liikunnassa. Tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, työikäisten väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja sitä kautta hyvän työkyvyn ylläpito. Kirkonkylälle valmistui skeittiparkki jonka rakennuskustannuksiin saatiin rahoitus Kantri ry:ltä, avajaisia vietettiin Lisäksi Kantri ry myönsi avustuksen Ylämäen nuorisoseuran lähimaastoon rakennettavaan 6 -väyläiseen frisbeegolfrataan, hanke valmistuu vuoden 2014 aikana. Liikuntatoimi järjesti uima- ja urheilukouluja. Uimakoululaisten määrä on väheni puoleen, syytä tähän voi pohtia nousseesta uimakoulumaksusta (10 -->15 ) tai huonosta säästä. Krääkkiön uimakoulu jouduttiin perumaan sinilevän vuoksi. Kuntosalin käyntimäärä jatkoi kasvua uuden kulunvalvonnan myötä. Liikunta- ja nuorisolautakunta teki päätöksen liikuntasalitaksojen perusteista, yhdistysten ja seurojen yli 18 vuotiaiden ryhmät ovat jatkossa maksullisia. Peiponpellon liikuntasali oli syksystä 2013 alkaen luokkatilana, tämä aiheutti ylimääräistä järjestelyjä liikuntatiloihin. Nuorisotoimi Nuorisotoimi korostaa strategiansa mukaisesti nuorisotyön merkitystä lasten ja nuorten tasapainoisessa kehittymisessä ja sosiaalisessa vahvistamisessa. Nuorten määrä kunnan asukasluvusta on valtakunnallisestikin suuri. Tarjontaa ja toimintaa on oltava jatkuvasti enemmän ja laajemmin, nuorisotoimen tehtävänä on huomioida ja tukea nuorten vapaa-ajanviettoa. Nuorisotoimi tukee lapsi- ja nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Nuorisotoimi järjestää nuorille nuorisotilatoimintaa, leirejä, tilaisuuksia sekä retkiä. Nuorisotyössä seudullista yhteistyötä tehtiin paljon, vuoden 2013 alussa valmistui seutukunnan oma nuoriso-ohjelma, joka tuo osaltaan raamit ja painopisteet nuorisotyöhön. Nuorisotila Nurkka toimi syksystä 2013 alkaen alakoulun väistötilana, yksi alakoulun luokka toimii nuorisotilalla. Väistötilan vaikutus nuorisotilatoimintaan on näkynyt eniten tila-ahtautena sekä alakoululaisten määrän laskussa. Nuorisotilatoimintaa järjestettiin Kirkonkylällä, Krääkkiössä sekä Narvassa. Nuorisotakuu astui voimaan , nuorisotakuun tarkoituksena on tarjota alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Vesilahdessa alle 25 -vuotiaiden nuorisotyöttömyys oli vuonna 2013 keskimäärin 12 nuorta (vuonna 2012, 8 nuorta).

86 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kuntaan perustettiin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuutta saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja tukea sekä kehittää nuorten sosiaalista vahvistumista. Ohjaus- ja palveluverkoston puheenjohtajana toimii liikunta- ja nuorisosihteeri ja sihteerinä toimii etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorisotoimelle myönnettiin avustusta etsivän nuorisotyöntekijän palkkakustannuksiin euroa. Lempäälän kunnan kanssa tehtiin yhteistyösopimus nuorten starttipajan aloittamisesta Lempäälässä, starttipajatoiminta aloitettiin syksyllä 2013, yhtään vesilahtelaista nuorta ei pajassa syksyn aikana ollut. Seura-avustuksilla tuettiin yhdistyksiä, jotka järjestivät talkoovoimin aktiivista toimintaa eri puolilla kuntaa lapsille sekä nuorille. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuuston kokouksia oli viisi, lisäksi valtuutetut osallistuivat lautakuntien kokouksiin. Nuorisovaltuusto, yhteistyössä kunnan nuorisotoimen sekä seurakunnan kanssa järjesti skeittiparkin avajaiset , tilaisuudessa oli noin 300 ihmistä. Nuorisovaltuusto suunnitteli myös koulutusta sekä opintoretkeä, mutta aikataulullisista syistä nämä siirtyivät tulevaisuuteen. Nuorisovaltuusto antoi lausunnon frisbeegolfradan rakentamisesta Ylämäelle sekä teki Onkemäen koulusta oman arvioinnin. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Lasten ja nuorten liikunta Liikunnan lisääminen vapaaajalla. Liikuntaharrastamisen mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille. Työikäisten, ikääntyvien ja erityisryhmien liikunta Liikunta-aktiivisuuden lisääminen luomalla hyvät puitteet liikkumiselle. Työkyvyn ylläpito sekä edistäminen. Liikuntapalveluiden lisääminen eri ikäpolvet huomioiden. Liikunta- ja nuorisotoimi / seurat ja yhdistykset Seurojen ja yhdistysten toiminnallinen tukeminen. Yhteistyön lisääminen. Säännöllinen liikuntapaikkojen huolto, kunnostus ja kehittäminen tasapuolisesti kunnan eri alueilla, kuntokartoitus kerran vuodessa. Urheiluseurojen tukeminen, painopiste lasten ja nuorten liikkumisessa. Yhteistyö Pirkan opiston sekä Lempäälän kunnan kanssa. Kurssitarjonta, monipuoliset ja eri ikäryhmille suunnatut kurssit. Seura-avustukset, pääpainona lapset ja nuoret. Tuettavat tapahtumat ovat päihteettömiä. Palaute seuroilta ja yhdistyksiltä. Säännölliset seurapalaverit. Toteutui. Liikuntapaikkojen kuntotarkastus tehtiin osittain. Kirkonkylälle valmistui uusi lähiliikuntapaikka jossa skeittiparkki sekä luistelukenttä. Kunta myönnettiin hankeraha frisbeegolfkentän rakentamiselle Ylämäelle. Toteutui. Pirkan opiston kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä. Toteutui osittain. Urheiluseuroja tuettiin ja painopiste oli lasten ja nuorten liikkumisen tukemisessa. Yhdistyksille järjestetty palaveri siirtyi vähäisen osallistujamäärän vuoksi seuraavalle vuodelle.

87 Vesilahden kunta Tilinpäätös Nuorisotoiminta Nuorten harrastamisen tukeminen. Perusnuorisotyö nuorisotiloilla. Etsivä nuorisotyö Auttaa alle 29-vuotiaita vesilahtelaisia nuoria löytämään koulutus- tai opiskelupaikka. Moniammatillinen yhteistyö eri hallintokuntien välillä. Tunnusluvut Seurojen ja yhdistysten tukeminen avustuksilla. Perusnuorisotyö nuorisotiloilla, tapahtumat sekä leiritoiminta. Kävijämäärät tiloilla sekä palaute. Etsivän nuorisotyön tunnetuksi tekeminen ja työn vakiinnuttaminen kunnassa. Ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä etsiä heille opiskelu- sekä työpaikkoja. Pienentää nuorisotyöttömyyttä. Toteutui. Nuorisotilalla järjestettiin paljon toimintaa. Lisäksi järjestettiin teematapahtumia sekä toimintaa koululaisten loma-aikoina eri puolilla kuntaa. Alakoululaisten nuortenilloissa kävijäkeskimäärä oli 18 nuorta / päivä ja nuortenilloissa 20 nuorta / päivä. Toteutui. Etsivä nuorisotyö on löytänyt jalansijan kunnassa ja poikkihallinnollinen sekä seutukunnallinen yhteistyö on onnistunut hyvin. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kuntosaliasiakkaiden käynnit / vuosi Avustettavat seurat ja yhdistykset, liikunta / nuoriso 7 / 6 7 / 6 7 / 6 Leiriläiset / uimakoululaiset 156 / / /41 Nuorisotilan kävijät Kirkonkylä / Narva / Krääkkiö (käyntiä) n /- / /400/ / 40 / 135 Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kuntosalimaksut / liikuntasalimaksut / / / Avustukset liikunta / nuoriso / / /5 000 Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Liikunta- ja kuntosalimaksut oli arvioitu alakanttiin. Kuntosalilla asiakasmäärä nousi, tämä näkyi myös tulojen nousulla. Maksuttomia asiakkaita ovat mm. kunnan työntekijät (myös Pirkkalan kuntaan kuuluvat sote-työntekijät) sekä eläkeläiset. Henkilökunnan sitoutuminen työhön näkyy palkkakustannuksissa niin liikunta- kuin nuorisopuolella. Sairastumiset sekä sijaiskustannukset edellisvuodesta ovat vähentyneet, työntekijöiden motivaatio työntekoon on hyvä. Säästökustannuksia tuli painatus- ja ilmoituskustannuksissa, sähköistä viestintää lisättiin. Loppuvuoden hankintakielto toi säästöjä, kun loppuvuodeksi jätetyt hankinnat jäivät tekemättä.

88 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN HALLINTO TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 352,5 337,4 0,0 337,4 398,9-61,5 118,2 Toimintamenot -464,9-451,6 0,0-451,6-532,6 81,0 117,9 Toimintakate -112,4-114,2 0,0-114,2-133,7 19,5 117,1 Vastuuhenkilö Tapio Kauppila Toiminnan sisältö Lautakunnan kokoonpano (osallistumiskerrat kokouksiin) (varajäsen): Tapanainen Harri puheenjohtaja (7) (Laitinen Virpi), Haliseva Anja varapuheenjohtaja (6) (Himanen Sirpa (1)), Pispala Kristiina (7) (Lella Kristian), Ylä-Jarkko Juha (7) (Eskola Aapeli), Viitanen Sami (5) (Titov Ari (1)), Lounasranta Marko (7) (Mäkinen Airi), Amee Miia (Koivisto Martti (1)) Vuoden 2013 aikana tekninen lautakunta kokoontui seitsemän kertaa ja käsitteli 54 asiapykälää. Tekninen toimi luo pohjan kaikille julkiselle ja yksityiselle toiminnalle. Kuntatekniikka mahdollistaa toimivat vesi- ja viemäriverkostot, liikenneväylät, asuinalueet ja rakennus- ja ympäristöolojen valvonnan, kaavoituksen, virkistysalueet ja monet muut viihtyisyyttä ja turvallisuutta luovat tekijät. Uusia asemakaavoituskohteita on ollut useita vireillä Kirkonkylän tuntumassa. Uusille asuinalueille on lähivuosina tulossa yli 200 asuinrakennustonttia. Uudet kaavoitushankkeet ovat kokonaan yksityisten maanomistajien alueilla. Yhdyskuntarakenne on selkeästi tiivistymässä ja tästä syystä yksikkökustannuksiakin on mahdollista saada pienemmiksi. Kunnallakin on vielä Ämmänhaudanmäen alueella infraa rakentamatta yli 20 omakotitontille. Hanke toteutetaan aikaisintaan vuonna 2015, jos tonttien kysyntä selkeästi elpyy. Ylämäen alueelle on tekeillä yleiskaava ja kaavoittajana toimii Airix Ympäristö Oy (nykyisin Sweco Ympäristö Oy). Seutuyhteistyötä Tampereen seutukuntien kanssa on jatkettu aikaisempien vuosien malliin ja Vesilahden kunnan teknisen toimen henkilöstö on mukana teknisen sektorin eri työryhmissä. Henkilökunnan vähyyden vuoksi samat henkilöt kuuluvat moniin eri työryhmiin ja tästä syystä vaaditaan henkilöiltä venymistä, jotta kaikki asiat saadaan hoidettua ajallaan. Seutuyhteistyö on erittäin tärkeää, koska työryhmissä käsitellään erityisesti sektorin ongelmakysymyksiä ja pyritään löytämään niihin yhteiset ratkaisut. Vesilahden kunta on mukana kuntien hankintapalvelut Kuha Oy:ssä. Kuha Oy kilpailuttaa erilaisia tavaroita ja palveluita ja toimittaa sitten yhteishankittavien asioiden listan kunnille, joten kuntien ei tarvitse erikseen kilpailuttaa listassa olevia tavaroita, vaan voi suoraan tilata ne valmiiksi kilpailutetuilla hinnoilla. Tämä nopeuttaa ja helpottaa huomattavasti asioiden käsittelyä. Investointiohjelmaa on pystytty toteuttamaan erittäin hyvin. Narvan koulun laajennus valmistui Pääurakoitsijana toimi RMP Rakennus Oy:n. Muita investointeihin kuuluvia korjaustöitä suoritettiin pääosin omana työnä. Kaavateitä päällystettiin Kirkonkylässä Lemminkäinen Infra Oy:n toimesta sekoitusjyrsintämenetelmällä. Kohteina olivat Luhtatie, Sorrinkuja ja Kirkkolahdentie.

89 Vesilahden kunta Tilinpäätös Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Laadukkaiden palveluiden Asiakaspalautteet Palautteet ovat tulleet pääosin tuottaminen Tyytyväisyyskysely kunnan sähköpostin kautta ja liittyvät kotisivuille (vastaukset nimellä) yleensä kaavateiden kunnossapitoon ja tievalaistukseen.. Nopeat, kilpailukykyiset palvelut Seutukunnan mittarit Nopea ja joustava palvelu toteutunut. Kiinteät kustannukset eivät nouse vuosittain enempää kuin yleinen kustannusindeksi nousee Toteutunut tulos Toteutunut niiltä osin kuin niihin pystytään itse vaikuttamaan. Tilikauden tuloksen poikkeaminen talousarviosta johtuu siitä, että on varauduttu liian pieniin henkilöstökuluihin ja lisäksi esim. atk- ja telepalvelut on arvioitu liian pieniksi. Perustehtävät Tekninen hallinto vastasi toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista, lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta ja esim. koulutuksesta. Teknisen hallinnon alaisuuteen kuuluu myös paloja pelastustoimen seudullinen yhteistyö. Lautakunnan alaisina viranhaltijoina työskenteli kunnaninsinööri, kunnanrakennusmestari, toimistosihteeri ja ympäristösuunnittelija. Paloviranomaisen tehtäviä hoiti Tampereen aluepelastuslaitos. Näihin tehtäviin kuuluu oleellisesti nuohoustoimi. Aluepelastuslaitokselta käy henkilö esim. antamassa lausuntonsa kaikista rakennuslupahakemuksista.

90 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN LAUTAKUNTA KIINTEISTÖTOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 915, ,5 0, , ,7-131,2 106,6 Toimintamenot , ,7-37, , ,2 121,1 111,0 Toimintakate -262,5 919,8-37,4 882,4 892,6-10,2 101,2 Vastuuhenkilö Kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki Perustehtävä ja toiminnan sisältö Tekninen toimi vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitoon kuuluvista tehtävistä, sekä kunnallistekniikan verkostojen ja niihin liittyvien laitteiden toimintakunnosta huolehtimisesta. Koko toiminnan tavoitteena on saavuttaa olemassa olevien resurssien avulla käyttäjien kannalta hyvä ylläpitotaso suhteutettuna kustannuksiin. Perustehtävänä on tarjota toiminnan edellyttämät terveelliset ja turvalliset tilat kustannustehokkaasti. Kiinteistöjen ylläpitoa ohjataan käyttäjille suunnatuilla olosuhdekyselyillä joiden perusteella laaditaan huoltotoimenpiteiden sisältö. kiinteistöjen kuntoarviot tehdään vuosittain ja kuntotarkastukset viiden vuoden välein. Tarkastusten avulla turvataan rakennusten elinkaaren kustannustehokas käyttö. Hallinto- ja laitosrakennusten osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää niissä tarjottavaa palvelua koskevaan lainsäädäntöön. Toiminnan kannalta oleellista on huomioida etenkin liikuntarajoitteiset käyttäjät ja yleinen paloturvallisuus. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Huoltokirjat otetaan käyttöön kiinteistöjen ylläpidon välineenä. Toteutuneiden huoltokäyntien määrää verrataan suunniteltuihin toimenpiteisiin. Johtuen tiukentuneesta taloustilanteesta ja toisaalta korjausja uudisrakentamisen aiheuttamasta työmäärästä huoltokäyntejä ei voitu toteuttaa kai- Kiinteistöjen sisäinen benchmarking. Kunnan omistamien kiinteistöjen lukumäärä vähäisempi kuin edellisenä vuonna. Huoltokustannukset pienemmät kuin yleisen kustannusindeksin nousu. Menetelmän avulla luodaan järjestelmä jolla voidaan verrata kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ja etsiä potentiaalisia säästöjä niissä tuotettuun palveluun. Vähennetään kiinteistöjä. kilta osin suunnitellusti. Kiinteistötoimikunnan loppuraportin yhteydessä luotiin kustannusten seurantaa varten kiinteistöille tarvittava tietokanta. Narvan käsityökeskus on poistettu käytöstä ja päätetty purkaa. Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Työpalvelut Vuokrakiinteistöt Koulurakennukset

91 Vesilahden kunta Tilinpäätös Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Hallintorakennukset Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt 8010 Työpalvelut 4055 Palkkakustannukset ylittyivät kiinteistöjen korjauksissa, uudisrakentamisessa ja niissä aiheutuneista muuttoissa tarvitun työvoiman osalta Koulurakennukset 4340 Kustannuspaikalle ei ollut tallentunut budjetissa lainkaan käyttövaroja 4341 Kustannuspaikalle ei ollut tallentunut budjetissa lainkaan käyttövaroja 4380 Jätehuollon kustannukset eivät ole teknisen toimen hallittavissa 4389 Kunnossapitopalveluita jouduttiin ostamaan kiinteistöihin budjetoitua enemmän 4400 Koneiden ja laitteiden huoltoja jouduttiin tekemään budjetoitua enemmän 8300 Hallinto- ja laitosrakennukset 4341 Kustannuspaikalle ei ollut tallentunut budjetissa lainkaan käyttövaroja 4380 Jätehuollon kustannukset eivät ole teknisen toimen hallittavissa 4390 Piha-alueiden kunnostukseen jouduttiin käyttämään varoja ennakoitua enemmän 8300 Hallinto- ja laitosrakennukset 4390 Kiinteistöjen piha-alueita (salaojitukset, leikkialueet, ulkovarusteet) korjattiin budjetoitua enemmän Rakennusten LVI-tekniikkaan liittyvät korjaukset (huonetilojen muutokset, laiterikot) ylittyivät budjetoidusta Rakennusmateriaalin osalta ylitys johtuu työpalveluista joille ei ole varsinaista kustannuspaikkaa (toiminnasta johtuvat huonetilojen muutokset). Budjetista tuli epärealistinen kun sitä jouduttiin leikkaamaan Kun otetaan huomioon kunnan rakennusten kokonaismäärä ja korjausvelka, ei kiinteistöjä pystytä ylläpitämään annetuilla määrärahoilla. Jos budjettia orjallisesti noudatetaan, joudutaan kiinteistöistä katkaisemaan sähköt ja myös rajoittamaan lämmitystä. asia käy ilmi kiinteistötyöryhmän loppuraportista. Lisäksi hätäkorjaukset, joita on jouduttu suorittamaan, ovat erittäin kalliita.

92 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN LAUTAKUNTA LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 3,9 4,2 0,0 4,2 4,4-0,2 105,2 Toimintamenot -200,9-154,0 7,0-147,0-172,6 25,7 117,5 Toimintakate -197,0-149,8 7,0-142,8-168,2 25,4 117,8 Vastuuhenkilö Kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki Perustehtävä ja toiminnan sisältö Painopistealueena on järjestää kaavateiden kunnossapito, talvikauden hoito ja rakennuttaa uusille kaava-alueille tieverkosto valaistuksineen. Kaavateiden päällystystyöt ja talvihoito tehdään ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Pienet päällystyskorjaukset hoidetaan oman työnä. Tievalaistuksen osalta tärkeimpänä osa-alueena on valaistuksen kunnosta huolehtiminen. Toisena tavoitteena on uusia tievalaistusta teknisen vanhentumisen aiheuttaman poistuman myötä energiatehokkaampaan suuntaan. Valaisinten huoltotöistä vastaa ulkopuolinen urakoitsija. Teknisen toimen on huolehdittava yleisten alueiden maaseutumaisen yleisilmeen siisteydestä ja etenkin kunnan toiminnalle keskeisten kiinteistöjen ympäristön hoidosta. Erityisenä huomionkohteena on uimarantojen turvallisuuden kehittäminen. Leikkikenttien osalta huolehditaan välineiden direktiivien mukaisesta turvallisuudesta, sekä alueiden yleisestä siisteydestä ja viihtyisyydestä. Siihen sisältyy leikkikenttävälineiden kuukausitarkastukset kesäkaudella ja alueiden asteittainen yleisilmeen kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Liikenneväylät ja muut yleiset alueet tarvetta vastaavassa kunnossa Asiakaspalautteen huomioiminen huoltotöiden suunnittelussa. Huoltokirjojen ylläpitäminen em. alueista. Saadun palautteen perusteella tavoite on saavutettu. Liikenneväylien osalta on laadittu huoltokirjat. Yleisten alueiden maisemallisen siisteyden, viihtyisyyden, turvallisuuden ja monimuotoisuuden huomioiminen. Tunnusluvut Yleisten alueiden vuosittaiset tarkastukset. Yleisten alueiden osalta on laadittu huoltokirjat ja tarkastusohjelma Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Rakennuskaavatiet Tievalaistus Viher- ja muut yleiset alueet Leikkikenttä

93 Vesilahden kunta Tilinpäätös Keinot ja panostukset Tieverkon ja yleisten alueiden säännöllisillä tarkastuksilla voidaan tarvittavat hoitotoimenpiteet kohdentaa ajoissa yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden varmistamisen kannalta riittävän ajoissa. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt 8700 Rakennuskaavatiet 4590 Tierumpujen ja liittymien korjauksia tehtiin budjetoitua enemmän 4600 Liikennemerkkien ja opasteiden hankinta ylitti budjetoidun rahamäärän Viher- ja muut yleiset alueet 4390 Alueiden rakennus- ja kunnossapitopalvelut ylittyivät urheilukenttien korjausten verran Muu materiaali käsittää haja-asutusalueiden virkistyspaikkojen ja matonpesupaikkojen korjaukset.

94 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN LAUTAKUNTA VESI- JA VIEMÄRILAITOS TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 406,6 460,4 0,0 460,4 427,0 33,4 92,7 Toimintamenot -473,0-392,1 0,0-392,1-426,3 34,2 108,7 Toimintakate -66,4 68,3 0,0 68,3 0,7 67,6 1,0 Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Tapio Kauppila Perustehtävä ja toiminnan sisältö Vesi- ja viemärilaitoksen tehtävänä on toiminta-alueellaan turvata asiakkaillensa laatuvaatimukset täyttävän käyttöveden määrällinen saatavuus sekä huolehtia viemärivesien pois johtamisesta ja käsittelystä huomioiden vesien- ja ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Keskeisin painopiste on ollut verkoston saneeraus ja vuotovesien vähentäminen vuotavia jätevesikaivoja on uusittu ja vesijohtoverkostossa keskeisiä sulkuventtiileitä on korjattu. Myöskin pumppaamoiden (Vesilahti-Lempäälä siirtolinjalla) hajuhaittoihin on panostettu ja kokeiltu erilaisia kemikaaleja, jotka vähentävät rikkivedyn muodostumista verkostoon. Viimeaikaiset tulokset ovat olleet lupaavia. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Veden hankinnan turvaaminen Veden määrän hallittu kasvu Veden laatu Liittymä nopeasti ja vaivattomasti Vuotovedet kuriin Laitoksen valmius ja varautumissuunnitelman toteuttaminen Pumppaamot toimivat hyvin Tunnusluvut Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankintayhteistyön jatkaminen Vähän vesikatkoja Lakisääteinen tarkkailuohjelma, terveystarkastaja valvoo Liittymä viikossa Tehoseuranta kaukovalvonnalla Teknisten valmiuksien parantaminen Ei häiriöitä Ylivuotojen määrä vähäisempi kuin edellisenä vuonna Häiriöiden kesto lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut osittain, koska kaukovalvonta on toiminut erittäin huonosti. Toteutunut Toteutunut osittain, toimintahäiriöitä edelleen liikaa mm. yksi pumppaamo jouduttu uusimaan kokonaan. Määrätavoitteet TP2011 TP 2012 TP 2013 Liittyjien määrä (tällä hetkellä noin 699 kpl) 24kpl 13 kpl 28 kpl Ostettu vesimäärä m³ m³ m³

95 Vesilahden kunta Tilinpäätös Määrätavoitteet TP2011 TP 2012 TP 2013 Toimitettu jätevesi m m m 3 Käyttömaksut (alv0%) käyttövesi 1,65 /m³ jätevesi 1,89 /m³ käyttövesi 1,65 /m³ jätevesi 1,89 /m³ käyttövesi 1,65 /m³ jätevesi 1,89 /m³ Taloudelliset tavoitteet TP 2011 TP 2012 TP 2013 Laitoksen tuloksen oleellinen paraneminen n n n Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat Toteumasta havaitaan, että vesi- ja viemärilaitoksen kustannukset ovat huomattavasti nousseet talousarviosta. Pumppaamoilla on ollut edelleen paljon vikoja ja pumppuja on jouduttu uusimaan. Esim. Sorrin pumppaamo jouduttiin saneeraamaan kokonaan ja tähän ei oltu varauduttu talousarviossa. Kaukovalvonta on toiminut erittäin huonosti ja sen uusimiseen onkin pyydetty määrärahaa vuoden 2014 talousarvion. Lempäälästä ostettu vesimäärä on vuoden 2010 tasolla. Vuodesta 2012 kulutus on noussut noin 10%. Syynä tähän on liittyjien määrän kasvu ja lisäksi paljastui talven aikana kahdessa kesäasunnossa mittava vesivuoto ja toinen näistä oli ennen vesimittaria, joten vuodon määrää ei tiedetä. Lempäälään toimitetun jäteveden määrä on vähentynyt noin 19% johon ainakin osasyynä on vuotovesien parempi hallinta. Laitoksen tulos on edellisvuodesta parantunut, mutta on edelleen raskaasti tappiollinen. Muuta Tampereen seutukunnista Vesilahden kunnalla on selvästi heikoin verkostojen palvelutehokkuus (verkoston pituus/liittynyt asukas). Verkostojen palvelutehokkuudella on selvä positiivinen vaikutus laitoksen kannattavuuteen. Tampereen seudulla on parhaillaan selvitys mahdollisesta kuntien vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisestä esim. yhteiseksi osakeyhtiöksi. Selvityksessä on veturina Tampereen Vesi Oy. Lisäksi Vesilahti on mukana keskuspuhdistamohankkeessa ja TAVA:sessa.

96 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN LAUTAKUNTA PALO- JA PELASTUSTOIMI TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot -274,5-280,9-30,2-311,1-295,0-16,1 94,8 Toimintakate -274,5-280,9-30,2-311,1-295,0-16,1 94,8 Vastuuhenkilö Yhteyshenkilönä Tampereen aluepelastuslaitokseen toimii kunnaninsinööri Tapio Kauppila. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Hyvä ja turvallinen elinympäristö Hälytysten määrä Toteutunut. Hälytyksiä 81 kpl. Mahdollistaa tehokas toiminttohankintaa/kaluston Edesauttaa palokuntien kalus- Toteutunut uusimista Turvata paikallinen toiminta Toiminnan mahdollistaminen Toteutunut kunnassa Ei kuntarajoja Aina myös lähin VPK hälytetään. Toteutunut Keinot ja panostukset Kunta tarjoaa puitteet Vesilahden ja Länsi-Vesilahden vpk:lle toimia, vuokraamalla omistamansa paloasemakiinteistöt Tampereen aluepelastuslaitoksen käyttöön ja tekemällä vpk:n kanssa kiinteää yhteistyötä. Muuta Merkittäviä muutoksia palo- ja pelastustoimen talousarvioon ei ole aiemmista vuosista tullut eikä ole näköpiirissäkään. Aluepelastuslaitoksen kuntakohtaiset kustannukset määräytyvät kunnan asukasluvun mukaan.

97 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 62,4 60,0 1,5 61,5 78,4-16,9 127,4 Toimintamenot -96,9-96,1-5,0-101,1-103,7 2,5 102,5 Toimintakate -34,5-36,1-3,5-39,6-25,3-14,4 63,8 Vastuuhenkilö Rakennustarkastaja Satu Uusi-Erkkilä Perustehtävä ja toiminnan sisältö Rakennus- ja ympäristölautakunnan lautakunnan kokoonpano varsinaiset jäsenet: varajäsenet: Alakoski Virpi, puheenjohtaja Ala-Orvola Markku, varapuheenjohtaja Kivistö Mikko Jutila Tiina Palm Suvi-Päivi Mäkinen Veikko Pennanen Pekko Salonen Kirsi Rasi Tapio Höyssä Panu Pispala Kristiina Virtanen Olli-pekka Suojanen Tuula Koivisto Martti Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena, kunnan ympäristönsuojelu- ja ympäristölupaviranomaisena, kunnan leirintäalueviranomaisena sekä maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Rakennusvalvonta toimii hallinnonalansa lainsäädännön edellyttämänä lupaviranomaisena. Lautakunnan alaisena toimii rakennustarkastaja, ympäristöpäällikkö ja ympäristötarkastajat sekä teknisen toimen kanssa yhteinen palvelusihteeri. Heille kuuluvista tehtävistä ja päätösvallasta on määrätty teknisen toimen johtosäännössä. Lempäälän kunnan ympäristönsuojelun viranhaltijat hoitivat Vesilahden kunnan ympäristönsuojelun viranhaltijatehtävät sopimuspohjaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana 10 kertaa, joissa käsiteltyjä pykäliä oli yhteensä 109. Päätettäviä asioita olivat mm. poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut, erilaisten lausuntojen antaminen, tieavustuksien käsittely sekä muut johtosäännössä määrätyt asiat. Vuoden 2013 ympäristökatselmus suoritettiin toukokuun alussa ja katselmukselle osallistui esittelijän lisäksi teknisen toimiston palvelusihteeri, aluearkkitehti, ympäristöpäällikkö ja neljä lautakunnan jäsentä. Katselmuksella kierrettiin kaikissa Vesilahden kylissä ja katselmoitiin myös haja-asutusalueita sekä tutustuttiin yhteen rantakaava-alueeseen. Katselmuksella kuvattiin ja havainnoitiin yhteensä noin 40 kohdetta kaava-alueilla ja pääteiden varsilla. Noin 10 tapauksessa seurasi jatkotoimenpiteitä kehotuksista pakkotoimiin. Vuoden 2013 Ympäristöpalkinto päätettiin antaa Uittamon sillan uusimishankkeelle. Asiakaspalaute Rakennusvalvontaan liittyviä asioita hoidetaan suoraan henkilökohtaisesti puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisilla käynneillä. Puhelin- ja sähköpostiliikenne on vilkasta. Mahdolliset palautteet on annettu suoraan rakennusvalvontaan asioiden hoidon yhteydessä.

98 Vesilahden kunta Tilinpäätös Seutuyhteistyö Seutukunnallinen yhteistyö (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Ylöjärvi, Nokia, Orivesi, Vesilahti) on syventynyt entisestään. Seudullisten viranomaispalveluiden rakennusvalvonnan osa-alueen työryhmät ovat Seutu-Rava ja Seutu-Rava-Tar, näiden kokouksia pidettiin yhteensä 6 vuoden aikana. Asioina käsiteltiin; rakennusmääräyskokoelmien tulkintojen yhtenäistäminen, energiatodistusten laatijoiden pätevyydet, korjausrakentamisen energiamääräykset, CE-merkinnät, sähköinen asiointi ym. ajankohtaiset asiat. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (Pirteva) neuvottelukunnan Vesilahden edustajana on toiminut rakennustarkastaja. Kokouksia pidettiin kaksi vuoden aikana. Rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueiden liitekarttojen päivittämistä varten lautakunta asetti valmistelevan työryhmän, jonka toiminta alkoi loppuvuodesta. Rakennusvalvonnan, tiejaoksen ja ympäristönsuojelun talous Alla oleva taulukko sisältää kaikki rakennusvalvonnan, tiejaoksen ja ympäristönsuojelun tulot ja menot. Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden tulos Rakennusvalvonta Alla oleva taulukko sisältää rakennusvalvonnan tulot ja menot. Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteuma 2013 Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden tulos Toimintaympäristön ylläpitäminen Rakennusvalvonta on MRL:n ja MRA:n perustuvaa toimintaa, jota ohjaa myös esim. Suomen rakentamismääräyskokoelma, rakennusjärjestys ja erilaiset kaavat. Toimintaympäristön ylläpitäminen on jatkuvaa toimintaa; - lakien, asetusten ja määräyksien muutokset ja päivitykset, taksojen ajantasaistaminen - kouluttautuminen (esim. CE- merkintä pakolliseksi , korjausrakentamisen energiamääräykset , paloturvallisuus, ohjelmistokoulutukset) - ohjelmien päivitys - kotisivuilla olevien tietojen päivittäminen ja lisääminen, lomakkeiden ja tarkastusasiakirjojen päivittäminen - käsittelyaikojen seuraaminen - kehittämiskeskustelu ELY- keskuksen kanssa - kaavojen toteutumisen valvonta

99 Vesilahden kunta Tilinpäätös Toimintaympäristön muutokset Rakennuslupamenettelyn pääpaino on ennakoivassa toiminnassa eli rakennushankkeen ohjaamisessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan puuttua rakennushankkeen suunnitelmiin ja toteutukseen, sitä paremmat vaikutusmahdollisuudet ovat lopputulokseen. On pyritty heti tontin hankkimisen jälkeen ohjaamaan rakentajaa hankkeessa. Kunnan kotisivuja on päivitetty erilaisin ohjaavin ja neuvovin osioin sekä uusia ja ajankohtaisia (usein esitetyt kysymykset) asioita lisätty. Rakennusvalvonnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa kaavojen noudattamista. Yhteistyötä kaavoituksen (aluearkkitehdin) kanssa on lisätty rakentamispaineen lisääntyessä kaavoitetulla alueella. Tämä on tarkoittanut aluearkkitehdin ajankäytön lisäämistä rakennusvalvonnan käyttöön, sillä paras tapa toimia on virkamiesten suora yhteistyö kaavoihin liittyvissä asioissa. Erilaisia tietojärjestelmiä on hyödynnetty hakemusten käsittelyvaiheissa (esim. omistusoikeussuhteet, karttaotteet, kantatilatarkastelu, rakennusrekisteri, kiinteistörekisteri). Rakennusvalvontaviranomainen valvoo että rakennus ja sen ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisena sekä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Tämä työllistää mm. erinäisten katselmuksien järjestämisellä, käräjäoikeuden todistamassa käynnillä, poliisin kuulusteluilla sekä lausuntojen antamisella eri oikeusasteisiin. Vanhentuneita tai vanhenemassa olevien rakennuslupien selvitystyötä jatkettiin. Heinäkuussa aloitettiin projektihanke rakennusrekisterin tietojen saamiseksi ajan tasalle. Tietojen ajan tasaistaminen on tärkeä kunnan rekisterien ja rakennusvalvonnan toimivuuden kannalta teknisessä toimessa ensin siviilipalvelustaan suorittanut rakennusalan koulutuksen omaava henkilö on suorittanut tätä tehtävää Hän teki opinnäytetyönä Vesilahden kunnan rakennusvalvonnan rakennusrekisterin kehittäminen kunnalle. Tämän jälkeen samaa työtä jatkoi edellisenä kesänä ollut kesätyöntekijä yo-merkonomi vuoden loppuun. Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksissa sallitaan nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo. Tavoitteet Taloudellisuus Tavoite Mittari Tunnusluku Toteutunut 2013 Rakennusvalvonnan toimintakulut Euroa / asukas 22,60 23, (as luku 4477) Rakennusvalvonnan omavaraisuus Rakennusvalvonnan tilikauden tulos Euroa / asukas -8,90-5,60 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Rakennuslupahakemusten tehokas ja nopea käsittely Suorittaa rakennustyön aikaiset katselmukset joustavasti rakennustyön edistymisen mukaan Käsitellä ja ratkaista rakennuslupahakemukset kahden viikon kuluessa siitä, kun hakemusasiakirjat ovat täydelliset Suorittaa katselmukset 1-3 päivän kuluessa ajanvarauksesta paitsi käyttöönotto- ja loppukatselmukset 1 viikon kuluessa ajanvarauksesta Toteutui pääosin (sijaisjärjestely ei aina toimi) Toteutui pääosin (sijaisjärjestely ei aina toimi)

100 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Määritellä kaikille rakennetuille kiinteistöille tarkat osoitteet. Suunnittelutarvehakemusten tasapuolinen käsittely Asiakaspalvelun kehittäminen Rakennusrekisterin päivittäminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Tunnusluvut Uusille rakennuksille määritellään osoitteet rakennuslupakäsittelyssä ja vanhojen kiinteistöjen osalta osoitteet korjataan tarpeellisilta osin välittömästi asian tultua esille Panostetaan maanomistajien tasapuolisuuden toteutumiseen mm. kantatilatarkastelun kautta Puhelinpalvelu- ja vastaanottoaikoja keskitetään tiettyihin viikonpäiviin, jotka ilmoitetaan kunnan kotisivuilla Kaikki samalla kiinteistöllä olevat rakennukset tulevat merkityksi rekisteriin Rakennusvalvonnan internetsivujen tehokkaampi käyttö Sähköpostiviestien vastausaika 2 vrk Uusien osalta toteutui. Vanhojen kiinteistöjen osalta jatkuva päivitystyö. Toteutui. Kantatilatarkastelu tehtiin ja huomioitiin päätöksenteossa. Aluearkkitehdin lausunto pyydetty. Toteutui hyvin. Asiakaskäynnit keskittyvät selvästi ilmoitettuihin aikoihin. Toteutui. Projektityö saatiin tehtyä pääosin Toteutui pääosin Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Lupamäärät; Rakennusluvat Jatkoaikapäätökset Toimenpideilmoitukset Suoritetut katselmukset Lautakunnan käsittely; Suunnittelutarveratkaisut Poikkeamispäätökset Lausunto poikkeamiseen Kiiml 36 lohkominen ranta-alueella Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TA2013 rakennusvalvonnan nettomenot / asukas 7,78 8,85 5,64 asukasmäärä Rakennusluvat Lupahakemukset on käsitelty parittomilla viikoilla, rakennustarkastajan loma-aikoja lukuun ottamatta. Rakennuslupahakemusten käsittely on suoritettu edellisten vuosien mukaisesti; - palotarkastaja on tarkastanut hakemukset paloturvallisuuden osalta parillisilla viikoilla - ympäristötarkastaja vesi- jätevesiasioiden osalta parillisilla viikoilla - aluearkkitehti kaavoituksen asiantuntijana parillisilla viikoilla - tarvittaessa hankeen laajuudesta tai erityisyydestä johtuen on pyydetty energianeuvojan, museoviraston, ELY- keskuksen tms. viranomaisen lausunto

101 Vesilahden kunta Tilinpäätös luvat yht ilmoitus jatkoaika Lupamäärät Tunnuslukuja Lupia ja ilmoituksia on käsitelty vuonna 2013 yhteensä 221, (271), (221), (242), (228), (229), (suluissa vuoden 2012, 2011, 2010, 2009, 2008 tilastot) jotka jakautuvat seuraavasti: rakennuslupa 103, (101), (100), (107), (121), (132) toimenpidelupa 23, (31), (25), (48), (33), (21) maisematyölupa 5, (4), (5), (9), (8), (10) purkamislupa 0, (0), (0), (0), (2), (2) tilapäinen lupa 0, (1), (0), (1), (1), (0) jatkoajat 44, (61), (33), (28), (19), (20) toimenpideilmoitus 40, (69), (58), (49), (44), (43) purkamisilmoitus 3, (2), (3), (0), (0), (1) luvan raukeaminen 3, (2), (3), (0), (0), (0) Rakennuksen käyttötarkoitukset ja määrät: Yhden asunnon talot uudet 19, ( ), käyttötark. muutos 4, laaj 7 Talousrakennukset uudet 41, laaj. 4 Lomarakennukset uudet 8, laaj. 7 Saunarakennukset uudet 12, muutos 4 Maalämpöjärj. 4, Jätevesijärj. 9, Lämpökeskus 3, Eläisuojat 2, Teoll. 2 Vesilahdessa 2013 myönnetyt rakennusluvat yht kerrosneliömetriä (valtakunnallisesti ka n km2/ vuosi / rakennustarkastaja). Poikkeamiset Poikkeamishakemuksia ollut käsittelyssä 2013 lautakunnassa yhteensä 10, (10), (9), (13), (26), (22) Suunnittelutarveratkaisut - rantaosayleiskaavasta poikkeamista 4, (10), (5), (8), (6), (11) - asemakaavasta poikkeamista 1, (0), (4), (2), (5), (4) - lautakunnan lausunto poikkeamisesta 5, (2), (3), (3), (2), (5) - ELY-keskuksen poikkeamispäätös 5 (2), (3), (3), (2), (5) Vuonna 2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta on käsitellyt 7 (5), (7), (14), (11), (11) suunnittelutarveratkaisua, joista viisi oli myönteisiä ja kaksi kielteisiä päätöksiä. Vesilahdella kielteisiä päätöksiä on yleensä ollut hyvin vähän, johtuen ennakko-ohjauksesta. Uusia rakennuspaikkoja näillä päätöksillä on muodostunut yhteensä 8 kpl.

102 Vesilahden kunta Tilinpäätös Rakennusjärjestyksen liitekartassa on esitetty suunnittelutarvealueet ja lisäksi MRL mukaisesti suunnittelutarvealueita ovat kaava-alueiden läheisyys ja alueet joissa taaja-asutuksen käsite täyttyy sekä pääteiden varret tai tapaukset joissa samasta tilasta muodostetaan useita rakennuspaikkoja. Suoritetut katselmukset aloituskokous 37, (23), (30), (46), (33) sijainnin merkitseminen 0, (0), (1), (0), (0) pohjakatselmus 45, (28), (56), (54), (38) sijaintikatselmus 69, (48), (57), (59), (33 hormikatselmus 8, (10), (18), (18), (8) rakennekatselmus 56, (63), (70), (88), (52) LVI-katselmus 0, (2), (2), (3), (0) käyttöönottokatselmus 55, (63), (75), (62), (60) loppukatselmus 167, (148), (168), (10), (71) työvaihetodistus 8, (16), (7), (3), (6) yhteensä 445, (401), (484), (343), (301) Osa katselmuksista on delegoitu hyväksytyn vastaavan työnjohtajan vastuulle seutukunnassa päätetyn periaatteen mukaisesti (pohjakatselmus, hormikatselmus, rakennekatselmus). Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu ja tiedottaminen Lomakkeet (hakulomakkeet sekä rakennusaikainen valvonta mm. tarkastusasiakirja) on laitettu kunnan kotisivuille siten, että kaikki rakennusvalvonnan käytössä olevat lomakkeet ovat asiakkaiden saatavissa kotisivuilta tulostettavaksi. Lomakkeita on päivitetty ajantasaiseksi laki- ja menettelymuutosten mukaan. Rakennus- ym. lupien julkipano on kunnan kotisivuilla nähtävänä samaan aikaan kuin teknisen toimiston seinässä olevalla ilmoitustaululla. Rakennus- ja ympäristölautakunnan pöytäkirjat ovat olleet nähtävänä kunnan kotisivuilla. Keskeiset määräraha- ja taviotepoikkeamat sekä niiden syyt Rakennusvalvontataksa tarkastettiin 2013 aikana vastaamaan kuntaliiton suositusta (voimaantulo ), vaikutus Vuoden 2013 talousarviosta oli jäänyt kokonaan pois kokous- ja luottamustoimipalkkioihin varaus 4500 Talousarvion sisäiset menoerät (puhtaanapito, rakennusten vuokrat) ovat nousseet huomattavasti. Talousarvioon varattujen määrärahojen käyttö: - projektityöntekijän palkkaaminen toteutui menot yht (varattu yht.1600, ylitys 3400 muutostalousarviossa) - osoitekartan päivitys ja pienen karttamäärän tilaamista ei toteutettu - PC-koneelta tietojen siirtäminen rakennusvalvontaohjelmaan toteutettiin

103 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YKSITYISTIET TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2-0,2 0,0 Toimintamenot -85,6-131,6 2,0-129,6-124,0-5,6 95,7 Toimintakate -85,6-131,6 2,0-129,6-123,8-5,8 95,5 Vastuuhenkilö Rakennustarkastaja Satu Uusi-Erkkilä Perustehtävä ja toiminnan sisältö Tiejaoksen kokoonpano varsinaiset jäsenet: Alakoski Virpi, puheenjohtaja Ala-Orvola Markku, varapuheenjohtaja Kivistö Mikko varajäsenet: Mäkinen Veikko Jutila Tiina Rakennus- ja ympäristölautakunta hoitaa yksityistielaissa tielautakunnalle määrättyjä tehtäviä. Yksityistieasioiden käsittelemiseksi lautakunta on valinnut keskuudestaan kolmijäsenisen Tiejaoksen. Tiejaoksen esittelijänä toimii rakennustarkastaja. Vuoden 2013 aikana käsiteltiin kolme tiejaoksen tietoimitusta, joissa kahdessa perustettiin uusi tiekunta ja käsiteltiin yksi tiejaokselle osoitettu valitus tiekunnan toiminnasta. Tietoimitukset on pystytty käsittelemään hyvin vaaditussa ajassa menettelytapaa tehostamalla. Toimintaympäristö Kunnossapitoavustusten ja peruskorjausavustusten jakoperusteina on käytetty ohjeistusta joka laadittiin loppuvuodesta 2010 (Perusteet ja periaatteet yksityistieavustusten jakamisesta Vesilahden kunnassa). Tiekuntien tulee hakea joka neljäs vuosi avustusta sekä toimittaa tilinpäätöstiedot (seuraavan kerran 2014 keväällä). Kunnossapitoavustukset jaettiin tiekunnille toukokuussa jakoperusteiden mukaisesti (102 tiekuntaa). Avustussumma jakaantui 176,2 kilometrin kesken ja oli keskimäärin 428 /km (2012/180,1 km/433 /km). Peruskorjausavustukset jaettiin tiekunnille huhtikuussa jakoperusteiden mukaisesti (4 hakemusta käsiteltiin). Avustuskohteena 20 % sillat ja isot rummut; hankkeita oli yksi Suonolantien siltahanke, joka toteutui monen vuoden lykkäämisen jälkeen. Avustuskohteena 15 % muut peruskorjaushankkeet; hankkeita oli kolme, joista yksi toteutui vaadittuna aikana. Tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Yksityisteiden kunnon seuranta ja ongelmien ennaltaehkäisy Yksityisteiden hallinnon ohjaaminen ja neuvonta (kunnan kotisivut) Ei toteutunut täysin (kunnan yksityistietilaisuutta ei järjestetty säästösyistä)

104 Vesilahden kunta Tilinpäätös Peruskorjausta vaativien yksityisteiden avustaminen Esim. yksityisteiden painorajoitusten ym. asioiden kartoitus, riittävä koulutus Peruskorjausavustusten suuruus enintään 20 % peruskorjauskustannuksista tärkeysjärjestys kriteerinä Tietojen päivitys Maanmittauslaitokselle ja Digiroad- tietokantaan Toteutui (kaikki 4 avustusta hakenutta saivat periaatteiden mukaisesti %) Hankkeista toteutettiin 2 kpl Toteutui; tiedot päivitetty maanmittauslaitokselle, tiejaos osallistui kahteen koulutukseen Käsitellään tiejaoston toimivaltaan kuuluvat tietoimitukset tavoiteajan kuluessa, valmistelun tehostaminen Käsitellä tiejaoksen toimivaltaan kuuluvat hakemukset 6-8 kuukauden kuluessa hakemuksesta, kiinteistötietojärjestelmän hyödyntäminen Toteutui, kokonaiskäsittelyaika oli 4 kuukautta Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Kunnossapitoavustettavia tiekuntia Peruskorjausavustettavia tiekuntia Tietoimitukset Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 kunnossapitoavustukset peruskorjausavustukset yksikkömaksuihin Keinot ja panostukset Yksityisteiden hallintoon osallistuville on lähetetty tietoa oikeasta tienhoidosta (kerätty toimijoiden sähköpostiosoitteita). Kunnan kotisivujen yksityistieosiota on päivitetty ajankohtaisilla asioilla ja hyödyllisillä linkeillä. Tiekuntien yhteyshenkilöitä on opastettu kysymysten tultua esille henkilökohtaisella neuvonnalla. Tiejaoksen kokoonpanon vaihdoksen myötä yksityistieasioiden koulusta järjestettiin mm. osallistumalla Metsäkeskuksen järjestämään yksityistiekoulutukseen sekä Tieyhdistyksen pitämille alueellisille yksityistiepäiville. Tiejaoksen uusille jäsenille tilattiin tiejaoksen toimintaan liittyvä ajantasainen kirjallisuus. Vesilahden kunta on Tieyhdistyksen jäsen, joten se saa yksityistielakiin liittyvää neuvontaa tämän kautta. Keskeiset määräraha- ja taviotepoikkeamat sekä niiden syyt Kaikki avustukset on myönnetty jakoperusteiden mukaisesti, talousarvio alitettiin. Tämä johtui lähinnä siitä, että kaikki peruskorjaushankkeet eivät toteutuneet sekä yksi pitkä kunnossapitoavustettava tieosuus putosi pois avustuksen piiristä. Talousarviossa suunniteltua yksityistietilaisuutta ei pidetty säästösyistä.

105 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELU TALOUS 1000 TP 2012 TA 2013 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2013 Poikkeama Tot-% Toimintatulot 9,4 3,0 0,0 3,0 10,9-7,9 364,4 Toimintamenot -57,8-53,1-51,9-105,0-105,5 0,5 100,5 Toimintakate -48,4-50,1-51,9-102,0-94,6-7,4 92,8 Vastuuhenkilö Ympäristöpäällikkö Perustehtävä ja toiminnan sisältö Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja lisäksi lautakunta hoitaa muita sille johtosäännöllä määrättyjä lupa- ja viranomaistehtäviä. Ympäristönsuojelu huolehtii luonnon-, ilman- ja vesiensuojelusta, meluntorjunnasta sekä jätehuollon valvonnasta niin, että turvataan kestävästi kehittyvä, terveellinen ja viihtyisä ja luontosuhteiltaan monimuotoinen luonnon ympäristö. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Ympäristönsuojelumääräysten Vuoden 2013 aikana. Toteutui. päivittäminen Ympäristöluvat käsitellään lautakunnassa neljän kuukauden kuluessa kuuluttamisesta Edistetään yhteisöjen kestävän kehityksen mukaista työtä. Arvokkaiden luontokohteiden siirtäminen paikkatietoon. Suurten jätevesikuormittajien valvonnan tehostaminen Selvitetään vesistöjen laatua. Tunnusluvut Seurataan ympäristölupien käsittelyaikoja. Avustetaan rahallisesti yhteisöjen omatoimisia ympäristönhoitohankkeita. Seurataan avustushakemusten ja toteutettujen hankkeiden määrää. Seurataan vietyjen kohteiden lukumäärää. Laaditaan valvontasuunnitelma ja seurataan valvontatarkastusten määrää vuodessa. Otetaan vesinäytteet ennalta suunnitelluista pisteistä. Toteutui. Vuonna 2013 tehtiin 2 ympäristölupapäätöstä, joista molemmat käsiteltiin tavoiteajassa. Toteutui. Omatoimirahalla avustettiin kahta hanketta. Toteutui osittain. Kohteista osa on viety paikkatietoon, mutta työtä jatketaan vielä 2014 vuonna. Valvontasuunnitelma on laadittu, mutta tarkastukset aloitetaan vasta kesällä Toteutui. Vesinäytteet otettiin keväällä ja syksyllä yhteensä 6 järvestä. Määrätavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Lausunnot rakennus- ja toimenpidelupahakemuksiin Neuvonta- ja yleisötilaisuuksien määrä vuodessa Ympäristönhoidon avustusten määrä - 6 2

106 Vesilahden kunta Tilinpäätös Taloudelliset tavoitteet TP2012 TA2013 TP2013 Ympäristönsuojelun menot/ asukas 13 /as 23 /as 23 /as ( 4439as) (4450 as) (4477as) Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat lähes kaikkien tavoitteiden osalta. Arvokkaiden luontokohteita ei kaikkia ehditty viedä paikkatietoihin, mutta työtä jatketaan vielä vuonna Ympäristönsuojelun tulot ylittyivät ennakoidusta. Ympäristönsuojelun menot ylittyivät niukasti. Suurimmat poikkeamat tulivat ATK-palveluista sekä sisäisistä maksuosuuksista (rakennusten, koneiden ja leasinglaitteiden vuokrat), jotka olivat ennakoitua suuremmat. Lisäksi asiantuntijapalvelut ylittyivät, koska suunniteltujen vesinäytteiden lisäksi kesällä jouduttiin tilaamaan ylimääräinen näytteenotto Pyhäjärvestä.

107 Vesilahden kunta Tilinpäätös TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Toimintatulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Myyntituotot , ,28 Maksutuotot , ,52 Tuet ja avustukset , ,94 Muut toimintatulot , ,91 Toimintamenot Henkilöstömenot , ,07 Palvelujen ostot , ,11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,91 Avustukset , ,80 Muut toimintamenot , ,00 Toimintakate , ,06 Verotulot , ,28 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot , ,38 Muut rahoitustulot , ,68 Korkomenot , ,68 Muut rahoitusmenot , ,75 Vuosikate , ,71 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,09 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ,26 0,00 Tilikauden tulos , ,80 Poistoeron lisäys (-)/ vähennys (+) ,23 22,23 Tilikauden yli-/alijäämä , ,03

108 Vesilahden kunta Tilinpäätös Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Verotulot , ,28 Kunnan tulovero , ,05 Kiinteistövero , ,84 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,61 Tuloveroprosentti Verotettava tulo, milj. euroa Muutos ,50 % 55,74 4,5 % ,50 % 58,62 5,2 % ,50 % 61,95 5,7 % ,50 % 64,91 4,8 % ,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti ,70 % 0,35 % 0,90 % ,70 % 0,35 % 0,90 % ,70 % 0,35 % 0,90 % ,80 % 0,45 % 1,00 % ,80 % 0,45 % 1,00 % Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Valtionosuudet , ,00 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00

109 Vesilahden kunta Tilinpäätös INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN KanTa-arkisto Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Kustannusarviosta käytetty Menot , ,00 0,00 0,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , ,00 0,00 0,00 Mt 301 Keihonen-Kilpala parantaminen Menot , ,00 0,00 0,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , ,00 0,00 0,00 Hulauden vesistön parantaminen Menot , ,00 0,00 0,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , ,00 0,00 0,00 0,00 Maa-alueet Menot , , ,00 Tulot , , ,61 Netto , , , ,39 Narvan koulun laajennus Menot , , , ,02 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,02 Narvan paloaseman kylmävarasto Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto 0 0, ,00 0,00 0,00 Terveyskeskuksen korjaustyöt Menot , , ,66 0,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , ,66 0,00 Sosiaalitoimiston korjaustyöt Menot , , , ,79 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,79 Ristiveräjän sisäremontti Menot , , , ,97 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,97 Narvan kota Menot , , , ,26 Tulot , ,00 200, ,00 Netto , , , ,26

110 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kustannusarvio ja sen muutokset Lempäälän jäteveden puhdistamon saneeraus Ed. vuosien käyttö Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,32 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,32 Keskuspuhdistamo Menot , , ,00 0,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , ,00 0,00 Tievalaistus Menot , , , ,10 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,10 Koskenkylä/kunnallistekniikka ja kaavatiet Menot , , , ,78 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,78 Ämmänhaudanmäki/ kunnallistekniikka Menot , , , ,89 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,89 Kunnallistekniikka/muut Menot , , , ,91 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,91 Kaavateiden päällystäminen Menot , ,16 175, ,16 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , ,16 175, ,16 Ämmänhaudanmäki/ kaavatiet Menot , , , ,23 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,23 Skeittiparkki Menot , ,10 5, ,23 Tulot , , , ,97 Netto , , , ,26 Frisbeegolfrata Menot , ,35-287,35-287,35 Tulot , ,00 0,00 0,00 Netto , ,35-287,35-287,35 Kirkonkylän jääkiekkokaukalo Menot , , , ,00 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,00

111 Vesilahden kunta Tilinpäätös Kustannusarvio ja sen muutokset Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän purku Ed. vuosien käyttö Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , ,30 0, ,30 Netto , ,30 0, ,30 PIRKO-kiinteistöt Oy:n osakkeet Menot , , , ,03 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Netto , , , ,03 Elisa Oyj:n osakkeiden myynti Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot 0 0, ,47 383,47 383,47 Netto 0 0, ,47 383,47 383,47 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot , , , ,04 Tulot , , , ,35 Netto , , , ,69 INVESTOINNIT 2013 Kertomusvuoden investointimenot yhteensä olivat suuremmat kuin kahtena edellisenä vuonna eli 2012 / ja 2011 / Maa-alueiden myyntinä kirjattiin ja Elisa Oyj:n osakkeiden myynnistä 383. Rahaa maaalueiden myynnistä saatiin yhteensä ja Elisa Oyj:n osakkeiden myynnistä Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purun ja PIRKO-kiinteistöt Oy:n osakkeiden hankintamenon erotuksena tuloa kirjattiin satunnaisiin tuottoihin , mutta sillä ei ollut lainkaan kassavaikutusta. PIRKO-kiinteistöt Oy:n osakkeiden hankinnasta aiheutuva varainsiirtovero on lisätty osakkeiden hankintamenoon. Vuonna 2014 investointitaso pienenee vähäiseksi. Maantien 301 parantamiseen välillä Keihonen- Kilpala varaudutaan ja korjataan kirkonkylän palvelutalon sisätilat. Narvan koulun laajennus Narvan koulun monitoimihallin laajennus alkoi elokuussa 2012 ja urakka eteni hyvin syksyllä 2013 koulu päästiin aloittamaan uusissa tiloissa. Koulun laajennuksen kustannusarvio on euroa. Kokonaisuudessaan kustannukset ylittyivät noin euroa. Muut investoinnit Narvan koulun laajennuksen lisäksi kertomusvuonna käytettiin tavanomaista enemmän rahaa maaalueiden ostoon ( ). Myös Koskenkylän uuden kaava-alueen maankäyttösopimusvelvoitteet ( ) saatettiin loppuun ja saatiin suuren suosion saanut skeittiparkki valmiiksi ( ). Skeittiparkkiin saatiin myös rahoitusta valtiolta, EU:lta ja ns. Leader-rahaa yhteensä Pienempinä hankkeina toteutettiin päällystystöitä ( ) ja tievalaistuksen uusimista ( ).

112 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Toiminta ja investoinnit Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,60 Satunnaiset erät ,26 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,61 Investointien rahavirta Investointimenot , ,94 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,03 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,23 Toiminta ja investoinnit, netto , ,89 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset ,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,34 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 Oman pääoman muutokset ,00 0,00 Vaikutus maksuvalmiuteen , ,55

113 Vesilahden kunta Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 6.1 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,65 Maksutuotot , ,24 Tuet ja avustukset , ,66 Muut toimintatuotot , , , ,62 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,11 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,74 Muut henkilösivukulut , , Palvelujen ostot 111, ,57 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,01 Avustukset , ,03 Muut toimintakulut , , , ,66 Toimintakate , ,04 Verotulot , ,27 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 1 573, ,83 Muut rahoitustuotot , ,41 Korkokulut , ,05 Muut rahoituskulut , ,51-431, ,73 Vuosikate , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,53 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,26 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,03 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,17 Tilikauden alijäämä , ,86

114 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,50 Satunnaiset erät ,26 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,78 Investointien rahavirta Investointimenot , ,42 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,97 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,22 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,44 Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennys 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,97 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,03 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,68 Vaihto-omaisuuden muutos , ,37 Pitkäaikaisten saamisten muutos , ,00 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,06 Korottomien velkojen muutos , , , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,92 Rahavarojen muutos , , , ,52 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,38 Rahavarat , , , ,52

115 Vesilahden kunta Tilinpäätös TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,43 I Aineettomat hyödykkeet , ,85 1. Aineettomat oikeudet 0, ,02 2. Muut pitkävaikutteiset menot , ,83 3. Ennakkomaksut 0, ,00 II Aineelliset hyödykkeet , ,98 1. Maa- ja vesialueet , ,32 2. Rakennukset , ,97 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,91 4. Koneet ja kalusto , ,99 5. Keskeneräiset hankinnat 9 325, ,79 III Sijoitukset , ,60 1. Kuntayhtymäosuudet , ,99 2. Muut osakkeet ja osuudet , ,61 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,13 1. Valtion toimeksiannot 1 094, ,87 2. Muut toimeksiantojen varat , ,26 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,80 I Vaihto-omaisuus 0, ,64 1. Aineet ja tarvikkeet 0, ,64 II Saamiset , ,78 Pitkäaikaiset , ,00 1. Valtionosuussaamiset , ,00 Lyhytaikaiset , ,78 1. Myyntisaamiset , ,27 2. Lainasaamiset 0, ,00 3. Muut saamiset , ,39 4. Siirtosaamiset , ,12 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 2 053, ,06 1. Muut arvopaperit 2 053, ,06 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,36

116 Vesilahden kunta Tilinpäätös VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,09 I Peruspääoma , ,26 II Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,69 III Tilikauden yli-/alijäämä , ,86 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,34 1. Poistoero , ,34 C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,54 1. Valtion toimeksiannot 1 094, ,18 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,22 3. Muut toimeksiantojen pääomat , ,14 D VIERAS PÄÄOMA , ,39 I Pitkäaikainen , ,16 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,42 2. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 3. Liittymismaksut ja muut velat , ,74 II Lyhytaikainen , ,23 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,33 2. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 3. Saadut ennakot 8 315, ,81 4. Ostovelat , ,89 5. Muut lyhytaikaiset velat , ,95 6. Siirtovelat , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,36

117 Vesilahden kunta Tilinpäätös KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,00 Aineettomat hyödykkeet , ,20 Aineettomat oikeudet , ,98 Muut pitkävaikutteiset menot , ,37 Ennakkomaksut , ,85 Aineelliset hyödykkeet , ,17 Maa- ja vesialueet , ,73 Rakennukset , ,41 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,91 Koneet ja kalusto , ,25 Muut aineelliset hyödykkeet 1 534, ,06 Ennakkomaksut ja muut keskener. hankinnat , ,81 Sijoitukset , ,63 Osakkuusyhtiöosakkeet 2 554, ,31 Muut osakkeet ja osuudet , ,77 Muut saamiset 1 586, ,55 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,21 Valtion toimeksiannot , ,91 Muut toimeksiantojen varat , ,30 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,58 Vaihto-omaisuus , ,09 Aineet ja tarvikkeet , ,38 Muu vaihto-omaisuus 99, ,71 Saamiset , ,82 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,82 Myyntisaamiset , ,06 Lainasaamiset 309, ,36 Muut saamiset , ,62 Siirtosaamiset , ,78 Rahoitusarvopaperit , ,83 Osakkeet ja osuudet 0,00 71,70 Joukkovelkakirjasaamiset , ,07 Muut arvopaperit 2 053, ,06 Rahat ja pankkisaamiset , ,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,79

118 Vesilahden kunta Tilinpäätös VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,06 Peruspääoma , ,50 Osuus ky:mien opo:n lisäyksestä 1 242, ,88 Arvonkorotusrahasto 2 257, ,26 Muu oma pääoma 9 287, ,57 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,79 Tilikauden yli-/alijäämä , ,94 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,10 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,07 Poistoero , ,68 Vapaaehtoiset varaukset , ,39 PAKOLLISET VARAUKSET , ,32 Eläkevaraukset 255,73 409,24 Muut pakolliset varaukset , ,08 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,21 Valtion toimeksiannot 1 094, ,41 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,61 Muut toimeksiantojen pääomat , ,18 VIERAS PÄÄOMA , ,03 Pitkäaikainen , ,45 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,65 Lainat julkisyhteisöiltä 4 578, ,67 Lainat muilta luotonantajilta , ,68 Muut pitkäaikaiset velat , ,45 Lyhytaikainen , ,58 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,77 Lainat julkisyhteisöiltä 363, ,94 Lainat muilta luotonantajilta 2 777, ,73 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,81 Muut lyhytaikaiset velat , ,84 Siirtovelat , ,49 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,79

119 Vesilahden kunta Tilinpäätös LIITETIEDOT 7.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman muutoksen alkaen. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon. Johdannaiset sisältävät kaksi koronvaihtosopimusta, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on suojannut pitkäaikaisen lainan vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksella. Sopimus on voimassa asti. Lisäksi kunta on tehnyt tammikuussa 2013 samoin suojaamistarkoituksessa toisen koronvaihtosopimuksen, joka on voimassa saakka. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että Vesilahden kunta aloitti sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen Pirkkalan kunnan kanssa alkaen. Tämän vuoksi henkilöstömenot ovat vähentyneet, mutta palvelujen ostot ovat kasvaneet. Selvitys satunnaisesta tuotosta Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä purettiin suunnitellusti vuonna Kuntayhtymän purun yhteydessä yhteistoimintasopimukseen liittyneet kuntayhtymän omistajakunnat tulivat aiemmin perustetun PIRKO-kiinteistöt Oy:n omistajiksi. PIRKO-kiinteistöt Oy:n osakkeiden ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän kuntayhtymäosuuksien välinen erotus on kirjattu tilinpäätökseen satunnaiseksi tuotoksi. Kyseessä on kirjanpidollinen erä, johon ei ole sisältynyt rahan liikkumista.

120 Vesilahden kunta Tilinpäätös TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot tehtäväalueittain Toimintatuotot (1000 ) Keskusvaalilautakunta 0,00 11,95 Kunnanhallitus 1 367,83 483,49 Sosiaali- ja terveyslautakunta 0, ,59 Kasvatus- ja opetuslautakunta 719,90 222,09 Liikunta- ja nuorisolautakunta 68,56 53,71 Tekninen lautakunta 1 125,42 498,14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 89,12 68,86 Kunnan toimintatuotot yhteensä 3 370, ,83 Verotulojen erittely Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,81 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,22 Kiinteistövero , ,24 Verotulot yhteensä , ,27 Valtionosuuksien erittely Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00 Satunnaisiin tuottoihin sisältyvät erät Satunnaiset tuotot Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän purun ja PIRKO-kiinteistöt Oy:n osakkeiden hankinta-arvon erotus ,26 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä ,26 0,00

121 Vesilahden kunta Tilinpäätös Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Poistonalaisten hyödykkeiden määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 2 vuotta Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat ei poistoa Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Muut rakennukset/talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto % Sillat, laiturit, uimalat Menojäännöspoisto % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 8-10 % Viemäriverkosto Menojäännöspoisto 8-10 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaisinlaitteet Menojäännöspoisto 20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja autot Tasapoisto 4 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Mittauslaitteet ja optiset instrumentit Tasapoisto 3 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Keskeneräiset hankinnat Osakkeet ja osuudet Kuntayhtymäosuudet ei poistoa ei poistoa ei poistoa Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama % 24 % Investointi ja poistotason poikkeama johtuu osin siitä, että kunta on tehnyt suuria investointihankkeita, mutta lähitulevaisuuden investointisuunnitelmat ovat pienempiä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt / 64 päivitetyn poistosuunnitelman käytettäväksi alkaen.

122 Vesilahden kunta Tilinpäätös Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Muut toimintatuotot (1000 ) Pysyvien vastaavien myyntivoitot Tonttien myyntivoitot 188,00 138,94 Osakkeiden myyntivoitot 0,00 0,28 Myyntivoitot yhteensä 188,00 139,22 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä 7 932, ,60 Peruspääoman korot kuntayhtymistä , ,27 Yhteensä , ,87

123 Vesilahden kunta Tilinpäätös TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt. menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,85 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,15 0, ,15 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0, , ,00 Tilikauden poisto , ,65 0, ,67 Poistamaton hankintameno , ,33 0, ,33 Kirjanpitoarvo , ,33 0, ,33 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkom. ja kesk. Maa-alueet Rakennukset Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,98 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,74 447, ,54 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,97 0,00 0, ,97 Vähennykset tilikauden aikana ,61 0,00 0,00 0, , ,27 Siirrot erien välillä , , , , ,57 0,00 Tilikauden poisto 0, , , ,32 0, ,24 Poistamaton hankintameno , , , , , ,04 Kirjanpitoarvo , , , , , ,04 Maa- ja vesialueet erittely Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , ,71 Muut maa- ja vesialueet , ,61 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,32

124 Vesilahden kunta Tilinpäätös Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,60 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,03 Vähennykset tilikauden aikana ,30-383, ,77 Poistamaton hankintameno , , ,86 Kirjanpitoarvo , , ,86 Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tasearvo 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tasearvo Kunnan osuus ky:n peruspo:sta Erotus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky ,63 0,00 0, , ,67-778,04 Pirkanmaan koulutuskonserni ky ,30 0, ,30 0,00 0,00 0,00 Pirkanmaan Liitto 4 655,67 0,00 0, , ,67 0,00 Hämeen päihdehuollon ky ,39 0,00 0, , ,33-464,94 Tampereen kaupunkiseudun ky 1 838,00 0,00 0, , ,00 0,00 Kaikki yhteensä ,99 0, , , , ,98 Kuntayhtymäosuudet Kotipaikka Omistusosuus omasta pääomasta Kuntakonsernin osuus (1000 ) vieraasta pääomasta tilikauden ylijäämästä/ alijäämästä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky Tampere 0,69 % 1 114, ,45 45,69 Pirkanmaan Liitto Tampere 0,55 % 8,05 4,43-0,20 Hämeen päihdehuollon ky Hämeenlinna 1,19 % 12,45 4,53-1,06 Tampereen kaupunkiseudun ky Tampere 1,13 % 2,80 2,98 0,63 Kaikki yhteensä 1 138, ,39 45,07 Saamiset kuntayhtymiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,63 0, ,16 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,27 0, ,27 Yhteensä 0, ,90 0, ,43

125 Vesilahden kunta Tilinpäätös Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot , ,35 Kelan korvaus työterveydenhuollosta ,05 0,00 Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki ,57 0,00 Muut tulojäämät , ,74 Menoennakot 5 843, ,03 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,12 Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä , ,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,26 Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä , ,69 Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä , ,69 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,86 Oma pääoma yhteensä , ,09 Vieraan pääoman erittelyt Pitkäaikainen vieras pääoma, joka erääntyy viiden vuoden kuluttua tai sen jälkeen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,94 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,94 Velkojen erittely samaan konserniin kuluville Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 0,00 957,47 0, ,23 Vieras pääoma yhteensä 0,00 957,47 0, ,23 Sekkilimiitti Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti , ,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset , ,39 Korkojaksotukset , ,57 Muut menojäämät , ,29 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,25

126 Vesilahden kunta Tilinpäätös VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,82 Myöhemmin maksettavat , ,32 Leasingvastuut yhteensä , ,14 Takaukset muiden puolesta Kunta-asunnot Oy Alkuperäinen pääoma , ,27 Jäljellä oleva pääoma ,67 Vesilahden vanhustentaloyhdistys ry Alkuperäinen pääoma , ,28 Jäljellä oleva pääoma , ,92 Länsi-Narvan Vesihuolto-Osuuskunta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,23 Tuulikalliontien Vesihuolto-Osuuskunta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma 3 595, ,18 Tampereen kaupunki (vastatakaus, Tavase Oy) Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma yhteensä , ,33 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,47 Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista ,00 0,00 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,26 Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat vastuut 0, ,00 Johdannaissopimus TSOP, pankkitakauksen vastasitoumus , ,00 Koulujen ja luokkien pankkitilit: Saldo / Vastuuhlö Yläaste 9. luokat FI Anna-Kaarina Huhtala ja Tiina 3 654,86 Toivola Yläaste/oppilaskunta FI ,75 Tapani Pietilä Yläaste/Suuret joulumyyj. FI ,31 Tapani Pietilä Onkemäen koulu/oppilaskunta FI ,44 Hanna-Kaisa Inha Yhteensä ,36

127 Vesilahden kunta Tilinpäätös HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Yleishallinto, elinkeinotoimi 9 9 Tukipalvelut Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen- ja rakennustoimi, ymp.suoj Yhteensä Henkilöstön määrä väheni alkaen Vesilahden ja Pirkkalan kuntien yhteistoiminta-alueen myötä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (95 henkilöä) siirtyi Pirkkalan kunnan palvelukseen. Organisaatiossa tapahtui muutosta myös siten, että varhaiskasvatus siirtyi kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen (73 henkilöä) ja aiemmin sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskennelleet laitoshuoltaja (6 henkilöä) siirtyivät tukipalveluihin. Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 5 749, ,20 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 0,00 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1 622, ,00 Muut palkkiot 429,25 0,00 Palkkiot yhteensä 7 801, ,20

128 Vesilahden kunta Tilinpäätös KONSERNITILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Kunnan ja kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä purkautui vuoden 2013 aikana. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tasearvo 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tasearvo Kunnan osuus ky:n peruspo:sta Erotus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky ,63 0,00 0, , ,67-778,04 Pirkanmaan koulutuskonserni ky ,30 0, ,30 0,00 0,00 0,00 Pirkanmaan Liitto 4 655,67 0,00 0, , ,67 0,00 Hämeen päihdehuollon ky ,39 0,00 0, , ,33-464,94 Tampereen kaupunkiseudun ky 1 838,00 0,00 0, , ,00 0,00 Kaikki yhteensä ,99 0, , , , ,98 Kuntayhtymäosuudet Kuntakonsernin osuus (1000 ) Kotipaikka Omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden ylijäämästä/ alijäämästä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky Tampere 0,69 % 1 114, ,45 45,69 Pirkanmaan Liitto Tampere 0,55 % 8,05 4,43-0,20 Hämeen päihdehuollon ky Hämeenlinna 1,19 % 12,45 4,53-1,06 Tampereen kaupunkiseudun ky Tampere 1,13 % 2,80 2,98 0,63 Kaikki yhteensä 1 138, ,39 45,07 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot , , , ,35 Muut tulojäämät , , , ,77 Yhteensä , , , ,12

129 Vesilahden kunta Tilinpäätös Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Oman pääoman erittely Konserni Kunta Peruspääoma , , , ,26 Lisäykset ,73 0,00 0,00 0,00 Vähennykset ,97 0,00 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,26 Osuus Ky:mien opo:n lisäyksestä , ,88 0,00 0,00 Vähennykset ,90 0,00 0,00 0,00 Osuus Ky:mien opo:n lisäyksestä , ,88 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,80 0,00 0,00 Vähennykset -41, ,54 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,26 0,00 0,00 Muu oma po , ,78 0,00 0,00 Lisäykset 9, ,01 0,00 0,00 Vähennykset , ,23 0,00 0,00 Muu oma po , ,57 0,00 0,00 Ed.tilikausien ylij./alij , , , ,69 Ed.tilik. virheen oikaisu , ,29 0,00 0,00 Lisäykset ,01 0,00 Ed.tilikausien ylij./alij , , , ,69 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,86 Oma pääoma yhteensä , , , ,09 Muiden velkojen erittely Konserni Kunta Pitkäaikaiset Muut velat Liittymismaksut , , , ,74 Muut velat 6,59 6,71 0,00 0,00 Muut velat yhteensä , , , ,74 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset , , , ,39 Korkojaksotukset , , , ,57 Muut menojäämät ja tuloennakot , , , ,29 Yhteensä , , , ,25

130 Vesilahden kunta Tilinpäätös ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,78 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , ,29 Palvelujen ostot , , , ,65 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,71 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,44 Muut henkilösivukulut , , , ,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,80 Liiketoiminnan muut kulut , ,49 Liikealijäämä , ,50 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 3 687, ,35 Korkokulut 0,00-2,81 Muut rahoituskulut -14, ,85-10, ,02 Tilikauden alijäämä , ,48

131 Vesilahden kunta Tilinpäätös LIIKETOIMINNAN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikealijäämä , ,48 Poistot ja arvonalentumiset , ,80 Rahoitustuotot ja -kulut 3 687, ,02 Sisäiset tulot , ,05 Sisäiset kulut , ,99 Investoinnit Investointimenot , ,80 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,84 Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaik.velkojen väh. - / lis , ,89 Myyntisaamisten väh. + / lis , ,28 Lyhytaik.velkojen väh. - / lis , ,91 Rahavarojen muutos , ,28

132 Vesilahden kunta Tilinpäätös LIIKETOIMINNAN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,83 Ennakkomaksut 0, ,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 671,63 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,49 Keskeneräiset hankinnat 0, , , ,10 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,03 Siirtosaamiset 4 139,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,13 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma , ,47 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,70 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,44 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,84 Ostovelat , ,34 Siirtovelat , , , ,70 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,13

133 Vesilahden kunta Tilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Vesilahdessa maaliskuun 31. päivänä 2013 Vesilahden kunnanhallitus Ari Arvela, pj Esko Halme, vpj Leena Kurki Anna Paavilainen Eija Pennanen Erkki Tarvainen Pertti Uusi-Erkkilä Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Vesilahdessa / 2014 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Minna Ainasvuori JHTT

134 Vesilahden kunta Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT Kirjanpitokirjat säilytys Pääkirja atk-tiedosto ja tuloste 10 v Päiväkirja atk-tiedosto ja tuloste 10 v Tasekirja sidottu pysyvästi Tase-erittelyt arkistomapissa 10 v Tositelajit ja käytetyt tositenumerot 1 Alkusaldot Talousarvio Lisämääräraha Muistio, ulkoinen Muistio, sisäinen Muistio, sisäinen Rondo Käyttöomaisuus Sisäiset laskut ProELask Myyntilaskut Pankin tiliote Palkat Myyntilaskut Myyntilaskut Myyntilaskut Myyntilaskut Myyntilaskut Manuaalisuoritukset Myyntilaskut Viitesuoritukset Myyntilaskut Hyvityslaskujen kuittaus Tileistä poisto Myyntilaskut Ostolaskut Ostomaksut

135 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 VESILAHDEN KUNTA

136 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Kunnan henkilöstöorganisaatio 4 3 Henkilöstön määrä ja jakautuminen hallintokunnittain 5 Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja Henkilöstön ikärakenne 6 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne 6 Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste Henkilöstön poissaolot 7 Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta 9 8 Muistaminen 11 9 Muita toimenpiteitä Kustannustietoja 12

137 3 1 JOHDANTO Vesilahden kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2008 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista ja työhyvinvoinnista. Tiedot on kerätty pääosin kunnan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä. Yleistä kunta-alalta: Kunta-alalla työskenteli henkilöä lokakuussa Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti. Vaikka kuntien henkilöstömäärä vähenee jonkin verran tulevina vuosina, vakinaisen henkilöstön määrä kasvaa. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa kuntien määräaikaisista onkin sijaisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2012 noin 21 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77 prosenttia ja työllistettyjä 2 prosenttia. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 500 henkilöllä. Määräaikaisten määrä väheni henkilöllä ja työllistettyjen määrä tuhannella henkilöllä. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 77 prosenttia kuukausipalkkaisista. Osa-aikaisia ja sivutoimisia on 15 prosenttia. Lokakuussa 2012 kuntaalalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaista. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi henkilöä. Tiedot ovat Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkkatilastosta lokakuulta Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuukausipalkkaisten kokonaisansiot olivat Tilastokeskuksen tilaston mukaan kunta-alalla lokakuussa 2012 keskimäärin euroa kuukaudessa. Lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012 kokonaisansiot nousivat keskimäärin 2,5 %.

138 4 2 KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on hallinto-organisaation päällikkö. Hallintojohtaja, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, sivistysjohtaja ja kunnaninsinööri toimivat tulosalueiden päällikköinä Koulutoimi jatkuu Hallinto- ja taloustoimisto koulupsykologi 1 kunnanjohtaja 1 koulunkäynninohjaaja 11 hallintojohtaja 1 koulunkäynninohjaaja osa-aik. 6 taloussuunnittelija 1 kirjanpitäjä-tietoliikenneas. 1 Kirjasto palkkasihteeri 1 kirjastonjohtaja 1 palvelusihteeri 2 kirjastovirkailija 3 kehittämispäällikkö 1 matkailuneuvoja 1 kuntouttavan työtoiminnan ohj. 1 Liikunta- ja nuorisotoimi sos- ja terv.toimen johtaja 1 liikunta- ja nuorisosihteeri 1 vapaa-ajan ohjaaja 2 Tekninen toimi Kasvatus ja opetus kunnaninsinööri 1 sivistysjohtaja 1 rakennusmestari 1 rakennustarkastaja 1 Lasten päivähoito palvelusihteeri 1 päiväkodin johtaja 4 ammattimies 7 varhaiskasvatuksen johtaja 1 erityislastentarhanopettaja 1 Tukipalvelut lastenhoitaja 31 siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 ryhmäavustaja 2 ruokapalveluesimies 1 lastentarhanopettaja 13 monipalvelutyöntekijä 2 ryhmäperhep.hoitaja/laitosap. 2 suurtalouskokki 3 perhepäivähoitaja 6 ruokapalvelutyöntekijä 5 palvelusihteeri 1 ruokapalvelutyönt./osa-aik. 3 kuljettaja-siivooja 1 Koulutoimi laitoshuoltaja 14 palvelusihteeri 1 laitoshuoltaja osa-aikainen 3 erityisopettaja 1 peruskoulun johtajaopettaja 3 luokanopettaja 20 päätoiminen tuntiop./esikoulu 2 päätoim.tuntiop./esikoulu osa-aik 3 oppilaanohjauksen opettaja 1 peruskoulun lehtori 12 päätoiminen tuntiopettaja 1 rehtori 7-9 luokat 1 rehtori 1-6 luokat 1 erityisluokanopettaja 5 yhteinen kielen opettaja 3 koulukuraattori 1

139 5 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTO- KUNNITTAIN Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 227 henkilöä, kun se vuoden 2012 lopussa oli 326 henkilöä ja vuoden 2011 lopussa 325 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 192 henkilöä (vuonna henkilöä) ja määräaikaisia 35, joista työllistettyjä 3 henkilöä (vuonna henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 193 ja miehiä 34. Kokoaikatyössä oli 199 henkilöä ja osa-aikaisia 28 henkilöä. Osa-aikaisten vakanssien lisäksi syitä osa-aikaisuuksiin oli: osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö omasta pyynnöstä. Henkilöstön määrä väheni alkaen Vesilahden ja Pirkkalan kuntien yhteistoiminta-alueen myötä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (95 henkilöä) siirtyi Pirkkalan kunnan palvelukseen. Organisaatiossa tapahtui muutosta myös siten, että päivähoito siirtyi kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen (73 henkilöä) ja aiemmin sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskennelleet laitoshuoltajat (6 henkilöä) siirtyivät tukipalveluihin. Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti (suluissa vastaavat luvut vuonna 2012): - tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 14 hlöä (13) - yleishallinto, elinkeinotoimi 9 hlöä (9) - tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 34 hlöä (31) - kasvatus- ja opetustoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kultt.toimi 167 hlöä (99) - sosiaali- ja terveystoimi 3 hlöä (174)