Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen tuottama julkaisu Suomalaisen hevosalan katsaus. Suomalaisen hevosalan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen tuottama julkaisu Suomalaisen hevosalan katsaus. Suomalaisen hevosalan katsaus"

Transkriptio

1 Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen tuottama julkaisu Suomalaisen hevosalan katsaus Suomalaisen hevosalan katsaus

2 Lukijalle 2 Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala on lisännyt paitsi harrastavien henkilöiden myös hevosalan yritysten ja työntekijöiden määrää. Ratsastus ja raviurheilu ovat osa jo parin sadan tuhannen harrastajan elämää raviurheilun ollessa peräti toiseksi seuratuin urheilulaji koko maassa. Sanotaan, että yksi hevonen koskettaa noin viittä ihmistä. Meillä hevoset koskettavat siis arviolta suomalaista. Suomessa järjestetään lukuisia hevos tapahtumia, jotka vuosi toisensa jäl keen keräävät runsaasti katsojia ja suurimmat tapahtumat, kuten Kuninkuusravit ja Helsinki Interna tional Horse Show, tuovat hevosalaa tutuksi myös mattimeikäläiselle. Kasvavan hevosalan myötä hevostalouden merkitys maaseudulla on lisään tynyt muiden kotieläintuotannon alojen samanaikaisesti vähentyessä. Hevoseen sidoksissa olevien tuottajien määrä kasvaa - mitä enemmän Suomessa on hevosia, sitä enemmän kuluu peltoalaa niiden rehuntuotantoon. Hevosala on järjestäytynyttä toimin taa. Alalla toimii yhdistyksiä paikallistasosta aina valtakunnallisiin toimijoihin; merkittävinä järjestöinä ravi- ja jalostuspuolella toimii Suomen Hippos ry ja ratsastusurheilun puolella Suomen Ratsastajainliitto. Tietotaito lisääntyy ja sitä pyritään jakamaan harrastajien ulottuville. Alalla ilmestyy vuosittain uusia tieteellisiä julkaisuja, kirjallisuutta ja lehtiä sekä lukuisia opinnäytetöitä. Alan laajakirjoinen koulutus kattaa opintoja aina toiselta asteelta yliopistoon tapahtuvaan koulutukseen saakka. Lisäksi alalla on runsaasti mahdollisuuksia pätevöityä erilaisilla ammatti- ja erikoisammatti tutkinnoilla. Hevosten käyttö kuntoutuksessa ja sosiaalipedagogisessa työssä on lisääntynyt ja nuorten harrastuneisuus sekä ratsastus- että ravipuolella on kasvussa. Hevosharrastus on toimintaa, jossa sukupuolella, iällä tai yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä - hevonen toimii yhdistävänä tekijänä. Haasteitakin hevosalalla löytyy. Vaikka monelle hevosten parissa työskentely on elämäntapa, on yrityksen kannattavuus kuitenkin elinehto liiketoiminnan kehittämiselle. Esimerkiksi raviurheilussa palkintotason lasku ja samanaikainen kustannusten nousu ovat aikaansaaneet epävarmuutta. Harrastajamäärien kasvaessa alalle tulee paljon uusia ihmisiä, joilla ei ole hevostaustaa. Koulutusta tarvitaan aivan ruohonjuuritasolta lähtien. He v oset tulevat lähemmäksi kaupunkeja, jolloin ympäristöja maankäyttöasiat nousevat pintaan. Hevostalouden tunnettuus ei voi koskaan olla liian suurta ja sen eteen pitää tehdä jatkuvaa työtä. Hevospelien kautta alalle kertyy rahaa ja pelien kilpailukyvystä muuttuvassa ympäristössä onkin pidettävä kiinni sillä tämä mahdollistaa suomalaisen hevos talouden kasvun edellytykset. Hevosalan yrittäjät ja muut toimijat koostavat nyt voimakkaasti yhteistyöverkostojaan, jotta alan kilpailukyky saataisiin varmistettua jatkossakin. Hevosalan hankkeet ja tutkimus nähdään välttämättöminä hevosalan kehittymisen kannalta. Vuonna 2010 hevosala kasvoi ja tulevaisuuden näkymät alalla ovat pääosin positiiviset, sillä hevonen ja hevosala on löydetty paitsi hienona urheilulajina ja erinomaisena harrastuksena, myös irrottautumiskeinona arjesta ja kaupunkiympäristöstä - hevonen on löytänyt jälleen tiensä suomalaisten sydämiin. Toivomme tämän katsauksen tuovan vastauksia hevosalaan liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin ja laajentavan näkemystä alan kokonaisvaltaisuudesta. Tämä on ensimmäinen yhteenveto, jota pyritään jatkossa kehittämään edelleen saadun palautteen perusteella. Mikäli Sinulla on kommentteja aiheeseen liittyen, ota yhteyttä! Julkaisua ja sen sisältämiä tietoja koskevia kehitys ehdotuksia ote taan vastaan Me Hippoliksessa uskomme hevosalan vetovoimaisuuteen ja näemme alan kehityksen kulkevan jatkossa yhä enemmän lajirajat ylittäen. Ypäjällä Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen työntekijät

3 Sisällysluettelo 1. Tilastotietoa 2. Hevosalan keskeiset toimijat 3. Tutkimustoiminta 4. Hevosalaan liittyvät hankkeet 5. Uusia määräyksiä ja ajankohtaista hevostaloudesta 6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja Lähteet: Aluehallintovirastot, Equus 2009, Evira, Helsingin yliopisto, Kansallinen liikuntatutkimus SLU, Kasvava hevosala -raportti Laurea, Katsaus hevosalan yritystoimintaan -raportti HAMK, Kela, Lantbruks registret, Matkailun edistämiskeskus, Mela, MMM/Maataloustilastot (TIKE), MMM/Maaseutuvirasto, MTK, MTT, MTT/Markku Saastamoinen, Opinnäytetyö HAMK / Miia Myllymäki, Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry, Suomen Hippos, SRL, Suomen Ratsastusterapeutit ry, Theseus.fi - ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto.

4 1.1. Hevosten määrä 1. Tilastotietoja Suomessa oli vuoden 2010 lopussa noin hevosta. Hevosista (35%) on lämminverisiä ravihevosia, (26%) suomenhevosia, reilu (26%) ratsuhevosia ja n (13%) poneja. Hevosten määrä kasvaa n hevosta / vuosi. Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Vuoteen 2030 mennessä hevosten lukumäärän arvioidaan kasvavan peräti hevoseen. Euroopan Unionin alueella hevosia on määrällisesti eniten Saksassa ja Isossa-Britanniassa (1 milj.) vuoden 2007 tilaston mukaan. Suomi sijoittuu keskivaiheille sijalle 12. Hevosia / asukasta kohden on eniten Ruotsissa (30,9) ja Belgiassa (28,5). Suomessa luku on 14,6 hevosta / asukasta. Suomi sijoittuu tässä vertailussa kahdeksanneksi. Suomessa on syntynyt tasaisesti viime vuosina reilut varsaa. Lämminverisiä ravihevosia ja suomenhevosia on syntyvistä varsoista 75 % ja poneja sekä ratsuja yhteensä 25 %. Suomeen tuodaan ulkomailta noin hevosta tai ponia vuosittain. Näistä on ratsuhevosia 71%, poneja 16 % ja ravihevosia 13%. Suomessa lopetetaan vuosittain noin hevosta, joista vuonna 2010 lähes teurastettiin elintarvikekäyttöä varten ruhopainojen ollessa yhteensä kg. Teurastettavien hevosten lukumäärässä oli kasvua peräti 51% vuoteen 2009 verrattuna ja 63%, kun verrataan vuosia Suomeen tuodaan vuosittain yli miljoona kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suomessa on noin hevosta 4 Vuosittain syntyy n varsaa maahan tuodaan n hevosta lopetetaan n hevosta 1.2. Hevostallit ja yritykset Hevostalleja on noin Määrä on ylittänyt jo vuonna 2006 lypsykarjatilojen määrän, joita oli vuonna 2010 reilut Talleista noin 75 % (n kpl) sijaitsee maa tilan yhteydessä ja 25 % (n kpl) on yrityksiä, joilla ei ole maatilakytköstä. Hevosalalle syntyy vuosittain yli 100 uutta yritystä. Hevosala työllistää tällä hetkellä noin ihmistä. Näistä on arviolta kokoaikaista ja osa-aikaista työntekijää. Yhdelle hevoselle ostetaan paikallisia palveluita noin eurolla vuodessa. Hevosenomistajien määrä on noin Hevosala työllistää ihmistä

5 1.3. Harrastus ja kilpailutoiminta Ratsastus Ratsastuksen harrastajia on vuosikeskiarvona Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan. Ratsastus on yksi harvoista lajeista, jotka ovat olleet jatkuvassa kasvussa ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien (1994), mistä lähtien ratsastajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Ratsastus on erittäin merkittävä naisten ja tyttöjen liikuntalaji. Suomen Ratsastajainliiton arvion mukaan joka viides vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta ja koko ratsastusikäisestä naisväestöstä harrastajia on kuusi prosenttia. Kesän sesonkihuippuna harrastajia arvioidaan olevan Ratsastus on lisännyt jatkuvasti myös potentiaalisten harrastajiensa määrää. Ratsastus on myös suosittua kilpaurheilua, jonka eri lajeissa suomalaiset menestyvät kansainvälisesti aina olympiaja MM-tasolla asti. Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askellajikilpailut sekä vikellys. Ratsastus on kymmenenneksi suosituin paikan päällä seurattavista urheilulajeista. Ratsastajainliitto kuuluu kymmenen suurimman lajiliiton joukkoon. Vuoden 2010 lopussa Ratsastajainliitolla oli 440 jäsenseuraa ja 293 jäsentallia sekä henkilöjäsentä. Ratsastuskilpailulisenssi on yli hevosella, jonka lisäksi tuhansia hevosia kilpailee harjoitus- ja seurakisoissa. Raviurheilu Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon. Suomessa ajetaan vuosittain 1-2 EM-osakilpailua, jotka ovat olleet Vermon Finlandia-ajo sekä Kouvolan Kymi GP. Kuninkuusravit ovat vuoden suurin ravitapahtuma Suomessa ja yksi suurimmista Euroopassa. Euroopan ravijärjestö UET järjestää ohjastajille EM- ja MM- kilpailut vuorovuosin sekä oppilasohjastajille vuosittain EM-kilpailun. Amatööriohjastajat kilpailevat PM, EM ja MM-tasoilla. EM ajetaan erikseen sekä naisille että miehille. Montéohjastajille on vuosittainen Pohjoismaiden Mestaruus. Raviurheilu on Suomen toiseksi suurin urheilulaji katsojamäärissä mitattuna. Vuosittain raveissa käy noin katsojaa. Aktiivisesti raviurheilua harrastavia arvioidaan olevan noin Ravihevosen kimppaomistaminen on kasvattanut suosiotaan. Kilpailulisenssin hankkineita ohjastajia ja valmentajia on Suomessa noin Vuosittain raveissa ajaa ohjastajaa ja hevosia kilpailuttaa yli valmentajaa. Harrastajavalmentajia on Kilpailevia ravihevosia Suomessa on n Totopelin sisältäviä ravikilpailutapahtumia on vuodessa noin 650, joissa kertyy lähes kilpailusuoritusta. Nuoriso- ja poniravitoiminta kehittyy raviurheilussa. Nuorisoravikerhoja toimii raviradoilla 25 ja näissä on ravinuoria n Poniravilähtöjä ajetaan n. 400 vuodessa, kilpailevia poneja on n. 600 ja startteja kertyi vuonna 2010 lähes Aktiivisia poniohjastajia on noin 450 kpl. Ratsastuksen harrastajia n SRL:n jäsenmäärä Kilpailevia ratsuja yli Raviharrastajia n Kilpailulisenssejä Kilpailevia ravihevosia

6 Yritystoiminta Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja ja talleja on 300. Yhteensä ratsastustalleja on maassamme noin 1000, joista puolet on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. Ratsastustallien keskimääräinen koko on 26 hevos- tai ponipaikkaa ja liikevaihto noin vuodessa. Asiakasmäärä on keskimäärin 132 ratsastajaa viikossa tallia kohden. Viime vuosina asiakasmäärät ovat pysyneet yleensä samoina tai kasvaneet. Raviurheilussa on ammattivalmentajia n. 170 kpl. Ravivalmennustalleilla on keskimäärin 19 tallipaikkaa, joista lämminverisiä ravihevosia on 76%. Valmennuksessa olevien hevosten keskimääräinen lukumäärä on 12. Arvonlisäveroton liikevaihto on noin puolella yrityksistä euron välillä. Ympäri vuoden päätoimisesti palkattuja työntekijöitä on joka neljännellä yritystallilla, yleensä yhdestä kahteen henkilöä. Yritystalleissa voi olla samanaikaisesti sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä. Hevosmäärän lisääntyessä alan työllistävyys luonnollisesti kasvaa. Arvioidaan, että 8-10 hevosta luo yhden työpaikan. Myös muut hevosalan toimintasektorit; kilpailu- ja pelitoiminta, eläinlääkintä, hyvinvointi, kengityspalvelut, rehuntuotanto, hallinto, koulutus ym. ovat merkittäviä työllistäjiä Eläinlääkintä Hevossairauksien kansallisen erikoiseläinlääkärintutkinnon on suorittanut vuoden 2010 loppuun mennessä kaikkiaan 28 eläinlääkäriä (runsas 1 % kaikista eläinlääkäreistä). 1/2011 on hevossairauksien koulutusohjelmassa 25 eläinlääkäriä. Koulutuspaikkoja on Helsingin yliopistolla Suomessa 2, näistä yksi on Helsingissä Hevossairaalassa ja toinen Ypäjän hevossairaalassa, jälkimmäinen käynnistyi v Kiinnostus koulutukseen on suuri ja vuosina 2009 ja 2010 on hakijoita ollut 9 kumpanakin vuonna. Kaksi koulutuspaikkaa eivät enää riitä kysynnän kasvaessa voimakkaasti ja samanaikaisesti on tiedossa, että tulevina vuosina tulee kokeneita hevospraktikkoja jäämään eläkkeelle. Hevosklinikoita Suomessa on n. 23 kpl, joissa kahdessa on ympärivuorokautinen päivystys (Hyvinkään hevossairaala ja Yliopistollinen eläinsairaala Helsingissä) Hevosmatkailu Suomessa toimii kaikkiaan lähes 200 hevosmatkailuun liittyvää yritystä. Yritykset ovat melko pieniä. Vuonna 2009 toteutetun kansallisen hevosmatkailututkimuksen mukaan yrityksistä 32% työllistää vakituisesti vain yhden hengen, 60% työllistää 2-4 henkeä ja 8% vastanneista työllistää 5-10 henkeä. Kurssit ja vaellukset ovat tyypillisimmät hevosmatkailupalvelut; yli puolet vastaajayrityksistä tarjoaa myös muita kuin hevosmatkailupalveluja. Hieman yli puolet vastanneista tuottaa itsenäisesti myös muita kuin hevosmatkailupalveluja; majoituspalveluita, ravintolapalveluita, kokouspalveluita sekä muita kuin hevosmatkailuun liittyviä ohjelmapalveluita. Valtaosassa yrityksiä tyypillinen hevos matkailuasiakas on yksityishenkilö, joka vierailullaan kuluttaa enintään sata euroa. Hevosmatkailuasiakkaista vain pieni osuus on ulkomaalaisia matkailijoita. Suomessa on vuodesta 2004 alkaen toiminut Suomen Vaellustallien Liitto, jonka jäsentalleina toimii yhteensä n. 30 tallia, jotka järjestävät vaellusratsastusta tai sen tyyppistä toimintaa. Suomenhevonen on osa matkailupalveluita, sillä peräti 70 %:lla matkailutalleista on käytössään yksi tai useampi suomenhevonen Lomitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mu kaisten lomituspalvelujen piiriin vuonna 2009 kuuluvilla tiloilla on hevosia (maatalousverotettuja) ilmoitettu olevan n tilalla. Se tarkoittaa lähes 10 % lomitetuista tiloista. Näillä tiloilla hevosten lukumäärä yhteensä oli n (kasvua vuodesta 2008 lähes 10 %). Yleensä lomitettavilla tiloilla on myös muita kotieläimiä. Vuonna 2009 vuosilomaoikeus oli 25 päivää ja keskimäärin vuosilomaa käytettiin 24,8.

7 1.8. Ratsastusterapia Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta ja se nivoutuu asiakkaan kokonaiskuntoutukseen. Vuonna 2009 Kelan tukea vaikeavammaisten lääkinnälliseen ratsastusterapiaan sai henkilöä. Kelan korvaamat kustannukset olivat 2009 reilu 1,6 M. Vuodesta 2002 on tuen saajien määrä kasvanut 45 %:lla. Ratsastusterapeuttikoulutusta järjestää Ypäjän Hevosopisto yhdessä Suomen Ratsastus terapeutit ry:n kanssa. Koulutettuja ratsastusterapeutteja on Suomessa noin Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ennaltaehkäisevä ja korjaava sosiaalisen kuntoutuksen menetelmä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuopion yliopiston v käynnistämä koulutus toteutetaan yhdessä Ypäjän Hevospiston ja Turun yliopiston kanssa. Sosiaalipedagogista hevostoiminnan täydennyskoulutusta on järjestetty kahdeksan kurssiryhmää. Valmistuneita sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennys koulutuksen käyneitä on noin 150. Koska sosiaalipedagoginen ajattelu saattaa olla tallilla toiminnan tausta-ajatuksena ilman, että sitä myydään tuotteena, on vaikeaa arvioida, kuinka monella tallilla toimintaa toteutetaan Eläinkuljettajalupa Lainsäädäntö edellyttää eläinkuljettajalupaa kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvissa kuljetuksissa. Eläinkuljettajarekisteristä löytyy pitkien kuljetusten eläinkuljettajalupaa ja 117 lyhyiden (alle 8 tuntia) kuljetusten eläinkuljettajalupaa, joilla on lupa kuljettaa hevosia Laajamittaisesta toiminnasta ilmoitus aluehallintovirastoon Laajamittaisesta toiminnasta ja/tai yli kuuden hevosen tallista tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastojen rekisteriin. Koko Suomessa ko. rekisteriin ilmoitettuja talleja on (tilanne 01/2011). Tämä ei kuitenkaan vastaa todellista määrää vaan todennäköisesti kaikki ilmoituksenalaiset tallit eivät ole ilmoitusta toiminnastaan tehneet Hevosalan rahavirrat Hevostalouden rahavirtojen kokonaismäärä on noin 830 M vuosittain. Tämä summa jakaantuu seuraavasti: Hevosten ja tallien hoito 375 M Hevospelitoiminta 260 M Hevostapahtumissa käynti 195 M Lisäksi toimintaympäristöön sijoitetaan arviolta 23 M, joista n. 7 M hevosiin ja 16 M infrastruktuuriin. Vuosi 2010 oli tallirakentamisen rintamalla hiljaista. ELY-keskuksissa myönnettiin tukea kaikkiaan yhdeksään talli-investointiin, joiden kustannusarvio oli yhteensä (avustusta myönnettiin ja korkotukilainaa ). Näin ollen hevostalouden osuus kotieläintalouden rakentamisen rahoituksesta jäi sekä avustuksissa että korkotukilainoissa selvästi alle 1 %:n. 7 Hevosen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä

8 Hevostalouden merkitys maataloudessa kasvaa Hevoset ja maatalous Maassamme on maatilaa, joilla harjoitetaan hevosiin liittyvää toimintaa. Perinteisintä toimintaa on hevosten kasvatus, joka luetaan myös perusmaatalouden tuotantosuunnaksi. Kasvatukseen liittyy usein sitä tukevaa ravivalmennusta ja kilpailutoimintaa tai ratsastuskouluja ja täysihoitopalveluja. Suurin osa ravitalleista on maatiloilla ja maaseudulla. Vuonna 2010 Suomessa oli maatilaa, joiden päätuotantosuuntana oli hevostalous. Tämä tarkoittaa 3,45 % maatiloista. Vertailuna sikatalous, jonka osuus oli 3,27 % / tilaa. Päätoimisten hevostilojen sivuelinkeinoina ovat useimmiten palvelut. Tiloja, joilla on vähintään 3 ha tukikelpoista peltoa ja joilla on hevoseläinyksiköitä, on Suomessa yhteensä kappaletta ja niissä on yhteensä hevosta. Vertailuna Ruotsi, jossa hevosia on maatiloilla lähes Ammattimaisten hevostalouden harjoittajien lisäksi hevosharrastajat käyttävät maatilojen tuotteita ja palveluja, joiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydelle. Hevosrehun tuotanto on yksi mahdollisuus. Yksi hevonen kuluttaa 1 2 hehtaarin pellon tuoton eli nykyisin hevosten rehun tuotantoon tarvitaan yhteensä noin hehtaaria. Kyseinen määrä on 3,5-6,5 % maamme peltojen pinta-alasta. Hevonen ostaa maatalouden tuotantoa n. 1,5 eurolla päivässä. Tämä vastaa yli ihmisen ostamaa määrää suomalaista maataloustuotantoa. Hevostalous sopii hyvin EU:n tilatukimalliin. Laitumet ja pellot pysyvät tuotantokunnossa ja ympäristöehdot ovat täytettävissä. Hevostilojen pinta-alat ovat keskimääräistä pienempiä, joten lantahuoltoonsa ne saattavat tarvita yhteistyökumppaneita. Hevosyritysten ja maatilojen välisen verkostojen luominen ja kehittäminen hyödyttää molempia. Verkostoissa voidaan solmia esimerkiksi rehuntuotantosopimuksia, lannanhuoltosopimuksia, hevosreittejä ym. Hevoset tulevat jatkossa olemaan varmasti yksi maaseudun vetovoimatekijöistä Hevosille myönnettävät tuet Kansallisen hevostuen hakijalla on oltava hallinnassaan vähintään 3 ha viljelykseen soveltuvaa peltoa. Hevostuki kohdistuu kasvatustoimintaan. Tukikelpoisia hevosia ovat siten siitostammat (hevonen tai poni), vähintään 1-vuotiaat suomenhevoset ja 1-3-vuotiaat muut hevoset tai ponit. Siitostamma antaa yhden eläinyksikön, suomenhevonen 0,85 ja muu 1-3-vuotias hevonen tai poni 0,6 eläinyksikköä. Hakijalla on oltava tukeen oikeuttavia hevosia vähintään 1,5 eläinyksikköä. Kansallisen hevostuen suuruudet eläinyksikköä kohden olivat vuonna 2010 eri alueilla seuraavat: A- ja B-alueet 135, C-alueet 225. Maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluvilla suomenhevosten kasvattajilla on mahdollisuus tehdä alkuperäisrotujen kasvattamisen erityistukisopimus. Alkuperäisrotujen tukeen oikeutetun suomenhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa rekisteriin merkitty siitostamma, joka on sopimuksen hakuvuotta edeltävänä vuonna varsonut, astutettu tai keinosiemennetty tai kantakirjattu ori. Ennen sopimuskauden loppua sopimuseläimestä on lähetettävä viranomaiselle selvitys, että sitä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen. (http://www. mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html)

9 2. Hevosalan keskeiset toimijat Suomen Hippos ry Suomen Hippos ry on suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö, johon kuuluu 128 jäsenyhteisöä. Sen tärkeimmät tehtävät ovat pitää rekisteriä ja kantakirjaa maassamme kasvatettavista hevosroduista sekä johtaa ja valvoa ravikilpailutoimintaa. Suomen Ratsastajainliitto ry Suomen Ratsastajainliitto on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliiton keskeisiä toiminta-alueita ovat harrastuksen ja kilpaurheilun edistäminen, hevosen hyvinvointi, turvallisuus, nuorisotyö sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet ratsain. Ratsastajainliitto suosittelee ratsastuksen aloittamista sen jäsenkouluissa ja -talleissa, sillä niissä on ammattitaitoinen henkilökunta ja toimintaan soveltuvat hevoset. Myös turvallisuuteen ja olosuhteisiin on panostettu. MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien ammatti- ja etujärjestö, joka toimii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MTK:ssa toimii osa-aikainen hevosasiamies. Hevosjalostusliitot Suomessa on yhteensä 16 alueellista hevosjalostusliittoa, joiden keskusjärjestö on Suomen Hippos. Liittojen tavoitteena on edistää alueensa he vosjalostusta ja -kasvatusta sekä lisätä jäsenistönsä hevosmiestaitoja. Liitot hoitavat he vosten tunnistukset ja rekisteröinnit sekä ylläpitävät astutus- ja varsomistietoja kentällä tapahtuvan neuvontatyön lisäksi. ProAgria keskukset ja ProAgria keskusten liitto 16 alueellista ProAgria keskusta tarjoavat monipuolisia neuvontapalveluja mm. hevosen hyvinvointiin, rakentamiseen ja yri tystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. MTT Hevostutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekee hevosalaa koskevaa tutkimusta ja tuottaa tutkimustietoa ravitsemuksesta, rehuista, liikuntafysiologiasta, hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä sekä lisääntymisestä. Hevosopisto Oy Hevosopisto on yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka tarjoaa paitsi ammatillista koulutusta myös kilpailuja ja muita tapahtumia sekä muita palveluita valmennuksista nuorten hevosten koulutukseen ja alan lyhytkursseihin. Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Oppilaitos toimii valtioneuvoston luvalla ja Opetusministeriön valvonnassa. Hevostietokeskus Suomen Hevostietokeskus ry tuottaa neuvonta- ja koulutuspalveluja hevosalalla toimiville orga-nisaatioille, yrittäjille ja harrastajille. Tutkimustoiminta tapahtuu Kiuruveden Hingunniemessä. Helsingin yliopisto Helsingin Yliopistossa toimiva Eläinlääketieteellinen tiedekunta turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi valmistua maatalous- ja metsätieteiden 9

10 kandidaatiksi (MMK- alempi korkeakoulututkinto) tai maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi (MMM - ylempi korkeakoulututkinto). Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on Helsingin yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteinen kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto. Sen tehtävänä on edistää eläinten hyvinvoinnin tutkitun tiedon levittämistä ja tunnistaa omalta osaltaan kansallisia tutkimustarpeita. 10 Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus ry Hevosalan yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää alan verkostoitumista, osaamista ja yrittäjyyttä pitkäjänteisesti jo olemassa olevaa osaamista sekä uutta tietoa hyödyntäen. Suomen Hevosenomistajain Keskusliitto Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL) tarkoituksena on jäsenenä olevien hevosenomistajayhdistysten keskusliittona valvoa hevosenomistajien yleisiä ja yhteisiä etuja. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitolla on 11 alueyhdistystä. Fintoto Oy Suomalaisten Toto-pelien järjestäjä ja markkinoija, joka toiminnallaan turvaa maanlaajuisen hevostalouden taloudelliset kehitysedellytykset. Fintoto Oy:n koko osakekannan omistaa Suomen Hippos ry. Veikkaus Oy Veikkaus järjestää veikkaus- ja vedonlyöntipelejä sekä raha-arpajaisia. Lisäksi hevosalan kentällä toimii lukuisia yhdistyksiä, mm. Ravivalmentajat ry, Suomen ratsastuksenopettajajainyhdistys ry, Ratsastusterapeutit ry, Suomen Ratsastuspedagogit ry, Suomen Kengitysseppäyhdistys ry, Suomenhevosliitto ry, Suomenratsut ry, Ratsujalostusliitto ry, Suomen Työhevosseura ry sekä lukuisia muita rotuyhdistuksiä. Hevosalan koulutusta tarjoavia oppilaitoksia Hevostalouden perustutkinto Hevostalouden koulutusohjelma Axxell, Brusaby Harjun oppimiskeskus, Virojoki Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto; Kaustisen raviopisto ja Perhon yksikkö Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärvi Ruukin maaseutuopisto Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi Hevosopisto, Ypäjä Yrkesakademin i Österbotten, Vasa Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta annetaan: Harjun oppimiskeskus (Virojoki), Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto (Kaustinen), Jämsän ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto (Kiuruvesi) sekä Hevosopisto (Ypäjä). Kahdessa viime mainitussa myös erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Lisäksi useammassa ammatti- tai maaseutuopistossa voi suorittaa hevostalouden opintoja osana maatilatalouden koulutusohjelmaa. Agrologi (AMK) tutkinnon hevostalous suuntautumisvaihtoehtona voi suorittaa Hämeen ammattikorkeakoulussa (Mustiala) tai Savonia ammattikorkeakoulussa (Iisalmi). Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta (eläinlääkäri) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (agronomi)

11 3. Tutkimustoiminta Hevostutkimukseen liittyvä osaaminen jakaantuu selkeästi kahteen kategoriaan. Ensimmäisen ryhmän muodostavat biologinen ja eläinlääketietellinen tutkimus, joissa hevostutkimusta on tehty pitkään ja toisen ryhmän talous-, ympäristö- ja yhteiskuntatie teiden tutkimus, joissa on hevostutkimuksiin sovellettavissa olevaa osaamista MTT: n tutkimuksia vuoden 2010 aikana HorseGrass - nurmirehut edistämään hevosten hyvinvointia Laidunruokinnan tutkimusmenetelmien testaaminen, kehittäminen ja soveltaminen käytäntöön. Syvennetään tietoa hevosen hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta sekä syönnin säätelystä laidunolosuhteissa. Tutkitaan lihavuuden yhteyttä hedelmällisyyteen. Kesto Vastuututkija Markku Saastamoinen. Tamman kiiman estäminen Tutkimuksessa selvitetään kiimaa estävän kohtukuulan tulehdusvaikutuksia kohdun limakalvolla. Selvityksen alla on myös kohtukuulan toimivuus ja syyt miksi sen käyttö ei aina estä tamman kiimaa. Kesto Vastuututkija Tiina Reilas. Tamman sukuelinten reaktio siemennykseen Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tamman kohdun tulehdusreaktion voimakkuutta sekä mahdollisuuksia sen eliminointiin. Kesto Vastuututkija Tiina Reilas. Oriin siemennesteen laatu ja siittiöiden säilytyskestävyys Tutkimuksessa pyritään löytämään oriin siemennesteen säilytyskestävyyteen ja myös hedelmällisyyteen yhteydessä olevia komponentteja ja tutkimustuloksista odotetaan olevan hyötyä kehitettäessä oriin sperman jäähdytys- ja pakastusmenetelmiä. Kesto Vastuututkija Tiina Reilas. Hevosten ravitsemus ja valmennusfysiologia Pitkäjaksoisen tutkimuksen tavoitteena on, että tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä voidaan merkittävästi parantaa hevosten hyvinvointia ja vähentää hevostalouden kustannuksia. Yhtenä osatavoitteena on lisätä hevosten valmentajien tietoa kuntotestauksen hyödyistä hevosten valmennuksessa. Kesto Vastuututkija Seppo Hyyppä. Hevosten hoitaminen ja kasvattaminen ryhmässä Keinoja parantaa hevosten hyvinvointia ja ihmisten turvallisuutta. Päätavoitteena on parantaa hevosten hyvinvointia sekä ihmisten turvallisuutta hevosten ryhmäkasvatusolosuhteissa. Hanke toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. Kesto Vastuututkija Seppo Hyyppä. Toimijaverkot ja yrityskeskittymät kestävän maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna Kartoitetaan mm. hevosalan nykytilaa, autetaan yrittäjiä hyödyntämään verkostojen tarjoamia kilpailuetuja. Kesto Markku Saastamoinen. 11

12 12 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset sisältävät viralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset mm. hevosille. Ajantasainen tieto on saatavilla Rehutaulukot-verkkopalvelussa Kesto Vastuututkija Marketta Rinne Helsingin yliopiston tutkimukset Sakkaroosin (sokerin) läpäisevyys diagnostisena testinä hevosten mahahaavaumissa Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida sakkaroosin (sokeri) imeytymistä diagnostisena testinä hevosten mahahaavaumien tunnistamisessa. Tutkimuksessa pyritään kehittämään yksinkertainen ja halpa sokerin tasoa mittaava veritesti, joka rasittaa hevosta vähemmän ja on kuitenkin luotettava ja käytännöllinen. Väitöstutkimus, Michael Hewetson. Juoksumatolla tapahtuvat hevosen kurkunpää- ja sydäntutkimukset Hevosen fyysistä suorituskykyä rajoittavia tekijöitä voidaan tutkia mm. juoksumattotestillä. Yliopistollisessa hevossairaalassa on ollut jo muutaman vuoden ajan käynnissä kliiniset tutkimukset hevosen kurkunpää- ja sydänongelmista rasituksen aikana. Tutkimuksista vastaava eläinlääkäri Timo Paananen. Uutta pitkävaikutteista hyaluronihappoa testataan vuohisnivelen tulehduksesta kärsivillä hevosilla Tutkimuksen tarkoituksena on testata kliinisesti nivelensisäisesti käytettävää uutta pitkävaikutteista hyaluronihappovalmistetta hevosilla, joilla on niveltulehduksen aiheuttama ontuma. Väitöstutkimus, Tytti Niemelä. Hevosten häiriökäyttäytymisen tutkimus Tutkimuksessa selvitetään puunpuremisen/ imppaamisen taustaa ja hevosten perinnöllistä alttiutta häiriökäyttäytymiseen. Tutkimus tehdään Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa sekä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen hevos-ja pieneläinlääketieteen laitoksella. Väitöskirjatutkimus Karin Hemmann. Metabolisen kaviokuumeen patofysiologia Väitöskirjatutkimus, Ninja Karikoski. Suomenhevosen kurkunpään anatomia - tietokonetomografiatutkimus Vastuututkija Timo Paananen Hevostietokeskuksen tutkimukset Hevosten hyväksi-hankkeessa tutkitaan yhteistyössä Eviran kanssa infektiotautien esiintyvyyttä Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Tutkittavia virustauteja ovat hevosinfluenssa, herpesvirustartunnat ja virusarteriitti. Lisäksi tutkitaan tammojen luomisten syyt sekä alle puolivuotiaiden varsojen epäselvät kuolintapaukset. Tutkimus hevosen laihtumisen diagnostiikasta; Iohexolin käyttö suoliston läpäisevyyden arvioimisessa tulehduksellisissa suolistosairauksissa Hevosen suoliston läpäisevyys muuttuu eri tautitiloissa kuten tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Tutkimuksessa on tarkoituksena kehittää hevosen suoliston läpäisevyyttä muuttavien suolistosairauksien diagnostiikkaa entistä helpompaan, luotettavampaan ja turvallisempaan suuntaan. Väitöstutkimus, Michael Hewetson (& Milja Koskinen).

13 4. Hevosalaan liittyvät hankkeet Valtakunnalliset Hevosexpertit Suomen Hevostietokeskus ry:n toteuttama hanke, jonka avulla pyritään kehittämään valtakunnallisia neuvonnan asiantuntijajärjestelmiä, jotta ne pystyvät palvelemaan hevosalan monipuolista yritystoimintaa. Kohderyhmänä valtakunnalliset neuvontaorganisaatiot ja niiden jäsenjärjestöt, joiden edustajia perehdytetään täsmämoduulien avulla hevosalan erityiskysymyksiin rakennus-, ympäristö- ja maisemansuunnittelu-, kannattavuus-, jalostus- ja eläinten hyvinvointisektoreilla. Hankeaika Hevosyritys huippukuntoon Hankkeen toteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on hevosalan yrittäjien osaamisen lisääminen ja tätä kautta hevosalan kilpailukyvyn ja laadukkaan palvelun vahvistaminen. Valtakunnallisella hankkeella parannetaan alan tiedonkulkua ja verkostoitumista asiantuntijoiden kesken. Hankkeen aikana kootaan oppaita ja toteutetaan teemapäiviä eri puolella Suomea yhteistyössä hevosalan asiantuntijoiden kanssa. Oppaissa ja teemapäivillä näkökulmina ovat erityisesti hevosyrittäjien ja hevosten hyvinvointi sekä hevosyritysten kannattavuus. Hankeaika Alueelliset Hippoliksen Hevosklusteri Forssan seutu Hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:n toteuttama hanke, jonka keskeisinä toimenpiteinä ovat klusterimallin kehittäminen hevosalalle (Forssan seudun hevosalan klusteriohjelman kokoaminen), yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien toimintamallien levittäminen, hevoshankkeiden koordinointi, uusien palvelumallien (mm. verkkokoulutus) ja materiaalin tuottaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja yritysten kilpailukyvyn nostaminen. Hankeaika Hevosten hyväksi - Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi Suomen Hevostietokeskus ry:n hanke keskittyy hevosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa järjestetään neuvontatilaisuuksi ja tuotetaan neuvontaoppaita hevosten hoitoratkaisuista ja ruokinnasta, talliympäristön hoidosta ja suunnittelusta sekä tammojen tiineyttämisestä ja varsottamisesta. Lisäksi hankkeessa toimitetaan verkkokäyttöinen tallin taloussuunnittelu- ja seurantalaskuri sekä selvitetään alle puolivuotiaiden varsojen epäselvien kuolintapausten ja tammojen luomisten syitä. Saadun tiedon avulla voidaan hevosten terveydenhuoltoa sekä sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyneuvontaa jatkossa kehittää ja kohdentaa asianmukaisille osa-alueille. Hankeaika Hevosvoimaa-esiselvityshanke - Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n tuottaman esiselvityshankkeessa selvitetään hevostalousyrittäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet ja niiden kohtaaminen palveluntarjoajien tarpeiden kanssa. Palvelujen toteuttamisen suunnittelua jatketaan kiinnostuneiden kanssa yhteisissä tapaamisissa. Hankeaika Hevosalan koulutushanke (HEKO) - Etelä-Pohjanmaa Sedu aikuiskoulutuksen sekä ProAgria Etelä- Pohjanmaan tuottama hanke, jonka tavoitteena on hevosalan toimijoiden tietotaidon lisääminen, uusien säännösten ja määräysten tietoon saattaminen, laadun ja hevosalan arvostuksen parantaminen, turvallisuuden huomioon ottaminen, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen, verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen sekä hevosalan kannattavuuden parantaminen erilaisten koulutustapahtumien avulla. Hankeaika Hevosenlannan hyötykäyttö Turun seutukunta Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön mahdollisuuksia lannoitteena, energian tuotannossa sekä biokaasuna että polttomateriaalina. Tavoitteena on tuottaa kestävä hyödyntämismalli Turun alueen hevoskeskittymälle Metsämäkeen. Hanke on Turun AMK:n hallinnoima. Hankeaika Hevosalan yritysten liiketoiminnan koulutus (Heli) - Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Hankkeen toteuttaa Tampereen yliopiston täydennyskoulustuskeskus. Tavoitteena on kouluttamalla tehostaa hevosalan yrittäjien liiketoimintaa ja tätä kautta yrityksen kannattavuutta. Koulutus on käytännönläheistä ja pureutuu monipuolisesti liiketoiminnan eri osa-alueisiin ottaen huomioon alan erityispiirteet. Yhteiset koulutuspäivät Ypäjällä luovat pohjaa myös yhteistyöverkostojen syventämiselle ja laajentamiselle tulevaisuudessa. Hankeaika HevosAgro - Pohjois-Pohjanmaa Hanke vastaa vuoden 2009 alussa esiselvityksen pohjalta valmistuneessa Hevosten Pohjois-Poh- 13

14 14 janmaa - Hevostalouden kehittämisohjelmassa esille nousseen tiedontarpeen ja yhteistyön edistämiseen sekä alan myönteisen julkisuuskuvan rakentamiseen. Hanke pureutuu erityisesti hevostalouden ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointiin sekä alan toimintavalmiuksien ja julkisuuskuvan parantamiseen. Hankeaika Hevosten kuntoutuskeskus-hanke, Keski-Pohjanmaa Hankkeen tavoitteena selvittää hevosten kuntoutuskeskuksen vaatimat laitteet ja tilat, pohjapiirustusmahdollisuudet, puitteiden kustannukset, liiketoimintasuunnitelma, sijaintimahdollisuudet ja yritysmuoto. Selvitysten perusteella kuntoutushanke siirretään toteutusvaiheeseen tai jäädytetään. Hankkeen hallinnoijana K-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö. Hankeaika Satakunta hummaa Satakunta hummaa -hankkeen tarkoituksena on sekä kerätä että välittää tietoa sekä kehittää hevosalan yhteismarkkinointia. Tehdään selvitys hevosalan palvelutarjonnasta ja kehitysnäkymistä Satakunnassa. Hankkeella edistetään myös hevosalan verkostoitumista ja yhteismarkkinointia. Hankkeen toteuttamisesta vastaa ProAgria Satakunta yhteistyössä hevosalan sidosryhmien kanssa. Hankeaika Hevososaamista nuorille - Nivala-Haapajärvi ja Siikalatva Hankkeen puitteissa tuotetaan hevosen käsittelyyn ja hoitoon liittyvää koulutusta sekä informaatiota nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tarkoituksena on opettaa hevosen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä asioita sekä eläinsuojeluasioita. Hanke toimii myös nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäjänä. Hanketta hallinnoi Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Haapaveden ammattiopisto. Hankeaika Kestävä hevosympäristö Pohjois-Savo Hankkeen tavoitteena on vähentää paikallisesti Kiuruveden sekä sen alapuolisen vesistön ravinnekuormitusta sekä Käpylän tallialueella pohjavesikuormitusta. Kehittää taloudellisia, turvallisia ja ympäristönsuojelullisesti kestäviä tarharatkaisuja, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin. Tuottaa uutta tietoa ja käytännönläheistä opastusmateriaalia hevosten tarhausratkaisuista, tarhojen hoidosta ja hevostilan ympäristön suojelusta. Välittää tietoa hyvistä tarhauskäytännöistä talliyrittäjille, hevosharrastajille, alan oppilaitoksiin, neuvojille ja viranomaisille. Toimijoina Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Suonenjoen hevosystäväinseura ry. Hankeaika Hevosmatkailun kehittäminen / Outdoors Finland Pohjois-Savo hanke Kohderyhmänä ja hyödynsaajana hankkeessa ovat Pohjois-Savossa jo olemassa olevat sekä mahdolliset uudet matkailun ja hevosalan yritykset ja yritysverkostot. Toimenpiteillä edistetään hevosmatkailuelinkeinon kannattavuutta, lisätään liikevaihdon kasvumahdollisuuksia erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta sekä vahvistetaan yrittäjien osaamista. Hankeaika Työllistävä hevonen - Keski-Suomi Keski-Suomen Hevosjalostusliiton toteuttama hanke madaltaa hevostalousyrittäjien kynnystä palkkaamaan ja saamaan ulkopuolista työvoimaa. Talliyrittäjien lisäksi kohderyhmänä ovat huonossa markkina-asemassa olevat ihmiset. Hanke lisää talliyrittäjien yhteistyötä ja tietoisuutta vaihtoehtoisen työllistämisen muodoista. Hankeaika Hevosvoimaa Kyrönmaalle - esiselvityshanke Hankkeella kartoitetaan alueen hevostalouden tilaa, hevostaloudesta osittain tai kokonaan elantonsa saavien yrittäjien lukumäärää, harrastajamääriä, kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Näin mahdollistetaan erilaisten kehittämistoimien ja neuvontapalveluiden järjestäminen jatkossa. Hankkeen toteuttaa laihian kunta. Hankeaika Pegasos-hanke 2-vuotinen yritysryhmän kehittämishanke. Hankkeen toteuttaa lastensuojelun kehittämisyhdistys Etappi-ryhmä ry. Hankkeessa ovat mukana Perhekodit Toiska ja Koskela, Koskenkorvan hevoostalli sekä Hepomäen talli. Hankkeessa kehitetään lastensuojelupalveluja sos.pedagogisen hevostoiminnan menetelmällä. Myös fyysisiä toimintaympäristöjä kehitetään sekä lisätään toimijoiden ammattitaitoa Hevosalaa sivuavat hankkeet KantriKoulutus, Kainuu Kainuun ammattiopiston hallinnoima koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä. Hankeaika Maaseutuyrittäjien koulutus, Uusimaa Uudellamaalla on useita eri hankkeiden toteuttamia koulutuksia, jotka koskettavat myös hevosyrittäjiä: Masva-hanke - Maaseutuyritysneuvonta, jonka tavoitteena on ohjata yrittäjät yritys toimintansa kehittämistyössään oikealle uralle.maaseutu yrityshautomo Uusimaa Nyland on erikoistunut auttamaan ja tukemaan maaseutualueilla toimivia pienyrityksiä. Lisäksi Maaseutuyritysten koulutushanke Uudellamaalla hanke järjestää täsmäkoulutusjaksoja maaseutuyrittäjille Kansainväliset hankkeet Hippotherapy- shared learning opportunities Leonardo da Vinci-ohjelman Kumppanuushankerahoituksella tuettu ratsastusterapian kehittämishanke, jonka tavoitteena on elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen ratsastusterapian opiskelussa ja opettamisessa Puolassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa.

15 5. Uusia määräyksiä sekä ajankohtaista hevostaloudesta 5.1. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta Valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta 588/2010 säädetään hevosten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista siinä asetetaan yksityiskohtaiset pitopaikkaa (mm. karsinan kokoa ja tallin korkeutta), käytettäviä laitteita ja välineitä, eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat vaatimukset. Eläinsuojan, joka on otettu käyttöön jälkeen, on täytettävä asetetut tilavaatimukset käyttöön otettaessa. Kaikkien eläinsuojien on täytettävä vaatimukset viimeistään (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/ ) Kahdeksan hevosta riittää vuosilomaan- muutos MYELvakuutetuille astui voimaan Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki muuttui 2011 siten, että jo kahdeksan hevosta riittää vuosilomaan aiemman 12 sijasta. Lomitukseen vaaditaan neljä eläinyksikköä. Aiemmin yksi eläinyksikkö koostui kolmesta hevosesta, muutoksen myötä kaksi hevosta vastaa yhtä eläinyksikköä. Vuosiloman saaminen edellyttää pakollista MYEL- vakuu tusta ja hevosalan päätoimista yrittäjyyttä. Lisäksi hevosten on oltava mukana MYELvakuutuksessa. MYEL-vakuutuksen ehtona on, että hevostaloutta verotetaan maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. Oikeus lomituspalveluihin ei siis koske kaikkia talliyrittäjiä. Vuosiloman lisäksi lomitusjärjestelmään liittyy sijaisavun ja maksullisen lomituksen mahdollisuus. Niiden saannin edellytykset poikkeavat vuosiloman ehdoista. Vuosiloma on maksuton, sijaisavusta ja maksullisesta lomituksesta nimensä mukaan peritään maksu. Lisätietoja Rehuketjun rekisteröidyttävä rehualan toimijoiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. rehuhygienia-asetuksen (EY/183/2005) mukaan koko rehuketjun, alkutuotanto mukaan lukien, on rekisteröidyttävä rehualan toimijoiksi. Rekisteröinnin suorittaa toimivaltaisena viranomaisena Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka julkaisee luettelon rekisteröidyistä rehualan alkutuotannon toimijoista nettisivuillaan. Rekisteröityminen on toiminnan edellytys rehua tuottaville, sekoittaville ja/tai käyttäville viljelijöille ja kotieläintuottajille. Rehujen käyttäjien on varmistuttava siitä, että rehut on hankittu rekisteröidyiltä toimijoilta. Alkutuotannon rekisteröitävät toiminnat ovat: 1. rehun tuotanto (esimerkiksi rehuviljan viljely tai säilörehun teko joko tilan omaan käyttöön tai myyntiin) 2. rehun sekoittaminen ilman lisäaineita/esiseoksia tilan omaan tarpeeseen 3. rehun käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokintaan kotoisilla ja/tai ostorehuilla. 15

16 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset uudistuivat MTT:n julkaisemia eri eläinlajien rehutaulukot ja ruokintasuositukset (www.mtt.fi/rehutaulukot) on päivitetty ja otettu virallisesti käyttöön syyskuussa. Merkittävin ja näkyvin muutos on siirtyminen rehuyksiköistä megajoulen (MJ) käyttöön energiantarpeen ja energia-arvojen määrittämisessä. Rehuarvoilla kuvataan rehujen suhteelliset tuotantovaikutukset. Rehutaulukoissa on esitetty kattavasti Suomessa käytettyjen rehujen koostumustiedot ja rehuarvot. Ruokintasuositukset puolestaan kertovat, kuinka paljon energiaa, valkuaista, kivennäisaineita ja vitamiineja eläimet tuotannon ja kasvun eri vaiheissa keskimäärin tarvitsevat. 5.5 Rehujen ja palveluiden arvonlisävero nousi Yleinen arvonlisävero nousi Suomessa 22 prosentista 23 prosenttiin Vastaavasti rehujen arvonlisävero nousi yhden prosenttiyksikön verran eli 13 prosenttiin EU- tunnistusasetus EU:n komission antaman asetuksen mukaan kaikki hevoseläimet mikrosirutetaan tunnistamisen yhteydessä ja jokaisella eläimellä on niin ikään mikrosirua vastaava passi. Varsoille passien tulee olla hankittuina syntymävuoden loppuun mennessä. Syntymämaassa annettu passi on elinikäinen. Asetuksen taustalla ovat eläinten terveyden edistäminen, kuluttajainsuoja sekä lääkeaineiden käyttö. (Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 ) 5.7. Hevostalousalalle oma perustutkinto Hevostalousala sai ensimmäistä kertaa oman ammatillisen tutkinnon perusteet voimaan tullessa Opetushallituksen määräyksessä (24/ ). Hevostalouden ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden uudistus tuo hevosalan oppilaitosten opetukseen yhtenäisiä ohjeita koskien mm. koulu- ja esteratsastustaitoa. Ohje on kaikkia oppilaitoksia määräävä ja lisää tutkintoon yhtenäisyyttä ja laatua.

17 6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja 6.1. Helsingin yliopisto Lisensiaatintutkielmat Horn, I. Insulin resistance and laminitis in horses Kanerva, K. Plasman kortisolin vuorokausivaihtelu puunpurijoilla ja verrokkihe-vosilla Kantola, L. Vastasyntyneen varsan sepsis osa II - Infektion diagnosoiminen, aiheuttajamikrobit ja mikrobilääkeresistenssi Kerstinä, H. Lannehalvaussyndrooma Klemetti, E. Hevosten leikkaushaavainfektioiden esiintyvyys, infektioiden aiheuttajamikrobit ja niiden herkkyys mikrobilääkkeille sekä mikrobilääkkeiden käyttö Yliopistollisen eläinsairaalan hevospotilailla vuosina Pitkänen, S. Hevosten terveydenhuolto Pyykönen, M. Hevosen influenssa: esiintyminen, viruskannat, rokotukset ja vastustus Rekilä, R. Hevosinfluenssa ja 2007 epidemiat Sirviö, E. Pitkäaikaisseuranta hevosille, joilla on todettu paksusuolessa laaja hiekkakeräymä ja jotka on hoidettu medisiinisesti Tirkkonen, M. Kohdunkaulan sulkemisen vaikutus siemennyksen jälkeisen tulehdusreaktion voimakkuuteen tammalla Turtiainen, H. Kesäihottuma suomenhevosilla Vainio, K. Hevosen suolistoloiset ja niiden loislääkeresistenssi Suomessa Vanhala, E. Hevosdoping. Kirjallisuuskatsaus ja vaikutusten arviointi Helsingin yliopisto Pro Gradut Liesivaara, P. Hevosalan yritystukien vaikutukset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa Heikkinen, M. Kuiva-ainepitoisuuden ja säilöntäainekäsittelyn vaikutus rehun fruktaanipitoisuuteen Tiilikainen, S. Innovaatiotoiminta ja taloudellinen menestyminen hevosalan ja bioenergia-alan pienyrityksissä Helsingin yliopisto Väitöskirjat 2010 Thomson, K. Species-specific and Indication-based Use of Antimicrobials in Dogs, Cats, Cattle and Horses in Finland: Data collected using three different methods Helsingin yliopisto julkaisuja Ekroos, A. Ilmastonmuutos ja hevosenlanta - uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevan lainsäädännön lähempää tarkastelua Hippoksen julkaisuja Lääkintäohje alkaen Ravikilpailusäännöt alkaen Suomen Hippoksen koulutuskalenteri 2011 Julkaisut löytyvät Suomen Ratsastajainliiton julkaisuja Ratsastavan lapsen vanhempainopas En liten föräldraguide -till dig med ridande barn Kilpailusäännöt, ohjelmat ym löytyvät

18 6.7. AMK opinnäytetöitä Ahonen, E. & A-P. Paananen. Sorsasalon raviradan historiikki. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Alasaari, J. & H. Ala-Nissilä. Green Care ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta: Hevostoiminta psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukena. 2010, Vaasan ammattikorkeakoulu, Sosiaaliala Haapiainen, S. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta toimintakyvyn tukena. 2010, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Heikkilä, S. Kanta-Hämeen asiakastallien turvallisuus. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Heikkinen, T. & L. Sinkkonen. Varsan ajo-opetus : Video-oppimateriaalin tuottaminen. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma Hirvonen, M. Equine Assisted Activities in Finland: The current situation from the point of view of the people working in the field. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Social Services Huovila, T. Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Huttunen, T. Verkko-oppimisympäristö liiketoimintasuunnitelman ohjaamiseen: Case: Ylä-Savon ammattiopiston hevosalan ammattitutkinnot. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hyytinen, N. Hevosvoimat käyttöön: Helmi-hevostelua seurakunnan erityisnuorille. 2010, Diakoniaammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma Ikola, M. Asiakaspalautekysely täysihoitotallille. 2009, Laurea-ammattikorkea-koulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Jauhiainen, A. Glutationin vuodenaikaisvaihtelu hevosilla. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Bioanalytiikan koulutusohjelma Jokinen, L. Valokuvaamisen käyttäminen opetuksessa: Case: Hevosen rakennearvostelu. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Järvinen, M. Maneesirakennuksen vaikutus kannattavuuteen Arranmaan Ratsastustallilla. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma Kaasalainen, E. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan mahdollisuudet nuorisotyössä. 2010, Laureaammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma Kaasinen, S. Hevostila kulttuurimaisemassa: esimerkkinä Korpikylän kartano Hollolasta. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma Kajala, S. Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton historiaa. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Kari, E. Tamma- ja varsanäyttelyiden kehittäminen. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Koivunen, O. Hevostalouden yritysselvitys Lounais-Hämeen alueella. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koivusalo, S. Ratsastuskoulun asiakkuushallinnan kehittäminen: Kehittämisopas. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, liiketalous Kolmonen, R. & S. Vinblad. Mäntyvaaran ratsastusreittisuunnitelma. 2010, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Korpela, H. J. Alkionsiirrot tammoilla: Tulokset Suomessa. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kujala, T. Hevostilojen ympäristöasioiden ohjeistus kunnissa - tilannekatsaus ProAgria Uusimaan alueella. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, kestävän kehityksen koulutusohjelma Kuoppa, E. & R. Manner. Yhdessä hevosen kanssa: hevosen vaikutus terapeuttiseen yhteistoimintaan. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma Kuosmanen, A. Ratsastuskoulun kannattavuuden arviointi. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma Kääriäinen, E. Asiakastyytyväisyys, liikeidea ja pelikäyttäytyminen: case Peliravintola Sportti. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Laakso, I. Hevoset osana kuntoutuspalveluja: Nykytila ja tulevaisuus Uudellamaalla. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma Laine, K. Hevosen teurastus ja sen lihan elintarvikekäytön mahdollistavat tekijät. 2010, Laurea-ammattikorkeakoulu, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 00 (hevoskasvatus), yopohjainen Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov (sisältyy työssäoppimista vähintään 0 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäytteen, jonka laajuus on

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

Hevostalous lukuina SISÄLLYS. Hevostalous lukuina 2014

Hevostalous lukuina SISÄLLYS. Hevostalous lukuina 2014 HEVOSTALOUS LUKUInA 2014 2 Hevostalous lukuina Hevosala on toimiala, joka tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla, kunnissa kuin kaupungeissa. Hevostalous elävöittää maaseutua.

Lisätiedot

Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2013

Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelman tavoitteena on edistää elinvoimaista hevosalan yritystoimintaa sekä ohjata hankerahoitusta ja alan

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke Projektipäällikkö Heini Iinatti, ProAgria Oulu p. 0443090869, heini.iinatti@kenttaratsastus.fi POHJOIS-POHJANMAAN HEVOSTALOUDEN

Lisätiedot

HEVOSTALOUS LUKUInA 2013

HEVOSTALOUS LUKUInA 2013 HEVOSTALOUS LUKUInA 2013 2 Hevostalous lukuina Hevonen on viime vuosikymmenten aikana vahvistanut rooliaan osana suomalaisten harrastusta ja elinkeinoa. Hevosia on Suomessa 75 000. Hevostaloutta harjoitetaan

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

3 Hevosalan ammatit ja koulutus

3 Hevosalan ammatit ja koulutus 3 Hevosalan ammatit ja koulutus Päivi Laine Hevosala on tulevaisuuden ala myös paikallistasolla. Harrastus lisääntyy ja monipuolistuu sekä taajamissa että maaseudulla. Alan yritysten määrä kasvaa edelleen,

Lisätiedot

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi

Lisätiedot

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Tunnusluvut 2013 Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS 2013. Koulutus Kilpailut Elämykset www.hevosopisto.fi. Täyttä hevoselämää.

AIKUISKOULUTUS 2013. Koulutus Kilpailut Elämykset www.hevosopisto.fi. Täyttä hevoselämää. AIKUISKOULUTUS 2013 YPÄJÄN HEVOSOPISTON AIKUISKOULUTUS HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 120 ov Näyttötutkintoon valmistava monimuotokoulutus (kesto kaksi vuotta) Hevostenhoitaja Ratsastuksenohjaaja (kv. I taso)

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Mahdollisuuksien hevonen -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa www.suomifinland100.fi Miksi? Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla koko

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

HINGUNNIEMESTÄ TYÖELÄMÄÄN

HINGUNNIEMESTÄ TYÖELÄMÄÄN HINGUNNIEMESTÄ TYÖELÄMÄÄN HINGUNNIEMEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN JA JATKOKOULUTTAUTUMINEN OPINTOJEN PÄÄTYTTYÄ Annu Puurunen Elina Kyrönviita Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

HEVOSALAN HAASTEET 2011

HEVOSALAN HAASTEET 2011 HEVOSALAN HAASTEET 2011 Sisällysluettelo 3 Hevosalan haasteet - kehittämissuunnitelma 4 Hevostalous tänään 5 Kehittämissuunnitelman painopisteet 5 EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen 5 Kasvatus-

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

HEVOSTALOUDEN NYKYTILANNE 2 HEVOSTALOUDEN TAVOITTEET 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 4 EU- JA KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN 5

HEVOSTALOUDEN NYKYTILANNE 2 HEVOSTALOUDEN TAVOITTEET 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 4 EU- JA KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN 5 HEVOSALAN HAASTEET SISÄLLYSLUETTELO HEVOSTALOUDEN NYKYTILANNE 2 HEVOSTALOUDEN TAVOITTEET 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 4 EU- JA KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN 5 KASVATUS- JA JALOSTUSTOIMINTA

Lisätiedot

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia

Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia Hevosharrastus on laadukas valinta. Se tarjoaa mahdollisuuden kilpailla, harrastaa, ylittää itsensä tai vain olla mukana kaikille kiinnostuneille. Hevosharrastuksen

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013

NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013 NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013 NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013 Raviurheilun nuorisotoiminnan toiminta-ajatus ja tavoitteet Raviurheilun nuorisotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina Learning cafe- TIIVISTELMÄ TYÖPAJOJEN TULOKSISTA HEVOSALA 2020 Neuvonta, koulutus ja kehittäminen Ke 25.5.2011, OSANA HEVOSALAN YHTEISTYÖSEMINAARIA Alustuksena: Hevosalan tulevaisuustyöpajan tulokset,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Asiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1

Asiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1 Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta Thuneberg Terhi 1, Pussinen Sirpa 1, Mäenpää Minna 2 ja Louhelainen Suvi 2 1 Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Hevostalouden kannatteleva voima

Hevostalouden kannatteleva voima Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN

Lisätiedot

Ratsastus. - koko elämän harrastus

Ratsastus. - koko elämän harrastus Ratsastus - koko elämän harrastus Nouse ratsaille! Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Ratsastusta

Lisätiedot

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 1. Minkä ELY-keskuksen alueella pääosin toimitte? Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

Sosiaalinen media työssäoppimisen tukena

Sosiaalinen media työssäoppimisen tukena Sosiaalinen media työssäoppimisen tukena Hevostalouden perustutkinnon työssäoppimisen tuki Virtuaalikylässä Arja Aalto Opinnäytetyö.. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Forssan seudun Hevosklusteriohjelma

Forssan seudun Hevosklusteriohjelma Forssan seudun Hevosklusteriohjelma Forssan seudun Hevosklusteriohjelma luonnos 11.1.2011 Anne Laitinen & Sanna Mäki-Tuuri /Hippoliksen Hevosklusterihanke (EAKR) Johdanto Strategiatyön tavoitteet ja tarkoitus

Lisätiedot

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19.4.2010

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto Rehtorin hyväksymä hevostalouden perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 1 ProAgriassa ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Lantbruks- ja hushållningssällskap Faba Jalostus ProAgria

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA 2014 2020 HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA 2014 2020 HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA 2014 2020 HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA Hevostalouden nykytilanne Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman 2007-2013 toteutuminen Hevosalan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1(8) Yleistä Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry hoitaa lakisääteisiä viranomaistehtäviä yhdessä Suomen Hippos ry:n kanssa. Lisäksi liitto suorittaa hevosalan neuvontatyötä alan

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Horsepower -esiselvityshanke

Horsepower -esiselvityshanke SAARIJÄRVEN SEUDUN YRITYSPALVELU OY Horsepower -esiselvityshanke Loppuraportti Teija Hölttä 22.05.2011 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 Hankkeen tavoite ja toteutus...4 Organisointi ja resurssit...4

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Alkuperäiseläinten kasvattaminen Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

1 HEVOSET SUOMESSA. Tallien ja harrastajien määrä on asettanut kuntien viranomaiset ja päättäjät uusien kysymysten eteen.

1 HEVOSET SUOMESSA. Tallien ja harrastajien määrä on asettanut kuntien viranomaiset ja päättäjät uusien kysymysten eteen. 1 HEVOSET SUOMESSA 1.1 Hevoset kasvukeskuksissa Sanna Mäki-Tuuri ja Anne Laitinen Hevosala on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla hevonen on siirtynyt maaseudulta lähemmäs asutuskeskuksia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä

Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä Ratsastusterapiakoulutus on kokonaisuudessaan siirtynyt Ypäjän Hevosopiston alaiseksi toiminnaksi vuonna 1996. Jo vuonna 1992 Ratsastusterapiayhdistys

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Ajankohta huhtikuu 2005 - kesäkuu 2006 Opetusmuoto lähiopetus 28 pv (+3 yrityspäivää) etätyö 20 pv pienryhmä- tai yrityskohtaista asiantuntijapäivä n. 5 pv Osallistujatavoite

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot