Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1 /2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1 /2011"

Transkriptio

1 SLaL Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1 /2011 Tässä numerossa: Vuorotyö on elämäntapavalinta... 3 Vuorotyö tahdittaa perheen arjen... 6 Vihreät tavat tutuiksi päiväkodissa

2 Vuorohoito nostettava yleiseen varhaiskasvatuskeskusteluun Uusi vuosi on taas pyörähtänyt liikkeelle, miten ihmeessä vuodet kuluvat aina vaan nopeammin? Liiton toiminnassa edellinen vuosi oli melkoista pyöritystä. Matkakilometrejä tuli melkoisesti, tapasin paljon jäseniämme ympäri Suomea ja jaettavien materiaalien ja tapahtumien suunnittelu vaati runsaasti aikaa normaalien arkirutiinien lisäksi. Yhteenvetona voi todeta, että vuosi oli vaihteleva ja erittäin antoisa. Tämän lehden teemana on vuorohoito, joka on varmasti kasvava hoitomuoto tulevaisuudessa. Kuten lehdessä olevista jutuista ilmeneekin hyvin selkeästi, ongelmat vuorohoidossa vaatisivat omat erityislinjauksensa, niin lasten hoitoon ja tarpeisiin kuin myös henkilökuntaan liittyvissä asioissa. On varmasti tarpeen ottaa käsittelyyn vuorohoito omana kokonaisuutenaan uutta varhaiskasvatuslakia työstettäessä. Huomioitavia asioita on mm. vuorohoidon henkilöstömitoitus, ryhmäkoko, henkilöstön työaika ja pysyvyys, tilat ja välineet jne. Yksi tärkeä tekijä vuorohoidossa on, kuinka turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen pystytään vastaamaan. Omahoitajuus takaa vaihtuvista ihmissuhteista kärsivästä vuorohoidosta ainakin yhden merkityksellisen vuorovaikutussuhteen. Omahoitaja toimii mahdollisimman paljon lapsen kanssa ja kantaa päävastuun lapsen vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Päivähoidossa hoitajan ja lapsen välinen turvallinen kiintymyssuhde kun on perusedellytys sille, että voidaan asettaa ja saavuttaa päivähoitokasvatuksessa lapsen eri kehityksen alueita koskevia tavoitteita. Kun lapsi on pitkiä aikoja hoidossa, yhteistyön merkitys korostuu, niin vanhempien ja henkilöstön kuin myös henkilöstön kesken. Vuorovaikutuksen toimivuus on varmasti yksi tärkeä hoidon laatuun vaikuttavista tekijöistä. Luin Tiina Palviaisen tekemää gradua Karuselli pyörii, lapset siinä hyörii. Vuorohoidon arki henkilöstön näkökulmasta tarkasteltuna. (Löytyy netistä pdf-tiedostona) Siinä mainittiin mm. että laadukas vuorohoito koostuu turvallisesta kiintymyssuhteesta, toimivasta kasvatuskumppanuudesta sekä lapsen yksilölliset tarpeet huomioivasta toiminnasta. Palviainen toteaa myös, että varhaiskasvatuksessa vallalla oleva sisältöorientaatioihin perustuva toiminnan suunnittelu ja toteutus eivät sovi vuorohoitoon, vaan suunnittelun ja toiminnan perustana tulisi olla lapsen yksilöllisten tarpeiden ja erityisesti turvallisuuden tunteen varmistaminen. Kiireettömät ja rauhalliset perushoitotilanteet sekä lapsen omaehtoisen leikin ja toiminnan sallivan kasvuympäristön merkitys ovat vuorohoidossa merkittävät. Juuri näin, olen aivan samaa mieltä! Talven iloja! Eila Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi Gsm Liiton toimisto Postiosoite: PL 10, Tehy Puhelin: (09) kotisivut: SLaL-lehti Julkaisija Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry 45. vuosikerta ISSN Painopaikka: Miktor Oy Päätoimittaja Eila Seppälä-Vessari Toimitusneuvosto Tarja Helminen Heli Junno Ritva Pesonen Hanna Rasila Eila Seppälä-Vessari Lehden ulkoasu Sanakuva/Heli Soikkeli Ilmoitusmyynti Liiton toimisto Puhelin: (09) SLaL-lehdessä julkaistut jutut eivät ole aina järjestön virallinen linja. Lehdessä voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Kannen kuva: Jari Seppälä 2

3 Vuorotyö on elämäntapavalinta Tehy suoritti äskettäin vuorohoitopäiväkodeissa työskenteleville jäsenilleen kyselyn, jossa tiedusteltiin työvuorosuunnitteluun liittyviä asioita. Kyselyn vastauksista ilmeni, että monia vuorohoitopäiväkodeissa työskenteleviä lastenhoitajia rassaavat erityisesti äkilliset työvuoromuutokset. Vuorohoidon konkarit eivät silti vaihtaisi työpaikkaansa tavalliseen päiväkotiin. Lastenhoitaja vuorotyössä Teksti: Tarja Helminen Kuvat: Vuoropäiväkoti Esikko Vuorotyö vaatii työntekijältä paljon, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Silti monet jaksavat sitä vuodesta toiseen, sillä se on myös mahdollisuus. Valtaosa liittomme jäsenistä on töissä arkipäivinä ja ns. normaaliin työaikaan. Jonkin verran löytyy kuitenkin jäseniä, jotka tekevät vuorotyötä. Heitä löytyy mm. vuorohoitoa antavista päiväkodeista sekä tietenkin sairaaloista. Lisäksi on mm. lastensuojelulaitoksia, joissa on henkilökuntaa läpi vuorokauden ja vuoden. Vuorotyön tekeminen on niin fyysisesti kuin henkisestikin huomattavasti rankempaa kuin normaalien päivävuorojen tekeminen. Kuitenkin on ihmisiä, jotka vuodesta toiseen jaksavat tehdä vuorotyötä ja viihtyvät tässä vaihtelevassa työssään hyvin. Joustavat työvuorot Porilainen lastenhoitaja Pia Pokkinen on työskennellyt Vuoropäiväkoti Esikossa jo 20 vuotta ja on viihtynyt siellä erinomaisesti. Esikossa on kirjoilla yli 50 lasta ja heillä kaikilla on tarve yöhoitoon. Lisäksi Esikko toimii varahoitopaikkana sellaisille lapsille, joilla on tarvetta hoitoon lauantaisin ja sunnuntaisin. Lasten hoitojaksot vaihtelevat paljon vanhempien työtilanteen mukaan. Pisimmillään lapsi on jopa koko viikon yhtäjaksoisesti Esikossa, mutta yleisempää on, että lapsi on hoidossa vuorokaudesta kahteen. Vuoropäiväkoti Esikossa on periaatteena, että pienemmät lapset eivät illalla klo 21 jälkeen enää lähde kotiin ja isommilla lapsilla takaraja on klo 22. Jos vanhemmat eivät ennen tätä ehdi lastaan hakea, lapsi jää yöksi hoitoon 7. Esikossa työskentelee 9 hoitajaa ja 3 lastentarhanopettajaa johtajan ja keittiöhenkilökunnan li- 3

4 säksi. Aamuvuoro alkaa tilanteen mukaan joko klo 6.30 tai klo 7.00 päättyen klo ja iltavuoro alkaa klo tai päättyen klo Lisäksi heillä tehdään ns. välivuoroja, joko klo tai klo Yövuoro alkaa klo ja päättyy klo Esikossa henkilökunnan työvuorolistat muovautuvat aina lapsiryhmän mukaan. Tällainen käytäntö vaatii työntekijöiltä joustavuutta ja tilanteiden arviointikykyä. Vanhempien pitää toimittaa seuraavan viikon työvuoronsa päiväkotiin aina edeltävän viikon keskiviikkoon mennessä. Näiden listojen mukaan tarkastetaan, paljonko lapsia on milloinkin pakalla ja mikä on henkilökunnan tarve milloinkin. Työvuorot muutetaan tarvittaessa niin, että paikalla on aina tarvittava määrä henkilökuntaa. Jos vanhemmat toimittavat listansa liian myöhään, henkilökunta hoitaa lasta vain, jos resurssit antavat myöden. Tämä on vanhemmille selvitetty tarkasti ja käytäntö on toiminut hyvin. Vuorotyö mahdollisuutena Pia Pokkisen mukaan vuoropäiväkodissa toiminta on enemmän kodinomaista kuin tavallisessa päiväkodissa. He joustavat enemmän lapsen yksilöllisyyden mukaan ja perheen tilanteen mukaan. Heillä mm. päiväunet nukutaan yksilöllisemmän aikataulun mukaisesti ja esimerkiksi iltaisin toiminta on vastaavaa kuin perheissäkin. Vuorohoidossa olevilla lapsilla rytmit eivät ole niin selkeät kuin säännöllisessä työssä käyvien vanhempien lapsilla ja tämä on huomioitava hoidossakin, joustoa pitää löytyä. Hoito on räätälöidympää ja lapsen tarpeista lähtevää. 20 vuotta vuorotyötä tehneenä Pia Pokkinen sanoo, että siihen on vain niin tottunut. Toki perhe- elämä on erilaista ja perheen on joustettava, erityisesti puolison, jos on omia lapsia. Myös sosiaalinen elämä kärsii, kun hyvin usein kohdalle osuu työvuoroja silloin kun muut ovat vapaalla. Mutta vuorotyö myös mahdollistaa sellaisen, jota ei normaali päivätyö mahdollista eli viikolla olevat vapaapäivät. Pia Pokkinen tekee myös sivutyötä ja viikolla olevat vapaat helpottavat sen järjestelyjä. Eli asioilla on puolensa. Pitkän linjan vuorotyöläinen Myös porilainen lastenhoitaja Arto Pihlajamäki on tehnyt vuorotyötä noin 26 vuotta. Näistä 21 vuotta hän on työskennellyt Satakunnan Keskussairaalassa lastenpsykiatrian osastolla. Tällainen työyhteisö on aivan erilainen verrattuna päiväkotiin, josta Artolla on myös kokemusta. Hän on työskennellyt myös lastenkodissa jonkin aikaa. Aloittaessaan aikanaan lastenpsykiatrian osastolla, vuorotyötä tehtiin vain viikolla, osasto oli viikonloput suljettu. Nykyisin osasto on avoinna myös joka toisena viikonloppuna. Tämän kokovuorokausiosaston lisäksi Satakunnan keskussairaalassa toimii myös lastenpsykiatrian päiväosasto, lastenpsykiatrian perheosasto ja lastenpsykiatrian poliklinikka. Lastenpsykiatrian osastolla hoidetaan vain alle 13-vuotiaita lapsia. Hoitopaikkoja on kaikkiaan 12. Osastolla lapset ovat joko tutkimus-, hoito- tai kriisijaksolla. Lastenpsykiatrian osastolla aamuvuoro alkaa joko klo 7.00 tai 7.30 ja päättyy Iltavuoro on klo ja yövuoro on klo Lisäksi voi olla ns. välivuoroja esim. klo Osastoilla työskentelee 18 hoitajaa. Jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja, jonka vastuulla lapsen asiat erityisesti ovat. Hoitajat ovat paljon lasten kanssa, tekevät ja touhuavat monenmoista, tietenkin lapsesta riippuen. Yksi hyvin tärkeä asia on ihan tavallisen arkielämän ja sen asioiden opettaminen. Yhteistyötä lasten perheiden kanssa on hyvin paljon. Enemmän aikaa perheelle Arto Pihlajamäellä on takanaan pitkä sarka kolmivuorotyötä. Aikanaan hän hakeutui lastenkodista sairaalaan töihin, jotta sai viikonloput ja juhlapyhät vapaaksi. Arto halusi viettää aikaa myös omien lastensa kanssa, erityisesti jouluna. Arto Pihlajamäen mielestä kolmivuorotyö rajoittaa melkoisesti sekä perhe- että sosiaalista elämää. Hän on myös kokenut, että fyysisesti on huomattavasti raskaampaa tehdä yötyötä kuin päivävuoroja, hänellä on nyt vertailukohdetta, sillä hän on nyt vähän aikaa tehnyt vain päivä- tai iltavuoroa. Hoitotyö on hyvin vaativaa työtä, sekä henkisesti että fyysisesti. Arto Pihlajamäki kokee, että yksi iso voimavara hänellä on omat lapset. Artolle oman perheen arvo on suuri. Lisäksi Arto on intohimoinen keräilijä. Hänellä on hyvin vaikuttava Pori- kokoelma, eli kaikenlaista porilaisuuteen liittyvää esinettä ja tavaraa. Hoitoalalla on hyvinkin erilaisia työpaikkoja ja todella erilaisia työyhteisöjä. Myös jokainen hoitaja on erilainen oma yksilönsä ja toivottavasti jokainen löytää sen hänelle itselleen parhaiten sopivan työn. 4

5 Raisa Kuisma viihtyy vuorotyössä Viikonloppuisin on lapsia vähemmän paikalla ja lastenhoitaja pystyy antamaan yksilöllistä hoitoa. Teksti: Päivi Tolonen Hämeenlinnalaisessa Ahveniston varhaiskasvatuskeskuksessa työskentelevällä lastenhoitaja Raisa Kuismalla on kokemusta vuorohoidosta jo 1990-luvulta asti. Yövuorojen peruuntuminen rassaa häntä eniten - kuten monia muitakin vuorohoitopäiväkodeissa työskenteleviä. Jos yhtään lasta ei ole tulossa yöksi hoitoon, voi työnantaja perua yövuoron. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ne yöt, jolloin lapsia haetaan vasta viimeisen iltavuoron päätyttyä klo 22.15, ja jos lapsia on tulossa hoitoon aamulla ennen ensimmäisen aamuvuoron alkua kello kuudelta. Silloin yökkö saa tulla töihin, kertoo Kuisma. Hänen työpaikassaan ollaan siitä onnellisessa asemassa, että yövuorojen peruutuksista kerrotaan ihmisten aikaan. Olemme saaneet sovittua niin, että yövuoron peruuntumisesta ilmoitetaan vähintään vuorokausi aikaisemmin. Päiväkodissa on tehty paikallinen sopimus yövuoron pituudesta. Meillä se on klo 20 7 eli 11 tuntia. Siihen kuuluu vielä mukava lisä, eli peruuntuneesta vuorosta täytyy tehdä takaisin vain yhdeksän tuntia. Työvuorot tehdään kuudeksi viikoksi etukäteen. Katsomme torstaisin tulevan viikonlopun vuorot. Käytännössä niihin tulee aina muutoksia. Päiväkodissa pohditaan Kuisman mukaan parhaillaan, kuinka työvuoroista tehtäisiin ergonomisempia eli työntekijäystävällisempiä. Nyt minulla saattaa olla klo päättyvä iltavuoro, seuraavana päivänä vapaata ja sitten aamuvuoro. Vapaa jää kyllä silloin todella lyhyeksi. Näistä vuoroista pääsemme toivottavasti eroon sitten kun työvuorolistan tekijät ovat saaneet kehiteltyä meille kiertävän vuorolistan. Yövuorossa riittää tekemistä Yövuorojen tekeminen oli Kuismalle helppoa nuorempana. Nyt kun ikää on tullut lisää, ei kahden yövuoron jälkeen palaudu yhtä helposti. Meillä on yövuorojen jälkeen 13 päivän jakso, johon sisältyy ainoastaan aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja ja sitten seuraa taas kaksi yövuoroa. Jotkut saattavat kuvitella, että yövuorolaisella olisi lasten nukkuessa lokoisat oltavat. Kuisma kieltää tämän jyrkästi. Leivon yleensä ainakin toisena yönä lapsille tuoreita sämpylöitä aamiaispöytään. Teemme öisin myös paperihommia, mutta niihin kyllä tuppaa tulemaan väsyneenä virheitä. Telkkariakin tulee katseltua, mutta valvominen on itsessään jo niin rankkaa, että käy ihan työstä, vaikka jonkun tovin olisikin tekemättä varsinaisesti mitään. Ahveniston lastentarhanopettajat tekivät aiemmin ilta- ja viikonloppuvuoroja ja jopa satunnaisia yövuorotuurauksia. Se loppui siihen, kun täällä Hämeenlinnassa perustettiin työryhmä, joka alkoi pohtia lastentarhanopettajien työvuoroja. Työryhmä päätti, että lastentarhanopettajien työvuorot ovat koko kaupungissa klo välillä. Meidän opettajiamme se harmitti, sillä he olisivat halunneet tarjota osaamistaan myös iltaisin ja viikonloppuisin hoidossa oleville lapsille. Nyt kaikki ilta-, viikonloppu- ja aikaiset aamuvuorot lankeavat meidän hoitajien tehtäväksi. Itselläni on esimerkiksi meneillään olevassa kuuden viikon jaksossa 13 iltavuoroa, Kuisma kertoo. En ole valintaani katunut Kaksi päiväkotia järjestää tällä hetkellä yöhoitoa Hämeenlinnassa. Tähän tulee Kuisman mukaan muutos ensi syksynä. Koska lapsia ei riitä joka yöksi kahteen päiväkotiin, päätti varhaiskasvatustoimen johto, että ensi syksystä lähtien tarjotaan yöhoitoa ainoastaan yhdessä päiväkodissa. Syynä keskittämiseen on kireä rahatilanne. Asiaa valmistelee työryhmä, jossa on mukana myös työntekijöiden edustajia. Tästä koituu varmasti ongelmia niille vanhemmille, joilla ei ole autoa käytössään, sillä toinen päiväkoti sijaitsee keskustassa ja meidän päiväkotimme taas keskustan ulkopuolella. Muitakin haasteita on tulossa. Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen palvelujohtaja päätti äskettäin, että päiväkodeissa työskentelevien pitää tästedes lomailla koululaisten loma-aikoina. Tämä päätös on aiheuttanut ongelmia. Monella meistä on lomia rästissä, koska kaupunkimme varhaiskasvatusväki oli viime kesänä kaksi viikkoa pakkolomalla. Vuosilomia ei saanut pitää lomautusviikkojen lisäksi kuin kolme viikkoa, joten monella työntekijällä on lomapäiviä jäljellä normaalia enemmän. Toiset ovat ehtineet varata lomamatkojakin ennen tätä päätöstä. Matkat saa kyllä tehdä, mutta niihin pitää ottaa palkatonta vapaata tai kannustevapaata. Vaikka vuorotyö rasittaa ikääntyvää työntekijää, on Raisa Kuisma silti tyytyväinen työhönsä. Minusta on kiva pitää vapaapäiviä keskellä viikkoa. Erityisesti nyt kun ne eivät enää mene kokoustamiseen, vuosi sitten pääluottamusmiehen tehtävästä luottamusmieheksi siirtynyt nainen naurahtaa. Kuismasta on mukavaa työskennellä viikonloppuisin, koska silloin on lapsia paikalla vähemmän ja hän pystyy antamaan heille yksilöllisempää hoitoa. Jos lapsia on alle 10, ehdin välillä lukemaan tai leikkimään yksittäisen lapsen kanssa. Samalla opin tuntemaan lapset paremmin. Ja paras kiitos on lapsen oma-aloitteinen kapuaminen tutuksi tulleen hoitajan syliin, hän myhäilee. Huonona puolena hän pitää sitä, että suunniteltuihin työvuoroihin tulee muutoksia. Toki voin silti suunnitella vapaaaikaani. Töihin ei ole myöskään pakko mennä vapaapäivinä, kunhan pitää huolen siitä, että peruuntuneet yövuorot tulee tehtyä. On oma valintani tehdä vuorotyötä, enkä ole valintaani katunut. 5

6 Vuorotyö tahdittaa perheen arjen Eija Saaranluoma on perheensä arjen tiukka aikatauluttaja. Ensi syksynä koulutiensä aloittava Tia- Maria on käynyt vuorohoidossa kaksivuotiaasta lähtien. Teksti ja kuva: Outi Rantala Vuorotyö vaikuttaa koko perheeseen, mutta vuorotyöstä aiheutuvaa rasitusta voi hieman keventää suunnitelmallisuudella. Vanhemmilla on vastuu arjen pyörittämisestä silloinkin, kun itse on väsynyt ja haluton. Kun kaikki on tuumattu valmiiksi ja arki on järkevästi suunniteltu, niin asiat rullaavat eivätkä turhat murheet pääse rasittamaan varsinkaan lapsen pientä päätä. Lapsen ei tarvitse murehtia minuuttiaikataulusta, joka välillä meidän elämäämme kuuluu. Tykkään muutenkin siitä, että asiat ovat järjestyksessä. Teen suunnitelmat yleensä kolmelle viikolle, vapaa-ajan vietonkin haluan miettiä viikoksi etukäteen. Isäntä noudattaa hyvin ohjeita, kunhan vain minä ne olen tehnyt, hotellivirkailijana työskentelevä Eija Saaranluoma kertoo. Hänen tyttärensä Tia-Maria Taira on kuusivuotias eskarilainen. Äiti kertoo hänelle etukäteen, mitä tuleville päiville on luvassa. Koska arki on niin vaihteleva, Eija haluaa varmistaa, että lapsi tietää, missä milloinkin mennään ja mitä milloinkin tehdään. Hän uskoo, että tieto rauhoittaa lasta. Varsinaisia hoitopäiviä on kuukaudessa kymmenkunta, lisäksi Tia-Maria käy eskarissa. Silloin, kun Tialla on viikonloppuhoitoa, jätämme viikolta jonkin eskaripäivän pois. Muuten hän osallistuu säännöllisesti esiopetukseen. Tia-Maria on iltahoidossa neljä-viisi kertaa kuukaudessa. Hoitopäivä alkaa eskarilla puoli kaksitoista, mistä päivä jatkuu tavallisimmin iltayhdeksään. Yöt vaikeimpia Seinäjoella vuorohoitoa järjestävä Kultavuoren päiväkoti on toiminut vasta muutaman vuoden. Tia oli kahden vanha, kun hän aloitti päivähoidossa. Ilmoitin töihin, että olen lapsen kanssa kotona niin kauan, kun uusi päiväkoti valmistuu. Näin hänen tar- 6

7 vinnut välissä mennä muualle hoitoon ja pian vaihtaa toiseen paikkaan. Yöhoito osoittautui heti alussa hankalaksi, lapsi oli nyreissään ja onneton. Perheellä on ollut onneksi mahdollisuus pyytää isovanhemmilta apua tytön yöhoitoon. Hän on ollut varmaan koko aikana kolme yötä päiväkodissa, muulloin lähellä asuvat isovanhemmat ovat hoitaneet häntä. Eijan työvuorot vaihtelevat. Työvuorolistat annetaan kuitenkin hyvissä ajoin, mikä onkin välttämätöntä, jotta perheen aikataulujen suunnittelu onnistuu mutkitta. Eija tekee kolmivuorotyötä: aamuvuoro on kello 07 15, ilta- kello ja yövuoro kello Hotellin vastaanotossa tulee joskus tilanteita, että työajoista on joustettava. Yleensä töistä pääsee ajoissa lähtemään, mutta joskus varsinkin aamuvuorossa voi joutua jäämään ylitöihin. Yövuoron jälkeen uni tulee vain pätkittäin. Aamun uniin vaikuttaa sekin, kun toisella korvalla Eija kuulee, miten Tia-Maria tekee hoitoon lähtöä isänsä kanssa. Yleensä kaikki sujuu, mutta joskus lähtö hiertää. Yleensä minä vien likan hoitoon, joten isän kanssa lähteminen on Tia-Marialle oudompaa. Silloin saattaa tulla vähän kiukuteltua, kun isä toimii eri tavalla kuin äiti. Olen yrittänyt auttaa aamuvalmisteluja niin, että laitan vaatteet hanskoja myöten valmiiksi tuolinsarjalle. Iltahetki sylikkäin Iltahoidosta ollaan kotona varttia vailla kymmenen, minkä jälkeen Eija laittaa vähän iltapalaa. Ennen nukkumaanmenoa täytyy vähän rauhoittua. Päiväkodissa on illalla usein kova meno. Heillä on tullut tavaksi, että iltapalan jälkeen Tia-Maria kertoo päivän kuulumiset äidin sylissä. On tärkeää, että saadaan viettää pieni hetki yhdessä. Energia ei usein riitä iltasatujen lukemiseen. Nukkumaan mennään noin kello Eija on tehnyt vuorotyötä kaksitoista vuotta. Aikaisemmin hän työskenteli toimistotöissä, mutta työt loppuivat ja hän joutui hakemaan muuta tilalle. Tarjoutui mahdollisuus opiskella matkailualaa, joten hän tarttui tilaisuuteen. Siihen aikaan oli vaikea saada toimistotöitä, joten lähdin mielelläni opiskelemaan uutta ammattia. En silti ikinä ollut ajatellut tekeväni vuorotyötä. Kun ikää tulee lisää, yövuoron jälkeen ei tahdo saada kunnolla nukuttua. Hän arvelee oppineensa organisoinnin äidiltään, joka myös teki vuorotyötä. Äiti oli pienellä paikkakunnalla käsivälitteisen puhelinkeskuksen hoitaja. Isä on rakennustöissä muualla. Olin usein isovanhempien luona tai joskus äidin mukana töissäkin, jossa sain nukkua viltin alla hetekalla. Tuulikaappitervehdyksiä Arkena pikatapaamiset perheen kesken ovat tavallisempia kuin yhteiset koti-illat. Usein se menee niin, että kun toinen tulee kotiin, niin toinen lähtee. Tässä on tullut tuulikaappitervehdykset tutuiksi. Tia-Marian Tommi-isä työskentelee tarjoilijana ruokaravintolassa. Työaika venyy toisinaan puoleenyöhön, mutta perustyöaika on kello Töistä riippuen työpäivä saattaa päättyä joskus aikaisemminkin. Eija kertoo, että hänen miehensä työajat ovat muuttuneet siitä, kun Tia-Maria oli pienempi. Aikaisemmin hänen piti töihin myös hotelliaamiaisen aikaan. Tilanne muuttui, kun hotelli lopetti. Hän pitää miehensä nykyistä työaikaa perheen kannalta sujuvampana. Kuitenkin työvuorot tulevat usein viime tipassa, mikä vaatii perheen aikatauluttajalta kärsivällisyyttä. Koska isän työt alkavat nykyään aina aamupäivällä, niin Tia-Maria saa arkisin nukkua myöhempään kuin monet ikätoverinsa. Täytyy ruveta kesällä hyvissä ajoin ennen koulun alkamista totuttamaan häntä heräämään seitsemältä. Ei sitä yhtäkkiä muuteta, kun lapsi on tottunut nukkumaan kymmeneen. Hevosharrastuksia Harrastuksille perheen aikataulusta on lohkaistu omat hetkensä. Minulla on oma hevonen, joten tallilla täytyy käydä säännöllisesti. Kun tekee asiakaspalvelutyötä, on ihanaa, kun ratsastaessa ei tarvitse puhua edes hevoselle. Meillä on vakiintunut naisporukka, jonka seurassa saa olla oma itsensä. Aina ei tarvitse jutella, saa olla hiljaakin ilman, että on epäkohtelias. Tia-Maria pääsee joskus mukaan, vaikka harrastus on äidin. Hän kertoo, että hevosen nimi on Leevi ja sukunimi Levaus. Äiti hymyillen korjaa, että Levaus on 9-vuotiaan ruunan lempinimi. Tia-Mariakin harrastaa hevosia. Hän käy ratsastustunneilla joka toinen sunnuntai. Jos isännällä on töitä, olen saanut järjestymään töistä vapaata niin, että Tia pääsee aina ratsastustunnille. Isänkin harrastus liittyy hevosurheiluun, hän nimittäin käy raveissa pelaamassa. Eija hoitaa kuntoaan, jotta jaksaa paremmin. Kiire on siis tekosyy, jos aikaa ei löydy liikunnalle. Sitä voi paljon paremmin, kun liikkuu. Aamu on punttisalilla käymiselle usein sopivin aika ennen kuin isäntä lähtee töihin. Lomalla yhdessä Saaranluoman-Tairan perheessä täysin perheelle omistettu yhteinen aika rajoittuu loma-aikaan. Silloin kolmihenkinen perhe jättää arkirutiinit ja tekee lomamatkan perheen kesken. Lähdemme kesälomilla aina jonnekin ulkomaille lämpimään. Kaikki pidämme lämmöstä ja uimisesta. Kun työ ja harrastukset jäävät kotimaahan, meillä on kunnolla aikaa olla yhdessä. Postiautonkuljettajaksi Tia-Maria tietää, mikä hänestä tulee isona. Postiautonkuljettaja, kun se saa viedä ihmisille kirjeitä ja paketteja. Tuleva postiautonkuljettaja on saanut hyviä kavereita päiväkodissa. Yksi heistä on Ella, joka myös käy vuorohoidossa. Parhaita leikkejä on merenneito-leikki Ellan kanssa. Niillä merenneidoilla on taikavoimia, että ne pystyy muuttumaan dalmatialaisiksi. Ella keksi sen. Haastattelupäivänä hänellä oli lyhyt eskaripäivä, puoli kahdestatoista neljään. Päiväkodin luistelupäivänä posket saivat terveen punan leudossa talvisäässä ja vatsan täytti lämmin hernekeitto. 7

8 Lastenhoitoa ja satumetsän seikkailuja Teksti Eila Seppälä-Vessari Kuvat Jari Seppälä, Eila Seppälä-Vessari Lomailevat perheiden lomakohteen valintaan vaikuttanee tänä päivänä myös se, minkälaisia oheispalveluja lomakohteessa on tarjolla lapsiperheille. Kittilän Levillä lapsille on järjestetty runsaasti omaa oheisohjelmaa, etenkin sesonkiaikoina. Tarjolla on Lastenmaan ohjelmaa ja lastenhoitopalveluja, hotellien lastenhoitopalveluita ja puuhapaikkoja sekä erilaisia seikkailuaktiviteettejä monenikäisille lapsille. Osaan tarjotuista aktiviteeteista voi lapsiperheet tulla yhdessä ja osaan taas voi lapsen jättää hetkeksi hoitoon vaikkapa siksi aikaa, kun vanhemmat menevät mäkeen tai hiihtämään. Lastenmaan toimintaa Levillä eturinteen kupeessa sijaitsee Vilpuri Lastenmaa. Lastenmaassa toimivaan Tenavatokkaan voi viedä muutamaksi tunniksi hoitoon jopa ihan vauvojakin. Käytännössä hoidettavat lapset ovat olleet ½-vuotiaista vanhempiin, 2 4 -vuotiaita on asiakkaina eniten. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Kuitenkin kannattaa varautua siihen, että ruuhkaakin voi olla. Lapsia vastaanotetaan silloin porrastetusti, niin että maksimissaan heitä on 15 kerrallaan paikalla. Maksu määräytyy hoitotuntien mukaan. Keskimääräinen hoitoaika on 2 3 tuntia. Toiveena on, että vanhemmat tuovat lapsille eväät mukana, rinkeliä ja mehua tarjotaan Tenavatokan puolesta. Haastatteluhetkellä henkilökunta oli koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, harjoittelija matkailualalta, lähihoitajaopiskelija jne. Vakituisia työntekijöitä on neljä, loput ovat harjoittelijoita. Henkilökunnan vaihtuvuus on melko suurta, joskaan se ei haittaa täällä, koska lapsetkin vaihtuvat. Lapsesta täytetään hoitoon jätettäessä kaavake, jossa on lapsen tiedot, mahdolliset sairaudet, vanhempien tiedot ja yhteystiedot, milloin ja mitä syödään, osoite Levillä, milloin lapsi on tuotu hoitoon, milloin haetaan, hoitomaksut jne. Kaavakkeessa tiedustellaan vielä toiveita, onko lapsi Lastenmaassa ollessaan sisällä vai ulkona. Ensimmäistä kertaa Tenavatokkaan jäädessä voi pikku itkuja tulla, mutta haettaessa ei lapsi välttämättä haluaisikaan lähteä pois, kertoo työvuorossa ollut lähihoitajaopiskelija Saana Heikkilä. Saanalla on kol- 8

9 mas kausi meneillään Lastenmaassa. Myös ulkomaalaisia lapsia käy Lastenmaassa ja Tenavatokassa. Saana kertookin, että heidän ihmetyksen aiheena on, että kaikki lapset eivät puhu englantia. Joulukuussa on paljon englantilaisia ja tammikuussa vastaavasti venäläisiä. Myös ruotsalaisia käy ja kauimmaiset Lastenmaan vieraat ovat olleet Sambiasta ja Kiinasta, toteaa Saana. Vilpuri Lastenmaa on auki päivisin ja kaikki sen tapahtumat ovat maksuttomia. Lastenmaan ylläpidosta vastaa rinneyhtiö. Ulkotiloissa sekä rinteessä lapset ovat aina vanhempien vastuulla. Ohjelma vaihtuu päivittäin ja talvella 2010 ohjelmassa oli esim. etsintäleikkiä, rattikelkkakisaa, olympialaisia, vauhtimäkeä jne. Osallistuvien lasten määrään vaikuttaa suuresti sää. Saana kertoo, että talvella 2010 on ollut rauhallisempaa kuin esimerkiksi edellisenä vuonna. Rinteessä nuorimmaiset ovat olleet 1-vuotiaita yhdessä vanhempien kanssa laskien, itsekseen laskevia on jo 3-vuotiaista alkaen, kertoo Saana Heikkilä. 4-vuotias Hilla Nurminen Vantaalta oli tullut lomailemaan huhtikuussa 2010 Leville. Hillan talviloma 4-vuotias Hilla Nurminen Vantaalta oli tullut lomailemaan huhtikuussa 2010 Leville. Hillan perhe saapui Kittilään lentäen. Hillan aktiviteetteihin kuului loman aikana monenlaisia asioita. Hän osallistui mm. rattikelkkakilpailuun ja, Känkkäränkkäkonserttiin, jossa sai mukavasti vaikka tanssia musiikin tahdissa. Hilla oli vanhempiensa kanssa jo isossakin mäessä laskemassa ja ankkurihissin käyttö sujui jo oikein hyvin. Hillan suunnitelmissa oli vielä Toimintakeitaassa käyminen loman aikana, kaiken muun mukavien juttujen lisäksi. Lastenhoitopalveluista aarteenmetsästykseen Eri hotelleilla Levillä on tarjottavanaan myös lastenhoitopalveluja ja -aktiviteetteja. Kylpylähotelli Levitunturin Lastenmaailma Inkassa ja Nikossa löytyy mm. pallomeri, pomppulinna, leikkiautoja ja paljon muuta tekemistä. Myös hotellin uusi kylpylä on varmasti vedessä mielellään peuhaaville lapsille mieluinen paikka. Luontoseikkailuja ja lastenhoitoa Levillä tarjoava Chilidea järjestää uudenlaisia elämyksiä alle kouluikäisille lapsille Levin luonnossa sekä tarjoaa lastenhoitopalveluita kotiin, mökille tai hotelliin. Chilidea järjestää esim. aarteenmetsästysseikkailuja, taskulamppuseikkailuja tai satumetsän seikkailuja. Seikkailujen hintaan sisältyvät mm. oppaan palvelut, vastuuvakuutus ja eväät tai välipala. Lapset voivat osallistua seikkailuihin ja retkille ilman vanhempia ja vanhemmat voivat käyttää sen ajan vaikka itse hiihtämällä tai rinteeseen menemällä. Myös Kittilän 4 H-yhdistys tarjoaa lomalaisille lastenhoitopalveluita. Yhdistys toimii nuorten työnantajana, maksaa palkan sekä sosiaalikulut sekä vakuutukset. Lasten hoitajat ovat pääasiassa nuoria. Työntekijä laskuttaa paikan päällä matkakulut toimeksiantajalta ja hoitomaksun 4 H-yhdistys laskuttaa jälkikäteen. Tarjolla on monenlaista lomaohjelmaa eri ikäisille lapsille. Nettisivulta löytyy paljon yhteystietoja, joista voi kysyä lisää tietoa kiinnostavista toiminnoista. 9

10 Lastenhoitoa tunturin kupeessa Teksti Eila Seppälä-Vessari Kuvat Jari Seppälä, Eila Seppälä-Vessari Lapsista noin 10 prosenttia tarvitsee vuorohoitoa. Kittilässä, Sirkan kylässä vuorohoidon tarve on huomattavasti suurempi, lähes prosenttia hoitoa tarvitsevista lapsista tarvitsee vuorohoitoa. Hoitoa saatetaan tarvita 5 6 yötä peräkkäin. Epäsäännöllisten työaikojen vuoksi, lapsi saatetaan hakea hoidosta vaikka puolen yön jälkeen. Tämä kuulosti ensi kuulemalla hurjalta, mutta henkilökunnan kertoessa perustelut miksi tarvittaessa näin toimitaan, saikin asia aivan uuden näkökulman. Aikaisemmin Sirkassa vuorohoito toteutettiin ryhmäperhepäivähoitona. Sen käytyä riittämättömäksi hoitomuodoksi, on vuorohoitoa tarjottu päiväkodin tiloissa. Päiväkodin henkilökunta hoitaa lapsia klo 21 saakka, jonka jälkeen lapset siirtyvät perhepäivähoitajien huomaan. Näin on toimittu siirtymävaiheen ajan ja siitä ollaan siirtymässä pois, koska iltahoitoa tarvitsevia lapsia on paljon. Sirkan päiväkoti toimii fyysisesti kolmessa eri talossa. Päätalossa on hoidossa 0 2-vuotiaiden sekä 3 4 -vuotiaiden ryhmät. 4 5-vuotiaat ovat omassa talossaan tien toisella puolella ja esikoululaiset ovat omana ryhmänään viereisen koulun tiloissa. 4 5-vuotiaiden hoito omassa talossaan on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, kertoo päiväkodin johtaja Eila Kurkinen. Pienempien puolen piha rauhoittui huomattavasti tämän järjestelyn myötä. Isommat voivat myös käyttää hyvin hyödykseen metsää, joka alkaa suoraan paihan takaa vuotiaiden ja 4 5 -vuotiaiden ryhmä toimivat klo , jonka jälkeen vielä hoitoa tarvitsevat siirtyvät yhteen tien yli päätaloon. Viikonloppuisin ei ole keittiö- eikä siivoushenkilökuntaa, ruoka tuodaan viereiseltä koululta valmiina. Lisätilalle tarvetta Lastenhoitaja Inkeri Kenttälä on työskennellyt Sirkan päiväkodissa vuodesta 1994 lähtien. Kymmenen vuotta sitten Sirkkaan rakennettiin uusi päiväkoti. Kuitenkin tällä hetkellä tilaa tarvitaan 10

11 yhä enemmän, jotta kaikki hoitoa tarvitsevat saadaan mahtumaan. Inkerin työvuorot kestävät tällä hetkellä korkeintaan 21 saakka. Inkerin mielestä vuorotyön parhaita puolia ovat viikolla olevat vapaat. Koska vuorohoitoryhmässä on monen ikäisiä lapsia, on se erilaista ja haasteellista verrattuna siihen, että ryhmässä olisi vain samanikäisiä lapsia, Inkeri miettii. Sirkan päiväkodissa on paljon pieniä lapsia hoidossa. Sielläkin ikuinen ongelma on peruuntuneet vuorot ja niiden korvaaminen. Inkerin mielestä vanhemmat olisi velvoitettava ilmoittamaan vuorot ajoissa, mikäli ne vain ovat tiedossa. Oma elämä kärsii epävarmuudesta ja muuttuvista työvuoroista. Täällä hyvin tyypillistä on yks kaks hoitoon tulevat lapset sekä yllättäen jatkuvat työpäivät, Inkeri mainitsee. Vuorohoito on hoitomuotona haasteellinen niin lapsille kuin työntekijöille, mutta suuren hiihtokeskuksen kupeessa haasteet on melko mittavat. Olennaista Sirkan päiväkodin toiminnalle on, että ryhmät täyttyvät pitkälti lumen tulon mukaan. Työvoimapulaa on myös pohjoisessa, eli töitä olisi tarjolla, mutta päteviä hakijoita ei ole, toteaa Sirkan päiväkodissa työskentelevä lastenhoitaja Irmeli Kenttälä. Muualta Suomesta saatetaan tulla vuoden keikalle Kittilään töihin, mutta jäämisen edellytyksenä on vakituinen työpaikka, Inkeri jatkaa. Resursseja uusille toimille ei ole ja varahenkilöjärjestelmää ei ole käytössä. Muutokset työ- ja perhe-elämässä Inkerin mielestä työ- ja perhe-elämän muutokset näyttäytyvät eniten siinä, että perheet eivät välttämättä vietä aikaa yhdessä kuin ennen. Siihen syynä on kiire ja hektisyys, joka näyttäytyy sitten lapsissa ja kaikessa toiminnassa. Inkeri toivookin, että voitaisiin palata siihen, että esimerkiksi perheet kävisivät yhdessä kaupassa ja tekisivät yhdessä asioita. Lapset kun oppivat parhaiten rinnalla ja mukana olemalla. Inkerin mielestä työnantajien vaatimukset työntekijälle tämän päivän työelämässä heijastuvat myös perhe-elämään siten, että kotona ei jakseta täyspainoisesti olla lasten kanssa. Matkailuelinkeino näkyy lastenhoidossakin Sirkan päiväkodissa on hoidettavana paljon kausityöntekijöiden lapsia. Hoidon tarve kasvaa talvisesongin aikaan. Matkailuelinkeino tekee vuorohoidon toteuttamisen vielä yleensäkin vuorohoitoa epävarmemmaksi. Suurimmalta osin lapset ovat paikallisten asukkaiden lapsia, mutta hoidettavien joukkoon mahtuu myös niitä, jotka tulevat muualta vain sesongin ajaksi töihin Leville. Lapsetkin siis tarvitsevat hoitoa vain siksi aikaa. Kauden päätyttyä palataan taas varsinaiselle asuinpaikkakunnalle. Vuorohoidon tarve painottuukin sesongin ajaksi. Elokuussa on vielä hiljaisempaa, ryhmien täyttyminen alkaa ruskasesongin myötä. Lokakuussa odotellaan kiivaasti lumen tuloa ja marraskuussa ryhmät ovat täynnä. Vuorohoidon toimintaa Sirkan päiväkodissa helpottaa päiväkodin ja vuorohoidon päällekkäisyys. Työvuorojen suunnittelun vaikeus korostuu täällä, työvuorolistoja ei voi tehdä kuin viikoksi kerrallaan. Ja suunnitellut vuorot saattavat muuttua hyvinkin lyhyellä varotusajalla. Esimerkiksi lennon myöhästyminen aiheuttaa seurauksia ja suunnitelmien muutoksia mm. taksinkuljettajille, linja-autonkuljettajille, ohjelmapalvelujen työntekijöille ja sitä myötä lasten ilmoitettuihin hoitoaikoihin sekä työntekijöiden työvuoroihin. Ja kierre jatkuu, mikäli hoitajalla on omat lapset muualla hoidossa. Eila Kurkinen kertookin, että helpottaa huomattavasti jos hoitajalla ei ole itsellään pieniä lapsia. Jos lapset eivät tule hoitoon kuin on ilmoitettu ja työvuorolistaan suunnitellut työvuorot peruuntuvat, vuorot joudutaan korvaamaan. Yövuoro kestää iltayhdeksästä aamukuuteen, poikkeustapauksessa voi yövuorovuoro olla 12 tunnin mittainen. Yötyötä hoitajille tulee keskimäärin yksi / viikko. Yhteenvetona voi todeta, että vuorohoidon ilot ja murheet näyttäytyvät hiihtokeskuksen kupeessa samanlaisilta kuin muuallakin, tai ehkäpä vielä melko paljon haasteellisemmilta. Tämä työskentelymuoto vaatii suurta sopeutumista ja joustamista niin lapsilta kuin aikuisilta. Ilman henkilökunnan huomattavaa joustavuutta, ei tätä kaikkea saataisi pyörimään, Inkeri Kenttälä kertaa. 11

12 Vuoropäivähoidossa ongelmia työaikojen järjestelyssä Teksti ja kuviot: Marja Haapa-aho Lasten vuoropäivähoidossa tehdään usein äkillisiä muutoksia jo hyväksyttyyn työvuorosuunnitelmaan. Työntekijälle saatetaan soittaa tai lähettää tekstiviesti ja pyytää häntä tulemaan työvuoroon samana päivänä aikaisemmin tai myöhemmin tai voidaan jopa peruuttaa koko työvuoro. Jatkuvat työvuoromuutokset rajoittavat henkilöstön oman elämän hallintaa ja kuluttavat voimavaroja. Tehy ja Suomen Lastenhoitoalan liitto SLaL halusivat yhdessä selvittää kuinka yleisiä työvuoromuutokset ovat. SLaL-lehden julkaisema artikkeli on yhteenveto suoritetun kyselyn tuloksista. Artikkelissa esiintyvät lainaukset ovat suoraan saaduista vastauksista. Kyselyn taustaa Tehy ja Suomen Lastenhoitoalan liitto SLaL tekivät syksyllä 2010 kyselyn lasten vuorohoitoyksiköissä toimiville. Tavoitteena oli selvittää lastenhoitajien, lähihoitajien ja perhepäivähoitajien näkemyksiä vuorohoidon työaikajärjestelyistä työnantajien kanssa käytävien työaikaneuvottelujen tueksi. Kysely järjestettiin SLaL ry:n verkkosivuilla ja siitä tiedotettiin jäsenille myös SLaL-lehden välityksellä. Vaikka vastausaika oli erittäin lyhyt, vastauksia saatiin siitä huolimatta lähes 90. Vastanneista 95 prosenttia toimi julkisella sektorilla. Suurin osa vastaajista (93 %) oli töissä vuorohoitopäiväkodeissa ja muut työskentelivät vuorohoitoa tarjoavissa ryhmäperhepäiväkodeissa. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli jaksotyöajan ja loput yleistyöajan piirissä. Oman elämän suunnittelu ongelmallista Lähes kaikkien vastaajien työpaikoilla työaikajakson työvuorot suunniteltiin etukäteen. Kuviossa 1 on esitetty koonti siitä, kuinka paljon ennen työaikajakson alkua työvuorot yleensä annettiin vastaajille tiedoksi. Yleisimmin työaikajakson työvuorolistat saatiin tiedoksi viikko ennen työaikajakson alkua. Noin kuudesosa vastaajista kertoi saavansa tiedon työvuoroistaan kaksi viikkoa ennen ja joka kymmenes vain 1 2 päivää ennen työaikajakson alkua. Kuvio 1. Kuinka paljon ennen työaikajakson alkua työvuorolista annetaan tiedoksi? 2 viikkoa ennen 14,6 % 1 viikko ennen 73,2 % 1-2 päivää ennen 12,2 % samana päivänä, kuin työaikajakso alkaa 0% 100,0 % Kuvioon 2 on kuvattu tarkemmat tiedot siitä, kuinka pitkäksi ajaksi työvuorolistat suunnitellaan. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että työvuorot suunniteltiin yleensä kolmeksi viikoksi. Kuuden viikon työaikajaksoista ilmoitti neljännes vastaajista ja lähes neljännes teki suunnitelmat ainoastaan yhden viikon ajanjaksolle. Eräs vastaaja totesi, että Viikon työvuorot kerralla rajoittavat valtavasti omaa elämää kun mitään ei voi suunnitella etukäteen. On kuin olisi ensisijaisesti naimisissa työn kanssa! Kuvio 2. Kuinka pitkäksi ajaksi työvuorolistat suunnitellaan? 1 viikko 23,5 % 3 viikkoa 42,0 % 6 viikkoa 24,6 % Jokin muu, mikä? 9,9 % 100,0 % Työvuoromuutos tehdään jopa samana päivänä Kukaan vastaajista ei ollut säästynyt työaikajaksojen työvuoromuutoksilta (Kuvio 3). Kolmelle neljästä vastaajasta muutoksia tuli viikoittain ja noin joka kymmenes kertoi niitä tulevan jopa päivittäin. Kuvio 3. Tuleeko suunniteltuihin työaikajaksojen työvuoroihin muutoksia? päivittäin 11,3 % viikottain 76,3 % harvemmin 12,4 % ei koskaan 0,0 % 100,0 % Työvuoroluettelon muuttaminen, työvuoron jo alettua tai samana päivänä ennen työvuoron alkua, 12

13 on varsin yleistä lasten vuorohoitoyksiköissä, kuten kuviosta 4 voidaan todeta. Jopa seitsemän prosenttia vastaajista kertoi muutoksia olevan useammin kuin kerran viikossa. Joka viides vastaaja ilmoitti, että työvuoroluetteloa muutettiin noin kerran viikossa. Samoin viidennes vastaajista kertoi muutoksia työvuoroluetteloon tulevan noin kerran kolmessa viikossa. Vajaalla kolmanneksella vastaajista oli muutoksia harvemmin kuin kolmen viikon välein. Eräs vastaaja oli sitä mieltä, että Työntekijän ei pitäisi olla vastuussa muutoksista, jotka tulevat lapsen muuttuneista hoitoajoista. Kuvio 4. Kuinka usein työvuoroluetteloa muutetaan työvuoron jo alettua tai samana päivänä ennen työvuoron alkua? useammin kuin kerran viikossa 7,4 % noin kerran viikossa 24,7 % noin kerran kahdessa viikossa 19,8 % noin kerran kolmessa viikossa 19,8 % harvemmin kuin kolmen viikon välein 28,3 % 100,0 % Yhteisiä pelisääntöjä kaivataan Hyväksyttyjen työvuoroluettelojen muuttaminen koetaan vastaajien keskuudessa erittäin ongelmalliseksi. Vastaajien mukaan muutokset tulevat lyhyellä aikataululla ja henkilökohtaisia menoja täytyy muutella koko ajan. Työntekijöiltä vaaditaan valtavaa joustavuutta ja sopeutumista. Eräs vastaajista totesi osuvasti, että muutoksia tulee jo ennen kuin lista on seinällä. Toisen vastaajan mielestä oman elämän ja ajankäytön oman suunnittelun saa unohtaa.... Vastaajat esittivät, että saisivat jonkin näköiset pelisäännöt työvuorojen muutoksiin, koska äkilliset muutokset ovat perheellisille todella hankalia. Työntekijöiden omat suunnitelmat menevät harva se viikko aivan päälaelleen ja tilanne rassaa koko perhettä. Työntekijöillä on myös oma elämä, vaikka yksi vastaaja totesikin, että tässä työssä ei saa olla omia pieniä lapsia, kun ei ole varma mikä vuoro on. Joistakin vastauksissa nousi esille, että vaikka esimiehillä ei ole valtaa määrätä ketään tulemaan tilalle mutta käytännössä siihen puolipakotetaan joku ja kaikilla ei ole tietoa kieltäytymismahdollisuudesta. Eräs vastaaja kuvasi tilannetta seuraavasti: Työyhteisössäni ihmisillä on tunne että olemme kaiken aikaa työnantajan käytettävissä. Toimitko lasten parhaaksi? Ansaitseeko työsi julkisen tunnustuksen? Seuraava Lapsen rinnalla -palkinto voi olla Sinun. Suomen Messusäätiö palkitsee vuosittain henkilön, yrityksen, yhteisön, hankkeen, tuotteen tai palvelun, joka on merkittävällä tavalla edistänyt suomalaisten lasten hyvinvointia. Palkinnon arvo on 5000 euroa. Seuraava Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinto jaetaan järjestettävillä Lapsi-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Tutustu sääntöihin ja lähetä hakemus viimeistään Hakemuksen voi tehdä myös toisen puolesta. Lisätiedot: 13

14 Tyhjän talon syndrooma Useimmiten työvuoron muutokset johtuvat siitä, että joku on sairastunut eikä sijaista ole saatu. Myös lasten hoidon tarpeen peruuntuminen on usein syynä muutoksiin. Lisäksi osa vastaajista oli sitä mieltä, että lasten vanhemmat saavat itsekin tietää omat työvuoronsa liian myöhään ja siksi tieto tulee työpaikoille vasta viimetipassa. Työvuorot saadaan aina vasta tiistaina eli vajaa viikko ennen työvuoroaikajakson alkua. Työvuorot muuttuvat jatkuvasti, useita kertoa kolmen viikon aikana. Jos esim. yö vuorosta peruuntuu lapset, tyhjään taloon ei saisi tulla, tunnit joutuu tulla tekemään takaisin muuna aikana. Jos yökkö ei tule, se tarkoittaa myös sitä, että usein iltavuorolainen joutuu muuttamaan työvuoroa. Varallaolokorvausta ei tunneta... Superpitkiä päiviä tai töihin vapaapäivänä Yövuorojen peruuttaminen on melko yleistä, kun lapsia ei tulekaan yöksi hoitoon. Yövuoron peruuntuminen samana päivänä on ongelmallista, koska siitä tulevat miinustunnit on joissakin paikoissa joutunut korvaamaan kokonaan. Joiltakin vastaajilta oli saattanut peruuntua kaksikin yötä, jolloin tunteja on jäänyt paljon tehtäväksi. Jos tämä muutos on sattunut jakson viimeiselle viikolle, niin sen viikon muut työpäivät ovat venyneet pitkiksi tai mahdollinen tuntivajaus on pidätetty sunnuntai- tms. korvauksista. Työntekijät kokevat tämän erittäin epäoikeudenmukaiseksi, koska he ovat varautuneet saamaan tulevaan palkkaansa mahdolliset yö-, lauantai- ja sunnuntailisät. Erään vastaajan kokemuksen mukaan esim. lauantaille tai sunnuntaille merkitty 10 tunnin työpäivä saattaa peruuntua vasta 1/2 tuntia ennen vuoron alkua, jolloin peruuntuu työvuorolistaan merkitty vapaapäiväkin tai joutuu tekemään superpitkiä työpäiviä tasatakseen tunnit. Moni vastaajista kuitenkin kertoi, ettei työvuoroja muuteta ilman työntekijän suostumusta. Joissakin työpaikoissa työvuoroa ei muuteta, jos työntekijä on jo töissä tai on ehtinyt saapua työpaikalle. Silloin työvuoro on tehty kokonaisuudessaan, vaikka lapsia ei olisi. Peruuntuneet yöt on saatettu tehdä jossain muussa yksikössä, jos omassa talossa ei ole tarvetta. Erään vastaajan työpaikalla yövuoroa ei peruta enää klo 15 jälkeen yövuoron alkamispäivänä, vaikka lapsia ei tulisikaan yöksi. Jatkuva työvuorojen muutos vie mehut Epäsäännöllinen kolmivuorotyö käy voimille ja työvuorojen muuttelu vie työntekijöistä mehut. Jatkuvasti muuttuvien työaikojen koetaan lisäävän terveyttä uhkaavia tekijöitä. Vastaajien mukaan oma päivärytmi on sekaisin, varsinkin kun jo suunniteltuihin työvuoroihin tulee muutoksia. Lisäksi paineita aiheuttaa työnantajan suhtautuminen, kuten eräs vastaaja totesi: Jos et suostu tekemään ylitöitä tai muuten muuttamaan työvuoroasi pienellä varoitusajalla, olet joustamaton työntekijä. Toisen vastaajan työpaikalla lasketaan yhä uudelleen ja uudelleen miten pärjätään mahdollisimman pienellä henkilökunnalla. Lisäksi listoissa on runsaasti yhden päivän vapaapäiviä, jolloin työstä ei ehdi kunnolla palautua. Peruutetut työvuorot sijoitetaan mahdollisimman paljon keskelle päivää, vaikka iltaisin ja viikonloppuisin olisi tarvetta monelle työntekijälle. Kolmas kertoi esimerkin omasta työstään iltavuorosta aikaiseen aamuun ( , ) lisäksi työmatkat. Eikä iltavuoron jälkeen pääse heti nukkumaan ennen kuin työasiat ovat suurin piirtein mielestä pois. Työvuoroja 6 peräjälkeen. Näinkö työntekijän arvostus toteutuu, mehut pois ja kaatopaikalle!!!! Äkilliset muutokset työvuoroluetteloissa aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä väsymistä sekä tyytymättömyyttä työhön. Työvuorojen välillä pitää ehtiä lepäämään riittävän hyvin. Äkilliset työvuoromuutokset ja riittämätön lepoaika työvuorojen välillä ovat keskeisiä tekijöitä myös lastenhoitoalan vetovoimaisuudesta puhuttaessa. Joissakin vastauksissa todettiin, että vuorohoito on antoisaa, mutta raskasta, koska lapset ja työkaverit vaihtuvat jatkuvasti. Eräs vastaaja puki jaksamisen tärkeyden sanoiksi; Vuorohoidossa etenkin vapaat ja niiden toteutuminen on erittäin tärkeää ei muuten jaksa pitää huolta toisten rakkaista lapsosista. Huoli myös lasten jaksamisesta Vastaajat kantoivat tavoilleen uskollisina huolta myös lasten jaksamisesta. Vuorohoito on eritoten raskasta lapsille ja muutoksia tulisi olla mahdollisimman vähän. Eräs vastaaja kiteytti asian näin; Surullista on, että oman ryhmän lapsiin ei pysty keskittymään samoin kuin päiväryhmissä. Järkyttävää on myös todeta, että alle vuoden vanhojen vauvojen määrä on lisääntynyt vuorohoidossa huomattavasti. Pitkään työskennellyt vastaaja totesi, Olen työskennellyt samassa vuoropäiväkodissa lähes 20 vuotta ja työn luonne on muuttunut tänä aikana oleellisesti. Lasten levottomuus tulee esiin erityisesti vuoropäiväkodissa. Liekö syynä elämän epäsäännöllisyys, perheiden rikkonaisuus vai jatkuvasti vaihtuvat hoitajat tai kaikki nämä yhdessä. Palkka paremmaksi Myös palkkaukseen toivottiin vastaajilta saaduissa viesteissä muutoksia. Jatkuva muutosvalmius, 14

15 päivystystilanne tulisi mielestäni huomioida esim. palkkauksessa. Työvuoron muuttamisesta saman päivän aikana pitäisi saada aina rahallinen korvaus. Hälytysrahan ehdot eivät helposti täyty ja niitä on jäänyt epähuomiossa maksamatta. Hälytysraha on todella pieni!... Reilu ylityökorvaus olisi helpompi vaihtoehto. Toivossa on hyvä elää Toivottavasti Tehyn ja työnantajien kanssa käytävissä työaikaneuvotteluissa saadaan aikaan yhteinen näkemys vuorohoidon työaikajärjestelyjen vaatimista korjauksista, jotta alla olevassa kirjoituksessa kuvatut ongelmat saadaan korjattua: Työvuorolistojen tunnit vahvistetaan vajaana. Lasten ollessa poissa yövuorot perutaan ja joudutaan tekemään muina vuoroina tasoitusjakson aikana. Yövuoron ollessa 10.5h ja jos useampi yö peruuntuu, menee vapaita paljon korvattaessa peruuntuneita tunteja. Lomat alkavat jopa maanantaina, vaikka su iltavuoro on päättynyt vasta klo 22 ja takana saattaa olla jopa 6 työpäivää. Listan pohjavuorot muuttuvat miten sattuu jatkuvasti. Viikonlopun vuoroja perutaan lapsimäärän vähenemisen takia. Käsketään ottamaan palkatonta. Koulutusta tai kokouksia on käytävä vapaapäivinä ja korvauksena on tunti tunnista, vaikka on menettänyt vapaapäivän, ei saa toista vapaata tilalle, vaan on lyhennettävä päivää silloin kun lapsia on vähemmän. Listassa on jo muutenkin lyhyitä päiviä, jotka syövät vapaita. Illasta vapaalle ja aamuun vapaan jälkeen vähentää myös vapaata. Mihinkään et voi luottaa saatuasi listan. Ongelmat neuvottelupöytään, mutta vastuu on myös itsellä Kaikkien työntekijöiden on hyvä muistaa, että tiedoksi annettu ja vahvistettu työvuorosuunnitelma on sitova, ja muutoksia voi tehdä vain perustellusta syystä tai työntekijän suostumuksella. Työaikamääräykset on säädetty työntekijöiden suojaksi. Työvuoroluetteloon liittyvien määräysten lisäksi laissa on sovittu mm. päivittäisistä lepotauoista, työpäivän maksimipituudesta, viikkolevosta ja ylityön enimmäismääristä. Myös Kunnallinen virka- ja työehtosopimus ja yksityisen sektorin työehtosopimukset mahdollistavat ergonomisen työvuorosuunnittelun. Jokaisen työntekijän kannattaa olla itse mahdollisimman nopeasti yhteydessä omaan luottamusmieheensä, mikäli työvuorosuunnitelmissa tai työsopimus- ja palkkausasioissa on ongelmia! Tehy ottaa vuorohoidon työaikajärjestelyt esille työnantajien kanssa käytävissä työaikaneuvotteluissa. Neuvottelutilanteen etenemistä voi seurata Tehyn verkkosivuilla: Hyvää vuoden 2011 alkua kaikille lukijoille Arki on alkanut juhlavuoden jälkeen. Viime vuodesta jäi hyviä muistoja sekä toiminnasta että alueiden innokkaista toimijoista. Viime vuoden lopussa lukiessani iltapäivälehden lööppiä, jossa päiväkodin hoitaja laittaa rangaistukseksi 4-vuotiaaan pimeään komeroon, tuli kiukkuinen olo. Tutkaillessani asiaa esim. keskustelupalstojen keskusteluja, niin tuntui todella pahalta lukea eri ammattilaisten kommentteja sekä keskustelua mm. päivähoidon kiireestä ja henkilöstön vähäisyydestä. Monessa kunnassa on käytössä omahoitajajärjestelmä, esim. Vaasassa Lapsen silmin-malli, joka tukee lapsen turvallista aikuissuhdetta. Laissa lasten päivähoidosta pykälässä 2a asiasta mainitaan Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Miten työkaverit voivat puuttua asiaan, jos näyttää siltä, että työkaveri ei jaksa? Kenen puoleen voi kääntyä, kun havaitsee työkaverin kohtelevan lapsia kaltoin? Työyhteisöissä asioista pitää voida keskustella ja toimintaohjeet tulisi olla selvillä. Toivottavasti asia otetaan keskusteluun työpaikoilla. Yhdessä sovitut toimintaohjeet otetaan käyttöön, kun huomataan että kaikki eivät toimi niin kuin kuuluu tai asioista on sovittu. Tämä koskee kaikkia samassa työyhteisössä työskenteleviä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan evätä kieltämistä eikä antaa lasten kasvaa ilman rajoja. Rakkaus on myös rajoja, ohjeita ja sääntöjä niin lapsille kun aikuisillekin. Intoa ja uusia ideoita työhön. Minna 15

16 Vihreät tavat tutuiksi päiväkodissa Venni Nauska tietää, että vettä säästyy, kun hana suljetaan käsien saippuoinnin ajaksi. Kerttu Järvinen (vas.) ja Iines Koskinen seuraavat vieressä. Anna-Kaija Stolt on sitä mieltä, että lapset oppivat tekemällä ja mukavilla virikkeillä. Sakke-sammakko tarkkailee vedenkulutusta. Teksti ja kuvat: Marianne Mäkitalo Turussa Viinamäenkadulla sijaitsevan Itäharjun päiväkodin lipputangossa liehuu vihreä lippu. Se viestii Kastanjanakin tunnetun päiväkodin onnistuneesta toiminnasta linkittää ympäristökasvatus ja ympäristön huomioiminen kiinteäksi osaksi päiväkodin arkea. Päiväkoti Kastanja on ollut mukana Suomen ympäristökasvatuksen seura ry:n Vihreä lippu -ohjelmassa vuodesta 2005 lähtien. Samoin projektin alusta saakka ekologisia tapoja päiväkodin lapsille on välittänyt lastenhoitaja Anna- Kaija Stolt. Hän on tyytyväinen, sillä tämän vuoden toukokuussa päiväkoti sai ansiokkaan toiminnan perusteella oikeuden siirtyä kestävälle Vihreä lippu -tasolle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ja luvan liputtaa tämän kunniaksi. Tämä tarkoittaa, että olemme pystyneet onnistuneesti ottamaan ekologisia tapoja mukaan lapsiryhmiemme päiväohjelmaan ja samalla löytäneet keinoja välittää ympäristötietoutta lapsille, ja myös heidän vanhemmilleen. Kuusi teemaa Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma, jossa yhdistyvät ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus ja lasten ja nuorten osallistuminen toimintaan. Ohjelma perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen. Osallistujat valitsevat vuosittain jonkin kuudesta teemasta, joita ovat vesi, energia, jätteiden vähentäminen, lähiympäristö, kestävä kulutus ja yhteinen maapallo. Kestävälle tasolle päästyään osallistujat voivat jatkaa valmiilla teemoilla, tai valita oman teeman. Päiväkoti Kastanjassa käyttäytymismalleja ja toimintatapoja on otettu käyttöön ja listattu ilmoitustaululle muistin virkistämiseksi. Teemoina ovat olleet jätteiden vähentäminen, lähiympäristö, vesi, energia ja yhteinen maapallo. Tällä toimintakaudella tarkoituksenamme on kerrata, vahvistaa ja löytää uusia tapoja jo valmiina oleviin teemoihin ja toimintamalleihin, Stolt kertoo. Lapset oppivat mallista Ympäristön huomioiminen on aina ollut Stoltille läheinen asia. Ympäristövastuullisuuden ja -kasvatuksen hän toteaa syntyvän pienistä arkisista asioista. Lapset oppivat, kun heille annetaan mahdollisuus tehdä ja kokeilla asioita. Vaikka kierrätys, energiansäästö tai kestävä kehitys ovatkin pienille lapsille käsitteinä vaikeita, oppivat he toimintatapoja toistuvista malleista. Jos aikuinen sammuttaa valon poistuessaan huoneesta, tai pestessään käsiä sulkee vesihanan saippuoinnin ajaksi, oppii pienikin lapsi tämän. Stolt kertoo ideoista ja toiminnoista, joilla vihreää elämäntapaa on toteutettu päiväkodissa: tavaroidenvaihtopäivänä vanhoja leluja korjattiin ja osa leluista toimitettiin Viroon kummipäiväkotiin, retkillä lasten eväät tulee pakata ekologisesti muovirasiaan ja pulloon, pillimehuja ja kertakäyttöastioita ei käytetä, ulko-ovia ei pidetä turhaan auki, vanhoista lakanoista on tehty kertakäyttöisiä pyyhkeitä, jotka voidaan pestä uudelleenkäyttöön, askarteluissa käytetään kierrätys- ja luonnonmateriaaleja, käsiä pestessä vesi kerätään välillä talteen, ja katsotaan, paljonko vettä kuluu, piha pidetään kunnossa talkoilla ja pihalle laitetaan yhdessä istutuksia. Tärkeintä on saada lapset innostumaan ja aktivoitumaan. Käytämme esimerkiksi draaman keinoja asioiden opettamisessa. Energia-asiaa välitimme Possutöpseli -nimisen näytelmän avulla. Ympäristön kuormituksen vähentämistä taas havainnollistettiin päiväkodissa keräämällä viikon ajalta kertyneet maitopurkit talteen voimistelusaliin. Lopuksi kaikki saivat osallistua niiden rutistamiseen, ja katsoimme, kuinka pieneen kokoon määrä saatiin. Kierrätystä havainnollistamme päivittäin niin, että jokaisen ruokailun yhteydessä lapset saavat vuorollaan rutistaa mai- 16

17 Vihreä lippu -ohjelmassa toimii aktiivisesti mukana yli 250 päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja muuta osallistujaa. Päiväkoteja osallistujista on noin kolmannes. Suurin osallistujaryhmä on alakoulut. Vihreä lippu -ohjelma on maksullinen. Lisätietoja osoitteesta topurkit kasaan ja viedä kierrätyslaatikkoon. Syntymäpäiväsankarille päiväkodissa on tapana antaa kortin lisäksi kestävän kehityksen lahja. Se on yleensä jotakin kivaa tekemistä, kuten vaikkapa sählyn pelaamista, jotakin sellaista, mikä ei rasita ympäristöä. Toiminta dokumentoidaan Stolt ei koe, että ympäristöasioiden laajempi opettaminen rasittaa työpäivää, pikemminkin päiväkodin työntekijälle Vihreä lippu -ohjelma tuo hauskuutta ja iloa päivään. Tietoa, virikkeitä ja uusia ideoita saa myös Vihreä lippu -ohjelman koulutustilaisuuksissa. Lisäksi uusia ideoita syntyy päiväkodissa säännöllisesti pidettävässä, ohjelmaan kuuluvissa työntekijöiden tiimissä sekä lastenraadissa, jossa on mukana vaikuttamassa kaksi lasta kustakin ryhmästä. On hienoa huomata, miten yhteinen projekti on selvästi yhdistänyt eri ryhmiä mukavan tekemisen kautta. Samalla taustalla on aito kiinnostus ympäristön kunnioittamiseen. Stolt ei pidä haasteena sitäkään, että toimintavuoden lopuksi osallistujien on raportoitava toiminnasta ja sen tuloksista Suomen ympäristönkasvatuksen seuralle. Jokainen päiväkotiryhmä dokumentoi kirjoittaen ja valokuvin, miten ryhmässä on toteutettu ohjelmaa. Loppuraportti tehdään näiden pohjalta. Vastuu ei käy yhdelle ihmiselle liian raskaaksi, kun vuorovastuu raportin tekemisestä vaihtelee päiväkodin henkilöstön kesken. Nyt kestävällä tasolla kauden loppuraportti tehdään vasta kahden vuoden kuluttua. Arjen toimia pitää kuitenkin edelleen dokumentoida säännöllisesti. Stoltin mukaan Vihreä lippu on myös meriitti päiväkodille. Osalle vanhemmista päiväkotimme ympäristökasvatus on ollut yksi kriteeri, jonka vuoksi he ovat halunneet lapselleen paikan juuri tänne. Onnistuneen ympäristökasvatuksen lisäksi Stoltilla on kuitenkin vielä yksi haave. Hänen toiveena olisi saada päiväkoti siirtymään kokonaan luomuruokaan. Päiväkoti Kastanjan arkeen kuuluu maitotölkkien kierrättäminen. On Iines Koskisen (vas.) ja Kerttu Järvisen vuoro hoitaa purkit keräykseen. Anna-Kaija Stoltin mukaan laatikon kyljessä olevat logot kertovat lapsille, mistä on kysymys. Lapset saavat tehdä logot itse. Päiväkoti Kastanjassa käytetään runsaasti kierrätettyä ja luonnonmateriaalia askarteluissa. Tämä vähentää ympäristökuormitusta, sanoo Anna- Kaija Stolt. Kuivauskaapin käyttö vähenee ja energiaa säästyy, kun hanskat kuivatetaan telineellä patterin päällä. Anna-Kaija Stolt on tyytyväinen, että lapset ovat oppineet käyttämään telineitä. Esimerkkiä näyttää Ester Stenroos. 17

18 Älyä vai tunnetta? Mitä enemmän tulee vuosia kuormaan lisää, sitä enemmän odottaa tarpeellisilta laitteilta yksinkertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Luulin, että kännykässä minulle riittää se, että sillä voi soittaa ja ottaa vastaan puheluita, muutama tekstiviestikin voisi singahtaa silloin tällöin sinne ja tänne. Taloudellisesti järkevin, ainakin puolison mielestä, olisi puhelin, jolla voisi vain ottaa vastaan puheluita. Puolison toivomaan kapulamalliin pääsin, kun edellisestä kännykästäni tuli puolimykkä. Äänet kulkivat vain toiseen suuntaan, minä kuulin kaiken, mutta vastapuolella vain surisi. Minun oli turha huudella luuriin yhtään mitään. Oli suunnattava puhelinostoksille. Jälkikasvu oli kyllä jo pitkään kieltänyt minua kaivamasta puhelintani esille julkisilla paikoilla. Kaupassa halusin samanlaisen kun rikkimennyt, puolimykkä matkaviestimeni. Myyjä vilkaisi minua oudosti ja totesi, ettei hän ole kyseistä mallia hyllyillä omalla myyjäurallaan nähnyt. Kun sitten ilmoitin, että kameralla en sitten tee mitään, myyjä näytti vielä oudommalta ja valisti minua, että käytännössä kaikissa puhelimissa on nykyisin kamera, joillakin voi ottaa jopa videota. Kun kysynnän ja tarjonnan tarpeet eivät kohdanneet, kysyntä joutui luopumaan periaatteistaan ja ostamaan puhelimen, jossa oli ihan liikaa toimintoja ja joille ei koskaan tulisi käyttöä olemaan. Nyt puhelimeni on jo aika naarmuinen ja ehkä ihan vähän vanhanaikainenkin, koska perilliset taas kieltävät vilauttelemasta sitä julkisesti. Vuoden viimeisinä päivinä iski siivousinto, mutta kun keskikohta oli pinkeänä kinkusta, suklaasta ja muutamasta joulutortusta, päätin putsata kännykkäni turhista viesteistä, vanhentuneista numeroista ja muutamasta pakkotilanteessa napatusta kuvastakin. Minun logiikkani mukaan, mitä enemmän jossain on ylimääräistä roinaa, sitä heikommin se toimii. Aloitin mielestäni turhimmista, kuvista. Vaikka raivausurakka ei vaatinut kuin peukaloiden liikuttelua, se osoittautui yllättävän työlääksi. Olin pitänyt kameraa tarpeettomana, mutta tallennetut kuvat osoittautuivatkin tarpeellisiksi. Nuorimmaisen ensimmäisestä kodista muuton tuiskeessa otetut kuvat. Taideliikkeen ihanin taulu, jonka niin kovasti haluaisin. Remonttivaiheen kuvia, ovenkahvoja, pesualtaita ja maailman ihanin hana. Miehestä napattu kuva hänen kokeillessaan ensimmäisen kerran piikkimattoa. Kampaajalla lehdestä kuvattu kenkämainos. Ystävältä saatu suuri kurpitsa. Pihan suurin lumikasa. Pitkä jono lastenrattaita Lapsimessuilla. Uuden kasvihuoneen ensimmäiset tomaatinraakileet. Television ruudulta kuvattu näyttelijän kampaus. Osa kuvista oli niin epäselviä, että niistä juuri ja juuri pystyi erottamaan, mitä ne esittivät. Mutta kuvat sisälsivät niin paljon tunteita, että niiden poistaminen kävi mahdottomaksi. Muuton haikeus ja ilo palautuivat mieleen. Maalauksen kuvaa voi katsella puhelimen näytöltä, tuskin koskaan minulla on sitä varaa hankkia. Remontin valinnanvaikeudet, riemut ja harmit. Ihana hana kuuluu samaan saavuttamattomien toiveiden sarjaan taulun kanssa. Piikkimattokokeilut naurattavat vieläkin. Kenkiä en koskaan löytänyt mistään kaupasta. Kurpitsan kanssa oli suuria vaikeuksia, olin tehnyt siitä hillot ja pikkelssit, siitä huolimatta vielä sitä riitti. Suurinkin lumikasa suli lopulta. Lastenratasjono kertoi riemukkaasti, että töitä riittää tulevaisuudessakin. Tomaatit kypsyivät, antoivat mahtavan sadon ja kampaajani toteutti kuvaamani hiusmallin. Sitten kännykkäni kolmonen alkoi temppuilla ja aloin pelätä, että joudun taas opettelemaan uuden koneen uudet kujeet. Kävin uutta puhelinta katsomassa. Mutta en osannut niistä innostua. Myyjä puhui älypuhelimista, ja menin sekaisin. Yritin selittää, että minulla on nyt tunnepuhelin. Kun hän taas katsoi minua oudosti, niinpä päätin tulla kolmosen kanssa toimeen. Aika näyttää, onko tuleva puhelimeni tunneälykäs vai älytunteikas. Vaapukka 18

19 Muistoja vuosikymmenten takaa Vietimme taannoin mukavan iltapäivähetken Leea Haikaraisen kauniissa kodissa. Liiton juhlavuoden kunniaksi halusimme kuulla miten lastenhoitajan työ on muuttunut vuosien kuluessa ja miten Leea aikoinaan tuli lähteneeksi työhön lasten pariin. Teksti: Riitta Sarastie, Raija Jaakkola Terijoella syntynyt Leea täytti keväällä 83 vuotta. Aikaan mahtuu monenlaisia tapahtumia aina sota-ajoista lähtien. Lapsuuttaan hän nimittää kasarmilapsuudeksi, koska isän työ armeijan palveluksessa määräsi asumisen. Terijoelta oli muutettu Lappeenrantaan. Perheessä korostettiin hyvän ruumiillisen kunnon merkitystä. Ratsastus, jumppa ja urheilu olivat tärkeimmät harrastukset. Leea muisteli, että hänelle hankittiin ensimmäiset luistimet Norjasta tilaten. Leea toimi myös Pikku-Lottana sotilassairaalassa. Tehtäviin kuului leivän leikkaaminen ja niiden valmistaminen potilaille. Särpimenä oli kinkkua, juustoa ja suolakurkkua. Tuolloin ruuan saatavuus oli vielä varsin hyvä. Lappeenrannasta tuli muutto Virolahdelle ja sieltä edelleen Sippolaan. Järkyttävänä muistona oli jäänyt mieleen kodin pommitus, jonka jälkeen muutettiin pieneen mökkiin, johon hevoskyyti oli ainut kulkutapa. Mikkelissä asui sukulaisia, joiden luona asuttiin jonkin aikaa sotaa paossa. Sukulaissedän kuoltua pommituksissa perhe muutti takaisin Lappeenrantaan. Edessä oli vanhempien ero. Koulun Leea kävi Lappeenrannan tyttölyseossa. Kipinä lastenhoitoalalle heräsi jo varhain. Kasarmialueella asusti perhe, jossa oli pienet kaksoset. Koska apu oli tarpeen, pääsi Leea hoitamaan perheen lapsia. Omassa suvussa oli myös muita lastenhoitoalalla työskenteleviä, joiden avustuksella Leea pääsi harjoittelijaksi ja sittemmin sijaiseksi Sofialehdon lastenkotiin. Sofialehdossa oli tuohon aikaan monen sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoita. Leealle on jäänyt vahvasti mieleen ripulilasten hoito. Lapsia nesteytettiin pistämällä keittosuolaliuosta suoraan lihakseen. Ravintona oli veteen keitetty porkkanavelli ja niin sanottu sitrusmaito (kokomaitoon liuotettuja Sitro-tabletteja). Lisäenergian saamiseksi tarjottiin voivelliä ja sokerivettä. Keuhkokuumeeseen toi apua Amerikasta saatu Penisiliini. Harjoittelujakson aikana korostettiin erityisesti suurta vastuuta. Harjoittelijalla oli hoidettavana yöaikaan jopa neljäkymmentä lasta. Tiukan paikan tullen sai käydä herättämässä johtajan, joka asui samassa talossa. Herättämistä kuitenkin harkittiin tarkoin. Lastenhoitajakouluun tarvittiin suosituksia. Mitä arvovaltaisemmalta taholta suositukset tulivat, sitä varmempi oli pääsy opiskelemaan. Haastatteluilla oli tärkeä osuus ja myös fyysisen kunnon tuli olla hyvä. Sofialehdossa suoritettu kuuden kuukauden harjoittelujakso ja kahden kuukauden lastenhoitajan sijaisuus, täyttivät vaatimukset harjoittelusta. Lastenhoitajakoulu kesti tuolloin yhdeksän kuukautta. Leea valmistui vuonna1948. Ensimmäinen työpaikka oli Helsingin naistenklinikalla. Työvaatteena oli puuvillamekko ja valkoinen essu. Asua täydensi paperista valmistettu päähine. Erityisesti Leealle on jäänyt mieleen keskosten hoito, joka tuolloin oli varsin ongelmallista. Happipommi oli lähes ainut apu. Kuoleman mahdollisuus oli aina läsnä, jonka takia hätäkasteita annettiin usein. Ajateltiin jopa, että heikon lapsen on parempi kuolla. Jatkohoitopaikkojakaan ei ollut, jolloin kotiin jouduttiin lähettämään hyvinkin heikkokuntoisia lapsia. Sodan nähneille nuorille hoitajille tilanne oli kuitenkin kestettävissä, eikä työnohjausta tarvittu, liekö sitä ollutkaan. Omien lasten synnyttyä pelot eivät tulleet esiin, vaikka toisin olisi voinut kuvitella. Painajaisia on tullut uniin ani harvoin. Ainut muistissa oleva pelko, joka oli työajoilta peräisin, iski silloin kun oman lapsen umpisuoli puhkesi. Muistiin palautui kaikki se paha, mitä siitä voisi seurata. Ensimmäisen lapsen synnyttyä vuonna 1949 ei äitiyslomia tunnettu. Lapsen ollessa viiden kuukauden ikäinen Leea palasi lyhyeksi rupeamaksi Lastenklinikan röntgeniin. Seuraava työhön paluu tapahtui vasta kun nuorimmainenkin oli täyttänyt kolme vuotta. Työ vaihtui sairaalasta seurakunnan leikkikouluun. Toiminta sujui tarkoin päiväjärjestyksen mukaan. Päivä aloitettiin aamuhartaudella. Teematyöskentely oli toimintatapana. Tilanpuutteen vuoksi vain pienimmät nukkuivat päiväunet. Välineistö oli hyvää, samoin ruoka. Toimintaa kuitenkin varjosti, kas kummaa, työntekijöiden vääränlainen ammattiylpeys. Leea on nähnyt työelämää varsin monipuolisesti eri puolilta Suomea. Miehen työpaikan muuttuessa, myös Leean työ muuttui. Vaasassa Leea työskenteli upouuden talon seimessä, eli pienten lasten osastolla, jossa lapset olivat kolmivuotiaiksi. Virkanimike oli tuolloin osastonhoitaja. Vaasassa vierähti seitsemän vuotta. Seuraavaksi muutettiin Joensuuhun. Täällä Leea palasi sairaalatyöhön lasten kirurgiselle osastolle. Hienona asiana on muistoissa se, että osastolla oli työn alkaessa kahden viikon palkallinen harjoittelujakso ilman hoitovastuuta. Ikävän muiston tuo mieleen se, että toimenpiteitä jouduttiin tekemään usein ilman kivunlievitystä. Joensuun jakso jäi varsin lyhyeksi. Seuraavaksi muutettiin Tampereelle. Vastassa oli varsin riitaisa työyhteisö. Uuden tulokkaan oli kuitenkin helppo pysytellä henkilöriitojen ulkopuolella. Täällä Leea eteni aina varajohtajaksi asti. Tampereen aikoihin Leea toimi myös ammattijärjestötyössä. mm. yhdistyksen sihteerinä. Onpa hän ollut mukana Tehynkin perustamisessa. Toukokuussa 1987 Leea jäi eläkkeelle. Työtoverit olivat järjestäneet ikimuistoisen juhlan moottoripyöräajeluineen ja virpojakujineen. Juhlassa lapset esittivät hänen aiemmin opettamiaan lauluja ja leikkejä. Myös lasten vanhempia oli juhlassa mukana. Nykyisin Leea asuu miehensä kanssa Helsingissä. Eläkepäivät täyttää Englannin opiskelu, kuntosali ja Kuulonhuoltoliiton toiminta. Myös lapset ja lastenlapset ovat lähellä. Lady Clubin tilaisuuksissakin Leean voi tavata. Nykypäivän menossa Leeaa huolestuttaa lasten yksinäisyys. Usein näkee myös nuoria äitejä työntämässä rattaita, ilman että äidillä on minkäänlaista kontaktia lapseen. Silloin tulee mieleen Ylpön ohje, jossa hän muistuttaa että lapsella on muitakin tarpeita kuin ruoka. Siis vaunujen kuomut alas. 19

20 Lasten ja lapsiperheiden spiritualiteetin tukeminen sosiaali- ja terveyspalveluissa Ikali Karvinen, TtT, Sh AMK, Post Doc -tutkija, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystiede, Kuopio Henkisyyden ja hengellisyyden uusi tuleminen yhteiskuntaan Viime aikoina yhteiskunnallinen keskustelu uskonnollisuuden näkymisestä julkisessa tilassa on voimistunut. Keskustelussa vastakkain ovat olleet kaksi erilaista näkemystä siitä, tuleeko yhteiskunnan sallia vai kieltää uskonnollisten symboleiden näkyminen yhteiskunnan yhteisessä tilassa. Keskisessä Euroopassa asiaan on osittain suhtauduttu voimakkaan kielteisesti. Esimerkiksi Ranskassa säädettiin laki, joka rajoittaa uskonnollisten naisten pukeutumista täysin peittävään huntuun. Samanaikaisesti on havaittu, että länsimainen yhteiskunta on tullut tietynlaiseen henkiseen murrosvaiheeseen. Uskonnollisia tapoja koskeva keskustelu on vain pieni osa siitä dialogista, jonka länsimainen yhteisö tutkijoiden mukaan on aiemmin Suomessa syrjäyttänyt. Eräiden tutkijoiden mukaan sekulaaristumisen voimakkain vaihe on kuitenkin ohitse ja henkinen ja hengellinen etsintä on monimuotoistumassa. Arvotyhjiön sijaan voidaankin puhua arvohämmennyksestä. Monimuotoistuminen näkyy valtakirkkojen ja aiemmin marginaalisten uskonyhteisöjen siirtymisessä näille yhteiseen kansalaisyhteiskunnan tilaan yhteiskunnan keskiöön - mikä luo nyt myös instituutioihin uusia odotuksia. Samanaikaisesti henkinen ja hengellinen etsintä on aktualisoitunut ja privatisoitunut. Tämä näkyy myös sosiaali- ja terveysalan kohtaamistilanteissa. Suomessa henkisen ja hengellisen etsinnän monimuotoistumiseen on vaikuttanut yhteiskunnan eri sektoreiden monikulttuuristuminen. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen on näkynyt myös terveydenhuollossa monikulttuuristen kohtaamisten lisääntymisenä. Toisaalta yhteistä julkista tilaa koskeva keskustelu henkisestä ja hengellisestä todellisuudesta ei kuitenkaan ole laajentunut yhteismitallisesti koskemaan sosiaalija terveydenhuollon julkista tilaa, vaikka tarve dialogille olisi suuri. Ikävää on, että esimerkiksi hoito- ja huolenpitohenkilöstö kokee valmiutensa monikulttuuristen potilaiden henkiseen ja hengelliseen hoitoon riittämättömiksi, sillä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tätä aihealuetta ei sivuta riittävästi. Ongelma ei koske vain suomalaista sosiaali- ja terveysalan sektoria vaan myös muun muassa Yhdysvalloissa lääkärit ovat ilmaisseet valmiutensa henkisissä ja hengellisissä kysymyksissä riittämättömiksi. Henkisyyden ja hengellisyyden tukemisen arvonäkökohdat lastenhoitotyössä Lastenhoitotyössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta vaaditaan kykyä tunnistaa ja huomioida lapsen ja lapsiperheiden moninaisia yhteisöllisiä, emotionaalisia sekä kehitykseen ja terveyteen liittyviä tarpeita. Perheiden lähtökohdat, kulttuurit ja uskomukset vaihtelevat toisiinsa nähden. Lastenhoito- ja perhetyössä on omaksuttu muulle hoito- ja huolenpitotyölle ominaiset holistiset arvonäkökohhdat. Tällöin lapsen ja perheen kohtaamistilanteissa pyritään kunnioittamaan jokaisen lapsen ja perheen arvoja ja elämäntapaa. Lapsen ja lapsiperheiden henkisestä ja hengellisestä tukemisesta on saatavissa kuitenkin vain vähän tietoa ja käyty yhteiskunnallinen keskustelu on liittynyt lähinnä koulun tehtävään uskontokasvattajana Spiritualiteetin tukeminen hoito- ja huolenpitotyössä Spiritualiteettia tukevalla hoitotyöllä tarkoitetaan kaikkia niitä henkisiä ja hengellisiä tuenannon muotoja, joilla pyritään säilyttämään, tukemaan ja lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Viimeaikainen terveystutkimus antaa viitteitä siitä, että hengellisyydellä on sosiaali- ja terveydenhuollossa aikaisempaa luultua suurempi merkitys. Sen on osoitettu olevan yhteydessä esimerkiksi siihen, kuinka asiakas tai potilas sitoutuu hoitoonsa ja millaisiksi hoidon tulokset muodostuvat. Asiakkaat myös valitsevat palveluita arvonäkökulmia puntaroiden. Spiritualiteettia tukevat hoitotyön toimenpiteet liittyvät sekä aktiivisen toimimisen että osallisen läsnäolon alueille. Osalliseen läsnäoloon voivat liittyä läsnäolo potilaalle, asiakkaalle tai perheille. Siinä korostuvat kuuntelemisen ja erityisesti kuulemisen taidot. Aktiiviseen toimintaan taas voivat kuulua esimerkiksi uskonnollisen tai vakaumuksellisen tradition tukeminen hoito- ja huolenpitotyön arjessa. Näitä traditioita voivat olla muun muassa rukouksen, medi- 20

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00

EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00 EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00 Muutos 1.3.2015 alkaen Akaan valtuusto on kokouksessaan 17.12.2014 talousarviokäsittelyn

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa PALTAMON KUNTA 1 (4) Sivistyspalvelut / Lasten päivähoito LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa LAPSEN NIMI Syntymäaika Osoite Hoitopaikka ÄITI / HUOLTAJA

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA LINTULAN VUOROPÄIVÄKOTIIN

TERVETULOA LINTULAN VUOROPÄIVÄKOTIIN TERVETULOA LINTULAN VUOROPÄIVÄKOTIIN Toivotamme asiakkaamme lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme. Tehdään jokaisen lapsen vuoropäiväkotitaipaleesta mahdollisimman antoisa. Yhteistyöterveisin; Lintulan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

TERVETULOA LINTULAN VUOROPÄIVÄKOTIIN

TERVETULOA LINTULAN VUOROPÄIVÄKOTIIN TERVETULOA LINTULAN VUOROPÄIVÄKOTIIN Vuoropäiväkodin toiminta-ajatus Lintulan vuoropäiväkoti tarjoaa päivähoitolain ja -asetusten mukaista päivähoitopalvelua tarvittaessa ympäri vuorokauden. Perustehtävä

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

erittäin tyytyväinen tyytyväinen parantamisen varaa tyytymätön

erittäin tyytyväinen tyytyväinen parantamisen varaa tyytymätön ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2015: TULOKSET. Kysely suoritettiin 16.3.-17.4.2015 niiden hoitolasten vanhemmille, joiden lapset ovat kunnallisessa päivä- ja vuorohoidossa Kuhmoisten kunnassa. Kyselyyn eivät

Lisätiedot

TERVETULOA KETTUPOLUN VUOROPÄIVÄKOTIIN

TERVETULOA KETTUPOLUN VUOROPÄIVÄKOTIIN TERVETULOA KETTUPOLUN VUOROPÄIVÄKOTIIN Kettupolku 2, 39200 Kyröskoski Ketut: 050 543 8002 Kurret: 050 390 4240 Kettupolun päiväkoti on ensi kertaa avannut ovensa päiväkotina 2006. Päiväkodin kiinteistössä

Lisätiedot

Tuntiperusteinen asiakasmaksu. Vanhempainilta 13.8.2015

Tuntiperusteinen asiakasmaksu. Vanhempainilta 13.8.2015 Tuntiperusteinen asiakasmaksu Vanhempainilta 13.8.2015 Opetuslautakunta on päättänyt kokouksessaan 26.5.2015 aloittaa tuntiperusteisen, mobiilikirjaukseen perustuvan, asiakasmaksun kokeilun Kärävuoren,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NÄIN HAEN KUNNALLISTA PÄIVÄHOITOPAIKKAA

NÄIN HAEN KUNNALLISTA PÄIVÄHOITOPAIKKAA Reisjärvi NÄIN HAEN KUNNALLISTA PÄIVÄHOITOPAIKKAA (päivitetty 24.2.2016) KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON VAIHTOEHDOT Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla on vanhempainrahakauden päätyttyä mahdollisuus valita lapsen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA (päivitetty 16.3.2016) KUNNALLISEN VARHAISKASVATUKSEN VAIHTOEHDOT Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla on vanhempainrahakauden päätyttyä mahdollisuus valita

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

2 lastentarhanopettajaa - 1 lastentarhanopettaja. Päiväkodin johtaja (työskentelee molemmilla osastoilla), ruokapalvelutyöntekijä sekä ryhmäavustaja

2 lastentarhanopettajaa - 1 lastentarhanopettaja. Päiväkodin johtaja (työskentelee molemmilla osastoilla), ruokapalvelutyöntekijä sekä ryhmäavustaja 3-6-vuotiaat alle 3-vuotiaat 2 lastentarhanopettajaa - 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa ja 3 lastenhoitajaa Päiväkodin johtaja (työskentelee molemmilla osastoilla), ruokapalvelutyöntekijä sekä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON Perhepäivähoito tarjoaa kodinomaista, joustavaa ja yksilöllistä päivähoitoa hoitajan kotona. Selänteen alueella työskentelee noin 40 perhepäivähoitajaa. Hoitoryhmään voidaan

Lisätiedot

TERVETULOA VILIKKILÄÄN 2015-2016

TERVETULOA VILIKKILÄÄN 2015-2016 TERVETULOA VILIKKILÄÄN 2015-2016 MEILLE VILIKKILÄSSÄ ON TÄRKEÄÄ: LEIKKI LUONTO YHTEISTYÖ LÄSNÄOLO SUVAITSEVAISUUS KIIREETTÖMYYS Tavoitteenamme on hyvän perushoidon lisäksi tarjota lapselle myönteisiä tunne-elämyksiä,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TAPAAMISSOPIMUS. Lastenvalvoja tarkistaa niistä sen, että ne ovat lapsen edun mukaisia ja mahdollisia toteuttaa.

TAPAAMISSOPIMUS. Lastenvalvoja tarkistaa niistä sen, että ne ovat lapsen edun mukaisia ja mahdollisia toteuttaa. TAPAAMISSOPIMUS MALLITEKSTEJÄ Tapaamissopimustekstit ovat malleja jotka on kerätty tapaamissopimuksista, joita on tehty. (yksilötiedot poistettu) Tapaamissopimusten tekstit ovat vanhempien itsensä laatimia.

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa

Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa Tammitarhan päiväkodissa toimii neljä ryhmää: Tammen Taaperot (1-3v. ), Tammen Haltijat (3-5v.), Tammen Tietäjät (5-6 v.)

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo Te r vetuloa Palometsän päiväkotiin! Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo T u l e m u k a a n Tervetuloa Palometsän päiväkotiin niin tutut kuin uudetkin perheet! Palometsän päiväkodissa on viisi

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Tuupikkalantie 5 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3487 Meritähdet p. 044 778 5937 keittiö sähköposti: merihalikko.paivakoti@salo.fi

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Ryhmis Merituuli Tuupikkalantie 5 Tuupikkalantie 5 as 1 25210 Vartsala 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3488 p. 044 778 3487 Meritähdet

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Henkilöstö on vaitiolovelvollinen kaikissa lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa.

Henkilöstö on vaitiolovelvollinen kaikissa lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Tervetuloa Uotsolan päiväkotiin! Vihjeitä ja vinkkejä päivähoitoon tulevien lasten vanhemmille Kasvatuskumppanuus Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat hoito- ja

Lisätiedot

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa.

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa. HYVÄT PERHEPÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMAT Lapsenne on saanut perhepäivähoitopaikan. Perhepäivähoito tarjoaa pienelle lapsiryhmälle kodinomaisen hoitomuodon. Perhepäiväkodin tarkoituksena on antaa turvallista

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot