MUISTUTUS JOUTSENON KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

Transkriptio

1 MUISTUTUS JOUTSENON KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY

2 Sivu 1/9 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Muistutus Katariinantori LAPPEENRANTA Lappeenrannan kaupunki Kaavoitus Villimiehenkatu 1 PL Lappeenranta MUISTUTUS JOUTSENON KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on tutustunut Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavan tarkistusta koskeviin asiapapereihin ja esittää muutamia lisäyksiä monimuotoisen luonnon säilymisen parantamiseksi ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry yhtyy tähän muistutukseen. Esitys monimuotoisen luonnon säilymisen ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi sekä ilmastonmuutosta jarruttavan yhdyskuntarakenteen edistämiseksi Virkistysalueiden luontoarvot ja tiivis yhdyskuntarakenne tulee turvata kaavaratkaisuilla, sillä 1. niin tutkimuksen kuin kokemuksenkin mukaan mahdollisimman luonnonmukaiset metsä- ja muut luontoalueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja virkistäytymisen kannalta. Ne tarjoavat myös kouluille ja päiväkodeille helposti tavoitettavia mahdollisuuksia ulkoiluun ja ympäristö- ja luontokasvatukseen. 2. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lähivirkistysalueiden metsät ovat tärkeitä hiilen sidonnassa. Vanhat luonnontilaiset metsät pystyvät sitomaan hiiltä (jopa 40 kertaa) enemmän kuin hoidetut talousmetsät. Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. 3. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen tavoite taajama-alueiden suunnittelussa ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Tämä periaate on lausuttu myös Lappeenrannan ilmastopoliittisessa linjauksessa. PARANNUSESITYKSET Joutsenon taajamametsäsuunnitelman yhteydessä tarkistimme maastokäynnein muutamien lähivirkistysalueiden luontoa METSO -suojeluohjelman valintakriteereitä silmälläpitäen. Havaitsimme seuraavat kohteet, joiden luontoarvot ovat suojeluun soveltuvia ja tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi kiinnitimme osayleiskaavasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä huomiota muutamaan asuntoalueeseen keskustaajaman ulkopuolella. - Ahvenlammen lähivirkistysalue - Hernemäen ja Kuusiston metsät - Haukilahti Pulp Saimaan ranta- ja harjualue - Muukonsaaren AP/res asuntoalue - Mattilanniemen RA/AP-1 asuntoalue 1

3 Sivu 2/9 Ahvenlammen lähivirkistysalue Aluekokonaisuus rajautuu Ahvenlammen ympärillä olevalle lähivirkistysalueelle oheisen kartan mukaisesti. Suojelurajaus on merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja merkinnäksi ehdotamme SL merkintää. Lammen ympärillä oleva metsä on rakennepiirteiltään vaihtelevaa virkistysaluemetsää. Tyypiltään se on luonnontilaisen kaltaista sekametsää, jonka puulajisto on monipuolista ja paikoin erirakenteista. Metsäalueen eteläpään harjualueella on hienoja suppia, joiden rinteillä kasvaa järeitä sekä järeytymässä olevia haapoja, järeitä kuusia (potentiaalinen liito-oravan elinpiiri), raitoja, harmaaleppää, koivua, pihlajaa ja jonkin verran maalahopuuta ja pystyyn kuollutta puuta. Kun ei ajattele lähellä sijaitsevaa taajamaa, vaikutelma on paikoin lähes erämainen ja sellaisena hyvin virkistävä ja rauhoittava. Osalla metsäalueesta lahopuun määrä on tällä hetkellä niukahko. Syynä ovat muutamia vuosia sitten tehdyt hoitotoimenpiteet rantavyöhykkeellä ja polkujen lähimaastossa. Kauempana metsässä lahopuuta on enemmän ja lähitulevaisuudessa eri-ikäisen lahopuun määrä lisääntyy parantaen alueen vaihtelevuutta ja monimuotoisuusarvoja. Metsäalueella on myös lähes puhtaita kuusi- ja koivumetsän osia, joissa on järeitä haapoja. Etenkin lammen pohjois- ja koilliskulman alueella on hieno lehtimetsäinen alue, jota tulisi hoitaa niin, että alue pysyisi pääsääntöisesti lehtimetsänä eikä esimerkiksi kuusi pääsisi valtaamaan liikaa alaa. Pitemmällä aikavälillä lehtimetsä tulisi parantamaan alueen luonnon monimuotoisuutta, sillä lehtipuuvaltainen alue tulisi olemaan sopivaa harmaapäätikan, pikkutikan ja valkoselkätikan elinpiiriä. Rannan tuntumassa olevista pökkelöistä on aiemmin havaittu viitteitä valkoselkätikan ruokailusta, joten olisi tärkeää säästää alueelle muodostuvat lahopuut tikkojen ruokapuiksi. Liitteessä 1 on käsitelty Ahvenlammen alueen taajamametsäsuunnitelmaa ja taajamametsien merkitystä asukkaille. Uusimmissa tutkimuksissa yli 80 % ihmisistä pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. (Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, tutkimusraportti 2009 n:o 55 Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä ISBN ).. 2

4 Sivu 3/9 Hernemäen ja Kuusiston metsät Suojelunarvoinen metsä sijoittuu Hernemäen alueelle ja monimuotoisuutta tukeva lähivirkistysmetsä Kuusiston pohjoispuolelle. Suojelumetsä (1) on merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja lähivirkistysmetsä (2) yhtenäisellä vihreällä viivalla oheiseen karttaan. Suojelumetsä (1) merkitään SL merkinnällä ja lähivirkistysmetsä (2) V merkinnällä. Hernemäen metsäalue (1) on pääosiltaan tuoretta kangasta ja maaston muodoiltaan vaihtelevaa ja monia puulajeja sisältävää luonnontilaisen kaltaista metsää. Osassa metsää näkyy vanhojen metsänhoitotoimenpiteiden jälkiä, mutta ne ovat niin vähäisiä, että ne eivät heikennä metsän suojelullista arvoa. Metsä on luontaisesti muodostunutta sekametsää, joka sisältää kuusivaltaisia, mäntyvaltaisa ja lehtipuuvaltaisia osia, joissa on monipuolinen puuston rakenne ja lajisto (potentiaalinen liito-oravan elinpiiri). Metsän runsas ja monipuolinen lehtipuulajisto sisältää koivua, haapaa, raitaa, pihlajaa, harmaaleppää ja tervaleppää, jotka ovat tärkeitä monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Metsäalueen puiden ikärakenne vaihtelee kilpikaarnamännyistä nuoriin lehtipuihin. Järeiden vanhojen puiden kaaduttua on metsään muodostunut latvusaukkoja eli luontaisia metsän uudistumiskohtia, jotka pitävät metsän luonnontilaisen kaltaisesti erirakenteisena. Metsässä on paikoin monipuolisesti lahopuuta, pitkälle lahonnutta maapuuta, eri puulajien pökkelöitä ja kolopuita, pystyyn kuolleita järeitä keloja sekä lähiaikoina kaatuneita puita. Alueen lahopuusto parantaa monien eliölajien elinolosuhteita ja säilymistä alueella, kun metsän annetaan kehittyä ja uudistua luontaisesti. Kuusiston pohjoispuolen metsäalue (2) on tuoretta kangasta ja rakenteeltaan sekametsää, jossa lahopuun laatu ei vielä ole kovin monipuolinen, mutta kuitenkin kehittymässä hyvään suuntaan, jos metsän annetaan kasvaa ja kehittyä luontaisesti. Metsäalueen kehitys on hyvässä vaiheessa ja se voi tulevaisuudessa tarjota elinympäristön lisääntyvälle eliölajistolle, sillä lähialueella on monipuolisia alueita, joilta lajit voivat siirtyä tälle alueelle. Alue on myös tärkeä lähivirkistysalue, joka luo hyvät virkistäytymisen mahdollisuudet alueen asukkaille. Kun metsäalueet säilyvät luonnontilaisina tai sen kaltaisina, eliölajiston elinmahdollisuudet paranevat varsinkin, jos kytkeytyneisyys eri alueiden välillä säilyy. 3

5 Sivu 4/9 Haukilahti Pulp Saimaan ranta ja harjualue Suojelurajaus (1) on merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja monimuotoisuutta tukeva lähivirkistysmetsä (2) on merkitty yhtenäisellä vihreällä viivalla oheiseen karttaan. Suojelurajauksen kaakkoiskulman lähellä on huomionarvoinen pieni pähkinäpensaslehto (3), joka on merkitty karttaan oranssilla renkaalla. Sinisellä viivalla merkitylle alueelle esitämme SL merkintää ja vihreälle V merkintää. Suojelurajaus (1) muodostuu edustavasta rantalehdosta ja harjualueesta. Lehto on rehevä alue aivan Saimaan rannan tuntumassa. Huomiota herättävää lehdossa ovat erittäin järeät tervalepät koloineen ja kääpineen. Lehdossa asustaa liito-orava ja monilajinen linnusto, joille lehdon lahopuut tarjoavat ravintoa sekä pesintämahdollisuuksia. Lehdon lahopuista hyötyvät esimerkiksi pikkutikka, valkoselkätikka, harmaapäätikka ja pikkusieppo. Alueen keskeisimmät lajit on esitetty taulukukossa 1 ja tarkempi lajikohtainen katsaus liitteessä 2. Alueelta on myös säännöllisiä havaintoja lepakoista. Lehtoalueen lehtipuusto muodostuu järeistä tervalepistä, haavoista, koivuista, harmaalepistä, raidoista, tuomista ja pihlajista. Lehtoalueella on lukuisia kosteita tihkupintoja, jotka pysyvät sulina pakkasellakin. Alueen aluskasvillisuuden arvoista ei paksun lumikerroksen vuoksi ole tarkempaa tietoa, mutta metsän luonne ja eläinlajisto huomioiden on oletettavissa, että myös aluskasvillisuus on edustavaa ja monimuotoista. Harjualueen puuston pääpuulajina on mänty ja muina puulajeina koivu, kuusi, raita, pihlaja, leppä ja muutamat vaahterat. Harjualueella on säännöllisesti mäntykeloja ja koivu- ja raitalahopuita, jotka parantavat lajiston monimuotoisuusarvoja. Lehtoalueen arvoalueet kuuluvat ilmeisesti luonnonsuojelulain ja metsälain suojeltaviin luontotyyppeihin: tervaleppäkorpi, pähkinäpensaslehto ja pienvedet (lähteet, tihkupinnat). 4

6 Sivu 5/9 Lehdossa on paljon järeitä tervaleppiä, joissa on koloja ja kääpiä Tervalepät ovat järeitä ja tihkupinnat pysyvät avoinna kovillakin pakkasilla Harjualueen valtapuuna on mänty ja muina puulajeina ovat koivu, kuusi, raita, pihlaja, haapa ja jonkin verran vaahteroita vanhojen pihapiirien liepeillä. Männyn keloja on säännöllisin välimatkoin kautta koko harjualueen ja järeitä koivulahopuita on mukavasti ylläpitämässä lahopuulajiston monimuotoisuusarvoja. Alueella on vanhoja kilpikaarnamäntyjä ja paikoin männyissä on männynkääpää, joka myös kertoo siitä, että alueella on säilynyt iäkästä puustoa pitemmän ajan. 5

7 Sivu 6/9 Kelojen ja koivulahopuiden jatkuvuus parantaa aluekokonaisuuden monimuotoisuusarvoja, oikealla männynkääpä Virkistys- ja suojeluarvot käyvät käsi kädessä Suojelualueeseen rajautuva lähivirkistysalue toimii suojelualueen tukialueena ja parantaa aluekokonaisuuden monimuotoisuusarvoja. Näin virkistys- ja suojeluarvot käyvät käsi kädessä. Lähivirkistysalueen metsiä tulee hoitaa niin, että metsät uudistuvat luontaisesti ja lahopuun jatkuvuus turvataan. 6

8 Sivu 7/9 Keskeisimmät rantalehdossa ja harjualueella havaitut lajit on taulukoitu ja merkitty eri luokitusten mukaan. Uhanalaisia lajeja on 11, EU:n lintudirektiivin lajeja 9, Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 3, luonnonsuojelulain uhanalaisia lajeja 6 ja alueellisesti uhanalaisia lajeja 2. Laji Uhanalaisuus Laji Uhanalaisuus Nuolihaukka Ampuhaukka 1)2)4) VU Teeri 1)2)3) NT Pyy 2) LC Käki 1)5)2a NT Lehtopöllö Viirupöllö 2) LC Varpuspöllö 2)3) LC Käenpiika 1)4) VU Palokärki 2) LC Harmaapäätikka 1)2)5)2a NT Käpytikka Pikkutikka 1)4) VU Valkoselkätikka 1)2)4) CR Peukaloinen Viitakerttunen Kultarinta Mustapääkerttu Tiltaltti 1) VU Idänuunilintu Pikkusieppo 1)2)4) NT Punarinta Satakieli Pyrstötiainen Puukiipijä Kottarainen 1) NT Liito-orava 1)3)4) VU 1) Uhanalaiset 2) EU:n lintudirektiivi ja nisäkkäät 3) Suomen kansainväliset vastuulajit 4) Luonnonsuojelulain 46 ja 47 :ssä tarkoitetut uhanalaiset lajit 5) Alueellisesti uhanalainen, (Etelä-Karjalan eteläosa 2a, Etelä-Karjalan pohjoisosa 2b) CR Äärimmäisen uhanalaiset EN Erittäin uhanalaiset VU Vaarantuneet NT Silmälläpidettävät LC Elinvoimaiset Taulukko 1 Linnuston havaintotiedot on koonnut Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Tiirahavaintotietokannasta ja yksityisten aktiivisten lintuharrastajien havaintotiedoista. Tarkempi lajikohtainen katsaus on liitteessä 2. Esitys yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Ympäristöministeriön ohjeissa tähdennetään yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja suuntaamista lähemmäs palvelukeskuksia. Nyt osayleiskaavassa on esitetty uusia asuinalueita kauas palvelukeskuksista, mikä hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja lisää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Suunta on täysin vastoin yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen parantamiseksi tulee Muukonsaaren ja Mattilanniemen kaavoituksesta asuinalueiksi luopua. Muukonsaari Kaavaesityksessä Muukonsaareen on esitetty pientalovaltainen asuntoalue AP/res. Esitetty aluevaraus ei tue ministeriön ohjetta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, vaan tässä tapauksessa asutus hajaantuu kauemmaksi palvelukeskuksista ja lisää siten liikennettä ja päästöjä. Myös asutusalueen perustamiskustannukset muodostuisivat suuriksi (näinä niukkoina aikoina), kun saareen jouduttaisiin tekemään kallis silta sekä jätevesiviemärit. 7

9 Sivu 8/9 Saaressa on useita arvokkaita luontokohteita ja luonnonsuojelualueita. Alueen rakentaminen lisäisi merkittävästi häiriöitä linnuston pesinnälle vakituisen asutuksen ja liikenteen muodossa. Häiriövaikutus muuttuisi jatkuvaksi ja ympärivuotiseksi, kun se aiemmin on ollut vain satunnaista saaren ollessa virkistyskäytössä ja erillään mantereesta. Alueelta tehdyn luontoselvityksen mukaan saaressa pesivä kalasääski pesii luonnon pesässä. Koska kalasääski kuuluu uhanalaisiin lajeihin, ei sen pesintää saa häiritä. Helsingin yliopiston luonnontieteellisen eläinmuseon rengastustoimiston asiantuntijan (Urpo Koponen) mukaan kalasääsken pesän suojaetäisyys häiriölähteeseen tulee olla m, jotta pesintä voidaan turvata. Rantarakentamisen osalta asiantuntijat ovat päätyneet 500 m suojaetäisyyteen, koska häiriö on tulkittu vakituista asutusta vähäisemmäksi. Ohessa ote kaavakartasta, johon on merkitty kalasääsken pesä sinisellä täplällä ja 500m suojaetäisyys punaisella, 800m suojaetäisyys oranssilla ja 1000m suojaetäisyys vihreällä. Eri suojaetäisyydet havainnollistavat, että kaavassa esitetty aluevaraus AP/res ei ole järkevä eikä suotava saaren luontoarvot huomioiden. Esitämme että Muukonsaari säilytetään virkistyskäytössä, eikä sinne siten suunnata lisärakentamista. 8

10 Sivu 9/9 Mattilanniemi Alue on kaukana kaikista palveluista eikä sinne kulje julkista liikennettä, myös kunnallistekniikka puuttuu. Esitetty pientalovaltainen asutusalue RA/AP-1 hajauttaisi yhdyskuntarakennetta vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joissa yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään ja vähentämään liikenteen määrää. Esitämme RA/AP-1 merkinnän poistamista ja alueen käytön säilyttämistä entisellään tai alueen merkitsemistä MU merkinnällä, mikä tukisi paremmin alueen aiempaa käyttötarkoitusta. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry pyytää kaupungilta kirjallisen vastauksen jätettyyn muistutukseen. Liitteet: Liite 1 Huomioita Joutsenon taajamametsäsuunnitelmaan Liite 2 Tarkempi lajikohtainen katsaus lehtoalueen linnustosta 9

11