PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23868.10. Turku, 28.01.2011"

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaavoitus Pohjavesialueet Natura-alueet VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET TAVOITTEET VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA PORISSA RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Rahoitus maksuilla Ulkopuolinen rahoitus YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET ALUEELLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEET A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIYHTYMÄT TALOUSVEDEN HANKINTA HAJA-ASUTUSALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIETTEET HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET HAJA-ASUTUKSEN TALOUSVEDEN KEHITTÄMISTARPEET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KEHITTÄMISTARPEET B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA JA JAKELU Vedenottamot Vedenkulutus Vesijohtoverkosto Poikkeusolojen vedenhankinta JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JÄTEVESIEN KÄSITTELY HULEVEDET ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesilaitos Viemärilaitos AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

3 8. KEHITYSENNUSTEET VEDENHANKINTA JA JAKELU VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY KEHITTÄMISTARPEET C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET SUUNNITELMAN TOTEUTUS SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO TIIVISTELMÄ LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta (mk 1:80 000) Kartta 102 Toiminta-aluekartta (mk 1:80 000) / ARY / ARY / JOT VALMIS / ARY / ARY / JOT LUONNOS / ARY / ARY / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ: E JOHDANTO Porin kaupunki ja Noormarkun kunta liittyivät yhteen Porin kaupungiksi Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää yhdistyneen kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto Porin Veden toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 saakka ja kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 saakka. Suunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Porin kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen ja suunnittelijana Jonna Tuomiranta. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Porin Vedestä Ilkka Mikkola, Jouko Halminen ja Hannu Ruohomaa sekä Porin kaupungin ympäristövirastosta Jari Lagerroos ja Anne Vuohijoki, teknisestä palvelukeskuksesta Markku Mäkitalo ja kaupunkisuunnittelusta Risto Reipas. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Porin kaupunki, johon Noormarkun kunta liittyi vuoden 2010 alussa. Porin kaupunki sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Porin seutukunnassa sekä kuuluu Varsinais-Suomen ELY:n (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Lounais-Suomen AVI:n (Aluehallintovirasto) toimialueisiin. Ympäristölupa-asioissa alue kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen toimialueeseen. Porin rajanaapureita ovat Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila.

5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/31 Porin kaupungin kokonaispinta-ala on 1 704,10 km 2, josta maapinta-alaa on 833,99 km 2 ja vesipinta-alaa 870 km 2. Vesipinta-alasta 25,41 km 2 on makeaa vettä ja 844,70 km 2 merivettä. Pori sijaitsee Kokemäenjoen suulla. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Porin ja Noormarkun keskustaajamat sekä Meri- Porin alue. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Tilastokeskuksen mukaan Porin väliluku oli asukasta vuonna Viimeisten 20 vuoden aikana kaupungin väestömäärä on pysynyt ennallaan ja väestö on voimakkaasti keskittynyt taajamiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty väestömäärän kehitys. Taulukko 2.1 Porin väestömäärän kehitys v (mukaan lukien Noormarkku) Pori Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2009 yhteensä (keskimäärin 2,0 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä Porissa oli vuonna 2009 yhteensä kappaletta. Vuonna 2007 Porin kaupungin työpaikoista 70,3 % oli palvelualalla. Jalostuksen osuus oli 28,7 % ja alkutuotannon 1,0 %. Vuonna 2007 työpaikkojen määrä oli kpl. 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Porin kaupungin väestömäärä tulee kasvamaan n hengellä vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin väestöennuste vuoteen Taulukko 2.3. Porin väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus) Pori Väestö keskittyy entistä enemmän taajamiin. Tämä johtuu alkutuotannon työpaikkojen vähenemisestä ja väestön ikääntymisestä samalla kun palvelut ja tuotantotoiminta keskittyvät kuntakeskuksiin. Samanaikaisesti taajamissa toteutetaan asumisrakenteen tiivistämistä. 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaavaan sisällytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä luodaan tulevaisuuden linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Maakuntakaavassa osoi-

6 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/31 tetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto (Satakuntaliitto). Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Hyväksytyn maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntakaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, jossa kaava saanee vahvistuspäätöksen reilussa vuodessa. Näin ollen vahvistuttuaan Satakunnan seutukaava 5 sekä muut maakunnan alueella olevat seutukaavojen osat kumoava Satakunnan maakuntakaava tullee vahvistetuksi vuonna Satakunnan maakuntakaavassa on otettu mukaan seuraavat Porin vesihuoltoa koskevat kohteet: Rakennettu vedenottamo, 5 kpl Rakennettu tekopohjavesilaitos, 1 kpl Pori Luvia yhdysvesijohto, rakennettu Pori Ulvila yhdysvesijohto, rakennettu Pori Pomarkku yhdysvesijohdon tarve Pori, Noormarkku Ulvila yhdysvesijohdon tarve Jätevedenpuhdistamo, 1 kpl Noormarkku Pori siirtoviemäri, rakennettu Ulvila Pori siirtoviemäri, rakennettu Luvia Pori siirtoviemäri, rakennettu Pomarkku Pori siirtoviemärin tarve Yleiskaavoitus Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Porin kaupungin alueella on voimassa 11 yleiskaavaa. Kantakaupungin yleiskaava 2025, joka tarkistaa voimassa olevan Meri-Porin yleiskaavan, on tullut oikeusvaikutteisena lainvoimaiseksi alkuvuonna Tahkoluodon sataman ja sen ympäristön sekä Peittoon teollisuusalueen osayleiskaavat ovat vireillä. Vuoden 2010 alussa käynnistetään Noormarkku-Toukarin yleiskaavan laadinta. Toukarin alue on osa kantakaupungin tulvariskin hallintaa. Seuraavaksi on tarpeen käynnistää eteläisen Porin ja Yyterinniemen yleiskaavojen tarkistaminen. Porin ja Noormarkun kuntaliitos edesauttaa maankäytön tehokasta järjestämistä vyöhykkeillä Hyvelä-Söörmarkku ja Ruosniemi-Noormarkun keskusta.

7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/ Asemakaavoitus Asemakaavoitettuja alueita ovat Porin kantakaupunki, Meri-Pori, Söörmarkku ja Noormarkun keskustaajama. Asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevilla kartoilla 101 ja 102. Lähivuosien asemakaavoituskohteet ovat seuraavat: Kaupunkikeskusta (Läntinen kantakaupungin osa) Itäinen kantakaupunki Pohjoinen kantakaupunki Läntinen kantakaupunki Meri-Pori Käynnistyneessä Kompakti kaupunki hankkeessa analysoidaan ja suunnitellaan lähiöiden avaamista ympäröivään kaupunkiin. Porin kantakaupunki tiivistyy ja luvuilla rakennetut kerrostaloalueet ovat olennainen osa rakennetta. Hankkeen alueita ovat itäisessä kantakaupungissa Impola, Sampola, Väinölä, pohjoisessa kantakaupungissa Pormestarinluoto ja Meri-Porissa Pihlava. Syksyllä 2009 Porin kaupunki on päässyt mukaan unkarilaisen ystävyyskaupungin Egerin johtamaan Euroopan Aluekehittämisrahaston URBACT-II ohjelmasta rahoituksen saaneeseen SURE-hankkeeseen. Eurooppalaisten kaupunkien yhteistyössä etsitään keinoja taantuvien kaupunkialueiden sosiaalis-taloudelliseen elvyttämiseen Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaavoja on Porissa 48 kpl yhteispinta-alaltaan ha Pohjavesialueet Porin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan yhteensä yhdeksän luokiteltua pohjavesialuetta, joista seitsemän on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi (luokka I). Luokan I pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 14,91 km 2, pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala yhteensä 6,22 km 2 ja teoreettinen antoisuus yhteensä m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet.

8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/31 Taulukko 2.4 Porin kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto). Kokonaisantoisuus Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispintaala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] [m 3 /d] Matalakoski I 2,17 0, Finpyy I 3,05 1, Keskusta II 0,47 0, Harjakangas I 2,81 1, Kaapola 2 II 0,36 0, Ulasoori- Vähärauma I 1, Ahlainen I 2,37 1, Karjaranta I Lamppi I 3,4 1, Yhteensä 15,74 6, Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa Natura-alueet Porin kaupungin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan kahdeksan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin Naturaalueet, niiden pinta-alat ja Natura-verkostoon liittämisen peruste. Taulukko 2.5 Porin kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat Natura-alueet (Valtion ympäristöhallinto). Natura-alue Pinta-ala [ha] Peruste Pitkäsuo 448 SCI Poosjärvi 794 SPA Inhottujärvi 604 SPA Kokemäenjokisuisto SCI, SPA Gummandooran saaristo SCI, SPA Pooskerin saaristo SCI, SPA Preiviikinlahti SCI, SPA Kuuminaistenniemi 274 SCI SCI=(Sites Of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Natura-alueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101.

9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/31 3. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 3.1 TAVOITTEET Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA PORISSA 1. Vesihuoltolaitoksen talous Tärkein vesihuollon painopiste on vesihuoltolaitoksen taksojen pitäminen riittävällä tasolla palvelutasojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omarahoitteisuuden takaamiseksi. Porin Vesi toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena, jonka kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidosta. Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. 2. Verkoston saneeraus Toinen painopiste on turvata pysyvästi riittävä taso verkostojen ja laitosten saneerausinvestoinneille. Vuotovesien vähentämiseen ja verkostojen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.

10 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/31 3. Asemakaava-alueiden vesihuolto Vesihuoltolaitoksen kykenee toteuttamaan kaupungin kaavoitus- ja tonttituotantoohjelman edellyttämät vesihuoltoinvestoinnit, mukaan lukien kaavoitettavat kylätaajama-alueet. 4. Vesihuoltolaitoksen toiminnan lisääminen alueellisesti Vesihuollon yhteistyötä tiivistetään alueen kuntien välillä. Tavoitteena on kuntien alueellisen vesihuoltoyhtiön perustaminen. 5. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Vuotovesiprosentti on alle 10 % ja vesijohtovuotojen lukumäärä on alle 80 vuonna Viemäriverkoston hyvä toimintakyky Vuotovesiprosentti on alle 25 % eikä yleisestä viemäristä aiheutuvia viemäritulvia esiinny vuonna Talousveden hyvä laatu Turvataan hyvä talousveden laatu myös tulevaisuudessa. 8. Jätevesien puhdistus Jätevedenpuhdistuksen kehittämisinvestoinnit ovat valmistuneet vuonna 2010, minkä jälkeen jätevedenkäsittelyn painopisteenä on tilanteen vakiinnuttaminen ja ympäristöluvan ehtojen noudattaminen. 9. Puhdistamolietteen loppusijoitus on ratkaistu Puhdistamolietteen loppusijoitus on pysyvästi ratkaistu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. 10. Kriisitilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa pääpainona on Lukkarinsannan varavesilaitoksen rakentaminen, toiminnallisesti kriittisten päävesijohtojen, viemäreiden ja pumppaamojen saneeraus sekä valmiussuunnitelmien pitäminen ajan tasalla ja kehittäminen. 11. Haja-asutuksen vesihuolto Porin kaupungissa on voimassa seuraavat haja-asutusalueiden vesihuollon periaatteet (periaatteet ovat alun perin laadittu vuonna 1988): 1. Yleisperiaate on, että haja-asutusalueilla vesihuollon järjestämisvelvollisuus on kiinteistöillä itsellään. 2. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) avustaa vesihuollon kehittämisessä antamalla asiantuntija-apua. 3. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) tiedottaa vesihuollon kehittämismahdollisuuksista paikallisesti järjestettävissä tilaisuuksissa.

11 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/31 4. Mikäli jossain asuintihentymässä alkaisi esiintyä laajahkoa halua yhteisen vedenhankinnan kehittämiseen, neuvotaan hankkeiden organisoinnissa 5. Pääperiaatteena kustannusten osalta on se, että kiinteistöt itse maksavat vesihuollostaan aiheutuvat kustannukset. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) antaa neuvoja valtionapuanomusten tekemisessä. Mikäli kaupunki haluaa tukea joitakin erillisiä alueita, olisi tuki annettava suoraan yksityisille kiinteistöille tai esim. vesihuolto-osuuskunnille kaupunginhallituksen erillismäärärahoista. 6. Vesihuoltolaitoksen kustannuksia ja sitä kautta kaava-alueiden asukkaiden vesihuollon kustannuksia haja-asutusalueiden vesihuolto ei saa lisätä. Edistäminen ja kehittäminen Edistetään haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoden 2014 alkuun asti. Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Varataan kaupungin talousarvioon vuoteen 2014 saakka summa, jolla avustetaan haja-asutuksen vesihuollon rakentamista. Kylissä, haja-asutusalueiden asutuskeskittymissä ja esim. rakennettavien siirtoviemärien läheisyydessä viemäriverkostoa voidaan rakentaa vesiyhtymien (esim. vesiosuuskunta) voimin. Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho. Viemäröintialueet jakaantuvat seuraaviin ryhmiin: I. Tulevat toiminta-alueet / Porin Vesi Porin Vesi toteuttaa Yleensä uusia kaavoitettavia alueita Normaali liittymismaksu II. Mahdolliset viemäröintialueet / esim. vesiosuuskunta Esim. osuuskunta toteuttaa, ei Porin Vesi Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä Osuuskuntien esityksistä kaupunginhallitus vahvistaa osuuskunnille toiminta-alueen Porin Vesi perii osuuskunnalta yhden liittymismaksun. Liittymismaksu suuruus määräytyy kuten kerrostaloilla Porin Veden voimassa olevan taksan mukaisesti. Vesiyhtymien verkostojen luovuttaminen Porin Vedelle Porin Vedellä on voimassa seuraavat periaatteet vesiosuuskuntien omistamien vesijohto- tai viemärilaitteiden luovuttamisesta Porin Vedelle. Mikäli osuuskuntien verkostoja tai laitteita luovutetaan Porin Vedelle, tulee vastaanotettavien osuuskuntien olla rekisteröityneitä ja täyttää ainakin seuraavat ehdot: 1. Verkostojen ja niihin liittyvien laitteiden tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti hyväkuntoisia ja nykyisin voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti rakennettuja.

12 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/31 2. Tonttijohto venttiileineen kuuluu aina kiinteistön vastuulle ja kunnossapitoon. Jokaisessa tonttijohdossa on oltava oma sulkuventtiilinsä. Tonttijohdon liitoskohta (kunnossapidon vastuuraja) määritetään yhtenevin perustein: - runkolinja - ellei selkeää runkolinjaa ole, niin liitoskohta määrätään enintään 100 metrin päähän kiinteistön rajasta, kuitenkin siten että alle 63 mm:n putkea ei katsota runkoputkeksi 3. Kiinteistöillä on oltava hyväksyttävät vesimittarit asianmukaiseen tilaan sijoitettuina. 4. Kiinteistökohtaiset pumppaamot jäävät aina kiinteistönomistajan vastuulle. 5. Kaikista niistä runkolinjaosuuksista, jotka tulisivat Porin Veden vastuulle, on oltava luotettava dokumentit, joista ilmenevät: - runkolinjojen, kaivojen, venttiilien ja muiden laitteiden sijainti- ja ominaisuustiedot (verkostokartat). 6. Kaikista runkolinjaosuuksista on oltava maanomistajan ja vesiosuuskunnan välillä tehty sopimus, jossa putkiston haltijalle taataan oikeus liikkua ja toimia vapaasti ja korvauksetta johtolinja-alueella verkoston huolto- ja korjaustarkoituksessa. Tämän työalueen leveyden on oltava vähintään kolme metriä keskeisesti johtolinjasta molempiin suuntiin eli yhteensä vähintään kuusi metriä. Tätä johtolinja-aluetta tulee voida käyttää myös kulkemiseen jonkun toisen maanomistajan alueella olevalle johto-osuudelle. Sopimuksen tulee sisältää ehto, että johtorasitealue säilyy silloinkin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu ja sisältää ne muut ehdot, jotka vaaditaan, kun kaupunki myöhemmin hakee johtorasitteen perustamista sopimuksen perusteella. Sopimuksen tulee olla siirrettävissä Porin Vedelle. 7. Vedenalaisia putkistoja ei pääsääntöisesti oteta Porin Veden haltuun. 8. Porin Vedelle siirtyvillä jätevesiosuuskuntien linjapumppaamoilla tulee olla asianmukainen hälytyksensiirtojärjestelmä. Kaikkien Porin Veden haltuun tulevien osuuskuntien osakkaiden tulee tehdä vesisopimus Porin Veden kanssa. Luovutus Porin Vedelle tapahtuu veloituksetta. Luovutushetkellä omistusoikeus ja kunnossapitovastuu siirtyvät Porin Vedelle. Yhtymä purkaa hallintonsa ja toimintansa ilman Porin Vedelle jääviä velvoitteita. Luovutuksesta tehdään sopimus, jossa luovutuksen ehdot sovitaan yksityiskohtaisesti. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta.

13 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/ Rahoitus maksuilla Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot) Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus (ent. alueellinen ympäristökeskus) ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle (ent. alueelliselle ympäristökeskukselle). ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion

14 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/31 budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY-keskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEET Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.

15 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/31 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Porin kaupungin suurimmat asutuskeskittymät ovat Porin kantakaupunki, Meri-Pori ja Noormarkku. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteessä HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Porin kaupungissa keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 1 % (n asukasta) ja viemäriverkoston ulkopuolelle n. 10 % (n asukasta) kaupungin väestöstä. Vesijohtoverkostoa on laajennettu laajasti kaupungin alueelle ja kaikki taajamat ja kylät ovat sen piirissä. Viemäriverkostoa on lähinnä Porin ja Noormarkun keskustaajamissa sekä Meri-Porissa ja Ahlaisissa. Kaupungin alueella on kyliä ja teiden varsien asutusta, jotka olisi mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa viemäröidä. 5.1 VESIYHTYMÄT Porin alueen vesijohdon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla toimii n. 100 vesiyhtymää (vesiosuuskuntaa tai vesijohtokimppaa ). Nämä hoitavat Porin Veden toimittaman veden jakelua osakaskiinteistöilleen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin kaupungin alueella toimivat suurimmat vedenjakelun vesiyhtymät. Taulukossa esitetyn lisäksi haja-asutusalueilla toimii lisäksi viitisenkymmentä alle 10 osakkaan vesijohtokimppaa, jotka saavat talousvetensä Porin Veden vesijohtoverkostosta.

16 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/31 Taulukko 5.1 Porin kaupungin alueella toimivat suurimmat vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunta Liittymiä Ahlainen 250 Lyttylä 189 Viasvesi 145 Lattomeri 132 Isoniitty-Riisvilja-Kellahti 102 Lassila-Kairila 70 Kuuminainen 70 Toukari 69 Lamppi-Ylikylä 65 Niittymaa 2 47 Bastuskeri-Anttoora 46 Lampaluoto 45 Kellahti-Alakylä-Ämttö 45 Niittymaa 1 42 Preiviikin rantantie 34 Pinomäki-Sonninmäki 32 Metsäkulma Purolantie 30 Rosenlew Kaunismäki 26 Metsäkulma Välimaantie 25 Yyteri Heikkilänmäki 24 Pikakylä Mäkeläntie 23 Yyteri Sepänmäki 21 Mooskeri Metsäkulmanraitti 20 Katiskalahden vesikimppa 20 Käärmemäen vesikimppa 20 Flota 13 Yhteensä ~1600 Lisäksi Porin kaupungin alueella toimii muutamia jätevesiyhtymiä, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.2 Porin kaupungin alueella toimivat jätevesiosuuskunnat. Jätevesiosuuskunta Liittymiä Kyläsaari 270 Lamppi 113 Pinomäki/Honkaluoto 80 Toukari 80 Huvilajuopa 50 Ulasoori 28 Sepänmäki 21 Holminkuja 13 Yhteensä ~ TALOUSVEDEN HANKINTA HAJA-ASUTUSALUEILLA Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo.

17 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/31 Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöistä ilmoitetaan toimenpideluvalla. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.4 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIETTEET Haja-asutusalueilla syntyviä saostus- ja umpikaivolietettä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietettä otetaan vastaan Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2009 lietteitä otettiin vastaan yhteensä m 3. Porin lisäksi lietteitä otettiin vastaan Pomarkusta, Merikarvialta ja Luvialta. Lisäksi lietteitä on alettu ottaa vastaan myös Ulvilasta kunnan jätevedenpuhdistamon poistuttua käytöstä syksyllä 2010.

18 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/ HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteiden varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6. HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 6.1 HAJA-ASUTUKSEN TALOUSVEDEN KEHITTÄMISTARPEET Porin kaupungin alueella vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet sekä suuren osan ranta-alueiden vapaa-ajan kiinteistöistä. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa laajentamalla voidaan turvata vedenhankintaa. Porin kaupungin alueella vesijohto on laaja ja verkoston laajentamistarvetta ei juurikaan ole. Kiinteistönomistajien olisi suositeltavaa seurata kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KEHITTÄMISTARPEET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteenä (Liite 1) ja liitekartassa (Yleiskartta 101) on esitetty verkoston tarvealueet.

19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/31 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Porin kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja käsittelystä vastaa Porin Vesi. Vesihuoltolaitos toimii liikelaitoksena ja sen kirjanpito on eriytetty Porin kaupungin kirjanpidosta. Porin Veden johdosta vastaa liikelaitoksen johtajan lisäksi 11 johtokunnan jäsentä. Porin Vesi jakautuu laitosyksikköön ja verkostoyksikköön. Laitosyksikön tehtäviin kuuluu: Raakaveden hankinta Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, paineenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jätevedenpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuvesistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäiliöissä ja verkostossa Lietteiden käsittely ja sijoittaminen Verkostoyksikön tehtäviin kuuluu Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen Johtokartaston laadinta ja ylläpito Asiakaspalvelu ja laskutus Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen uudis- ja saneerausrakentaminen Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot 7.2 VEDENHANKINTA JA JAKELU Vedenottamot Porin alueen vedenhankinta perustuu raakaveden ottoon Kullaanjoen vesistöstä sekä tekopohjaveden valmistukseen Harjakankaalla. Ennen tekopohjavesivaihetta raakavesi puhdistetaan kemiallisesti. Tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön v Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän luvan mukaan laitoksella on lupa pumpata tekopohjavettä m 3 /d. Vedenottamolla on kaksi erillistä kaivoaluetta, joilla on yhteensä neljä kuilukaivoa ja kahdeksan putkikaivoa. Vuodesta 1989 lähtien raakavesilähteenä on toiminut Tuurujärvi, josta vesi johdetaan Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Joutsi-, Tuuru- ja Palusjärven säännöstelyä hoitaa Porin Vesi Länsi-Suomen vesioikeuden luvassa annettujen lupaehtojen mukaisesti. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien (DynaSand) kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen

20 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/31 pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidia annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista. Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun alueen viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Vuonna 2009 Harjakankaalta pumpattiin talousvettä kulutukseen n m 3 /d. Veden laatua tarkkaillaan päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ahlaisten kylätaajaman vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Porin Veden vesijohtoverkoston pituus Ahlaisisissa on alle 10 km, jonka lisäksi alueelle on rakennettu vesiosuuskunnan verkostoa. Porin Veden verkostoon liittyneiden vedenkulutus on n. 100 m 3 /d. Lisäksi vettä toimitetaan myös vesiosuuskunnalle. Porin Veden verkostoon on liittynyt n. 550 asukasta. Vesijohtoverkostoon pumpataan Ahlaisten soraharjun pohjavettä, jolle tätä ennen on suoritettu ph:n säätö ilmastamalla ja desinfiointi UV-säteilyllä. Noormarkun alueen vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Porin Veden vesijohtoverkoston pituus on n. 110 km. Verkostoon on liittynyt n asukasta. Liittyneiden vedenkulutus on n. 740 m 3 /d. Noormarkun alue ottaa käyttövetensä Kankaan pohjavesilaitokselta. Kankaan pohjavedenottamolla on käytössä kaksi kaivoa ja ottamo sijaitsee Matalakosken pohjavesialueella. Porin Veden varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Harjakankaan (Noormarkku) pohjavesilaitos sekä Sachtleben Pigments Oy:n pintavesilaitos. Lukkarinsannan, Vähärauman ja Harjakankaan (Noormarkku) laitoksien toimintavalmiudesta pidetään huolta säännöllisillä koekäytöillä, jotta ne ovat käyttönotettavissa Harjakankaan vedentoimituksen häiriötilanteissa. Vuonna 2009 Vähärauman pohjavedenottamo oli käytössä suuren vesijohtovuodon yhteydessä muutaman tunnin yhden vuorokauden aikana. Harjakankaan (Noormarkku) vedenottamo oli jokapäiväisessä käytössä kesäkuun 2010 loppuun saakka, jolloin se muutettiin varalaitokseksi. Lukkarinsannan pintavesilaitos tullaan käytännössä rakentamaan uusiksi vuosien aikana. Veden laadun tarkkailua suoritetaan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Porin Veden vedenottamoiden sijainti on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden luvat ja vedenottomäärät vuonna 2009.

21 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/31 Taulukko 7.1 Porin vedenottamoiden luvat ja vedenotto v Vedenottamo Harjakankaan tekopohjavesilaitos (Pori) Harjakankaan vedenottamo (Noormarkku) Vähärauman/Ulasoorin pohjavedenottamo Lukkarinsannan pintavesilaitos Sachtleben Pigments Oy varavesilaitos Ahlaisten pohjavedenottamo Kankaan vesilaitos Lupa L-S VEO 1978 L-S VEO 1984 L-S VEO 1998 Ottolupa [m 3 /d] Käyttö 2009 [m 3 /d] Käsittely / Lisätietoja raakaveden otto, saostuskemikaali, flotaatio, hiekkasuodatus, tekopohjavedenmuodostus allasimeytyksellä, desinfiointi, alkalointi alkalointi, desinfiointi / varaottamo desinfiointi / varaottamo desinfiointi / varaottamo desinfiointi /varaottamo ilmastus, desinfiointi alkalointi, desinfiointi Tuurujärvestä otettu raakavesi on tasalaatuista. Veden KMnO 4 -luku vaihtelee vuodenajasta riippuen välillä mg/l. Suurimmilla puhdistustehoilla otetaan vettä lisäksi Tyvijärvestä. Ahlaisten pohjaveden laatu on varsin hyvä ja vesi voidaan sellaisenaan ph-säädön ja UV-desinfioinnin jälkeen pumpata verkostoon. Harjakankaalla käsitelty vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Ahlaisissa verkostoon pumpattu vesi on erittäin hyvälaatuista ja vastaa asetettuja vaatimuksia ja suosituksia. Verkostoveden laatu täyttää pääsääntöisesti asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Joitakin kohonneita laatusuositusarvoja saattaa esiintyä satunnaisesti, mutta pysyviä vaatimus- ja suositustason ylityksiä ei ole. Talousveden laatuhäiriöiden varalta on Porin Vedellä henkilökunnalle toimintaohje Toimenpiteet veden laadun häiriötilanteissa Vedenkulutus Porin Vesi toimittaa talousvettä kulutukseen keskimäärin m 3 /d (2009). Laitos toimittaa vettä n asukkaalle. Laitoksen vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja laitoksen toimittaman veden jakautuminen eri verkostoalueilla on esitetty seuraavassa taulukossa.

22 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/31 Taulukko 7.2 Porin vesihuoltolaitoksen vesijohdon liittyjämäärät ja verkostoon toimittama vesimäärä vuosina Porin kantakaupungin verkostoalue liittyjämäärä as verkostoon pumpattu m 3 /d Ahlaisten verkostoalue liittyjämäärä as verkostoon pumpattu m 3 /d Noormarkun verkostoalue liittyjämäärä as verkostoon pumpattu m 3 /d Verkostot yhteensä liittyjämäärä as verkostoon pumpattu m 3 /d Liittymis-% % Ominaisvedenkulutus l/as d Laskutettu vedenkulutus m 3 /d Muihin kuntiin myyty vesimäärä m 3 /d Laskuttamaton (hukkavedet) m 3 /d Hukkavesi-% % 8,2 15,5 Porin Veden vesijohtoverkostosta on kaksi yhdysvesijohtoa Luvian kunnan vesijohtoverkostoon. Sopimusten mukaan Porin Vesi on sitoutunut toimittamaan Luvian kunnalle vettä korkeintaan 700 m 3 /d. Vuonna 2009 vettä myytiin 22 m 3 /d. Porin Veden ja Ulvilan kaupungin vesijohtoverkostot on yhdistetty Isojoenrannassa ja Harmaalinnassa. Vedentoimitussopimus Porin ja Ulvilan välillä uudistettiin v Sopimuksen mukaan koko UIvilan kaupungin tarvitsema talousvesimäärä on mahdollista johtaa Porista. Vuonna 2009 Ulvilaan ei myyty vettä lainkaan. Porin suurimmat vedenkuluttajat vuonna 2009 olivat: Fortum m 3 Luvata m 3 PVO-Lämpövoima Oy m 3 Keskussairaala m 3 Sinerbychoff m 3 Osuuskunta Satamaito m 3 Pori Energia (Metallin lämpökeskus) m 3 Kaupunginsairaala m 3 Ravanin pesula m 3 Vapaa-aikavirasto (Urheilukeskus) m 3 Corenso m 3 Sampo-Rosenlew m 3 Keskusaukion kiinteistö m 3 Vapaa-aikavirasto (Uimahalli) m 3 Technip Offshore Finland m 3 Yyterin Kylpylähotelli m 3

23 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/ Vesijohtoverkosto Porin kaupungissa vedenjakeluverkosto kattaa lähes kaikki asutut alueet. Vuonna 2009 verkostoon oli liittynyt asukasta ja liittymisprosentti oli 99 %. Porin kantakaupungin vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on m 3 ja Porin tornin 500 m 3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus on m 3. Paineenkorotus on Vähäraumalla riittävän paineen ylläpitämiseksi Meri-Porin verkostossa sekä Kärmemäessä, jolla ylläpidetään painetta Hangassuon kaatopaikalle ja Luvialle menevissä vesijohdoissa. Porin kantakaupungin ja Noormarkun verkostoalueet ovat yhteydessä toisiinsa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen (Pori) ja Noormarkun Harjakankaan varavedenottamon välille rakennetulla yhdysvesijohdolla. Ahlaisten verkostosta ei ole yhdysvesijohtoa Porin kantakaupungin tai Noormarkun verkostoon. Porin Veden vesijohtoverkostojen kokonaispituus vuoden 2009 lopussa on seuraava: teräsputkea valurautaputkea asbestisementtiputkea muoviputkea yhteensä 27,4 km 153,8 km 51,8 km 549,3 km 782,3 km Erittäin huonokuntoisia vesijohtoja on suhteellisen vähän. Heikoin tilanne on n. 40 vuotta vanhoilla SG-valurautaputkistoilla, jotka on rakennettu savimaille ja jotka ovat syöpyneet voimakkaasti. Vanhemmissa harmaavalurautaputkistoissa ei syöpymää esiinny samassa mitassa kuin SG-valurautaputkissa, mutta näillä putkilla on taipumus maaperän liikkeiden myötä katketa. Putken katkeamat aiheuttavat vuosittain kymmeniä vuotokorjauksia, mutta eivät yleensä edellytä putken uusimista laajemmassa mitassa. Porin Veden vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Porin verkoston pääottamona toimii Harjakankaan tekopohjavesilaitos. Varaottamoina toimivat Lukkarinsannan pintavesilaitos ja Vähärauman/Ulasoorin pohjave-

24 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/31 denottamo Porin alueella, joista saadaan vettä yhteensä m 3 /d. Varaottamoina toimivat myös Noormarkun alueella Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamot, joista saadaan vettä yhteensä m 3 /d. Varaottamoista saadaan vettä yhteensä m 3 /d eli n. 270 l/as d. Varmuusluokka on I. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus Porin kaupungissa. Taulukko 7.5 Porin vesijohtoverkoston varmuusluokitus. Liittyneet [as] Pääottamo [m 3 /d] Varaottamot [m 3 /d] Poikkeusolot, käytössä [l/as d] Varmuusluokka Pori I Veden tuottaminen pääottamolta Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta on varmistettu kahden eri sähköntoimittajan liittymillä sekä dieselkäyttöisellä varavoimalaitoksella. Kaikki vedenottamot ottavat vetensä eri raakavesilähteistä. Ahlaisten alueen vedenottoa ei nykyisellään voida korvata muilla ottamoilla. Myös Ahlaisten laitoksella on varavoimakone sähkökatkojen varalle. Porin vesijohtoverkostosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Nämä palvelevat veden johtamista Porista naapurikuntiin. Korvaavaa vettä on mahdollista saada näistä Poriin niin pieniä määriä, ettei sillä ole käytännön merkitystä Porin vesihuollolle. Porissa poikkeustilanteisiin on varauduttu laatimalla vesilaitostoiminnan turvallisuussuunnitelma, toimintaohje veden laadun häiriötilanteessa sekä vesihuollon valmiussuunnitelma. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI Porin Veden viemäriverkoston liittyjämäärä oli vuoden 2009 lopulla n asukasta eli liittymisprosentti oli n. 90 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneiden määrä ja jätevesimäärät. Taulukko 7.6 Porin vesihuoltolaitoksen viemärin liittyjämäärät ja jätevesimäärät vuosina Liittyneet asukkaat as Liittymis-% % Puhdistamoille johdettu vesimäärä m 3 /d Teollisuuden jätevesi m 3 /d Luvian kunnan jätevedet m 3 /d Ulvilaan johdettu jätevesimärää m 3 /d Laskutettu jätevesimäärä yhteensä m 3 /d Asutuksen laskutettu jätevesimäärä m 3 /d Viemäriverkoston vuotovesi-% % 57,0 32,1

25 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/31 Porin viemäriverkoston pituus oli vuoden 2009 lopussa seuraava: jätevesiviemäri sekaviemäri sadevesiviemäri yhteensä 573,4 km 2,7 km 324,3 km 900,4 km Tästä määrästä on: betoniputkea muoviputkea ep-putkea teräsputkea lasitettua saviputkea yhteensä 282,2 km 589,6 km 0,4 km 0,2 km 28,0 km 900,4 km Porin Veden jätevesiviemäriverkosto on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. Viemäriverkostoa rakennetaan vuosittain toiminta-alueen laajetessa. Vanhaa verkostoa saneerataan määrärahojen puitteissa. Kiireellisin saneeraustarve on vanhoilla sekajärjestelmän viemäreillä. Viemäriverkosto on niin pitkä, että yksityiskohtaista tietoa verkoston kunnosta kaduittain ei voida ylläpitää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka vuosi on varauduttava siihen, että verkostosta tulee esiin kohtia, jotka vaativat pikaista korjausta, jotta vesihuoltopalvelut asiakkaalle voidaan turvata. Erillisviemäröintiä on edistetty niin, että sekaviemärit on saatu kokonaan poistettua käytöstä vuoden 2010 aikana. Porin alueen viemäriverkoston vuotovesiprosentti viemäriverkostossa vuonna 2009 oli 32,1 %. Vuonna 2008 vastaava luku oli 57,0 %. Noormarkun alueen viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli 47 % vuonna Porin Veden huollossa oli vuoden 2009 lopussa 136 pumppaamoa, joista laitoksen jätevesipumppaamoita oli 60. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita on 23 kpl sekä yksi kesävesipumppaamo. Muita Teknisen palvelukeskuksen alikäytäväpumppaamoita on 24. Muita Tpk:n pumppaamoita on kolme, vapaa-aikaviraston jätevesipumppaamoita yksi, tielaitoksen alikäytäväpumppaamoita kolme ja Porin Jätehuollon kaatopaikkavesipumppaamoita kuusi. Pumppuja pumppaamoissa on yhteensä 254 kpl. Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös ja tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Kaukovalvonta- ja kunnonvalvontajärjestelmässä oli vuoden 2009 lopussa 84 pumppaamoa. Hälytyksiä pumppaamoista tulee vuosittain satoja, mutta vain tärkeimmät siirretään päivystäjälle.

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

PYHÄSELÄN VESIOSUUSKUNNAN VIEMÄRÖINTISOPIMUS

PYHÄSELÄN VESIOSUUSKUNNAN VIEMÄRÖINTISOPIMUS SOPIMUS PYHÄSELÄN VESIOSUUSKUNNAN VIEMÄRÖINTISOPIMUS Sopijapuolet: Joensuun Vesi liikelaitos Muuntamontie 5 80100 Joensuu Pyhäselän vesiosuuskunta Kettämöntie 55 82210 Suhmura Joensuun Vesi liikelaitos,

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 2016 RAUMA 16.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KUULUMISIA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Edellytykset biotalouteen ja ruokaan

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 237 16.12.2015 9 Asianro 5922/10.03.01.00/2015 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku, MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23225.10 Turku, 10.05.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku,

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku, KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.11.2009 52 Työ: E23169.10 Turku, 30.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 03 RAHOITUSASIAT VESIHUOLLON TAKSA 2016 1 Liittymismaksu Hyväksytty valtuusto 16.11.2015/38 Voimaantulo 1.1.2016 Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Aika: 10.9.2014 klo 10.00 11.45 Paikka: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Pohjolankatu 14 Kokoushuone Kuutti, 2 krs Läsnä:

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Hinnasto alkaen

Hinnasto alkaen Hollolan Vesihuoltolaitos Hinnasto 1.1.2016 alkaen Tämä hinnasto korvaa edellisen 1.4.2015 voimaan tulleen hinnaston. Käyttömaksut Hollolan ja Hämeenkosken alueilla alv 0 % alv 24 % Vesimaksu 1,54 /m 3

Lisätiedot

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi 1 12.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2016 A. Talous Käyttötalous 1 000 Tot 3/2015 TA 2016 Tot 3/2016 % ta:sta Muutos 15-16 Muutos % Tuotot 3 479 15 478 3 601 23,3 122 3,4 Kulut -1 435-7 581-1 628 21,5-193

Lisätiedot

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus 3.10.2016, 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO 1 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt / VESIHUOLTO JA JÄTEHUOLTO TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot