4/2010 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2010 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING"

Transkriptio

1 4/2010 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Merenkulku ja menestymisen avaimet Sjöfarten och nycklarna till framgång Merenkurkun majakat Fyrarna i Kvarken Merimieseläkekassan lahjana KALENTERI 2011 Som gåva från Sjömanspensionskassan KALENDER

2 4/2010 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Päätoimittaja/Huvudredaktör: Helena Jaatinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Marina Paulaharju Käyntiosoite/Besöksadress: Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite/Postadress: PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin/Telefon: Telefax: Sähköposti/E-post: Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: Ulkoasu/Layout: bbo, Better Business Office Oy Painopaikka/Tryckeri: Solver palvelut Oy ISSN: Painos/Upplaga: nro/nr ilmestyy/utges 1/2011 vko/vecka /2011 vko/vecka 26 4/2011 vko/vecka 46 Kannen kuva/pärmbild: Petri Porkola Utön saarella poltettiin jo 500 vuotta sitten avotulta laivojen opastamiseksi Turun väylän suulle. Utön majakka, Suomen ensimmäinen, rakennettiin vuonna Suomen sodassa pahasti vaurioitunut majakkatorni rakennettiin uudestaan 1814, ja 1865 se sai nykyisen puna-valkoisen värinsä majakkaan asennettiin Bernard & Turennen valmistama tehokas 2. luokan linssistö. Redan för 500 år sedan brändes öppna eldar på Utö för att vägleda fartygen till Åbofarledens inlopp. Fyren på Utö, Finlands första, byggdes Fyrtornet, som skadades svårt under Finska kriget , uppfördes på nytt 1814 och 1865 och fick då sin nuvarande röda och vita färg. I fyren installerades 1906 ett effektivt linssystem av 2 klass, som hade konstruerats av Bernard & Turenne. 2 Merenkululla on käsissään menestymisen avaimet Ylijohtaja Minna Kivimäen mukaan merenkulkualan toiminnalle on luotu EU:n sallimissa rajoissa kilpailukykyiset puitteet. Uusia tuulia Itämeren risteilybisnekseen Viking Linen tuore toimitusjohtaja Mikael Backman virittelee uusia risteilyideoita ja haluaa puhaltaa eloa entisaikojen Viking-henkeen. Työvoimapula varjostaa elpyviä rahtimarkkinoita ESL Shippingin tonnisto kasvaa uusien laivatilausten ansiosta lähes puolella. Toimitusjohtaja Markus Karjalaisen huolenaihe on pula monitaitoisista merenkulkijoista. Merenkurkun majakat Merenkurkun saaristo hyväksyttiin 2006 UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Alueen majakkakohteet ovat hieno kokonaisuus, jonka pystyy kokemaan 2 3 päivän retkellä. Merieläkeläistoimintaa ympäri Suomen Merieläkeläisyhdistysten toiminnassa on mukana reilut 500 jäsentä. Toimintaan kannattaa tulla mukaan, kannustaa Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton uusi puheenjohtaja Tapio Nurminen. Matkoja maailman merillä Koillisväylän sankari Adolf Erik Nordenskiöld Kysymyksiä ja vastauksia Sisällys Innehåll Uutisia Sjöfarten har nycklarna till framgång i sina händer Enligt överdirektör Minna Kivimäki har det inom av EU tillåtna gränser skapats en konkurrenskraftig ram för branschens verksamhet. Nya vindar i Östersjöns kryssningsbusiness Viking Lines nyblivna vd Mikael Backman lanserar nya kryssningsidéer och vill blåsa liv i gångna tiders Vikinganda. Bristen på arbetskraft kastar en skugga över fraktmarknad som återhämtar sig ESL Shippings tonnage växer tack vare beställning av nya fartyg med närmare hälften. Vd Markus Karjalainen bekymrar sig över brist på mångkunniga sjöfarare. Fyrarna i Kvarken Kvarkens skärgård godkändes 2006 för UNESCOs lista över världsarv. Områdets fyrobjekt bildar en trevlig helhet som kan upplevas under en 2 3 dagar lång utflykt. Sjöpensionärsverksamhet landet runt I sjöpensionärsföreningarnas verksamhet deltar drygt 500 medlemmar. Det lönar sig att komma med i verksamheten, sporrar Sjöpensionärsföreningarnas Centralförbunds nya ordförande Tapio Nurminen. Resor på världens hav Nordostpassagens hjälte Adolf Erik Nordenskiöld Frågor och svar NYHETER

3 Pääkirjoitus Ledaren Vihreämmällä linjalla På en grönare linje Helena Jaatinen Ympäristökysymykset ovat nousseet 2010-luvun liikennepoliittisten painopisteiden kärkiryhmään. Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää ilmastonmuutoksen hillinnän yhdeksi tulevaisuuden liikennejärjestelmän suurimmista haasteista. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, ja siitä valtaosa noin 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä. Merenkulku ei siis kuulu suurimpiin ilmastokuormittajiin, mutta koska alan kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana, sen osuus ympäristöhaitoista suurenee. Kansainvälisesti merenkulun osuuden hiilidioksidipäästöistä on arvioitu lisääntyvän nykyisestä vajaasta 3 prosentista peräti 17 prosenttiin vuonna 2050, jollei toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi ryhdytä. Suomen merenkulun tärkeimmät ympäristökysymykset liittyvät kuitenkin Itämeren tilan parantamiseen. Suurin haaste on rehevöitymisen hillitseminen. Alusliikenteen päästöt lisäävät osaltaan tätä muun muassa myrkyllisiin leväkukintoihin, pohjalevien kasvun kiihtymiseen ja pohjien happikatoon johtavaa kehitystä. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet, fosfori sekä typpi, josta merkittävä osa on peräisin alusten pakokaasuista ja jätevesistä. Myös uudet tulokaslajit ja niiden haitat ovat uhka Itämeren ekosysteemille. Suurin osa vieraslajeista kulkeutuu kotimereemme laivojen mukana, painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneinä. Edellisten lisäksi Itämeren erityinen ympäristö- ja turvallisuusuhka on Suomenlahden öljykuljetusten voimakas kasvu, jonka myötä alusten törmäys- ja pohjakosketusriskit lisääntyvät. Itämeren tilaa on mahdollista parantaa vain yhdessä muiden Itämeren valtioiden kanssa. Tässä työssä Suomi onkin aktiivisesti mukana. Vahvaa panostusta tarvitaan myös merenkulun kansainvälisessä yhteistoiminnassa muun muassa alusliikenteen valvonnan ja ohjauksen sekä öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi. Ympäristön suojelemiseksi kaivataan selkeitä tekoja. Sellainen oli valtioneuvoston marraskuinen asetus, jonka mukaan suomalaiset varustamot voivat saada tukea ympäristöystävällisiin alusinvestointihankkeisiin. Perusteita tuen saamiseksi olisivat esimerkiksi tekniset ratkaisut, jotka mahdollistavat vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tai polttoainepäästöjen vähentämisen. Hyviä esimerkkejä ympäristön kannalta myönteisestä kehityksestä löytyy tämänkin lehden jutuista. ESL Shipping on ensimmäisenä varustamona Suomessa aloittanut painolastiveden puhdistusjärjestelmien asennuksen rahtialuksiinsa. Myös Viking Linen uuden aluksen on suunniteltu käyttävän polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, jonka ansiosta päästöt mereen ja ilmaan jäisivät hyvin pieniksi. Kauppalaivatonnistomme kehityksen pitkän hiljaiselon jälkeen uudet alusinvestoinnit ovat odotettuja, tärkeitä positiivisia viestejä. Edistykselliset ympäristöratkaisut tekevät niistä vieläkin positiivisempia. Under 2010-talet har miljöfrågorna blivit ett av de viktigaste högprioriterade områdena i trafikpolitiken. På trafik- och kommunikationsministeriet anses det att dämpandet av klimatförändringen är en av de största utmaningarna för framtidens trafiksystem. Trafikens andel av vårt lands utsläpp av växthusgaser är omkring en femtedel och av denna femtedel uppstår största delen ca 90 % i vägtrafiken. Sjöfarten hör således inte till de största belastarna av klimatet, men eftersom det förutspås en stark fortsatt tillväxt inom branschen kommer dennas andel av miljöolägenheterna att öka. Andelen av den internationella sjöfartens koldioxidutsläpp har uppskattats öka från nuvarande knappa 3 % till hela 17 % fram till 2050 om det inte skrids till åtgärder för att begränsa utsläppen. De viktigaste miljöfrågorna för vårt land är dock knutna till förbättrandet av tillståndet i Östersjön. Den största utmaningen är dämpandet av eutrofieringen. Fartygstrafikens utsläpp bidrar för sin del till en utveckling som bland annat leder till giftig algblomning, allt kraftigare tillväxt för bottenalger och syresvinn på havsbottnet. Eutrofieringen förorsakas av näringsämnen, fosfor samt kväve, av vilket en betydande del kommer från fartygens avgaser och spillvatten. Även nya invandrande arter och de olägenheter dessa medför är ett hot mot ekosystemen i Östersjön. Största delen av de främmande arterna följer antingen med ballastvattnet eller fästa vid fartygets skrov med fartygen till vårt hemmainnanhav. Utöver de ovannämnda problemen utgör den starka tillväxten för oljetransporterna i Finska viken ett specifikt miljö- och säkerhetshot mot Östersjön, som ökar fartygens risker för sammanstötningar och bottenkänningar. Tillståndet i Östersjön kan endast förbättras tillsammans med de övriga Östersjöstaterna. I det här arbetet deltar Finland de facto aktivt. En stark insats behövs även i sjöfartens internationella samarbete, bland annat vid utveckling av övervakning och styrning av fartygstrafiken samt av oljebekämpningsberedskapen. Skyddet av miljön fordrar påtagliga handlingar. En sådan var statsrådets förordning i november enligt vilken finländska rederier kan få stöd för miljövänliga fartygsinvesteringar. Motiveringar för erhållande av stödet är t.ex. tekniska lösningar som möjliggör användning av alternativa bränslen eller minskning av bränsleutsläppen. Fina exempel på ur miljösynpunkt positiv utveckling finns även bland artiklarna i den här tidningen. ESL Shipping har som första rederi i vårt land inlett installering av reningssystem för ballastvattnet på sina fraktfartyg. Enligt planerna för Viking Lines nya fartyg ska detta igen använda flytande naturgas som bränsle. Tack vare det blir utsläppen i havet och luften ytterst obetydliga. Efter en lång slumrande tillvaro för utvecklingen inom vårt handelsfartygstonnage är investeringarna i nya fartyg emotsedda viktiga positiva signaler. De framstegsvänliga miljölösningarna gör dessa ännu positivare. 3

4 4

5 Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Plugi Osastopäällikkö Minna Kivimäki: Merenkululla on käsissään MENESTYMISEN AVAIMET Avdelningschef Minna Kivimäki: Sjöfarten har NYCKLARNA TILL FRAMGÅNG i sina händer Merenkulku on kasvuala, sanoo ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä. EU:n sallimissa rajoissa toimialalle on hänen mukaansa luotu kilpailukykyiset puitteet. Menestymisen avaimet ovat nyt sen omissa käsissä, liikennepolitiikan johtava viranomainen toteaa. Sjöfarten är en tillväxtbransch, säger överdirektör Minna Kivimäki på trafik- och kommunikationsministeriet. Enligt henne har det inom av EU tillåtna gränser skapats en konkurrenskraftig ram för branschens verksamhet. Nycklarna till framgång är nu i branschens egna händer, konstaterar trafikpolitikens ledande myndighet. Haastatteluajankohtana lokakuussa Suomen rahtialusliikenteen kilpailukyvylle tärkeä tonnistoverolakiuudistus on yhä edelleen EU:n komission käsiteltävänä. Mikäli lakiesitys toteutuu esitetyssä muodossaan, sillä odotetaan olevan alalle hyvin myönteisiä vaikutuksia. Merkittävin niistä olisi suomalaisen kauppa-alustonniston kehityssuunnan kääntyminen kasvuun. Lain myötä Suomen rahtilaivaliikenne saadaan samalle viivalle EU-kilpailijamaiden kanssa, Minna Kivimäki sanoo. Hänen mukaansa valtioiden välinen tukikilpailu ja miehistökysymykset asettavat alalle edelleenkin haasteita, mutta tonnistoverolain voimaansaattamisen jälkeen on suomalaisen merenkulun tukemiseksi käytetty ne keinot, joilla julkinen sektori pystyy elinkeinotukien muodossa alan toimintaedellytyksiä edistämään. Meriliikenteen valtiontuen suuntaviivat vahvistettiin EU:n komissiossa vuonna Vuonna 2004 niitä tarkistettiin. Tukikehikon uudelleen tarkastelu on EU:n lähivuosien ohjelmassa, mutta mitään dramaattisia uudistuksia ei ole luvassa, Kivimäki toteaa. Hän on helmikuusta lähtien johtanut liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osastoa, jolla on vastuullaan mm. liikennejärjestelmän ja -verkkojen suunnittelu ja kehittäminen, liikenteen turvallisuus sekä ympäristökysymykset ja tietojärjestelmät. Merenkulku ja muu vesiliikenne sekä satamat kuuluvat osaston toimipiiriin. Vid tidpunkten för intervjun i oktober var reformen av den för finländsk fraktfarts konkurrenskraft viktiga tonnagebeskattningslagen alltjämt under behandling av EU:s kommission. Om lagpropositionen realiseras i sin föreslagna form kommer den att ha många positiva följder för branschen. Den betydelsefullaste är att utvecklingstrenden för det finländska handelsfartygstonnaget vänder över i tillväxt. I och med lagreformen kan den finländska lastbåtstrafiken utgå från samma premisser i sin verksamhet som konkurrenterna i EU-länderna, säger Minna Kivimäki. Enligt henne medför stödkonkurrensen mellan staterna och manskapsfrågorna fortsättningsvis utmaningar för branschen. I och med att tonnagebeskattningslagen träder i kraft har dock de medel den offentliga sektorn har att i form av näringsstöd främja den finländska sjöfartens verksamhetsförutsättningar utnyttjats. Riktlinjerna för statligt stöd till sjöfarten fastställdes 1997 av EU:s kommission. De reviderades I EU:s program för de närmaste åren ingår en ny översyn av ramen för stöden, men någon dramatisk reform ställs inte i utsikt, konstaterar Kivimäki. Sedan februari är Minna Kivimäki avdelningschef för trafikpolitiska avdelningen vid trafik- och kommunikationsministeriet, som bl.a. ansvarar för planering och utveckling av trafiksystem och -nätverk, trafiksäkerhet samt miljöfrågor och datasystem. Sjöfarten och övrig sjötrafik samt hamnarna ingår i avdelningens verksamhetsområde. >>

6 Merenkulun asema Suomen liikennepolitiikassa on Minna Kivimäen mukaan keskeinen. Merenkulku on meille elinehto. Sen merkitystä ei voi liioitella, sillä logistisesti Suomi on saari ja päämarkkina-alueemme sijaitsevat merien takana. Suomen ja muiden maiden välisestä tavaraliikenteestä 80 prosenttia kulkee meritse. Alan piirissä hän näkee runsaasti kasvu- ja kehityspotentiaalia. Lupaavina innovaatioalueina nousevat esiin erityisesti edistykselliset logistiikkaratkaisut sekä päästötön teknologia, jolla on nopeasti laajenevat markkinat maailmantalouden jatkaessa muutostaan kohti vihreämpää, vähähiilistä tuotantoa ja kulutusta. Alusten ja maa-asemien kommunikaation parantamiseksi on viime vuosina tehty ja tehdään edelleen paljon. Modernit logistiikkaratkaisut tehostavat rahdin seurantaa, mahdollistavat kuljetusketjun optimoinnin sekä parantavat meriliikenteen häiriönsietoa. Päästöttömän ja energian kulutusta vähentävän teknologian myötä voidaan vaikuttaa Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumiseen, Kivimäki luettelee jo toteutettujen ja meneillään olevien hankkeiden etuja. Turvallisuuden parantamiseen tähtäävistä meriliikenteen kehitystoimista Minna Kivimäki nostaa esiin Itämeren meriturvallisuusohjelman sekä John Nurminen Säätiön koordinoiman Tankkeriturva-hankkeen. Molemmissa sovelletaan ns. älyliiken- Sjöfartens ställning är central i Finlands trafikpolitik enligt Minna Kivimäki. Sjöfarten är ett livsvillkor för oss. Dess betydelse kan inte överskattas för logistiskt är vårt land en ö och våra huvudmarknadsområden ligger på andra sidan haven. Av godstrafiken mellan Finland och andra länder går 80 % sjövägen. Hon ser rikligt med tillväxt- och utvecklingspotential i branschen. Särskilt progressiva logistiska lösningar samt utsläppsfri teknologi anser Kivimäki vara lovande innovationsområden med en marknadspotential som snabbt kommer att öka när världsekonomin fortsätter att utvecklas mot grönare, kolfattig produktion och konsumtion. Under de senaste åren har det gjorts och görs fortfarande mycket för att förbättra kommunikationen mellan fartygen och landstationerna. Moderna logistiklösningar gör uppföljningen av frakten effektivare, möjliggör optimering av transportkedjan samt förbättrar störningstoleransen i sjötrafiken. Tack vare teknologi som är utsläppsfattig och energisnål vid konsumtion kan vi påverka uppnåendet av vårt lands mål för minskandet av utsläppen, räknar Kivimäki upp fördelarna med redan genomförda och pågående projekt. Av utvecklingsåtgärder för förbättring av säkerheten i sjötrafiken lyfter Minna Kivimäki fram sjösäkerhetsprogrammet för Ös- Toimivuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys, Minna Kivimäki luettelee Suomen liikennepolitiikan laatutavoitteita. Funktionsduglighet, säkerhet och miljövänlighet, Minna Kivimäki räknar upp kvalitetsmål för den finländska trafikpolitiken. teen keinoja, toisin sanoen parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Itämeren liikenteen valvonnassa ja ohjauksessa Suomenlahdella liikennöivien alusten pakollista GOFREP*-ilmoittautumisjärjestelmää jatkokehitetään yhdessä Viron ja Venäjän kanssa. Tankkeriturva-hankkeen tavoitteena on luoda tietojärjestelmä, joka mahdollistaa reittisuunnitelmia koskevan tiedonvaihdon merivalvontakeskusten ja laivojen välillä sekä myös muun turvallistä navigointia edistävän tiedon välittämisen ajantasaisena maista laivoille. Suomalainen merenkulku on Minna Kivimäen mukaan älyliikenteen edelläkävijöitä ja kansainvälisen kärjen tuntumassa meriliikenteen hallinnassa, mutta alan kehityspotentiaalia ei ole loppuun asti hyödynnetty. Älyliikenteen strategiset hankkeet keskittyvät maaliikenteen puolelle, jossa on enemmän kirittävää. Meriliikenteessäkin on kuitenkin vielä tehtävää. Älykkään liikenteen palveluilla tähdätään ympäristöystävällisempään, turvallisempaan ja sujuvampaan arkipäivän liikennejärjestelmään. Nykyinen hallitus on sitoutunut älyliikenteen edistämiseen; vuoteen 2015 mennessä älyhankkeita toteutetaan Suomessa 400 miljoonalla eurolla. Ministeriön laskelmien mukaan älyliikenne tuottaa huomattatersjön samt det av John Nurminens Stiftelse koordinerade projektet Tankerskydd. I vardera fallet tillämpas den s.k. smarttrafikens medel, med andra ord förbättras smidigheten och säkerheten i trafiken med hjälp av datateknik och teknik för informationsöverföring. Den fortsatta utvecklingen av det vid övervakning och dirigerande av trafiken på Östersjön använda för fartygen obligatoriska anmälningssystemet GOFREP* sker i samarbete med Estland och Ryssland. Målet för projektet Tankerskydd är att skapa ett informationssystem som möjliggör utbyte av information om planerade färdleder mellan sjöbevakningscentralerna och fartygen, samt även förmedling av annan aktuell information som främjar säker navigering, från land till fartygen. Den finländska sjöfarten är enligt Minna Kivimäki en föregångare inom smarttrafiken och när det gäller kontroll över sjötrafiken hör Finland till den internationella toppen. Utvecklingspotentialen inom branschen har dock inte ännu utnyttjats helt. De strategiska projekten inom smarttrafiken är koncentrerade till landtrafiken, där det finns mera att driva på. Men nog finns det ännu att göra också inom sjötrafiken. Målet för smarttrafikens tjänster är ett miljövänligare, säkrare och smidigare trafiksystem för vardagen. Den nuvarande 6

7 via hyötyjä sekä valtiolle että kunnille. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantumisesta lasketaan koituvan vuodessa noin 100 miljoonan euron säästö. Älykkään liikenteen ratkaisuilla on arvioitu olevan jatkossa merkittäviä vaikutuksia eri liikennejärjestelmien toimivuuteen. Niiden odotetaan myös vähentävän tuntuvasti liikenteen ympäristöhaittoja. Älyliikenne on Minna Kivimäen mukaan yksi lupaavimmista uusista keinoista, joilla Suomi voi ratkaista liikennepolitiikan lähitulevaisuuden ongelmia. Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien ratkaisujen nostaminen liikennepolitiikan keskiöön ja maailman ensimmäinen kansallinen älyliikennestrategia toi äskettäin liikenne- ja viestintäministeriölle alan kansainvälisesti arvostetun palkinnon. Suomen aktiivinen panos tulevaisuuteen katsovassa työssä sai rohkaisevan tunnustuksen. Alkavan vuosikymmenen haasteita ovat elinkeinorakenteen muutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen sekä ilmastonmuutos. Näiden ohella kiristyvän julkisen talouden niukkenevat näkymät lisäävät liikennepolitiikan tehokkuuspaineita, Kivimäki sanoo. Meillä on paljon mietittävää, hän myöntää viitaten ministeriön tavoitteisiin ja visioon, jonka mukaan Suomi on tulevaisuudessa eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. Liikennesektorilla on toisaalta hänen mukaansa hyvät edellytykset parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta kestävällä tavalla. Uudistuvan liikennepolitiikan myötä keinovalikoimaa monipuolistetaan ja toimintatapoja kehitetään uudenlaisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin kannustavaksi. Liikennepolitiikan nykyaikaisessa ajattelutavassa huomio on käännetty väylistä asiakkaisiin. Tehtävänä on vastata ihmisten ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeisiin. Toimiva liikennejärjestelmä luo Suomelle hyvinvointia. Liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista ja liikennejärjestelmä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä, Minna Kivimäki kuvaa tulevaisuuden liikennepoliittista tavoitetilaa. * GOFREP = Gulf of Finland Reporting Mitä on älyliikenne? Vad är smarttrafik? regeringen har förbundit sig att främja smarttrafiken; fram till 2015 genomförs i vårt land smartprojekt för 400 miljoner euro. Enligt ministeriets uppskattningar avkastar smarttrafiken avsevärd nytta för såväl staten som kommunerna. Exempelvis förbättringarna av trafiksäkerheten beräknas medföra årliga inbesparingar på omkring 100 miljoner euro. I fortsättningen uppskattas smarttrafikens lösningar ha en betydande inverkan på olika trafiksystems funktionsduglighet. De förväntas också kännbart minska trafikens miljöolägenheter. Smarttrafiken är enligt Minna Kivimäki en av de mest lovande nya metoderna med vars hjälp vårt land kan lösa trafikpolitikens problem i den närmaste framtiden. Placerandet av lösningar som är grundade på data- och kommunikationsteknik i centrum för trafikpolitiken och världens första nationella smarttrafikstrategi gav nyligen trafik- och kommunikationsministeriet ett internationellt mycket värderat pris. Finlands aktiva satsning på ett arbete som ser in i framtiden erhöll uppmuntrande erkänsla. Till utmaningarna under det årtionde som nu inleds hör såväl förändringar inom näringsstrukturen, befolkningens åldrande, urbaniseringen samt klimatförändringen. Vid sidan av nämnda skeenden ökar dessutom trycket på effektivitet inom trafikpolitiken på grund av knappare framtidsutsikter för den allt stramare offentliga ekonomin, säger Kivimäki. Vi har mycket att fundera på, medger hon hänvisande till ministeriets mål och vision. Enligt dessa ska vårt land i framtiden vara ett av de främsta när det gäller kvalitet, effektivitet och internationell know-how inom trafik och kommunikation. Trafiksektorn har å andra sidan enligt henne goda förutsättningar att förbättra produktivitet och effektivitet i verksamheten på ett hållbart sätt. I och med den förnyade trafikpolitiken blir urvalet av medel mångsidigare och rutinerna utvecklas med nya lösningar och så att de sporrar till innovationer. Dagens tänkesätt inom trafikpolitiken har vänt uppmärksamheten från farleden till kunderna. Uppgiften är att svara på människornas och näringslivets behov av rörlighet och transporter. Ett fungerande trafiksystem skapar välbefinnande för Finland. Rörligheten och transporten är säker och transportsystemet ekologiskt, socialt och ekonomiskt hållbart, beskriver Minna Kivimäki framtidens målsatta trafikpolitiska tillstånd. Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Turvallisuutta edistetään esim. lisäämällä ajantasaista tiedotusta liikennetilanteesta, keleistä ja säästä sekä tie- ja katuverkkojen kunnosta. Joukkoliikenteen palvelujen tasoa parannetaan soveltamalla älykkään liikenteen välineitä esim. sähköisessä maksamisessa ja laajakaistaa hyödyntävissä palveluissa. Meriliikenteessä älyliikenteen menetelmin edistetään mm. liikenteen kokonaisvaltaista ohjausta ja logistiikkaa: sähköistä tunnistusta, tarkkaa paikannusta ja ajallista synkronointia. Med smarttrafik avses förbättring av smidighet och säkerhet i trafiken med hjälp av datateknik och teknik för informationsöverföring. Säkerheten främjas genom att t.ex. öka utbudet av aktuell information om trafikläget, väglaget och väderleken samt om väg- och gatunätverkens tillstånd. Nivån för kollektivtrafikens tjänster förbättras genom tillämpning av smarttrafikens medel, t.ex. elektronisk betalning och tjänster som utnyttjar bredband. I sjötrafiken främjas bl.a. övergripande styrning och logistik med smarttrafikens metoder: elektronisk identifiering, exakt lokalisering och tidsmässig synkronisering. 7

8 Viking Linen tuore toimitusjohtaja Mikael Backman virittelee uusia risteilyideoita ja haluaa puhaltaa eloa entisaikojen Viking-henkeen. Viking Lines nyblivna vd Mikael Backman lanserar nya kryssningsidéer och vill blåsa liv i gångna tiders Vikinganda. 8

9 Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Future Image Bank Paluumuuttaja tuo uudet tuulet Itämeren risteilybisnekseen Återflyttare för med sig nya vindar i Östersjöns kryssningsbusiness Mikael Backman luottaa leppoisaan risteilytunnelmaan ja aikoo puhaltaa uutta eloa entisaikojen Viking-henkeen. Leppoisuus tuntuu kuitenkin olevan Viking Linen tuoreen toimitusjohtajan työpäivistä kaukana. Mikael Backman litar på en mysig kryssningsstämning och har för avsikt att blåsa liv i gångna tiders Vikinganda. Mysigheten verkar dock vara fjärran från nyblivna Viking Lines-vd:ns arbetsdagar. Vaikkakin kiireinen, on Mikael Backman ilmeisen jämpti mies. Hän saapuu haastatteluun sovittuun aikaan, vaikka neuvottelut kaasuyhtiö Gasumin kanssa viime aikoina paljon puhuttaneen uuden laivatilauksen tiimoilta ovat viereisessä huoneessa kesken. Laivatilauksen suhteen meillä on nyt odotusten aika. Mieluisin ja helpoin vaihtoehto meille on luonnollisesti tilata uusi alus tuosta naapurista, Turun telakalta, onhan aiesopimus rakentamisesta STX Finlandin kanssa jo olemassa. Lopullinen sinetti riippuu kuitenkin valtion ympäristötuesta, saammeko sitä, ja minkä verran, hän sanoo. Uuden, ympäristöystävällisen aluksen on määrä korvata Turun ja Tukholman välillä liikennöivä Viking Isabella vuonna Hinnaltaan 240 miljoonan euron alus on suunnitelmien mukaan 210 metriä pitkä ja siihen mahtuu matkustajaa. Alus on siis huomattavasti Viking Linen nykyisiä aluksia suurempi. Toinen suuri kysymysmerkki liittyy Backmanin mukaan juuri aluksen ekologisuuteen ja Gasumin kanssa neuvottelujen kohteena olevaan maakaasuun, jonka varaan koko laivahanke rakentuu. Nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävä alus on toteutuessaan ympäristöystävällisin koskaan rakennettu matkustajalaiva. Se on edeltäjiään puhtaampi, äänettömämpi ja miellyttävämpi niin matkustus- kuin työympäristönäkin. Miten maakaasua saadaan ja onko sitä riittävästi, nämä asiat ovat parhaillaan selvitystyön ja neuvottelujen alla, Backman selventää. Men även om han är upptagen är Mikael Backman uppenbart en punktlig man. Han kommer till intervjun på avtalad tid, trots att underhandlingar med gasbolaget Gasum om frågor kring den nya fartygsbeställningen som under de senaste tiderna varit föremål för mycket diskussioner, är på hälft i grannrummet. För fartygsbeställningens del lever vi nu i väntans tider. Det attraktivaste och lättaste alternativet för oss vore naturligtvis att beställa fartyget från grannen, Åbovarvet. Vi har ju redan ett intensionsavtal om byggande med STX Finland. Den slutliga bekräftelsen beror dock på statens miljöstöd, om vi får det och hur stort det är, säger han. Avsikten är att det nya miljövänliga fartyget ska ersätta Viking Isabella, som trafikerar rutten Åbo Stockholm, Fartyget som beräknas kosta 240 miljoner euro blir enligt ritningarna 210 meter långt och ska ta passagerare. Fartyget är alltså avsevärt större än Viking Lines nuvarande fartyg. Ett annat stort frågetecken är enligt Backman knutet just till fartygets ekologi och naturgasen som är föremål för underhandlingar med Gasum. På naturgasen bygger hela fartygsprojektet. Fartyget som använder flytande naturgas som bränsle är när det realiseras det miljövänligaste passagerarfartyg som någonsin byggts. Det är renare, tystare och trevligare än sina föregångare såväl som rese- och som arbetsmiljö. Som bäst utreds och >> 9

10 Maailmalla pitkään viihtyneen ja Karibian risteilybisneksessä uransa tehneen Mikael Backmanin ensimmäiset kuukaudet uudessa työssä ovat siis olleet varsin vaiherikkaita ja työntäyteisiä. Kaiken kaikkiaan on ollut melko ihmeellistä palata kotimaahan pitkän poissaolon jälkeen. Olen ollut enimmiltä osin poissa Suomesta vuodesta 1989, siis lähes koko aikuisikäni, ja siinä ajassa on moni asia täällä ehtinyt muuttua merkittävästi. On kuitenkin ollut hienoa palata tekemään työtä alalle, jonka tunnen hyvin ja jolle uskon minulla olevan myös annettavaa. Eivätkö edes marraskuun pimeät ja vaakasuoraan vihmovat sateet ole saaneet kaipaamaan takaisin palmupuiden katveeseen, Karibian ihanasti polttavan auringon alle? Minulla on ollut yli 15 vuotta aikaa nähdä ja kokea sen maailman tarjoamat mahdollisuudet. Kotimaan uusi ja erilainen ympäristö vaatii tietenkin sopeutumista, varsinkin perheeltä. Olemme kuitenkin kotiutuneet Maarianhaminaan hyvin. Lapset pälättävät ruotsia jo täyttä päätä, ja jamaikalaissyntyinen vaimonikin ymmärtää kieltä jo auttavasti, joten hyvässä vaiheessa ollaan. Kenties Backmanin nuoruuden omilla risteilymuistoilla on osuutensa siihen, että hän haluaa palauttaa Itämerelle menneiden vuosien leppoisaa risteilytunnelmaa. Meno laivoilla näyttää joiltakin osin menneen niin sanotusti överiksi. Rentoutuminen ja alkoholin käyttö osana sitä ovat totta kai olennainen osa risteilytuotettamme. Hauskanpito ei kuitenkaan saa tapahtua kanssamatkustajien viihtyvyyden kustannuksella. Haluamme tarjota ihmisille parhaan bailupaikan, mutta ennen kaikkea positiivisessa hengessä, ilman öykkäröintiä ja ylenpalttista riehumista, hän sanoo. Monet, varsinkin perheelliset asiakkaat, kaipaavat Backmanin mukaan laivoilla mahdollisuuksia monipuolisempaan tekemiseen ja yhdessäoloon. Risteily ei tuotteena ole juurikaan viime vuosikymmeninä uusiutunut, mutta sen rinnalle on tullut runsaasti kilpailevia ajanviettotapoja. Lähtökohta ei siis ole kaikkein helpoin. Kilpailemme ihmisten ajasta niin halpalentoyhtiöiden kuin perinteisten mökkiviikonloppujen kanssa. Jotta laivaristeily voi edelleen olla mielekäs vapaa-ajan vaihtoehto ihmisten mielissä, meidän täytyy osata uusiutua ja katsoa tulevaisuutta pidemmälle kuin muutaman vuoden päähän. Backmanin tavoitteena on myös houkutella laivoille kokonaan uutta asiakaskuntaa. Nykyajan nuoret eivät ole eläneet sitä laivabuumin aikaa, jolloin ruotsinristeily oli jokaisen suomalaisen perheen lomanvieton perusjuttu. Iso ryhmä ovat myöskin uudet ja aktiiviset eläkeläiset, jotka kaipaavat perinteisen risteilyn lomaan muuta mielekästä tekemistä. Jotta voimme tavoittaa myös nämä kohderyhmät, on meidän voitava tarjota heille jotain uutta. underhandlas om hur vi ska få naturgas och om vi kan få tillräckligt av den, klarlägger Backman. Mikael Backman, som trivts ute i världen och gjort karriär i karibisk kryssningsbusiness, har alltså under de första månaderna i sitt nya jobb fått uppleva en ganska händelserik och arbetsfylld tid. Allt som allt har det känts ganska underbart att återvända till hemtrakterna efter en lång frånvaro. Efter 1989 har jag för det mesta varit borta från Finland, alltså under nästan hela min vuxenålder, och under den tiden har många saker i hög grad hunnit förändras här. Det har ändå känts fint att återvända för att arbeta i en bransch som jag känner bra och jag är övertygad om att jag också har något att ge. Har inte ens mörkret i november och de vågrätt piskande regnen tänt en längtan tillbaka till skuggan under palmerna och Karibiens skönt brännande sol? Jag har under över 15 års tid haft alla möjligheter att se och uppleva allt den världen erbjuder. Fosterlandets nya och annorlunda miljö fordrar givetvis anpassning, särskilt av familjen. Vi har i alla fall anpassat oss bra i Mariehamn. Barnen babblar redan svenska för fullt och till och med min hustru, som är jamaicanska, förstår redan språket hjälpligt, så vi är på god väg i anpassningen. Kanske Backmans egna kryssningsminnen från ungdomstiden har andel i att han vill blåsa liv i tidigare års mysiga kryssningsstämning på Östersjön. Hålligånget ombord förefaller att till vissa delar ha gått för långt. Avkoppling och konsumtion av alkohol är naturligtvis en väsentlig del av vår kryssningsprodukt, men festandet får dock inte ske på bekostnad av medpassagerarnas trivsel. Vi vill erbjuda passagerarna den bästa partajmiljön, men framförallt i positiv anda utan härjande och överdrivet bråkande, säger han. Enligt Backman saknar många kunder, särskilt de som har familj, möjligheter ombord till mångsidigare sysselsättning och samvaro. Kryssningen som produkt har knappast alls förnyats under de senaste decennierna, men vid sidan av den har det tillkommit ett stort antal konkurrerande sätt att fördriva tiden. Utgångspunkten är sålunda inte den lättaste. Vi konkurrerar om människornas tid med såväl lågprisflygbolagen som de traditionella weekendstugorna. För att fartygskryssningen också i fortsättningen ska kunna vara ett attraktivt alternativ under fritiden i människornas tankevärld måste vi kunna förnya oss och se längre in i framtiden än några få år. Backman har även som mål att locka en helt ny kundkrets till fartygen. Dagens ungdomar har inte upplevt tiden för den fartygsboom då en Sverigekryssning var ett grundläggande inslag i varje finländsk familjs semesterprogram. En stor grupp är också nya och aktiva pensionärer, som i anslutning till den traditionella kryssningen också vill uppleva någon annan intressant aktivitet. För att vi ska nå även dessa målgrupper måste vi kunna bjuda dem på något nytt. 10

11 Pelkkää plussaa on se, että joukossamme on kaikenikäisiä työntekijöitä. Asiakkaat arvostavat sitä, ettei työntekijäkunta ole liian homogeeninen. Det är enbart ett plus att det i skaran finns arbetstagare i alla åldrar. Våra kunder uppskattar att arbetstagarkåren inte är alltför homogen. Täydellinen Itämeren risteilytuote on Backmanin mukaan sopiva sekoitus mukavaa tekemistä ja ajanvietettä, Suomen ainutlaatuisesta saaristosta nauttimista, rauhallista yhdessäoloa ja rentoutumista niitä bailuja tietenkään unohtamatta. Ruotsinristeily on koko kansan tuote, jonka perusolemusta emme halua muuttaa miksikään edelleen mennään Ruotsiin ja takaisin, ja matkan varrella nautitaan hyvästä ruoasta, juomasta ja viihteestä. Tarkoitus on parantaa laatua ja tuoda laivoille myös kokonaan uusia palveluita. Esimerkkinä vaikkapa lastenvahtipalvelu, joka antaa monille kiireisille vanhemmille kaivatun mahdollisuuden kahdenkeskiseen yhdessäoloon, Backman täsmentää. Laadun ja palvelun parantamisessa on Backmanin mukaan ennen kaikkea kyse ainutlaatuisen risteilytunnelman luomisesta. Tässä laivan henkilöstö on ratkaisevassa asemassa. Haluan, että työntekijämme voivat olla ylpeitä omista laivoistaan ja työstään. Ja kun työntekijöillä on hyvä ja iloinen tekemisen meininki, se välittyy ilman muuta matkustajille. Olen saanut kuulla paljon vanhan ajan Viking-hengestä joka kyllä edelleen on olemassa, ja josta haluamme totta kai pitää kiinni myös jatkossa. Se pitää palauttaa sille kuuluvaan asemaan niin, että myös matkustajat voivat kokea ja aistia sen, kun he astuvat Vikingin laivaan. Viking Linen PITKÄÄN PALVELLUT henkilöstö on Backmanin mukaan yhtiölle ehdoton vahvuus. Pelkkää plussaa on se, että joukossa on kaiken ikäisiä työntekijöitä saamamme palautteen mukaan asiakkaamme arvostavat sitä, ettei työntekijäkunta ole liian homogeeninen, että voimme tarjota myös sillä saralla jokaiselle jotain. Iäkkäämmän polven työntekijöitä on kuitenkin jäämässä varsin runsaslukuisesti eläkkeelle lähivuosina. Meidän on pidettävä huolta siitä, että saamme siirrettyä heidän arvokkaat tietonsa ja taitonsa nuoremmalle polvelle. Merenkulkijoiden työolot Suomessa saavat Backmanilta pelkkää kiitosta. Suomalaisten merenkulkijoiden olot ovat valtavan hyvällä mallilla, vertasi asiaa mihin muuhun maailman kolkkaan tahansa. Se on hieno juttu, ja sillä on myös suora vaikutus siihen, että ihmiset pysyvät ja viihtyvät meillä niin pitkään. Aivan toista oli meno Karibialla, jossa työolot ovat mitä ovat, ja laivojen henkilökunta vaihtuu todella tiuhaan tahtiin. Palataan vielä hetkeksi jos ei ihan kuuman, niin aikakin lämpimän perunan eli laivatilauksen pariin. Mikäli hanke toteutuu suunnitelmien mukaan, mitä seuraavaksi? Meiltä puuttuu risteilytuote Helsingistä. Mutta asia kerrallaan, eli katsotaan nyt ensin, mihin suuntaan tämä ensimmäinen hanke etenee, Backman summaa. Ja kiiruhtaa jo seuraavaan tapaamiseen. Den fullkomliga kryssningsprodukten på Östersjön är enligt Backman en lämplig blandning av trevlig sysselsättning, skojigt tidsfördriv, upplevelser i den unika finländska skärgården, lugn samvaro och avkoppling de där hipporna inte att förglömma. Sverigekryssningen är en produkt för hela folket, vars innersta väsen vi inte vill ändra ett dyft fortsättningsvis reser vi till Sverige och tillbaka och under resan njuter vi av god mat, dryck och underhållning. Avsikten är att förbättra kvaliteten och även att introducera helt nya tjänster på fartygen. T.ex. barnvaktstjänster som kan ge många jäktade föräldrar en efterlängtad möjlighet till samvaro på tu man hand, preciserar Backman. Vid förbättrandet av kvalitet och service är det enligt Backman framförallt fråga om att skapa en unik kryssningsstämning. Här har fartygets personal en avgörande position. Jag vill att våra arbetstagare ska kunna vara stolta över sina egna fartyg och sitt arbete. Och när personalen har en bra och positiv inställning till arbetet förmedlas den utan vidare till passagerarna. Jag har fått höra mycket om gamla tiders Vikinganda som nog fortfarande finns och som vi så klart vill hålla fast vid också i fortsättningen. Den måste återfå den position som anstår den så att även passagerarna kan uppleva och förnimma den när de stiger ombord på ett Vikingfartyg. Viking Line personalen med lång tjänstgöring är enligt Backman en absolut styrka för rederiet. Det är enbart ett plus att det i skaran finns arbetstagare i alla åldrar enligt den respons vi fått uppskattar våra kunder att arbetstagarkåren inte är alltför homogen, att vi också på det fältet kan erbjuda någonting åt envar. Den äldre generationens arbetstagare kommer dock under de närmaste åren att relativt talrikt gå i pension. Vi måste sörja för att vi får den värdefulla know-how de besitter överförd till den yngre generationen. Sjöfararnas arbetsförhållanden i Finland får enbart lovord av Backman. De finländska sjöfararnas arbetsförhållanden har en enormt god standard, de må sedan jämföras med vilket hörn av världen som helst. Det är en fin sak och den inverkar också på att människor hålls och trivs hos oss så länge. Takten var en helt annan i Karibien där arbetsförhållandena var vad de var och fartygens personal byts ut i en verkligt snabb takt. Vi återgår ännu för en stund om inte till en alldeles het så åtminstone varm potatis dvs. till fartygsbeställningen. Om projektet realiseras enligt planerna, vad händer sedan? Vi saknar en kryssningsprodukt som utgår från Helsingfors. Men en sak i gången, låt oss nu först se åt vilket håll det här första projektet avancerar, summerar Backman. Och skyndar vidare till följande möte. 11

12 Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: ESL Shipping Rahtimarkkinat elpyvät, mutta työvoimapula huolestuttaa Fraktmarknaden återhämtar sig, bristen på arbetskraft bekymrar Kahteen uuteen supramax-alukseen investoivan ESL Shippingin kapasiteetti kasvaa laivatilausten myötä lähes puolella. Aiomme säilyttää asemamme Itämeren johtavana irtolastien kuljettajana, sanoo toimitusjohtaja Markus Karjalainen. ESL Shipping investerar i två nya supramaxfartyg. I och med fartygsbeställningarna ökar rederiets kapacitet med närmare hälften. Vi har för avsikt att bibehålla vår position som ledande transportör av bulklaster på Östersjön, säger verkställande direktör Markus Karjalainen. ASPO-konserniin kuuluva ESL Shipping kuljettaa pääasiassa kuivia irtolasteja kuten hiiltä, koksia, kalkkikiveä ja malmeja teollisuuden tarpeisiin. Suhdanteet vaikuttavat alamme kilpailutilanteeseen voimakkaasti. Laskusuhdanteessa kysynnän ja tarjonnan tasapaino häiriintyi pahasti, mutta tilanne on nyt korjaantumassa. Tulevaisuus näyttää kohtuullisen ESL Shipping, som ingår i ASPO-koncernen, transporterar i huvudsak torra bulklaster som t.ex. kol, koks, kalksten och malmer för industrins behov. Konjunkturerna påverkar starkt konkurrenssituationen i vår bransch. Vid vikande konjunktur störs balansen mellan efterfrågan och utbud illa, men situationen håller nu på att bli bättre. Framtiden ser skäligt bra ut 12

13 hyvältä, olettaen että Itämeren alueen talouskasvu jatkuu odotusten mukaisesti, Markus Karjalainen sanoo. Hän arvioi kilpailun Itämeren tavaraliikenteessä olevan tiukkaa myös jatkossa. Ehdoton vahvuus meille on tonnistomme, joka on räätälöity Itämeren satamiin ja vaativiin olosuhteisiin. Lisäksi voimme tarpeen tullen purkaa ja lastata laivoja myös merellä. Tärkeintä on kuitenkin erittäin osaava ja ammattitaitoinen henkilöstömme, niin merillä kuin maissakin. Tämän yhdistelmän turvin olemme vahvoilla. ESL Shippingin laivastoon kuuluu tällä hetkellä 15 alusta, joiden kokonaiskantavuus on noin tonnia. Yritys teki keväällä tilauksen kahdesta uudesta rahtialuksesta, jotka kasvattavat kapasiteettia lähes puolella. Koreasta tilaamamme alukset ovat nykyistä tonnistoamme suurempia, ja jäävahvistettuina omassa kokoluokassaan ainutlaatuisia. Alukset valmistuvat seuraavan puolentoista vuoden aikana, ja niiden myötä kantavuutemme nousee lähes tonniin. Kyse on siis merkittävästä kapasiteetin lisäyksestä ja historiamme merkittävimmästä investoinnista. Kapasiteettiamme vahvistaa myös Intiasta tilaamamme noin tonnin vetoinen Ms Alppila, jonka saamme käyttöömme ensi vuoden alkupuolella. Asiakkaidemme tarve kuljettaa raaka-aineita entistä suuremmissa aluksissa ja ympärivuotisesti on kasvanut. Uusien alusten myötä voimme vastata tähän tarpeeseen entistä paremmin, Karjalainen selventää. Ympäristökysymysten huomioon ottaminen on tämän päivän merenkulussa välttämättömyys. ESL Shipping on aloittanut ensimmäisenä suomalaisena varustamona painolastiveden puhdistusjärjestelmien asentamisen aluksiinsa. Itämeri on kotimeremme, ja sen hyvinvointi on luonnollisesti meille erittäin tärkeää. Puhdistusjärjestelmällä estetään haitallisten kasvien ja eliöiden, kuten kampamaneettien, siirtyminen merialueelta toiselle. Järjestelmä on tällä hetkellä koekäytössä yhdessä aluksessa, Ms Pasilassa. Uusiin aluksiin puhdistusjärjestelmä asennetaan jo rakennusvaiheessa. Meillä on käytössä myös ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka avulla vähennämme ympäristön rasitetta ja riskejä systemaattisesti, Karjalainen kertoo. under förutsättning att den ekonomiska tillväxten i Östersjöområdet fortsätter enligt förväntningarna, säger Markus Karjalainen. Hans bedömning är att konkurrensen i godstrafiken på Östersjön kommer att vara hård även i fortsättningen. En absolut styrka hos oss är vårt tonnage, som är skräddarsytt för Östersjöns hamnar och krävande förhållanden. Dessutom kan vi vid behov lossa och lasta fartyg också ute på sjön. Det väsentligaste är dock vår ytterst kunniga och yrkesskickliga personal såväl på sjön som på land. Med stöd av den här kombinationen ligger vi bra till. Till ESL Shippings flotta hör för närvarande 15 fartyg med en totaldräktighet på ca ton. På våren beställde företaget två nya fraktfartyg. De kommer att utöka kapaciteten med närmare hälften. Fartygen, som vi beställde från Korea, är större än vårt nuvarande tonnage och som isförstärkta unika i sin storleksklass. Fartygen blir klara inom halvtannat år och med dem ökar vår dräktighet till närmare ton. Det är alltså fråga om en betydande utökning av kapaciteten och den största investeringen under vår historia. Vår kapacitet stärks också av MS Alppila på ca ton som vi beställt från Indien och som vi får i början av inkommande år. Våra kunders behov av att transportera råvara i allt större fartyg och året runt har ökat. Med de nya fartygen kan vi svara på det här behovet bättre än tidigare. Beaktandet av miljöfrågorna är en nödvändighet i dagens sjöfart. ESL Shipping har som första finländska rederi inlett installering av reningssystem för ballastvattnet på sina fartyg. Östersjön är vårt eget innanhav och därför är dess välbefinnande naturligtvis ytterst viktigt för oss. Med rengöringssystemet hindrar vi skadliga växter och organismer, såsom kammaneter, från att överföras från ett havsområde till ett annat. Systemet är för närvarande i provdrift på ett av våra fartyg, MS Pasila. På de nya fartygen installeras reningssystemet redan i byggnadsskedet. Vi har även i bruk ett miljöstyrningssystem. Med hjälp av systemet minskar vi systematiskt på miljöbelastning och -risker, berättar Karjalainen. >> ESL SHIPPING Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping kuljettaa kuivia irtolasteja pääasiassa Itämeren alueella. Vuonna 2009 kuljetusten määrä oli 11 miljoonaa tonnia. Terästeollisuuden osuus kuljetuksista oli 53 prosenttia ja energiateollisuuden 43 prosenttia. Varustamon tonnisto koostuu 15 yksiköstä, joista 12 on varustamon omia, kaksi vuokrattua ja yksi osin omistettu. Alukset ovat kantavuudeltaan yhteensä noin tonnia. Intiasta tilattu noin tonnin alus Ms Alppila aloittaa liikennöinnin alkuvuonna Koreasta tilatut, noin tonnin supramax-alukset tulevat liikenteeseen vuosien 2011 ja 2012 aikana. ESL Shipping, som ingår i ASPO-koncernen, transporterar torra bulklaster huvudsakligen inom Östersjöområdet. År 2009 uppgick transporternas volym till 11 miljoner ton. Stålindustrins andel av transporterna var 53 % och energiindustrins 43 %. Rederiets tonnage består av 15 enheter. Av dem är 12 rederiets egna, två befraktade och ett delägt. Fartygen har en sammanlagd dräktighet på ca ton. Det från Indien beställda fartyget MS Alppila på ca ton insätts i trafik i början av De från Korea beställda supramaxfartygen på ca ton sätts i trafik under 2011 och

14 Meillä on käytössä ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka avulla vähennämme ympäristön rasitetta ja riskejä systemaattisesti. Vi har även i bruk ett miljöstyrningssystem. Med hjälp av systemet minskar vi systematiskt på miljöbelastning och -risker. Merenkulun toimintaedellytysten viimeaikainen kehitys kotimaassa saa Markus Karjalaiselta kiitosta. Olen seurannut tyytyväisenä sitä, mihin suuntaan suomalainen merenkulkupolitiikka on viime aikoina kehittynyt. Tonnistoverolainsäädännön muuttaminen toimivammaksi ja uudisrakentamiseen kannustavaksi on kerrassaan hieno saavutus. Myös työmarkkinaosapuolten rakentava yhteistyö miehityskysymyksissä parantaa suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä, samaan aikaan kun suomalainen tonnisto uudistuu ja kasvaa. Yksi merenkulun suurimmista huolenaiheista liittyy hänen mukaansa kuitenkin juuri työvoimaan. Meillä on kasvava pula monitaitoisista merenkulkijoista. On myös valitettavaa, että kun varustamoelinkeinon edunvalvonta on lopultakin saatu keskitettyä, niin samaan aikaan hallinnon puolella merenkulkuun liittyvät toiminnot pirstaloituvat. Tämä kehitys johtaa väistämättä merenkulun eritystarpeiden hallinnan ja kokonaisuuksien ymmärryksen heikentymiseen, ja vaarantaa viimeaikaisen myönteisen kehityksen tulokset. Karjalaisella on vastaus valmiina. Seuraava tärkeä askel olisikin tarkastella merenkulkua elinkeinona, jonka elinkelpoisuus ja kilpailukyky on tälle maalle elintärkeää. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide voisi olla merenkulkuasioiden koordinoinnin siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi, hän summaa. Den senaste tidens utveckling för sjöfartens verksamhetsförutsättningar i Finland får lovord av Markus Karjalainen. Jag har med belåtenhet följt med den riktning i vilken den finländska sjöfartspolitiken nu utvecklats. Ändringen av lagstiftningen för tonnagebeskattningen så att den fungerar bättre och uppmuntrar till nybyggen är en verkligt fin sak. Även det konstruktiva samarbetet mellan arbetsmarknadsparterna i bemanningsfrågorna förbättrar de finländska sjöfararnas sysselsättning samtidigt med att det finländska tonnaget förnyas och växer. Ett av sjöfartens största bekymmer är enligt honom dock knutet just till arbetskraften. Vi har en ökande brist på mångkunniga sjöfarare. Det är också beklagligt att samtidigt som rederinäringens intressebevakning äntligen har centraliserats sker det på förvaltningssidan en splittring av de funktioner som är knutna till sjöfarten. Den här utvecklingen leder ohjälpligt till att kontrollen över sjöfartens särbehov och insikten om helheternas betydelse försvagas och äventyrar resultaten av den senaste tidens positiva utveckling. Karjalainen har svaret klart. Följande viktiga steg vore de facto att analysera sjöfarten som en näring, vars livsduglighet och konkurrenskraft är livsviktig för vårt land. Den första konkreta åtgärden kunde vara att överföra koordineringen av sjöfartsärenden till arbets- och näringsministeriet, summerar han. Uusi tonnistoverolaki Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälistä kilpailukykyä edistävä uusi tonnistoverolaki on (lehden kirjoitusvaiheessa) Euroopan komission hyväksyttävänä. Määräaika komission hyväksymiselle on Komission hyväksyntää odotetaan kuitenkin jo joulukuun alkupuolella. Voimaantullessaan sellaisenaan lakimuutos antaa varustamoille mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun, kannustaa uusiin investointipäätöksiin ja alusten tuomiseen Suomen lipun alle. Uuden tonnistoverolain on tarkoitus tulla voimaan taannehtivasti vuoden 2010 alusta. Den nya tonnageskattelagen Den nya tonnageskattelagen, som främjar den internationella konkurrenskraften för fartyg som seglar under finsk flagg har (när denna tidning skrivs) överlämnats till Europeiska kommissionen för godkännande. Den utsatta tiden för kommissionens godkännande är den Kommissionens godkännande väntas dock komma redan i början av december. Om lagändringen träder i kraft som sådant möjliggör lagen för rederierna att planera sin verksamhet långsiktigt, sporrar till nya investeringsbeslut och gör det attraktivt att införa fartygen under finsk flagg. Avsikten är att den nya tonnageskattelagen ska träda i kraft retroaktivt från början av

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2013 vp Eläinten teurastustavasta kertovan tuotemerkinnän käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto käsittelee 4.4. eläinsuojelulain muutosta, jolla pannaan täytäntöön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2007 vp Rahtikirjavelvoitteen säätäminen kabotaasiliikenteen valvomiseksi kotimaan kuljetuksissa Eduskunnan puhemiehelle Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan tavaraliikennettä, jota

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot