FINSURVIVOR Yksintulleiden alaikäisten kotoutumista tukemassa - mielenkiinnonkohteiden arvioinnista mielekkääseen toimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINSURVIVOR Yksintulleiden alaikäisten kotoutumista tukemassa - mielenkiinnonkohteiden arvioinnista mielekkääseen toimintaan"

Transkriptio

1 Projektiraportti Hämäläinen Anna, Koskiniemi Satu, Palo Marketta & Saarinen Hanna Toimintaterapian syventävät opinnot Toimintaterapia koulutus Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja hyvinvointi -tulosalue Kevät 2014 FINSURVIVOR Yksintulleiden alaikäisten kotoutumista tukemassa - mielenkiinnonkohteiden arvioinnista mielekkääseen toimintaan Euroopan unionin pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen 1

2 Sisältö 1 JOHDANTO YKSIN MAAHANTULLEEN NUOREN TARPEET JA TUKEMINEN Yksin maahan tulleen nuoren tarpeet Kuka on yksintullut alaikäinen maahanmuuttaja? Maahanmuuton vaikutukset yksilön toiminnallisuuteen ja osallistumiseen Nuoret aikuiset vai aikuiset nuoret Ympäristön muutos vastaanottokeskukseen ja omaan kotiin Moniammatillisesti ja monialaisesti osallisuuden ja osallistumisen asialla Mitä toimintaterapia voi tarjota nuoren tukemiseen? Toimintaterapeutti toiminnan asiantuntijana ja mahdollistajana Arvioinnilla lisäarvoa kotoutumistyöhön PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektihenkilöstön tehtävänjako Toteutusaikataulu Budjetti Projektin riskit PROJEKTIN TOTEUTUS Suunnittelu nuorten kanssa Valokuvien ja lomakkeen koostaminen mielenkiinnonkohteiden kartoitusta varten Toimintapäivä Vuolahden leirikeskuksessa Mielenkiinnon kohteiden kartoituksesta saadun informaation hyödyntäminen ja menetelmän jatkokehittäminen HALATEN seminaarin työpaja Videon koostaminen ITSEARVIOINTI POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Toimintaterapian opintoihin liittyvä syventävä projekti on toteutettu osana HALATEN - projektia. HALATEN projektissa pyritään tukemaan Suomeen yksin tulleiden nuorten kotoutumista (HALATEN 2014). Ilman huoltajaa maahan tulleiden määrä on kasvanut viime vuosina (HALATEN -hankehakemus ). Hyvin kotoutuneella maahanmuuttajalla on ollut mahdollisuus toimia tasa-arvoisesti, toteuttaa omaa kulttuuriaan sopusoinnussa paikallisten normien kanssa ja osallistua muun muassa työ- ja sosiaaliseen elämään vuorovaikutuksessa valtaväestön kanssa (Alitolppa - Niitamo, Fågel & Säävälä 2013, 7). Syventävän projektin tarkoituksena on ollut kartoittaa toimintaterapian mahdollisuuksia tukea yksin maahan tulleiden nuorten kotoutumista toiminnan asiantuntijana. Myös asiantuntijuus ympäristön merkityksestä toiminnan mahdollistajana tai estäjänä on antanut toimintaterapiaopiskelijoille mahdollisuuden tuoda moniammatilliseen työskentelyyn uusia näkökulmia. Toimintaterapian syventävän projektin yhteistyökumppanina on ollut Kaarinassa yksityinen yritys Care Component, joka tuottaa yksin maahan tulleille nuorille kohdennettuja avopalveluja asumiseen ja elämänhallintaan. Care Component tuottaa palvelut Kaarinan kaupungille ostopalveluna. Projektin kohderyhmä muodostuu heidän palvelujen piirissä olevista nuorista. Care Componentin ohjaajilla on pitkä kokemus yksin maahan tulleiden tilanteesta, joten olemme voineet hyödyntää heidän tietotaitoaan. Siirtolaisinstituutti puolestaan on tehnyt HALATEN -projektin osana tutkimusta ilman huoltajaa maahan tulleiden kokemuksista (HALATEN -hankehakemus ). Sekä tutkimuksen että ohjaajien kautta saatu kokemustieto on ollut tärkeää, kun olemme pohtineet asiakaslähtöistä toimintaterapeuttista lähestymistapaa nuorten kotoutumisen tukemiseksi. Asiakaslähtöisyyttä toteutettiin myös projektin toiminnallisessa osassa. Nuoret ovat itse olleet mukana jo toimintapäivän suunnittelussa, ja toimintapäivän aikana kartoitettiin heidän mielenkiinnon kohteitaan. HALATEN -projektin kohderyhmänä on yksin maahan tulleet alaikäiset, jotka ovat saaneet jo oleskeluluvan ja asuvat kunnassa itsenäisesti tai pienryhmäkodeissa. Turun ammattikorkeakoulu vastaa projektista, taloudesta ja raportoinnista rahoittajalle. Siirtolaisinstituutti vastaa tutkimuksesta, ja projektin tuotosten (artikkelit ym.) levittämisestä ja julkaisusta. Yhteistyökumppaneina toimivat SOLID Skills hanke, Ehjä ry, Kaarinan kaupunki, Care Component, Turun ensi- ja turvakoti ry ja Turun kristillinen opisto. (HALATEN -hankehakemus ) HALATEN -projekti tukee yksin maahan tullutta alaikäistä nuorta Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan, fysioterapian ja toimintaterapian opiskelijoiden ohjaamien ryhmien kautta. Yhteistyökumppanit ja Turun ammattikorkeakoulun henkilökunta ohjaavat opiskelijoiden toimintaa, jotta kohderyhmän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja näin ollen tukemaan kotoutumista. HALATEN -projektin kokonaiskesto on

4 ja tämän rahoituskauden kesto on Projekti on EU - rahoitteinen. (HALATEN -hankehakemus ) HALATEN -projektin yleistavoitteena on tukea Suomeen yksintulleiden maahanmuuttajanuorten kuntiin kotoutumista Varsinais-Suomessa hankkimalla tietoa heidän kokemuksistaan kotoutumisesta, tuen tarpeestaan sekä mahdollisuuksista osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin. Projektin tavoitteena on myös luoda alueellinen asiantuntijaverkosto ja kuvaus palvelupolusta. (HALATEN -hankehakemus ) HALATEN -projektissa toteutettavien toiminnallisten ryhmien tarkoituksena on auttaa nuoria kehittämään transversaaleja taitojaan, joita tarvitaan myöhemmin esimerkiksi työelämässä. Tällaisia taitoja ovat muun muassa sosiaaliset taidot, oppimaan oppimisen taidot ja itseilmaisutaidot. (HALATEN -hankehakemus ) Näiden taitojen määrittelyn taustalla on Euroopan komission New jobs for new skills asiakirja jonka tavoitteena on mm. parantaa työelämän tarpeiden ja työntekijöiden taitojen vastaavuutta (Euroopan komissio 2014). Syventävän projektimme tarkoituksena oli tarkastella toimintaterapian mahdollisuuksia tukea yksintulleiden maahanmuuttajanuorten kotoutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän myötä tavoitteena oli mahdollistaa nuorten osallistuminen heille mielekkääseen toimintaan ja arvioinnin avulla antaa tietoa nuorten mahdollisuuksista ja toiminnan esteistä sekä heidän kiinnostuksenkohteistaan, jotta nuoria voitaisiin tukea yksilöllisesti. Tavoitteena oli tarkastella toimintaterapian arviointimenetelmien käyttöä maahanmuuttajanuorten toiminnallisuuden arvioinnissa, ja valita yksi menetelmä testattavaksi toimintapäivässä. Pyrimme lisäksi selvittämään ja selkiyttämään toimintaterapian roolia osana monialaista ja moniammatillista työskentelyä kotoutumisprosessissa. Projektin tavoitteena oli koota kuvamateriaalia HALATEN- projektille sekä opetusmateriaalia erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja työntekijöille. Tuotoksena laadittiin lisäksi manuaali, johon on koottu testattavan arviointimenetelmän käyttökokemuksia ja ideoita jatkokehittelyä varten. 2 YKSIN MAAHANTULLEEN NUOREN TARPEET JA TUKEMINEN 2.1 Yksin maahan tulleen nuoren tarpeet Kuka on yksintullut alaikäinen maahanmuuttaja? Maahanmuuttaja-käsitettä käytetään yleensä henkilöstä, joka asuu Suomessa pysyvästi, on syntynyt ulkomailla eikä kumpikaan henkilön vanhemmista ole syntyperältään suomalainen. Vuonna 2011 Suomessa oli maahanmuuttajia 3,4 % väestöstä. (THL 2011.)

5 maahanmuuttojen määrä oli , joista oli ulkomaan kansalaisten muuttoja (Tilastokeskus 2013), vuonna 2013 Suomessa asui vieraskielistä henkilöä mikä on 5,3 % väestöstä. (Tilastokeskus 2014). Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvussa ja tehty arvio vuoden 2020 määrästä on (TEM 2012). Suurin osa Suomeen ilman huoltajaa tulevat lapsista ja nuorista on kotoisin Somaliasta, Afganistanista ja Irakista. He joutuvat usein lähtemään matkaan lyhyellä varoitusajalla, joten he eivät ehdi valmistautua lähtöön henkisesti. Lähdön taustalla on raportoitu olleen köyhyyttä, läheisten kuolemia, kunniaväkivaltaa, ihmiskaupan uhriksi joutumista sekä konfliktien aiheuttamaa vaaran uhkaa, kuten pelkoa pakkonaittamisesta tai joutumisesta tahtomattaan sotilaaksi. Pitkät turvapaikan hakemusajat sekä ero läheisistä ihmisistä kuormittavat nuorta, minkä vuoksi ilman huoltajaa tulleet tarvitsevat erityistä tukea Suomeen saapuessaan ja täällä eläessään. (Mikkonen 2011, 80.) Maahanmuuton vaikutukset yksilön toiminnallisuuteen ja osallistumiseen Yksilön toiminnallisuus on tulosta siitä, kun yksilö osallistuu toimintoihin erilaisissa ympäristöissä. Toiminnallisuus on dynaaminen minkä tahansa osatekijän muutos vaikuttaa toiminnallisuuteen. (Law ym. 2002, ) Toiminnallisuutta ja sen osatekijöitä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Toiminnallisuuteen vaikuttavat tekijät (Law ym. 2002, 47). Tutkimuksissa (Townsend & Polatajko 2007, ) on todettu, että mielekkäällä toiminnalla ja osallistumisella vapaa-aikaan sekä tuottaviin toimintoihin on muun muassa terveysriskejä pienentävä, terveyttä ylläpitävä ja parantava, mielenterveyttä tukeva ja uskoa omiin kykyihin vahvistava ja elämänlaatua parantava vaikutus. Maahanmuuttajien toiminta- ja työkykyä on tutkittu Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointi tutkimuksessa (Maamu) (Castaneda, Rask, Koponen, Mölsä & Koskinen 2012). Monet 5

6 maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä elämänlaatuunsa ja päivittäisistä toimista selviytymiseen, vaikka asiointi voidaankin kokea hankalaksi. Suurin elämänlaatua heikentävä asia on koettu olevan syrjiminen. Usein elämänlaatua verrataan aikaisempaan kotimaassa koettuun elämänlaatuun. (Rask, Luoma, Solovieva & Koskinen 2012, ) Iso osa maahanmuuttajista kokee kärsivänsä väsymyksestä enemmän verrattuna saman ikäiseen kantaväestöön. Kulttuurilla saattaa olla merkitystä tähän. Maahanmuuttajataustaiset harrastavat kuntoliikuntaa pääasiallisesti kantaväestöä vähemmän. Miehet harrastavat kuntoliikuntaa naisia tilastollisesti merkittävästi enemmän, mutta kuitenkin kantaväestöä vähemmän. Varsinkaan naisilla ei ole mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, koska se ei ole kulttuurillisesti hyväksyttyä tai sitä ei koeta tärkeäksi. Naisten voi olla vaikeaa lähteä harrastuksiin, sillä kulttuurinormit voivat ohjata naista olemaan kotona ja huolehtimaan siitä ennemmin kuin omasta hyvinvoinnista. Näin ollen naiset jäävät usein ilman mielekästä toimintaa, joka ylläpitää hyvinvointia. (Mäkinen 2012, ) Yksi merkittävimmistä maahanmuuttajien osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä on kielitaidon puute. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että somali- ja kurditaustaisista 6 7 %:lla oli huono tai kokonaan puuttuva lukutaito. Lukutaito-ongelmat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Suomen kielen puheen ymmärtäminen on usealle haasteellista. Lähes kuudesosalle asioiminen virastoissa tuottaa suuria vaikeuksia. (Koskinen, Sainio & Rask 2012, ) Maahanmuuttajanuoret jäävät selvästi useammin vaille jatko-opiskelupaikkaa verrattuna kantaväestön nuoreen. Suurimmaksi esteeksi jatko-opintoihin on puutteellinen kielitaito. Jatko-opiskelupaikan puuttuminen altistaa syrjäytymiselle, joka johtaa suurempiin ongelmiin. (TEM 2012.) Ahola ja Orjatsalo (2009) selvittivät kirjallisuuden ja haastatteluiden avulla opinnäytetyössään Maahanmuuttaja toimintaterapeutin asiakkaana, millaisia tekijöitä toimintaterapeutin on huomioitava maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa työskenneltäessä ja millaisia valmiuksia hänellä tulisi siinä olla. Apunaan työn jäsentelyssä he käyttivät toimintaterapian ammatillisia osaamisalueita. Tutkiminaan tekijöinä he nostavat esiin, että asiakas ei välttämättä miellä omaa rooliaan potilaana aktiiviseksi, vaan voi odottaa terapeutin parantavan hänet jo ensimmäisellä terapiakerralla. Samoin käsitys terveydestä ja sairaudesta voi olla uskonnon vahvasti määrittelemää, ja merkityksellinen toiminta hyvin kulttuurisidonnaista. Näin terapeutin tulee tuntea oma kulttuuritaustansa, perehtyä asiakkaan kulttuuritaustaan, ja auttaa asiakasta muokkaamaan hänelle merkityksellinen toiminta uuteen ympäristöön sopivaksi, vahvistaen näin asiakkaan toiminnallista pätevyyttä ja identiteettiä. (Ahola & Orjatsalo 2009) Laitinen & Pöntinen (2006) tutkivat toiminnallisessa opinnäytetyössään Luova ryhmätoiminta maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukena, mitä ohjaajan tulee huomioida maahanmuuttajaryhmää suunniteltaessa. Tällaisia seikkoja ovat kysymykset siitä tukeeko luova ryhmätoiminta asiakkaiden voimaantumista sekä voidaanko luovia toimintoja käyttää maahanmuuttajien ryhmätoiminnassa. He nostavat esiin, että maahanmuuttajilla saattaa olla auktoriteettiin perustuvia oppimiskokemuksia, joten heille voi olla vaikeaa 6

7 ryhmätoiminnassa omaksua oma aktiivinen rooli. He raportoivat, että monikulttuurisessa ryhmässä syntyy helposti pienryhmiä kieli- ja kulttuuritaustojen mukaan, ja parhaiten suomea puhuvat ottavat ohjaajiin eniten kontaktia. Yhteisölliset toiminnot olivat toimineet parhaiten, kun taas itsestään kertominen tai omien ominaisuuksien pohtiminen oli ollut monille vierasta ja vaikeaa. Tärkeäksi ryhmäläisille oli noussut vertaistuen merkitys sekä omasta kulttuurista toisille kertominen. (Laitinen & Pöntinen 2006) Antikainen, Viljamaa ja Viuhkonen (2010) tutkivat opinnäytetyössään Kaikkihan tääl pystyy Maahanmuuttajien osallistuminen taloyhteisön toimintaan Ässäkodissa, millä tavoin Ässäkoti mahdollistaa maahanmuuttaja-asukkaan osallistumisen taloyhteisön toimintaan, mitkä ovat osallistumista edesauttavat ja estävät syyt ja kaipaavatko asukkaat järjestettyä toimintaa. Osallistumista oli tukenut asukkaiden huolellinen valinta, talon emännän toiminta, hyvä tiedonkulku, sekä monipuolinen ympäristö puitteineen. Haastateltavat olivat kokeneet talon rauhallisuuden, turvallisuuden, luonnonläheisyyden ja hyvät liikenneyhteydet tärkeiksi. Suurin osallistumisen este oli ollut kielitaitoon liittyvät syyt. (Antikainen, Viljamaa & Viuhkonen 2010) Kyky ilmaista itseään kielellisesti ja ymmärtää muiden tuottamaa kieltä helpottaa paljon henkilön integroitumista uuteen kulttuuriin. Tämä auttaa ihmisen integroitumista opiskeluihin, asuinalueeseen, harrastuksiin ja työelämään ja tätä kautta koko yhteiskuntaan. Kieliongelmat ja lukutaidottomuus ovat yleisiä yhteiskuntaan integroitumisen esteitä. Tehostamalla kielen opetusta ja opettamalla kirjoitus- ja lukutaitoja edistetään maahanmuuttajan integroitumista. (TEM 2012.) Care Componentin ohjaajien kokemuksen mukaan kaarinalaisten nuorten arjen haasteet liittyvät rahankäyttöön sekä päivittäisiin toimintoihin liittyviin taitoihin, joissa he tarvitsevat vaihtelevasti apua. Kaarinalaisia nuoria tuetaan asioinnissa ja arjen askareissa ohjaajien toimesta. Rask ym. (2012, ) totesivat kuitenkin tutkimuksessaan, että asioinnin hankaluudet eivät tunnu huonontavan maahanmuuttajien elämänlaadun kokemusta. Ohjaajien kokemuksen mukaan nuorilla on ollut lisäksi puutetta mielekkäästä toiminnasta. Tämä paitsi vähentää mahdollisuuksia tavata suomalaisia nuoria, myös heikentää elämänlaatua. Tilanne, jossa mahdollisuudet mielekkääseen toimintaan ovat estyneet ympäristöstä johtuvista syistä, voi pitkittyessään aiheuttaa yksilön kehityksen sekä terveyden heikentymistä toiminnallisen deprivaation kautta. (Townsend 2007, ) Yksin maahan tulleiden nuorten vaikuttaisi myös olevan haastavaa kertoa mielenkiinnonkohteistaan ja harrastuksistaan (Krister Björklund, henkilökohtainen tiedonanto ), mikä vaikeuttaa edelleen toimintoihin osallistumista. Harrastukset voivat auttaa nuorta oman paikkansa löytämisessä, ja joillekin maahanmuuttajille onkin mahdollista jatkaa Suomessa vanhaa harrastusta. Toiset eivät ole koskaan harrastaneet mitään, eivätkä välttämättä ymmärrä koko harrastamisen ideaa. Kaikille maahanmuuttajanuorille olisi tärkeää tarjota mahdollisuus saavuttaa tunnetta onnistumisesta toiminnassa, joka on säännöllistä ja jossa on mahdollista harjoittaa erilaisia taitoja. Tämä on tärkeää etenkin, kun monille kielen opettelu ja koulunkäynti on haastavaa ja myönteisiä kokemuksia ei välttämättä saa. (Mikkonen 2011, 89.) Mikkosen (2011, 81) 7

8 mukaan Ravi Kohli (2007; 2010) on määritellyt kolme yksintulleelle nuorelle merkityksellisintä asiaa, jotka ovat turvallisuus, kuuluvuuden tunne ja onnistumisen kokemukset. Hänen mukaansa muut toteutuvat Suomessa, mutta nuoret eivät saa kokea tarpeeksi onnistumisen tunnetta. Se, että nuorilla ei Care Componentin ohjaajien mukaan ole riittävästi mielekästä tekemistä, pienentää mahdollisuuksia myös onnistumisten kokemuksiin. Euroopan unionin komission (2014) tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten taitoja ja parantaa työhön sijoittumista, minkä vuoksi HALATEN -projektin ryhmien tavoitteena on parantaa nuorten transversaaleja taitoja, kuten oppimaan oppiminen ja itseilmaisu Nuoret aikuiset vai aikuiset nuoret Nuoret kohtaavat muiden maahanmuuttajien tavoin tavanomaisia maahanmuuton aiheuttamia toiminnan esteitä, joita on kuvattu edellä. Maahanmuuttoon liittyvien haasteiden kohtaamisen lisäksi yksintulleet nuoret käyvät läpi jokaisen nuoren tavoin ikäkauden kehitysvaiheita. Näitä ovat muun muassa kehoon, ajatteluun sekä identiteettiin liittyvä kehitys ja muutokset. Esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajanuorilla on haasteita identiteetin kehittämisessä, ja he toteuttavatkin usein koulussa ja kotona eri identiteettejä, koska he eivät osaa määritellä, keitä he ovat. Voidaan ajatella, että Suomeen yksintulleilla nuorilla voi olla vastaavanlaisia hankaluuksia yrittäessään etsiä paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. (Parkkinen 2012, ) Myös Mikkosen (2011, 86) mukaan oman paikan löytäminen on heille monimutkaisempaa kuin Suomessa aina asuneille ikätovereille. Nuoruusikään kuuluu myös vanhemmista irtautuminen ja etäisyyden ottaminen heihin. Yksin maahan tulleiden kohdalla tämäkin ikäkauden tärkeä kehitystehtävä saa uuden merkityksen, sillä nuori saattaa joutua ottamaan etäisyyttä vanhempiinsa vaiheessa, jossa hän ei ole siihen vielä kehityksellisesti valmis. Toisaalta nuori tarvitsee eriytyessäänkin psyykkisesti saatavilla olevat vanhemmat, joilla on tärkeitä tehtäviä nuoren kehityksen tukijoina (Parkkinen 2012, 187). Perheen tehtävänä on esimerkiksi opettaa lapselle yhteiskunnan sääntöjä ja normeja. Yksin Suomeen saapuvien alaikäisten kohdalla on mahdollista, ettei kukaan sosiaalista heitä ympäröivään yhteiskuntaan. (Taskinen 2011, 45.) Jopa 25-34% yksintulleista nuorista on traumatisoitunut kotimaassaan kohtaamistaan tapahtumista, mutta kaikki ovat joutuneet läpikäymään merkittäviä menetyksiä muun muassa tärkeiden ihmisten, kodin, identiteetin ja tavaroiden muodossa. He eivät välttämättä tiedä, näkevätkö perheitään enää koskaan. Tulevaisuuden epävarmuus vaikeuttaa suuntautumista eteenpäin. (Alanko & Mustonen 2011, 14.) Peltosen (2011) mukaan traumaattiset tapahtumat voivat myös hidastaa kehitystä estämällä siirtymiä kehitysvaiheesta toiseen. Yksin maahan tulleita pidetään yleisesti haavoittuvina yksilöinä, minkä erityistä painottamista on keskustelussa kyseenalaistettu. traumatisoituminen ei automaattisesti johda ongelmiin, vaan voi myös mahdollistaa post-traumaattisen kasvun eli psyykkisen vahvistumisen. Haavoittuvuus ja resilienssi haavoittumattomuus, kimmoisuus, 8

9 joustavuus, toimintakyky haastavissa tilanteissa riippuvat yksilöllisistä suojaavista ja riskitekijöistä (Peltonen 2011, 60-62). Tutkija Krister Björklund (henkilökohtainen tiedonanto ) luonnehtii, että näitä Suomeen saakka selvinneitä nuoria voidaan pitää selviytyjinä Ympäristön muutos vastaanottokeskukseen ja omaan kotiin Suomeen yksin tulleet nuoret kokevat suuren ympäristön muutoksen, sillä lähes kaikki ympäristön osa-alueet muuttuvat yhteiskunta ja institutionaalinen ympäristö, johon he tulevat, on vieras; sosiaalinen ympäristö ja perhe ovat jääneet taakse; fyysinen ympäristö ja sääolosuhteet ovat erilaiset; kulttuuri ja sen toteuttamistavat ovat vieraita. He eivät tiedä, onko muutto pysyvää ja kuinka kauan heidän oleskelulupansa tulee jatkumaan. Law, Polatajko, Baptiste ja Townsend (2002, 42-45) esittävät sen olevan yksilöllistä, miten ympäristö vaikuttaa kuhunkin ihmiseen. Ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan riippuu kunkin yksilön fyysisistä, affektiivisista ja kognitiivisista ominaisuuksista sekä spirituaalisuudesta. Ympäristö on muuttuva ja voi sekä tukea että estää yksilön toimintaa. (Law ym. 2002, ) Oleskelulupaprosessi lähtee liikkeelle, kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen. Turvapaikkahakemus jätetään mahdollisimman nopeasti tai jo maahan saapumisen yhteydessä poliisille tai rajavartiolaitoksen edustajalle. Tämän jälkeen hakija siirretään pääasiallisesti vastaanottokeskukseen. Yksin tulleille alaikäisille on olemassa omat ryhmäkodit. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille järjestetään toimeentulo ja huolenpito. He saavat myös suomen tai ruotsin kielen opetusta. Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää hakijan henkilöllisyyttä ja matkareittiä. Maahanmuuttoviraston päätös turvapaikasta voi olla joko myönteinen tai kielteinen. (Sisäministeriö 2014.) Myönteisen päätöksen jälkeen turvapaikanhakija saa oleskeluluvan ja henkilölle tarjotaan kuntapaikkaa. Tämä pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, jotta kotoutus pääsee alkamaan. Kuntapaikan vastaanotaessaan henkilö saa oman vuokra-asunnon tai soluasunnon, johon pääsee muuttamaan. (Sisäministeriö 2014.) Projektiin osallistuneet nuoret asuvat Kaarinassa omassa asunnossa tai pienryhmäkodeissa. Kotoutumisen parantamiseksi tuli voimaan uusi laki Sen tarkoituksena on parantaa kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisena jäsenenä. Sen tarkoituksena on myös lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. (THL 2014; TEM 2012.) Valtion kotouttamisohjelma (2012) tuo esille miten tärkeää on osallisuuden tukeminen eri sektoreilla. Osallisuuden tukemisella tuetaan vuorovaikutussuhteita kantaväestön kanssa sekä vahvistaa etnisiä suhteita. Kotouttamisohjelmassa korostetaan erityisesti maahanmuuttajien paremmin työllistymistä Suomessa sekä maahanmuuttajalasten ja -perheiden tukemista. Myös naisten tukemista on korostettu. (TEM 2012.) 9

10 Kaarinalaiset nuoret saavat tukea arjen pulmiinsa Care Componentin ohjaajilta, jotka auttavat muun muassa hakemusten tekemisessä ja raha-asioiden hoitamisessa. Kaarinaan sijoittuvien yksintulleiden nuorten kanssa työskentelevien ohjaajien esimiehen Emmi Rajakankaan (henkilökohtainen tiedonanto ) sekä tutkija Krister Björklundin (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan nuorten integraatiota vaikeuttaa muun muassa kontaktien puute valtaväestöön. Onnistunut integraatio edellyttää omien kulttuuristen lähtökohtien kunnioittamisen lisäksi suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista (Pöysä, 2010). Nuoret viettävät paljon aikaa keskenään, joten kontaktit suomalaisiin nuoriin ovat vähäisiä. Mikkonen (2011, 88) on esittänyt, että yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten olisi hyvä päästä mahdollisimman pian esimerkiksi perusopetuksen käsityön ja liikunnan tunneille sosiaalisten kontaktien löytämiseksi suomalaisten nuorten kanssa. 2.2 Moniammatillisesti ja monialaisesti osallisuuden ja osallistumisen asialla Syventävän projektin projektiryhmässä oli alun perin tarkoitus olla neljä toimintaterapeuttiopiskelijaa ja yksi sosionomiopiskelija. Sosionomiopiskelija joutui kuitenkin jättäytymään projektista pois ensimmäisten viikkojen jälkeen projektin käynnistyksestä. Halusimme siitä huolimatta tarkastella omaa osaamistamme moniammatillisesta näkökulmasta. Sosionomin kompetensseja ovat sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen ja tutkimuksellinen kehittämisosaaminen sekä johtamisosaaminen. Sosionomi (AMK) ymmärtää erilaisia kulttuureita sekä osaa yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Sosionomilla on myös valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita. (Sosiaaliportti 2010.) Syventävän projektin kaltaisessa moniammatillisessa projektissa sosionomiopiskelija voi edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkiä huono-osaisuuden ehkäisemiseen. Hän osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan. Moniammatillisuus on asiakaslähtöistä yhteistyötä. Se nousee asiakkaan tarpeista ja on yksilöllistä työskentelyä yhteistyössä eri ammattiryhmien edustajien kesken (Isoherranen 2008, 29.) Moniammatillinen yhteistyö on prosessi, jossa eri ammattiryhmät työskentelevät yhdessä vaikuttaakseen myönteisesti asiakkaaseen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas ja hyvä hoito. Asiakkaan hoito ja kuntoutus on monimutkaista toimintaa, joka edellyttää tehokasta yhteistyötä. (Zwarenstein, Goldman & Reeves 2009.) Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysalalla on tärkeää kehittää yhteistyön tapoja, jotta asiakas hyötyisi mahdollisimman paljon yhteistyöstä eri ammattiryhmien kesken. Asiakkaat haluavat, että heidät kohdataan yksilöinä ja kokonaisuuksina. He toivovat myös työntekijöiltä yhteistyötä. (Isoherranen 2008, 28.) Sosiaali- ja terveysalalla työyhteisöt koostuvat useasti eri alojen ammattiryhmistä. Yhteistyössä ja moniammatillisissa tiimeissä tarvitaan monen eri alan asiantuntijuutta. Sosiaali- ja terveysalalla nähdään asiakkaiden olevan oman elämänsä asiantuntijoita. 10

11 (Rekola 2008, 16.) Moniammatillisen työn perusajatuksena on asiakaslähtöisyys, tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen. Tärkeää moniammatillisessa työssä on vuorovaikutus muiden ammattiryhmien edustajien kanssa. On yhtä tärkeää tuoda esiin omaa osaamistaan ja näkökulmia esille että kuunnella muiden näkökulmia asiasta. Moniammatilliset työyhteisöt ovat asiakkaan etu, koska näin asiakkaan tilanne tullaan käsittelemään kokonaisuutena, eikä vain yhtä osa-aluetta. (Isoherranen 2008, ) Moniammatillisesti toimittaessa tärkeää on yhteisen tavoitteen määrittely. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi kaikkien ammattiryhmien tiedot ja taidot koota yhteen ja määritellä toiminnalle yhteinen kieli. Jokaisella ammattiryhmällä on omat käsitteet ja on tärkeää tunnustaa jokaisen ammattiryhmän omat erityistiedot ja osaamiset. Tämä vaatii jäseniltä hyviä vuorovaikutustaitoja. (Isoherranen 2008, ) Tärkeää on myös se, että eri ammattiryhmät soveltavat yhteisesti määriteltyjä asioita omassa työssään ja rakentavat tämän pohjalta uutta tietoa (Rekola 2008, 17). Syventävän projektin alkumetreillä kävi jo ilmi, että toimintaterapeuteilla ja sosionomeilla on oma kielensä ja toimintatapansa, sillä näkökulma toimintaan ja asiakkaaseen ovat erilaiset. Näiden näkökulmien yhteensovittaminen vaati keskustelua ja avoimuutta. Toisaalta kummankin ammattialan arvot ja periaatteet ovat samankaltaiset, mikä helpotti yhteistyötä. Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä olisi hyvä käyttää moniammatillisia työryhmiä. Tämä on myös aihealue, joka kaipaa kehittämistä. Useasti yhteistyön puute johtuu siitä, ettei johdon taholta ole kiinnittänyt asiaan tarpeeksi huomiota ja luonut tälle edellytyksiä. Osin tämä on myös lainsäädännöllinen ongelma, johon tulisi kiinnittää huomiota. Ongelmia voi esiintyä myös moniammatillisissa tiimeissä, joissa ei ole käytössä tehokkaita ja toimivia yhteisiä työkaluja. Maahanmuuttajien kototutumisessa tulisi käyttää tällaisia työryhmiä, koska yksi ammattiryhmän edustaja ei pysty yksin vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Toisaalta taas eri ammattiryhmien edustajat saavat tukea toisiltaan haastavissa tilanteissa. (Taajamo & Puukari, ) Näkökulmamme on, että sosionomi ja toimintaterapeutti työparina maahanmuuttajien parissa voivat täydentää toisiaan ja kumpikin tuo työhön omaa osaamistaan, mikä tuo hyötyä nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville. Syventävän projektin aikana olemme käyneet keskustelua kummankin ammattikunnan toimintatavoista, lähtökohdista ja tärkeistä periaatteista, jotta voimme paremmin ymmärtää toisiamme. 2.3 Mitä toimintaterapia voi tarjota nuoren tukemiseen? Toimintaterapeutti toiminnan asiantuntijana ja mahdollistajana Toimintaterapian periaate on kiteytetty seuraavassa lainauksessa: Occupational therapy is the art and science of enabling engagement in everyday living, through occupation; of enabling people to perform the occupations that foster health and well-being; and of enabling a just and inclusive society so that all people 11

12 may participate to their maximal potential in the daily occupations of life. (Townsend & Polatajko 2007, 174.) Toimintaterapeutti voi työskennellä maahanmuuttajien kanssa useiden aihealueiden parissa. Toimintaterapeutti voi kuntoutuksen avulla lisätä heidän mahdollisuuttaan toimia uudessa ympäristössä, lisätä itsenäistä selviytymistä ja edistää näin maahanmuuttajien kotoutumista ja työskentelyä yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä. Toimintaterapeutti voi myös edistää työkykyä ja hyvinvointia. Kuntoutus on sisällytetty lakisääteisesti sosiaali- ja terveysalaan. Kuntoutus toteutetaan usein moniammatillisesti ja eri ammattiryhmät tekevät siinä yhteistyötä keskenään. Yhteistyössä kunnioitetaan toisen ammatinedustajan ammattitaitoa ja pyritään edistämään yksilön hyvinvointia, joka tapauksessa tarkoittaa kotoutumista. Opetusministeriö on linjannut toimintaterapeuttien uusiksi tulevaisuuden työalueiksi maahanmuuttaja- ja lastensuojelutyön. (Opetusministeriö 2006.) Toimintaterapeutti kykenee huomioimaan merkityksellisen toiminnan ja toimintaan osallistumisen merkityksen hyvinvoinnin edistämisessä. Toimintaan osallistumisessa kyetään harjoittelemaan uusia tapoja, joita tulee vastaan vieraassa kulttuurissa. Toiminnan avulla toimintaterapeutti voi auttaa ihmistä kokemaan itsensä tärkeäksi ja lisätä tämän kyvykkyyden tunnetta. (Opetusministeriö 2006.) Toimintaterapeutti pyrkii mahdollistamaan toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakaslähtöiseen ja toimintakeskeiseen lähestymistapaan sisältyy se, että asiakas on aktiivinen tekijä, joka sitoutuu toimintaan ja yhteistyöhön. Asiakas tekee valintoja sekä ottaa riskejä ja vastuuta. Toimintaterapeutti mahdollistaa turvallisen osallistumisen sekä sopivan haasteen. (Townsend & Polatajko 2007, 101.) Toimintaterapeutti voi siis antaa panoksensa kotoutumisprosessiin arvioimalla yksilön toimintaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä yksilössä ja ympäristössä ja jakamalla tämän tiedon moniammatillisessa työryhmässä Arvioinnilla lisäarvoa kotoutumistyöhön Jotta yksilön tilannetta ja hänen tarpeitaan voisi ymmärtää, on laadukas arviointi tarpeen. (Kielhofner 2008, 155). Maahanmuuttajien kasvanut määrä on myös lisännyt tarvetta kehittää heidän toimintakykynsä arviointia. THL:n koordinoiman Maamu- tutkimuksen tuloksena TOIMIA -tietokannassa on saatavissa toiminta- ja työkykymittareita, joilla maahanmuuttajien tilannetta kartoitettiin kyseisessä tutkimuksessa. Edelleen vuosien aikana on tarkoitus julkaista suositus maahanmuuttajataustaisten toimintakyvyn mittaamisesta. (TOIMIA 2014.) Toimintaterapiassa arvioinnin tarjoama tieto on terapian tavoitteiden, strategian ja päätöksenteon pohja. Terapeutin tekemän työn tuloksia tulee pystyä mittaamaan, minkä arviointi mahdollistaa. Arvioinnin sisältöä ohjaavat taustalla myös aika ja muut resurssit, jotka tulee ottaa huomioon arviointimenetelmiä valittaessa. Tärkeää on, että arvioinnissa 12

13 tavoitetaan kaikki tarvittava tieto, siitä saatava tieto on tarkkaa ja todenmukaista ja että käytettävät menetelmät sopivat tarvittavan tiedon keräämiseen. (Kielhofner 2008, ) Toimintaterapian toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallissa (CMOP-E) on mallinnettu toimintaterapiaprosessia (The Canadian Practice Process Framework (CPPF). Malli korostaa asiakaslähtöisyyttä ja sitä, että asiakas on kaikissa vaiheissa aktiivinen toimija. Toimintaterapiassa tähdätään toiminnallisuuden ja toimintaan sitoutumisen muutoksen mahdollistamiseen. Toimintaterapiaprosessiin vaikuttaa konteksti sekä laajempi sosiaalinen että toimintaterapeutin ja asiakkaan välinen praktiikan konteksti. (Townsend & Polatajko 2007, 234.) Prosessia on kuvattu kuviossa 2. Toimintaterapiaprosessi alkaa toiminnan haasteiden kartoittamisella yhdessä asiakkaan kanssa. Arviointi on sitä seuraava vaihe, ja se sisältää toiminnan haasteiden taustalla vaikuttavien yksilöön, ympäristöön tai toiminnallisuuteen liittyvien tekijöiden selvittämistä. Arvioinnissa toimintaterapeutti yhdistää teoreettisia malleja, omaa kokemustaan sekä tutkimustietoa selittääkseen yksilön haasteita. Terapeutti analysoi ja tulkitsee arvioinnin tuottamaa tietoa, jotta voitaisiin ymmärtää, mikä kunkin haasteen taustalla on. Arvioinnin tuloksia tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Arvioinnin välineet voivat olla strukturoituja, kuten standardoitu haastattelulomake, tai strukturoimattomia, kuten vapaa havainnointi. (Townsend & Polatajko 2007, ) Arviointia seuraa toimintaterapiaprosessissa terapian tavoitteiden ja suunnitelman määrittely, suunnitelman toteuttaminen, jatkuva toteutuksen ja tavoitteiden arviointi, niitä 13

14 seuraava mahdollinen muutos toteutuksessa tai tavoitteissa sekä lopputuloksen arviointi, minkä jälkeen terapian lopetus on ajankohtainen (Townsend & Polatajko 2007, ). Toimintaterapia-prosessi voi kuitenkin loppua alkuarviointiin tai tavoitteiden asettamiseen ja suunnitelman luomiseen (Townsend & Polatajko 2007, 233). Esimerkiksi maahanmuuttajanuorten kanssa toimintaterapeutti voi toimia asiantuntijana, joka arvioinnin avulla tuo lisää ymmärrystä nuorten tilanteesta heidän kanssaan työskenteleville ja toisaalta voi auttaa nuorta itseään ymmärtämään omaa tilannettaan. Syventävän projektin puitteissa täydellisen toiminnallisuuden arvioinnin toteuttaminen nuorille ei ollut mahdollista, joten toimintapäivässä panostimme nuorten mielenkiinnon kohteiden kartoittamiseen. Raportissa on aiemmin kuvattu, miten yksi nuorten toiminnallisuutta heikentävistä tekijöistä on mielekkään tekemisen puute. Toisaalta heidän mielenkiinnon kohteistaan ei ole ollut monipuolisesti ja riittävästi tietoa, jotta sopivaa toimintaa oikeassa muodossa voitaisiin järjestää. Kaarinalaisten yksin tulleiden nuorten jokapäiväisessä elämässä haasteet ovat arjen taitojen hallinnassa, kuten rahankäytössä ja asioinnissa. Näihin haasteisiin he saavat jo tukea Care Componentin työntekijöiltä. Nuorten sosiaaliset suhteet rajoittuvat pääasiassa maahanmuuttajatovereihin, mikä heikentää integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Nuorten suomen kielen taito vaihtelee, mikä osaltaan vaikeuttaa kontaktien solmimista sekä koulutuksen ja työn hankkimista. Erilaiset osallistumisen esteet altistavat toiminnallisen deprivaation seurauksille, kuten pitkän ajan kuluessa terveysongelmille. Mielekkään tekemisen puute vaikeuttaa myös onnistumisen kokemusten tavoittelua. Nuoret eivät ole kysyttäessä osanneet kertoa juuri kiinnostuksen kohteistaan, mihin osaltaan varmasti vaikuttaa kielitaidon puute ja erilainen kulttuuritausta. Toimintaterapeuttisella arvioinnilla voidaan saada tietoa nuorten arjen haasteiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Arvioinnin osana pyrimme löytämään heidän mielenkiinnon kohteitaan ja siten helpottamaan osallistumista mielekkäisiin toimintoihin ja suuntautumaan tulevaisuuteen. Terapeutin pitää aina varmistaa, että hänen käyttämänsä arviointimenetelmät sopivat myös muista kulttuureista tuleville (Kielhofner 2008, 165). Nuorten mielenkiinnon kohteita kartoitetaan Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeen avulla, josta teimme kuvallisen version helpottamaan nuoria, kun he pohtivat omia mielenkiinnon kohteitaan. Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeen avulla pyritään löytämään asiakkaan yksilöllinen kiinnostusten kaava. Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomaketta on usein muokattu, jotta se sopisi kuhunkin kulttuuriin ja tietylle asiakasryhmälle (Kielhofner 2008, 238). Maahanmuuttajien työ- ja toimintakykytutkimuksessa todettiin, että kulttuuri vaikutti siihen, miten tutkittava suhtautui testaukseen (Rask, Sainio, Stenholm, Vaara & Hurnasti 2012, 191). Mielenkiinnon kohteiden kartoittamisen pohjana toimi opinnäytetyön (Eronen & Pirttikangas 2012) osana suomennettu suomalaisille vuotiaille nuorille soveltuva lomake. Kuvina käytettiin valokuvia, joiden yhteyteen liitettiin Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomaketta vastaava sanallinen ilmaisu. Arvioinnin yhteydessä tuotiin esille mahdollisuus ilmaista myös 14

15 listasta puuttuvia toimintoja. Lisäksi vastausasteikkoa yksinkertaistettiin (ks. Liite 3). Alun perin kolme vastausvaihtoehtoa sisältänyt asettelu muutettiin kyllä/ei valinnaksi, sillä jopa suomenkieliset vastaajat ovat pitäneet vastausvaihtoehtoja monitulkintaisina. Tämä heikentää vastausten luotettavuutta. 3 PROJEKTIN SUUNNITTELU 3.1 Projektihenkilöstön tehtävänjako Anna Hämäläinen Satu Koskiniemi Marketta Palo Hanna Saarinen Projektipäällikkö, suunnitelma, toteutus Viestintä, suunnitelma, toteutus Sihteeri, raportointi, toteutus Sihteeri, raportointi, toteutus Kullakin opiskelijalla oli 140 tuntia käytettävänä projektin tehtäviin. Tuntikirjanpitoa seurattiin Excel-taulukon avulla. 3.2 Toteutusaikataulu Kuukausi Teema Mitä tehdään Tekijät Tammikuu 9.1. Aloitustapaaminen Projektiryhmän kesken Kaikki aikataulusuunnittelua sekä lähtötilanteen ja resurssien kartoitusta Yhteistapaaminen Piispanristillä tapaaminen yhteistyökumppaneiden (Kaarinan kaupunki, Care Component, HALATENprojekti) kanssa. Toteutuksen suunnittelua ja projektin ja nuorten taustoista keskustelua Mainosideointi FB-tapaaminen projektiryhmän kesken. Kaikki Toimintapäivän markkinoinnin suunnittelua Suunnittelu Toimintapäivän suunnittelupäivän Kaikki suunnittelua; arviointi- ja käytännön järjestelyvastuiden jako Suunnittelupäivä Toimintapäivän suunnittelua yhdessä Kaikki nuorten kanssa. Suunnitelman kirjoittaminen Anna, Satu Helmikuu 15

16 Suunnitelman kirjoittaminen Anna, Satu Projektisuunnitelma valmis Mielenkiinnon Editoidaan Mielenkiinnon kohteiden Kaikki kohteiden kartoituslomakkeen koostaminen ja valokuvien hankkiminen kartoituslomake ja hankitaan kohteita vastaavat valokuvat Valokuvien Valokuvien teettäminen A6-kokoisiksi sekä Kaikki teettäminen ja kokoaminen albumeihin lajittelu ja otsikointi aihealueittain eri albumeihin Maaliskuu 2.3. Toimintapäivä Mökkipäivä Vuolahdessa Kaarinassa. Kaikki Valokuvien ja videomateriaalin työstäminen kuvakoosteeksi seminaariin Mökkipäivän videon työstäminen seminaarityöpajaan Satu, Anna Arviointiaineiston kokoaminen ja tietojen toimittaminen HALATENseminaarin työpaja/suunnittelu Materiaalin luominen, blogikirjoitus ja kuvia Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeiden yhteenveto Suunnittelu: teema, sisältö ja toteutus HALATEN verkkosivuille blogikirjoitus ja kuvia mökkipäivästä Huhtikuu 1.4. HALATEN-seminaari Seminaarijärjestelyihin osallistuminen ja toiminnallisen työpajan ohjaus Toukokuu Materiaalin luominen ja DVD:n koostaminen Projektiraportin kirjoittaminen Materiaalin luominen, Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeen manuaali Materiaalin luominen, artikkeli Materiaalin luominen, valokuvien ja videomateriaalin työstäminen DVD:lle Kesäkuu 2.6. Projektiraportti valmis Nuorille ja HALATEN-projektille tarkoitettujen DVD-tallenteiden koostaminen Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakeen käytön ohjeistus ja kehitysehdotukset Artikkeli aiheesta Mitä TOI tekee maahanmuuttajanuorten kanssa? Nuorille ja HALATEN-projektille tarkoitettujen DVD-tallenteiden koostaminen, kopiointi ja jakelu - DVD sisältää projektin toteutuksessa kuvattua valokuva- ja videomateriaalia Anna Hanna, Marketta Anna, Satu Kaikki Satu Hanna, Marketta Anna, Marketta Hanna, Satu Satu Hanna, Marketta 16

17 3.3 Budjetti Pyrkimyksenä oli toteuttaa projekti mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla. Budjetin suunnitelma ja toteutuneet kulut on esitetty taulukkona liitteessä 3. HALATEN-projekti toimi koko ajan tukena ja yhteistyökumppanimme Care Component osallistui tilojen sekä harrastusvälineiden luovuttamiseen ja lainaamiseen projektin käyttöön sekä nuorten kuljettamiseen Kaarinasta Vuolahteen ja takaisin. Kaarinan kaupungin nuorisotoimi maksoi Vuolahden leirintäalueen vuokran. 3.4 Projektin riskit Projektin riskeiksi olimme arvioineet seuraavia seikkoja: Aikataulu ei pidä. Osallistujia ei tule toimintapäivään. Videota ei saada valmiiksi. Mielenkiinnonkohteiden arviointi ei onnistu. Nuoret kokevat, ettemme ole onnistuneet. Kulttuurieroista ja kielitaidon puutteesta voi seurata väärinymmärrys, joka estää jatkon yhteistyössä tai muuten projektin jonkin vaiheen. Projektiin osallistuvien voimavarat eivät riitä tai he jäävät pois projektista, jolloin muiden työmäärä voi lisääntyä tai jotain tärkeää joudutaan jättämään pois. Kaikkia riskejä ei millään pysty ennakoimaan. Yleisen tason riskit kuten aikataulussa pysyminen ja voimavarojen riittäminen ovat tyypillisiä helpostikin ennakoitavia riskejä. Projektikohtaiset riskit tulivat osittain esiin vasta matkan varrella, projektia jo eteenpäin viedessä. Kiinteä yhteistyö ja vuoropuhelu Care Componentin työntekijän kanssa oli erittäin tärkeää sekä valmius muuttaa suunnitelmia joustavasti kesken tapahtumien. Tällainen muutos oli esimerkiksi suunnitelmaan sisältynyt nuorten kanssa tehtävän lyhytdokumentin toteutumatta jääminen. Projektista joutui myös jäämään yksi opiskelija pois, mutta sisältöä muokattiin ja muut ryhmän jäsenet ottivat vastuulleen hänen tehtäviään ilman että itse projekti kärsi vahinkoa tästä. Suunnittelussa oli tärkeä muistaa projektin tavoite, jotta mentiin sitä kohden muutoksista huolimatta. Samoin oli tärkeä jättää tilaa itse kohderyhmälle. He olivat kiinteä osa projektia, eivät vain projektin kohde. 17

18 4 PROJEKTIN TOTEUTUS 4.1 Suunnittelu nuorten kanssa Nuorten osallistumisen mahdollistamiseksi järjestettiin Care Componentin toimistolla yhteinen suunnitteluilta , jossa nuorten kanssa yhteistyössä oli tarkoitus suunnitella mökkipäivän sisältöä. Mökkipäivän ja sitä koskevan suunnitteluillan markkinointi nuorille tapahtui yhteistyössä Care Componentin kanssa. Projektiryhmä teki jaettavaksi mainoslehtisen (ks. Liite 1), jonka Care Componentin henkilökunta toimitti nuorille samalla innostaen heitä osallistumaan. Paikalle saatiin kongolaisia ja somalilaisia nuoria miehiä sekä kaksi nuorta somalinaista ja nuori kongolainen nainen. Projektiryhmä päätti osallistaa nuoria heti mukaan toimintaan yhteisellä iltapalan valmistuksella. Jokaiselle löytyi tekemistä: yksi leikkasi kurkkua ja toinen sekoitti kannuun mehua. Yhteinen iltapalan valmistus toimi myös molemmin puolisen tutustumisen välineenä, kun kielellisen kommunikaation tiedettiin olevan haastavaa. Nuoret vaikuttivat uteliailta ja innostuneilta heitä varten järjestettävästä mökkipäivästä. Heille vaikutti olevan vaikeaa suunnitella päivän sisältöä ja toimintoja, ja ajatus mökkipäivästä vaikutti heille vieraalta. Ruokailun suunnittelu oli tuttuna toimintana heti osallistavaa ja sitouttavaa. He vaikuttivat jättävän mielellään toimintojen suunnittelun projektiryhmälle, ja lupasivat suunnitella mökkipäivään afrikkalaiset ruokalajit kauppalistoineen. Päivän alkamis- ja lopettamisajankohdista keskusteleminen oli myös aktiivista ja yhteinen suunnitelma saatiin valmiiksi. Illan aikana nuorille esitettiin ehdotus, että mökkipäivän aikana he voisivat kuvata valokuvaja videomateriaalia myöhemmin työstettävää DVD:tä varten. Alun perin nuorten oli tarkoitus editoida materiaali itse, mikä ajatus jouduttiin myöhemmin hylkäämään sosionomiopiskelijan jäätyä pois projektista. Videon aiheena oli kuvata, mitä nuoret haluaisivat kertoa ja näyttää Suomesta tulevaisuudessa tänne yksin tuleville nuorille. Nuorille kerrottiin, että video tulisi osaksi HALATEN projektille tuotettavaa materiaalia ja se tultaisiin näyttämään HALATEN seminaarin työpajassa. Kukin päivään osallistunut saisi oman kappaleensa DVD:llä. Läsnäolijoilta pyydettiin kirjallisesti valokuvauslupa. Projektiryhmä oli valmistautunut arvioimaan mökkipäivän aikana myös nuorten psykologisia ja kognitiivisia taitoja ja sai paikallaolijoista kaksi vapaaehtoista osallistumaan arviointiin. Ennen mökkipäivää tehtiin kuitenkin päätös rajata arviointi koskemaan ainoastaan nuorten mielenkiinnon kohteita ja heidän toiminnallista historiaansa. Nuorten kanssa sovittiin kauppapäiväksi 1.3, johon mennessä ruokalajit kauppalistoineen tuli olla suunniteltu. Kauppareissuun osallistui yksi somalinuori ja yksi kongolainen nuori kahden opiskelijan kanssa. Kongolaisen ruuan aineksia varten käytiin myös Turun kauppahallissa. Mukaan tuli kuivattua kalaa, halal -lihaa ja valtava määrä sipulia ja öljyä. 18

19 Ruokatarvikkeet sijoitettiin Care Componentin kylmätiloihin seuraavan päivän aamua odottamaan. 4.2 Valokuvien ja lomakkeen koostaminen mielenkiinnonkohteiden kartoitusta varten Projektissa oli päätetty keskittyä nuorten mielenkiinnonkohteiden ja toiminnallisen historian kartoittamiseen. Mielenkiinnon kohteiden kartoittamisen pohjana toimi opinnäytetyön (Eronen & Pirttikangas 2012) osana suomennettu suomalaisille vuotiaille nuorille soveltuva lomake. Alkuperäistä lomaketta yksinkertaistettiin ja mukaan lisättiin muutama toiminto, joita ei Erosen ja Pirttikankaan (2012) lomakkeessa ollut (Ks. Liite 3). Kommunikointia helpottamaan päätettiin hankkia toimintoja vastaavat valokuvat. Osa kuvista on ladattu internetsivustoilta, joissa kuvien lataaminen on ilmaista ja luvallista, osa on projektiryhmäläisten omista kokoelmista sekä osa varta vasten tähän tarkoitukseen otettuja. Valokuvat teetettiin 10 x 15 cm-kokoisiksi ja lajiteltiin lomakkeen aihealueiden mukaan seitsemään eri albumiin: terveys ja kuntoilu, urheilu, luovat toiminnot, kotielämään liittyvät toiminnot, sosiaaliset toiminnot, ulkoiluun liittyvät ja kodin ulkopuolella tapahtuvat vapaa-ajan toiminnot. Toimintoja ja albumeissa olevia kuvia on lähes sata, joten arviointi voidaan jaksottaa eri aihealueiden mukaan. Tämän projektin aikana albumeja ei ehditty laatimaan sähköiseen muotoon. Lisätietoja albumeista ja mökkipäivän videosta saa toimintaterapian opettajalta Anu Kuikkaniemeltä. 4.3 Toimintapäivä Vuolahden leirikeskuksessa Mökkipäivä toteutettiin sunnuntaina Vuolahden leirikeskuksessa Kaarinassa, klo Mökille saapui yhteensä 15 nuorta Care Componentin järjestäessä tarvitseville kyydin. Lisäksi paikalla oli Care Componentin ohjaaja, neljä toimintaterapiaopiskelijaa ja yksi HALATEN- projektin edustaja. Mökkipäivän päätavoitteena oli antaa nuorille mahdollisuus tutustua ja kokeilla suomalaisia harrastuksia ja vapaa-ajan aktiviteetteja sekä kerätä tietoa nuorten mielenkiinnon kohteista. Mökkipäivän aikana toimintaterapeuttiopiskelijat kartoittivat nuorten mielenkiinnon kohteita valokuvien ja Mielenkiinnon kohteiden kartoitus-lomakkeen avulla. Mielenkiinnon kohteiden kartoituksen tavoitteena oli helpottaa nuoria itseään sekä heidän kanssaan työskenteleviä löytämään heille mielekästä toimintaa, joka edistäisi heidän terveyttään ja elämänlaatuaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda yhteyksiä paikallisiin nuoriin harrastusten kautta. Tavoitteena oli, että kukin nuori pystyisi nimeämään ainakin yhden mielenkiinnon kohteen. Osa nuorista sai heti juonen päästä kiinni ja täytti lomaketta itsenäisesti. Osa tarvitsi apua alkuun pääsemiseksi ja osa ei tuntunut ymmärtävän kartoituksen ideaa. Kuten aiemmin on todettu, harrastaminen voi olla maahanmuuttajalle uusi ja vieras ajatus. Kaikki nuoret täyttivät lomakkeet, mutta osalle se oli haastavaa. Lomake osoittautui siis vieläkin liian monimutkaiseksi, ja projektiryhmä jäi pohtimaan sen jatkokehittämistä. 19

20 Päivä mahdollisti nuorille kokemuksen suomalaisesta mökkiympäristöstä ruokaa laittaen ja vapaa-aikaa viettäen. Osallistujien omaa kulttuuria edustivat mökkipäivän ruokalajit ja spontaani musiikin esittäminen. Nuoret organisoivat ruuanlaiton työtehtävät sekä valmistivat ruuan itse. Päivän aikana kannettiin halkoja liiteristä, heitettiin tikkaa, sauvakäveltiin, pelattiin UNO -korttipeliä ja sulkapalloa. Nuoret olivat kameran linssin molemmin puolin: moni nautti kuvattavana olemisesta ja osa osallistui video- ja kuvamateriaalin tuottamiseen. Aineistoa kertyi runsaasti, ja osa nuorista kuvasi myös omilla kännykkäkameroillaan päivän aikana. Päivän aikana oli tarkoitus järjestää Kristiina Harjun (Harju 2000) Aarrekartta - menetelmään perustuva tulevaisuustyöpaja, mutta siitä luovuttiin loppupäivän aikana; pajaa ei pidetty enää tarpeellisena vaan ohjattuna toimintana se olisi rikkonut vapaan seurustelun ja yhdessä olemisen ilmapiirin. 4.4 Mielenkiinnon kohteiden kartoituksesta saadun informaation hyödyntäminen ja menetelmän jatkokehittäminen Tämän projektin puitteissa haluttiin selvittää nuorilta kollektiivisesti, mitkä toiminnot ovat sellaisia, mitä he haluaisivat jatkossa kokeilla tai harrastaa. Sen pohjalta HALATEN - projektin ja mahdollisesti myös Care Componentin toiminnan puitteissa voitaisiin järjestää harrastamismahdollisuuksia tai ohjata heitä paikallisten harrastajien pariin. Yksilöllinen lomakkeen purku ja sen pohjalta tehty ohjaus ei ollut tässä projektissa mahdollista. Vastaukset koottiin Excel-taulukkoon, jotta aineisto saatiin havainnollisempaan muotoon. Vastauksia on esitelty kuvioiden avulla liitteessä. (Liite 4) Kuvioista ilmenee, kuinka tuttua kukin toiminto on ja kuinka paljon suosiota se on kerännyt. Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnettiin HALATEN -projektissa fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoiden toteuttamassa toiminnallisessa mökkipäivässä Toimintapäivän kartoituksesta saadun kokemuksen pohjalta mielenkiinnon kohteiden kartoittamista varten on laadittu manuaali (Liite 5), jotta arviointimenetelmän käyttö onnistuisi mahdollisimman tuloksekkaasti jatkossakin. Manuaaliin on liitetty myös kuvitetun Mielenkiinnon kohteiden kartoituksen kehittämiskohteet oman kokemuksemme pohjalta. 4.5 HALATEN seminaarin työpaja HALATEN projektin loppuseminaari Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille (tulevina sote-alan työntekijöinä) järjestettiin Ruiskadulla Seminaarissa järjestetyn syventävän projektimme työpajan tavoitteena oli tarkastella pienryhmissä ensin moniammatillisuutta eri ammattiryhmien stereotyyppien kautta ja sen jälkeen yksin tulleen nuoren tilannetta uudessa maassa. Toivoimme työpajaamme "From Gap to Rap" osallistuvan opiskelijoita eri aloilta ja eri maista. Työpajan tarkoituksena oli tarjota 20

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

OPPILAANOHJAUS VL.7-9 OPPILAANOHJAUS VL.7-9 7.LUOKKA Oppimaan oppimisen taidot T2 kannustaa ja ohjata oppilaita kehittämään opiskelutaitojaan sekä oppimaan oppimisen taitojaan S1,, L7 S1 L1 S1, L1 Oppilaanohjauksen tavoitteisiin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot