FINSURVIVOR Yksintulleiden alaikäisten kotoutumista tukemassa - mielenkiinnonkohteiden arvioinnista mielekkääseen toimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINSURVIVOR Yksintulleiden alaikäisten kotoutumista tukemassa - mielenkiinnonkohteiden arvioinnista mielekkääseen toimintaan"

Transkriptio

1 Projektiraportti Hämäläinen Anna, Koskiniemi Satu, Palo Marketta & Saarinen Hanna Toimintaterapian syventävät opinnot Toimintaterapia koulutus Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja hyvinvointi -tulosalue Kevät 2014 FINSURVIVOR Yksintulleiden alaikäisten kotoutumista tukemassa - mielenkiinnonkohteiden arvioinnista mielekkääseen toimintaan Euroopan unionin pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen 1

2 Sisältö 1 JOHDANTO YKSIN MAAHANTULLEEN NUOREN TARPEET JA TUKEMINEN Yksin maahan tulleen nuoren tarpeet Kuka on yksintullut alaikäinen maahanmuuttaja? Maahanmuuton vaikutukset yksilön toiminnallisuuteen ja osallistumiseen Nuoret aikuiset vai aikuiset nuoret Ympäristön muutos vastaanottokeskukseen ja omaan kotiin Moniammatillisesti ja monialaisesti osallisuuden ja osallistumisen asialla Mitä toimintaterapia voi tarjota nuoren tukemiseen? Toimintaterapeutti toiminnan asiantuntijana ja mahdollistajana Arvioinnilla lisäarvoa kotoutumistyöhön PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektihenkilöstön tehtävänjako Toteutusaikataulu Budjetti Projektin riskit PROJEKTIN TOTEUTUS Suunnittelu nuorten kanssa Valokuvien ja lomakkeen koostaminen mielenkiinnonkohteiden kartoitusta varten Toimintapäivä Vuolahden leirikeskuksessa Mielenkiinnon kohteiden kartoituksesta saadun informaation hyödyntäminen ja menetelmän jatkokehittäminen HALATEN seminaarin työpaja Videon koostaminen ITSEARVIOINTI POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Toimintaterapian opintoihin liittyvä syventävä projekti on toteutettu osana HALATEN - projektia. HALATEN projektissa pyritään tukemaan Suomeen yksin tulleiden nuorten kotoutumista (HALATEN 2014). Ilman huoltajaa maahan tulleiden määrä on kasvanut viime vuosina (HALATEN -hankehakemus ). Hyvin kotoutuneella maahanmuuttajalla on ollut mahdollisuus toimia tasa-arvoisesti, toteuttaa omaa kulttuuriaan sopusoinnussa paikallisten normien kanssa ja osallistua muun muassa työ- ja sosiaaliseen elämään vuorovaikutuksessa valtaväestön kanssa (Alitolppa - Niitamo, Fågel & Säävälä 2013, 7). Syventävän projektin tarkoituksena on ollut kartoittaa toimintaterapian mahdollisuuksia tukea yksin maahan tulleiden nuorten kotoutumista toiminnan asiantuntijana. Myös asiantuntijuus ympäristön merkityksestä toiminnan mahdollistajana tai estäjänä on antanut toimintaterapiaopiskelijoille mahdollisuuden tuoda moniammatilliseen työskentelyyn uusia näkökulmia. Toimintaterapian syventävän projektin yhteistyökumppanina on ollut Kaarinassa yksityinen yritys Care Component, joka tuottaa yksin maahan tulleille nuorille kohdennettuja avopalveluja asumiseen ja elämänhallintaan. Care Component tuottaa palvelut Kaarinan kaupungille ostopalveluna. Projektin kohderyhmä muodostuu heidän palvelujen piirissä olevista nuorista. Care Componentin ohjaajilla on pitkä kokemus yksin maahan tulleiden tilanteesta, joten olemme voineet hyödyntää heidän tietotaitoaan. Siirtolaisinstituutti puolestaan on tehnyt HALATEN -projektin osana tutkimusta ilman huoltajaa maahan tulleiden kokemuksista (HALATEN -hankehakemus ). Sekä tutkimuksen että ohjaajien kautta saatu kokemustieto on ollut tärkeää, kun olemme pohtineet asiakaslähtöistä toimintaterapeuttista lähestymistapaa nuorten kotoutumisen tukemiseksi. Asiakaslähtöisyyttä toteutettiin myös projektin toiminnallisessa osassa. Nuoret ovat itse olleet mukana jo toimintapäivän suunnittelussa, ja toimintapäivän aikana kartoitettiin heidän mielenkiinnon kohteitaan. HALATEN -projektin kohderyhmänä on yksin maahan tulleet alaikäiset, jotka ovat saaneet jo oleskeluluvan ja asuvat kunnassa itsenäisesti tai pienryhmäkodeissa. Turun ammattikorkeakoulu vastaa projektista, taloudesta ja raportoinnista rahoittajalle. Siirtolaisinstituutti vastaa tutkimuksesta, ja projektin tuotosten (artikkelit ym.) levittämisestä ja julkaisusta. Yhteistyökumppaneina toimivat SOLID Skills hanke, Ehjä ry, Kaarinan kaupunki, Care Component, Turun ensi- ja turvakoti ry ja Turun kristillinen opisto. (HALATEN -hankehakemus ) HALATEN -projekti tukee yksin maahan tullutta alaikäistä nuorta Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan, fysioterapian ja toimintaterapian opiskelijoiden ohjaamien ryhmien kautta. Yhteistyökumppanit ja Turun ammattikorkeakoulun henkilökunta ohjaavat opiskelijoiden toimintaa, jotta kohderyhmän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja näin ollen tukemaan kotoutumista. HALATEN -projektin kokonaiskesto on

4 ja tämän rahoituskauden kesto on Projekti on EU - rahoitteinen. (HALATEN -hankehakemus ) HALATEN -projektin yleistavoitteena on tukea Suomeen yksintulleiden maahanmuuttajanuorten kuntiin kotoutumista Varsinais-Suomessa hankkimalla tietoa heidän kokemuksistaan kotoutumisesta, tuen tarpeestaan sekä mahdollisuuksista osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin. Projektin tavoitteena on myös luoda alueellinen asiantuntijaverkosto ja kuvaus palvelupolusta. (HALATEN -hankehakemus ) HALATEN -projektissa toteutettavien toiminnallisten ryhmien tarkoituksena on auttaa nuoria kehittämään transversaaleja taitojaan, joita tarvitaan myöhemmin esimerkiksi työelämässä. Tällaisia taitoja ovat muun muassa sosiaaliset taidot, oppimaan oppimisen taidot ja itseilmaisutaidot. (HALATEN -hankehakemus ) Näiden taitojen määrittelyn taustalla on Euroopan komission New jobs for new skills asiakirja jonka tavoitteena on mm. parantaa työelämän tarpeiden ja työntekijöiden taitojen vastaavuutta (Euroopan komissio 2014). Syventävän projektimme tarkoituksena oli tarkastella toimintaterapian mahdollisuuksia tukea yksintulleiden maahanmuuttajanuorten kotoutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän myötä tavoitteena oli mahdollistaa nuorten osallistuminen heille mielekkääseen toimintaan ja arvioinnin avulla antaa tietoa nuorten mahdollisuuksista ja toiminnan esteistä sekä heidän kiinnostuksenkohteistaan, jotta nuoria voitaisiin tukea yksilöllisesti. Tavoitteena oli tarkastella toimintaterapian arviointimenetelmien käyttöä maahanmuuttajanuorten toiminnallisuuden arvioinnissa, ja valita yksi menetelmä testattavaksi toimintapäivässä. Pyrimme lisäksi selvittämään ja selkiyttämään toimintaterapian roolia osana monialaista ja moniammatillista työskentelyä kotoutumisprosessissa. Projektin tavoitteena oli koota kuvamateriaalia HALATEN- projektille sekä opetusmateriaalia erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja työntekijöille. Tuotoksena laadittiin lisäksi manuaali, johon on koottu testattavan arviointimenetelmän käyttökokemuksia ja ideoita jatkokehittelyä varten. 2 YKSIN MAAHANTULLEEN NUOREN TARPEET JA TUKEMINEN 2.1 Yksin maahan tulleen nuoren tarpeet Kuka on yksintullut alaikäinen maahanmuuttaja? Maahanmuuttaja-käsitettä käytetään yleensä henkilöstä, joka asuu Suomessa pysyvästi, on syntynyt ulkomailla eikä kumpikaan henkilön vanhemmista ole syntyperältään suomalainen. Vuonna 2011 Suomessa oli maahanmuuttajia 3,4 % väestöstä. (THL 2011.)

5 maahanmuuttojen määrä oli , joista oli ulkomaan kansalaisten muuttoja (Tilastokeskus 2013), vuonna 2013 Suomessa asui vieraskielistä henkilöä mikä on 5,3 % väestöstä. (Tilastokeskus 2014). Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvussa ja tehty arvio vuoden 2020 määrästä on (TEM 2012). Suurin osa Suomeen ilman huoltajaa tulevat lapsista ja nuorista on kotoisin Somaliasta, Afganistanista ja Irakista. He joutuvat usein lähtemään matkaan lyhyellä varoitusajalla, joten he eivät ehdi valmistautua lähtöön henkisesti. Lähdön taustalla on raportoitu olleen köyhyyttä, läheisten kuolemia, kunniaväkivaltaa, ihmiskaupan uhriksi joutumista sekä konfliktien aiheuttamaa vaaran uhkaa, kuten pelkoa pakkonaittamisesta tai joutumisesta tahtomattaan sotilaaksi. Pitkät turvapaikan hakemusajat sekä ero läheisistä ihmisistä kuormittavat nuorta, minkä vuoksi ilman huoltajaa tulleet tarvitsevat erityistä tukea Suomeen saapuessaan ja täällä eläessään. (Mikkonen 2011, 80.) Maahanmuuton vaikutukset yksilön toiminnallisuuteen ja osallistumiseen Yksilön toiminnallisuus on tulosta siitä, kun yksilö osallistuu toimintoihin erilaisissa ympäristöissä. Toiminnallisuus on dynaaminen minkä tahansa osatekijän muutos vaikuttaa toiminnallisuuteen. (Law ym. 2002, ) Toiminnallisuutta ja sen osatekijöitä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Toiminnallisuuteen vaikuttavat tekijät (Law ym. 2002, 47). Tutkimuksissa (Townsend & Polatajko 2007, ) on todettu, että mielekkäällä toiminnalla ja osallistumisella vapaa-aikaan sekä tuottaviin toimintoihin on muun muassa terveysriskejä pienentävä, terveyttä ylläpitävä ja parantava, mielenterveyttä tukeva ja uskoa omiin kykyihin vahvistava ja elämänlaatua parantava vaikutus. Maahanmuuttajien toiminta- ja työkykyä on tutkittu Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointi tutkimuksessa (Maamu) (Castaneda, Rask, Koponen, Mölsä & Koskinen 2012). Monet 5

6 maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä elämänlaatuunsa ja päivittäisistä toimista selviytymiseen, vaikka asiointi voidaankin kokea hankalaksi. Suurin elämänlaatua heikentävä asia on koettu olevan syrjiminen. Usein elämänlaatua verrataan aikaisempaan kotimaassa koettuun elämänlaatuun. (Rask, Luoma, Solovieva & Koskinen 2012, ) Iso osa maahanmuuttajista kokee kärsivänsä väsymyksestä enemmän verrattuna saman ikäiseen kantaväestöön. Kulttuurilla saattaa olla merkitystä tähän. Maahanmuuttajataustaiset harrastavat kuntoliikuntaa pääasiallisesti kantaväestöä vähemmän. Miehet harrastavat kuntoliikuntaa naisia tilastollisesti merkittävästi enemmän, mutta kuitenkin kantaväestöä vähemmän. Varsinkaan naisilla ei ole mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, koska se ei ole kulttuurillisesti hyväksyttyä tai sitä ei koeta tärkeäksi. Naisten voi olla vaikeaa lähteä harrastuksiin, sillä kulttuurinormit voivat ohjata naista olemaan kotona ja huolehtimaan siitä ennemmin kuin omasta hyvinvoinnista. Näin ollen naiset jäävät usein ilman mielekästä toimintaa, joka ylläpitää hyvinvointia. (Mäkinen 2012, ) Yksi merkittävimmistä maahanmuuttajien osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä on kielitaidon puute. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että somali- ja kurditaustaisista 6 7 %:lla oli huono tai kokonaan puuttuva lukutaito. Lukutaito-ongelmat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Suomen kielen puheen ymmärtäminen on usealle haasteellista. Lähes kuudesosalle asioiminen virastoissa tuottaa suuria vaikeuksia. (Koskinen, Sainio & Rask 2012, ) Maahanmuuttajanuoret jäävät selvästi useammin vaille jatko-opiskelupaikkaa verrattuna kantaväestön nuoreen. Suurimmaksi esteeksi jatko-opintoihin on puutteellinen kielitaito. Jatko-opiskelupaikan puuttuminen altistaa syrjäytymiselle, joka johtaa suurempiin ongelmiin. (TEM 2012.) Ahola ja Orjatsalo (2009) selvittivät kirjallisuuden ja haastatteluiden avulla opinnäytetyössään Maahanmuuttaja toimintaterapeutin asiakkaana, millaisia tekijöitä toimintaterapeutin on huomioitava maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa työskenneltäessä ja millaisia valmiuksia hänellä tulisi siinä olla. Apunaan työn jäsentelyssä he käyttivät toimintaterapian ammatillisia osaamisalueita. Tutkiminaan tekijöinä he nostavat esiin, että asiakas ei välttämättä miellä omaa rooliaan potilaana aktiiviseksi, vaan voi odottaa terapeutin parantavan hänet jo ensimmäisellä terapiakerralla. Samoin käsitys terveydestä ja sairaudesta voi olla uskonnon vahvasti määrittelemää, ja merkityksellinen toiminta hyvin kulttuurisidonnaista. Näin terapeutin tulee tuntea oma kulttuuritaustansa, perehtyä asiakkaan kulttuuritaustaan, ja auttaa asiakasta muokkaamaan hänelle merkityksellinen toiminta uuteen ympäristöön sopivaksi, vahvistaen näin asiakkaan toiminnallista pätevyyttä ja identiteettiä. (Ahola & Orjatsalo 2009) Laitinen & Pöntinen (2006) tutkivat toiminnallisessa opinnäytetyössään Luova ryhmätoiminta maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukena, mitä ohjaajan tulee huomioida maahanmuuttajaryhmää suunniteltaessa. Tällaisia seikkoja ovat kysymykset siitä tukeeko luova ryhmätoiminta asiakkaiden voimaantumista sekä voidaanko luovia toimintoja käyttää maahanmuuttajien ryhmätoiminnassa. He nostavat esiin, että maahanmuuttajilla saattaa olla auktoriteettiin perustuvia oppimiskokemuksia, joten heille voi olla vaikeaa 6

7 ryhmätoiminnassa omaksua oma aktiivinen rooli. He raportoivat, että monikulttuurisessa ryhmässä syntyy helposti pienryhmiä kieli- ja kulttuuritaustojen mukaan, ja parhaiten suomea puhuvat ottavat ohjaajiin eniten kontaktia. Yhteisölliset toiminnot olivat toimineet parhaiten, kun taas itsestään kertominen tai omien ominaisuuksien pohtiminen oli ollut monille vierasta ja vaikeaa. Tärkeäksi ryhmäläisille oli noussut vertaistuen merkitys sekä omasta kulttuurista toisille kertominen. (Laitinen & Pöntinen 2006) Antikainen, Viljamaa ja Viuhkonen (2010) tutkivat opinnäytetyössään Kaikkihan tääl pystyy Maahanmuuttajien osallistuminen taloyhteisön toimintaan Ässäkodissa, millä tavoin Ässäkoti mahdollistaa maahanmuuttaja-asukkaan osallistumisen taloyhteisön toimintaan, mitkä ovat osallistumista edesauttavat ja estävät syyt ja kaipaavatko asukkaat järjestettyä toimintaa. Osallistumista oli tukenut asukkaiden huolellinen valinta, talon emännän toiminta, hyvä tiedonkulku, sekä monipuolinen ympäristö puitteineen. Haastateltavat olivat kokeneet talon rauhallisuuden, turvallisuuden, luonnonläheisyyden ja hyvät liikenneyhteydet tärkeiksi. Suurin osallistumisen este oli ollut kielitaitoon liittyvät syyt. (Antikainen, Viljamaa & Viuhkonen 2010) Kyky ilmaista itseään kielellisesti ja ymmärtää muiden tuottamaa kieltä helpottaa paljon henkilön integroitumista uuteen kulttuuriin. Tämä auttaa ihmisen integroitumista opiskeluihin, asuinalueeseen, harrastuksiin ja työelämään ja tätä kautta koko yhteiskuntaan. Kieliongelmat ja lukutaidottomuus ovat yleisiä yhteiskuntaan integroitumisen esteitä. Tehostamalla kielen opetusta ja opettamalla kirjoitus- ja lukutaitoja edistetään maahanmuuttajan integroitumista. (TEM 2012.) Care Componentin ohjaajien kokemuksen mukaan kaarinalaisten nuorten arjen haasteet liittyvät rahankäyttöön sekä päivittäisiin toimintoihin liittyviin taitoihin, joissa he tarvitsevat vaihtelevasti apua. Kaarinalaisia nuoria tuetaan asioinnissa ja arjen askareissa ohjaajien toimesta. Rask ym. (2012, ) totesivat kuitenkin tutkimuksessaan, että asioinnin hankaluudet eivät tunnu huonontavan maahanmuuttajien elämänlaadun kokemusta. Ohjaajien kokemuksen mukaan nuorilla on ollut lisäksi puutetta mielekkäästä toiminnasta. Tämä paitsi vähentää mahdollisuuksia tavata suomalaisia nuoria, myös heikentää elämänlaatua. Tilanne, jossa mahdollisuudet mielekkääseen toimintaan ovat estyneet ympäristöstä johtuvista syistä, voi pitkittyessään aiheuttaa yksilön kehityksen sekä terveyden heikentymistä toiminnallisen deprivaation kautta. (Townsend 2007, ) Yksin maahan tulleiden nuorten vaikuttaisi myös olevan haastavaa kertoa mielenkiinnonkohteistaan ja harrastuksistaan (Krister Björklund, henkilökohtainen tiedonanto ), mikä vaikeuttaa edelleen toimintoihin osallistumista. Harrastukset voivat auttaa nuorta oman paikkansa löytämisessä, ja joillekin maahanmuuttajille onkin mahdollista jatkaa Suomessa vanhaa harrastusta. Toiset eivät ole koskaan harrastaneet mitään, eivätkä välttämättä ymmärrä koko harrastamisen ideaa. Kaikille maahanmuuttajanuorille olisi tärkeää tarjota mahdollisuus saavuttaa tunnetta onnistumisesta toiminnassa, joka on säännöllistä ja jossa on mahdollista harjoittaa erilaisia taitoja. Tämä on tärkeää etenkin, kun monille kielen opettelu ja koulunkäynti on haastavaa ja myönteisiä kokemuksia ei välttämättä saa. (Mikkonen 2011, 89.) Mikkosen (2011, 81) 7

8 mukaan Ravi Kohli (2007; 2010) on määritellyt kolme yksintulleelle nuorelle merkityksellisintä asiaa, jotka ovat turvallisuus, kuuluvuuden tunne ja onnistumisen kokemukset. Hänen mukaansa muut toteutuvat Suomessa, mutta nuoret eivät saa kokea tarpeeksi onnistumisen tunnetta. Se, että nuorilla ei Care Componentin ohjaajien mukaan ole riittävästi mielekästä tekemistä, pienentää mahdollisuuksia myös onnistumisten kokemuksiin. Euroopan unionin komission (2014) tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten taitoja ja parantaa työhön sijoittumista, minkä vuoksi HALATEN -projektin ryhmien tavoitteena on parantaa nuorten transversaaleja taitoja, kuten oppimaan oppiminen ja itseilmaisu Nuoret aikuiset vai aikuiset nuoret Nuoret kohtaavat muiden maahanmuuttajien tavoin tavanomaisia maahanmuuton aiheuttamia toiminnan esteitä, joita on kuvattu edellä. Maahanmuuttoon liittyvien haasteiden kohtaamisen lisäksi yksintulleet nuoret käyvät läpi jokaisen nuoren tavoin ikäkauden kehitysvaiheita. Näitä ovat muun muassa kehoon, ajatteluun sekä identiteettiin liittyvä kehitys ja muutokset. Esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajanuorilla on haasteita identiteetin kehittämisessä, ja he toteuttavatkin usein koulussa ja kotona eri identiteettejä, koska he eivät osaa määritellä, keitä he ovat. Voidaan ajatella, että Suomeen yksintulleilla nuorilla voi olla vastaavanlaisia hankaluuksia yrittäessään etsiä paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. (Parkkinen 2012, ) Myös Mikkosen (2011, 86) mukaan oman paikan löytäminen on heille monimutkaisempaa kuin Suomessa aina asuneille ikätovereille. Nuoruusikään kuuluu myös vanhemmista irtautuminen ja etäisyyden ottaminen heihin. Yksin maahan tulleiden kohdalla tämäkin ikäkauden tärkeä kehitystehtävä saa uuden merkityksen, sillä nuori saattaa joutua ottamaan etäisyyttä vanhempiinsa vaiheessa, jossa hän ei ole siihen vielä kehityksellisesti valmis. Toisaalta nuori tarvitsee eriytyessäänkin psyykkisesti saatavilla olevat vanhemmat, joilla on tärkeitä tehtäviä nuoren kehityksen tukijoina (Parkkinen 2012, 187). Perheen tehtävänä on esimerkiksi opettaa lapselle yhteiskunnan sääntöjä ja normeja. Yksin Suomeen saapuvien alaikäisten kohdalla on mahdollista, ettei kukaan sosiaalista heitä ympäröivään yhteiskuntaan. (Taskinen 2011, 45.) Jopa 25-34% yksintulleista nuorista on traumatisoitunut kotimaassaan kohtaamistaan tapahtumista, mutta kaikki ovat joutuneet läpikäymään merkittäviä menetyksiä muun muassa tärkeiden ihmisten, kodin, identiteetin ja tavaroiden muodossa. He eivät välttämättä tiedä, näkevätkö perheitään enää koskaan. Tulevaisuuden epävarmuus vaikeuttaa suuntautumista eteenpäin. (Alanko & Mustonen 2011, 14.) Peltosen (2011) mukaan traumaattiset tapahtumat voivat myös hidastaa kehitystä estämällä siirtymiä kehitysvaiheesta toiseen. Yksin maahan tulleita pidetään yleisesti haavoittuvina yksilöinä, minkä erityistä painottamista on keskustelussa kyseenalaistettu. traumatisoituminen ei automaattisesti johda ongelmiin, vaan voi myös mahdollistaa post-traumaattisen kasvun eli psyykkisen vahvistumisen. Haavoittuvuus ja resilienssi haavoittumattomuus, kimmoisuus, 8

9 joustavuus, toimintakyky haastavissa tilanteissa riippuvat yksilöllisistä suojaavista ja riskitekijöistä (Peltonen 2011, 60-62). Tutkija Krister Björklund (henkilökohtainen tiedonanto ) luonnehtii, että näitä Suomeen saakka selvinneitä nuoria voidaan pitää selviytyjinä Ympäristön muutos vastaanottokeskukseen ja omaan kotiin Suomeen yksin tulleet nuoret kokevat suuren ympäristön muutoksen, sillä lähes kaikki ympäristön osa-alueet muuttuvat yhteiskunta ja institutionaalinen ympäristö, johon he tulevat, on vieras; sosiaalinen ympäristö ja perhe ovat jääneet taakse; fyysinen ympäristö ja sääolosuhteet ovat erilaiset; kulttuuri ja sen toteuttamistavat ovat vieraita. He eivät tiedä, onko muutto pysyvää ja kuinka kauan heidän oleskelulupansa tulee jatkumaan. Law, Polatajko, Baptiste ja Townsend (2002, 42-45) esittävät sen olevan yksilöllistä, miten ympäristö vaikuttaa kuhunkin ihmiseen. Ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan riippuu kunkin yksilön fyysisistä, affektiivisista ja kognitiivisista ominaisuuksista sekä spirituaalisuudesta. Ympäristö on muuttuva ja voi sekä tukea että estää yksilön toimintaa. (Law ym. 2002, ) Oleskelulupaprosessi lähtee liikkeelle, kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen. Turvapaikkahakemus jätetään mahdollisimman nopeasti tai jo maahan saapumisen yhteydessä poliisille tai rajavartiolaitoksen edustajalle. Tämän jälkeen hakija siirretään pääasiallisesti vastaanottokeskukseen. Yksin tulleille alaikäisille on olemassa omat ryhmäkodit. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille järjestetään toimeentulo ja huolenpito. He saavat myös suomen tai ruotsin kielen opetusta. Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää hakijan henkilöllisyyttä ja matkareittiä. Maahanmuuttoviraston päätös turvapaikasta voi olla joko myönteinen tai kielteinen. (Sisäministeriö 2014.) Myönteisen päätöksen jälkeen turvapaikanhakija saa oleskeluluvan ja henkilölle tarjotaan kuntapaikkaa. Tämä pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, jotta kotoutus pääsee alkamaan. Kuntapaikan vastaanotaessaan henkilö saa oman vuokra-asunnon tai soluasunnon, johon pääsee muuttamaan. (Sisäministeriö 2014.) Projektiin osallistuneet nuoret asuvat Kaarinassa omassa asunnossa tai pienryhmäkodeissa. Kotoutumisen parantamiseksi tuli voimaan uusi laki Sen tarkoituksena on parantaa kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisena jäsenenä. Sen tarkoituksena on myös lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. (THL 2014; TEM 2012.) Valtion kotouttamisohjelma (2012) tuo esille miten tärkeää on osallisuuden tukeminen eri sektoreilla. Osallisuuden tukemisella tuetaan vuorovaikutussuhteita kantaväestön kanssa sekä vahvistaa etnisiä suhteita. Kotouttamisohjelmassa korostetaan erityisesti maahanmuuttajien paremmin työllistymistä Suomessa sekä maahanmuuttajalasten ja -perheiden tukemista. Myös naisten tukemista on korostettu. (TEM 2012.) 9

10 Kaarinalaiset nuoret saavat tukea arjen pulmiinsa Care Componentin ohjaajilta, jotka auttavat muun muassa hakemusten tekemisessä ja raha-asioiden hoitamisessa. Kaarinaan sijoittuvien yksintulleiden nuorten kanssa työskentelevien ohjaajien esimiehen Emmi Rajakankaan (henkilökohtainen tiedonanto ) sekä tutkija Krister Björklundin (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan nuorten integraatiota vaikeuttaa muun muassa kontaktien puute valtaväestöön. Onnistunut integraatio edellyttää omien kulttuuristen lähtökohtien kunnioittamisen lisäksi suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista (Pöysä, 2010). Nuoret viettävät paljon aikaa keskenään, joten kontaktit suomalaisiin nuoriin ovat vähäisiä. Mikkonen (2011, 88) on esittänyt, että yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten olisi hyvä päästä mahdollisimman pian esimerkiksi perusopetuksen käsityön ja liikunnan tunneille sosiaalisten kontaktien löytämiseksi suomalaisten nuorten kanssa. 2.2 Moniammatillisesti ja monialaisesti osallisuuden ja osallistumisen asialla Syventävän projektin projektiryhmässä oli alun perin tarkoitus olla neljä toimintaterapeuttiopiskelijaa ja yksi sosionomiopiskelija. Sosionomiopiskelija joutui kuitenkin jättäytymään projektista pois ensimmäisten viikkojen jälkeen projektin käynnistyksestä. Halusimme siitä huolimatta tarkastella omaa osaamistamme moniammatillisesta näkökulmasta. Sosionomin kompetensseja ovat sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen ja tutkimuksellinen kehittämisosaaminen sekä johtamisosaaminen. Sosionomi (AMK) ymmärtää erilaisia kulttuureita sekä osaa yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Sosionomilla on myös valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita. (Sosiaaliportti 2010.) Syventävän projektin kaltaisessa moniammatillisessa projektissa sosionomiopiskelija voi edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkiä huono-osaisuuden ehkäisemiseen. Hän osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan. Moniammatillisuus on asiakaslähtöistä yhteistyötä. Se nousee asiakkaan tarpeista ja on yksilöllistä työskentelyä yhteistyössä eri ammattiryhmien edustajien kesken (Isoherranen 2008, 29.) Moniammatillinen yhteistyö on prosessi, jossa eri ammattiryhmät työskentelevät yhdessä vaikuttaakseen myönteisesti asiakkaaseen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas ja hyvä hoito. Asiakkaan hoito ja kuntoutus on monimutkaista toimintaa, joka edellyttää tehokasta yhteistyötä. (Zwarenstein, Goldman & Reeves 2009.) Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysalalla on tärkeää kehittää yhteistyön tapoja, jotta asiakas hyötyisi mahdollisimman paljon yhteistyöstä eri ammattiryhmien kesken. Asiakkaat haluavat, että heidät kohdataan yksilöinä ja kokonaisuuksina. He toivovat myös työntekijöiltä yhteistyötä. (Isoherranen 2008, 28.) Sosiaali- ja terveysalalla työyhteisöt koostuvat useasti eri alojen ammattiryhmistä. Yhteistyössä ja moniammatillisissa tiimeissä tarvitaan monen eri alan asiantuntijuutta. Sosiaali- ja terveysalalla nähdään asiakkaiden olevan oman elämänsä asiantuntijoita. 10

11 (Rekola 2008, 16.) Moniammatillisen työn perusajatuksena on asiakaslähtöisyys, tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen. Tärkeää moniammatillisessa työssä on vuorovaikutus muiden ammattiryhmien edustajien kanssa. On yhtä tärkeää tuoda esiin omaa osaamistaan ja näkökulmia esille että kuunnella muiden näkökulmia asiasta. Moniammatilliset työyhteisöt ovat asiakkaan etu, koska näin asiakkaan tilanne tullaan käsittelemään kokonaisuutena, eikä vain yhtä osa-aluetta. (Isoherranen 2008, ) Moniammatillisesti toimittaessa tärkeää on yhteisen tavoitteen määrittely. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi kaikkien ammattiryhmien tiedot ja taidot koota yhteen ja määritellä toiminnalle yhteinen kieli. Jokaisella ammattiryhmällä on omat käsitteet ja on tärkeää tunnustaa jokaisen ammattiryhmän omat erityistiedot ja osaamiset. Tämä vaatii jäseniltä hyviä vuorovaikutustaitoja. (Isoherranen 2008, ) Tärkeää on myös se, että eri ammattiryhmät soveltavat yhteisesti määriteltyjä asioita omassa työssään ja rakentavat tämän pohjalta uutta tietoa (Rekola 2008, 17). Syventävän projektin alkumetreillä kävi jo ilmi, että toimintaterapeuteilla ja sosionomeilla on oma kielensä ja toimintatapansa, sillä näkökulma toimintaan ja asiakkaaseen ovat erilaiset. Näiden näkökulmien yhteensovittaminen vaati keskustelua ja avoimuutta. Toisaalta kummankin ammattialan arvot ja periaatteet ovat samankaltaiset, mikä helpotti yhteistyötä. Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä olisi hyvä käyttää moniammatillisia työryhmiä. Tämä on myös aihealue, joka kaipaa kehittämistä. Useasti yhteistyön puute johtuu siitä, ettei johdon taholta ole kiinnittänyt asiaan tarpeeksi huomiota ja luonut tälle edellytyksiä. Osin tämä on myös lainsäädännöllinen ongelma, johon tulisi kiinnittää huomiota. Ongelmia voi esiintyä myös moniammatillisissa tiimeissä, joissa ei ole käytössä tehokkaita ja toimivia yhteisiä työkaluja. Maahanmuuttajien kototutumisessa tulisi käyttää tällaisia työryhmiä, koska yksi ammattiryhmän edustaja ei pysty yksin vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Toisaalta taas eri ammattiryhmien edustajat saavat tukea toisiltaan haastavissa tilanteissa. (Taajamo & Puukari, ) Näkökulmamme on, että sosionomi ja toimintaterapeutti työparina maahanmuuttajien parissa voivat täydentää toisiaan ja kumpikin tuo työhön omaa osaamistaan, mikä tuo hyötyä nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville. Syventävän projektin aikana olemme käyneet keskustelua kummankin ammattikunnan toimintatavoista, lähtökohdista ja tärkeistä periaatteista, jotta voimme paremmin ymmärtää toisiamme. 2.3 Mitä toimintaterapia voi tarjota nuoren tukemiseen? Toimintaterapeutti toiminnan asiantuntijana ja mahdollistajana Toimintaterapian periaate on kiteytetty seuraavassa lainauksessa: Occupational therapy is the art and science of enabling engagement in everyday living, through occupation; of enabling people to perform the occupations that foster health and well-being; and of enabling a just and inclusive society so that all people 11

12 may participate to their maximal potential in the daily occupations of life. (Townsend & Polatajko 2007, 174.) Toimintaterapeutti voi työskennellä maahanmuuttajien kanssa useiden aihealueiden parissa. Toimintaterapeutti voi kuntoutuksen avulla lisätä heidän mahdollisuuttaan toimia uudessa ympäristössä, lisätä itsenäistä selviytymistä ja edistää näin maahanmuuttajien kotoutumista ja työskentelyä yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä. Toimintaterapeutti voi myös edistää työkykyä ja hyvinvointia. Kuntoutus on sisällytetty lakisääteisesti sosiaali- ja terveysalaan. Kuntoutus toteutetaan usein moniammatillisesti ja eri ammattiryhmät tekevät siinä yhteistyötä keskenään. Yhteistyössä kunnioitetaan toisen ammatinedustajan ammattitaitoa ja pyritään edistämään yksilön hyvinvointia, joka tapauksessa tarkoittaa kotoutumista. Opetusministeriö on linjannut toimintaterapeuttien uusiksi tulevaisuuden työalueiksi maahanmuuttaja- ja lastensuojelutyön. (Opetusministeriö 2006.) Toimintaterapeutti kykenee huomioimaan merkityksellisen toiminnan ja toimintaan osallistumisen merkityksen hyvinvoinnin edistämisessä. Toimintaan osallistumisessa kyetään harjoittelemaan uusia tapoja, joita tulee vastaan vieraassa kulttuurissa. Toiminnan avulla toimintaterapeutti voi auttaa ihmistä kokemaan itsensä tärkeäksi ja lisätä tämän kyvykkyyden tunnetta. (Opetusministeriö 2006.) Toimintaterapeutti pyrkii mahdollistamaan toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakaslähtöiseen ja toimintakeskeiseen lähestymistapaan sisältyy se, että asiakas on aktiivinen tekijä, joka sitoutuu toimintaan ja yhteistyöhön. Asiakas tekee valintoja sekä ottaa riskejä ja vastuuta. Toimintaterapeutti mahdollistaa turvallisen osallistumisen sekä sopivan haasteen. (Townsend & Polatajko 2007, 101.) Toimintaterapeutti voi siis antaa panoksensa kotoutumisprosessiin arvioimalla yksilön toimintaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä yksilössä ja ympäristössä ja jakamalla tämän tiedon moniammatillisessa työryhmässä Arvioinnilla lisäarvoa kotoutumistyöhön Jotta yksilön tilannetta ja hänen tarpeitaan voisi ymmärtää, on laadukas arviointi tarpeen. (Kielhofner 2008, 155). Maahanmuuttajien kasvanut määrä on myös lisännyt tarvetta kehittää heidän toimintakykynsä arviointia. THL:n koordinoiman Maamu- tutkimuksen tuloksena TOIMIA -tietokannassa on saatavissa toiminta- ja työkykymittareita, joilla maahanmuuttajien tilannetta kartoitettiin kyseisessä tutkimuksessa. Edelleen vuosien aikana on tarkoitus julkaista suositus maahanmuuttajataustaisten toimintakyvyn mittaamisesta. (TOIMIA 2014.) Toimintaterapiassa arvioinnin tarjoama tieto on terapian tavoitteiden, strategian ja päätöksenteon pohja. Terapeutin tekemän työn tuloksia tulee pystyä mittaamaan, minkä arviointi mahdollistaa. Arvioinnin sisältöä ohjaavat taustalla myös aika ja muut resurssit, jotka tulee ottaa huomioon arviointimenetelmiä valittaessa. Tärkeää on, että arvioinnissa 12

13 tavoitetaan kaikki tarvittava tieto, siitä saatava tieto on tarkkaa ja todenmukaista ja että käytettävät menetelmät sopivat tarvittavan tiedon keräämiseen. (Kielhofner 2008, ) Toimintaterapian toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallissa (CMOP-E) on mallinnettu toimintaterapiaprosessia (The Canadian Practice Process Framework (CPPF). Malli korostaa asiakaslähtöisyyttä ja sitä, että asiakas on kaikissa vaiheissa aktiivinen toimija. Toimintaterapiassa tähdätään toiminnallisuuden ja toimintaan sitoutumisen muutoksen mahdollistamiseen. Toimintaterapiaprosessiin vaikuttaa konteksti sekä laajempi sosiaalinen että toimintaterapeutin ja asiakkaan välinen praktiikan konteksti. (Townsend & Polatajko 2007, 234.) Prosessia on kuvattu kuviossa 2. Toimintaterapiaprosessi alkaa toiminnan haasteiden kartoittamisella yhdessä asiakkaan kanssa. Arviointi on sitä seuraava vaihe, ja se sisältää toiminnan haasteiden taustalla vaikuttavien yksilöön, ympäristöön tai toiminnallisuuteen liittyvien tekijöiden selvittämistä. Arvioinnissa toimintaterapeutti yhdistää teoreettisia malleja, omaa kokemustaan sekä tutkimustietoa selittääkseen yksilön haasteita. Terapeutti analysoi ja tulkitsee arvioinnin tuottamaa tietoa, jotta voitaisiin ymmärtää, mikä kunkin haasteen taustalla on. Arvioinnin tuloksia tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Arvioinnin välineet voivat olla strukturoituja, kuten standardoitu haastattelulomake, tai strukturoimattomia, kuten vapaa havainnointi. (Townsend & Polatajko 2007, ) Arviointia seuraa toimintaterapiaprosessissa terapian tavoitteiden ja suunnitelman määrittely, suunnitelman toteuttaminen, jatkuva toteutuksen ja tavoitteiden arviointi, niitä 13

14 seuraava mahdollinen muutos toteutuksessa tai tavoitteissa sekä lopputuloksen arviointi, minkä jälkeen terapian lopetus on ajankohtainen (Townsend & Polatajko 2007, ). Toimintaterapia-prosessi voi kuitenkin loppua alkuarviointiin tai tavoitteiden asettamiseen ja suunnitelman luomiseen (Townsend & Polatajko 2007, 233). Esimerkiksi maahanmuuttajanuorten kanssa toimintaterapeutti voi toimia asiantuntijana, joka arvioinnin avulla tuo lisää ymmärrystä nuorten tilanteesta heidän kanssaan työskenteleville ja toisaalta voi auttaa nuorta itseään ymmärtämään omaa tilannettaan. Syventävän projektin puitteissa täydellisen toiminnallisuuden arvioinnin toteuttaminen nuorille ei ollut mahdollista, joten toimintapäivässä panostimme nuorten mielenkiinnon kohteiden kartoittamiseen. Raportissa on aiemmin kuvattu, miten yksi nuorten toiminnallisuutta heikentävistä tekijöistä on mielekkään tekemisen puute. Toisaalta heidän mielenkiinnon kohteistaan ei ole ollut monipuolisesti ja riittävästi tietoa, jotta sopivaa toimintaa oikeassa muodossa voitaisiin järjestää. Kaarinalaisten yksin tulleiden nuorten jokapäiväisessä elämässä haasteet ovat arjen taitojen hallinnassa, kuten rahankäytössä ja asioinnissa. Näihin haasteisiin he saavat jo tukea Care Componentin työntekijöiltä. Nuorten sosiaaliset suhteet rajoittuvat pääasiassa maahanmuuttajatovereihin, mikä heikentää integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Nuorten suomen kielen taito vaihtelee, mikä osaltaan vaikeuttaa kontaktien solmimista sekä koulutuksen ja työn hankkimista. Erilaiset osallistumisen esteet altistavat toiminnallisen deprivaation seurauksille, kuten pitkän ajan kuluessa terveysongelmille. Mielekkään tekemisen puute vaikeuttaa myös onnistumisen kokemusten tavoittelua. Nuoret eivät ole kysyttäessä osanneet kertoa juuri kiinnostuksen kohteistaan, mihin osaltaan varmasti vaikuttaa kielitaidon puute ja erilainen kulttuuritausta. Toimintaterapeuttisella arvioinnilla voidaan saada tietoa nuorten arjen haasteiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Arvioinnin osana pyrimme löytämään heidän mielenkiinnon kohteitaan ja siten helpottamaan osallistumista mielekkäisiin toimintoihin ja suuntautumaan tulevaisuuteen. Terapeutin pitää aina varmistaa, että hänen käyttämänsä arviointimenetelmät sopivat myös muista kulttuureista tuleville (Kielhofner 2008, 165). Nuorten mielenkiinnon kohteita kartoitetaan Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeen avulla, josta teimme kuvallisen version helpottamaan nuoria, kun he pohtivat omia mielenkiinnon kohteitaan. Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeen avulla pyritään löytämään asiakkaan yksilöllinen kiinnostusten kaava. Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomaketta on usein muokattu, jotta se sopisi kuhunkin kulttuuriin ja tietylle asiakasryhmälle (Kielhofner 2008, 238). Maahanmuuttajien työ- ja toimintakykytutkimuksessa todettiin, että kulttuuri vaikutti siihen, miten tutkittava suhtautui testaukseen (Rask, Sainio, Stenholm, Vaara & Hurnasti 2012, 191). Mielenkiinnon kohteiden kartoittamisen pohjana toimi opinnäytetyön (Eronen & Pirttikangas 2012) osana suomennettu suomalaisille vuotiaille nuorille soveltuva lomake. Kuvina käytettiin valokuvia, joiden yhteyteen liitettiin Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomaketta vastaava sanallinen ilmaisu. Arvioinnin yhteydessä tuotiin esille mahdollisuus ilmaista myös 14

15 listasta puuttuvia toimintoja. Lisäksi vastausasteikkoa yksinkertaistettiin (ks. Liite 3). Alun perin kolme vastausvaihtoehtoa sisältänyt asettelu muutettiin kyllä/ei valinnaksi, sillä jopa suomenkieliset vastaajat ovat pitäneet vastausvaihtoehtoja monitulkintaisina. Tämä heikentää vastausten luotettavuutta. 3 PROJEKTIN SUUNNITTELU 3.1 Projektihenkilöstön tehtävänjako Anna Hämäläinen Satu Koskiniemi Marketta Palo Hanna Saarinen Projektipäällikkö, suunnitelma, toteutus Viestintä, suunnitelma, toteutus Sihteeri, raportointi, toteutus Sihteeri, raportointi, toteutus Kullakin opiskelijalla oli 140 tuntia käytettävänä projektin tehtäviin. Tuntikirjanpitoa seurattiin Excel-taulukon avulla. 3.2 Toteutusaikataulu Kuukausi Teema Mitä tehdään Tekijät Tammikuu 9.1. Aloitustapaaminen Projektiryhmän kesken Kaikki aikataulusuunnittelua sekä lähtötilanteen ja resurssien kartoitusta Yhteistapaaminen Piispanristillä tapaaminen yhteistyökumppaneiden (Kaarinan kaupunki, Care Component, HALATENprojekti) kanssa. Toteutuksen suunnittelua ja projektin ja nuorten taustoista keskustelua Mainosideointi FB-tapaaminen projektiryhmän kesken. Kaikki Toimintapäivän markkinoinnin suunnittelua Suunnittelu Toimintapäivän suunnittelupäivän Kaikki suunnittelua; arviointi- ja käytännön järjestelyvastuiden jako Suunnittelupäivä Toimintapäivän suunnittelua yhdessä Kaikki nuorten kanssa. Suunnitelman kirjoittaminen Anna, Satu Helmikuu 15

16 Suunnitelman kirjoittaminen Anna, Satu Projektisuunnitelma valmis Mielenkiinnon Editoidaan Mielenkiinnon kohteiden Kaikki kohteiden kartoituslomakkeen koostaminen ja valokuvien hankkiminen kartoituslomake ja hankitaan kohteita vastaavat valokuvat Valokuvien Valokuvien teettäminen A6-kokoisiksi sekä Kaikki teettäminen ja kokoaminen albumeihin lajittelu ja otsikointi aihealueittain eri albumeihin Maaliskuu 2.3. Toimintapäivä Mökkipäivä Vuolahdessa Kaarinassa. Kaikki Valokuvien ja videomateriaalin työstäminen kuvakoosteeksi seminaariin Mökkipäivän videon työstäminen seminaarityöpajaan Satu, Anna Arviointiaineiston kokoaminen ja tietojen toimittaminen HALATENseminaarin työpaja/suunnittelu Materiaalin luominen, blogikirjoitus ja kuvia Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeiden yhteenveto Suunnittelu: teema, sisältö ja toteutus HALATEN verkkosivuille blogikirjoitus ja kuvia mökkipäivästä Huhtikuu 1.4. HALATEN-seminaari Seminaarijärjestelyihin osallistuminen ja toiminnallisen työpajan ohjaus Toukokuu Materiaalin luominen ja DVD:n koostaminen Projektiraportin kirjoittaminen Materiaalin luominen, Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakkeen manuaali Materiaalin luominen, artikkeli Materiaalin luominen, valokuvien ja videomateriaalin työstäminen DVD:lle Kesäkuu 2.6. Projektiraportti valmis Nuorille ja HALATEN-projektille tarkoitettujen DVD-tallenteiden koostaminen Mielenkiinnon kohteiden kartoituslomakeen käytön ohjeistus ja kehitysehdotukset Artikkeli aiheesta Mitä TOI tekee maahanmuuttajanuorten kanssa? Nuorille ja HALATEN-projektille tarkoitettujen DVD-tallenteiden koostaminen, kopiointi ja jakelu - DVD sisältää projektin toteutuksessa kuvattua valokuva- ja videomateriaalia Anna Hanna, Marketta Anna, Satu Kaikki Satu Hanna, Marketta Anna, Marketta Hanna, Satu Satu Hanna, Marketta 16

17 3.3 Budjetti Pyrkimyksenä oli toteuttaa projekti mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla. Budjetin suunnitelma ja toteutuneet kulut on esitetty taulukkona liitteessä 3. HALATEN-projekti toimi koko ajan tukena ja yhteistyökumppanimme Care Component osallistui tilojen sekä harrastusvälineiden luovuttamiseen ja lainaamiseen projektin käyttöön sekä nuorten kuljettamiseen Kaarinasta Vuolahteen ja takaisin. Kaarinan kaupungin nuorisotoimi maksoi Vuolahden leirintäalueen vuokran. 3.4 Projektin riskit Projektin riskeiksi olimme arvioineet seuraavia seikkoja: Aikataulu ei pidä. Osallistujia ei tule toimintapäivään. Videota ei saada valmiiksi. Mielenkiinnonkohteiden arviointi ei onnistu. Nuoret kokevat, ettemme ole onnistuneet. Kulttuurieroista ja kielitaidon puutteesta voi seurata väärinymmärrys, joka estää jatkon yhteistyössä tai muuten projektin jonkin vaiheen. Projektiin osallistuvien voimavarat eivät riitä tai he jäävät pois projektista, jolloin muiden työmäärä voi lisääntyä tai jotain tärkeää joudutaan jättämään pois. Kaikkia riskejä ei millään pysty ennakoimaan. Yleisen tason riskit kuten aikataulussa pysyminen ja voimavarojen riittäminen ovat tyypillisiä helpostikin ennakoitavia riskejä. Projektikohtaiset riskit tulivat osittain esiin vasta matkan varrella, projektia jo eteenpäin viedessä. Kiinteä yhteistyö ja vuoropuhelu Care Componentin työntekijän kanssa oli erittäin tärkeää sekä valmius muuttaa suunnitelmia joustavasti kesken tapahtumien. Tällainen muutos oli esimerkiksi suunnitelmaan sisältynyt nuorten kanssa tehtävän lyhytdokumentin toteutumatta jääminen. Projektista joutui myös jäämään yksi opiskelija pois, mutta sisältöä muokattiin ja muut ryhmän jäsenet ottivat vastuulleen hänen tehtäviään ilman että itse projekti kärsi vahinkoa tästä. Suunnittelussa oli tärkeä muistaa projektin tavoite, jotta mentiin sitä kohden muutoksista huolimatta. Samoin oli tärkeä jättää tilaa itse kohderyhmälle. He olivat kiinteä osa projektia, eivät vain projektin kohde. 17

18 4 PROJEKTIN TOTEUTUS 4.1 Suunnittelu nuorten kanssa Nuorten osallistumisen mahdollistamiseksi järjestettiin Care Componentin toimistolla yhteinen suunnitteluilta , jossa nuorten kanssa yhteistyössä oli tarkoitus suunnitella mökkipäivän sisältöä. Mökkipäivän ja sitä koskevan suunnitteluillan markkinointi nuorille tapahtui yhteistyössä Care Componentin kanssa. Projektiryhmä teki jaettavaksi mainoslehtisen (ks. Liite 1), jonka Care Componentin henkilökunta toimitti nuorille samalla innostaen heitä osallistumaan. Paikalle saatiin kongolaisia ja somalilaisia nuoria miehiä sekä kaksi nuorta somalinaista ja nuori kongolainen nainen. Projektiryhmä päätti osallistaa nuoria heti mukaan toimintaan yhteisellä iltapalan valmistuksella. Jokaiselle löytyi tekemistä: yksi leikkasi kurkkua ja toinen sekoitti kannuun mehua. Yhteinen iltapalan valmistus toimi myös molemmin puolisen tutustumisen välineenä, kun kielellisen kommunikaation tiedettiin olevan haastavaa. Nuoret vaikuttivat uteliailta ja innostuneilta heitä varten järjestettävästä mökkipäivästä. Heille vaikutti olevan vaikeaa suunnitella päivän sisältöä ja toimintoja, ja ajatus mökkipäivästä vaikutti heille vieraalta. Ruokailun suunnittelu oli tuttuna toimintana heti osallistavaa ja sitouttavaa. He vaikuttivat jättävän mielellään toimintojen suunnittelun projektiryhmälle, ja lupasivat suunnitella mökkipäivään afrikkalaiset ruokalajit kauppalistoineen. Päivän alkamis- ja lopettamisajankohdista keskusteleminen oli myös aktiivista ja yhteinen suunnitelma saatiin valmiiksi. Illan aikana nuorille esitettiin ehdotus, että mökkipäivän aikana he voisivat kuvata valokuvaja videomateriaalia myöhemmin työstettävää DVD:tä varten. Alun perin nuorten oli tarkoitus editoida materiaali itse, mikä ajatus jouduttiin myöhemmin hylkäämään sosionomiopiskelijan jäätyä pois projektista. Videon aiheena oli kuvata, mitä nuoret haluaisivat kertoa ja näyttää Suomesta tulevaisuudessa tänne yksin tuleville nuorille. Nuorille kerrottiin, että video tulisi osaksi HALATEN projektille tuotettavaa materiaalia ja se tultaisiin näyttämään HALATEN seminaarin työpajassa. Kukin päivään osallistunut saisi oman kappaleensa DVD:llä. Läsnäolijoilta pyydettiin kirjallisesti valokuvauslupa. Projektiryhmä oli valmistautunut arvioimaan mökkipäivän aikana myös nuorten psykologisia ja kognitiivisia taitoja ja sai paikallaolijoista kaksi vapaaehtoista osallistumaan arviointiin. Ennen mökkipäivää tehtiin kuitenkin päätös rajata arviointi koskemaan ainoastaan nuorten mielenkiinnon kohteita ja heidän toiminnallista historiaansa. Nuorten kanssa sovittiin kauppapäiväksi 1.3, johon mennessä ruokalajit kauppalistoineen tuli olla suunniteltu. Kauppareissuun osallistui yksi somalinuori ja yksi kongolainen nuori kahden opiskelijan kanssa. Kongolaisen ruuan aineksia varten käytiin myös Turun kauppahallissa. Mukaan tuli kuivattua kalaa, halal -lihaa ja valtava määrä sipulia ja öljyä. 18

19 Ruokatarvikkeet sijoitettiin Care Componentin kylmätiloihin seuraavan päivän aamua odottamaan. 4.2 Valokuvien ja lomakkeen koostaminen mielenkiinnonkohteiden kartoitusta varten Projektissa oli päätetty keskittyä nuorten mielenkiinnonkohteiden ja toiminnallisen historian kartoittamiseen. Mielenkiinnon kohteiden kartoittamisen pohjana toimi opinnäytetyön (Eronen & Pirttikangas 2012) osana suomennettu suomalaisille vuotiaille nuorille soveltuva lomake. Alkuperäistä lomaketta yksinkertaistettiin ja mukaan lisättiin muutama toiminto, joita ei Erosen ja Pirttikankaan (2012) lomakkeessa ollut (Ks. Liite 3). Kommunikointia helpottamaan päätettiin hankkia toimintoja vastaavat valokuvat. Osa kuvista on ladattu internetsivustoilta, joissa kuvien lataaminen on ilmaista ja luvallista, osa on projektiryhmäläisten omista kokoelmista sekä osa varta vasten tähän tarkoitukseen otettuja. Valokuvat teetettiin 10 x 15 cm-kokoisiksi ja lajiteltiin lomakkeen aihealueiden mukaan seitsemään eri albumiin: terveys ja kuntoilu, urheilu, luovat toiminnot, kotielämään liittyvät toiminnot, sosiaaliset toiminnot, ulkoiluun liittyvät ja kodin ulkopuolella tapahtuvat vapaa-ajan toiminnot. Toimintoja ja albumeissa olevia kuvia on lähes sata, joten arviointi voidaan jaksottaa eri aihealueiden mukaan. Tämän projektin aikana albumeja ei ehditty laatimaan sähköiseen muotoon. Lisätietoja albumeista ja mökkipäivän videosta saa toimintaterapian opettajalta Anu Kuikkaniemeltä. 4.3 Toimintapäivä Vuolahden leirikeskuksessa Mökkipäivä toteutettiin sunnuntaina Vuolahden leirikeskuksessa Kaarinassa, klo Mökille saapui yhteensä 15 nuorta Care Componentin järjestäessä tarvitseville kyydin. Lisäksi paikalla oli Care Componentin ohjaaja, neljä toimintaterapiaopiskelijaa ja yksi HALATEN- projektin edustaja. Mökkipäivän päätavoitteena oli antaa nuorille mahdollisuus tutustua ja kokeilla suomalaisia harrastuksia ja vapaa-ajan aktiviteetteja sekä kerätä tietoa nuorten mielenkiinnon kohteista. Mökkipäivän aikana toimintaterapeuttiopiskelijat kartoittivat nuorten mielenkiinnon kohteita valokuvien ja Mielenkiinnon kohteiden kartoitus-lomakkeen avulla. Mielenkiinnon kohteiden kartoituksen tavoitteena oli helpottaa nuoria itseään sekä heidän kanssaan työskenteleviä löytämään heille mielekästä toimintaa, joka edistäisi heidän terveyttään ja elämänlaatuaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda yhteyksiä paikallisiin nuoriin harrastusten kautta. Tavoitteena oli, että kukin nuori pystyisi nimeämään ainakin yhden mielenkiinnon kohteen. Osa nuorista sai heti juonen päästä kiinni ja täytti lomaketta itsenäisesti. Osa tarvitsi apua alkuun pääsemiseksi ja osa ei tuntunut ymmärtävän kartoituksen ideaa. Kuten aiemmin on todettu, harrastaminen voi olla maahanmuuttajalle uusi ja vieras ajatus. Kaikki nuoret täyttivät lomakkeet, mutta osalle se oli haastavaa. Lomake osoittautui siis vieläkin liian monimutkaiseksi, ja projektiryhmä jäi pohtimaan sen jatkokehittämistä. 19

20 Päivä mahdollisti nuorille kokemuksen suomalaisesta mökkiympäristöstä ruokaa laittaen ja vapaa-aikaa viettäen. Osallistujien omaa kulttuuria edustivat mökkipäivän ruokalajit ja spontaani musiikin esittäminen. Nuoret organisoivat ruuanlaiton työtehtävät sekä valmistivat ruuan itse. Päivän aikana kannettiin halkoja liiteristä, heitettiin tikkaa, sauvakäveltiin, pelattiin UNO -korttipeliä ja sulkapalloa. Nuoret olivat kameran linssin molemmin puolin: moni nautti kuvattavana olemisesta ja osa osallistui video- ja kuvamateriaalin tuottamiseen. Aineistoa kertyi runsaasti, ja osa nuorista kuvasi myös omilla kännykkäkameroillaan päivän aikana. Päivän aikana oli tarkoitus järjestää Kristiina Harjun (Harju 2000) Aarrekartta - menetelmään perustuva tulevaisuustyöpaja, mutta siitä luovuttiin loppupäivän aikana; pajaa ei pidetty enää tarpeellisena vaan ohjattuna toimintana se olisi rikkonut vapaan seurustelun ja yhdessä olemisen ilmapiirin. 4.4 Mielenkiinnon kohteiden kartoituksesta saadun informaation hyödyntäminen ja menetelmän jatkokehittäminen Tämän projektin puitteissa haluttiin selvittää nuorilta kollektiivisesti, mitkä toiminnot ovat sellaisia, mitä he haluaisivat jatkossa kokeilla tai harrastaa. Sen pohjalta HALATEN - projektin ja mahdollisesti myös Care Componentin toiminnan puitteissa voitaisiin järjestää harrastamismahdollisuuksia tai ohjata heitä paikallisten harrastajien pariin. Yksilöllinen lomakkeen purku ja sen pohjalta tehty ohjaus ei ollut tässä projektissa mahdollista. Vastaukset koottiin Excel-taulukkoon, jotta aineisto saatiin havainnollisempaan muotoon. Vastauksia on esitelty kuvioiden avulla liitteessä. (Liite 4) Kuvioista ilmenee, kuinka tuttua kukin toiminto on ja kuinka paljon suosiota se on kerännyt. Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnettiin HALATEN -projektissa fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoiden toteuttamassa toiminnallisessa mökkipäivässä Toimintapäivän kartoituksesta saadun kokemuksen pohjalta mielenkiinnon kohteiden kartoittamista varten on laadittu manuaali (Liite 5), jotta arviointimenetelmän käyttö onnistuisi mahdollisimman tuloksekkaasti jatkossakin. Manuaaliin on liitetty myös kuvitetun Mielenkiinnon kohteiden kartoituksen kehittämiskohteet oman kokemuksemme pohjalta. 4.5 HALATEN seminaarin työpaja HALATEN projektin loppuseminaari Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille (tulevina sote-alan työntekijöinä) järjestettiin Ruiskadulla Seminaarissa järjestetyn syventävän projektimme työpajan tavoitteena oli tarkastella pienryhmissä ensin moniammatillisuutta eri ammattiryhmien stereotyyppien kautta ja sen jälkeen yksin tulleen nuoren tilannetta uudessa maassa. Toivoimme työpajaamme "From Gap to Rap" osallistuvan opiskelijoita eri aloilta ja eri maista. Työpajan tarkoituksena oli tarjota 20

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot