Kannen kuva. tekniikka: valokuva. jäsenmaksut Kannatusjäsen. Varsinainen jäsen. Opiskelijajäsen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen kuva. tekniikka: valokuva. jäsenmaksut 2010. Kannatusjäsen. Varsinainen jäsen. Opiskelijajäsen"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Halkosaari, Mannerheimintie 94 A 30, Helsinki, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä, Myllykyläntie 14 B 4, Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimitussihteeri Ada Trogen, Toimittajat Sanna Ala-Sippola, Terja Hannola, Minttu Laine, Emilia Norppa Toimittajien osoitteet ovat muotoa Editori Kaisa Markkula, Kuvankäsittely Kaisa Snellman Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, Helsinki Paperi Sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen Aineistopäivä, ilmestymispäivä 01/2011 aineistopäivä 9.2., ilmestyy /2011 aineistopäivä 27.4., ilmestyy /2011 aineistopäivä 31.8., ilmestyy /2011 aineistopäivä , ilmestyy Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Kannen kuva tekniikka: valokuva tekijä ellen andersson Vi hade en stor asp på gården när jag var liten. Alltid då jag behövde dra mig tillbaka en stund och fundera över livets gång var det upp i den jag klättrade. Vi flyttade bort och jag måste ta farväl av min asp, men jag har ändå fortsatt att älska träd och fascineras av dem. I fotograferingen har jag hittat ett sätt att vara konstnärlig och kan samtidigt fånga ögonblick som berör mig. Det ger bra balans åt mitt arbete som tolk där jag måste släppa taget om varje stund för att kunna bearbeta nästa. Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. jäsenmaksut 2010 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Kielisilta 04/2010 Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta Vaikuttaminen alkaa vaikuttaa 05 Hallituksen kuulumisia 21. kerta toden sanoo 06 Ajankohtaista SVT:ssä Mielet kielellään Tampereella MITÄ KELAAT? 08 Kelalta riittää kysyttävää 12 Rakkaan lapsen monta nimeä 13 Alkeellinen vai priima? 13 Kelan termit hanskassa 15 Oliko sitä elämää Kelan jälkeen? 16 Ammatillisuutta kommunikaatio-opetuksen järjestämiseen 18 Tulkkaus terveydenhuollossa Tulehduskipulääkettä! 20 Tulkkaus terveydenhuollossa Monta keinoa parantaa laatua 23 Ammattietiikka Vaitiolovelvollisuus mietityttää 24 Edunvalvonta TES on kehittyvä prosessi 25 Ajankohtaista 26 Järjestelmän armoilla? 27 Koulutus Uusia makuja olut- ja tulkkausrintamalla 29 Koulutus Hup Holland! 31 Lue minut kuva ville seppänen Arvon kanssakärsijät, olemme voiton puolella. Syksy on jälleen kerran kääntynyt talveksi, ja kohta päivä alkaa pidentyä. Kela-aikaa on takana melkein neljä kuukautta. Raportointi sujuu jo. Ei syksy sentään pelkkää kärsimystä ole ollut, vaikka melankoliaan taipuvaisina näin saatammekin ajatella. Pimeän maan pimeä kansa on kaikesta huolimatta ollut jälleen aktiivinen! Tästä on todisteena SVT:n opintopäivät, jotka järjestettiin Tampereella lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Samana viikonloppuna yhdistyksemme syyskokouksessa valittiin uusi hallitus ja puheenjohtaja. Muutaman sivun päässä löytyy lisää tietoa opintopäivistä herkullisine yksityiskohtineen. Tämän lehden teemaksi on valittu, syystäkin, Kela-prosessi. Olemme edelleen siirtymävaiheessa, mikä tarkoittaa kuukausittaisia ajankohtaistiedotteita, muuntuvia toimintaohjeita, kysymyksiä ja termisekamelskaa. Kielisilta pyrkii selventämään termejä ja penkoo vastauksia jäsenten kysymyksiin. Tsekidaut! Vuoden viimeisen Kielisillan ilmestymisen myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille rentouttavaa joulun aikaa. Ottakaa iisisti, ja syökää D-vitamiinia. Joululoma häämöttää jo! Emilia

4 4 p u h e e n j o h ta j a n pa l s ta Vaikuttaminen alkaa vaikuttaa Tajusin noin vuosi sitten tehdä päätöksen, että SVT saa jatkaa matkaansa eri suuntaan kuin minä. Kuusi vuotta vaikuttamista alkaa vaikuttaa. On aika antaa tilaa uusille näkökulmille ja uudenlaiselle otteelle, pyyhkiä pölyjä ja vaihtaa huonekalujen paikkaa. TEKSTI Liisa Halkosaari KUVA Antti Halkosaari KUVITUS Eemeli Nieminen Yhdistys on viime vuosina profiloitunut edunvalvonnan ohella varsin vahvasti ammattitaidon ja laadun puolestapuhujana. Tämä on saattanut vaikuttaa ylimieliseltä tai tuomitsevalta. Myönnän, että diskurssi on perisuomalaiseen tapaan ollut epäkohtiin puuttuvaa ja positiivisen palautteen osalta vaikenevaa. Vaikka usean etiikkakeskustelun lopputuloksena olen päätynyt miettimään LVI-asentajan uraa, itsensä (ja mielellään vähän muidenkin) kehittäminen houkuttelee pysymään alalla. Valmistuin tulkiksi kahdeksan vuotta sitten. Jos nyt saisin päättää, niin a) keskittyisin tulkkikoulutuksessa oikeasti opiskeluun ja yrittäisin saada siitä irti enemmän kritisoinnin ja riman alittamisen sijaan, b) pakottaisin itseni tapaamaan kuuroja eri yhteyksissä, c) sanoisin ääneen enemmän. Viimeinen kohta linkittyy vahvasti palautteeseen. Onneksi nykyään on lähes automaattista, että tulkkiparit antavat toisilleen palautetta. Muistan itseni tilanteissa, joissa en ole uskaltanut sanoa kokeneemmalle kollegalle sitä, mikä olisi ollut hyvä sanoa ääneen. En tiedä, miten saisin riittävän selkeästi muotoiltua toiveen, ettei minulle tehtäisi samoin. Täten sinut, hyvä nuorempi tai vanhempi kollega, on valtuutettu Kuka tuota ny olis pirempähän kattellukkaa? Tuollaanen häihäräppy, ihime notta on yhyristys vielä pystys. antamaan (rakentavaa) palautetta työstäni lupaa kysymättä ja milloin tahansa. SVT:n uudelle puheenjohtajalle toivotan työhön rohkeutta, diplomaattisuutta, harkitsevuutta, kriittisyyttä ja avoimuutta. Ja teiltä muilta haluaisin jopa vaatia aktiivisia yhteydenottoja, rohkaisuja, toiveita, avuntarjouksia ja kysymyksiä uudelle hallitukselle. Ei hallitustyötä muuten voi tehdä. Ainiin, ja kiitos. Oli upeaa olla SVTaktiivi, en vaihtaisi pois. Enkä oikeastaan ymmärrä, miten kukaan pärjää alalla ilman sitä tietomäärää, minkä urani alkuaikana SVT:stä sain. Puheenjohtaja kiittää. Osoite ohjautuu ensi vuonna Johanna Savulahdelle. Minut saa kiinni Facebookista, sähköpostilla ja kutsumalla itsensä kahville. Kielisillan sivuilla vaikutan ensi vuonnakin.

5 h a l l i t u k s e n k u u l u m i s i a kerta toden sanoo Ei käytettävissä. Ei käytettävissä. Ei käytettävissä Varsin tuttu fraasi syyskokouksessa siinä kohdassa, kun puheenjohtajaa ryhdytään hakemaan. Nimiä ja yksitoikkoisia vastauksia ehdittiin kuulla kaksikymmentä, ennen kuin tärppäsi. Johanna Savulahti. TEKSTI Liisa Halkosaari KUVA kirsi äijänen Uusi hallitus vanhoissa lippiksissä: Kati Kekkonen (ylhäällä vas.), Heidi Kenttälä, Susanna Puurula, Maikki Hakkarainen, Johanna Savulahti. Milla Rytkönen (alhaalla vas.), Elsa Lindberg, Salla Vallius, Hanna Törnroos. Kuvasta puuttuu Terhi Kalliomäki. Tuleva puheenjohtaja ehti tutustua hallituksen työskentelyyn jo tänä vuonna yhden kokouksen verran. Hallitus etsiytyi marraskuisena lauantaiaamuna Helsingin Malmille Omnivisin toimistoon, josta löytyi jo koristeltu joulukuusi! Pikkujoulukokouksen nimeä kantava vuoden viimeinen tapaaminen sai siis mukavan alun. Pitkän asialistan jälkeen saatiin vatsat täyteen itämaista ruokaa ja nautittiin aimo annos viittomakielistä kulttuuria Teatteri Totin Meikäläisten muodossa. SVT on tänä vuonna tilannut kaksi toukokuussa valmistuvaa opinnäytetyötä HUMAKin opiskelijoilta. Ilona Karilo tutkii Kielisiltaa ammatillisuuden rakentajana, Minna Turunen ja Milla Kiiski keräävät itseopiskelumateriaalia tulkeille. Materiaali toivottavasti saadaan seuraaville syysopintopäiville jakoon. Yhdistyksen tärkein tiedotusväline on jo pitkään ollut jäsenlehti Kielisilta. Sen ohella on käytetty verkkosivuja mm. vapaista työpaikoista ja alan tapahtumista ilmoittamiseen sekä ammattiin ja yhdistykseen liittyvien tietojen julkaisemiseen. Nopeasti tietoa on välitetty sähköpostilistojen kautta, ja ne ovat olleet vapaasti myös yhteistyötahojen käytössä. Toimintasuunnitelmassa nostettiin esille tarve lisätä ja selkiyttää tiedottamista, kenties ottaa käyttöön uusia väyliä. Suomen Viittomakielen Tulkit ry kiittää kuluneesta vuodesta ja kaikesta tehdystä työstä teräviä, huumorintajuisia, kiinnostuvia ja yhteistyötaitoisia hallituksen jäseniä. Monien muiden kiitosten muassa Jertalle kiitos ansiokkaasta tekstien kommentoinnista, Kirsille upeiden opintopäivien järjestämisestä, Hannalle uusien asioiden opettelusta, Martille paneutumisesta tärkeisiin painopisteisiin, Hettalle verkkopäivityksen tehosta, Heidille asioiden ääneen sanomisesta, Essille esityslistojen loihtimisesta pikku palasista, Eveliinalle postien ja jäsenten järjestämisestä, Sallalle yhteisyyttä rakentavasta läpänheitosta. Panoksenne on ollut tärkeä, jokaisen teistä. Laita upouuteen kalenteriisi muistiin kevätkokous! Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään lauantaina Tarkka paikka, aika ja muut tarpeelliset tiedot ilmoitetaan tulkit.netissä, Akavan Erityisalojen Yhteenveto-lehdessä sekä Kielisillassa.

6 6 a j a n k o h ta i s ta s v t: s s ä Mielet kielellään Tampereella SVT:n syysopintopäivät TEKSTI Salla Vallius KUVAT Hanna Törnroos ovat väärinymmärrykset enemmän sääntö kuin poikkeus. Yhdyshenkilöiden ilta jatkui esityksestä, kommunikaatiosta sekä ajankohtaisista asioista rupatellessa. Asenne vaikuttaa viestinnässä Keskittynyttä yleisöä eturivissä SVT:n vuotuiset syysopintopäivät järjestettiin tänä vuonna Tampereella. Mustasta makkarastakin tunnettu kaupunki houkutteli lokakuun viimeisenä viikonloppuna paikalle lähes 80 viittomakielen tulkkia ympäri Suomea. Suuren joukkomme piristykseksi saimme nauttia lauantaina myös kirjoitustulkkien seurasta. Syysopintopäivien teemaksi valikoitui sanaleikki kielellään, jolle löytynee yhtä monta tulkintaa kuin tulkitsijaakin. Kielellään -teema onnistui kuitenkin punomaan yhteen esitysten kultaisen langan sekä antoi luvan ihmetellä, kummastella ja jopa oudoksua. Tutustuimme niin kirjoitustulkkien näkökulmiin, viestinnän saloihin kuin lakiasioiden kiemuroihinkin. Sunnuntai oli viittomakielinen päivä, joten myös visuaaliset vastaanottotaidot ja kestävyys tuli testattua. Vuorovaikutuksessa väärinymmärrykset ovat arkea Yhdyshenkilöt ottivat varaslähdön syysopintopäiviin jo perjantai-iltana. Iloisen tunnelman yhdyshenkilötapaamiselle viritti Tampereen Työväenteatterin esitys Luolamies, jossa pureuduttiin naisten ja miesten eroihin ja niistä koituviin kommunikaatioongelmiin. Esitys antoi tehokkaan sysäyksen yhteen opintopäivien aiheista: vuorovaikutukseen. Kun ihmiset käyttävät eri kieltä, Opintopäivät käynnistyivät virallisesti lauantaiaamuna Cumulus Pinja -hotellin upeassa salissa. Ohjelman aloitti Päivi Rönkä, jonka luento Vaikuta ja vaikutu työvälineitä toimivaan vuorovaikutukseen antoi jokaiselle osallistujalle välineitä pohtia itseään viestijänä. Rönkä toi heti alussa esille, ettei viestintä kahden ihmisen välillä koskaan onnistu sataprosenttisesti, siksi tulkattukaan viesti ei voi koskaan välittyä täysin alkuperäisen kaltaisena vastaanottajalle. Viestintätilanteessa asenteen merkitys on suuri. Toimivan vuorovaikutustilanteen taustalla on oikeanlainen suhtautuminen viestintätilanteeseen sekä -kumppaniin. Rönkä muistutti, että vastuu omasta asenteesta on jokaisella itsellään. Ammatillisuuteemme kuuluu asenteeseen vaikuttaminen etukäteen, mikäli sellaiseen tarvetta on. Ryhmäkeskusteluosuuden aikana mielenkiintoa herättivät pohdinnat muun muassa keinoista, joilla kirjoitustulkit voivat ilmaista tulkattavan henkilön äänensävystä aistittavaa ironiaa. Kiinnostavan parituntisen päätti Päivi Röngän tiivis paketti aiheesta statusilmaisu. Tulkkina kannattaa kiinnittää aika ajoin huomiota siihen millaisen kuva itsestään antaa sanattomalla viestinnällä: ilmeillä, kehonkielellä ja kokonaisolemuksella. Onko sinulla suuri ja voimakas vai pieni ja

7 a j a n k o h ta i s ta s v t: s s ä 7 suppea status? Vai osaatko kenties varioida statuksia tilanteen mukaan? Tulkin eettisiin sääntöihin voimme vaikuttaa Milloin ei tarvitse olla vaiti? Ruokatauon jälkeen lauantain ohjelmaa jatkoi Kuuloliiton lakimies Pamela Sarasmo. Hän johdatteli osallistujat ammattieettisten haasteiden eteen esityksellään, jossa paneuduttiin tulkkien vaitiolovelvollisuutta määrittäviin lakeihin ja säännöksiin. Sarasmon tulkinnan mukaan työnantajalla sekä tulkkivälityksellä työnjohtotehtäviä tekevänä tahona on oikeus tietää, missä työntekijät ovat. Hän myös muistutti, että Kelan astuttua tulkkauspalvelun järjestäjäksi, ei tulkin vaitiolovelvollisuutta enää määrittele asiakaslaki vaan julkisuuslaki. Vaitiolovelvollisuuden voi rikkoa lastensuojelulain tai rikoslain velvoittamana. Keskustelua sai aikaan holhoustoimilain kohta, jonka mukaan ilmeisesti edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön asioissa voi vaitiolovelvollisuuden rikkoa ja kertoa huolestaan holhousviranomaiselle. Tämä tarkoittaisi sitä, että tulkki ei voisi kertoa asiakkaan tilannetta koskevasta huolestaan totutusti Kuurojen Liiton kuntoutussihteerille vaan ilmoitus tulisi tehdä holhousviranomaiselle maistraattiin. Lauantai-iltapäivän ja alkuillan tunteina lukuisat SVT:n jäsenet pääsivät seuraamaan kutkuttavan jännittävää sääntömääräistä syyskokousta, jonka nuori hallitus onnistui vetämään konkareiden avustuksella kunnialla loppuun. Tulevan vuoden hallituksen kokoonpano saatiin kasaan ja budjetti hyväksyttyä pienin lisäselvityksin. Hetken tauon jälkeen iltaohjelma tarjosi vielä mukavia hetkiä tuttujen sekä uusien kasvojen seurassa. Illan kruunasi interaktiivinen ja yleisön mukaan tempaava ohjelma: tulkkien ihka oma Napakymppi, jonka herra X:nä nähtiin, kukapas muukaan kuin valloittava Martti Jenu. Sunnuntaina äänihuulet saivat lepoa, sillä kieleksi vaihtui viittomakieli. Päivän ensimmäisenä luennoitsijana estradille asteli Esa Kalela Kuuloliitosta. Esitys ja sitä seuranneet keskustelut pohjautuivat Kalelan tekemään tutkimukseen tulkin etiikasta tulkkaustilanteissa viittomakieli- ja kuulovammaisalalla. Kalelan alustuksen aikana pohdimme etiikan ja tulkin eettisten sääntöjen eroa. Etiikkaa emme voi muuttaa, mutta tulkin eettisiä sääntöjä voimme pohtia ja kehittää. Keskustelu jatkui samoissa aiheissa kuin keväisessä Nordic Seminarissa, jonka teemana oli Recode your ethics. Päädyimme pohtimaan kuka tai ketkä voivat päättää tulkin työn pelisäännöistä. Tulkin etiikasta keskusteleminen ja ajatusten vaihto on aina antoisaa, toivottavasti tulevaisuudessa pääsemme tuumista toimiin ja saamme etiikkakeskusteluihin uusia, herätteleviä ja raikkaita näkökulmia ravistelemaan vanhoja raameja. Syysopintopäivien päätteeksi saimme syventyä viittomakieliseen viestintään Danny De Weerdtin sekä Tuija Wainion johdolla. Luento käsitteli vuorovaikutusta toisesta näkökulmasta kuin edellisenä päivänä kuulemamme Päivi Röngän esitys. Viimeinen luento kokosikin hyvin syysopintopäivien teeman aiheet yhteen. Hyvä kielitaito ei yksin riitä De Weerdt ja Wainio esittelivät ilmiön Deaf space, jonka avulla pystyy havainnollistamaan kuinka viittomakielisen paikalla olo vaikuttaa siihen, että myös kuurojen kulttuuriset elementit ovat heti läsnä tilassa. Samoin kielen ollessa visuaalinen seuraa siitä automaattisesti muutoksia viestintätilanteeseen. Erilaiset tilanteet vaikuttavat kielenkäyttöön ja aiheuttavat tulkkaukseen Päivi Rönkä ja viestinnän tasot haasteita. Siksi kielenkäyttöä tulisi osata hallita ja tarvittaessa selittää enemmän, jolloin kontekstin puute korvautuu lisätiedon murusilla ja tulkkaus helpottuu. De Weerdt toi esille, ettei toimivaan viestintään riitä vain hyvä kielitaito, vaan tietoa tarvitaan sekä kulttuurisista seikoista että asioiden välisistä yhteyksistä. Toden totta tulkkausta helpottaisi monessa tilanteessa se, että asiakas osaisi täydentää lisätiedoilla tulkilta puuttuvia yksityiskohtia. Syysopintopäivät antoivat pohdittavaksi monia tuttuja aiheita, joihin toivottavasti saimme uusia näkökulmia ja ajatuksia niin luentojen kuin kollegoidemme innoittamina. SVT:n järjestämillä opintopäivillä on onni huomata, miten upeaan ja värikkääseen viittomakielen tulkkien joukkoon saamme kuulua. Se voimaannuttava tunne on ilo kokea. Syysopintopäivät hiljenevät, mutta vain vuodeksi.

8 8 m i tä k e l a at? Kelalta riittää kysyttävää Meidän välitysalueellamme vallitsee käsittämätön tiedonpuute, kuuluu itärajalta. Samaa nälkää potee muukin Suomi. Kela on vastannut kysymyksiin eri foorumeilla, mutta joissain asioissa samaan tiedusteluun on annettu erilaisia vastauksia. Teksti Minttu Laine kuva kaisa snellman Tulkkiporinat ja kyselykierros SVT:n yhdyshenkilöverkoston kautta paljastivat, että kysyttävää riittää sekä itse toimintatavoista että palvelua ohjaavista periaatteista. Vaikuttaakin siltä, että yhtenäisyys eri välitysalueilla ei ole toteutunut tavoitellulla tavalla. Päivitetty tieto ei ole tavoittanut tulkkeja varsinkaan alueilla, joilla ensimmäiset tiedotustilaisuudet pidettiin. Tulkit toivovatkin lisää tiedotusta suoraan tulkeille vaikkapa Kielisillan ja Kelan sivujen kautta. Vastauksia on odotettu asiakastiedotustilaisuuksien ja tulkkien Kelalle toimittamiin kysymyksiin. Nyt Kela vastaa joukkoon Kielisillan esittämiä ajankohtaisia kysymyksiä. Lisää vastauksia on luvassa myöhemmin palveluntuottajille ja asiakastahoille tarkoitetuissa tiedotustilaisuuksissa. Keskustelu ja tiedotus jatkuu myös Kielisillassa. Missä vaiheessa on opiskelutulkkauksen järjestäminen vuodeksi 2011? Huomioidaanko opiskelutulkkauksen välittämisessä opintoala ja tulkkien tulkkausosaaminen kyseiselle alalle? Opiskelutulkkauksen järjestämistä hiotaan työryhmässä, jossa ovat mukana sekä palveluntuottajien että välityskeskuksen edustajat. Lähtökohtana on löytää asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopiva tulkki. Opiskelutulkkauksessa voidaan eri syistä (asiakas ei ole tyytyväinen, palveluntuottaja lopettaa) johtuen joutua vaihtamaan tulkkia lukuvuoden vaihtuessa. Käytäntöjä koskeva ohjeistus on tarkentunut syksyn aikana, mutta Kela ei ole kuitenkaan tiedottanut asiasta kootusti, niin että tieto olisi suoraan tulkkien saatavilla. Miksi? Millä tavalla ja missä aikataulussa tiedotusta ja päivitystä tullaan tekemään? Kaikille palveluntuottajille on lähetetty sähköpostitse ajankohtaistiedotteita, joissa on tarkennettu annettua ohjeistusta. Sähköpostitse ja välitysjärjestelmän etusivulla tiedotetaan kiireellisistä asioista. Palveluntuottajien ohjetta päivitetään viimeistään alkuvuonna 2011, kunhan tulkkauspalvelun tuottamiseen liittyvät käytännöt on saatu vakiinnutettua. Kyse on Kelalle uudesta palvelusta, jossa uusien käytäntöjen ja linjausten muotoutumiseen menee oma aikansa. Missä järjestyksessä yhden palveluntuottajan tulkit ovat Kelan välitysohjelmassa? Palveluntuottajan samantasoiset asiakkaan profiiliin sopivat tulkit ovat satunnaisessa järjestyksessä. Miten seurataan välityksen toimintaa ja yleisen ohjeistuksen toteutusta, välityksen alueiden välistä ja alueen sisäistä tasapuolisuutta ja tilauskohtaista harkintaa? Tärkein seurantaväline tähän on asiakkailta ja palveluntuottajilta saatava palaute. Tarvittaessa tilauksen käsittelyä voidaan tarkastella välitysjärjestelmästä löytyvin tiedoin. Rekrytointikielto vaikeuttaa yksittäisen tulkin elannon hankkimista. Miksi palveluntuottajalla ei voi olla reservissä enemmän tuntityöntekijöitä, kuin mihin tilaustuntimäärät antavat aihetta? Palveluntuottaja saa rekrytoida tulkkeja palvelukseensa, mutta Kelan tulkkauspalvelua tuottavien tulkkien määrää ei ole mahdollista lisätä muutoin kuin Kelan avattua lisähankinnan. Esimerkiksi tulkkausresurssien lisääminen on mahdollista asti Pohjois-Suomen alueelle, jossa on koko syksy kärsitty tulkkipulasta. Muiden alueiden kohdalla Kela tekee ratkaisun lisäresurssien hankinnasta, kunhan saamme kokonaiskäsityksen alueiden tulkkauspalvelun käytöstä. Syksyn 2010 osalta

9 m i tä k e l a at? 9 "Palveluntuottajien ohjetta päivitetään viimeistään alkuvuonna 2011, kunhan tulkkauspalvelun tuottamiseen liittyvät käytännöt on saatu vakiinnutettua." Kelan vastausten äärellä teksti Liisa Halkosaari Rekrytointirajoitus vaikeuttaa tulkkien työllistymismahdollisuuksia. Koska Kela maksaa lähes kaiken Suomessa toteutettavan viittomakielen tulkkauspalvelun, alalle valmistuvilla tai ammattiin pitkiltä lomilta palaavilla ei ole käytännössä mahdollisuutta työllistyä. Rekrytointirajoitus kaventaa huomattavasti myös vapautta vaihtaa työsuhdemuotoa tai työnantajaa. SVT on erittäin huolestunut tilanteesta ja ottaa siihen pikaisesti kantaa. Yhdistys toivoo aiheesta avointa, ratkaisuhakuista keskustelua Kelan ja palveluntuottajien kanssa. kokonaiskuvan muodostumista on vaikeuttanut lainmuutoksessa ollut siirtymäkausi, jolloin osa tulkkaustilauksista on välitetty jo kuntien kautta. Tulkkitoiveen huomioon ottaminen on epäyhtenäistä eri välitysalueilla. Yhtäällä asiakas on saanut toivoa tulkin/tulkit työpaikkatulkkaukseen. Toisaalla asiakkaan esittäessä tulkkitoiveen, hänelle on ilmoitettu, että työpaikan on maksettava tulkkaus. Kuinka välityksiä on ohjeistettu työpaikkatulkkauksessa? Asiakkaalle pyritään välittämään tilaukseen parhaiten sopiva tulkki hänen tilauksessaan antamiensa tietojen perusteella, kilpailutusjärjestys huomioiden. Työpaikkatulkkauksessa tulkin välitystä voi ohjata tulkilta edellytettävä erityisosaaminen, mutta varsinaista tulkkitoivetta ei voida ottaa huomioon. Asiakastiedotustilaisuudessa saadun tiedon mukaan jatkuvan tapahtuman voi välittää yhtenäisenä tilauksena. Välitetäänkö se tällöin yhdelle vapaana olevalle tulkille vai hajautetaanko se eri tulkeille? Miksi? Tilaus voidaan välittää yhdelle tulkille koko jaksolle, jos se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Voiko tulkki vaikuttaa siihen, kuuluuko hän tulkkirinkiin vai ei? Alueilla näyttää olevan erilaisia käytäntöjä. Tulkkeja on muun muassa nimetty tulkkirinkeihin heidän tietämättään. Kuurosokean tulkkirinkiin on myös nimetty tulkki, joka ei tee taktiilitulkkausta. Voiko tulkki ehdottaa tulkkiringin perustamista tai tulkkauksen järjestämistä jatkumollisesti? Tulkkirinkiin nimettyjen tulkkien pitää sitoutua toimimaan ringissä. Taidoiltaan sopivan tulkin vetäytymiselle tulee olla perustelu, josta on erikseen ohjeistettu. Tulkkirinkiä ei voi muodostaa keskustelematta asiakkaan ja tulkin kanssa. Tulkki voi ehdottaa ringin muodostamista välityskeskukselle, varsinkin jos asiakas on toivonut sitä. Asia kuitenkin selvitetään Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa yhteistyössä välityskeskuksen kanssa. Voidaanko pitkäkestoiseen, tiettyä osaamista tai kontekstitiedon hallintaa vaativaan tulkkaukseen luoda tulkkirinki hoitamaan tulkkausta ja millä perusteella? Tässä vaiheessa tulkkirinkejä luodaan vain kommunikaatioon perustuvilla syillä. Tulkki arvioi, ettei voi tulkata tietynlaisissa tilanteissa, koska hänen omaisensa on juuri kuollut. Onko tämä Kelan ohjeistuksen mainitsema hyvä syy kieltäytyä tulkkauksesta? Voiko tulkki kieltäytyä hänelle

10 10 m i tä k e l a at? välitetystä tulkkauksesta paljastamatta perustelunsa yksityiskohtia? Esimerkkiin Kela ei ota kantaa yksityiskohtaisesti, koska kyse on tulkkauspalveluntuottajan työnjohdollisesta asiasta. Tulkki voi kieltäytyä tulkkaustilauksesta tulkkien eettisissä säännöissä olevilla perusteilla, jolloin kieltäytymisessä täytyy kertoa, mihin eettiseen syyhyn vedoten kieltäytyy tilauksesta. Kuinka puhelintulkkaus on järjestetty eri alueilla? Toteutuuko järjestelyssä kilpailutusjärjestys vai toteutetaanko palvelu jonkin muun periaatteen mukaan? Puhelintulkkaukset välitetään tällä hetkellä yleistulkkauksena kilpailutusjärjestyksen mukaisesti ensimmäiselle sopivalle ja vapaalle tulkille. Jos asiakas haluaa hoitaa puhelinasioinnin palveluntuottajan toimistossa, niin silloin tilaus välitetään edellä mainitun periaatteen mukaan sellaiselle palveluntuottajalle, jolla on toimisto käytössään. Tulkkien tuntuman mukaan Kela-välityksen aikana on entiseen verrattuna menty takapakkia tulkkausta koskevan ennakkotiedon saamisen suhteen. Kuuluuko välityksen tehtäviin hankkia tarvittava tieto asiakkaalta ja ilmoittaa se tilaustiedoissa? Välityskeskus selvittää asiakkaalta tulkkaustilaisuuden luonnetta siinä laajuudessa kuin se on tarpeen, jotta tilaukseen voidaan välittää tulkki. Kelan vastausten äärellä teksti Minttu Laine Tieto, joka riittää tulkkaustilauksen välittämiseen palveluntuottajalle, ei välttämättä riitä tulkille ja tulkkauksen toteuttamiseen laadukkaasti. Asiakas ei aina tule oma-aloitteisesti kertoneeksi tulkkauksen toteuttamisen kannalta merkityksellisiä asioita. Siksi Kelan välityksen tulisi ottaa aktiivisesti selvää tulkkaukseen liittyvistä yksityiskohdista sekä välityksen onnistumisen että tulkkaukseen menevän tulkin näkökulmasta. Kelan ohjeistuksen mukaan kääntäminen ei kuulu Kelan tarjoaman tulkkauspalvelun piiriin. Millä perusteella tämä päätös on tehty? Kuinka kommentoitte esimerkkitilanteita: asiakas osallistuu kirjallisesti sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun tai ilmaisee itseään kirjallisesti eri tarkoituksissa. Tulkkauspalveluun kuuluu myös pienimuotoisten tulkkaustilanteeseen liittyvien kirjallisten dokumenttien tuottaminen, esimerkiksi lomakkeen täyttäminen, lyhyen viestin kirjoittaminen. Esimerkkitilanteet kuuluvat tulkkauspalvelun piiriin, mutta esimerkiksi kirjan kirjoittaminen viittomakielellä niin, että tulkki kirjoittaisi, ei enää kuulu tämän palvelun piiriin. Missä vaiheessa on ilta- ja viikonloppupäivystyksen valmistelu? Ilta- ja viikonloppupäivystys on edelleen valmistelun alla. Päivystyksestä ja sen korvaamisista annetaan myöhemmin tarkemmat ohjeet ja tiedot palveluntuottajille. Millaista yhteistyötä Vatu-keskus on tehnyt ja tekee tulkkausalan asiantuntijatahojen kanssa? Kela on ollut säännöllisesti yhteydessä tulkkausalan asiantuntijatahojen kanssa. Olemme säännöllisesti konsultoineet muun muassa alalla toimivia palveluntuottajia, Kuurojen Liittoa sekä tulkkeja kouluttavia oppilaitoksia. Ohjaako päätöksentekoa yksittäistä tilausta koskevissa käytännön asioissa laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta vai laki julkisista hankinnoista? Molempia lakeja sovelletaan palvelua järjestettäessä. Mikä asema kielipoliittisella ohjelmalla on Kelan tulkkauspalvelun tuottamisessa ja kehittämisessä? Kela pyrkii ottamaan kielipoliittisen ohjelman antamat suositukset huomioon mahdollisuuksien mukaan.

11 m i tä k e l a at? 11 RSVP Vastausta vaille jääneet kysymykset Miksi opiskelutulkkauksen lomaan esimerkiksi välitunnille ajoittuva puhelin- tai yleistulkkaus vaatii erillisen tulkkaustilauksen? Eivätkö tällaiset tilaukset kuormita turhaan asiakasta, tulkkia ja välitystä, koska tulkki on jo valmiiksi paikalla? Ohjeisiin ei ole kirjattu perusteluita esitetyille toimintatavoilla ja periaatteille. Miksi? Välitysohjelmassa olevien puutteiden vuoksi kelluviin tulkkauksiin on siirretty tulkkauksia, joiden olisi pitänyt sijoittua vapaana olevan tulkin kalenteriin. Onko välittäjiä ohjeistettu tarkistamaan ohjelmallisen välityksen läpi pudonneet tulkkaukset ohjelman virhemahdollisuuden vuoksi? Korvaako Kela palveluntuottajalle ja yksittäiselle tulkille ohjelmavirheestä johtuvan ansionmenetyksen? Mitä tarkoittavat käytännössä Kelan elämän suuriksi tilanteiksi kuvaamat tilanteet, joissa tulkkitoive huomioidaan? Eivätkö näitä ole perhejuhlien ja intiimien terveydenhuollon tilanteiden lisäksi monet asioimistilanteet, esimerkiksi työpaikkahaastattelut ja omaisuutta koskevat asiointitilanteet? Kuka ottaa vastuun arvioinnista ja päätöksestä, mikä tilanne on asiakkaalle hänen elämänsä suuri tilanne, kun asiakas ei itse saa sitä tehdä? Mitä tarkoittaa käytännössä ohjelmallinen välitys? Perustuuko välitys yksinomaan automatiikkaan vai toimiiko ohjelma Vatuvälittäjän apuvälineenä? Miten tulkkaustilauksesta tunnistetaan tarve tulkin erityisestä osaamista? Miten ohjelma ja välittäjät käytännössä haravoivat profiileista tulkin, jolla on tilaukseen sopiva erityisosaaminen? Tulkkaus uskontoon liittyvissä tilanteissa voi olla joko perustason tulkkausta tai vaativan tason tulkkausta riippuen tilaisuuden luonteesta ja kestosta sekä asiakkaan roolista kyseisessä tilaisuudessa. Minkä perusteella vain uskontoon liittyvät tilaisuudet arvioidaan tämän periaatteen mukaan? Miksi puhelintulkkausta ei tarjota Kelan asiakasvastaanotolla? Valmisteleeko Vatu-keskus jatkossa palvelujärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä koskevat päätökset yksipuolisesti vai yhdessä asiakasjärjestöjen ja palveluntuottajien kanssa? Miten Vatu-keskus rajaa tai on rajannut asiantuntijuutensa suhteessa muihin viittomakielialan ja tulkkausalan tahoihin ja edustamaan asiantuntijuuteen? Missä määrin Vatu-keskuksen antama ohjeistus vastaa lakia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta ( 10): Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa? Kela vastaa teksti Outi Ollila Tiedotustilaisuudet ovat vain pieni osa tiedotustoimintaa. Elokuun lopussa julkaistu "Ohjeet palveluntuottajille" on kaiken yhteistoiminnan perusta. Kaikki yksityiskohtaiset asiat käsitellään aina Kelan ja palveluntuottajan välillä. Yksityiskohtaisia kysymyksiä varten meillä on sähköpostikanava ja taustatuen palvelunumero on palveluntuottajien käytössä. Meillä Vatussa vastataan puhelimeen ja sähköposteihin joka päivä. Palveluntuottajat eli yritykset, joiden kanssa Kela on tehnyt sopimuksen, ovat velvollisia seuraamaan heille jaettuja kirjallisia tiedotteita ajankohtais- ja laskutusohjeita. Suurin ongelma Kelan näkökulmasta näyttää olevan, että kaikki palveluntuottajat eivät lue ohjeistusta ja informoi riittävästi kaikkia palveluksessaan olevia tulkkeja.

12 12 m i tä k e l a at? Rakkaan lapsen monta nimeä teksti Hannaliisa Finell, Viittomakielialan Osuuskunta Via Hei, mulle tuli Vatuun mielenkiintoinen keikka! Onpas outoa, että meet Turkuun, vaikket ole LOSU-tulkki! Ei tää tullu LOSUsta vaan Evantiasta. Ai, onks se kolmannen tahon keikka? No ei, vaan ihan tavallinen Kela-keikka, joka oli siellä Innofactorissa! Mistähän nuo kaksi puhuivat? Keskustelussa vilisee uusia termejä, jotka Kela-kausi toi tullessaan pari kuukautta sitten ja jotka sulassa sovussa sekoittavat meidän kuva- ja puva-tulkkien1 keskusteluita. Pienen kyselytutkimuksen mukaan Kelan kilpailuttamasta ja keskitettyjen välitysten käyttämästä välitys- ja raportointiohjelmasta käytetään ainakin nimityksiä Vatu, Vitu, Vattu, Vatukka, Innofactor, Prime ([prime] ja [praim]), Kelain, Kelanteri, Kelakalenteri ja ihan vaan Kela. Tutkitaanpa: Kelan koulutuksissa Kelan edustajat käyttivät ohjelmasta nimeä Vatuohjelma, mikä on aika luonnollista, jotta he erottavat sen kaikista muista ohjelmistaan. Vatu on kuitenkin Kelan lanseeraama lyhenne sanalle vammaisten tulkkauspalvelu. Käytämmekö viittomakielisten karttamia termejä? Uunituoreessa Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa sanotaan: Valtio, kunnat, lainsäätäjät, sosiaalipalvelujen tarjoajat ja instituutiot kutsuvat viittomakielisiä monilla sellaisilla termeillä, joita viittomakieliset itse eivät käytä: kuulovammainen, kuulovikainen, kuuromykkä ym. Viittomakieliset kuurot harvoin kokevat olevansa vammaisia, sillä omassa yhteisössään he voivat elää täyttä elämää. Onko meidän tulkkien siis tarkoituksenmukaista käyttää vammais-sanaa kertoessamme työstämme? Ja pienenä sivuhuomautuksena: Kelan Vatu-keskus sijaitsee Turussa eikä välitä yhtään keikkaa. Innofactor oy on sähköisten palveluiden toteuttaja, joka tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisia ratkaisuja Microsoftympäristössä, ja yksi näistä ratkaisuista on INNOFACTOR Prime. Jos ohjelmasta puhutaan sen kehittäjäfirman nimellä, on väärinymmärryksen riski suuri. Viassa päätettiin syksyllä käyttää yleisemmissä keskusteluissa nimityksiä Kelakalenteri ja keskitetty välitys tai Kelan välitys erotuksena omista sisäisistä välityksistä. Arkikielessä välityksestä kuitenkin saattaa tulla tekstiviesti: Sulla on Kela-keikka tiistaina. Miten olisi nimenä Prime? Koska myös Kela tilaa tulkkausta, vastaanottajalle herää epäilys, onko kyseessä keikka Kelassa vai Kelan keskitetyn välityksen välittämä yleistulkkauskeikka. Näiden kokemusten valossa kallistuisin suosittelemaan ohjelmasta nimitystä Prime2 ihan kummalla tahansa kotimaisella tavalla lausuttuna, onhan se lyhyt ja ytimekäs erisnimi. Vaikka rakkaalla lapsella saakin olla monta nimeä, niin Osmo A. Wiion sanoin: Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Jotta yhteisellä viestinnälle olisi edes jotain rahkeita onnistua, haastaisin kaikki termienmiettimistalkoisiin itseksemme ja kollegojen kanssa johtotähtenä selkeä viestintä3. 1 kuva-tulkki=kuulovammaisten tulkki, puva-tulkki=puhevammaisten tulkki 2 pää-, ensimmäinen, virittää, perus-, ensi-, alku-, primaarinen, ensimmäinen vaihe, saattaa toimintavalmiiksi, priima, pinnoittaa, maalata pohjamaalilla, aktiivisin tai menestynein vaihe, ensiluokkainen, jaoton, paras yksittäinen osa, alkuluku, tärkein, ensisijainen, oktaavin ensimmäinen sävel, kukoistus, ykkös-, alku, jakamaton (www.sanakirja.org englanti > suomi) 3 Viestintä eli kommunikaatio voidaan ymmärtää sekä sanomien siirtämiseksi että merkitysten tuottamiseksi. Lisäksi viestintä on määritelty yhteisyyden tuottamiseksi, jolloin olennaista ei ole tiedon tai informaation välittäminen vaan yhteisen ymmärryksen tuottaminen. Erilaisten viestinnän määritelmien ei tarvitse välttämättä olla toisiaan poissulkevia vaan niiden voidaan ymmärtää täydentävän toisiaan. Siten viestinnässä on samanaikaisesti kyse sanomien välittämisestä, merkitysten tuottamisesta ja yhteisen ymmärryksen rakentamisesta. (www.fi.wikipedia.org)

13 m i tä k e l a at? 13 kommentti Alkeellinen vai priima? teksti Sanna Ala-Sippola Meillä toimittajilla on hulvaton etuoikeus saada lukea Kielisiltaan tulevat jutut jo ennen julkaisemista. En voinut olla kiinnittämättä huomiota Hannaliisa Finellin kirjoituksen toiseen alaviitteeseen. Mikäli alallamme päädytään käyttämään uudesta Kelan välitysohjelmasta kirjoittajan suosittamaa nimeä Prime, alaviitteen suomennoksia varmasti tarvitaan kuinkas muuten ohjelmalle luotaisiin viittomanimi? Mihin käännösvaihtoehtoon tarttuisimme, minkä jalostaisimme viittomaksi? Kääntäminen ei aina ole helppoa: laajastakin valikoimasta on valittava lähin mahdollinen kontekstiin sopiva kohdekielinen ilmaus. Olisiko jonkin näiden prime-sanan suomenkielisten käännösvastineiden viittomakielisestä käännösvastineesta käyttökelpoiseksi viittomaksi? Mikä kuvaa parhaiten tarkoitetta? Pääasiasta tietysti on kyse, onhan välitysohjelma koko järjestelmän tärkein ja ensisijainen työkalu, eikä ilman ohjelmaa tulkkien välittäminen toimisi. Tosin eipä ainakaan syksyn alussa tuntunut toimivankaan; silloin ensi-, alku-, primaarinen eli ensimmäinen vaihe oli silkkaa virittämistä, kun niinkin perusasia kuin raportointi ei onnistunut. Priimatavaraa ei toden totta saatu, ja uuden ohjelman opettelu ja siitä valittaminen on saanut tulkkien jakamattoman huomion. Ohjelmaa on kuitenkin pikkuhiljaa saatettu toimintavalmiiksi: vikoja on korjattu, ongelmia ratkaistu. Aktiivisin vaihe on varmaan ollut ohjelman tekijöillä syksyn mittainen, menestynein vaihe liittynee tulevaisuuteen. Ties vaikka jonain päivänä edessämme olisi ensiluokkainen ohjelma ja Suomen tulkkauspalvelujärjestelmän kukoistus. Termit Kelan hanskassa Voiko Kela pistää alamme ammattisanaston uusiksi? Tätä alan ihmetellä lukiessani Kelan ensimmäisiä tiedotteita. teksti Minttu Laine kuvitus alina kulo Lunkimpi kollega vain hymähtää ihmetykselleni, mutta minua risoo rivi riviltä enemmän. Mihin alaltamme hävisi asioimistulkkaus? Mikä ihme on erityistulkkauspäätös, ja mitä eroa on yleisö- ja ryhmätulkkauksella? Miksi kukaan ei perustele termistöön tehtyjä muutoksia? Kuka kaiken tämän keksi anteeksi, siis kehitti ja minkä vuoksi? Alan epäillä itseäni. Olenko tosiaan niin purkittunut, etten tiedä, mitä tulkkausalan ajantasaiset perustermit ovat? Olisipa joku Kelasta tullut SVT:n opintopäiville kertomaan näistä uusista termeistä, jotta tällainen liikaa hapanta syönyt taipuisi uuteen kielenkäyttöön. Lunki kollegani nojautuu taaksepäin, ristii kätensä rinnalle ja kysyy: Noo, mikä nyt on? Ensiksikin ihmetyttää, miksi asioimistulkkauksesta tuli yleistulkkausta. Asioimistulkkaus on koko käännös- ja tulkkausalan termi, joka on vakiintunut viittomakielen tulkkien sanastoon. Asiointi ja asioimistulkkaus ovat myös asiakkaille tuttuja ilmauksia. Viittomakielen tulkkauksessa asioimistulkkauksella on tarkoitettu kaikkea tulkkausta, joka ei ole opiskelutulkkausta. Kelan uusi termi yleistulkkaus ei itse asiassa juuri yleisyytensä vuoksi tarkenna mitään tai muuta tuttua jaottelua opiskelutulkkaukseen ja alamme asioimistulkkaukseen. Puhuttujen kielten tulkkauksessa asioimistulkkaus kattaa viranomaisen ja yksityishenkilön välisen keskustelun tulkkauksen. Ehkä Kelan termillä tahdotaan välttää tulkkauspalvelun rajausta pelkkään asioimiseen, koska suuri osa viittomakielen tulkkauksesta on muuta kuin viranomaisasiointia. Jos näin on, se ei käy ilmi Kelan perusteluista, koska niissä todetaan vain, että yleistulkkaus vastaa entistä asioimistulkkausta. Ennen Kela-aikaa yleistulkkauksella tarkoitettiin useammalle kuin yhdelle kohdekieliselle tuotettua tulkkausta. Sen vaihtoehtona oli (varsinkin kuurosokeiden tulkkauksen piirissä, mutta myös muualla) henkilökohtainen tulkkaus, jossa kohde-

14 14 m i tä k e l a at? kielistä tekstiä seuraa vain yksi henkilö. Samalla tavalla erotettiin tulkkaustehtävät yleistulkki ja henkilökohtainen tulkki. Yleistulkkauksen korvaajina Kelan sanastossa esiintyvät sekä yleisötulkkaus että ryhmätulkkaus. Ensiksi mainitulla Kela tarkoittaa suuren tilaisuuden tulkkaamista useammalle henkilölle, siis ennestään tuttua yleistulkkausta. Ryhmätulkkaus puolestaan merkitsee Kela-kielellä usealle henkilölle yhtäaikaa suunnattua tulkkausta. Turhautuneena kysyn, mitä eroa näillä halutaan ilmaista ja miksi. Koska maltti on valttia, kollegani tyytyy nyökkäämään. Saanko vielä jatkaa? Toiseksi, en voi olla närpiintymättä siitä, että työkielet kirjataan profiileihin epäsymmetrisesti. Kela-kielellä työkieliksi ilmoitetaan puhutut kielet ja asiakkaalta tai kolmannelta osapuolelta vastaanotettava kommunikaatio. Tulkkauskielistä olisi kohtuullista eritellä myös viitotut kielet. Työkielen määrittelykin on ongelmallinen. Työkieliä ovat Kelan mukaan kielet, joita tulkki pystyy käyttämään tulkkaustilanteissa. Ammattipiireissä pelkkä kielen käyttäminen ei kuitenkaan riitä: tulkin on hallittava työkielensä tulkkauksessa vaadittavalla tavalla. Eroteltaessa työkielten suuntaa tulkkausalalla käytetään termejä lähdekieli ja kohdekieli. Mihin Kela ne jätti? Kommunikointimenetelmiksi Kela on luetellut viittomakielen, viitotun puheen, puhetulkkauksen, kirjoitustulkkauksen ja muut kommunikaatiotavat. Jos jotain logiikkaa seurattaisiin, luettelossa olisi viittomakielen lisäksi puhuttu kieli tai puhe ja viittominen. Vaihtoehtoisesti jaottelun perustana voisi olla puhe, jos se määriteltäisiin asiantuntijaryhmän oikeustulkkausta koskevan raportin mukaisesti: Puhe tarkoittaa ajatusten esittämistä puhutulla tai viitotulla kielellä. Tuntuu epäloogiselta luetella kommunikointimenetelmien joukossa tulkkauksen eri muodot (puhetulkkaus, kirjoitustulkkaus). Tulkkauksen välityksellä toimiessaankin ihminen kommunikoi jollain kielen muodolla, johon viestijä sen pakkaa ja jonka vastaanottaja purkaa, oli se sitten puhuttua, viitottua, kirjoitettua tai muulla tavalla toimivaa kieltä. Viittomakielen tulkkauksen alalla puhetulkkauksella on varsinkin ennen tarkoitettu viitotun kielen tulkkaamista puhutulle kielelle. Tämä käyttö on oikeustulkkausta koskevan raportin määritelmän suhteen epäjohdonmukaista. Arkikäyttökin saattaa olla muuttumassa: osa tulkeista käyttää puhetulkkauksen sijasta mieluummin ilmaisua tulkkaus puhuttuun kieleen tai vaikkapa tulkkaus suomeksi. Kela-termistössä puhetulkkaus tarkoittaa tulkkausta, jonka yhtenä osapuolena on puhevammainen henkilö. Kyseistä työtä tekevät ammattilaiset käyttävät termejä puhevammaisten tulkkauspalvelu ja puhevammaisten tulkki. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon perusteissa puhetulkkaus on yksi menetelmä, epäselvän puheen selventäminen. Kollegani vaikenee edelleen filosofisesti. Kannustan vielä kerran itseni raviin, ja huudahdan moitteeni Kelalle. Olisiko termejä syytä tarkentaa? Koska Kela kerran laittoi termit uusiksi, niin se olisi voinut konsultoida tulkkausalan asiantuntijoita, etujärjestöjä ja asiakasjärjestöjä. Epäilys kiristää otettaan: Entäs jos gurut ja järjestöt ovat rintamassa uudistuksen takana? Jos näin on, tahdon silti tietää, miksi termit määritelmineen myllättiin. Kollegani osoittaa heräilyn merkkejä ja hänen katseensa on yllättävän terävä. Nyt on vuoroni kuunnella. Lähteet luettu Kelan käyttämät termit Ohjeet vammaisten tulkkauspalvelun tuottajille vatuit.kela.fi/instancedata/prime_product_intranet/vatu/ embeds/vatustructure/ohjeet_tulkkauspalvelun_tuottajille_v0.5.pdf vatuit.kela.fi/instancedata/prime_product_intranet/vatu/embeds/ vatustructure/v1.0_palveluntuottajien_ohje_ pdf > henkilöasiakkaiden sivut > vammaisten tulkkauspalvelut Asioimistulkkaus Henkilökohtainen tulkkaus ja yleistulkkaus verkossa/tulkkipalveluopas/7_tulkki_ja_hanen_tehtavansa/71_tulkkauksen_lajit tulkkipalvelut/ohjeita_tulkkaukseen_ liittyen/tilaisuuden_jarjestajalle Tulkin työkielet Puhe Puhevammaisten tulkkaus

15 m i tä k e l a at? 15 Oliko sitä elämää Kelan jälkeen? teksti merja toppi kuva Louise Docker/aussiegall, Flickr.com Joskus nuorempana olin aikamoinen joulufriikki. Ja rakastin muutoksia. Kivavaa, jotain uutta, jotain sinistä, jotain vanhaa, jeeee! Sitten, kun vuodet ja keski-ikääntyminen olivat tehneet tehtävänsä, tajusin, että uusi merkitsee vaivalloista erilaiseen sopeutumista ja vanha tarkoittaa, että ainoa hyvä asia on mennyttä. Ja sininen suonikohjuja. Joulukaan ei tuntunut enää oikein miltään, ei edes etukäteen. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuun siirtyminen Kelalle oli vähän niin kuin joulu. Ensin sitä odotettiin vuosi, tai ainakin puoli vuotta, ja sitten oltiin, että höh, tässäkö tämä nyt oli. Näin kävi ainakin minulle. Kelalle siirtymistähän odotimme vuosikausia. En huolestunut siitä, ennen kuin kalkkiviivoilla. Vielä keväällä, ennen pitkää kesälomaa, mietin miten mukavaa on olla vakiintuneen yrityksen palveluksessa näinä muutoksen aikoina. Vaikka vaivaa varmasti on tulossa, niin ainakin saan sen valmiiksi pureskeltuna, helposti nieltävänä, ajattelin. Kesälomalta palattuani olin ruskea ja hyväntuulinen vielä pari viikkoa. Sitten aivosolukoilleni valkeni, ettei uusi systeemi voi millään toimia. Vain muutama välitys näinkin laajalanteisessa maassa kuin Suomineito! Vain muutama työntekijä välityksissä! Ja koulutuksetkin järjestetään juuri ennen suurta alkuräjähdystä! Eivätkö ne vieläkään ole julkaisseet raportointiohjelmaa? Ovatko ne edes testanneet ohjelmaa sadoilla asiakkailla ja ruuhka-aikojen kuormituksella? TÄSTÄ EI TULE MUUTA KUIN SANOMISTA. Keski-ikäinen naisihminen saa aika hyvin lietsottua itsensä paniikkiin, ihan työajalla. Pelottavaa. Elokuun loppu tuntui juoksevan minua vastaan karmit kaulassa, enkä osannut muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta. Ja lukea kaikki Kelaan liittyvät sähköpostit alusta loppuun ja sitten taas lopusta alkuun, siltä varalta, että niihin olisi syötetty kryptisiä viestejä, kuten Beatlesin levyihin. Ostin lisäksi ison käsilaukun, jonne varastoin särky- ja närästyslääkkeitä, vesipulloja ja energiapatukoita. Tekisin kaikkeni turvatakseni myös tulkkiparini elämänhalun suuren päivän koittaessa. Syyskuun ensimmäinen aamu valkeni rauhallisesti. Aurinko ei lähestynyt Jyväskylää liekehtivänä tulipallona. Liikenne oli normaalin oloista. Ihmisten kasvot eivät vääntelehtineet tuskasta, ei edes työpaikan sisäisessä välityksessä. Siirtymisen suuri varjo ei loppujen lopuksi edes hipaissut minua tuomiopäivänä, sillä raportoin opiskelutulkkaukset edelleen muilla ohjelmilla. Olin hämmentynyt. Ja totta kai myöhemmin myös kevyesti ärtynyt, koska Kelan raportointiohjelma ei toiminut heti, kuten olisi pitänyt. Mutta hei - oliko se mitään uutta Windows-käyttöjärjestelmän omistajalle? Kukaan ei kuollut tai jäänyt valopallon alle missään päin Suomea. Kerran olin syyskuun aikana tietoketjun katkeamisen vuoksi väärässä paikassa oikeaan aikaan, mutta siitäkin selvittiin vesipullolla ja energiapatukalla. Panikoimisella on puolensa. Joulussa ja Kela-tsydeemissä on molemmissa hyvät puolensa. Virtuaaliajan hengen virratessa on paperien kanssa tuhraaminen jäänyt pois. Mä vain tulkkaan ja menen. Rapsaus toimii suhteellisen saumattomasti ja tiedän oman aikatauluni yllättävän pitkälle - ainakin periaatteessa. Muutoshan on päivän sana, mutta niin se on ollut aina. Että niin... Tässäkö tämä nyt oli?

16 16 m i tä k e l a at? Ammatillisuutta kommunikaatioopetuksen järjestämiseen Tulkkauspalveluiden siirto Kelaan vaikuttaa myös tulkkauspalveluiden ulkopuolella: opetuskenttä on jäänyt lapsipuolen asemaan. Teksti Ada Trogen kuva D. Sharon Pruitt/Pink Sherbet Photography, Flickr.com Tulkkipalveluiden siirtyminen valtiolle sai monet kunnat uskomaan, että valtiolle siirtyvät myös viittomakielen ja viittomakommunikaation opetus. Kappas kuitenkin, sinne ne jäivät sosiaalitoimiston pöydälle makoilemaan erilaiset suositukset ja puheterapeuttien lausunnot. Pahimmillaan tilanne voi luisua siihen, että siellä ne myös pysyvät. Sen verran sosiaalitoimiston työntekijä muilta kiireiltään ehtii, että soittaa perheelle: Teillä on nyt täällä tällainen viittomaopetuspäätös kymmenelle tunnille. Soitelkaapa niille viittomaopeille... jaa, ei meillä täällä ole yhteystietoja. Parhaimmassakin tapauksessa virkailijalla on vain jonkinmoinen lista niistä yrityksistä, jotka ovat aktiivisesti soitelleet ja markkinoineet itseään kunnalle. Virkailija voi myös päätyä ratkaisuun, jossa opetuspalveluiden järjestäminen hoidetaan koulunkäyntiavustajilla. Tiistaisin nämä käyvät kunnan opiston järjestämällä viittomakurssilla ja torstaina työpäivänsä jälkeen paukkaavat perheisiin opettamaan tiistaina opitut viittomat. Edellä mainittu esimerkki on tosielämästä. Hinta-laatu-suhde lienee kohdillaan; tuskinpa avustaja on kuitannut opetuksestaan tuntipalkkaansa kovempaa liksaa. Turha kai edes sanoa, että perheiden kannalta tilanne on ongelmallinen. Lukija voi itse valita tähän tilannetta mielestään parhaiten kuvaavan laatusanan. Kuntien värikkäitä käytäntöjä Kunnilla on värikkäitä käytäntöjä määritellä viittomaopetuksen tuntimääriä. Viittomakommunikaation alkeiden oppimiseen ja hallitsemiseen pääsee käsiksi joissakin kunnissa kymmenellä tunnilla, toisissa neljälläkymmenellä. Lukija-ope huomannee tässä lievähkön eriarvoisuuden kuntien välillä. On opettajan ja opetuspalveluita tarjoavien yrityksien eettisen harkinnan varassa päättää, kuka opettaa, mitä ja missä. Viittomakielen tulkkauspalveluita tarjoavien yritysten opettajat ovat pohjanneet tämän eettisen harkinnan jonkin ammatin eettisille säännöille. Viittomakommunikaatio-opettajilla niitä kun ei ole. Tulkkipalveluiden siirtyminen Kelaan saattaa vaikuttaa niin, että opetuspalveluiden tuottaminen ja markkinoiminen kuntiin muuttuu entistä hankalammaksi, mutta vaivannäkö ei juuri lisää palveluiden tuottavuutta. Näin ollen yritykset siirtyvät tuottamaan palvelua, jonka järjestämiseen on jo osaamista ja valmiita resursseja. Meidän ei kuitenkaan ole tyydyttävä ajelehtimaan Kelan risteilyaluksen luomissa jälkimainingeissa. Vaatimalla ammatillista toimintaa omalla alallaan, viittomakielen tulkit ovat luoneet toimivan tulkkirekisterin, ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen ammattiin, josta pyritään luomaan professiota. Miksei myös opetuspuolella tähdättäisi samaan? Evantian esitys myös työkalu sosiaalityöntekijöille Evantian opetuspalveluita tuottavien yrityksien edustajat ovat kokoontuneet yhteen syyskuusta 2008 lähtien ja luoneet esityksen sopeutumisvalmennuksena annettavan kommunikaatio-opetuksen järjestämisestä. Esityksessä on määritelty opetuksen tuoteryhmät, opettajan vähimmäispätevyysvaatimukset, lisät ja mahdollisen kilpailutuksen kriteerit. Esitys on luotu kilpailutusta silmällä pitäen, ja se pyrkii osaltaan edistämään opetuksen ammatillisuutta ja toimimaan työkaluna myös sosiaalityöntekijöille. Esitys on tietenkin vain ehdotelma, eikä sitä toistaiseksi käytetä missään. Voisiko se kuitenkin olla alkuspurtti ammatilliseen toimintaan? Jos käytät esityksiä keskustelun pohjana, oman työsi tekemiseen tai mihin tahansa opetukseen liittyvään, informoithan siitä artikkelin kirjoittajaa. Hän toimii mielellään viestinviejänä Evantiaan.

17 m i tä k e l a at? 17 Tuoteryhmien määrittelyssä Evantian opetuspalveluita tuottavien yritysten edustajat ovat pyrkineet mahdollisimman väljään rajaukseen. Määritelmässä on pyritty siihen, että esitystä käyttämällä kuntien käytännöt opetuspalveluiden tuntimäärät olisivat samankaltaisia. Kommunikaation syventäminen -tuoteryhmällä on pyritty siihen, että kuulovammaisten yksilöiden toimintaympäristö ja lähipiiri saisivat mahdollisimman paljon opetusta, siksi tuntimäärää ei ole määritelty erikseen. Termi toimintaympäristö saattaa äkkiseltään kuulostaa kovin kliiniseltä ja alkuperäinen ehdotus olikin lähipiiri. Esitysten tekijät kuitenkin katsoivat parhaaksi olla rajaamatta opetusta vain lähipiirille. Kunnat voisivat tulkita sen ehdottomuutena ja näin ollen lasten päiväkotiin, nuoren asumisyksikköön tai vanhuksen palvelukeskukseen saattaisi olla hankala saada opetusta. Tuoteryhmien määrittelyn yhteydessä pohdittiin sitä, kannattaisiko esityksessä TUOTTEET 1.KOMMUNIKAATIO-TAVAN ALKEET (20 h + kommunikaatio-opettajan ja moniammatillisen tiimin aloitus- ja loppupalaveri) antaa ehdotuksia alkeis- tai jatkokurssin aihealueiksi. Tekijät kuitenkin päättivät, ettei ehdotuksia lähdetä tekemään, jotta 2.KOMMUNIKAATIO-TAVAN PERUSTEET (40 h + kommunikaatio-opettajan ja moniammatillisen tiimin aloitus- ja loppupalaveri) 3. KOMMUNIKAATION SYVENTÄMINEN (x h, määriteltävä erikseen kommunikaatio-opettajan ja moniammatillisen tiimin kesken) 1) Kommunikaatiotavan alkeet: yksilön toimintaympäristön viittomaopetuksen tavoitteena on oppia vähintään viidestä arkielämän osa-alueesta tarvittava kommunikaatiotaito. Näitä osa-alueita voivat olla esimerkiksi perheenjäsenet, perustervehdykset, vaatteet, värit, adjektiivit jne. Tarvittaessa lähipiirin ja toimintaympäristön kanssa yhdessä keskustellen muokataan heidän tarpeisiinsa soveltuvat aihealueet. Muun puhevammaisen kommunikointitavan ollessa kyseessä tavoitteena on vähintään sisäistää keinon mahdollisuudet ja oppia käyttämään niitä arkipäivän tilanteissa. 2) Kommunikaatiotavan perusteet: tähtäävät arkielämän eri osa-alueiden kommunikaatiotaidon hallintaan. Tavoitteena on oppia käyttämään kommunikaatiotapaa niin, että se palvelee yksilöä ja hänen lähipiiriään sekä toimintaympäristöään arjessa kokonaisvaltaisesti. 3) Kommunikaation syventämisen (x h, määriteltävä erikseen): tavoitteena on yksilön ja hänen lähipiirinsä sekä toimintaympäristönsä pysyvämmän kommunikaatiomuodon kokonaisvaltainen hallitseminen. jokainen opettaja voi räätälöidä opetuksen mahdollisimman tarkasti oman asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Vähimmäispätevyysvaatimusten ehdotuksen tekemisessä yritysten edustajat pyrkivät mahdollisimman tarkasti kartoittamaan erilaiset viittomakieltä tai viittomakommunikaatiota tarjoavat koulutusmuodot. Näin ollen ketään nyt jo opettavaa opettajaa ei voi rajata opetustyöstä pois näiden ehdotusten pohjalta. Vähimmäispätevyysvaatimuksissa on otettu huomioon opettajat, joilla ei ole viittomakielen/viitotun puheen tai pedagogiikan muodollista koulutusta, sillä ne sisältävät sellaisia koulutuksia tai tenttejä, jotka voi käydä suorittamassa omalla ajallaan töiden yhteydessä ilman erityisiä pääsyvaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vähimmäispätevyysvaatimukset on luotu niin, että jokaisella sopeutumisvalmennuksena annettavan kommunikaatio-opetuksen tekijällä olisi jonkinlainen koulutus sekä pedagogiikasta VÄHIMMÄISPÄTEVYYSVAATIMUKSET 1) Puhevammaisten kommunikaatio-opetus: Puhevammaisen tulkin erikoisammattitutkinto (EAT) 2) Viittomakielen-/viittomakommunikaation opetus: Viittomakielen/viitotun puheen vähimmäistaso viittomakielen tulkkikoulutus TAI viittomakielen aineopinnot TAI viittomakielen ohjaajan koulutus TAI viittomakielilinja (KKO) TAI viittomakommunikaation erikoistumisopinnot (30 op) TAI K-tason tentti (viittomakieli tai viitottu puhe) että viittomakommunikaatiosta. Puhevammaisten kommunikaatio-opetuksen puolella pedagoginen osaaminen on Kasvatustieteen/pedagogiikan opinnot tulkkikoulutukseen sisältyvät pedagogiset opinnot TAI pedagogiset/kasvatustieteen/erityispedagogiikan/aikui skasvatuksen perusopinnot jätetty esityksistä toistaiseksi pois, sillä ala on suhteellisen nuori.

18 18 t u l k k a u s t e r v e y d e n h u o l l o s s a Tulehduskipulääkettä! Katrin Jöksin mielestä kaikki uudet tulkit eivät osaa tulkata terveydenhuollon tilanteissa. Kaiken kaikkiaan terveydenhuollon tulkkauksessa on tulehduksen merkkejä. Juttukokonaisuudessamme lääkkeitä vaivan parantamiseen suosittelevat Katrinin lisäksi Terhi Rissanen (Diak,) Outi Ollila (Kela) ja Anssi Lehti (Sign Line). teksti Minttu Laine kuva Samuli Hedman kuvitus kaisa snellman Katrin on viittomakielinen ja asioi terveydenhuollon piirissä omissa ja lastensa asioissa. Virosta Suomeen muuttanut Katrin Jöks käyttää neljä-, kolme- ja puolitoistavuotiaiden lastensa kanssa suomalaista viittomakieltä. Ikävä kyllä Katrinilla on kokemusta tulkkauksen kannalta myös vähemmän onnistuneista tulkatuista lääkärikäynneistä. Tuntuma on, että ammatissaan nuorten tulkkien kielitaito ei riitä lääkäriasiointiin. Silti lääkäriasiointi välitetään yleistulkkauksena, jonka tulisi onnistua tulkilta kuin tulkilta. Kritiikkiä, tukea ja kannustusta Eräällä kerralla tulkki ei ymmärtänyt, mitä lääkäri sanoi, eikä pystynyt tulkkaamaan sitä. Tilanne oli tulkille kiusallinen, minkä vuoksi tunnen myötätuntoa häntä kohtaan. Tilanne eteni sitten niin, että lääkäri päätti kirjoittaa asiansa paperille, Katrin kertaa kokemaansa. Myös toiseen suuntaan tulkkaus takelteli. Jouduin tarkistamaan ja korjaamaan tulkin suomeksi tulkkaamaa asiaa. Katrin puhuu rauhallisesti mutta tunnekin pyrkii pintaan: En kerta kaikkiaan ymmärrä, mitä tulkki teki tilanteessa. Katrin on pahoillaan siitä, että esittää voimakasta kritiikkiä, mutta pitää oikeana pyrkiä vaikuttamaan palveluun, jota hän itse ja muut kuurot saavat. Tarkoitukseni ei ole moittia, vaan tukea ja kannustaa ammattikuntaa eteenpäin. Katrin ymmärtää, että tulkit tarvitsevat harjoitusta myös terveydenhuollon tulkkauksessa, mutta odottaa ammattitulkeilta itsekriittisyyttä työtilausten vastaanottamisessa. Miksi ottaa vastaan tilaus, jota ei hallitse?, hän kysyy. Yksityisyyden rajoilla Hankalat tilanteet eivät Katrinin mukaan ole vieraita muillekaan kuuroille: Tulkin small talk ja korrekti asiakkaan yksityisyyden huomiointi voivat hieman kangerrella. Katrinilla itsellään on tapana avittaa tutustumista juttelemalla tulkin kanssa ennen tilanteen alkua. Kyselen vaikkapa hänen ammatillisesta taustastaan ja tulkin työhön liittyvistä asioista. Tulkin kysymykset sairauden laadusta ja kestosta hän sen sijaan kokee liian henkilökohtaisina. Ikävää on myös se, jos tulkki vaikuttaa haluttomalta juttelemaan. Kylmä tulkki, ajattelen. Vastaanotolla tulkki sijoittuu usein niin, että hän näkee lääkärin tietokoneelle. Vaikka tulkki ajattelisikin saavansa sitä kautta hyödyllistä tietoa tulkkausta varten, ei tietojen

19 t u l k k a u s t e r v e y d e n h u o l l o s s a 19 Vaikka osaankin suomea, haluan asioida viittomakielellä. Siksi tilaan tulkin eri tilanteisiin, Katrin toteaa. Katrin kiittää sydämellisesti kaikkia tulkkeja heidän tekemästään työstä ja toivottaa intoa ammattiosaamisen kehittämiseen. lukeminen ole soveliasta. Katrin muistuttaa, että näytöllä voi näkyä myös senkertaiseen tilanteeseen liittymättömiä tietoja. Tulkin ei tästä huolimatta tarvitse tuijottaa vain kuuroa. Totta kai saa silmäillä luontevasti ympärilleen, mutta lääkärin muistiinpanojen lukeminen on väärin. Lääkkeen nimen tai muun vastaavan hankalan sanan voi aina tarkistaa lääkäriltä tai hän voi kirjoittaa sen paperille. Yksityisyyden säilyttämiseksi Katrin toivoo saavansa tilata lääkärikäynneille tuttuja tulkkeja. Tulkkiharjoittelijaa hän ei halua näihin tilanteisiin lainkaan. Ei, vaikka se olisi opiskelijoille hyödyllistä ja hyvä oppimisen paikka, Katrin toteaa topakasti. Hän ei halua terveystietojaan monen tulkin tietoon, vaikka luottaakin heidän vaitioloonsa. Avuksi yhteiset tapaamiset? Terveydenhuollon asiointitilanteissa käytettävään sanastoon ja hyviin käytäntöihin pitäisi Katrinin mielestä kiinnittää erityistä huomiota juuri niiden intiimin luonteen vuoksi. Katrin pohtiikin, millä tavoin tätä tulkkauksen aluetta harjoitellaan opiskeluaikana: Käykö koulutuksessa puhumassa terveydenhuollon ammattilaisia? Harjoitellaanko heidän kanssaan asioimistilanteita? Itsekin lähihoitajaksi opiskellut Katrin kannustaa tulkkiopiskelijoita käyttämään tilaisuuden hyväksi myös opiskelutulkkauksessa: Hoitoalan opinnoissa asioista puhutaan yleisellä tasolla. Siellä on hyvä opiskella sanastoa myös asioimistulkkausta silmällä pitäen. Työelämään siirtyneille tulkeille voisi olla hyvä järjestää tapaamisia hoitoalalle opiskelevien ja valmistuneiden viittomakielisten kanssa ja siten edistää kielellistä ja käytännön osaamista. Lähtisin itsekin mukaan tuollaiseen tapaamiseen, Katrin hymyilee. Tärkeintä on tilauksesta annettu lisätieto teksti Anssi Lehti, Sign Line Mitä tarkemmat ennakkotiedot, sitä paremmat ovat edellytykset tulkkauksen onnistumiselle. Jos asiakas tietää, minkä sairauden takia lääkärissä asioi, hänen olisi hyvä ilmoittaa se tulkkausta tilatessaan. Vain tätä kautta tulkki pystyy valmistautumaan ja ylipäätään arvioimaan, onko hänellä riittävästi taitoa ottaa työtehtävä vastaan. Tulkki pyytää lisätietoja, jos etukäteen saatava tieto on puutteellista tai tietoja tulevasta tulkkauksesta halutaan tarkentaa. Tulkin on hyvä aina tarkentaa asiakkaalle, ettei kysele uteliaisuuttaan, vaan varmistaakseen tulkkauksen sujuvuuden. Tulkin on hyvä myös huomioida, että pienet eleet ja käytös saattavat antaa asiakkaalle väärän signaalin. Nykyään valitettavan usein tilaukset tulevat vajailla tiedoilla: tilauksessa ei lue muuta kuin osoite. Viime viikolla minulla oli tulkkaus, jonka tilaustiedoissa luki vain lääkärintarkastus. Paikan päällä selvisi, että kyseessä oli varsin erikoisen toimenpiteen jälkitarkastus. Voiko näillä tilaustiedoilla odottaa, että paikalle tulee hyvin valmistautunut tulkki? Joskus vain ilme kertoo Asiakkaat kertovat oireistaan eri tavoin. Erityisen hankalia ovat tuntemuksiin liittyvät kysymykset. Esimerkiksi kipu on subjektiivinen tunne, jota kuvataan monella eri tavalla sekä viittomakielellä että suomeksi. Eri tunteita kuvaaville ilmaisuille ei ole yhtä tiettyä, vakiintunutta viittomaa. Kipu, särky, jomotus ja tulehdus saatetaan viittoa yhdellä samalla viittomalla. Vain asiakkaan ilme tai ele saattaa kertoa, mistä tuntemuksesta on kyse. Ja väärä tulkinta saattaa johtaa väärään diagnoosiin. On selvää, ettei koulutuksessa pystytä opettamaan kaikkea. Kokonaan eri asia on arvioida, riittävätkö tulkin perustaidot ylipäätään. Paljon jää tulkin oman aktiivisuuden varaan, ja toki työkokemuksen myötä terveydenhoitoalan tietämys paranee. Turvallisin tapa saada kokemusta on mielestäni tulkata kokeneemman tulkin parina. Samalla tavallahan terveydenalan opiskelijatkin harjoittelevat potilastilanteissa.

20 20 t u l k k a u s t e r v e y d e n h u o l l o s s a Monta keinoa parantaa laatua teksti Terhi Rissanen, yliopettaja, Diak kuvitus kaisa snellman Terveydenhuoltoalan tulkkaus on haastava tulkkauksen laji. Ennen oli omais- tai muita vapaaehtoispohjalta toimivia luottotulkkeja, joiden kanssa asiakkaan oli turvallista mennä lääkäriin ja sairaalaan. Tuntui, että tulkki ymmärsi viittomakielistä asiakasta puolesta sanasta. Tosin aina ei voinut olla varma, toimiko tulkkaus myös toiseen suuntaan, lääkäriltä potilaalle. Olisiko ollut välillä niinkin, että omais- tai luottotulkki oli liian vahvassa roolissa, jolloin asiakkaan itsemääräämisoikeus jäikin puolitiehen? Mistä asiakas saattaa tietää sen, puhuuko lääkäri juuri niin ja noin, kun ei kuule, mitä lääkäri sanoo? Asiakkaat eivät voi varmistaa laatua muuten kuin tuomalla esille tilanteita, jotka heidän mielestään ovat onnistuneet tai epäonnistuneet. On hienoa, että tilanteista annetaan rohkeasti palautetta. Myös koulutuksen suunnittelijat miettivät palautteen pohjalta, mitä voisi vielä ahtaa neljän vuoden koulutukseen, kun viittomakielikin pitää oppia nollatasolta terveydenhuollon haastavien termien tasolle. Koulutuksen pituudella on myös merkitystä etenkin tulkin roolin ja etiikan oppimisessa. Katrin ei epäile tulkkinsa rikkovan tulkin etiikkaa, vaan kyse on enemmän tilannetajusta ja tilanteen hallinnasta. Tulkki saattaa oikeasti arvioida selviävänsä tilanteesta etukäteen saamansa tiedon pohjalta. Jos tilanteessa on kuitenkin paljon ennalta arvaamatonta haastetta, hän ei enää selviäkään siitä. Se voi olla järkytys paitsi asiakkaalle, myös tulkille itselleen. Sen vuoksi olisi hyvä toimia tulkkaustilanteessa niin yhteistoiminnallisesti kuin mahdollista. Kaksin parempi? On ikävää, että Katrinin tapauksessa yksittäinen tulkki epäonnistui työssään. Ihmettelen tosin, miksi näin vaativaan tilanteeseen välitettiin vain yksi tulkki? Onko niin, ettei lääkäri halua ylimääräistä väkeä huoneeseen, eikö tilaan mahdu toista vai eikö asiakas itse halua kahta tulkkia paikalle, koska ei halua tehdä numeroa omasta lääkärissäkäynnistään? Kahden tulkin käyttö on yksi keino laadun varmistamisessa. Myönnettäköön, ettei lääkärin vastaanotolla paritulkkaus aina onnistu tai ole luontevin vaihtoehto, mutta toisaalta on pienempi paha olla ahtaassa tilassa kuin ettei asia hoidu. Hyvä, mutta harvoin käytetty ratkaisu haastavista tilanteista selviytymiseen on siirtyä simultaanitulkkauksesta konsekutiivitulkkaukseen. Tällöin tulkkipari voi jopa tulkata viittomakielestä puheeseen tulkatun tekstin takaisin viittomakieliselle asiakkaalle, jotta tekstin oikeellisuus voidaan varmentaa. Aika saada tulkkirekisteri kuntoon Vastuu palvelun laadusta on palveluntarjoajalla. Terveydenhuoltoalan tulkkeja ei kuitenkaan valvota eikä heitä rekisteröidä. Lopul-

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä pöytäkirja 1/2015

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä pöytäkirja 1/2015 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä pöytäkirja 1/2015 Aika: Paikka: 19.1.2015 klo 10.00-15.00 Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Terhi Kalliomäki, Suomen

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen tulkkauspalvelujen ja välityskeskusten hankinta:

Kansaneläkelaitoksen tulkkauspalvelujen ja välityskeskusten hankinta: Kansaneläkelaitos Terveysosasto Tulkkauspalvelun ja välityskeskusten kilpailutus Asiakirjan nimi Kysymykset [30.12.2009] Kansaneläkelaitoksen tulkkauspalvelujen ja välityskeskusten hankinta: Vammaisten

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Länsi-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Länsi-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Juhan Paja Ky 1. Viittomakielinen opetus- ja tulkkauspalvelu Kirsi-Marja Mäki 2. Viittomakielen tulkkaus- ja käännöspalvelu Oiva Oy 3. VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro 4.

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelu

Puhevammaisten tulkkauspalvelu Puhevammaisten tulkkauspalvelu YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus Jokaisen YK:n sopimuksen hyväksyneen maan on omilla kansallisilla laillaan ja tukitoimilla edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista.

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Opas tulkkauspalvelusta

Opas tulkkauspalvelusta Opas tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelun järjestäminen kuuluu Kelalle ja perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Laki tuli voimaan 1.9.2010. Kaikki tulkkauspalveluun liittyvät päätökset

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

A130A0760 Ekonomin viestintätaidot

A130A0760 Ekonomin viestintätaidot A130A0760 Ekonomin viestintätaidot Johdanto ja ohjeita kurssille Opettajat: Päivi Maijanen-Kyläheiko Heidi Parkkinen Lauri Haiko Mirka Rahman Päivän ohjelma 9.15 10.00 Esittäytyminen 10.00 10.45 Kurssin

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Hankittavan palvelun kuvaus: kuulo- ja kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

Hankittavan palvelun kuvaus: kuulo- ja kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kansaneläkelaitos Terveysosasto Hankittavan palvelun kuvaus Kela 48/331/2013 Hankittavan palvelun kuvaus: kuulo- ja kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1. Kelan järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle

Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Mitä varten tulkki on paikalla ja kenen kuuluu maksaa? Arvoisa ministeri Huovinen, me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tuoda Teidän tietoonne vallitsevan

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kohta 3. Hankittava palvelu - Tulkin käytön opetus/perehdytys

Kohta 3. Hankittava palvelu - Tulkin käytön opetus/perehdytys 1 Suomen Puhevammaisten Tulkit ry Kela / Tulkkauspalvelukilpailut Sähköpostilla tulkkauspalvelukilpailut@kela.fi Tulkkauspalveluiden hankinta KOMMENTIT / KYSYMYKSET KILPAILUTUS 2013 Tarjouspyyntö Kohta

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Pohjois-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Pohjois-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Viittomakielen tulkkaus- ja käännöspalvelu Oiva Oy 2. Juha Pekkala 3. VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro 4. Honkalampi-säätiö 5. G-B Tolk 6. Tulkkaus- ja käännöspalvelu Mireal

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot