TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA

Transkriptio

1 TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA Niklas Tapper Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio GE7 GLOBE

2 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukioikäisten nuorten asenteita ja tietoja koskien ilmastonmuutosta. Tutkimus on osa kansainvälistä, nuorille tarkoitettua, GLOBE-projektia, jota meidän koulussamme toteutetaan asiaan keskittyvällä soveltavalla maantieteen kurssilla. Koulumme on tunnettu ympäristökasvatuksen toteuttamisesta opetuksessa ja jokapäiväisessä koulutyössä. Lähtökohtana Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun ilmastokasvatukselle on Opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma sekä se, että koulurakennus sijaitsee Latokartanon ekologisen asuinalueen sekä Viikin luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä. Koska Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että ilmaston lämpeneminen on kiistaton tosiasia, joka hyvin todennäköisesti johtuu ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasu- ja nokipäästöistä, on tärkeää selvittää, miten ihmiset asiaan suhtautuvat. GLOBE-kurssilla vierailleen ympäristöfilosofi Simo Kyllösen mukaan ilmaston lämpenemisellä tulee olemaan suuri vaikutus 2100-luvulla eläviin ihmisiin. Miten suhtaudumme tähän tietoon? Olemmeko valmiit toimimaan ilmaston lämpenemisen haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi? Koska kurssin päätöstilaisuus järjestetään maanantaina Tallinnassa, avautuu hyvä tilaisuus tutkia nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja tietoja laajemmin. Onko suomalaisten ja virolaisten nuorten vastauksissa eroa? Tässä raportissa keskitytään kuitenkin vain helsinkiläisnuorten vastauksiin. 2. Tutkimuksen toteuttaminen Helsingissä tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 18 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukiossa opiskelevalle lukion toisen vuosikurssin opiskelijalle. Vastaajista kahdeksan sai tiedon ja vastasi tutkimuskysymyksiin yhteisöpalvelu Facebookin koulumme sisäisen ryhmän kautta. Vastaajista loput, kymmenen vastaajaa, vastasivat kyselyyn fysiikan valtakunnallisen syventävän kurssin FY6 oppitunnilla. Ensin mainittu osa tutkimuksesta tehtiin ja viimeksi mainittu Tutkimuskysymyksiä oli yhteensä kymmenen, joista viisi ensimmäistä pyrkivät selvittämään nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja viisi viimeistä nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä tietoja. Alkuperäiset, Helsingissä toteutetun tutkimuksen tutkimuskysymykset, löytyvät Liitteestä 1. Aineiston keruu, eli tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vastausten selvittäminen, toteutettiin sähköisellä Socrative-oppimisalustalla. Saatu tutkimusaineisto taulukoitiin, ja taulukoiden perusteella laadittiin graafiset esitykset. 2.2 Hypoteesi Ennustan, että suurin osa vastaajista laittaisi ilmaston lämpenemisen ehkäisyn etusijalla talouskasvun kustannuksella. Toisaalta oletan, että merkittävä osa vastaajista ei ole tätä mieltä. Olettaisin, että suurin osa vastaajista ajattelee, että ilmastonmuutokseen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen panostetaan sopivasti. Kolmas tutkimuskysymys, eli se, ketkä pystyvät eniten vaikuttamaan ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn, aiheuttanee eniten hajontaa vastauksissa. Ajattelen kuitenkin, että päätöstentekijöiden vastuu saa ehkä hieman enemmän ääniä kuin muut vastausvaihtoehdot. Ennustan, että useimmat uskovat ilmaston lämpenemisen suhteen, että nykyinen elämäntyyli jatkuu, mutta vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt eivät lisäänny merkittävästi. Lisäksi oletan, että suurin osa on valmis itse toimimaan kasvihuoneilmiön voimistumisen ehkäisemiseksi.

3 Ilmaston lämpenemiseen liittyviin tietoihin liittyen ennustan, että suurin osa vastaajista tietää, ettei kasvihuoneilmiön voimistuminen ole pysähtymäisillään, vaikka viimeisen 50 vuoden ajalla tehdyistä ilman keskilämpötilaa kuvaavista kuvaajista voidaan havaita usean vuoden jaksoja, jolloin keskilämpötila ei ole noussut. Sen sijaan oletan, että noin puolet vastaajista luulee hiilidioksidin olevan kasvihuonekaasuista voimakkain. Ennustan, että myös kahdeksas tutkimuskysymys aiheuttaa melko paljon hajontaa vastauksissa. Eli vastaajat lienevät epävarmoja siitä, jatkuisiko ilmaston lämpeneminen edelleen, jos ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen päästäminen lopetettaisiin nyt. Lisäksi olettaisin, että suuri osa vastaajista ei tiedä vastausta yhdeksänteen tutkimuskysymykseen. Viimeisenä oletan, että suuri osa vastaajista tietää kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttaman Maan ilmakehän lämpötilan nousun olevan eri suuri maapallon eri alueilla. 3. Tutkimustulokset Yllä: Taulukko 1, Helsingissä tehdyn tutkimuksen tulokset Taulukon tulkitseminen: Taulukossa on esitetty tutkimukseen vastanneiden 18 lukiolaisen vastaukset tutkimuskysymysten vastausvaihtoehtojen kirjaintunnusten avulla. Kysymyksissä 6 10, jotka mittasivat ilmastonmuutokseen liittyvää tietämystä, oikeat vastaukset on merkitty vihreällä ja väärät vastaukset punaisella värillä. Keltaisella värillä merkityt vastaukset ovat sellaisia, joissa tiedetään tapahtuneen virhe. Tämän vuoksi ne on jätetty pois graafisia esityksiä laadittaessa.

4 Vasemmalla: Kaavio 1 Oikealla: Kaavio 2 Vasemmalla: Kaavio 3

5 Vasemmalla: Kaavio 4 Oikealla: Kaavio 5 Alla: Kaavio 6

6 4. Tulosten tarkastelua Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saadut tutkimustulokset vastaavat hypoteesia (ks. Liite 1 ja kohta 2.2 sekä Kaavio 1). Sen sijaan toiseen kysymykseen saadut tulokset poikkeavat hieman hypoteesista (ks. Kaavio 2). Vain puolet vastaajista ajattelee, että ilmastonmuutokseen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen panostetaan sopivasti. Sen sijaan merkittävä osa vastaajista (noin 40 %) on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen tutkimiseen tulisi panostaa enemmän. Myöskin kolmanteen tutkimuskysymykseen saadut tutkimustulokset poikkeavat suhteellisen merkittävästi tehdystä hypoteesista, sillä tuloksissa ei olekaan erityisen paljon hajontaa (ks. Kaavio 3). Puolet vastaajista ajattelee, että kaikkien yhteistyötä tarvitaan ilmaston lämpenemisen ehkäisemiksi. Myös päättäjät saavat tämän tutkimuksen mukaan merkittävästi vastuuta. Tutkimustulokset neljänteen ja viidenteen tutkimuskysymykseen vastaavat hypoteesia hyvin (ks. Liite 1 ja kohta 2.2 sekä Kaaviot 4 ja 5). Ts. valtaosa vastaajista ajattelee, että nykyinen elämäntyyli jatkuu, mutta vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt eivät lisäänny merkittävästi tulevaisuudessa. Toisaalta valtaosa vastaajista on valmis toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisyksi. Kuten Kaaviosta 6 näemme, on ilmastonmuutokseen liittyvä tieto kiitettävällä tasolla tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä. Parhaiten on tiedetty, kuten hypoteesissani oletin, se ettei kasvihuoneilmiön voimistuminen ole pysähtymäisillään, vaikka viimeisen 50 vuoden aikana tehdyistä ilman keskilämpötilaa kuvaavista kuvaajista voidaan havaita usean vuoden lämpenemättömiä jaksoja sekä se, että kasvihuoneilmiön aiheuttama Maan ilmakehän keskilämpötilan nousu on eri suuri maapallon eri alueilla. Lisäksi, toisin kuin hypoteesissani ennustin, todella hyvin tiedettiin se, että ilmaston lämpeneminen jatkuisi vielä jonkin aikaa, vaikka lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen päästäminen lopetettaisiin nyt. Kuten hypoteesissani ennustin, eniten hapuilua ilmastonmuutostietämyksessä aiheutti hiilidioksidin voimakkuus kasvihuonekaasuna. Hiilidioksidi on toki merkittävin, muttei suinkaan voimakkain kasvihuonekaasu. Tämän oli tiennyt reilu puolet vastaajista. Noin kolmasosa vastaajista ei tiennyt, että ilmakehään päästettävät kasvihuonekaasupäästöt voivat lämmittää Maan ilmastoa enemmän kuin mikä on selitettävissä päästöjen määrällä (ns. palautekytkennät). 4.2 Virhearviointia Kuten tutkimuksissa yleensä, myös kyselytutkimuksissa voi tapahtua virheitä. Mahdollisten virheiden tutkimustuloksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia helpottaa tässä tutkimuksessa se, että tutkimuksen järjestäjä oli paikalla seuraamassa vastaustilaisuutta, jossa noin 56 % vastaajista vastasi kysymyksiin. Järjestäjä sai tietää tapaukset, joissa vastaaja oli vahingossa valinnut väärän vastausvaihtoehdon (tämä on otettu tuloksissa huomioon). Siitä huolimatta on voinut tapahtua omaa ajattelua kuvaamattoman vastausvaihtoehdon tahatonta valitsemista. Tämän mahdollisuuden suuruutta ja merkitystä on käytännössä mahdoton arvioida täysin luotettavasti. Koska tutkimustulokset noudattavat hypoteesia melko hyvin sisältäen kuitenkin muutamia poikkeamia, voidaan tutkimuksen sanoa onnistuneen luotettavasti. Seitsemäs ja yhdeksäs tutkimuskysymys olivat osan vastaajista mielestä liian vaikeaselkoisia. Tämä lisää virheriskiä, mutta sen suuruutta on jälleen hankala arvioida. Näihin tutkimuskysymyksiin saatujen tulosten luotettavuutta voitaisiin lisätä muotoilemalla ja esittämällä kysymykset uudelleen.

7 5. Johtopäätökset Tutkimusotteen ollessa vain 18 henkilöä, on hankalaa tehdä laajasti yleistettäviä johtopäätöksiä, mutta tutkimustulokset kertovat kuitenkin jonkin verran helsinkiläisten lukioikäisten nuorten suhtautumisesta ilmaston lämpenemiseen sekä heidän ilmastonmuutosta koskevista tiedoista. Kaavioiden 1 ja 5 pohjalta voitaisiin sanoa, että ilmastonmuutos huolestuttaa nuoria ja ilmaston lämpenemisen ehkäisyä pidetään tärkeänä asiana. Tähän liittyen yllättävän suuri osa nuorista haluaisi lisätä ilmastonmuutokseen liittyvää tieteellistä tutkimusta (Kaavio 2). Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että nuoret kokevat kasvihuoneilmiön voimistumisen ennaltaehkäisyn kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi. Kaikkein yhteistyötä tarvitaan, ajatteli puolet tutkimukseen osallistuneista nuorista (ks. Kaavio 3). Yhteistyön merkityksen korostuminen saattoi vaikuttaa siihen, ettei valtaosa tutkimukseen osallistuneista nuorista pelkää ilmaston lämpenemisen riistäytyvät kokonaan käsistä. Toisaalta ilmastokysymysten eteen tehtyyn voimakkaaseen maailmanlaajuiseen toimintaan ei myöskään uskota kovin vahvasti (ks. Kaavio 5). Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa nuorten ilmastonmuutostietämyksen olevan korkeatasoista (ks. Kaavio 6). Tähän on todennäköisesti vaikuttanut koulun ympäristökasvatus sekä suuri määrä saatavilla olevaa tietoa ilmastokysymyksiin liittyen. 6. Lähteet Johdanto-osa Globe-Viikki-kurssi (Viitattu ) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Yleistä koulusta, Kestävän kehityksen koulu (Viitattu ) Wikipedia, Vapaa tietosanakirja, Ilmaston lämpeneminen (Viitattu ) Tutkimuksen tehnyt ja raportin kokonaisuudessaan laatinut: Niklas Tapper, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio Liitteenä: Liite 1 Helsingissä