ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus"

Transkriptio

1 SELVITYS v. 1 1(13) Ritva Halila ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeudesta. Ministeriössä on vuodesta 2001 lähtien laadittu useita esi- ja perusselvityksiä potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja itsemääräämisoikeudesta ja niiden vahvistamisesta. Näissä on tunnistettu tarve uudistaa tahdosta riippumatonta hoitoa ja rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisen tärkeänä on nähty pakkoa ja suojatoimenpiteitä koskevien säännösten uudistus kehitysvammaisten ja dementiaa sairastavien palveluissa, raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamisessa, sekä uhkaavissa tilanteissa somaattisessa tai psykiatrisessa hoidossa. Näiden lisäksi on todettu, että potilas- ja sosiaaliasiamiehen asemaa ja tehtäviä koskevat säännökset tulisi päivittää. Lainsäädäntöhanke on päätetty käynnistää tekemällä selvitys lainsäädäntötarpeista ja käydä yhteenvedon omaisesti läpi sekä aiemmat selvitykset että ajankohtaiset, lainsäädäntöhankkeeseen vaikuttavat muut kansainväliset sopimukset, raportit, lausunnot ja selvitykset. Lähtökohtana on tässä selvityksessä ollut ehdotus yhteisestä puitelaista, jonka lisäksi päivitettäisiin voimassa oleva erillislainsäädäntö sen mukaisesti, mitä tarvitaan. Tarkastelun ulkopuolelle on päätetty jättää tartuntatautien hoitoon liittyvät tahdosta riippumattomat toimenpiteet ja hoidot. Tartuntatauteja koskeva lainsäädäntö on tarkistettu vastikään pandemiaan varautumista koskevien suunnitelmien yhteydessä. Kansainvälisistä sopimuksista ajankohtaisin on YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut v Toinen, tähän hankkeeseen vaikuttava kansainvälinen asiakirja on Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean Suomea koskeva raportti vuodelta Se sisälsi useita tahdosta riippumatonta hoitoa ja sen säännöksiä koskevia huomautuksia, jotka on otettava huomioon lainsäädäntöä uudistettaessa. Myös Eduskunnan oikeusasiamies on viitannut useissa lausunnoissaan lainsäädännön puutteisiin tällä alueella. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus YK:n ihmisoikeusjulistuksen pohjalta laadittu kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimuksen (KP-sopimus) yhdeksäs artikla kieltää vapauden riistämisen ilman lain säädettyä perustetta ja sen määräämää järjestystä. KP-sopimus saatettiin voimaan asetuksella kesäkuussa Sen 9. artiklan mukaan jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen 1 Asetus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09)

2 2(13) turvallisuuteen, eikä keneltäkään saa riistää hänen vapauttaan ilman laissa säädettyä perustetta. Sopimuksen 12 artiklan mukaan asuinpaikan valintaa voi rajoittaa ainoastaan lailla säädetyllä tavalla mm. terveydenhoidon takia. Rajoitusta koskevien lakien on oltava sopusoinnussa muiden yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien kanssa. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus eli yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi allekirjoitettiin Roomassa vuonna 1950, ja se tuli voimaan vuonna Suomessa ihmisoikeussopimus on ratifioitu vuonna Sopimus ja sen lisäpöytäkirjat on kirjattu asetukseen 63/ Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5. artiklan mukaan jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Vapauden saa riistää ainoastaan lain määräämässä järjestyksessä ainoastaan [ ]. mielenterveyden häiriön, alkoholismin, huumeiden käytön tms. vuoksi (Artikla 5 d). Tällöin henkilölle on ilmoitettava vapaudenriiston perusteet. Vapauden riisto on tutkittava tuomioistuimessa, ja henkilöllä on oikeus vahingonkorvaukseen, mikäli vapaus on riistetty ihmisoikeussopimuksen määräysten vastaisesti. Euroopan Neuvoston biolääketiedettä ja ihmisoikeuksia koskeva yleissopimus (CETS 164) Euroopan Neuvoston biolääketiedettä ja ihmisoikeuksia koskeva yleissopimus (biolääketiedesopimus) allekirjoitettiin Oviedossa vuonna 1997, ja se tulo voimaan Suomi ratifioi yleissopimuksen v asetuksella, ja sopimus tulee voimaan Biolääketiedesopimuksen mukaan henkilöön, jolla on mielenterveyden häiriö, voidaan kohdistaa toimenpiteitä hänen tahdostaan riippumatta vain, mikäli hoidon puute vaarantaisi vakavasti hänen terveytensä ja edellyttäen, että noudatetaan kansallisessa lainsäädännössä olevia oikeusturvasäännöksiä. YK:n vammaisia koskeva yleissopimus YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities - CRPD) Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa Vammaisten oikeuksien sopimuksen 13 artiklan mukaan vammaisilla on oikeus yhdenvertaisesti muiden kanssa vapauteen ja turvallisuuteen. Vapautta voidaan rajoittaa yksinomaan lain perusteella. Vammaisuuden perusteella ei vapautta saa riistää. YK:n ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastaiset yleissopimukset YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus tuli voimaan Suomi on ratifioinut yleissopimuksen muttei sen lisäpöytäkirjaa vuodelta Lisäpöytäkirjassa painotetaan ehkäisyn merkitystä, ja asete- 2 Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 11. pöytäkirjasta seuraavine muutoksineen sekä pöytäkirjat 1, 4, 6, 7,12 ja 13 FA020B6A3ADD/0/FinnishFinnois.pdf Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus. SopS 59-60/89.

3 3(13) taan allekirjoittajamaille velvoitteita sekä toimenpiteiden raportoinnista että niiden ehkäisyyn vaikuttavista toimista. Eurooppalainen yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (1987) tuli voimaan Yleissopimuksella perustettiin eurooppalainen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT). Jokainen sopimusmaa on edustettuna yhdellä jäsenellä. CPT tekee säännöllisin väliajoin tarkastuksia yleissopimuksen ratifioineisiin maihin niihin instituutioihin, jossa ihmiseltä on riistetty hänen vapautensa, siis myös tahdosta riippumatonta hoitoa antaviin terveydenhuollon yksiköihin. Tällöin tarkastuksiin kuuluu myös tutustuminen mm. tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon järjestelyihin. Suomi on saanut CPT:ltä huomautuksia mielisairaalapotilaiden tahdosta riippumattomasta hoidosta heidän maaraporteissaan. Palaan tähän myöhemmin selvityksessäni. Potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö Itsemääräämisoikeus Kansalaisen perusoikeudet on kirjattu Suomen perustuslakiin (731/1999). Perustuslain 7 :n mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Vapauden menetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan. Julkisen vallan on myös turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslakivaliokunta on määritellyt perusoikeuksien rajoituksien edellytyksiä mietinnössään 25/ Perusoikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan eduskunnan säätämän lain perusteella, ei alemmilla säännöksillä. Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Rajoittamisen pitää olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima ja perustua ihmisoikeussopimusten periaatteisiin (PeVLM 25/1994). Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia ja välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Sallittuja ne ovat ainoastaan silloin, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Perusoikeuden rajoituksissa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Keskeistä on, että laista ilmenee, kuka on oikeutettu käyttämään rajoitusvaltuuksia, mitä valtuuksia käytettäessä saadaan tehdä ja miten silloin on meneteltävä 8. Potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeudesta säädellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 9 sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Asetus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta. Valtiosopimukset 17/ Hallituksen esitys eduskunnalle perustuslakien perusoikeuksien muuttamiseksi, HE 309/93. Perustuslakivaliokunnan mietintö 25/ Jukka Kumpuvuori: Perusoikeuksien rajoittamisesta kehitysvammapalvelujen toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:45. 9 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.

4 4(13) Potilaalla ja asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun. Potilaalla tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla on itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa muuten kuin niissä tilanteissa, joista laissa erikseen määrätään. Jos henkilö on itse kykenemätön päätöksentekoon, hänen asioissa osallistuu päätöksentekoon lähiomainen, muu läheinen tai laillinen edustaja. Jos henkilö on nimennyt jonkin henkilön vastaamaan hänen henkilöään koskevista asioista joko edunvalvontavaltuutuksella tai jos oikeus on määrännyt edunvalvojan henkilöä koskeviin asioihin, päätökset on tapahduttava yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Potilaslaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa painotetaan päätöksenteossa potilaan tai asiakkaan omaa näkemystä, jota pitäisi pitää ohjenuorana myös silloin, kun henkilön puolesta tekee päätöksiä lähiomainen, muu läheinen tai laillinen edustaja. Jos henkilön tahtoa tai näkemystä ei ole mahdollista saada selville, on toimittava huomioiden henkilön etu. Alaikäisen asema määritellään erikseen potilaslaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan alaikäisen tahto on otettava huomioon hänen ikäänsä ja kehitystasoansa vastaten. Potilaslain mukaan alaikäinen voi tehdä itsenäisesti hoitopäätöksiä, mikäli hänet katsotaan siihen kypsäksi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan alaikäisellä on oikeus edunvalvojaan, jos se on tärkeää alaikäisen edun turvaamiseksi, ja lapsen huoltaja ei pysty toimimaan lapsen edun mukaisesti. Jos henkilö on ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, häntä ei saa hoitaa kiireellisissäkään tilanteissa hänen tahtonsa vastaisesti. Säännökset itsemääräämisoikeuden ja vapauden rajoituksista sosiaali- ja terveydenhuollossa Itsemääräämisoikeutta rajoittavia terveydenhuollon säännöksiä on mielenterveyslaissa (1116/1990), laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977), päihdehuoltolaissa (41/1986), sekä tartuntatautilaissa (583/1986). Sosiaalihuollossa tahdosta riippumattomista (tahdonvastaisista) toimenpiteistä säännellään lastensuojelulaissa (417/2007). Mielenterveyslaissa 11 on säädetty erikseen tahdosta riippumattomasta hoidosta sekä tahdosta riippumattomista toimenpiteistä. Pääperiaate tässä on se, että myös tahdosta riippumattomaan hoitoon otettua henkilöä on hoidettava yhteisymmärryksessä ja suostumukseen perustuen niin pitkään ja paljon kuin on mahdollista henkilön ja hänen ympäristönsä turvallisuus huomioon ottaen. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan ottaa henkilö vain mikäli henkilö on mielisairas, hän on vaarallinen itselleen tai muille, ja muut toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömäksi tai ne eivät ole käytössä. Alaikäisen (alle 18 v) kohdalla lapsen tai nuoren tahdosta riippumattomaan hoitoon ottoon riittää mielisairauden sijasta vakava mielenterveyden häiriö. Mielenterveyslaissa on säännökset tahdosta riippumattomista toimenpiteistä (liikkumisvapauden rajoittaminen, eristys, sitominen, injektiolääkitys, omaisuuden haltuunotto, henkilö voidaan tarkastaa, ja hänen yhteydenpitoaan hoitolaitoksen ulkopuolelle voidaan rajoittaa). Näitä toimenpiteitä voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun henkilö on otettu tahdosta riippumattomaan hoitoon. Hoidosta ja toimenpiteistä tehdään merkintä potilasasiakirjoihin sekä ilmoitus sekä hoitoilmoitusrekisteriin että lääninhallitukseen. Lääninhallitukset seuraavat tahdosta riippumattoman hoidon toteuttamista alueillaan. 10 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ Mielenterveyslaki 1116/1990.

5 5(13) Päihdehuoltolaki (41/1986) 12 mahdollistaa henkilön määräämisen tahdosta riippumattomaan hoitoon terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella. Henkilö voidaan määrätä päihdehuoltolain mukaisesti tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Säännöksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaaseen henkilöön. Henkilö voidaan ottaa päihdehuoltolain mukaiseen tahdosta riippumattomaan hoitoon terveyden vaaran sekä väkivaltaisuuden perusteella viideksi vuorokaudeksi. Lääninoikeus (v alusta aluevalvontavirasto, AVI) voi sosiaalilautakunnan esityksestä määrätä henkilön väkivaltaisuuden perusteella hoitoon enintään 30 vrk ajaksi. Henkilöä on kuultava ennen määräykseen täytäntöönpanoa. Jos henkilö on otettu tahdosta riippumattomaan hoitoon, hänen hoidossaan voi toteuttaa rajoituksia (eristys, lähetysten tarkistaminen, päihteiden ja turvallisuusriskejä aiheuttavien esineiden takavarikointi, henkilöntarkastus). Lääninhallitus saa ilmoituksen yksiköistä, joissa toteutetaan tahdosta riippumatonta päihdehoitoa. Lääninhallitus valvoo näitä yksiköitä. Kehitysvammaisten erityishoitoa koskevan lain 13 (519/1977) mukaan kehitysvammainen voidaan ottaa tahdosta riippumattomaan hoitoon, mikäli hoitoa ei pysty muulla tavalla järjestämään, ja hoidotta jättämisestä aiheutuu henkilölle tai toiselle henkilölle merkittävä haitta tai vaara. Kehitysvammalain 42 :n mukaan erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. Tartuntatautilaissa 14 on säännökset henkilön karanteeniin tai eristykseen määräämisestä tai työstä poissaolosta yleisvaarallisen taudin perusteella. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään yleisvaarallisen taudin leviämistä väestössä. Tartuntatautilain säännöksiä ei käsitellä tässä selvityksessä. Lastensuojelulaissa säädetään lastensuojelutoimenpiteiden edellytyksistä, mm. kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton edellytyksistä sekä rajoitustoimenpiteistä. Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto voidaan tehdä ilman lapsen tai hänen huoltajansa suostumusta, mutta heitä pitää asiassa kuulla. Huostaanottoon tai sijoittamiseen ilman lapsen tai hänen vanhempansa suostumusta voidaan ryhtyä vain, jos lapsen olosuhteet ovat sellaiset, että ne vaarantavat lapsen kasvun ja kehityksen, mikäli se on lapsen etu, eikä muut keinot ole riittäviä. Sijoituksesta päättää johtava sosiaalityöntekijä. Päätös on alistettava lääninoikeuden päätettäväksi, mikäli lapsi tai vanhempi vastustaa sijoitusta tai huostaanottoa Perhehuollossa ja laitoshuollossa olevan alaikäisen yhteydenpitoa vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin voidaan rajoittaa, mikäli rajoittaminen on välttämätöntä hoidon ja kasvatuksen kannalta, ja jos yhteydenpito voi vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen, yhteydenpidosta voi aiheutua lapselle, hänen läheisilleen, muille lapsille tai henkilöstölle terveys-, turvallisuus tai kehityksellinen vaara, tai yli 12-vuotias lapsi vastustaa yhteydenpitoa. Laitoshuollossa lapselta voidaan ottaa haltuun päihteitä tai vaaran aiheuttavia esineitä, lapselle voidaan tehdä henkilöntarkastus, ja hänelle tulevia lähetyksiä voidaan tarkastaa ja ottaa haltuun. Häntä voidaan myös pitää kiinni, hänen liikkumistaan rajoittaa ja hänet voidaan myös eristää tarvittaessa, tai hänet voidaan määrätä erityiseen huolenpitoon enintään 30 vrk ajaksi. Rajoituksia voidaan käyttää vain siinä määrin, kuin ne ovat välttämättömiä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. 12 Päihdehuoltolaki 41/ Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/ Tartuntatautilaki 583/1986.

6 6(13) Sääntelyn ongelmia Esimerkiksi päivystyspoliklinikoilla joudutaan odottamatta tilanteisiin, joissa potilas voi alkaa käyttäytyä sekavasti ja toisten tai omaa turvallisuutta uhkaavalla tavalla. Tällaisissa tilanteissa sovelletaan rikoslain 4. luvun hätävarjelu- ja pakkotilasäännöksiä 15 (Rikoslaki /39, 4. luku, 4-6 ). Nämä säännökset on uusittu v (515/2003). Hallituksen esityksessä 44/ kuvataan hätävarjelua ja pakkotilaa viimekätisinä keinoina, joihin voidaan turvautua erityistilanteissa, joissa suojeltava hyvä on suurempi kuin arvioitu välitön ja pakottava vaara. Pakkotilateon oikeudenmukaisuus ratkeaa intressivertailun kautta. Lain esitöissä ehdotetaan kuitenkin, että voimakeinojen käytöstä säädettäisiin erikseen kutakin viranmaista koskevissa yleisissä toimivaltasäännöissä. Voimakeinojen käytöstä olisi aina erikseen säädettävä lailla. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan on ongelmallista, että potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen joudutaan asianmukaisen lainsäädännön puuttuessa soveltamaan rikoslain hätävarjelua ja pakkotilaa koskevia säännöksiä (lausunto Dnro 1073/2/07, ). Olemassa oleva sääntely vaihtelevaa Mielenterveyslaissa ja päihdehuoltolaissa on tarkat säännökset siitä, missä tilanteissa ja miten ihmistä voidaan hoitaa hänen tahdostaan riippumatta. Tämä on johtanut päihdehuollossa siihen, että tahdosta riippumatonta hoitoa käytetään päihdehuollossa erittäin vähän. Suomessa on vain muutama päihdehuollon yksikkö, jossa voidaan antaa tahdosta päihdehuoltolain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa. Niissäkin tahdosta riippumattomia hoitojaksoja on erittäin vähän. Mielenterveyslain mukaista tahdosta riippuvaa hoitoa käytetään Suomessa sen sijaan varsin paljon Noin kolmannes psykiatrisessa sairaalahoidossa olevista potilaista oli tahdosta riippumattomassa hoidossa, eli vuosittain noin potilasta hoidetaan tahdostaan riippumatta psykiatrisissa sairaaloissa. Tahdosta riippumattoman hoidon ja tahdosta riippumattomien toimenpiteiden määrissä on merkittäviä eroja eri sairaanhoitopiirien välillä. Itä-Suomen ja Länsi- Suomen välillä on jonkin verran eroja sairastavuudessa psykiatrisiin sairauksiin, mutta sairastavuuserot eivät selitä tahdosta riippumattoman hoidon määrissä olevia eroja. Samoin tahdosta riippumattomien toimenpiteiden määrissä on suuria eroja eri alueiden välillä. Tämäkään ei selity sairastavuuden, vaan enemmänkin hoitokulttuurien eroilla. Mielenterveyslain mukaan mielisairaus on toinen edellytys tahdosta riippumattomaan hoitoon. Lain mukaiseksi ymmärretään usein psykoositason mielenterveyden häiriö. Kansainvälisen tautiluokituksen mukaan tällaisia olisivat deliriumtilat, skitsofrenian eri muodot, elimelliset ja muut harhaluuloisuustilat, vakavat masennustilat, kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, dementian vaikea-asteiset ilmenemismuodot, ja muut psykoosit 19. Psykoosi on kui- 15 Rikoslaki /39, 4. luku, HE 44/2002, 17 Carita Tuohimäki: The Use of Coercion in the Finnish Civil Psychiatric Inpatients: A Part of the Nordic Project Paternalism and Autonomy. Acta Universitas Ouluensis D 940, 2007 (väitöskirja). 18 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:

7 7(13) tenkin käsitteenä varsin moniselitteinen ja kontekstisidonnainen 20, joten tulkinnat esimerkiksi psykiatrisen häiriön vakavuudesta, psykoosin osittaisuus ja vaihtelevuus vaikeuttaa sen määrittelemistä, onko henkilö riittävän psykoottinen otettavaksi mielenterveyslain mukaiseen tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tulkinnanvaraisia tilanteita tulee esimerkiksi itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden tutkimuksessa: vaikka henkilö on kuolemanvaarassa, hänet voidaan todeta vakavasti masentuneeksi, mutta käsitykset siitä, onko henkilö tällöin psykoottisesti sairas, vaihtelevat. Jos henkilön katsotaan olevan ei-psykoottinen, häntä ei voida ottaa mielenterveyslain kirjaimen mukaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, ja mikäli henkilö tällöin haluaa poistua sairaalasta, häntä ei voi estää poistumasta. Samanlaisia tulkinnanvaraisuuksia kohtaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt arvioidessaan esimerkiksi vaikeaa syömishäiriötä potevia henkilöitä. Toki on syytä pohtia myös sitä, pitäisikö syömishäiriötä potevia nuoria ja aikuisia hoitaa psykiatrisella osastolla. MIelenterveyslain mukaisia tahdosta riippumattomia toimenpiteitä voidaan tehdä ainoastaan tahdosta riippumattomassa hoidossa oleville potilaille. Toimenpiteiden määrässä on jopa kymmenkertaisia eroja eri sairaanhoitopiirien välillä 21. On epäselvää, johtuvatko erot kirjaamiskäytännön eroista, hoitokulttuurieroista, onko eroja sairaalapotilaiden sairauksien vakavuudessa, vai kaikkien näiden yhdistelmästä. Vaikka mielenterveyslain uudistuksessa v tahdosta riippumattoman hoidon säännöksiä tarkennettiin, tahdosta riippumattoman hoidon tai toimenpiteiden määrissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ainoastaan tahdosta riippumattomatta annettujen injektiolääkitysten määrä on laskenut vuosina Koska tahdosta riippumattomia toimenpiteitä voidaan tehdä ainoastaan potilaille, jotka ovat tahdosta riippumattomassa hoidossa, erityisesti nuorten potilaiden hoidossa ns. kaappaus vapaaehtoisesta hoidosta tahdosta riippumattomaan hoitoon on yleistä 22. Kehitysvammaisia otetaan tahdonvastaiseen hoitoon varsin vähän vuosittain 23. Sen sijaan rajoittamistoimet ovat varsin yleisiä. Lääninhallitukset ovat velvollisia seuraamaan vuosittain kehitysvammalaitoksissa tapahtuvia tahdosta riippumattomia toimenpiteitä. Seuraamiskäytännöt vaihtelevat joissain lääninhallituksissa ei ole tehty systemaattisia selvityksiä, vaan vastaanotettu kehitysvammalaitosten ilmoituksia. Toisissa lääninhallituksissa on tehty käyntejä kehitysvammalaitoksiin. Yksityisissä hoitokodeissa tehdyistä rajoituksista ei ole tilastoja. Eduskunnan oikeusasiamies on viimeksi ilmaissut kannanottonaan, että kehitysvammaisten rajoitteista on säädettävä lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti 24. Hänen mukaansa kehitysvammahuollossa käytettävien rajoitusten olennainen sisältö, niiden laajuus ja täsmälliset edellytykset eivät käy ilmi laista sillä tavalla kuin perustuslaki edellyttää perusoikeuksia rajoitettaessa. Muista syistä tapahtuvia tahdosta riippumattomia toimenpiteitä ei seurata valtakunnallisesti. 20 Markus Heinimaa: Psykoosin kielioppi. (The grammar of psychosis). Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis D 823 (väitöskirja),https://oa.doria.fi/handle/10024/ Tuori T, Kiikkala I: Pakon käyttö psykiatrisessa sairaalahoidossa Suomen Lääkärilehti 37/2004 vsk 59, s Tuori T, Sohlman B, Ekqvist M, Solantaus T: Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Suomessa Helsinki, Stakes. Raportteja 13/ Koivuranta E. Perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua - selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista. Työryhmämuistioita 2001:33. Sosiaali- ja terveysminiteriö, Helsinki,

8 8(13) Säännökset puuttuvat Muita ongelmia Terveydenhuollossa on tilanteita, joissa henkilön vapautta joudutaan rajoittamaan hänen tahdostaan riippumatta. Sairaaloiden ja terveyskeskusten päivystyksissä joudutaan esimerkiksi päihtymyksen tai jonkin muun syyn vuoksi sekavia henkilöitä eristämään erillisiin huoneisiin ja joskus myös sitomaan, jotta nämä henkilöt eivät vahingoittaisi itseään tai muita. Tällaiset tilanteet tulevat usein ennakoimatta, ja niissä on sovellettukin pakkotilasäännöksiä. Vanhustenhuollossa dementoituvia, mutta fyysisiltä voimiltaan vielä kohtalaisen hyväkuntoisia vanhusten liikkumista rajoitetaan, jotta he eivät vahingoittaisi itseään. Dementiaa sairastavien vanhusten asuntojen ulko-ovet lukitaan karkailujen estämiseksi. Joskus kaatumisen estämiseksi vanhuksia sidotaan yöksi vuoteisiin ja päivällä tuoleihin, jotta he eivät sieltä yöllä noustessaan loukkaisi itseään, vaan tarvittaessa voivat pyytää hoitavaa henkilöstöä avuksi liikkumiseen. Tämä on ongelmallista, sillä joskus sänkyyn tai tuoliin sitomisia tehdään myös vähäisen henkilöstömäärän vuoksi. Sänkyyn sitominen voi johtaa myös vaaratilanteisiin. Kansallisilla valvontaviranomaisilla on ollut selvityksessä tällaisia tapauksia. Perustuslakivaliokunnan linjausten mukaan säännösten tulee olla täsmällisiä, tarkkarajaisia ja helposti tulkittavia. On tärkeää tietää, kuka päätösvaltaa voi käyttää, ja miten henkilön oikeusturva on taattu. Jos säännökset ovat kovin yksityiskohtaiset, voi henkilö jäädä ilman hänelle tarpeellista hoitoa. Esimerkkejä tästä on mielenterveyslain määrittelemät kriteerit tahdosta riippumattomasta hoidosta. Hengen- tai terveyden vaaran aiheutuminen henkilölle itselleen tai turvallisuuden vaarantuminen toisille henkilöille on varsin selkeä perustelu, esimerkiksi henkilön itsemurhayritys, väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen on varsin helposti todennettavissa. Sen sijaan psykoosi itsessään on hyvinkin monimuotoinen käsite, eikä sitä ole välttämättä helppoa todentaa. Itsemurhavaarassa oleva voi olla hyvinkin aikaan ja paikkaan orientoitunut, selkeästi itseänsä ja ajatuksiansa ilmaiseva, mutta silti voi tilanteen niin salliessa yrittää itsemurhaa uudelleen. Myös vakavaa syömishäiriötä sairastavat ovat tilanteen edetessä vakavassa hengenvaarassa. Heidän kuvansa omasta itsestään on vakavasti häiriintynyt, mutta muuten heissä ei välttämättä ole todettavissa psykoottisia piirteitä. Psykiatriassa tunnetaan käsite partiaalinen eli osittainen psykoosi, ja erilaiset yhdistelmät, rajatilat ja osittaiset rajatilatyyppiset häiriöt eivät mitenkään harvinaisia. Murrosikään ja aikuistumiseen liittyy moninaista psyyken ailahtelevuutta ja oireilua, ja monet ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa jopa psykoottistyyppisiä tiloja. Mikä luetaan varsinaiseksi mielisairaudeksi, ja mikä henkilön normaaliksi reagoimiseksi ympäristöön ja muutoksiin? Myös kolmas kriteeri, että muita, vähemmän rajoittavia keinoja ei ole käytettävissä tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, voi olla ongelmallinen. Mielenterveyspalveluita on tarjolla eri puolilla Suomea hyvinkin eri määriä. Voidaankin kysyä, voidaanko henkilö ottaa tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos kunnalla ei ole tarjolla hänelle sopivia mielenterveyspalveluita. Siis jos tarpeen mukaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitoa ei ole tarjolla, voi tilanne pahentua niin, että henkilö joudutaan ottamaan hoitoon tahdosta riippumatta. Tahdosta riippumaton hoito on sekä kallista että resursseja vaativaa hoitoa. Sen vuoksi mikä tahansa kevyempi interventio on parempi kuin pitkäaikainen psykiatrinen osastohoito. Tämä kriteeri liittyy myös tahdosta riippumattoman hoidon lopettamiseen. Hoitoyhteisön ulkopuolisen on vaikeaa hahmottaa sitä, että tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit säilyisi-

9 9(13) vät ihmisen hoidossa kuukausia tai jopa vuosia. Esim. CPT:n raportissa mainitaan jonkun psykiatrisen sairaalan potilaan tahdosta riippumattomaksi hoitoajaksi jopa 30 vuotta 25. Onkin syytä pohtia sitä, voiko henkilö olla vaarallinen itselleen tai toisille vuosikymmeniä, ja onko hänen kohdallaan pohdittu muita vapaaehtoisuuteen pohjautuvia hoitokeinoja. Sama voidaan kysyä myös muilla sektoreilla. Päihdehuollossa ei juurikaan ole yksiköitä, jotka voivat antaa päihdehuoltolain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa, eikä päätöksiä tahdosta riippumattomaan hoitoon päihdehuoltoyksiköissä juurikaan tehdä. Tämä on varsin erikoista, sillä päihteet ovat tilastokeskuksen mukaan työikäisen väestön yleisin kuolinsyy 26. Väkivaltaisuuden vuoksi tahdosta riippumaton hoito edellyttää voimavaroja, joita esimerkiksi yksityisissä ja säätiöpohjaisilla terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköillä ei ole 27. Henkilöstön turvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriö asetti valtakunnallisen hankkeen vuosiksi terveydenhuoltoalan työolosuhteiden parantamiseksi. Hankkeessa edellytettiin työsuojelupiirien varmistavan, että terveydenhuoltoalan työpaikoilla työnantaja luo sellaiset menettelyt ja hallintajärjestelmät, joilla ongelmat voidaan poistaa tai hallita. Ongelmat koskivat mm. asiakasväkivaltaa, häirintää ja epäasiallista kohtelua. Selvityksessä todettiin, että väkivaltatilanteita oli työpaikoilla opittu tunnistamaan ja niihin on varauduttu paremmin. Ammattiryhmien yhteistyö väkivallan ja sen uhan torjumiseksi on parantunut. Toisaalta asiakaskunnan lisääntynyt päihteiden käyttö ja yleistynyt häiriökäyttäytyminen pitää ongelman edelleen vakavana 28.. STM:n työsuojeluosaston nimittämä työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta asetti väkivallan uhka nimisen jaoston. Jaosto totesi mietinnössään, että väkivaltaan liittyviä työtapaturmia tapahtui eniten (44% kaikista v. 2003) terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Erityisesti väkivallan riskiä lisää yksilön itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Väkivaltatapaturmia tapahtuu jonkin verran enemmän naisille kuin miehille. Jaosto ehdottaa huomion kiinnittämistä työturvallisuuteen, tietoisuuden lisäämistä väkivallan riskeistä, ja myös jonkin verran säännösmuutoksia mm. työturvallisuuslainsäädäntöön. Tämän lisäksi jaosto ehdottaa, että työhön liittyvä pahoinpitely tulisi virallisen syytteen alaiseksi, ja se ehdottaa, että myös laitonta uhkausta ja pakottamista koskevat rikokset saatettaisiin virallisen syytteen alaiseksi 29. Raskaana olevien naisten hoito tahdosta riippumatta Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamista. Työryhmä laski, että Suomessa altistuu vuosittain yli lasta päihteille. Vuosittain Suomessa syntyy n. 600 lasta, joilla on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Lisäksi erilaisten päihteiden, alkoholin ja huumeiden sekä lääkkeiden sekakäyttö on tavallista. 25 Selonteko Suomen hallitukselle kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi toimjivan Eurooppalasen komitean (CPT) käynnistä Suomessa huhtikuuta Epävirallinen käännös Ylilääkäri Antti Holopainen, henkilökohtainen tiedonanto. 28 Terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008: pdf&title=Terveydenhuollon_tyosuojelun_valvontahankkeen_loppuraportti_fi.pdf 29

10 10(13) Työryhmä ehdotti, että päihteitä käyttävällä naisella olisi subjektiivinen oikeus päihdeongelmansa hoitoon, mikä mahdollistaa äidin päihteettömyyden sekä raskausaikana että sen jälkeen. Hoitoa on oltava tarjolla riittävästi, jotta hoitoon ohjaaminen on mahdollista. Raportissa korostetaan varhaisen puheeksioton merkitystä. Työryhmä korostaa, että tahdosta riippumattomalla hoidolla ei voi eikä tule korvata riittämättömiä päihdepalveluita, mutta tätä vaihtoehtoa tulee käyttää silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty 30. Tässä työryhmä ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön Tanskan ja Norjan mallin mukainen käytäntö, jossa raskaana oleva nainen voisi sitoutua itse hoitopaikkaan allekirjoittamalla hoitosopimuksen, joka on voimassa sovitun ajan, vaikka henkilö muuttaisi mielensä halustaan pysyä hoidossa. Euroopan Neuvoston kidutuksen vastaisen komitean vierailu Suomeen v Euroopan Neuvoston kidutuksen vastaisen komitean (CPT):n valtuuskunta teki neljännen määräaikaiskäynnin Suomessa huhtikuussa Komitean jäsenet vierailivat käynnin aikana myös psykiatrisissa laitoksissa, tällä kertaa Pitkäniemen sairaalan EVA-yksikössä sekä Vanhan Vaasan sairaalassa. Tämän lisäksi valtuuskunta tapasi viranomaisten edustajia. CPT kiinnitti huomiota eristämiseen, jota käytettiin herkästi ja pitkiä aikoja kerrallaan. Pisin komitean toteama yhtäjaksoinen eristys yksittäisen potilaan kohdalla oli 4,5 kk. CPT katsoi, että haavoittuvan, henkisesti häiriintyvän henkilön lukitseminen yksin huoneeseen pitäisi olla viimeinen mahdollinen keino, ja sitä tulisi käyttää mahdollisimman lyhyen ajan. Eristämiseen ei pitäisi turvautua siksi, ettei vaihtoehtoisia keinoja, henkilökuntaa tai järjestelmää ole olemassa. CPT huomioi, että eristyksessä olevia potilaita ei valvottu riittävästi, ja olosuhteet eristyksissä olivat muutenkin huolestuttavat. CPT kiinnitti huomiotaan myös siihen, että tahdosta riippumattoman, siviilioloissa tapahtuvan sairaalaan ottamisen alkaessa ja sitä uudelleen tarkasteltaessa potilailla ei ollut käytettävissään riippumatonta, ulkopuolista psykiatrista asiantuntemusta. Tahdosta riippumatonta hoitoonottoa koskevaan valitukseen pitäisi saada sairaalasta riippumattoman psykiatrin kannanotto. Tämä pitäisi ottaa huomioon uudistettaessa tahdosta riippumatonta hoitoonottoa koskevaa lainsäädäntöä. CPT kiinnitti huomiotaan myös siihen, että tuomioistuimien päätökset perustuivat potilasta koskeviin sairaala-asiakirjoihin, eivätkä potilaat itse olleet juuri koskaan kuultavina tuomioistuimissa. Suostumusmenettely tahdosta riippumattomassa hoidossa tapahtumista toimenpiteistä oli epäselvä. Erityisesti aivojen sähköhoitoon CPT edellytti potilaan antamaa nimenomaista suostumusta. CPT edellytti ulkopuolista arvioita silloin, kun potilas ei ollut samaa mieltä laitoksen lääkäreiden esittämästä hoidosta, lisäksi potilaiden pitäisi pystyä valittamaan pakollisesta hoitopäätöksestä tuomioistuimeen. CPT ehdotti myös ulkopuolisten valvontaelimien tarkistuksia psykiatrisissa laitoksissa. Tällaisiin valvontaelimiin voisivat osallistua mm. potilasjärjestöjen edustajat. Tahdosta riippumaton hoito: oikeuksien punnintaa Perusoikeuksien punninta - oikeus tarpeen mukaiseen hoitoon ja huoltoon oikeus vapauteen ja itsemääräämiseen Suomessa asuvalla on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tarpeensa mukaiseen hoitoon ja hoivaan. Joskus sairaus tai vamma hämärtää ihmisen käsitystä joko itsestään tai ympäristöstään ja voi saada ihmisen tekemään sen pohjalta tekoja, jotka uhkaavat ihmisen

11 11(13) omaa terveyttä tai omaa tai toisen ihmisen turvallisuutta. Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa erilaiset psyyken sairaudet, kehitysvammaisuus, aivojen muut vammat, päihteet ja huumeet, dementiaa aiheuttavat sairaudet, ym. Yhteistä näille tilanteille on se, että henkilön perusoikeuksia pitää rajoittaa henkilön oman tai muiden turvallisuuden vuoksi. Vaaratilanteeseen vaikuttaa henkilön vakava sairaus tai vamma. Henkilön uhatessa toisen henkeä tai turvallisuutta hän käyttäytyy usein tavalla, joka muutoin on rikoslaissa rangaistavaa. Voidaan kuitenkin katsoa, että henkilö tarvitsee sairauteensa tai vammaansa hoitoa, jolloin hoidon seurauksena riski vaaralliseen toimintaan vähenee. Tällaiselle hoidolle on oltava hyvät perusteet. Hoidon on oltava hyödyllisempää kuin hoitamatta jättäminen. Hoidossa ei saa käyttää enempää voimaa, ts. ihmisen vapautta ei saa rajoittaa enempää kuin mikä on välttämätöntä. Muut vaihtoehdot pitää olla riittämättömät tai niitä ei voida soveltaa. Toisaalta on tärkeää pohtia, milloin hoitoa ja hoivaa voidaan toteuttaa yhteisymmärryksessä ja pyrkiä siihen. Mielenterveyspotilaat ja heidän omaiset viestittävät sitä, että he joutuvat ensimmäisen kerran jälkeen tahdosta riippumattoman hoidon ja toimenpiteiden kohteiksi varsin helposti, jopa harkitsematta sitä, että hoitoa voitaisiin toteuttaa yhteisymmärryksessä. Joskus kuulee viestejä myös siitä, että lähetettä tahdosta riippumattomaan hoitoon käytetään joskus takeena ylipäätään hoitoon pääsyyn. On kuulunut myös viestejä siitä, että vastaanottava yksikkö on kehottanut lähettävän yksikön päivystävää lääkäriä kirjoittamaan lähetteen tahdosta riippumattomaan hoitoon, jotta vastaanottavassa yksikössä on enemmän liikkumavaraa päättää siitä, otetaanko henkilö loppujen lopuksi tahdosta riippumattomaan vai vapaaehtoiseen hoitoon. Jos henkilö lähetetään sairaalaan normaalilla päivystyslähetteellä, vastaanottava yksikön päivystävä lääkäri ei voisi yksinään määrätä henkilöä tahdosta riippumattomaan hoitoon. Kehitysvammaisten hoidossa kuulee viestejä siitä, että lähiomaisia ei kuulla tai ei oteta mukaan hoitoa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon edes silloin, kun heidän kokemuksiensa avulla voitaisiin pakkotoimia vähentää tai niistä jopa luopua. Laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin kannalta on syytä kysyä, onko joku yksittäinen diagnoosi niin merkittävä, että se vaikuttaisi painokkaammin kuin ihmisen tai toisten ihmisten turvallisuus. Mielenterveyslaissa tällaiseksi on nimetty mielisairaus. Aikaisemmin tässä selvityksessä on todettu psykoosin määritelmän ongelmallisuus sekä yksilöllinen, eri sairauksien välinen että yksilöiden välinen vaihtelevuus. Päihdehuoltolaissa on erotettu toisistaan terveysvaara sekä väkivaltaisuudesta aiheutuva turvallisuusvaara, ja näissä tahdosta pääsy tai joutuminen riippumattoman hoitoon poikkeaa toisistaan (5 versus 30 päivää). Onko terveysvaara siis vähäisempi kuin väkivaltaisuus? Toisaalta myös päihdehoidossa kuulee viestejä siitä, että päihdeongelmaisen on vaikea päästä edes katkaisuhoidon jälkeen vapaaehtoiseenkaan laitoskuntoutukseen, koska kunnat eivät halua antaa siihen maksusitoumusta. Kumpi lienee kunnalle edullisempaa, sosiaalikustannukset vaikeasti päihdeongelmaisesta ja hänen perheestään, vai kuntoutunut, hyvin voiva, mahdollisesti työssä käyvä ja veroja maksava kansalainen, ihmisen ja hänen lähiympäristönsä hyvinvoinnista puhumattakaan. Vapauden rajoitus ihmisoikeusloukkaus vaikuttaa hoitoon Määrääminen tahdosta riippumattomaan hoitoon tai tahdosta riippumaton toimenpide on loukkaus ihmisen omaa vapautta ja päätäntävaltaa vastaan. Ihmisen oman tahdon ohitus aiheuttaa aggressioita ja ahdistusta, lisää väkivallan uhkaa, sekä hidastaa yhteisymmärryksen saavuttamista myös jatkohoidossa. Tämä on huomioitava punnittaessa hoidon eri vaihtoehtoja tahdosta riippumattoman hoidon haittana. Verrattaessa sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja keskenään, terveydenhuollossa käytetään paljon ilmausta tahdosta riippumaton. Sosiaalilainsäädännössä, esim. lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollossa tahdon vastainen tai sitä, että henkilö vastustaa päätöstä tai toimenpidettä. Yhteisessä laissa itsemääräämisoikeuden ja muiden perusoikeuksi-

12 12(13) en rajoituksista on yhtenäistettävä ilmaisut, tai ainakin perusteltava, millä perustein erilaisia termejä käytetään. Miten itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa laissa, jossa säännellään sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista? Potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa rajoittamista koskevassa lainsäädännössä. Esimerkiksi potilaan/asiakkaan oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan tulee kirjata lainsäädäntöön vahvana perusoikeutena. Tahdosta riippumattomaan hoitoon, hoivapalveluihin tai toimenpiteisiin voidaan ryhtyä vain silloin, jos henkilöä tai jotain toista henkilöä uhkaa todellinen vaara. Jotta tämän lain mukaisia itsemääräämisoikeuden rajoituksia voidaan toteuttaa, on henkilöllä oltava vakava sairaus, tila tai vamma, joka vaikuttaa hänen päätöksentekoonsa. Pakkokeinoja harkittaessa on perusteltava myös, miten muita, vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja on käytetty, ja ovatko ne todella osoittautuneet riittämättömiksi. Henkilön lähiomaista, muuta läheistä, hänen nimeämäänsä henkilöä tai henkilön niin toivoessa muita hänen asiaansa ajavia on kuultava. Lähtökohta hoidolle on aina suostumus. Henkilö voi antaa suostumuksensa hoitoon myös edeltä käsin (esimerkiksi päihdehoidossa). Pohdittava onkin, miten suostumuksen käsite määritellään tapauksessa, että hoitosopimuksessa sitoudutaan hoitoon määritellyksi ajaksi myös siinä tapauksessa, että oma tahto jatkaa hoitoa muuttuisi tämän ajan sisällä. On tärkeää, että tahdosta riippumatonta hoitoa, hoivaa tai sijoitusta ei pidennetä yhtään enempää kuin mikä on tarpeellista. Henkilölle pitäisikin tehdä hoitoon otettaessa hoitosuunnitelma, jossa otetaan ensimmäinen kanta potilaan/asiakkaan sijoittautumisesta laitokseen, ja myös siihen, millä keinoin hänet pyritään kuntouttamaan sairaalasta pois. Hoitosuunnitelmassa käydään läpi jo hoitoon liittyvät näkökulmat, erilaiset hoitokeinot ja hoidossa todennäköisesti käytettävät rajoitteet. Henkilö on oikeutettu tarvettaan vastaavaan hoitoon myös tarkkailujaksolla. Hoito toteutetaan niin pitkälle kuin mahdollista yhteisymmärryksessä potilaan/asiakkaan tai hänen lähiomaisen, muun läheisen, nimeämän henkilön tai laillisen edustajan kanssa. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalla pitäisi aina olla mahdollisuus nimetä henkilö, joka voi olla mukana hoitoa koskevassa päätöksenteossa ja neuvonpidossa ja seurata läheisensä hoitoa.. Laitoksessa, jossa käytetään tahdosta riippumattomia toimenpiteitä, on oltava suunnitelma niiden käytöstä, siis ilmoitus siitä, millaisia toimia käytetään, millaisissa tilanteissa niitä voidaan käyttää, ja ohjeet siitä, kuinka toimenpiteet kirjataan, mihin ne ilmoitetaan, ja kuka saa tiedon tahdosta riippumattomista toimenpiteistä. Yksikössä pitää olla myös riippumaton arviointielin, joka arvioi pakkotoimien käyttöä, niiden tarkoituksenmukaisuutta sekä keinoja, joilla niitä voitaisiin vähentää. Pakkotoimia pitää seurata myös alueellisesti ja valtakunnallisesti, jotta potilaille ja asiakkaille voidaan turvata yhdenmukainen kohtelu. Suomessa tuomioistuinkäsittelyt tahdosta riippumattomassa hoidossa perustuvat usein potilasasiakirjamerkintöihin. Uudessa lainsäädännössä olisi tärkeää kirjata potilaan tai asiakkaan oikeus tulla kuulluksi, kun hänen asiaansa käsitellään tuomioistuimessa. Potilaan tai asiakkaan oikeutta juridiseen avustajaan, tai hänen nimeämänsä edustajan kuulemiseen, kaikessa päätöksenteossa tulee korostaa. Tahdosta riippumattomia toimia pitäisi pystyä arvioimaan mahdollisimman lähellä henkilöä, johon pakkotoimet kohdistuvat, mutta kuitenkin riittävän etäällä niin, että arviointi voidaan tehdä riippumattomasti. Läpinäkyvyyden kannalta on tärkeää, että toimintaa voi arvioida laitoksen ulkopuoliset henkilöt. Toisaalta alueellinen ja valtakunnallinen valvonta, tilastointi ja pakkotoimien käytön monitorointi ovat tärkeitä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Valtakunnallisilla ja alueellisilla valvontaviranomaisilla pitää olla mahdollisuus puuttua tilanteeseen, jos pakkotoimia käytetään keskimääräistä enemmän jossain terveyden-

13 13(13) tai sosiaalihuollon yksikössä, tai jos valvontaviranomaisille kannellaan jossain yksikössä tapahtuvasta hoidosta tai hoivasta. On keskusteltu paljon siitä, millaisissa yksiköissä itsemääräämistä tai vapautta voidaan rajoittaa. Jos kaikki tahdosta riippumattomat toimenpiteet ja vapauden rajoitukset rajoitetaan laitoksiin, vieläpä julkisiin laitoksiin, voi toisaalta vanhusten tai kehitysvammaisten oikeus kodinomaisiin olosuhteisiin kaventua. Toisaalta pakkotoimien yleisyyttä pitää pystyä seuraamaan myös asumisyksiköissä. On tärkeää määritellä, mitkä suojakeinoja valvotaan, ja mitä voidaan käyttää ilman että niistä tarvitsee erikseen tehdä ilmoitusta valvontaviranomaisille. Valvontakeinojen käytön yksityiskohtainen määrittäminen ja kuvaaminen on tarkoituksenmukaista käytettäessä voimakkaasti tahdonmuodostusta rajoittavia toimenpiteitä kuten eristämistä, sitomista tai kemiallisia keinoja. Pakon käyttö ei saa olla rangaistus- tai kasvatuskeino, eikä siihen pidä turvautua henkilöstön puutteen vuoksi. Ehdotus muuksi lainsäädännöksi Tarkastelen tässä vain lyhyesti muuta lainsäädäntöä, jota on suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rajoitustoimia koskevan lainsäädännön yhteydessä tarkistettavaksi ja muutettavaksi. a. Laki oikeuspsykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta Oikeuspsykiatria käsittää toimenpiteitä ja hoitoja, joita määrää erityistilanteissa viranomainen esimerkiksi henkilön syyllistyessä rikokseen tai esimerkiksi alaikäisen joutuessa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn kohteeksi. Nämä tilanteet pitää olla myös ihmisoikeussopimusten mukaisesti tarkoin määriteltyjä. Hoitoon tai tutkimukseen otosta päättää viranomainen, ja perusteet ovat toiset kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa muutoin. On tarkoituksenmukaista, että näistä tilanteista säädetään erillislaissa. Oikeuspsykiatriaa koskevat säännökset ovat nykyisin mielenterveyslaissa. Jos säännökset siirretään erilliseen lakiin, ja mielenterveyden vapaaehtoisesta ja suostumukseen perustuvan hoidosta säännellään muissa terveydenhuollon yleislaeissa, ei erillistä mielenterveyslakia välttämättä tarvita. Onkin pohdittava, pystytäänkö tahdosta riippumaton hoito ja toimenpiteet sisällyttää riittävän kattavasti ja yksityiskohtaisesti puitelakiin, vai tarvitaanko mielenterveyssektorille ja päihdehuoltoon, vanhusten huoltoon, kehitysvammahuoltoon. lastensuojeluun ja somaattiseen sairaanhoitoon näille aloille spesifisiä erityissäännöksiä. On myös pohdittava, voidaanko näitä aloja koskevat vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitoa ja hoivaa koskevat periaatteet sisällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin sekä alempiin säännöksiin. b. Im-oikeuden vahvistaminen: potilaslain ja asiakaslain muutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut vuosia vireillä potilaslain muutos koskien potilaan itsemääräämisoikeutta. Potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain itsemääräämisoikeutta koskevat säännökset, sekä myös potilasasiamiesten ja sosiaaliasiamiesten tehtäviä koskevat säännökset voidaan tarkistaa tämän hankkeen yhteydessä ja tehdä niihin tarvittavat muutokset. Ritva Halila Ylilääkäri

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokset

Kehitysvammalain muutokset Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 31.1.2017 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto LAUSUNTO Helsinki 6.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus 26.8.2013, kirjallinen lausunto Asia: Hallituksen esitys itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Uusi itsemääräämisoikeuslaki

Uusi itsemääräämisoikeuslaki Uusi itsemääräämisoikeuslaki Sujuvat palvelut, täysivaltainen elämä Kuopio 29.10.2014 Sirkka Sivula Itsemääräämisoikeuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

Asia: Lausunto hallituksen esityksestä (96/2015 vp.) Eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Asia: Lausunto hallituksen esityksestä (96/2015 vp.) Eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta L. Lehtonen/l 9.11.2015 1 EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Asia: Lausunto hallituksen esityksestä (96/2015 vp.) Eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Yleistä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

1 luku. 1 a. Perustelut

1 luku. 1 a. Perustelut 1 luku 1 a Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Keskeiset sisällöt Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset voimaan 10.6.2016 Laki säätelee erityishuollossa olevan kehitysvammaisen

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Psykiatrinen rajoittaminen. LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS

Psykiatrinen rajoittaminen. LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS Psykiatrinen rajoittaminen LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS Potilaan oikeuksiin liittyviä rajoittamispäätöksiä Tarkkailuun asettaminen M2-lausunto M3- lausunto M3- jatkamislausunto Eristäminen

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiko issa

Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiko issa Muistio 9.10.2015 Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiko issa Tiivistelmä Muistio koskee kaikkia potilailla mahdollisesti olevia yhteydenpidon mahdollistavia laitteita. Jokaisella on lähtökohtainen

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Me Itse ry ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite ASIA Lausuntopyyntönne 17.7.2015 STM029:00/2015 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015)

LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015) LAUSUNTO 1(5) hallitusneuvos Pirjo Kainulainen 18.11.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluosasto LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015) Hallituksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja

Lisätiedot

10.8.2012/2127 KHO:2012:63

10.8.2012/2127 KHO:2012:63 10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12

Lisätiedot

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 29.5.2012 Eduskunnan oikeusasiamies ylin laillisuusvalvoja eduskunnan valitsema toimivallasta

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa 1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä 96/2015 vp sekä sosiaali- ja terveysministeriön vastineesta

Lausunto hallituksen esityksestä 96/2015 vp sekä sosiaali- ja terveysministeriön vastineesta 1 (6) Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Viite: Asiantuntijakutsu sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, HE 96/2015 vp Lausunto hallituksen esityksestä 96/2015 vp sekä sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Olli Mäenpää 12.11.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015) Lakiehdotuksen tarkoituksena on lisätä kehitysvammaisten

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Laki. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Laki. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 7, 40 ja 41, sellaisina kuin niistä

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu

Lapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu Lapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu Liisa Nieminen, OTT, VTM, dos. TUKIJA:n jäsen 11.11.2014 Oikeustieteellinen tiedekunta / Liisa Nieminen 11.11.2014 1 Lähtökohdista Ihmistieteiden eettinen

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot