Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha

Transkriptio

1 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha

2 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista ihmistä koskevat oikeudet Ensimmäinen, uskonnonvapautta koskeva 1648 YK:n ihmisoikeuksien yleinen julistus Vapausoikeudet, poliittiset oikeudet, taloudelliset, sosiaaliset, sivistykselliset ja prosessuaaliset oikeudet Vapausoikeuksia mm. oikeus elämään, henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja, omaisuuden suoja, sananvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus, liikkumisvapaus ja järjestäytymisen vapaus sekä oikeus avioliittoon.

3 Pykäliä YK:n ihmisoikeuksien julistus ( ) 9. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon. Euroopan ihmisoikeussopimus ( , Suomi 1989), 5 artikla Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen 1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä: e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi; Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) Madridin julistus (Maailman Psykiatriyhdistys 1996) Hyvät lait laadittiin/ vaan mitähän niissä vaadittiin? Jarkko Martikainen

4 Mielenterveyslaki (1990, päivitetty 6/2014) 2 LUKU, Hoito tahdosta riippumatta 8, Hoitoon määräämisen edellytykset Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1) jos hänen todetaan olevan mielisairas; [ja] 2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä. Alaikäisellä (alle 18 v.) riittää mielisairauden tilalla vakava mielenterveyden häiriö

5 Therapia Fennica/ Juha Moring, ylil., THL Lääketieteellisesti mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveydenhäiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina. Nykyisen tautiluokituksen mukaan tällaisena tilana voidaan pitää deliriumtiloja, skitsofrenian eri muotoja, elimellisiä ja muita harhaluuloisuustiloja, psykoottisin oirein esiintyviä vakavia masennustiloja ja kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä, dementian vaikea-asteisia ilmenemismuotoja sekä muita psykooseja. Masennus voi olla psykoottista, jos potilas kärsii erittäin voimakkaista itsetuhoisista ajatuksista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso on myös usein psykoottinen, vaikka potilaalla ei esim. hallusinaatio-oireita olisikaan. Kun kyse on sairaalahoitoon lähettämisestä, terveyskeskuksen tasolla tehtävässä arviossa ei kuitenkaan voida edellyttää muuta kuin diagnoosin todennäköistä olemassaoloa sairaalaan lähettämisen edellytyksenä diagnostisen kriteerin osalta. Oma lisäys: Kun lähetetään M1-lähetteellä sairaalahoitoon, niin pelkkä skitsofrenia ei sinänsä ole riittävä peruste, vaan pitää olla myös jokin ajankohtainen hoidon tarve, esim. skitsofrenian psykoottinen pahenemisvaihe. Vrt. esim. verenpainetauti / aivoverenvuoto, diabetes / ketoasidoosi.

6 Terveyskeskuksen toimintavelvollisuus hoitoonmääräämisessä Mielenterveyslaki pyrkii sekä turvaamaan potilaan oikeusturvan että oikeuden hoitoon. Siksi lakiin sisältyy hoitoonottomenettelyä koskevien yksityiskohtaisten säännösten lisäksi myös säännös terveyskeskuslääkärin toimintavelvollisuudesta (9 ). Terveyskeskuksessa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin on laadittava potilaasta tarkkailulähete ja lähetettävä potilas tutkittavaksi sairaalaan, jos hän suorittamansa tutkimuksen perusteella toteaa, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. Eli mielenterveyslaki paitsi oikeuttaa, niin myös velvoittaa lääkäriä.

7 Mielenterveyslaki 9, Tarkkailulähete Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin allekirjoittamaa lausuntoa potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta. Tarkkailulähetteen tulee sisältää perusteltu kannanotto 8 :n mukaisten tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytysten täyttymisestä. Niin että juristikin ymmärtää (toim. huom.) Lähtökohtaisesti avohoito / tk-päivystys / yleispäivystys lähettävät, sairaala ottaa vastaan. Psykiatrisesta sairaalasta käsin voidaan ilmoittaa hoidon tarpeessa olevasta potilaasta (9 b ), mutta ei tehdä lähetettä.

8 Tarkkailulähete M1 Lomake on itseohjaava täyttäkää kohta kerrallaan ja katsokaa mitä kysytään. Alkuosa (kohdat ja sivut 1-3) on normaali lähete nimi, esitiedot, status yms. Juridisesti tärkeämpi osuus alkaa kohdasta 4 Perustelut tarkkailuun lähettämiseen. Ja kyseessä tosiaan on juridinen dokumentti! HUOM! Älkää jättäkö kohtaa mielisairaus täyttämättä, koska se on koko lähetteen ja hoidon perusedellytys! Pitäisi olla jonkinlainen psykoosi tai psykoosin epäily. Ruksit kohdilleen kohdassa 5 Johtopäätökset. Vähintään 1 kaikkiin ydinkohtiin ja perusteet ja ruksit yhteneväisesti. Eli kohdat 4 ja 5 vastaavat toisiaan. Kohta 6 Paikka, työpaikka & työskentelypaikka (sic), puhelinnumero, päiväys, allekirjoitus, nimenselvennys, arvo, virka-asema/ammattinimike, SV-numero Jos / kun tulee täydennys- tai korjauspyyntöjä, niin ei kannata ottaa henkilökohtaisesti sattuu käytännössä kaikille ja viisas oppii virheistään.

9 Tarkkailuun määrätyn potilaan kuljetus Lähettämisen yhteydessä on huomattava, että kuljetuksessa on oltava mukana terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa, esimerkiksi sairaankuljettaja. Poliisi on tarvittaessa velvollinen antamaan virka-apua. Mielenterveyslain 4 a luvun rajoitteet ovat voimassa vain tarkkailussa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa -> eivät vielä esim. kuljetuksen aikana

10 Poliisin toimintavelvollisuus hoitoonmääräämisessä 30 : Tavatessaan henkilön, joka todennäköisesti voidaan määrätä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta, tai saatuaan tietää tällaisesta henkilöstä, poliisin on ilmoitettava asiasta terveyskeskukseen. Erittäin kiireellisessä tapauksessa poliisi on velvollinen toimittamaan hänet heti terveyskeskukseen tutkittavaksi. 31 : Poliisi on velvollinen avustamaan kuljetuksessa, jos terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin virkasuhteinen lääkäri katsoo, että henkilön toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön tarvitaan ammattikoulutuksen saaneen saattajan lisäksi muukin saattaja kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, kun henkilöstä on laadittu tarkkailulähete tai kun henkilö on kuljetettava toimintayksikköön tarkkailulähetteen laatimiseksi. Therapia Fennica: Esimerkiksi päivystysaikana tai väkivaltaista potilasta kuljetettaessa saattaa poliisin virka-apu tulla kysymykseen. Esimerkki muusta vastaavasta syystä, jonka vuoksi tällainen virka-apu voi olla tarpeen on tilanne, jossa on ennakoitavissa että henkilön toimittaminen terveyskeskukseen, sairaanhoidon toimintayksikköön tai sairaalaan edellyttää voimakeinojen käyttöä. Jos tahdostaan riippumatta sairaalaan tarkkailtavaksi otettu tai siellä hoidettu poistuu ilman lupaa sairaalasta, poliisi on myös tällaisessa tilanteessa velvollinen antamaan virka-apua hänen palauttamisekseen sinne. Psykiatrian sisäiset sairaalasiirrot ovat juridinen aukkokohta.

11 Kun potilas päätyy sairaalaan Tarkkailuun ottaminen (9 c ) Tarkkailuun ottaminen edellyttää aikaisintaan kolme päivää aikaisemmin laadittua tarkkailulähetettä. Viimeistään neljäntenä päivänä (0+4) tarkkailuun ottamispäivän jälkeen tarkkailulausunto (M2) (10 ) Tarkkailulausunnon tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Potilaan oma mielipide selvitettävä (11, 1 mom.) Hoitoonmääräämispäätös (M3) (11, 2 mom.) Päätöksen tarkkailuun otetun määräämisestä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai, jos hän on esteellinen tai estynyt, muu tehtävään määrätty ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri. Päätös on tehtävä tarkkailulähetteen, tarkkailulausunnon ja sairauskertomuksen perusteella kirjallisesti viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Päätöksen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä.

12 Kaappauspykälä 13, Omasta tahdostaan hoitoon otetun määrääminen hoitoon hänen tahdostaan riippumatta Jos sairaalaan omasta tahdostaan hoitoon otettu haluaa poistua sairaalasta ja se lääkäri, jonka tehtävänä on päättää potilaan hoidon lopettamisesta, katsoo, että edellytykset potilaan hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, voidaan potilas ottaa tarkkailuun. Tästä edetään kuten tarkkailujaksollakin.

13 Jos perusteita ei ole -> kotiin (tai vapaaehtoinen hoito) 9 c, Tarkkailuun ottaminen: Lisäksi edellytetään, että henkilön tarkkailuun ottavassa sairaalassa työskentelevä virkasuhteinen lääkäri katsoo, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. 10, Tarkkailu: Jos tarkkailuaikana ilmenee, että edellytyksiä tarkkailuun otetun hoitoon määräämiseen ei ole, hänen pitämisestään tarkkailussa on heti luovuttava ja hänet poistettava sairaalasta hänen sitä halutessaan. HUOM! Kuitenkin oikeusasiamies toivoo M2-M3-menettelyä -> pyritään tekemään. 14, Hoidon lopettaminen ja sairaalasta poistaminen: Jos hoitoon määrättyä hoidettaessa käy ilmi, että edellytyksiä hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta ei ole, hoito on heti lopetettava ja potilas poistettava sairaalasta hänen sitä halutessaan.

14 Etiikan alalajit Velvollisuusetiikka (deontologinen etiikka) Aina pitää toimia, kuten oikein on Mustavalkoista, helppoa Seuraamusetiikka (utilitaristinen etiikka) Tarkoitus pyhittää keinot (Jesuiitat) Tavoitteena kaikkien ihmisten kannalta mahdollisimman suuri hyöty Ongelmana rajanveto, historiaan mahtuu karmeita esimerkkejä (Hyve-etiikka) Aina pitää toimia hyvin / hyveellisesti Elementtejä velvollisuus- ja seuraamusetiikoista Mielenterveyslaki perustuu seuraamusetiikkaan Psykoottisen ihmisen ihmisoikeuksia voidaan rajoittaa, mikäli näin on saavutettavissa pitkässä juoksussa hyötyä potilaalle itselleen tai muiden terveydelle ja turvallisuudelle, eivätkä muut keinot riitä tai sovellu käytettäviksi Tarkkaan määritelty, mitä voi tehdä ja milloin Päätösvalta rajoituksista on Suomessa annettu lääkäreille, päätöksistä voi valittaa oikeusistuimeen

15 "Psykiatriassa sovelletun pakon tavoite on antaa ihmiselle mahdollisuudet jatkaa elämäänsä itsenäisempänä ja vapaampana, kuin mitä hän olisi sairautensa vallassa tai tehtyään sairautensa motivoimia pahoja, vaarallisia tai itselleen hyvin epäedullisia tekoja." - Hannu Lauerma, Pahuuden anatomia

16 Kiitokset!