Tulevaisuuden yliopisto ajassa
|
|
- Amanda Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopiston strategia 1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
2 Tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopiston strategia
3 Itä-Suomen yliopiston hallitus
4 Sisältö 1. Kansainvälinen Itä-Suomen yliopisto 4 2. Itä-Suomen yliopisto vuonna Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat Laadukas ja monipuolinen koulutus Uusien koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalojen rakentaminen Kansainvälistyminen 8 4. Kehittämishaasteet Tutkimus Koulutus Yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja yhteiskuntavastuu Inhimilliset voimavarat Johtaminen ja organisaatio Viestintä Yliopiston kampukset Taloudelliset voimavarat Strategian toimeenpano ja seuranta 13
5 1. Kansainvälinen Itä-Suomen yliopisto Viime vuosien aikana maailmanlaajuinen tutkimus- ja innovaatioympäristö on muuttunut ja tiivistynyt nopeasti. Menestyviltä yliopistoilta edellytetään korkeaa osaamista ja kansainvälistä verkottumista. Tärkeimpään asemaan ovat nousseet tutkimusyliopistot. Uusiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, palvelutuotannon merkityksen kasvuun, kansainvälistymiseen sekä ympäristöarvojen ja ympäristöriskien korostumiseen, on vastattava ennakoivalla tutkimuksella ja joustavilla toimintatavoilla. Kaksi vahvaa yliopistoa, Joensuun ja Kuopion yliopistot, yhdistyvät yhdeksi monitieteiseksi Itä-Suomen yliopistoksi. Ennakkoluuloton yhdistyminen mahdollistaa aiempaa paremman reagoinnin sekä muuttuviin tieteen ja yhteiskunnan tarpeisiin että toiminnallisiin tehokkuuden vaateisiin. Itä-Suomen yliopisto toimii kahdella pääkampuksella Joensuussa ja Kuopiossa. Lisäksi sillä on kampus Savonlinnassa. Kukin kampus on selkeästi profiloitunut, ja kampusten välinen yhteistyö tutkimuksessa, koulutuksessa ja tukitoiminnoissa on tiivistä, yhtenäisiin toimintatapoihin perustuvaa ja tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä hyödyntävää. Kampusten toiminnallinen integroituminen luo Itä-Suomeen vahvan ja kilpailukykyisen, tutkimukseen perustuvan kansallisen osaamiskeskittymän ytimen. 4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
6 2. Itä-Suomen yliopisto vuonna 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON ARVOT Tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus Yliopiston profiilissa korostuu monitieteisyys, jonka myötä tieteenalojen rajapinnoille syntyy uusia tutkimusalueita. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut sekä vahvuusaloillaan kansainvälisesti tunnettu. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VISIO Itä-Suomen yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu tutkimus- ja koulutusyliopisto, joka on kolmen merkittävimmän suomalaisen yliopiston ja maailman 200 johtavan yliopiston joukossa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON MISSIO Itä-Suomen yliopisto tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa ja koulutusta. Yliopisto profiloituu vahvuusaloilleen ja tukee erityisesti Itä-Suomen kehitystä. Itä-Suomen yliopiston strategia vastaa tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisiin haasteisiin ja yhteiskunnan tieto- ja koulutustarpeisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 5
7 3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto Itä-Suomen yliopisto on monialainen tutkimusyliopisto, joka profiloituu kansainvälisesti kilpailukykyisten tiede- ja koulutusalojensa kautta. Yliopiston vahvuusaloilla tehtävä tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista, koulutus on vetovoimaista ja ylläpitää kansallista osaamispääomaa sekä tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittäviä tieteellisiä tutkimustuloksia. Yliopiston vahvuusaloilla tehtävä tutkimus kytkeytyy kansallisiin strategisiin huippuosaamisen keskittymiin ja vahvuusalat muodostavat sektoritutkimuslaitosten ja tutkimuksen hyödyntäjien kanssa Itä- Suomen innovaatiokeskittymän. Itä-Suomen yliopisto kohdentaa merkittäviä strategisia panostuksia yliopistoa profiloiville vahvuusaloille. Vahvuusalojen lisäksi yliopistossa on muita yhteiskunnallisesti merkittäviä tutkimusalueita, joilla tutkimus on vahvaa. Yliopisto panostaa erityisesti tutkimuksensa uusiutumiseen, mikä varmistaa ja luo tulevaisuuden vahvuudet. 3.1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUKSEN VAHVUUSALAT Metsä ja ympäristö Itä-Suomen yliopistolla on suomalaisessa metsäalan tutkimuksessa johtava asema. Yliopiston laaja metsiin ja ilmastoon sekä muihin luonnonvaroihin ja ihmisen elinympäristöön liittyvä luonnontieteellinen, terveystieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, joka korostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, muodostaa kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuskeskittymän. Vahvuusalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta tehostaa siihen kytkeytyvä ympäristöoikeudellinen sekä toimintaympäristöön ja yhteiskunnan kehitykseen liittyvä tutkimus. Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi ovat inhimillisen toiminnan peruspilareita. Molekyylilääketieteen tutkimuksen avulla selvitetään suomalaisten kansansairauksien perusmekanismeja. Yhdessä kliinisen ja väestöpohjaisen tutkimuksen kanssa tämä luo uusia edellytyksiä tautien ennaltaehkäisyn, diagnostiikan sekä uusien hoitomuotojen kehittämiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Ravitsemuksen, liikunnan, muiden elämäntapojen ja hyvinvoinnin merkitys terveyden ylläpitäjinä on tärkeä tutkimuksen kohde. Uudet teknologiat ja materiaalit Luonnontieteisiin perustuva teknologinen tutkimus on tulevaisuuden Suomen taloudellisen hyvinvoinnin avaintekijöitä. Itä-Suomen yliopiston korkealaatuinen luonnontieteellinen perustutkimus on lähtökohtana uusien teknologioiden 6 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
8 3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto ja sovellusten kehittämisessä bio-, informaatiomateriaali- ja nanotieteissä. Vahvuusalan tutkimus tuottaa uutta tietoa ja hyödynnettävyyttä lääketieteen, tieto- ja viestintä-, elinympäristön sekä tuotannon ja käytön teknologioissa. Yliopisto nimeää kullekin vahvuusalalle sisäiseen kilpailuun perustuvan avoimen haun kautta 2-3 tutkimuksen kärkihanketta (esim. tutkimusohjelma, -konsortio, yhteenliittymä), joille se kohdistaa merkittävää strategista lisärahoitusta. Tutkimuksen uusiutuminen Tutkimuksen uusiutumiseksi yliopisto kannustaa rakentamaan uusia monitieteisiä ja poikkitieteellisiä tutkimusryhmiä - ja konsortioita, joille yliopisto suuntaa sisäisen kilpailun kautta strategista rahoitusta. Strategista rahoitusta saavat tutkimusryhmät synnyttävät uusia kansainvälisesti kiinnostavia ja merkittäviä tutkimusavauksia. Yliopisto rekrytoi tutkijatohtoriohjelman mukaisesti vuosittain uusia tutkijatohtoreita, pääosin oman yliopiston ulkopuolelta. Tällä tavoitellaan niin tutkimuksen uusiutumista kuin tutkijakunnan kansainvälistymistä. Yliopisto tukee määräaikaisella erityisrahoituksella ulkopuolelta rekrytoitavien tutkijoiden tutkimuksen käynnistymistä. 3.2 LAADUKAS JA MONIPUOLINEN KOULUTUS Itä-Suomen yliopisto on tutkinnonanto-oikeuksilla arvioituna yksi Suomen monialaisimmista tiedeyliopistoista (12 tutkinnonanto-oikeutta). Yliopisto rekrytoi aktiivisesti uusia opiskelijoita. Ollakseen riittävän vahva kaikilla tutkinnonanto-oikeusaloillaan yliopisto käynnistää perusteellisen pääaineisiin ja koulutusohjelmiin kohdistuvan uudelleen järjestelyn. Hakukohteiden lukumäärää vähennetään lähivuosina oleellisesti. Tämän ja huolellisen opetuksen ydinaineksen analyysin kautta luodaan aikaisempaa laaja-alaisemmat ja nykyvaatimuksia vastaavat kandidaattivaiheen koulutuskokonaisuudet. Kuopion ja Joensuun kampusten opetuksen päällekkäisyydet poistetaan. Monipuolinen maisteriohjelmien kokonaisuus, mukaan lukien kansainväliset maisteriohjelmat, tarjoaa joustavan opintopolun kandidaattivaiheen jälkeisille opinnoille. Koulutuksen kehittämiseksi Itä-Suomen yliopisto pyrkii osaltaan luomaan aiempaa vahvempaa kansallista yhteistyötä. Tutkijankoulutus Tutkijakoulutuksen tehostamiseksi ja koulutuksen laadun varmistamiseksi perustetaan Itä- Suomen yliopiston tutkijakoulu, johon kuuluvat kaikki yliopiston jatko-opiskelijat. Yliopiston tutkijakoulu tarjoaa siihen kuuluville tohtoriohjelmille kustannustehokkaasti niin yhteisiä opintokokonaisuuksia kuin tutkijakoulutuksen tarvitsemia koordinaatio- ja tukipalveluita. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 7
9 3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto 3.3 UUSIEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN VAHVUUSALOJEN RAKENTAMINEN Edellä mainittujen tutkimuksen vahvuusalojen lisäksi Itä-Suomen yliopisto on valinnut kaksi alueellisesti ja kansallisesti merkittävää alaa, joiden tutkimusta ja koulutusta vahvistetaan. Näitä ovat laaja-alainen Venäjä-osaaminen ja tietyt opettajankoulutuksen alueet. Monipuolinen Venäjä-osaaminen ja rajan yli tapahtuva yhteistyö ovat Itä-Suomen yliopiston keskeisiä tavoitteita. Yliopisto pyrkii Venäjän ja Euroopan rajojen, rajaseutujen ja reuna-alueiden tutkimuksessa alan kansainväliseen kärkeen ja vahvistaa Venäjän kieleen, kulttuuriin ja elinkeinoelämään kohdistuvaa tutkimusta ja koulutusta. Yliopisto kehittää Venäjä-yhteistyötään erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalojen substanssiosaamisen kautta. Itä-Suomen yliopistossa on laaja ja monipuolinen opettajankoulutus. Yliopisto profiloituu opettajankoulutuksessa erityisopetuksen ja ohjauksen koulutuksen kehittämiseen sekä luonnontieteiden aineenopettajien koulutuksen edellytysten parantamiseen. Oppimisen tarkastelussa keskitytään modernien oppimisympäristöjen ja teknologioiden tutkimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on samalla parantaa yliopistojen eri kampusten välisiä tutkimus- ja opetusyhteyksiä. Näitä aloja yliopisto tulee painottamaan erityisen rahoituksen sekä kokonaisvaltaisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman avulla. 3.4 KANSAINVÄLISTYMINEN Yliopisto varmistaa tutkimuksen ja opetuksen korkean tason toimimalla osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Kansainvälistymisen uusia toimintatapoja ja keinoja edistetään aktiivisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutus- ja tutkimustoiminta etäkampuksilla, yhteistyö ulkomaisten toimijoiden kanssa Suomessa, tilauskoulutus ja maksullinen tutkintoon johtava koulutus. Yliopiston tutkimusryhmät ovat kansainvälisiä ja hyvin verkottuneita korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimusryhmien kansainvälinen yhteistyö on itseohjautuvaa ja yhteistyön kohdealueet määrittyvät akateemisten tutkimusintressien pohjalta. Yliopisto rekrytoi aktiivisesti kansainvälisiä korkeatasoisia osaajia ja tukee omien tutkijoiden liikkuvuutta. Yliopiston strategisia yhteistyöalueita tutkimuksessa ja koulutuksessa ovat erityisesti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka sekä Venäjä, Kiina ja eteläinen Afrikka. Yliopisto selvittää mahdollisuuden 1-2 etäkampushankkeen perustamiseen kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yliopisto arvioi The Finnish-Russian Cross- Border Universityn tähänastisen toiminnan ja fokusoi sitä omien vahvuusalojen pohjalta. 8 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
10 4. Kehittämishaasteet Itä-Suomen yliopiston toiminnan periaatteina ovat kansainvälisyys ja monitieteisyys sekä korkea laatu. Yliopisto keskittyy tutkimuksessa ja koulutuksessa vahvoille osaamisaloilleen, joiden tukena on riittävän laaja tieteenalapohja. Yliopisto tukee oppivan laatuorganisaation periaatteiden mukaisesti kaikkien toimintojen jatkuvaa systemaattista kehittämistä. Yliopisto on sitoutunut henkilökuntansa osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Opetuksen järjestämisessä lähtökohtina ovat tutkimukseen perustuva pedagogisesti laadukas opetus, opiskelijoiden hyvinvointi ja valmistumisen tukeminen TUTKIMUS Itä-Suomen yliopiston tutkimus on kansainvälisesti tunnustettua ja korkeatasoista. Panostamalla vahvuusaloihinsa, tutkimuksen uusiutumiseen sekä uusien strategisesti merkittävien koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalojen rakentamiseen yliopiston tutkimuksen merkitys kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä vahvistuu. Tutkimus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin ja kunnioittaa akateemista vapautta. 1. Tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälistä. 2. Yliopistossa on laadukas tutkijakoulutus ja houkutteleva tutkijanura. 3. Tutkimusympäristö on moderni ja korkeatasoinen. 4. Tutkimusrahoitus on vahvaa KOULUTUS Itä-Suomen yliopiston opiskelupaikat ovat haluttuja ja vetovoimaisia. Opetusta kehitetään kohti opiskelijakeskeistä oppimisprosessia. Opetus on pedagogisesti korkealaatuista ja linjakasta, ja sen toteutuksessa käytetään monimuotoisia opetusmenetelmiä. Aikuiskoulutuksen tarjonta on monipuolista. Yliopiston oppiainerakennetta arvioidaan ja kehitetään tieteellisen tason, koulutuksen tuloksellisuuden, yhteiskunnallisen tarpeen ja vetovoimaisuuden näkökulmista. Yliopisto osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen verkostoyhteistyöhön vahvuusaloillaan. Itä-Suomen yliopisto tukee opiskelijoiden työuralle hakeutumista mm. hakemalla oman koulutusalan työelämäyhteyksiä. 1. Opetus on laadukasta ja yhteiskunnan tarpeiden mukaista. 2. Opetukseen liittyvät prosessit ovat tehokkaita. 3. Koulutusrakenteet ovat joustavia. 4. Opetus on kansainvälistä. 5. Koulutuksen periaatteena on elinikäinen oppiminen. 6. Sivuaineopiskeluoikeus on pääosin vapaata. 7. Opiskelijan hyvinvointi ja valmistuminen tutkintotavoitteiden mukaisessa aikataulussa ovat etusijalla. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 9
11 4. Kehittämishaasteet 4.3. YHTEISKUNNALLINEN PALVELUTEHTÄVÄ JA YHTEISKUNTAVASTUU Itä-Suomen yliopisto toimii osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmää yhteistyössä elinkeinoelämän, sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa. Tiivis yhteistyö edistää ja tukee yhteiskuntaa, elinkeinoelämää sekä koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yliopiston toimintaa ohjaa vastuu ympäristöstä. Itä-Suomen yliopisto kehittää toimintaansa ottaen huomioon kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja eettiset ulottuvuudet. 1. Yliopisto vastaa yhdessä sidosryhmiensä kanssa tulevaisuuden osaamistarpeista. 2. Yliopiston tutkimuksella ja koulutuksella on merkittävä asema Suomen, Euroopan unionin ja Venäjän välisessä yhteistyössä. 3. Yliopisto vahvistaa yritys- ja työelämäyhteistyötä. 4. Yliopisto kehittää laaja-alaista sidosryhmäyhteistyötä. 5. Yliopisto tukee alueen kansainvälistymistä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 6. Yliopisto tehostaa keksintöjen ja innovaatioiden hyödyntämistä. 7. Yliopisto edistää ja tukee akateemista yrittäjyyttä ja tutkimuslähtöistä uutta liiketoimintaa. 8. Yliopisto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa asiantuntijuudellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 9. Yliopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti INHIMILLISET VOIMAVARAT Itä-Suomen yliopisto toteuttaa ihmislähtöistä ja kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpolitiikan ytimenä ovat työhyvinvointi, akateemisen vapauden kunnioittaminen ja ammattimainen johtaminen. Henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyökumppanit rakentavat ja kehittävät virikkeellistä ja kilpailukykyistä yliopistoa, joka toiminnallaan ja tuloksillaan innostaa tieteelliseen työhön sekä laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen. Kaikessa opetustoiminnassa ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan hyvinvointia edistävät ratkaisut. Yliopistoyhteisön toiminta perustuu avoimuuteen päätöksenteossa, yksilöiden kunnioittamiseen, esteettömyyteen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. Yhteisön jäsenten työ on yhdenvertaista ja vahvistaa heidän henkistä kasvuaan. 1. Yliopisto on kansainvälisesti ja kansallisesti houkutteleva työ- ja opiskelupaikka. 2. Yliopistossa toteutetaan neliportaista tutkijan- ja opettajanuraa. 3. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtäviin sisältyy sekä opetus että tutkimus. 4. Yliopisto edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja urakehitystä. 10 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
12 4. Kehittämishaasteet 4.5. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Itä-Suomen yliopiston johtamisjärjestelmä on selkeä. Sen hallinto on avoin ja kevyt. Toimintakulttuuri on yhtenäinen ja se tukee yliopiston keskeisiä prosesseja. Palvelujen kehittämisellä ja työnjaon selkiyttämisellä parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäviinsä. Yliopisto muodostuu neljästä vahvasta tiedekunnasta ja sen hallinto- ja palvelutoiminnot jakaantuvat tasapuolisesti Joensuuhun ja Kuopioon. Yliopiston vakaa talous ja tulevaisuuteen suuntautunut toiminnan ohjaus ovat strategisen johtamisen kulmakiviä. 1. Yliopiston viestintä on avointa ja läpinäkyvää. 2. Yliopiston sisäinen viestintä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ydintoimintojen toteuttamista, ja se on keskeinen osa johtamista ja esimiestyötä. 3. Yliopiston tunnettuutta edistetään viestinnällä. 4. Yliopisto panostaa kansainväliseen viestintään ja markkinointiviestintään. 5. Yliopiston sähköinen viestintä on keskeisessä roolissa sekä tiedotettaessa yliopiston toiminnasta ulospäin että yliopiston sisäisessä viestinnässä. 1. Hallinto- ja tukipalvelut ovat tuottavia ja tehokkaita. Vapautuvia voimavaroja ohjataan opetus- ja tutkimustoimintaan. 2. Tiedekuntien roolia vahvistetaan siirtämällä keskushallinnon ja nykyisen laitoshallinnon resursseja ja päätöksentekoa tiedekuntatasolle. 3. Hallinnolliset rutiinit ovat keveitä. 4. Palveluprosessit toimivat läheisyysperiaatteella VIESTINTÄ Viestintä sisältyy kaikkeen yliopiston toimintaan. Avoimuus ja sujuvat viestintäkäytännöt ovat yliopiston voimavara. Viestinnällä tuetaan yliopiston ydinprosesseja ja strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä tehdään Itä-Suomen yliopistoa tunnetuksi. Yliopiston toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti henkilöstölle, opiskelijoille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle YLIOPISTON KAMPUKSET Itä-Suomen yliopiston kampuksilla on vetovoimaiset työskentely- ja opiskeluympäristöt. Kampuksilla liikkuminen on helppoa ja esteetöntä, ja niiden rakennukset ovat ajanmukaisia. Luonto ja viihtyisä ympäristö ovat osa yliopiston kampusilmettä. Yliopiston kampusten opiskelu- ja työympäristö on monipuolinen ja innovatiivinen. Kampuksilla toimii myös yliopiston yhteistyökumppaneita. Vahvat osaamisverkostot toimivat yhteiskäyttöisissä opetus- ja tutkimustiloissa. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kaupunkien kanssa, jotta työ- ja opiskeluympäristöt olisivat mahdollisimman vetovoimaisia. 1. Yliopiston tilankäyttö on tehokasta. 2. Yliopisto lisää tilojen käytössä ja toimintojen sijoittumisessa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 11
13 4. Kehittämishaasteet 3. Kampuksille haetaan uusia yhteistyökumppaneita, jotka tukevat yliopiston vahvoja tutkimus- ja koulutusaloja. 4. Kampuksilla on yhtenäiset ja toimintaa tukevat tietotekniset järjestelmät ja palvelut. 5. Kampusten ilmapiiri on kansainvälinen, aktiivinen ja monikulttuurisuutta arvostava. 6. Yliopisto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ylioppilaskunnan kanssa opiskelijoiden olosuhteiden parantamiseksi TALOUDELLISET VOIMAVARAT Perusrahoitus ja täydentävä rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee yliopiston perustehtävien suorittamista. Kilpaillun kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja koulutusrahoituksen hankintaa tehostetaan panostamalla tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuteen sekä tukemalla tutkijoita erityisesti Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n tutkimusrahoituksen hankinnassa. Myös koulutuksessa haetaan kansainvälistä ja kansallista ulkopuolista rahoitusta toteuttamalla kansainvälisiä tutkinto- ja tilauskoulutusohjelmia sekä aikuiskoulutusta. Yksityisen rahoituksen hankkiminen on merkittävä haaste yliopistojen toiminnassa. 1. Yliopiston sisäisen rahanjaon periaatteet ovat kannustavia ja perustuvat avoimuuteen. 2. Yliopiston sisäisen rahoituksen määräytymisessä noudatetaan oikeudenmukaisuuden periaatetta. 3. Yliopiston strategisella rahoituksella vahvistetaan yliopiston kansainvälistä ja kansallista asemaa. 4. Yliopiston strateginen rahoitus jaetaan tuloksellisuuden ja laadun perusteella. 5. Yliopisto kehittää vakavaraisuuttaan ja maksuvalmiusvarmuuttaan sekä kasvattaa omaa pääomaansa. 6. Yliopisto luo uusia rahoituksen hankintamuotoja yksityisen ja kansainvälisen rahoituksen hankkimiseksi. 12 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
14 5. Strategian toimeenpano ja seuranta Itä-Suomen yliopiston strategiaa täsmennetään osastrategioilla ja erillisillä ohjelmilla. Strategian toteutumista seurataan valikoiduilla indikaattoreilla. Auditoinnit, johdon katselmukset sekä vuosittain käytävät sisäiset neuvottelut ovat strategian toteutumisessa ja seurannassa keskeisiä. Strategian perusteella laaditussa toteuttamissuunnitelmassa määritellään lähivuosien konkreettiset tulos- ja toimintatavoitteet, joita täsmennetään vuosittain. Strategian toteuttaminen perustuu avoimeen viestintään sekä yliopiston sisällä että ulkoisille sidosryhmille korostaen kaikkien eri toimijoiden keskeistä merkitystä yliopiston tavoitteiden toteuttamisessa. Strateginen kehittämistyö on jatkuva vuorovaikutteinen prosessi. 1. Yliopistossa toteutetaan korkeakoulujen arviointineuvoston auditointi vuonna Yliopisto toteuttaa vuonna 2015 kansainvälisen kokonaisarvioinnin. 3. Arviointien perusteella yliopisto tarkastelee asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja toimintojen mahdollista uudelleen suuntaamista. 4. Yliopisto toteuttaa sisäiset auditoinnit ja vuosittaiset johdon katselmukset laadun hallintajärjestelmän mukaisesti. 5. Yliopiston hallitus päättää tieteenalakohtaisista arvioinneista yliopiston strategiseksi kehittämiseksi. 6. Yliopiston tietojärjestelmien sisältöjä kehitetään niin, että ne tukevat koulutuksen ja tutkimuksen arviointeja. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 13
15
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UEF TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UEF TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA Sisältö: 1. Kansainvälinen Itä-Suomen yliopisto 2. Itä-Suomen yliopisto vuonna 2015 3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto 3.1. Tutkimuksella
LisätiedotTulevaisuuden yliopisto ajassa. Itä-Suomen yliopiston strategia
Tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopiston strategia Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheen johtoryhmä 16.2.2009 Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset 25.2.2009 Sisältö 1. Kansainvälinen
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotItä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa
Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotStrategiakyselyn yhteenveto. YTT Jarkko Tirronen Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö
Strategiakyselyn yhteenveto YTT Jarkko Tirronen Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö 040-355 2728 jarkko.tirronen@uef.fi Kysely Toteutettiin huhtikuussa 2013 Tavoite integroida koko yliopistoyhteisö (2798)
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotSTRATEGIA
STRATEGIA 2 0 1 6 2 0 2 0 2 VAPAAN KANSAN LAHJA VAPAALLE TIETEELLE STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen
LisätiedotUEF TIETEIDENVÄLISIÄ RATKAISUJA. uef.fi/strategia
UEF TIETEIDENVÄLISIÄ RATKAISUJA uef.fi/strategia Itä-Suomen yliopisto // STRATEGIA 2015 2020 Hallitus 1.4.2014 I Ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin Muuttuvan maailman monimutkaisten haasteiden ratkaiseminen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotOsaaminen työllistää
Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotItä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori
Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotUEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä
UEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä UEF:n biotalousohjelma Metsäteho-UEF seminaari 22.6.2016, Jyrki Kangas UEF:n strateginen biotalousfokus: metsät, puu ja maankäyttö - monitieteisesti Monialaisuus
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
LisätiedotYliopistojen valtakunnalliset tasaarvopäivät
Yliopistojen valtakunnalliset tasaarvopäivät 17.-18.4.2012 Uudistunut yliopisto tasa-arvo ja yhdenvertaisuus arjessa Rehtori Perttu Vartiainen Tervetuloa Itä-Suomen yliopistoon! Itä-Suomen yliopisto on
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotDigitaaliset ratkaisumme tehostavat koulutuksen johtamista, suunnittelua ja arviointia.
Jyväskylän yliopistossa digitalisaatio on innostavaa ja ennakkoluulotonta kyvykkyyttä yksilö- ja organisaatiotasolla, joka mahdollistaa vahvan kehityksen ja edelläkävijyyden vahvuusalueillamme: Yliopistomme
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotPARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA
PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö
LisätiedotUniversity of Helsinki Designing the Future
University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotKorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010 Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotItä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa
Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Kolmen kampuksen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhtenäinen toimintamalli Kampusten profiloituminen
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotOsaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
LisätiedotONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?
ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ? Tyyli-hankkeen päätösseminaari 21.11.2017 Suvi Eriksson @SuviEriksson #korkeakouluvisio Miksi Korkeakouluvisiota pitää miettiä? Asemamme maailman koulutetuimpana
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotLukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous
Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotLapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden
Lisätiedot