Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Lausunnon antaminen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Lausunnon antaminen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh Essi Leino, puh Ritva Helminen-Halkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Espoon elinkeino- ja innovaatiotoiminnan painopistealueita ovat raidevyöhykkeisiin tukeutuvat kasvu- ja kehityskäytävät. Näillä alueilla erityisesti keskusta- ja kaupan toimintojen kehittyminen tulee turvata maakuntakaavatasolla. Espoo toivoo teemaa avattavaksi Uudenmaan liiton kokonaismaakuntakaavan yhteydessä. Erityisesti kaupan mitoitus ja keskustatoimintojen laajuus tulisi käsitellä kokonaiskaavassa elinkeinotoiminnan edellytysten ja monimuotoisten asemanseutujen kehittymisen turvaamiseksi. Kokonaiskaava tulisi valmistella tiiviissä yhteistyössä erityisesti metropolialueen kuntien kanssa. Voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet mahdollistavat muutoin elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen Espoossa. Vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimisen aikana tarkentuvat lisäksi mm. Länsiradan kasvuja kehityskäytävän elinkeinotoiminnat ja niiden sijoittuminen, joten seudullisesti merkittävät toiminnat voidaan esittää seuraavassa valmisteluun tulevassa kokonaiskaavassa. Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen suunnittelumääräyksen tarkistaminen tukee matkailuelinkeinojen kehittämistä ja siten saariston vetovoimaisuutta. Merellisyyden korostaminen on seudulle tärkeä kilpailuvaltti ja rantavyöhykkeen kehittämismahdollisuudet tulee turvata riittävällä laajuudella. Logistiikka Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu Espooseen logistiikalle ja logistiikkaintensiiviselle teollisuudelle logistiikkaalue merkinnällä varattuja alueita. Näitä varten kaavaratkaisussa osoitetaan kolme aluetta (Focus Tuusulassa, Bastukärr Sipoossa sekä Kulloo Sipoossa ja Porvoossa). Uudenmaan 2. maakuntakaavassa on

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 vahvistettu työpaikka alue Espoossa Kulmakorven alueelle. Tämä alue mahdollistaa 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuja logistiikkaalueita pienemmän logistiikkakeskuksen toteutumisen alueelle. Kaavaselostuksen liitekartalla on osoitettu erikoiskuljetusreittien, vaarallisten aineiden kuljetusreittien ja raskaan liikenteen levähdyspaikkojen nykytila. Erikoiskuljetusreitit on osoitettu liitekartalla Espoossa Nupurintietä, Turuntietä, Kehä I:tä, Kehä III:ta, Koskelontietä sekä Finnoontietä hyödyntäen. Maakunnallisesti merkittäviä vaarallisten aineiden kuljetusreittejä on Espoossa osoitettu Turunväylälle, Kehä I:lle ja Kehä III:lle. Pysäköinti ja levähdysalueet on osoitettu Histansolmun lähistölle. Raskaan liikenteen levähdysalueita ei osoiteta 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa, vaan asia tulee ratkaistavaksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Espoolla on edellytyksiä tarjota tilaa toimijoille taukopaikkojen kehittämiseksi kuljetusten tehokkuuden lisäämiseksi Kulmakorven alueelle, joka on osoitettu uudeksi taukopaikka-alueeksi Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Raskaanliikenteen taukopaikat Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu kohdemerkinnällä maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävät satamat. Espoota lähimmät satamamerkinnät ovat Helsingin satamat ja Kirkkonummen Kantvikin satama. Helsingin Länsisataman raskaanliikenteen pääasialliset reitit ovat länteen Länsiväylälle ja edelleen Kehä I:lle, Kehä II:lle ja Turunväylälle. Tie- ja katuyhteyksiin 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan muutoksia ohjeellisilla Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksillä, joilla ei ole vaikutusta Espoon liikenneoloihin. Muutoin tie- ja katuyhteyksiin ei 4. vaihemaakuntakaavaehdotus tuo muutoksia. Logistiikan kannalta merkittäviä yhteyksiä Espoossa ovat Turunväylän ja Kehä III:n tieyhteydet. 4. Vaihemaakuntakaavan Logistiikan kehityskuva 2014 julkaisun mukaan raskaanliikenteen virrat kasvavat erityisesti Espoossa Kehä I:llä ja Kehä III:lla, mutta myös Turunväylällä, Länsiväylällä ja Kehä II:lla. Turunväylän kaistalisäykset Nihtisillasta Histaan saakka, Kehä I:n parantamistoimenpiteet Maarinsolmun ja Laajalahden solmun eritasoliittymissä, Kehä I:n Keilaniemen kohdan tunnelointi sekä Kehä III:n 2+2 kaistaistaminen Mankin ja Muuralan välillä sekä Kehä III:n parantamisen 3. vaihe ovat erittäin tarpeellisia parantamistoimenpiteitä myös logistiikan kannalta. Tuulivoima Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnosta varten tehtyjen tuulivoimaselvitysten perusteella Espoon merialueella olisi teollisen mittakaavan tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, jotka on jouduttu sulkemaan pois Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saatujen lausuntojen vuoksi. Pitkän aikajänteen takia maakuntakaavassa tulisi mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen, mikäli teknologian kehittyminen ja sähkön hinnan nousu tekevät merituulivoimaloista

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 teknistaloudellisia ja mahdollistavat esimerkiksi tutkavaikutusten poistamisen. Samoin mantereelle soveltuvia suurempia tuulivoimakokonaisuuksia tulisi tarkastella tässä vaiheessa väljemmin kriteerein, jotta esimerkiksi yksittäinen rakennus ei rajoita tuulivoiman tuotannolle soveltuvien alueiden valintaa kohtuuttomasti. Maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon rajaksi asetettu 10 tuulivoimalaa vaikuttaa soveltuvalta Espoon manneralueille ja antaa kunnalle mahdollisuuksia viedä eteenpäin pienempiä tuulivoimahankkeita kuntakaavoituksen tai suunnittelutarveratkaisumenettelyn avulla. Espoon merialueilla voisi olla potentiaalia suurempiin tuulivoimapuistoihin. Merialueilla tuulivoimapuiston kannattavuuteen vaikuttaa suuresti voimaloiden määrä, joten merialueilla 10 tuulivoimalan raja on pieni etenkin huomioiden, että teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoja on 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetty vain kaksi kappaletta merialueille. Uudenmaan tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä on yhteneväinen pääkaupunkiseudun ilmastostrategian kanssa. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi uusiutuvan sähkön tuotannon edistäminen on erityisen tärkeää, mistä johtuen Uudellemaalle tulisi mahdollistaa useampia teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoja. Viherrakenne Virkistysalueet ja viheryhteystarpeet Espoon virkistysalueita ja viheryhteystarpeita koskeva palaute oli otettu osin huomioon kaavaluonnoksessa, ja osa muutoksista on säilytetty myös kaavaehdotukseen. Kuitenkin osa luonnosvaiheen muutoksista on ehdotukseen palautettu voimassa olevan maakuntakaavan mukaisiksi merkinnöiksi. Espoon kaupunki pitää hyvänä tehtyjä tarkastuksia virkistysalueen rajaukseen Lommilan jo rakennetulla alueella, mutta toivomme kaavaluonnoksen mukaisia tarkistuksia alueiden rajauksiin jo rakentuneiden alueiden osalta muillekin virkistysalueille. Koska kaavaa tulkitaan usein suorana aluevarauskaavana on tarkennukset syytä tehdä väärinymmärrysten välttämiseksi sekä kirjattava kaavamääräykseen tai selostukseen ohjeistus tulkinnasta strategisuutta koskien. Espoon kaupunki pitää hyvänä viheryhteystarpeen lisäämistä Bodomjärven eteläpuolelle, mutta sen lisäksi muutkin aiemmin esiin nostamamme muutosehdotukset viheryhteystarpeisiin olisi edelleen hyvä ottaa huomioon kaavakartassa. Espoonkartanon pohjoispuolinen viheryhteystarve-merkintä tulisi sijoittaa asemanseudun kehittämisalueen ulkopuolelle. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista osoittaa kaavakartassa viheryhteystarve Teirinsuo-Vitmossenin alueelta länteen Kirkkonummen rajalle ja yhdistää siten Espoon keskuspuisto ja Nuuksion kansallispuisto Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja -verkostoon. Tämä viheryhteys on merkittävä, koska sille ei ole vaihtoehtoista sijaintia jo toteutuneen kaupunkirakenteen sekä Espoonlahden takia.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Espoon pohjoispuolelle on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti Klaukkalasta etelään, joka päättyy nyt Espoon rajalle. Mikäli ulkoilureitti on seudullisesti tärkeä, olisi se hyvä osoittaa jatkuvaksi Espoon sisäisiin viheralueisiin ja niiden reitistöihin. Espoon rantaraitti on pääosin merkitty kaavakarttaan viheryhteystarpeena ja sen voisi merkitä viheryhteystarvemerkinnällä koko matkaltaan, myös Keilaniemen, Otaniemen ja Laajalahden alueella sekä Espoonlahdella. Espoo pitää kaavamerkintöjen yhtenä ongelmana sitä, että kaikkia voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja viheryhteystarpeita ei ole mahdollista toteuttaa sekä virkistyksellisinä että ekologisina yhteyksinä. Kuntakaavoituksen kannalta olisi tarkoituksenmukaista tarkastella viheryhteyksiä jo maakuntakaavoituksen yhteydessä erikseen ekologisista ja virkistyksellisistä näkökulmista ja esimerkiksi liitekartassa eriteltäisiin kunkin viheryhteyden painotukset. Viheralueverkoston kokonaisuus ja kytkeytyneisyys taajamatoimintojen alueisiin tulisi vielä käsitellä kokonaismaakuntakaavassa. Luo-alueet Espoon kaupunki esittää luo-alueiden siirtämistä kaavakartalta liiteaineistoksi. Luo-alueiden rajaukset perustuvat Zonation-analyysin arvokkaimmiksi luokiteltuihin ruutuihin. Vaikka rajaukset sisältävät luonnonmukaisten alueiden ohella asuin- ja peltoalueita, ne ovat tarkkarajaisia ottaen huomioon maakuntakaavan strategisuuden ja suunnittelutason. Analyysin tausta-aineiston alueellinen kattavuus on arvioitu riittäväksi, mutta tiedoissa on kuitenkin havaittu ajallista, alueellista, laadullista tai menetelmällistä vaihtelua. Tausta-aineistosta annettujen tietojen perusteella ei ole varmuutta onko tiedon tarkkuus, kattavuus ja tasapuolisuus siten riittävä maakunnan kattavien sitovien karttamerkintöjen taustaksi. Espoon kaupungilla on vireillä kaavahankkeita Velskolassa ja Kunnarlassa, missä esitetyille luo-alueille kohdistuu kyläalueiden kehittämistarpeita. Näiden alueiden kehittämistä ei tulisi tarpeettomasti vaikeuttaa maakuntakaavamerkinnöillä. Luo-alueiden kohdekorteissa on esitelty paljon tietoa, jota ei löydy luontotietojärjestelmästämme. Aineistojen avaaminen kuntakäyttöön helpottaisi Luo-alueiden erityisarvojen huomioon ottamista kuntakaavoituksessa ja toimisi myös esitettyä liitekarttaa selventävänä dokumenttina. Saaristo Espoossa on vireillä Saariston osayleiskaavoitus. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä MRA 30 :n mukaan Kaavan yhtenä tavoitteena on ollut loma-asumisen ja virkistyksen kehittäminen. 4.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tulee turvata nämä Saariston osayleiskaavassa osoitetut kehittämistarpeet. Käsityksemme mukaan Westendin edustan saarien (Varsasaari, Tvijälp, Småholm) 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttö ja suunnittelumääräykset eivät ole riittävän yksiselitteisesti linjassa Saariston osayleiskaavan tavoitteiden kanssa, joiden pitäisi mahdollistaa saarten kehittämisen loma-asumiseen ja matkailun kannalta tarpeelliseen rakentamiseen. Tästä syystä esitämme saarten merkitsemistä 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti valkoisina alueina. 4. vaihemaakuntakaavaehdotukseen tehty tarkistus koskien pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke -määräystä on linjassa Saariston osayleiskaavan tavoitteiden kanssa. Tämän pohjalta esitämme, että Korkeasaaren ja Stora Herröön maankäyttö säilytetään 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaisesti virkistysalueena, joka mahdollistaa nykyisen ja uuden loma-asumisen ja matkailun kannalta tarpeellisen rakentamisen. Lisäksi esitämme, että Pentalan ja Rövargrudetin saarten merkitys virkistysalueena tarkistetaan. Saariston osayleiskaavan tavoitteena on ollut kehittää Pentalan saarta tärkeänä ulkoilusaarena. Rövargrundet sen sijaan on yksi Espoon olemassa olevista ulkoilusaarista. Muutosehdotukset on esitetty oheisella liitekartalla 1. Kulttuuriympäristöt 4. vaihemaakuntakaava luo edellytykset kulttuuriympäristöjen kannalta tärkeiden alueiden säilymiselle ja huomioimiselle kuntakaavoituksessa. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen osoittaminen kaavakartalla selkeyttää niiden ohjausvaikutusta. Kaavamerkinnät edellyttävät kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden tunnistamisen, huomioimisen sekä sovittamisen yhteen muun maankäytön kanssa. Kulttuuriympäristö ei ole koskaan valmis, se kehittyy jatkuvasti ympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. Maakuntakaavan mittakaava ja suunnittelutaso antavat hyvät lähtökohdat käsitellä kulttuuriympäristöjä laajoina kokonaisuuksina. Kaavan valmistelun yhteydessä laaditut selvitykset auttavat kuntakaavoitusta tunnistamaan kulttuuriympäristöalueiden ja -kohteiden ominaispiirteitä ja arvoja. Kaavaselostuksessa on avattu merkintöjen ohjausvaikutusta, maakunnallisten selvitysten yleispiirteisyyttä ja mittakaavaa sekä tiivistyvien alueiden näkökulmien ja arvojen yhteensovittamistarvetta, mikä toteutuu yksityiskohtaisempien kaavojen ja suunnitelmien kautta. Kaava-aineistosta käy ilmi tavoite kehittää kulttuuriympäristöjä osana uutta monipuolista elinympäristöä ja elinkeinojen kehittämistä. Kulttuuriympäristöjen kehittäminen on sisällytetty myös maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö-merkinnän suunnittelumääräykseen, mikä antaa painoarvoa kehittämisnäkökulman välittymiselle

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 kuntakaavoitukseen. Muut asiat Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Strategisuuden tavoittelu on sinänsä hyvä ja oikea tavoite, mutta lausunnolla oleva 4. vaihemaakuntakaava on tavoitteesta huolimatta osittain varsin tarkka ja vain osittain strateginen. Strategisuuden tueksi tulisi tulkintaa koskevaa sisältöä lisätä kaava-aineistossa joko kaavamääräyksiin tai selostukseen, jos kaavakarttaa ei katsota perustelluksi muuttaa strategisempaan suuntaan. Raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen aluevarauksiin ei ole 4. vaihekaavassa tehty muutoksia, mutta Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen aluetta koskeva suunnittelumääräys on korvattu uudella suunnittelumääräyksellä: Aluetta koskee taajamatoimintojen aluetta koskevan suunnittelumääräyksen lisäksi seuraava määräys: Kuntakaavoituksessa alueen maankäyttö on suunniteltava ja mitoitettava raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. Uuden aseman tarkempi sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Olemassa olevan raideliikenneyhteyden uuden aseman suunnittelu ja alueen maankäyttö tulee kytkeä tosiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Uuden suunnittelumääräyksen tulisi koskea Histassa vain Tiivistettävä alue -kaavamerkintää, ei Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue -merkintää, koska Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue on paljon laajempi kuin asemanseutu. Tiivistettävän alueen kaavamerkintä tulisi lisätä Forsbacka-Mynttilän alueelle. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä ja sillä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään Tuulivoimaa koskevan osion toisen kappaleen loppuun lause: Merituulivoimalle sopivien alueiden kartoituksessa on huomioitava Suomen kansainvälisesti arvokkaat lintualueet (IBA-alueet) ja

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 varmistettava riittävin selvityksin merialueiden linnustollisten arvojen säilyminen. Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään otsikon Virkistysalueet ja viheryhteystarpeet viimeisen kappaleen alkuun: 4. vaihemaakuntakaavan keskeinen tavoite on tarkastella viherrakennetta yhdenmukaisella tavalla maakunnan laajuisesti. Jotta kaava täyttäisi sille asetetut tavoitteet, tulisi selvityksiä vielä valmisteluaikataulun puitteissa jatkaa. Kaavan jatkotyössä tulisi panostaa pääkaupunkiseudun viherrakenteen täydennysselvityksiin arvoiltaan vähintään maakunnallisesti merkittävien luontoalueiden tunnistamiseksi. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Korvataan Luo-alueita koskevan osion neljä kappaletta seuraavalla tekstillä: Luo-alueiden rajaukset perustuvat Zonation-analyysin arvokkaimmiksi luokiteltuihin ruutuihin. Vaikka rajaukset sisältävät luonnonmukaisten alueiden ohella asuin- ja peltoalueita, ne ovat tarkkarajaisia ottaen huomioon maakuntakaavan strategisuuden ja suunnittelutason. Analyysin tausta-aineiston alueellinen kattavuus on arvioitu riittäväksi, mutta tiedoissa on kuitenkin havaittu ajallista, alueellista, laadullista tai menetelmällistä vaihtelua ja puutteita. Tausta-aineistosta annettujen tietojen perusteella ei ole varmuutta onko tiedon tarkkuus, kattavuus ja tasapuolisuus siten riittävä maakunnan kattavien sitovien karttamerkintöjen taustaksi. Luo-alueiden osalta merkintöjä on vielä mahdollisuuksien mukaan tarkennettava, jotta ne kohdistuisivat aidosti luonnoltaan arvokkaille alueille. Luo-alueiden kohdekorteissa on esitelty paljon tietoa, jota ei löydy luontotietojärjestelmästämme. Aineistojen avaaminen kuntakäyttöön helpottaisi Luo-alueiden erityisarvojen huomioon ottamista kuntakaavoituksessa. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan Saaristoa koskevan osion toinen kappale. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään Saaristoa koskevan osion viimeisen kappaleen loppuun lause: Kytön saaren virkistysaluemerkintä on syytä säilyttää. Se vastaa saariston osayleiskaavan tavoitetta vahvistaa saaren merkitystä arvokkaana luontokohteena.

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan osion Muut asiat kappaleet 2-6. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 6 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon toisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon ensimmäisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Elon toisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Elon kolmannen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Elon kolmannen muutosehdotuksen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 10 Äänestyslista 80 - Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, Saariston liitekartta Maakuntakaavan tavoitteena on hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Uusimaa vuonna Suunnittelualue kattaa koko Uudenmaan lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Kaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja seuraavin teemoin: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava koostuu kaavakartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta liitekarttoineen. Kaavakartta, kartta kumottavista merkinnöistä sekä merkinnät ja määräykset ovat asiakirjoja, jotka maakuntavaltuusto hyväksyy. Kaavaselostusta ja sen liitekarttoja sekä muuta liiteaineistoa ei hyväksytä. Kaikki lausuntovaiheen materiaalit löytyvät osoitteesta Lausuntoaika päättyy Elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan osalta kaavaan on täydennetty muutamia elinkeinoihin liittyviä kaavamääräyksiä.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Logistiikan osalta kaavassa on käsitelty satamat liikenneyhteyksineen, Helsinki-Vantaan lentoasema, suuret logistiikka-alueet sekä logistiikan tarvitsemat poikittaiset liikenneyhteydet. Helsinki - Vantaan lentokentän liikennealueen merkintää on hieman 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa laajennettu, mutta lentokenttäverkossa ei tapahdu muutoksia. Malmin lentokentälle osoitettu liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus oli taajamatoimintojen alue, on kumottu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Hankoon on puolestaan osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa aluetarpeeltaan pieni lentoasema ja -kenttä. Eurooppa-tunneli eli Helsinkiä ja Tallinnaa yhdistävä kiinteä yhteys on merkitty 4. vaihemaakuntakaavassa liikennetunnelin ohjeellisella linjauksella. Tunneliyhteys lähtee Helsingistä Lentoradan jatkeena ja suuntautuu kohti Tallinnaa. Tuulivoimalle osoitetaan kaavassa viisi maakunnalliseen tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta mereltä ja mantereelta. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi nostaa tuulivoiman kokonaisteho MW vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä Suomen tuulivoimakapasiteetti on MW ja 387 tuulivoimalaa, joten tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimatuotanto täytyy lähes nelinkertaistaa alle 10 vuoden sisällä. Huhtikuun 2015 puoleen väliin mennessä Suomessa oli julkaistu yli MW edestä tuulivoimahankkeita, joista merelle suunniteltujen hankkeiden osuus oli noin MW eli 20 %. Nykyisillä sähkön hinnoilla tuulivoiman rakentaminen vesialueelle on pääasiassa taloudellisesti kannattamatonta kaikkialla Suomessa. Suomen kansallisen strategian mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi riittää, että noin neljännes suunnitteilla olevista hankkeista toteutuu vuoteen 2025 mennessä. Uudellamaalla on toistaiseksi vain viisi teollisen kokoluokan tuulivoimalaa: neljä Hangossa ja yksi Inkoossa, ja näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on vain 10 MW. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on esitetty viisi maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-aluetta, joista jokaiselle voitaisiin sijoittaa Uudenmaan tuulivoimaselvityksen osan 3 mukaan tuulivoimalaa kohteesta riippuen. Yhteensä uusien tuulivoimapuistojen kokonaistehoksi Uudellamaalla saataisiin noin 800 MW, joka vastaa neljännestä kansallisen strategian vaatimasta lisäyksestä. Kansalliseen tavoitteeseen suhteutettuna määrä vaikuttaa riittävältä, mutta 800 MW saavutetaan vain, mikäli kaikki näistä hankkeista toteutuvat suurimman mitoituksen mukaisesti. Usein jatkosuunnittelussa voimaloiden määrää joudutaan pienentämään, minkä takia esitetyillä alueilla tuskin saavutetaan 800 MW tuulivoimatehoa. Suomessa toteutetuista tuulivoimaloista toistaiseksi suurin on Porin Peittoonkorpi, jossa on 12 voimalaa. Keskimäärin tuulipuistoissa on viisi voimalaa, joten Uudellemaalle suunnitellut toteutukset (24 84 tuulivoimalaa) ovat erittäin suuria. Lieneekin todennäköistä, että voimalat

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 toteutuvat pienempinä kokonaisuuksina tai vaiheittain. Tästä johtuen teollisen mittakaavan tuulivoima-alueita tulisi maakuntakaavassa osoittaa useampia. Viherrakenteen osalta kaavassa on käsitelty luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita seuraavilla merkinnöillä: luonnonsuojelualueet, NATURA-alueet, MLY-alueet, LUO-alueet, virkistysalueet, viheryhteystarpeet, ulkoilureitit, pohjavedet ja arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat. Lisäksi on hahmoteltu Helsingin seudun Viherkehää ja käsitelty saaristovyöhykkeitä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa on tarkennettu maakuntakaavan viherrakennetta. Viherrakenteelle kaavassa asetetuissa kärkitavoitteissa on mainittu luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemipalveluiden tarjonnan lisääminen. Näiden on yhdessä katsottu olevan keskeisiä hyvinvoinnille ja kestävälle kilpailukyvylle. Toimivalla viherrakenteella on monin tavoin merkitystä mm. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja viheralueilla on myös todettu olevan myönteinen vaikutus asukkaiden terveydelle ja elämänlaadulle. Riittävien virkistysmahdollisuuksien turvaaminen onkin tärkeää erityisesti väestömäärän kasvaessa ja kaupunkirakenteen tiivistyessä. Espoon alueella suurin muutos 4. vaihemaakuntakaavassa on luoalueiden lisääminen kaavakarttaan. Merkinnällä osoitetaan lajiston, elinympäristöjen ja ekologisten yhteyksien kannalta merkittäviä laajaalaisia luontoalueita. LUO-alueet perustuvat kaavatyön pohjaksi laaditun zonation analyysin tuloksiin. Pohjavesialueet on kaavaehdotuksessa osoitettu perustuen ympäristöhallinnon uusimpaan tietoon vedenhankinnan kannalta arvokkaista pohjavesialueista. Kaavassa osoitetut pohjavesialueet ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja ne voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Viheryhteystarve-merkinnöillä kaavassa osoitetaan ekologista ja virkistyksellistä tarvetta yhdistää viherrakenteen osa-alueita toisiinsa suurten väylien ja rakenteiden aiheuttaman estevaikutuksen yli. Kaavassa on Espooseen osoitettu kaksi uutta, nykyistä viherrakennetta tarkentavaa viheryhteystarvetta. 4. vaihekaavassa on lisäksi korvattu Bodominjärven E-puolinen V-alue viheryhteystarpeella. Virkistysaluemerkinnällä on osoitettu yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Kaavaehdotuksessa on Espoon virkistysalueiden rajauksiin tehty yksi tarkennus, jossa jo rakentunut Lommilan alue on rajattu virkistysaluemerkinnän ulkopuolelle. Kulttuuriympäristöistä kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja maisemanhoitoalueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä kansalliset kaupunkipuistot.

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11 Kulttuuriympäristöillä tarkoitetaan rakennusperintöä ja maisema-alueita sekä muinaisjäännöksiä. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä liitekartalla viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet soitetaan maakuntakaavassa valtakunnallisten inventointien perusteella. Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on otettu valtioneuvoston päätöksellä ( ) maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. RKY-kohteita Espoossa ovat mm. Suuri Rantatie (Kuninkaantie), Otaniemen kampusalue ja pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet. Espoossa ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnalliset ja useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet osoitetaan kaavassa Missä maat on mainioimmat -selvityksen (2012) perusteella. Kaavaluonnoksen jälkeen maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen aluerajaukset on tarkistettu yhteistyössä kuntien kanssa ja näihin on tehty joitakin muutoksia. Muutokset eivät koske Espoota. Tausta-aineistoksi ja kaavaratkaisun tueksi maakuntaliitto on laatinut lisäksi seuraavat selvitykset: Tien päällä - Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät tiet ja reitit (2014), Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa -selvitys maisemahäiriöistä (2015) ja tarkistusinventointi saariston ja rannikon kulttuuriympäristöistä Vetreämmät veet Uudenmaan rannikon ja saariston kulttuuriympäristöjen täydennysinventointi (2015). Muinaisjäännökset esitetään kaavan liiteaineistossa. 4. vaihemaakuntakaavan yleisissä määräyksissä on koko maakuntakaavaa koskeva määräys muinaisjäännöksistä. Myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit esitetään kaavaselostuksen liitekartalla. Kulttuuriympäristöt esitetään pääosin alueellisilla ominaisuusmerkinnöillä ja kaavamerkintöinä käytetään rasteri- ja viivamerkintöjä. Aluerajaukset ovat maakuntakaavatasolla yleispiirteisiä. Ominaisuusmerkintä voi olla päällekkäinen muiden kaavamerkintöjen kanssa ja ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Kaavamerkinnät edellyttävät kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden tunnistamisen, huomioimisen sekä sovittamisen yhteen muun maankäytön kanssa. Kaava-aineistosta käy ilmi myös tavoite kehittää kulttuuriympäristöjä osana uutta elinympäristöä ja osana elinkeinojen kehittämistä. Kulttuuriympäristö voi luoda alueelle vahvan identiteetin ja imagon, jota voidaan hyödyntää mm. alueen markkinoinnissa ja matkailussa. Alueilla, joilla on yhdyskuntarakenteen tiivistämis- tai rakentamispaineita, on alueen kehittämisnäkökulman ja kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden yhteensovittaminen erityisen tärkeää.

12 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 12 Malmin lentoaseman alue on osoitettu kaavassa tiivistettäväksi taajamaalueeksi, jolla tulee huomioida myös alueen kulttuuriympäristöarvot. Uusista asemanseuduista Tuusulan Ristikytö ja Hyvinkään Palopuro on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuviksi taajamatoimintojen alueiksi. Kaavaratkaisuiden lisäksi ehdotuksessa esitetään uutena suuntaviivat kaavan toteuttamiselle ja seurannalle. Kaavan ratkaisuja vievät eteenpäin muun muassa paikallisen tuulivoimatuotannon opas, osana VAT-maisemainventointeja toteutettava Porkkalan maisemaopas, viherkehän diplomityö sekä EU-rahoitusta saanut Helsingin ja Tallinnan välinen tunnelihanke. Tiedoksi - Uudenmaan liitto, kirje

13 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 13