Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 326/50.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 326/50.507/2013 KH Uudenmaan liitto pyytää lausuntoa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausunto tulee toimittaa Uudenmaan liittoon viimeistään Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, joka käsitellään omassa kaavaprosessissa osana 2. vaihemaakuntakaavan loppuunsaattamista. Vaihemaakuntakaavan aikatähtäin on vuodessa Valmisteluaikataulun tavoitteena on saada 4. vaihemaakuntakaava käsiteltyä ja hyväksyttyä vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava koostuu kaavakartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta, jossa kuvataan kaavaratkaisun keskeiset periaatteet. Lisäksi kaavaan kuuluu kartta kumottavista merkinnöistä. Kaavaselostusta ja sen liitekarttoja ei vahvisteta. Maakuntakaavan tehtävä Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Nyt tavoitteena on entistä strategisempi kaava. Koko kaavatyön keskeisenä lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Lisäksi 4. vaihemaakuntakaava kaavaselostuksen mukaan täydentää ja tarkentaa 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisuja sekä muita voimassa olevia maakuntakaavoja kaavatyöhön valittujen aihealueiden osalta. Kaava laaditaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään vain ajankohtaiseksi nähtyjä tai tarkentamista vaativia alueiden käytön aihealueita. Uusimaa-ohjelmaan kirjattuna Uudenmaan visiona on, että vuonna 2040 Uusimaa on Itämeren alueiden kärjessä. Tavoitteena on taloudellisen ja henkisen kasvun luominen ja hyödyntäminen, toimivan arjen mahdollistaminen asukkaille sekä toiminnan järjestäminen luonnon ja talouden kannalta kestävästi. Uudenmaan strategiset kehittämistavoitteet vuodelle 2040 ovat: 1. Älykkään kasvun kehto - perustuu kestävään kehitykseen ja älykkäisiin ratkaisuihin 2. Helppo tulla, olla ja toimia - painottaa liikkumisen, työn ja toiminnan vaivattomuutta sekä hyvää elinympäristöä 3. Puhdas ja kaunis Uusimaa

2 - korostaa luonnonvarojen järkevää käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä hiilineutraaliutta Maakuntakaavan tehtävänä on toteuttaa Uusimaa-ohjelmaa luomalla maankäytölliset puitteet sen vision ja kehittämistavoitteiden toteuttamiselle. Kaavan tavoitteet ja sisältö Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle, jotta vuonna 2040 Uusimaa voisi olla Itämeren alueen vetovoimaisin maakunta. Uudenmaan 4. maakuntakaavan aihealueet ovat: 1. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta 2. Logistiikka 3. Tuulivoima 4. Viherrakenne 5. Kulttuuriympäristöt Näiden lisäksi käsitellään (maakuntahallituksen keväällä 2014 tekemän päätöksen nojalla) Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti asemanseutujen osalta. Kaavaselostuksen mukaan muita taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueita, lukuun ottamatta logistiikka-alueita, ei avata tarkasteluun tällä kaavakierroksella. Valmistelijoiden näkemyksen mukaan tehdyt selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisissa määrin asuntoja työpaikka-alueita. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka Suunnitteluperiaatteiden (maakuntahallitus ) yhteydessä kaavaselostuksessa todetaan, että elinkeino- ja innovaatiotoimintojen edistämisessä on huolehdittava riittävästä asuntotuotannosta, hyvästä saavutettavuudesta ja edellytyksistä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tarkoituksena oli kehittää kaavaa sellaiseksi, että sillä voidaan reagoida tulevaisuuden elinkeinorakenteen muutoksiin ja sen mukanaan tuomiin elinkeinotoimintojen tarpeisiin. Alkutuotannolla ja matkailulla on tärkeä rooli Uudellamaalla, niin myös sen länsiosassa. Hanko profiloituu matkailukaupunkina. Kaavaluonnoksessa olisi ollut tarpeen käsitellä vapaa-ajanasumis- ja matkailuteemaa. Raaseporin seutukunnan alueella on hyvät mahdollisuudet moniin vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten golfiin, lasketteluun, veneilyyn, surffaukseen, sukeltamiseen, skeittilautailuun, ratsastukseen, (maasto)pyöräilyyn sekä kalastukseen, metsästykseen ja muihin luontoharrastuksiin. Kakkosasuminen liittyy usein em. vapaa-ajanharrastuksiin ja tukee näiden palveluja tarjoavaa elinkeinotoimintaa Teollisuuden rakennemuutos ja perinteisen teollisuustyöpaikkojen katoaminen koskettaa seutua. Erityisen voimakkaana tämä on näkynyt Hangossa.

3 Kaavaselostuksen mukaan tulevaisuudessa liike-elämän palveluiden, informaatioalojen ja muiden palvelutyöpaikkojen kasvun odotetaan jatkuvan. Nämä työpaikat keskittyvät myös pienempiin keskuksiin ja jopa niiden ulkopuolelle. Kasvava osa erityisesti asiantuntijatyöstä on paikasta riippumatonta, liikkuvaa ja joustavaa. Kaavaratkaisun taustalla vaikuttaa myös valmisteltavana oleva meriliikennestrategia, joka on kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioiva strategia. Strategiassa nostetaan esille satamien tärkeä rooli logistiikan solmukohtina sekä niiden maaliikenneyhteyksien, erityisesti rautateiden kehittämistarpeet. Hangon satamat onkin merkitty asianmukaisesti 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen, ml. Koverharin entinen teollisuussatama, joka on v muutettu yleiseksi kauppasatamaksi osana Hangon Satama Oy:n toimintaa. Tulevaisuudessa logistiikan rakenne muuttuu merkittävästi toimintaympäristön muutosten vuoksi. Verkkokaupan yleistyminen ja teollisuuden rakennemuutos lisäävät logistiikkakeskusten merkitystä. Molemmat muutostrendit lisäävät ohuiden kuljetusvirtojen hallitsemisen ja yhdistelemisen merkitystä, mikä luo markkinoita logistiikkaan erikoistuneille yrityksille ja niiden toimintaan tukeutuvalle kokoonpanoteollisuudelle. Lisäksi verkkokauppa lisää pienten tuote-erien jopa yksittäisten pakettien jakelua, todetaan kaavaselostuksessa. Hangon Satama käsittää monta satamaa, jotka kaikki ovat valtakunnallisesti tärkeitä. Viimeisenä hankittu Koverharin satama-alue luo mahdollisuudet toiminnan laajentamiseen. Sen ympärillä on tilaa sataman toimintaan tukeutuvalle yritystoiminnalle ja logistiikkaan erikoistuneille yrityksille. Läheinen Lappohjan taajama, josta kaupunki on hankkinut omistukseensa lisää tonttimaata vuoden 2014 lopulla, takaa riittävät asuntomarkkinat riittävän lähellä. Uudenmaan 4. maakuntakaavassa tulee olla Koverharin alueella sellaiset aluevaraukset ja merkinnät, että ne luovat riittävät mahdollisuudet satamaan tukeutuvien elinkeinojen kehittymiselle ja logistiikan rakennemuutoksen hyödyntämiselle alueella. Työpaikka-alueiden aluevaraukset tulee voida yleisemmin avata osana elinkeinoteemaa valtatie 25 ja Hanko-Hyvinkää-radan kehityskäytävällä. Alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen ja panostukset rantaradan kehittämiseen ovat erityisen tärkeitä. Tuulivoima Yhtenä Uusimaa-ohjelman tavoitteena on, että Uusimaa on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tuulivoiman edistäminen on näin ollen maakunnan strategian mukaista. Selvityksissä on löydetty vain 5 maakunnallisen kokoluokan tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta, kun maakunnallisen ja paikallisen tuulivoima-alueen alarajana on päädytty pitämään 10 tuulivoimalaa. Koko aluetta koskeva suunnittelusuositus ohjaa paikallisten tuulivoima-alueiden

4 suunnittelua. Sen mukaan paikallisten tuulivoima-alueiden suunnittelu on mahdollista myös maakuntakaavan tuulivoima-alueiden ulkopuolella, kunhan maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita ei vaaranneta. Paikallisen tuulivoima-alueen koko on 1-9 tuulivoimalan muodostama kokonaisuus. Maakuntakaavalla olisi voinut selkeämmin ohjata tuulivoiman käyttöönottoa ja sille soveltuvien alueiden määrittämistä. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa oppaassa edellytetään, että maakuntakaavoissa osoitetaan pääsääntöisesti vähintään 8-10 tuulivoimalan käsittävät tuulivoima-alueet. Mikään ei kuitenkin liene ollut esteenä sillä, että Uudenmaalla olisi osoitettu pienempiäkin alueita, mikä olisi helpottanut suunnittelua paikallisella tasolla. Viherrakenne Kaavaratkaisun viherrakenne muodostuu mm. luonnonsuojelualueista ja muista luontoarvoista, laajoista yhtenäisistä metsäalueista ja viheryhteystarpeista sekä virkistysalueista ja reiteistä. Tätä rakennetta täydentävät maakuntakaavan valkoiset alueet, joita koskevat voimassa olevat suunnittelumääräys ja kehittämissuositus. Voimassa olevista kaavoista luonnonsuojelualueina merkityistä kohteista kumotaan neljä siksi, etteivät ne ole arvoltaan maakunnallisia. Kaksi näistä sijaitsee Hangossa: Hanko Tvärminne 7 ha ja Hanko Flakaskär 1,7 ha. Luo-alueet (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet) osoitetaan kaavaluonnoksessa koko suunnittelualueelle uusien tietojen perusteella. LUO-alueet osoitetaan ominaisuusmerkinnällä, johon ei liity MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Merkinnän ohjausvaikutus perustuu sen suunnittelumääräykseen, joka asettaa reunaehtoja alueen käytölle. Aluetta voidaan suunnitella ja käyttää, kunhan maakuntatasolla tunnistetut luontoarvot otetaan huomioon. Hangossa luo-merkintöjä on Tvärminnessä Syndalen harjoitusalueen molemmin puolin ja Täktomissa Breidablickin alueella. Selostuksen mukaan kaavaluonnoksen luo-aluerajausten perusteena on Zonation-analyysien tulos eli ne perustuvat tässä vaiheessa lähtökohtaisesti tietokoneanalyysiin eivätkä maastokäynteihin. Täydentäviä maastotöitä tehdään vuonna Luo-merkintä, sen perusteet ja tarve jäävät hieman ohuiksi, kun selostuksessa vielä todetaan, että osa niistä osoitettaneen luonnonsuojelualueina ja osaa ei lainkaan. Näin ollen olisi suositeltavaa, ettei luo-alueita esitetä kaavakartalla sitovina, vaan ne osoitetaan kaavaselostuksen liitekartalla. Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöihin kuuluvat maisema-alueet, rakennusperintö ja kiinteät muinaisjäännökset sekä maakuntakaavan viherrakenteen yhteydessä käsiteltävät perinnebiotoopit.

5 Kaavaselostuksen mukaan kulttuuriympäristöteema halutaan esittää 4. vaihemaakuntakaavassa mahdollisimman kattavasti ja samalla eri maakuntakaavoista peräisin olevia merkintöjä ja määräyksiä on tarpeen yhdenmukaistaa. Tämän vuoksi kaikki keskeiset kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät ja määräykset kumotaan aikaisemmista maakuntakaavoista ja tuodaan joko uudestaan sellaisenaan, muokattuina tai kokonaan uusina merkintöinä 4. vaihemaakuntakaavaan. Uudellamaalla on kaksi MRL:n mukaisesti perustettua kansallista kaupunkipuistoa. Kaiken kaikkiaan kansallisia kaupunkipuistoja on Suomessa seitsemän. Kaavaratkaisussa on päädytty merkitsemään Porvoon ja Hangon kansalliset kaupunkipuistot liitekartalle, mutta ei varsinaiselle kaavakartalle. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Luontevaa olisi, että Uudenmaan kansallisetkaupunkipuistot näkyisivät varsinaisella kaavakartalla. Taajamatoimintojen alueet Taajamatoimintojen alueita ei kahta asemanseutua lukuun ottamatta ole avattu 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa. Hangon luonteva kasvusuunta on Täktom, missä kaupunki omistaa maata, ja missä jo nyt on varsin tiheä kiinteistöjaotus. Alue on kuitenkin voimassa olevassa maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi. Kaupunki on huomauttanut tästä jo aiemmin ja pitää edelleen tärkeänä, että Täktomiin osoitetaan taajamatoimintojen aluetta ilman reservialuemerkintää. Kaupungin kehittymisen kannalta on tärkeää, että tarjolla on tontteja riittävän monipuolisesti ja eri puolilta kaupunkia. Tonttivarantojen mitoituksessa ei voi käyttää pääkaupunkiseudun sääntöjä. Kaavaprosessista Uudenmaan maakuntakaavoituksessa on taas valittu työtapa, jossa käsitellään vain tiettyjä teemoja. Voimaan tulevat aluevaraukset ja merkinnät osoitetaan yhdellä kartalla ja kumottavat toisella. Yhdessä teemassa kumotaan kaikki vanha ja toisessa osia. Kokonaisuus esitetään epävirallisella yhdistelmäkartalla, joka käsittää kaksi kokonaismaakuntakaavaa ja tämä vaihemaakuntakaava mukaan luettuna 4 vaihemaakuntakaavaa. Lopputulos on vaikeaselkoinen. Olisi ollut parempi, että jo tällä kerralla olisi päädytty laatimaan vaihemaakuntakaavan sijasta uusi kokonaiskaava, vaikka sitten osa teemoista olisi tuotu suoraan aiemmista kaavavaiheista. Yhteenveto kaupungin kommenteista: - Kaavaluonnoksessa olisi ollut tarpeen käsitellä vapaa-ajanasumis- ja matkailuteemaa. - Hangon satamat on merkitty asianmukaisesti 4. vaihemaakunta-

6 kaavaluonnokseen. - Koverharin alueella tulee olla sellaiset aluevaraukset ja merkinnät, että ne luovat riittävät mahdollisuudet sataman ja siihen tukeutuvien elinkeinojen kehittymiselle, yritys- ja tuotantotoiminnalle yleensä ja logistiikan rakennemuutoksen hyödyntämiselle alueella. - Työpaikka-alueiden aluevaraukset tulee voida avata osana elinkeinoteemaa valtatie 25 ja Hanko-Hyvinkää-radan kehityskäytävällä. - Alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen ja panostukset rantaradan kehittämiseen erityisen tärkeitä. - Maakuntakaavalla olisi voinut selkeämmin ohjata tuulivoiman käyttöönottoa ja sille soveltuvien alueiden määrittämistä. - Luo-alueita ei esitetä kaavakartalla sitovina, vaan ne osoitetaan kaavaselostuksen liitekartalla. - Kansalliset kaupunkipuistot osoitetaan varsinaisella kaavakartalla. - Täktomiin osoitetaan taajamatoimintojen aluetta ilman reservialuemerkintää. - Olisi ollut parempi, että jo tällä kerralla olisi päädytty laatimaan vaihemaakuntakaavan sijasta uusi kokonaiskaava, vaikka sitten osa teemoista olisi tuotu suoraan aiemmista kaavavaiheista. Ehdotus Päätös Hangon kaupunginhallitus päättää antaa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta listatekstin mukaisen lausunnon. Ehdotus hyväksyttiin täydennyksellä kaupungin Koverharin ostaman alueen osalta. Lisätiedot Kaupungingeodeetti Kukka-Maaria Luukkonen, KH Asian jatkokäsittely. Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokouksessaan ja päätti kaavaehdotuksen lausunnoille lähettämisestä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uudellamaalla voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vaihemaakuntakaavassa käsitellään elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavassa käsitellään myös muita ajankohtaisia aiheita, kuten asemanseutuja ja Malmin lentokentän aluetta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualueena on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jota käsitellään omassa kaavaprosessissaan osana 2. vaihemaakuntakaavan loppuunsaattamista. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn poistuminen muuttavat 4. vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotuksen. Lausuntojen perusteella kaavaehdotusta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pidetään myös 4. vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvottelu. Maakuntahallituksen hyväksyttyä kaavaehdotuksen kaava asetetaan nähtäville

7 */* Liitteenä: myöhemmin vuonna Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy 4. vaihemaakuntakaavan saman valtuustokauden aikana, eli kevääseen 2017 mennessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan Uudenmaan liittoon viimeistään Lausuntoaikaan ei anneta lisäaikoja. - Lausuntopyyntö Lausuntoaineistot ovat ladattavissa osoitteesta Ehdotus Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan 4. maakuntakaavan ehdotuksesta seuraavan lausunnon Viitaten lausuntoonsa maakuntakaavan luonnoksesta Hangon kaupunki toteaa, että sen antama lausunto on huomioitu siltä osin, että - Hangon satamat on merkitty nyt asianmukaisesti, samoin kuin laivaväylät - Kansallisten kaupunkipuistojen rajaukset on päädytty merkitsemään varsinaiselle kaavakartalle - Paikallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuville alueille on annettu koko kaava-aluetta koskeva suunnittelusuositus Sen sijaan Hangon kaupungin lausunnossa muita esiin tuotuja seikkoja ei ole huomioitu. Hangon kaupunki toistaakin kantanaan, että 1. Vapaa-ajan ja matkailuteema tulee käsitellä. Sen merkitys alueella suuri ja Hanko itsessään profiloituu matkailukaupunkina. 2. Koverharin alueelta tulee poistaa Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö merkintä. 3. Täktomiin osoitetaan taajamatoimintojen aluetta ilman reservialue-merkintää. Täktom on kantakaupungin luonnollinen kasvusuunta ja jo nyt paikoin tiiviisti rakennettu. 4. Luo-alueet tulee merkitä kaava-aineistoon omalle liitekartalleen niiden epämääräisen statuksen vuoksi. Ne eivät saa esimerkiksi Koverharissa rajoittaa alueen kehittämistä. 5. Työpaikkatoimintojen / logistiikka-alueita tulee voida osoittaa valtatien 25 varteen. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistys ja panostukset rantaradan kehittämiseen ovat alueelle erityisen tärkeitä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot Kaupungingeodeetti Kukka-Maaria Luukkonen,