Mikä ihmeen Uudenmaan liitto? Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Regional Council

Transkriptio

1 Mikä ihmeen Uudenmaan liitto?

2 Maisema maakuntakaavoituksessa Maisema-analyysikurssi Aalto-yliopisto maakunta-arkkitehti Heli Vauhkonen Uudenmaan liitto

3 Esityksen sisältö Maakunnan tehtävät Maakunnan liitot ja niiden tehtävät Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää Uudenmaan maakuntakaavat Karttapalvelu Maisema maakuntakaavoituksessa 4. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöteema Maakuntakaavan selvityksiä Maakuntakaavan toteutus ja seuranta: Lausunnot, hankkeet ym

4 Maakuntaliitot Maakunnan tason yhteistyöviranomainen Maakunnan yhteistyön kokoaja ja edunvalvoja Maakunnan liitot (18 kpl) ovat osa kunnallishallintoa Liittojen tehtävistä valtaosaa ohjaavat aluekehittämislaki (1651/2009) sekä maankäyttö- ja rakennuslaki(132/1999) Lakisääteinen kuntayhtymä, johon kuuluu Uudellamaalla 26 kuntaa jäseninä ja rahoittajina

5 Maakunnan kehittämisen malli 5

6 Uudenmaan maakunta metropolimaakunta 26 kuntaa v.2016 Väestö n. 1,6 milj. Työpaikat n Maapinta-ala 3 % koko maan pinta-alasta Osuus Suomen BKT:sta 38%

7 Uudenmaan liitto strateginen suunnittelija aluekehitystoimien yhteen sovittaja maakuntakaavoittaja ajamme alueen kuntien ja asukkaiden etuja teemme yhteistyötä oppilaitosten, elinkeinoelämän, valtion, järjestöjen ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa maakunnan kansainvälisyys ja vetovoima sekä asukkaiden hyvinvointi ovat suunnittelu- ja kehittämistyömme lähtökohtia

8 Uudenmaan liitto

9 Aluesuunnittelussa käsittelemme YHDYSKUNTARAKENNE LIIKENNE ASUMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT KAUPPA VESIHUOLTO ENERGIA TUULIVOIMA ENERGIATEHOKKUUS YMPÄRISTÖ VIRKISTYS LUONNON MONIMUOTOISUUS MAISEMA ILMASTO PÄÄSTÖJEN HILLINTÄ SOPEUTUMINEN LUONNONVARAT POHJAVEDET KIVIAINEKSET

10 Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, Länsi-Pasila Toimistomme Pasilassa

11 Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää

12 Maakuntakaava ohjaa seudun rakennetta ja alueiden käytön suuria linjoja suuntaan katseen pitkälle tulevaisuuteen, jopa kolmenkymmenen vuoden päähän kuvaa yhteistä tahtotilaa siitä, millaiseksi maakunnan fyysisen ympäristön toivotaan kehittyvän pitkällä aikavälillä

13 Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava

14 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) VAT:t ovat osa MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää, joilla mm. Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien asioiden ja inventointien huomioon ottaminen kaavoituksessa Luodaan edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa kuntien kaavoituksessa Uudenmaan Uudenmaan liitto // liitto Nylands // Nylands förbund förbund // // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council

15 VAT:n tarkoittama inventointi, esim.

16 Maakuntakaavan tehtävät (MRL 25 ) Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä Sovittaa VATit maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa käsitellään vain valtakunnalliset, maakunnalliset tai useamman kuin yhden kunnan aluetta koskevia kysymykset

17 Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota mm: Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen Uudenmaan Uudenmaan liitto // liitto Nylands // Nylands förbund förbund // // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council

18 Kaavaa laaditaan laajassa yhteistyössä Suunnitteluyhteistyö Kunnat (omistajat) Valtio (esim. Liikennevirasto ja ELY) Asiantuntijaryhmät Uudet näkökulmat, aineistot, arviointi Muut viranomaiset, järjestöt, yliopisto Kansalaiset, järjestöt ja muut osalliset Prosessin ohjaus ja päätöksenteko Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Ohjaus Ympäristöministeriö

19 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma o Maakuntakaava ei tuo suoraan muutoksia alueiden käyttöön tai velvoita aloittamaan suunnittelua o Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ) Kaava toteutuu yksityiskohtaisempien suunnitelmien, hankkeiden ja päätösten kautta, mm. kuntakaavoitus Maakuntakaavan tulkinnassa muistettava yleispiirteisyys Kuntakaavoituksen lainmukaisuutta mm. suhteessa maakuntakaavaan valvoo elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY)

20 Uudenmaan maakuntakaavat

21 Kaavayhdistelmä Eri kaavakierroksilla valmistuneita vaihemaakuntakaavoja on kätevä tarkastella ja käyttää yhtenä kokonaisuutena voimassa olevien kaavojen yhdistelmänä

22 Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä

23 Miten luet maakuntakaavaa ja mitä kaava-aineistoon kuuluu? Hyväksyttävään kaava-aineistoon kuuluvat kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset Selostuksessa perustellaan ja esitellään kaavan ratkaisuja Kaavakartan lisäksi asioita voidaan esittää liitekartoilla Taustaselvitykset taustoittavat suunnitteluratkaisuja Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Vaihtoehtoinen logistiikan tieyhteys Valtakunnallisesti arvokas maisemaalue Virkistysalue Pohjavesialue Viheryhteystarve Uusi asemanseutu: taajamatoimintojen alue ja tiivistettävä alue (Ristikytö) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (LUO) Logistiikka-alue Arvokas geologinen muodostuma Luonnonsuojelualue ja Natura-alue Ulkoilureitti Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

24 Maakuntakaavan merkintätavat Aluevarausmerkinnällä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Samalla alueella ei voi samanaikaisesti olla voimassa kahta eri aluevarausmerkintää. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintöjä käytetään pieniä alueita osoitettaessa tai kun tarkemman alueraja uksen määrittely on tarkoituksenmukaista vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Viivamerkinnöillä esitetään esimerkiksi liikenneyhteyksiä ja yhdyskuntateknisiä verkostoja.

25 Maakuntakaavan merkintätavat Ominaisuusmerkintää käytetään osoittamaan niitä vähintään maakunnallisesti merkittäviä osa-alueiden erityisominaisuuksia, joiden säilyttäminen halutaan turvata tai joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon alueiden käyttöä suunniteltaessa. Ominaisuusmerkintä voi olla päällekkäinen muiden kaavamerkintöjen kanssa. Kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan ensisijaisesti alueita ja yhteyksiä, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta, mutta joita ei maakuntakaavan esitystarkkuuden, suunnittelutilanteen keskeneräisyyden tai muun vastaavan syyn takia ole tarkoituksenmukaista osoittaa selkeästi kohdennettuna aluevarauksena tai viivamerkin tänä kartalla. Kehittämisperiaatemerkintä voi olla päällekkäinen aluevarausmerkinnän ja ominaisuusmerkinnän kanssa.

26 Näin maakuntakaavoitus etenee Uudenmaan Uudenmaan liitto // liitto Nylands // Nylands förbund förbund // // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council

27 Maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamisesta on luovuttu Toteutetaan hallitusohjelman linjaus Taustalla maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maakuntien liittojen kirjelmät, vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskeva selvitys ja sitä koskeva lausuntokierros Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi ja asetuksen muutos Vahvistusmenettelyä koskevat säännökset kumottu YM:n rooli muuttunut valvontatehtävän poistuessa Ei enää muutoksenhakuviranomainen, eikä kaavojen lainmukaisuuden tarkastaja Konsultoiva rooli kaavan laadinnassa Käytännön vaikutukset heijastuvat keskeisimmin valtion ja maakunnan liittojen väliseen vuorovaikutusmenettelyn korostumiseen Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista tulee pyytää ministeriöiden lausunnot Muutokset ovat tulleet voimaan

28 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Nyt voimassa: Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Östersundomin alueella voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Valmisteilla: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava 2.vaihemaakuntakaavan loppuun saattaminen Östersundomin alueen osalta Käynnistymässä: Uudenmaan kokonaismaakuntakaava 2050 Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 2015

29 Uudenmaan haasteita... Väestön kasvu ja rakenteen hajautuminen Hajarakentaminen ja liikkumisen tarve lisääntynyt Kilpailukyvyn haasteet: tarvitaan sekä lisää työpaikkoja ja niille tilaa että lisää työvoimaa ja sille kohtuuhintaisia asuntoja Henkilöautoriippuvuus kuinka saataisiin lisättyä kestävää liikkumista (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) Uudellamaalla Suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen

30 Yhteenveto Maakuntakaava on yksi aluekehittämisen väline Tavoitteena yhä strategisempi maakuntakaava Laajan työssäkäyntialueen samanaikainen tarkastelu Keskustelun herättäjä seudullisissa kysymyksissä Mahdollisuus yhteisen tahtotilan muodostamiseen Laaja, lakisääteinen vuorovaikutus Heikkous: liitolla ei toteuttamisen välineitä Seuranta ja toteuttamisen edistäminen tärkeää Haasteena maakuntakaavan ajantasaisuus Prosessin hitaus, pitäisi pystyä nopeaan reagointiin Maakuntakaavoituksen asemaa ei tunnisteta Tasapainoilua kuntien edunvalvonnan välissä Kaavoituksen toimintaympäristö muutoksessa: aluehallinnon uudistus ja lakimuutokset maakuntakaavaa kehitettävä vastaamaan haasteisiin

31 Maakuntakaavojen karttapalvelu - Kaikille avoin karttapalvelu - Palvelu on tehty esittelemään Uudenmaan liiton maakuntakaavoja - Palvelee sekä kuntia että yksityisiä henkilöitä - Palvelussa voidaan antaa nähtävillä olevasta kaavasta palautetta - perustuu ArcGIS serverillä julkaistuihin karttapalveluihin - Palvelu on tehty HTML5 pohjaisena Karttakeskuksen toimesta

32 Maakuntakaavojen karttapalvelu

33 4. Vaihemaakuntakaavan sisältö Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne Kulttuuriympäristöt

34 Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaava täydentää 2. vaihemaakuntakaavaa mm. viherrakenteen osalta Aikatähtäin vuodessa 2040 Päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle Täydentää ja tarkentaa edellisten kaavojen esittämää tulevaisuuden kuvaa Ollut lausunnoilla alkuvuodesta 2016, seuraavaksi lausuntojen käsittely ja kaavaehdotuksen tarkistaminen ja nähtäville marras-joulukuussa 2016 Internet aava

35 Tuulivoima Sisältö ja rajaus: Tarkastelussa maa- ja merialueet Tuulivoimaselvitys laadittu Tuulivoima käsitellään kaavassa mikäli selvityksessä löytyy maakunnallisesti potentiaalisia tuulivoima-alueita KAAVAN TEEMAT Kärkitavoitteet: Osoittaa tuulivoimalle soveltuvat maakunnallisesti merkittävät alueet maa- ja merialueilta Edistää tuulivoimarakentamista maakuntakaavalla

36 Viherrakenne Sisältö ja rajaus: Viherrakenne kokonaisuutena Luonnon monimuotoisuus Ekologinen verkosto Virkistysverkosto Luonnonvarat osin, mm. maa- ja metsätalous, pohjavedet KAAVAN TEEMAT Kärkitavoitteet: Parantaa ekosysteemipalveluiden tarjontaa Turvata luonnon monimuotoisuus, niin että ekologisen verkoston ydinalueet ovat yhtenäisiä ja että riittävät yhteydet alueiden välillä säilyvät Varmistaa yhtenäinen, riittävä ja hyvin saavutettava maakunnallinen virkistysalueverkosto Edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja niihin tukeutuvaa elinkeinotoimintaa

37 Kulttuuriympäristöt KAAVAN TEEMAT Sisältö ja rajaus: Kulttuuriympäristöihin sisältyy: rakennusperintöä ja maisema-alueita Maakuntakaavassa käsitellään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä Pohjana valmistunut kulttuuriympäristöjen selvitys Missä maat on mainiommat Kärkitavoitteet: Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja -reitit tunnetaan Merkittävien kulttuuriympäristöjen tärkeät ominaispiirteet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa

38 Maakuntakaavan selvitykset Kaavan taustaksi laaditaan paljon selvityksiä Esim. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan on laadittu n. 40 taustaselvitystä, osin omana työnä ja osin konsulttitoimeksiantoina Selvitykset laaditaan usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Tavoitteena että selvityksiä voidaan maakuntakaavan lisäksi hyödyntää myös kuntien käyttöön

39 Selvitysten perusteena: Maankäyttö- ja rakennuslaki 3. Luku, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet + 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

40 Uudenmaan kulttuuriympäristöt 4. vaihemaakuntakaavassa

41 Kulttuuriympäristö = maisemaalueet rakennusperintö muinaisjäännökset Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet, rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sekä muinaisjäännökset Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Lisäksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteet, kansalliset kaupunkipuistot ja valtakunnallinen maisemanhoitoalue

42 Kulttuuriympäristöselvityksen menetelmä Kokonaiskuva Uudenmaan maisemasta ja asutuksen kehityksestä Seudulliset ominaispiirteet: Maisema ja kulttuuriympäristöt Seudulliset kulttuuriympäristötyöpajat ja asiantuntijaryhmät Ominaispiirteitä kuvastavat alueet Kunnat, museot, ELY, liitto

43 44 Maisema-analyysit..

44 Maisemahistoriaselvitys Julkaisu: Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan paikkatietoaineistot, 2011

45 Uudenmaan kulttuuriympäristöseudut Uudenmaan Uudenmaan liitto // Nylands liitto // Nylands förbund förbund // Helsinki-Uusimaa // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council

46 Julkaisu: Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, 2012 päivitys 2016

47

48

49

50 Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Selvityksessä kuvaillaan maiseman häiriöitä ja niiden syntymistä yleisellä tasolla. Lisäksi arvioidaan häiriöiden pysyvyyttä, korjattavuutta ja erityyppisten maisemien kykyä kestää muutoksia. Perustuu maastokäynteihin Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla, julkaistuihin ohjeistuksiin ja aiempiin selvityksiin Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

51

52 Maisemaopas Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ProAgria Etelä-Suomi ry / MKN maisemapalvelut: Auli Hirvonen, Katriina Koski ja Jutta Ahro laativat oppaat Ympäristöministeriö rahoittaa oppaan yleisen osan Lisäksi Uudenmaan ja Hämeen liitot osallistuvat oppaan sisällön testaamiseen pilottialueilla (Porkkala, Vanajaveden laakso ja Loimijokilaakso) Porkkalan maisemaopas on käytännöllinen työväline, jossa käydään läpi niin alueen asukkaille kuin kaavoittajille alueen arvoja, ominais- ja erityispiirteitä ja miten ne tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa ja käytössä.

53 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ovat vakiintuneet osaksi suomalaista alueidenkäytön suunnittelua sekä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tärkeiksi identiteettitekijöiksi. Maiseman muuttuminen kuuluu sen luonteeseen. Kulttuurimaisemaan kohdistuvan maankäytön suunnittelun haasteena on löytää tasapaino ympäristön säilymisen ja kehityksen välillä.

54

55 Selvitystulos 4. vaihemaakuntakaavan kartalla

56 Tuulivoima

57 Tuulivoima - kulttuuriympäristöt Tuulivoimalat muuttavat aina maisemaa Maakuntakaavan mahdollistamat tuulivoimalat näkyvät joillekin maiseman tai kulttuuriympäristön valtakunnallisille ja maakunnallisille arvokohteille Kaavaratkaisuun valituilla tuulivoima-alueilla ei kuitenkaan merkittäviä haitallisia maisemaan tai kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia Laajat aluevaraukset mahdollistavat monia sijoitusratkaisuja tarkemmassa suunnitteluvaiheessa Tuulivoimalat voivat tuoda myös maisemalle lisäarvoa

58 Övre Rikeby Malmgårdin kartano, RKY 2009 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Röjsjö Malmgårdin kartano, RKY 2009 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pohja pohjoinen Fiskarin-Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Porvoon merialue Söderskärin majakka (Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat), RKY 2009

59 Kaavaehdotuksen tuulivoima-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoiman maisemavaikutukset merkittäviä

60 Viherrakenne

61 Viherrakenteen selvityksiä - EkoUuma (SYKE) - Zonation (HY) - Virkistysverkosto (osin SYKE) - Ekologinen verkosto - Suojelualueet - Maastotyöt maakunnallisten luontoarvon selvittämiseksi Metsät: MLY-alueet itäpuolelle - Pohjavedet ja geologiset muodostumat - Viherkehä (diplomityö) - Merialueiden kartasto

62 Helsingin seudun viherkehä Mahdollisuuksien toimintaympäristö Maisema-arkkitehtuurin diplomityö Elise Lohman 2015

63 VIHERKEHÄN SIJAINTI JA TARVE Helsingin seudun viherkehä on Helsingin metropolialueen ympärille sijoittuva rakentamaton vyöhyke Viherkehän tarve perustuu Helsingin seudulla lähinnä poikittaisten viheryhteyksien turvaamiseen sekä alueen virkistyskäytön levittämiseen. - Viherkehän käyttöpaine kohdistuu nykyään pistemäisesti etenkin Nuuksion alueelle Tällä hetkellä viherkehän alueen ongelmiksi nähdään erityisesti kaupunkiseudun vahvojen kasvusuuntien viheryhteyksiä halkova vaikutus. - Seudullisten kasvukäytävien nähdään toisaalta edistävän kaupunkirakenteen tiivistymistä Selvitykseen voi tutustua laajemmin osoitteessa:

64 Viherkehän erilaisten mahdollisuuksien osoittaminen.

65 Viherkehän osoittaminen ymmärrettävällä ja helposti hahmotettavalla tavalla. Viherkehän jaksojen erilaisten profiilien korostaminen.

66 4. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi, Uudenmaan liiton sisäinen arviointi Arviointi suhteessa: MRA 1 VAT Voimassa olevat kaavat Merkintäkohtaiset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Natura Oikeusvaikutukset Tavoitteet

67 Ulkoinen arviointi Ulkoinen asiantuntijaraati arvioi 4. vaihemaakuntakaavan ja aiempien vahvistettujen maakuntakaavojen kokonaisuutta Asiantuntijaraati tuo kiinnostavuutta ja tärkeitä ulkopuolisia näkökulmia kaavatyöhön Tuloksia hyödynnetään osana kaavan laadintaa, viestintää ja vuorovaikutusta sekä seuraavan kaavan ohjelmointia (kokonaismaakuntakaava) Asiantuntijaraati: Prof. Marketta Kyttä / Aalto-yliopisto (kulttuuriympäristöt) Prof. Jari Niemelä / Helsingin yliopisto (viherrakenne ja ekosysteemipalvelut) Prof. Jorma Mäntynen / Tampereen Teknillinen yliopisto (elinkeinoelämä ja logistiikka) Tutkijatohtori Eeva Säynäjoki / Aalto-yliopisto (hiilineutraalius ja tuulivoima) etta_kytta_tunnista_vaali_hyodynna_uudenmaan_kulttuuriympariston_su untaviivat blog

68 Maakuntakaavan toteutusta

69 Lausunnot Maakuntaliiton ja kuntien tiivis yhteistyö aluesuunnittelussa Maakuntakaavan valmistelussa kuntien kaavatilanne ja keskeiset maankäytön kehittämisen kysymykset käydään kuntakohtaisesti läpi Kaavojen toteutumista seurataan mm. liiton kuntakaavoista antamien lausuntojen yhteydessä ja seurantaraportein Vuosittain liitto antaa maankäyttöön liittyvää lausuntoa lausunnoilla olleiden /olevien kuntakaavojen perusteella voidaan arvioida kuntakaavoituksen kohdentuvan pääsääntöisesti maakuntakaavojen mukaisille alueille ja siten toteuttavan maakuntakaavoja

70 Esim.lausunnosta Maakuntakaava ohjaa alueen suunnittelua, koska suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uudenmaan liitto katsoo, että asemakaavan tavoite tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on hyvä ja maakuntakaavan mukainen.

71 Esim.lausunnosta Uudenmaan liitto toteaa, että ranta-asemakaavaa varten tehtyjen luonto-, maisema- ja rakennusperintöä koskevien selvitysten johtopäätökset tulee tutkia ja soveltaa paremmin kaavaratkaisussa.

72 Uudenmaan Kulttuuriympäristöt lue lisää: mm. Kulttuuriympäristöselvitykset Kulttuuriympäristön artikkelisarjat: Ihmiset kulttuuriympäristöjen vaalijoina 2015 ja kartanomiljööt

73 Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI