Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava

Transkriptio

1 MHS 7/2016 Asia nr 100 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen tiivistelmät ja lausuntoja koskevat vastineet Maakuntahallitus

2 SISÄLLYS Askolan, Myrskylän, Pukkilan ja Pornaisten kunnat... 1 Espoon kaupunki... 3 Hangon kaupunki... 9 Helsingin kaupunki Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Karkkilan kaupunki Keravan kaupunki Kirkkonummen kunta Lapinjärven kunta Lohjan kaupunki Loviisan kaupunki Mäntsälän kunta Nurmijärven kunta Porvoon kaupunki Raaseporin kaupunki Sipoon kunta Siuntion kunta Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Vihdin kunta Riihimäen kaupunki Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Päijät-Hämeen liitto... 75

3 Pirkanmaan liitto Etelä-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Savon liitto HSL (Helsingin seudun liikenne) HSY (Helsingin seudun ympäristö) KUUMA-seutu Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Puolustusministeriö Ympäristöministeriö Sisäministeriö Museovirasto Maakuntamuseo, Porvoon museo/itä-uudenmaan maakuntamuseo Maakuntamuseo, Helsingin kaupunginmuseo/keski-uudenmaan maakuntamuseo Maakuntamuseo, Lahden museo/päijät-hämeen maakuntamuseo Maakuntamuseo, Tammisaaren museo/länsi-uudenmaan maakuntamuseo Espoon kaupunginmuseo logistiikkarykmentti Uudenmaan ELY-keskus Liikennevirasto Finavia Oyj Trafi (Liikenteen turvallisuusvirasto) Suomen metsäkeskus, eteläinen palvelualue Metsähallitus MTK / MTK:n metsälinja Eteläinen metsäreviiri

4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Geologian tutkimuskeskus MTK-Uusimaa Nylands Svenska Producentförbund Suomen luonnonsuojeluliitto Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry, porvoon seudun lintuyhdistys ry ja Birdlife Suomi ry Suomen riistakeskus, Uusimaa Luonnonvarakeskus Kauppakamari, Helsingin seudun Kauppakamari, Riihimäen - Hyvinkään Logistiikkayritysten liitto Limowa ry Helsingin satama Gasum Oy

5 ASKOLAN, MYRSKYLÄN, PUKKILAN JA PORNAISTEN KUNNAT Lausunnon keskeinen sisältö tiivistettynä Vastine Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksille tulee saada jatke tärkeään Turku-Pietaripääväylään. Itä-Uudellemaalle tulee tehdä etelä- ja pohjoisosiin itä-länsisuuntaiset yhteydet joko uusina teinä tai vanhoihin tukeutuen. Seuraavia teitä ja liittymiä, jotka ovat tärkeitä työssäkäyntiväyliä tulee parantaa: Askola: Monninkylän risteys; Askola - Pukkila -tie (1635) Myrskylä: -Myrskylä - Koskenkylä -tie (167) Pornainen: Pornainen - Nikkilä - tie (1494); Pornainen - Porvoo -tie (1492) Itä-Uudenmaan metsäalueisiin, luonnonnähtavyyksiin ja kulttuurimaisemiin tukeutuen tulee Itä-Uudellamaalla kehittää vaihtoehtoista, luonnonmukaista asumista. Tulee myös parantaa luontomatkailun, matkailun, loma-asumisen ja ryhmäpuutarha-asumisen edellytyksiä. Itä-Uusimaa olisi erinomainen paikka kestävän kehityksen mukaiselle koerakentamiselle ja kehittelylle, jossa asumista ja työpaikkoja yhdistetään. Turku-Pietari -yhteyteen liittyvät Uudellemaalle sijoittuvat väylät on käsitelty voimassa olevissa Uudenmaan maakuntakaavoissa. 4. vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä liikenneväyliä muiden kuin logistiikan kannalta tärkeiden tieyhteyksien osalta. Lausunnossa mainittujen teiden ja liittymien parannustoimenpiteistä vastaavat tieviranomaiset. Helsingin seudun ulkopuolisia alueita koskeva kehittämissuositus mahdollistaa lausunnossa esitetyn asumiseen ja matkailuun liittyvän paikallisesti merkittävän rakentamisen ja kehittämisen. Toimenpiteistä päättävät kunnat. LUO-alueiden merkinnät tulee tarkastella maastokäyntien perusteella. Maakuntakaavassa tulee selvittää, onko Lahankosken alue ymparistöineen Pornaisten kunnassa soveltuva LUO-alueeksi. Maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen LUO-alueiden keskeisin tavoite on tuoda yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja viranomaistoiminnalle tieto alueilta tunnistetuista luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä erityisistä luonnonarvoista. Kaavaprosessin aikana on jäänyt laajasta vuorovaikutuksesta ja kaavaratkaisun edelleen tarkentamisesta huolimatta avoimeksi merkittäviä kysymyksiä liittyen erityisesti viranomaisten edellytyksiin edistää maakuntakaavan toteuttamista, maanomistajiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä myös käytetyn menetelmän riittävyyteen ainoana LUO-merkinnän lähtökohtana. Koska lausunnolla olleella kaavaratkaisulla ei voida katsoa saavutettavan riittävän voimakasta ja tulkinnaltaan selkeää ohjausta suhteessa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja viranomaistoimintaan on perusteltua poistaa LUO-alueet nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta. LUO-alueiden lähtökohtana olleen Zonation-menetelmän tuottama ruutupohjainen aineisto kuvauskortteineen siirretään kaavan tausta-aineistoksi. Taustaaineistona ei sillä ole oikeusvaikutuksia. Menetelmällä saatujen laajojen, koko maakunnan kattavien tuloksien käyttö kuntien, muiden viranomaisten ja osallisten toiminnassa mahdollistetaan antamalla tulokset liiton toimesta avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Koska LUO-alueita ei esitetä nähtäville asetettavassa maakuntakaavaehdotuksessa, ei lausunnossa LUO-alueista lausuttu edellytä tarkempaa vastinetta. 1

6 Maakuntakaavan MLY-aluetta koskeva suunnittelumääräys on sisällöltään yhteneväinen lausunnossa esitetyn kanssa. Suunnittelumääräyksessä todetaan seuraavaa: "Alueen MLY-alueiden suunnittelussa on turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen suunnittelussa on turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja toiminta- ja kehittämisedellytykset ja alueiden pirstomista on pyrittävä välttämään. kehittämisedellytykset. Alueen säilyminen yhtenäisenä on turvattava välttämällä aueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä tai pitkäkestoisia liikkumisesteitä." Kaavakarttaluonnokscssa on esitetty vaillinaisesti Askolan Monninkylän teollisuusalue, joka on Monninkyläntien (1635) molemmin puolin. Kartalta puuttuu myös Pukkilan Torpin yritysalue (teollisuustyöpaikkaalue), joka on erikoiskuljetusreitin (tie 162) varrella. 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään teollisuusalueita ainoastaan satamatoimintoihin liittyen. Voimassa olevan maakuntakaavan teollisuusalueen suunnittelumääräystä täydennetään ja esitetään, että uusi määräys korvaa voimassa olevan maakuntakaavan vastaavan määräyksen. Ehdotettu muutos ei vaikuta esitettyjen aluevarausten laajuuteen. Toimenpiteet: Poistetaan LUO-alueet nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Päätösesitys: Maakuntahallitus päättää hyväksyä lausuntoa koskevan vastineen. 2

7 ESPOON KAUPUNKI Lausunnon keskeinen sisältö tiivistettynä Espoon elinkeino- ja innovaatiotoiminnan painopistealueita ovat raidevyöhykkeisiin tukeutuvat kasvu- ja kehityskäytävät. Näillä alueilla erityisesti keskusta- ja kaupan toimintojen kehittyminen tulee turvata maakuntakaavatasolla. Teemaa toivotaan avattavaksi kokonaismaakuntakaavan yhteydessä, erityisesti kaupan mitoitus ja keskustatoimintojen laajuus tulisi käsitellä. Kokonaiskaava tulisi valmistella tiiviissä yhteistyössä erityisesti metropolialueen kuntien kanssa. Voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet mahdollistavat muutoin elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen Espoossa. Vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimisen aikana tarkentuvat lisäksi mm. Länsiradan kasvu- ja kehityskäytävän elinkeinotoiminnat ja niiden sijoittuminen, joten seudullisesti merkittävät toiminnat voidaan esittää seuraavassa valmisteluun tulevassa kokonaiskaavassa. Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen suunnittelumääräyksen tarkistaminen on linjassa Espoon Saariston osayleiskaavan tavoitteiden kanssa ja tukee matkailuelinkeinojen kehittämistä ja siten saariston vetovoimaisuutta. Esitetään tämä pohjalta, että Korkeasaaren ja Stora Herröön maankäyttö säilytetään maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti virkistysalueena. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu Espooseen logistiikalle ja logistiikkaintensiiviselle teollisuudelle logistiikka-aluemerkinnällä varattuja alueita. Uudenmaan 2. maakuntakaavassa on vahvistettu työpaikka alue Espoossa Kulmakorven alueelle, joka mahdollistaa maakuntakaavaehdotuksessa osoitettuja logistiikka-alueita pienemmän logistiikkakeskuksen toteutumisen alueelle. Vastine Raidevyöhykkeisiin tukeutuvat kasvu- ja kehityskäytävät on mahdollista ottaa huomioon tulevassa maakuntakaavoituksessa. Korkeasaari ja Stora Herrö säilytetään maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti virkistysalueena. Raskaan liikenteen levähdysalueita ei osoiteta maakuntakaavaehdotuksessa, vaan asia tulee ratkaistavaksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Espoolla on edellytyksiä tarjota tilaa toimijoille taukopaikkojen kehittämiseksi kuljetusten tehokkuuden lisäämiseksi Kulmakorven alueelle, joka on osoitettu uudeksi taukopaikka-alueeksi ELYkeskuksen raportissa Raskaanliikenteen taukopaikat Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Tie- ja katuyhteyksiin 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan muutoksia ohjeeilisilla Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksillä, joilla ei ole vaikutusta Espoon liikenneoloihin. Logistiikan kannalta merkittäviä yhteyksiä Espoossa ovat Turunväylän ja Kehä 111:n tieyhteydet. 3

8 Espoon merialueelta on maakuntakaavan selvitysten perusteella kartoitettu tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, jotka on jouduttu sulkemaan pois Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saatujen lausuntojen vuoksi. Pitkän aikajänteen takia maakuntakaavassa tulisi mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen mikäli esim. teknologian kehittyminen mahdollistaa tutkavaikutusten poistamisen. Samoin mantereelle soveltuvia tuulivoimakokonaisuuksia tulisi tarkastella väljemmin kriteerein, jotta esimerkiksi yksittäinen rakennus ei rajoita tuulivoiman tuotannolle soveltuvien alueiden valintaa kohtuuttomasti. Maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon rajaksi asetettu 10 tuulivoimalaa vaikuttaa soveltuvalta Espoon manneralueille. Espoon merialueilla voisi olla potentiaalia suurempiin tuulivoimapuistoihin, joten asetettu raja tuntuu pieneltä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Uudellemaalle tulisi mahdollistaa useampia teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoja. Tuulivoima-alueiden valinnan kriteerit sekä maa- että merialueilla perustuvat useisiin viranomaisten laatimiin ohjeistuksiin ja muun muassa puolustusvoimien tutkavalvonnan toimintaedellytyksiin. Kriteereitä on mahdollista myöhemmin tarkistaa olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Maakuntakaavan tehtävä on turvata edellytykset useille eri toiminnoille. 10 tuulivoimalan alaraja perustuu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa oppaassa mainittuun maakunnallisen tuulivoima-alueen alarajaan, joka on 8-10 voimalaa, sekä YVA-lain mukaiseen vaikutusten arvioinnin soveltamiseen. Sitä on käytetty myös useissa muissa maakunnissa maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon alarajana. Uudenmaan tuulivoimaan liittyvissä selvityksissä ei ole ilmennyt edellytyksiä osoittaa maakunnallisia tuulivoima-alueita Espoon merialueille muun muassa Puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamisesta johtuen. Mikäli maakunnallisen tuulipuiston toteuttamisedellytykset Espoon merialueella olennaisesti muuttuvat, on ne mahdollista ottaa huomioon tulevassa maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään kaikki ne teollisen kokoluokan tuulivoima-alueet, jotka tehdyt selvitykset osoittavat mahdollisiksi toteuttaa kaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä. Pidetään hyvänä tehtyjä tarkastuksia virkistysalueen rajaukseen Lommilan jo rakennetulla Maakuntakaavan tehtävä on tarkentua yksityiskohtaisemmassa alueella, mutta toivotaan kaavaluonnoksen mukaisia tarkistuksia alueiden rajauksiin jo suunnittelussa, jonka yhteydessä on mahdollista muuttaa ja tarkentaa maakuntakaavassa rakentuneiden alueiden osalta muillekin virkistysalueille. Koska kaavaa tulkitaan usein esitettyjä aluevarauksia. Maakuntakaavan tulkintaan liittyy virkistysalueiden osalta jo suorana aluevarauskaavana on tarkennukset syytä tehdä väärinymmärrysten välttämiseksi rakentuneiden alueiden huomioon ottaminen. Kaavamääräyksen muuttamiseen ei ole sekä kirjattava kaavamääräykseen tai selostukseen ohjeistus tulkinnasta strategisuutta perusteluita, mutta selostusta voidaan täydentää tulkinnan selkeyttämiseksi. koskien. Esitetään, että Pentalan ja Rövargrudetin saarten merkitys virkistysalueena tarkistetaan. Saariston osayleiskaavan tavoitteena on ollut kehittää Pentalan saarta tärkeänä ulkoilusaarena. Rövargrundet sen sijaan on yksi Espoon olemassa olevista ulkoilusaarista. Pentalan saari on perusteltua osoittaa virkistysalueeksi. Rövargrundetin saarta ei esitetä virkistysalueena, koska nähtäville asetettavaa kaavehdotusta koskevan suunnitteluperiaatteen mukaisesti alle viiden hehtaarin virkistysalueita ei osoiteta kaavassa. Keskeinen perustelu ratkaisulle on, etteivät alle viiden hehtaarin alueet kooltaan tai kulutuskestävyydeltään sovellu niin tehokkaaseen virkistyskäyttöön kuin maakunnallisilta virkistysalueilta voidaan edellyttää. Pienialaiset virkistysalueet soveltuvat ensisijaisesti paikalliseen virkistyskäyttöön. Rövargrundet osoitetaan kaavan valkoisena alueena. 4

9 Westendin edustan saarien (Varsasaari, Tvijälp, Småholm) maakuntakaavaehdotuksen maankäyttö ja suunnittelumääräykset eivät ole riittävän yksiselitteisesti linjassa Saariston osayleiskaavan tavoitteiden kanssa, joiden pitäisi mahdollistaa saarten kehittämisen lomaasumiseen ja matkailun kannalta tarpeelliseen rakentamiseen. Esitämme saarten merkitsemistä maakuntakaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti valkoisina alueina. Maakuntakaavan virkistysaluemerkintä on maankäyttö ja rakennuslain 33 :n ehdollisesta rakentamisrajoituksesta huolimatta yleispiirteinen aluevaraus, joka tarkentuu ykstyiskohtaisemmassa suunnittelussa. Virkistysalueelle voidaan sijoittaa osin pääkäyttötarkoitusta rajoittavia toimintoja ja niihin liittyviä rakenteita ja rakennuksia. Osa virkistysalueesta voi olla muuta kuin yleistä virkistystä varten, mutta toiminnan tulee tukea pääkäyttötarkoitusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava, että pääkäyttötarkoitus ei vaarannu ja että virkistyskäyttöalueet ovat pääsääntöisesti yleisen virkistyksen käytössä. Tämä edellyttää, ettei kuntakaavoituksessa osoiteta saarille pysyvää asutusta. Lausunnossa esitetyt Westendin edustan saaret ovat voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Ottaen huomioon edellä esitetty pysyvää asutusta koskeva ehto, ei maakuntakaavan ja saariston osayleiskaavan tavoitteiden välillä ole sellaista ristiriitaa, mikä edellyttäisi Varsasaaren ja Tvijälpin saarille osoitetun virkistysaluevarauksen poistamista. Småholmin saarta ei esitetä virkistysalueena, koska nähtäville asetettavaa kaavehdotusta koskevan suunnitteluperiaatteen mukaisesti alle viiden hehtaarin virkistysalueita ei osoiteta kaavassa. Keskeinen perustelu ratkaisulle on, etteivät alle viiden hehtaarin alueet kooltaan tai kulutuskestävyydeltään sovellu niin tehokkaaseen virkistyskäyttöön kuin maakunnallisilta virkistysalueilta voidaan edellyttää. Pienialaiset virkistysalueet soveltuvat ensisijaisesti paikalliseen virkistyskäyttöön. Småholm osoitetaan kaavan valkoisena alueena. 5

10 Espoon kaupunki pitää hyvänä viheryhteystarpeen lisäämistä Bodomjärven eteläpuolelle, mutta sen lisäksi muutkin aiemmin esille nostetut muutosehdotukset viheryhteystarpeisiin olisi hyvä ottaa huomioon kaavakartassa. Espoonkartanon pohjoispuolinen viheryhteystarvemerkintä tulisi sijoittaa asemanseudun kehittämisalueen ulkopuolelle. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista osoittaa kaavakartassa viheryhteystarve Teirinsuo-Vitmossenin alueelta länteen Kirkkonummen rajalle ja yhdistää siten Espoon alueet Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja -verkostoon. Espoon rantaraitti on pääosin merkitty kaavakarttaan viheryhteystarpeena ja sen voisi merkitä viheryhteystarvemerkinnällä koko matkaltaan, myös Keilaniemen, Otaniemen ja Laajalahden alueella sekä Espoonlahdella. Viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä, joka osoittaa yhteyden likimääräisen sijainnin. Maakuntakaavan toteutuminen edellyttää, että viheryhteystarve voidaan ratkaista yhteyden koko pituudelta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tavalla, joka turvaa yhteyden toimivuuden sekä virkistyskäytön että ekologisen yhteyden kannalta. Myös raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue on kehittämisperiaatemerkintä, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkintöjen luonteesta johtuen ei niiden tarkkaa sijaintia ole tarpeen ja mahdollista osoittaa maakuntakaavassa. Näin ollen viheryhteystarve ja asemanseudun kehittämisalue on mahdollista yhteensovittaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että merkinnät eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Espoonkartanon pohjoispuolista viheryhteystarvemerkintää ei ole tarpeen sijoittaa kaavakartalla kokonaan asemanseudun kehittämisalueen ulkopuolelle. Maakunnallisen ekologisen verkoston toimivuuden kannalta on perusteltua osoittaa uusi viheryhteystarve yhdistämään lausunnossa mainittuja Espoon ja Kirkkonummen välisiä virkistysalueita Loojärven ja Halujärven alueiden kautta. Suurin osa Espoon rantaraitista on osoitettu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa. On perusteltua täydentää reittiä osoittamalla viheryhteystarvemerkintä Otaniemen, Keilaniemen ja Laajalahden alueille. Laajalahden suojelualueen kohdalla yhteyttä ei ole perusteltua osoittaa, sillä luonnonsuojelualue -merkintä turvaa viheryhteyden jatkuvuuden. Espoonlahden osalta ei katsota olevan tarvetta viheryhteystarvemerkinnän tarkistukseen. Kuntakaavoituksen kannalta olisi tarkoituksenmukaista tarkastella viheryhteyksiä jo maakuntakaavoituksen yhteydessä erikseen ekologisista ja virkistyksellisistä näkökulmista ja esimerkiksi liitekartassa eriteltäisiin kunkin viheryhteyden painotukset. Maakuntakaavavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Viheryhteydellä osoitetaan alueelle kohdistuva alueiden käytön periaate, jonka alueellinen ulottuvuus osoitetaan vain merkinnän pituussuunnassa. Yhteyden tarkka sijainti ja leveys maastossa jäävät yksityiskohtaisemman suunnittelun ratkaistaviksi. Periaatteellisen luonteensa vuoksi ei viheryhteystarve ole merkintänä kannanotto tarvittavista aluetarpeista. Siksi merkintä esitetään koko kaava-alueella samanlaisena, vaikka jokainen merkintä toteutuu yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta yksityiskohdiltaan erilaisena. Yhteyksiä on perusteltua tarkastella maakuntatasolla toiminnalliselta kannalta. Toiminnot, jotka halutaan turvata liittyvät aina sekä ihmisten mahdollisuuksiin käyttää yhteyttä virkistykseen ja eläinten mahdollisuuksiin siirtyä sopivien elinympäristöjen välillä. Eläinten liikkumismahdollisuus koskee kaikkia eliöitä, ja on tiiviisti rakennetuilla alueilla osa kaupunkiekologiaa. Virkistyskäytön ja ekologisuuden keskinäinen painoarvo vaihtelee suuresti eri osissa maakuntaa, mutta molemmat näkökulmat ovat aina mukana. Maakuntakaavan suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon aina sekä virkistyksellisen että ekologisen näkökulman, mutta antaa yksityiskohtaisemmalle suunnitellulle riittävän mahdollisuuden toteuttaa yhteys ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana ja viheryhteydelle kaavassa annettu tavoite ja merkintä eivät anna tarvetta esittää viheryhteyksiä pelkästään joko virkistyksellisenä tai ekologisena yhteytenä. 6

11 Mikäli voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti Klaukkalasta etelään on seudullisesti tärkeä, olisi se hyvä osoittaa jatkuvaksi Espoon sisäisiin viheralueisiin ja niiden reitistöihin. Espoon kaupunki esittää luo-alueiden siirtämistä kaavakartalta liiteaineistoksi. Espoon kaupungilla on vireillä kaavahankkeita Velskolassa ja Kunnarlassa, missä esitetyille LUO-alueille kohdistuu kyläalueiden kehittämistarpeita, eikä näiden alueiden kehittämistä ei tulisi tarpeettomasti vaikeuttaa maakuntakaavamerkinnöillä. LUO-kohdekorttien aineistojen avaaminen kuntakäyttöön helpottaisi alueiden erityisarvojen huomioon ottamista kuntakaavoituksessa ja toimisi myös esitettyä liitekarttaa selventävänä dokumenttina. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti Klaukkalasta etelään on seudullisesti tärkeä. Koska merkintä on ohjeellinen ja osoittaa riittävän kytkeytyvyyden Espoon sisäisiin viheralueisiin erityisesti Nuuksion alueelle, ei ole tarvetta tehdä merkintään lausunnossa esitettyä muutosta. Maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen LUO-alueiden keskeisin tavoite on tuoda yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja viranomaistoiminnalle tieto alueilta tunnistetuista luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä erityisistä luonnonarvoista. Kaavaprosessin aikana on jäänyt laajasta vuorovaikutuksesta ja kaavaratkaisun edelleen tarkentamisesta huolimatta avoimeksi merkittäviä kysymyksiä liittyen erityisesti viranomaisten edellytyksiin edistää maakuntakaavan toteuttamista, maanomistajiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä myös käytetyn menetelmän riittävyyteen ainoana LUO-merkinnän lähtökohtana. Koska lausunnolla olleella kaavaratkaisulla ei voida katsoa saavutettavan riittävän voimakasta ja tulkinnaltaan selkeää ohjausta suhteessa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja viranomaistoimintaan on perusteltua poistaa LUO-alueet nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta. LUO-alueiden lähtökohtana olleen Zonation-menetelmän tuottama ruutupohjainen aineisto kuvauskortteineen siirretään kaavan tausta-aineistoksi. Taustaaineistona ei sillä ole oikeusvaikutuksia. Menetelmällä saatujen laajojen, koko maakunnan kattavien tuloksien käyttö kuntien, muiden viranomaisten ja osallisten toiminnassa mahdollistetaan antamalla tulokset liiton toimesta avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Koska LUO-alueita ei esitetä nähtäville asetettavassa maakuntakaavaehdotuksessa, ei lausunnossa LUO-alueista lausuttu edellytä tarkempaa vastinetta. 4. vaihemaakuntakaava on strategisuuden tavoitteestaan huolimatta osittain varsin tarkka ja vain osittain strateginen. Strategisuuden tueksi tulisi tulkintaa koskevaa sisältöä lisätä kaava-aineistossa joko kaavamääräyksiin tai selostukseen, jos kaavakarttaa ei katsota perustelluksi muuttaa strategisempaan suuntaan. Lausunnolla ollutta 4. vaihemaakuntakaavakarttaa tai kaavamääräyksiä ei ole perusteltua muuttaa strategisempaan suuntaan. Lausunnossa viitattuun strategisuuteen liittyvä tulkinta sisältyy kaavaselostukseen. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue -suunnittelumääräys on korvattu Raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräys koskee uudella suunnittelumääräyksellä. Uuden suunnittelumääräyksen tulisi koskea Histassa vain aina koko aluetta, näin myös Histan alueella. Vastaanvanlainen tulkinta koskee kaikkia Tiivistettävä alue -kaavamerkintää, ei Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen muitakin voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja raideliikenteeseen tukeutuvia alue -merkintää, koska Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue on paljon taajamatoimintojen alueita. Huolimatta Histan alueen laajuudesta, ei ole perusteita poiketa laajempi kuin asemanseutu. suunnittelumääräyksen alueellisesta kattavuudesta. Tiivistettävän alueen kaavamerkintä tulisi lisätä Forsbacka-Mynttilän alueelle. Taajamatoimintojen alueita ja niihin liittyviä merkintöjä käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa ainoastaan Malmin, Ristikydön ja Palopuron alueiden osalta. Mainittujen alueiden käsittely perustuu maakuntahallituksen päätökseen. Forsbacka- Mynttilä on 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueena. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. Tiivistettävien alueiden määrittely kuuluu kyseiseen suunnitteluvaiheeseen. 7

12 Toimenpiteet: Poistetaan LUO-alueet nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta. Osoitetaan Espoon rantaraittia viheryhteystarvemerkinnällä Otaniemen, Keilaniemen ja Laajalahden alueille. Osoitetaan viheryhteystarve yhdistämään Espoon ja Kirkkonummen välisiä virkistysalueita Loojärven ja Halujärven alueiden kautta. Osoitetaan Pentalan saari virkistysalueena. Poistetaan alle viiden hehtaarin virkistysalueet kaavaehdotuksesta. Täydennetään kaavaselostusta virkistysalueiden tulkinnan osalta. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Päätösesitys: Maakuntahallitus päättää hyväksyä lausuntoa koskevan vastineen. 8

13 HANGON KAUPUNKI Lausunnon keskeinen sisältö tiivistettynä Vastine Viitaten lausuntoonsa maakuntakaavan luonnoksesta Hangon kaupunki toteaa, etta sen antama lausunto on huomioitu silta osin, että - Hangon satamat ja laivaväylät on merkitty nyt asianmukaisesti - Kansallisten kaupunkipuistojen rajaukset on päädytty merkitsemaan varsinaiselle kaavakartalle - Paikallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuville alueille on annettu koko kaava-aluetta koskeva suunnittelusuositus Lausunnoilla olleessa kaavaehdotuksessa esitettiin kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät satamat kohdemerkinnällä lukuun ottamatta Vuosaaren satamaa. Merkintätapaa lausuntoaineistossa oli muutettu pääosin sen mukaan, mitä aluevarauksia satamien ympäristöissä on osoitettu. Hangon Ulko- ja Länsisatamat oli lausuntoaineistossa esitetty kohdemerkinnällä ja taajamatoimintoejn alueen merkinnällä. Maakuntakaavassa osoitettavien satamien merkitsemistapoja on arvioitu uudelleen lausuntokierroksen jälkeen. Hangon satamien (Ulko- ja Länsisatama) liikennealueille sijoittuu kansainvälisiä, koko Suomen kannalta merkittäviä logistiikkaan liittyviä toimintoja, jotka vaativat suuria pinta-aloja ja yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Perusteluna aluevarausmerkintätavalle on myös tarve erottaa liikennetoiminto selkeästi muusta maankäytöstä toiminnan laadun ja ympäröivän maankäytön luonteen vuoksi. Edellä esitetyn mukaisesti Hangon satamien osalta on katsottu olevan perusteltua osoittaa ne voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti liikennealueina. Vapaa-ajan ja matkailuteema tulee käsitellä. Sen merkitys alueella on suuri ja Hanko itsessaan profiloituu matkailukaupunkina. Vapaa-ajan ja matkailun teemoja ei käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa. Liitossa on käynnissä matkailun aluerakenneselvitys. Aiheeseen on mahdollista palata seuraavissa maakuntakaavoissa. Maakuntakaavassa käsiteltävistä teemoista päättää maakuntahallitus. Uudenmaan maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt perustuvat vuonna 2012 julkaistuun Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt -selvitykseen. Koverharin aluetta koskee selvityksen kohde nro 27: Hankoniemen sotahistorian kohteet Lappohja. Alueen kulttuuriympäristön perusteluna on Neuvostoliiton vuokraalueeseen liittyvä linnoitustoiminta Hankoniemellä. Koverharin alueelta tulee poistaa "Maakunnallisesti merkittavä kulttuuriymparistö" -merkintä. Kulttuuriympäristö -merkintä on ominaisuusmerkintä, jonka alla voi olla eri aluevarausmerkintöjä, ja jota voidaan kehittää ottaen huomioon alueen ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueen kulttuuriympäristön arvot arvioida, ottaa huomioon ja sovittaa muun maankäytön kanssa yhteen. Koverharin alueelle on vireillä asemakaava, jonka tarkoituksena on kehittää Koverharin satamaa yhtenä Hangon satamista. Kaavan ominaisuusmerkintä ja sitä koskeva suunnittelumääräys on mahdollista sovittaa yhteen alueen kehittämisen kanssa. Merkinnän poistamiseen Koverharin alueelta ei ole perusteita. 9

14 Täktomiin tulee osoittaa taajamatoimintojen aluetta ilman reservialue-merkintää. Täktom on kantakaupungin luonnollinen kasvusuunta ja jo nyt paikoin tiiviisti rakennettu. Luo-alueet tulee merkitä kaava-aineistoon omalle liitekartalleen niiden epämääräisen statuksen vuoksi. Ne eivät saa esimerkiksi Koverharissa rajoittaa alueen kehittamistä. Taajamatoimintojen alueita ja niihin liittyviä merkintöjä käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa ainoastaan Malmin, Ristikydön ja Palopuron alueiden osalta. Mainittujen alueiden käsittely perustuu maakuntahallituksen päätökseen. Muiden alueiden osalta ei ole katsottu olevan tarvetta avata voimassa olevissa maakuntakaavoissa esitettyjä taajamatoimintojen alueita. Maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen LUO-alueiden keskeisin tavoite on tuoda yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja viranomaistoiminnalle tieto alueilta tunnistetuista luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä erityisistä luonnonarvoista. Kaavaprosessin aikana on jäänyt laajasta vuorovaikutuksesta ja kaavaratkaisun edelleen tarkentamisesta huolimatta avoimeksi merkittäviä kysymyksiä erityisesti liittyen viranomaisten maakuntakaavan toteuttamismahdollisuuksiin, maanomistajiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä myös käytetyn menetelmän riittävyyteen ainoana LUO-merkinnän lähtökohtana. Koska lausunnolla olleella kaavaratkaisulla ei voida katsoa saavutettavan riittävän voimakasta ja tulkinnaltaan selkeää ohjausta suhteessa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja viranomaistoimintaan on perusteltua poistaa LUO-alueet nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta. LUO-alueiden lähtökohtana olleen Zonationmenetelmän tuottama ruutupohjainen aineisto kuvauskortteineen siirretään kaavan taustaaineistoksi. Tausta-aineistona ei sillä ole oikeusvaikutuksia. Menetelmällä saatujen laajojen, koko maakunnan kattavien tuloksien käyttö kuntien, muiden viranomaisten ja osallisten toiminnassa mahdollistetaan antamalla tulokset liiton toimesta avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Koska LUO-alueita ei esitetä nähtäville asetettavassa maakuntakaavaehdotuksessa, ei lausunnossa LUO-alueista lausuttu edellytä tarkempaa vastinetta. Työpaikkatoimintojen alueita ja logistiikka-alueita tulee voida osoittaa valtatien 25 varteen. Hanko-Hyvinkää-radan sahköistys ja panostukset rantaradan kehittamiseen ovat alueelle erityisen tärkeitä. Logistiikka-alueita koskevan kaavaratkaisun lähtökohtana ovat voimassa olevat maakuntakaavat, jotka vastaavat jo merkittävään osaan logistiikan kehittämistarpeista. Olemassa olevat taajamatoimintojen alueiden ja työpaikka-alueiden merkinnät mahdollistavat logistiikkatoimintoja myös valtatien 25 varteen. Toimenpiteet: Poistetaan LUO-alueet nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta. Osoitetaan Hangon satamat voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti liikennealueina. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Päätösesitys: Maakuntahallitus päättää hyväksyä lausuntoa koskevan vastineen. 10

15 HELSINGIN KAUPUNKI Lausunnon keskeinen sisältö tiivistettynä Vastine Maakuntakaavaehdotus on enimmäkseen nykytilaa toteava ja valitettavasti ahtaasti tulkiten se saattaa pikemminkin rajoittaa maankäyttöä kuin mahdollistaa uutta kasvua erityisesti Helsingin alueella. Valmisteilla olevan Helsingin uuden yleiskaavan uusia maankäyttövarauksia ei ole otettu huomioon. Ehdotuksen aluevarauksia on voitava täsmentää ja rajauksia tulkita suurpiirteisesti kunnissa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ei saa olla este Helsingin uuden yleiskaavan toteuttamiselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat erityisesti Helsingin seudulla, että varsinkin raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta on edistettävä. Merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää siten, että se tukee mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskunta rakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Yleiskaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti voimassa olevat maakuntakaavat. Lausunnoilla ollut maakuntakaava on vaihekaava, jossa käsitellään vain tiettyjä maankäyttömuotoja. Siten kaavaehdotuksessa ei ole edellytyksiä käsitellä kaikkia niitä maankäyttömuotoja, jotka ovat mukana valmisteilla olevassa Helsingin uudessa yleiskaavassa. Rakentamisalueita koskevat maakuntakaavaratkaisut on esitetty voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu täsmentyy siten kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuuttaa ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksista voidaan myös luopua edellyttäen, että maankuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Edellä esitetyn perusteella Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kuten myös voimassa olevat maakuntakaavat antavat riittävän liikkumatilan myös Helsingin uudelle yleiskaavalle. Kaavan kärkitavoitteet elinkeino- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi ovat yhtenevät Helsingin uuden yleiskaavan kanssa. Maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon Helsingin erityisluonne seudun ydinalueena. Kaavan on mahdollistettava valtion ja seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisen vuotuisen asuntorakentamisen pitkän aikavälin toteutumisedellytykset myös Helsingissä. Tämä korostuu erityisesti kulttuuriympäristöjen ja viherrakenteen osalta - maakuntakaavan merkintöjen ja niiden tulkinnan jatkokaavoituksessa tulee olla seudun rakenteen tiivistymistä tukevia, ei sitä rajoittavia. Helsinki kantaa seudun asuntotuotannosta suurimman vastuun ja on työpaikkatarjonnan näkökulmasta seudun merkittävin alue. Taajamatoimintojen alueita ja niihin liittyviä merkintöjä käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa ainoastaan Malmin, Ristikydön ja Palopuron alueiden osalta. Mainittujen alueiden käsittely perustuu maakuntahallituksen päätökseen. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa on otettu huomioon Helsingin erityisluonne ja asema valtakunnan keskuksena. Selvitykset 2. vaihemaakuntakaavaa varten osoittavat, että nykyisissä maakuntakaavoissa on tarpeellinen määrä asuntoalueita. Vuodelle 2035 arvioitiin laskennalliseksi asumisen kerrosalatarpeeksi 32 milj. k-m 2. Arviossa oli otettu huomioon väestön kasvu ja keskimääräinen asumisväljyys 50 k-m 2 / asukas. Asuntoalueiden määrän kasvutarpeeseen tulee oleellisesti vaikuttamaan asuntojen koon kasvun tarve, asumisväljyyden kehityksen suunta ja asuntokuntien koon muutos. Ehdotuksessa on otettu logistiikan erityiskysymykset pääpiirteissään hyvin huomioon. Seudun tärkeimpien logistiikkakeskittymien merkitseminen kartalle tukee logistiikan tilatarpeiden ratkaisemista ja osoittaa alan toimijoille maakunnan tavoitetilan. Logistiikkakeskittymien synnyttämät synergiahyödyt tukevat koko maakunnan talouskasvua. 11

16 Lentoaseman seudun ja Kehä III:n logistiikka-alueiden kehittäminen on Helsingin näkökulmasta tärkeää. Helsingin yleiskaavan ja Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnittelussa erityisesti Vuosaaren sataman ja lentoaseman välinen Kehä III:n tukeutuva vyöhyke on strategisesti keskeisessä asemassa. Helsingin ja koko maakunnan edun kannalta on keskeistä erityisesti Vuosaaren sataman yhteyksistä huolehtiminen. Helsinki on laatinut citylogistiikan toimenpideohjelman, jossa esitetään kaupunkilogistiikan keskeisimmät periaatteet ja toimenpiteet sekä niiden vastuut ja aikataulut. Kaavaehdotuksesta on poistettu Malmin lentokentän lentomeluvyöhyke, mikä on perusteltu ratkaisu. Kaupunki varautuu alueen muuttamiseen asuntorakentamiskäyttöön valtion ja Helsingin seudun välisen sopimuksen mukaisesti. Malmin lentokentän alue on erittäin keskeisessä roolissa Helsingin asuntorakentamistavoitteiden saavuttamisessa. Alue on RKY kohde ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Tarkemmassa suunnittelussa otetaan huomioon lentokenttärakennukset ja jätetään mahdollisesti muistumia muista rakenteista. Malmin lentokentän alue tukeutuu toiminnoiltaan Malmin asemanseutuun, minkä takia olisi tarkoituksenmukaista osoittaa maakuntakaavan tiivistettävä alue yhtenäisenä Malmin asemalta Malmin lentokentän rakentamisalueelle. Taajamatoimintojen alueita ja niihin liittyviä merkintöjä käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa ainoastaan Malmin, Ristikydön ja Palopuron alueiden osalta. Mainittujen alueiden käsittely perustuu maakuntahallituksen päätökseen. Malmilla tiivistyvän taajama-alueen edellytyksiä on tarkasteltu ensisijaisesti vapautuvan lentokenttäalueen osalta. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue mahdollistaa jo sinänsä lausunnossa tarkoitetun tiiviin taajamarakenteen. Maakuntakaavassa osoitetun viheryhteyden toteutuminen voidaan parhaiten mahdollistaa jättämällä alue tiivistettävän alueen ominaisuusmerkinnän ulkopuolelle. Huomautetaan, että ehdotuskartasta puuttuu Vuosaaren sataman kohdalta satama-aluetta tarkoittava kaavamerkintä. Vuosaaren satama-alue on osoitettu liikennealueena voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Kaavehdotuksessa ei esitetä muutoksia merkintään Vuosaaren osalta. Maakuntakaavalla olisi mahdollista näyttää Suomen keskeisimmän alueen tahtotila tuulivoiman edistämiseksi. Tämän tyyppisen kehityksen edellytykset tulisi huomioida nimenomaan maamme merkittävimmällä metropolialueella, Uudellamaalla. Maakuntakaavaehdotusta ja Helsingin kaupungin tuulivoiman rakentamiselle laatimia sijoittmaisperiaatteita olisi hyvä tarkastella rinnakkain. 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan pohjaksi on laadittu tuulivoimaselvitys, jossa tarkastelussa on ollut koko Uusimaa Helsinki mukaan lukien. Selvitysten perusteella Uudellemaalle on voitu maakuntakaavassa osoittaa vain viisi maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-aluetta, joista yksikään ei sijoitu Helsingin alueelle. Paikallisten tuulivoimaalueiden (alle 10 voimalan kokonaisuudet) suunnittelu on mahdollista myös maakuntakaavassa esitettyjen alueiden ulkopuolella. Helsingin kaupungin mahdolliset maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-alueet on mahdollista huomioida tulevassa maakuntakaavoituksessa. Uudenmaan ja Helsingin ilmastotavoitteet ovat yhteneväiset. Kaavaa tulisi peilata suhteessa hiilineutraalisuustavoitteeseen ja arvioida kaavaehdotuksen vaikutuksia seudun kasvihuonekaasupäästöihin. Kaavatyön pohjana on innovatiivisella tavalla kokeiltu uusia paikkatietopohjaisia menetelmiä, jotka tarjoavat jatkossa uusia välineitä viherverkoston suunnitteluun. 12

17 Kaavaratkaisun virkistyskokonaisuus osoittaa pääkaupunkiseudun tiiviin kaupunkirakenteen tavoitteen virkistysalueiden ja ekologisesta verkostosta, mutta seudulle tärkeä viherkehä sen sijaan jää hahmottumatta kaavakartalla. Muu maakuntakaavatason viherrakenne jää ulkoilureittien ja valkoisen alueen varaan. Virkistysrajaukset ovat liian tarkasti luettavissa kaavakartalta. Tämä ei ole oikeansuuntainen toivottava ratkaisu tiivistyvällä ydinalueella maakuntakaavan mittakaava huomioon ottaen. Tulisi korostaa viher- ja virkistysalueiden laadun ja merkityksen tapauskohtaista arvioimista sekä virkistysyhteyksien jatkuvuutta ja painottaa sen vuoksi väljempää ilmaisua maakuntakaavatasolla. Olisi tarkoituksenmukaisempaa liittää toivottu virkistysalueita koskeva kehittämistavoite taajamatoimintojen sisällä toteutettaville virkistysalueille. Useissa kohdin kaupungin uudet kehittämisalueet jäävät maakuntakaavasta tehtävän tulkinnan varaan ja sille pitää merkinnöissä jättää riittävä liikkumavara. Viherkehä on esitetty liitekartalla V12 yleistävänä ja strategisena. Liitekarttaratkaisuun on päädytty, koska viherkehää ei voida ensisijaisesti toiminnallisena kokonaisuutena osoittaa riittävän yksiselitteisenä kaavakartalla. Esittämistapaa on mahdollista edelleen kehittää vastaamaan paremmin viherkehälle ajateltua toiminnallista visiota. Maakuntakaavan virkistysalueita koskee MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tämän maakuntakaavan oikeusvaikutuksen johdosta on virkistysalueet osoitettava selkeällä rajauksella. Maakuntakaavan tehtävä on tarkentua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jonka yhteydessä on mahdollista muuttaa ja tarkentaa maakuntakaavassa esitettyjä aluevarauksia. Eri kaavatasojen välinen tulkinta on osa MRL:n mukaista kaavahierarkiaa. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue sisältää merkinnän kuvauksen mukaan mm. paikalliset virkistys- ja puistoalueet. Maakuntakaavalla ei oteta kantaa taajama-alueen sisäisten paikallisten virkistysalueiden kehittämistavoitteisiin. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kuten myös voimassa olevat maakuntakaavat antavat riittävän liikkumatilan yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle myös virkistysalueiden osalta. Uuden yleiskaavan ehdotus sisältää kaavamääräyksen, jonka mukaan sekä virkistys- ja viheralueilla että merellisen virkistyksen ja matkailun alueilla suunnittelussa tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä ottaa huomioon ja turvata luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen kehittämisen, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Seudulle jatkuvat viheryhteydet ovat Helsingin kannalta tärkeitä - mm. Viikistä Sipoonkorpeen kehitettävä yhteys. Viheryhteystarve merkinnän kuvausta ja Maakuntakaavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnän suunnittelumääräystä tulisi edelleen tarkistaa. Määräyksen mukaan olemassa olevat suunnittelumääräystä ei voida pitää yksityiskohtaisemman suunnittelun kannalta virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan ehdottomana, koska suunnittelumääräyksessä todetaan, että "olemassa olevat yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan Tämä ei tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ole perusteltua, koska näin ehdottomana se yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön". voisi epätoivottavalla tavalla haitata järkevää täydennysrakentamista. Olisi perusteltua Johtopäätöksen, että mainittua mahdollisuutta ei ole, tulee perustua riittäviin selvityksiin ja muuttaa kaavamääräyksen kuvausta siten, että viheryhteys voi koostua erilaisista osista ja arviointiin siitä, kuinka maakuntakaavan viheryhteys voidaan kokonaisuudessaan turvata. voi olla luonteeltaan virkistys- tai ekologinen yhteys. Viheryhteys-merkinnän ja määräyksen Lausunto ei anna perustetta suunnittelumääräykseen muuttamiseen. tulisi tiivistyvässä kaupunkirakenteessa osoittaa nykytilanteen maankäytön säilyttämisen sijaan tavoite viheryhteyksien kehittämisestä. 13

18 Maakuntakaavassa Malmin eteläpuolelle merkitty viheryhteystarve on tarkentunut yleiskaavaehdotuksessa hieman pohjoisemmaksi. Tulisikin huolehtia siitä, että maakuntakaavan viheryhteystarve mahdollistaa myös yleiskaavaehdotuksen mukaisen viheryhteyden linjaamisen Malmin lentokenttäalueen halki. Helsinki pitää viheryhteyttä Viikki Kivikon ulkoilupuistosta Vantaan kautta Sipoonkorpeen erittäin tärkeänä. Myös seudullisen viherkehän virkistyspalveluiden tavoitteellinen kehittäminen on tässä yhteydessä tärkeää huomioida. Helsinkiin ei ole osoitettu LUO-alueita, koska viheralueita ja viheryhteyksiä koskevat kaavamääräykset sisältävät tavoitteen luontoarvojen säilyttämisestä. Kaavaratkaisu on tältä osin perusteltu. Maakuntakaavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Merkintä mahdollistaa yhteyden sijainnin tarkentamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kunnalliset selvitykset ja suunnitelmat, kuten Helsingin uuden yleiskaavan virkistys- ja viherverkosto 2050 tai Helsingin luonnonsuojeluohjelma tulisi ottaa jatkotyössä mukaan tarkasteluun ja hyödyntää kaavaehdotusta edelleen kehitettäessä. Esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa suojeltavaksi esitetyt kohteet sijaitsevat pääosin maakuntakaavan virkistysalue- ja viheryhteystarvemerkintöjen alueella ja/tai kulttuuriympäristöalueella. Maakuntakaavan näkökulmasta alueiden luontoarvojen säilymiselle ei näin ole uhkaa. Monet rauhoitettavaksi esitetyistä alueista voivat olla vähintään maakunnallisesti arvokkaita, mutta koska maakunnallista arvoa ei ole arvioitu LAKU-kriteerein, vaatii alueiden mahdollinen esittäminen luonnonsuojelualueina tarkempaa käsittelyä Helsingin kaupungin kanssa. Näin ollen lausunnossa mainittuja selvityksiä ja suunnitelmia voidaan hyödyntää tulevassa maakuntakaavoituksessa. Hiilineutraalisuuteen pyrittäessä viheralueita tulisi maakuntakaavassa tarkastella myös hiilivarastoina. Ehdotuksessa ei ole esitetty useamman kunnan alueelle ulottuvia nk. hiljaisia alueita, vaikka juuri maakuntatasolla tähän olisi kaavoituksessa parhaat mahdollisuudet. Selvitystyötä kannattaisi jatkaa ja edistää myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa huomioitujen, melutasoltaan hiljaisten alueiden säilymistä myös uusmaalaisten asukkaiden ja matkailijoiden ulottuvilla. Uudenmaan maakuntakaavoissa ei ole esitetty hiljaisia alueita. Uudenmaan hiljaisia alueita on tarkasteltu 1. vaihemaakuntakaavan laadintaan liittyen selvityksessä Hiljaisuus ja hiljaiset alueet Uudellamaalla (2007). Selvitystä on tämän jälkeen päivitetty maakuntakaavoituksen tausta-aineistoksi ja selvityksen tuloksia on otettu huomioon kaavaratkaisuissa. Uudenmaan viherrakenteen kehityskuvan 2040 jatkotyönä olisi tärkeää täydentää tehtyjä selvityksiä pääkaupunkiseudun merellisistä virkistysyhteyksistä ja -mahdollisuuksista ja asettaa tavoitteeksi elämys- ja palvelutarjonta sekä meren ja saariston virkistys- ja matkailutarjonnan saavutettavuus. Helsingin edustan tärkeät virkistyssaaret kuten Seurasaari, Mustikkamaa, Korkeasaari ja Vasikkasaari on osoitettu edellisen maakuntakaavan mukaisesti virkistysaluemerkinnällä. Helsingin yleiskaavaehdotuksessa nämä saaret on osoitettu merellisen virkistyksen ja matkailun saariksi, mikä tulisi ottaa huomioon määräyksen tulkinnassa. Laadittua Uudenmaan viherrakenteen kehityskuvaa kuten muitakin vastaavia kehityskuvia on mahdollista hyödyntää ja täydentää myös merellisen pääkaupunkiseudun osalta käynnistettäessä tavoitteena olevaa strategisempaa maakuntakaavaa. Lausunnossa mainitut saaret on osoitettu Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa virkistysaluemerkinnällä. Virkistysalueen suunnittelumääräys mahdollistaa virkistyskäyttöä tukevien toimintojen kuten matkailua palvelevien toimintojen sijoittumisen alueelle. Mainittujen saarien nykyinenkään matkailutoiminta ei ole ristiriidassa maakuntakaavassa osoitetun virkistyskäyttötavoitteen kanssa. 14

19 Melkin EP/u-merkintä jättää tulkintaristiriidan, koska saari on Helsingin yleiskaavaehdotuksessa varattu asuntovaltaiseksi alueeksi ja virkistysalueeksi. Voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa Meikki on ekoasumisen koealuetta. Selkeintä olisi merkitä maakuntakaavassa Melkkiin taajama-aluemerkintä. Mikäli EP/u-merkintä säilyisi, tulee sen osalta jatkossa turvata tulkinnalla tai täsmentämällä määräyksiä se, ettei yleiskaavaehdotuksen mukaista ratkaisua pidetä ristiriitaisena maakuntakaavan maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden ja kehittämisperiaatteiden kanssa. Yleiskaavaehdotuksessa noin puolet saaren alueesta on merkitty virkistys- ja viheralueeksi, joten myös maakuntakaavan virkistysnäkökulma on otettu huomioon. Myös maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristömerkintä vaatii maakuntakaavan tulkinnalta joustavuutta. Rannikko- ja saaristovyöhykkkeen määräyksen tarkistaminen sisältämään matkailun ja nykyisen asutuksen täydentymisen edellyttämä rakentaminen osin mahdollistaa puolustusvoimiita vapautuvien saarten kehittämisen merellisen matkailun näkökulmasta. Ei kuitenkaan poista Melkin osalta edellä esitettyä tulkintaristiriitaa. Lisäksi kaikki EP/umerkinnällä osoitetut saaret eivät kuulu rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajauksen sisäpuolelle eivätkä myöskään matkailun kannalta tärkeät virkistyssaaret (Seurasaari, Mustikkamaa, Korkeasaari ja Vasikkasaari). 1. logistiikkarykmentti on lausunnossaan todennut, että Puolustusvoimien toiminnan kannalta on tärkeää, että Helsingin Melkin saaressa säilytetään EP/u merkintä. Puolustusvoimat ei ole luopumassa saaren käytöstä. Näin ollen ei ole perusteita muuttaa voimassa olevan maakuntakaavan merkintää. Rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajauksen sisäpuolella olevat yhtenäiset ja riittävän laajat rakentamattomat maa-alueet varataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa virkistykseen, edellyttäen ettei erillisellä aluevarausmerkinnällä, kuten EP/u -merkinnällä, ole muuta osoitettu. Jos vyöhykkeen ulkopuolella mahdollisesti vapautuu Puolustusvoimilta saaria, ei maakuntakaava aseta esteitä kehittää nittä tarvittaessa merellisen matkailun näkökulmasta. Lausunnossa mainitut virkistyssaaret (Seurasaari, Mustikkamaa, Korkeasaari ja Vasikkasaari) on osoitettu Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa virkistysaluemerkinnällä. Virkistysalueen suunittelumääräys mahdollistaa virkistyskäyttöä tukevien toimintojen kuten matkailua palvelevien toimintojen sijoittumisen alueelle. Mainittujen saarien nykyinenkään matkailutoiminta ei ole ristiriidassa maakuntakaavassa osoitetun virkistyskäyttötavoitteen kanssa. Vartiosaaren alue ja Ramsinniemi tulisi osoittaa Helsingin yleiskaavaehdotuksen ja Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden ja -ehdotuksen mukaisesti taajamatoimintojen alueiksi, jonka läpi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren kautta Meri- Rastilaan viheryhteys (luonto- ja kulttuuriperintö kaavoituksen lähtökohtana, RKY, laadittu Huvila- ja ranta-alueiden kehittämisselvitys, jotka ohjaavat maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen sekä taajamarakentamisen yhteen sovittamista). Ei perusteltua että Vartiosaari on edelleen maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu valkoiseksi alueeksi ja Ramsinniemi viheralueeksi. Valkoista aluetta koskevissa määräyksissä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa alueelle voidaan osoittaa paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Uudenmaan liitto on esittänyt lausunnossaan , että kaikki tässä vaiheessa esitetyt maankäyttövaihtoehdot ovat sellaisia, joiden pohjalta voidaan jatkaa suunnittelua, edellyttäen, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon alueen kulttuuriarvot. Vaikutusten arvioinnissa tulee osoittaa, että hankkeella ei ole seudullisia vaikutuksia eikä hanke heikennä maakunnallisia arvoja. Taajamatoimintojen alueita ja niihin liittyviä merkintöjä käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa ainoastaan Malmin, Ristikydön ja Palopuron alueiden osalta. Mainittujen alueiden käsittely perustuu maakuntahallituksen päätökseen. Vartiosaari on voimassa olevassa maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu seudullisesti merkittävää maankäyttöä. Alueelle on osoitettu VAT:en perusteella valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Maakuntahallitus on ottanut kantaa Vartiosaaren suunnittelutilanteeseen osayleiskaavasta antamissaan lausunnoissa (MHS ja ). Niissä todetaan, että osayleiskaavan ratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta, koska valkoiselle alueelle osoitetaan merkittävää rakentamista. Maakuntahallitus katsoi kuitenkin, että Vartiosaaressa maakuntakaavasta poikkeamista ja uuden alueen rakentamiskäyttöön ottamista on mahdollista perustella VAT:en mukaan raideyhteydellä. Se kuitenkin edellyttää, että uudisrakentaminen sidotaan yksiselitteisesti päätökseen raiteiden toteutuksesta ja sitova päätös määritellään kunnan rahoituspäätökseksi. Lisäksi hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä. Osayleiskaavan laatijana tämä on Helsingin kaupungin tehtävä. Vartiosaaren osayleiskaavaprosessi on vielä kesken. Jos kaavasta perustelluin syin poiketaan, maakuntakaavaratkaisua ei ole erityistä tarvetta korjata jälkikäteen. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella. 15