Luento 4: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Transkriptio

1 Luento 4: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari

2 3. Viikkoharjoituksissa mainittua Tehtävä 1: Projektin taloushallinnon eri osatekijöiden merkitys projektin onnistumiselle Kustannusarvio: Tehdään projektin alkuvaiheessa - epävarmuustekijät suurimmillaan Aliarviointi: varojen loppuminen, projektin viivästyminen, Yliarviointi: tarjouskilvan häviäminen, resurssien vajaata käyttöä Budjetti Projektin kulumittari Tarkka budjetti resurssien optimointi Huomioitava palkkakustannusten lisäksi esim. projektin hallinta, kiinteät kulut, laitteet ja ohjelmistot, matkustus, virkistys, tarjoilut, markkinointi, esitteet yms. Kassavirtalaskelma Kassan tilanne. Tärkeä esim. jaksoissa laskutettavissa projekteissa Kustannusvalvonta Koko projektin ajan ennakoitava tulevia kustannuksia (hankinnat, työtunnit) Kustannuspoikkeamat muutosjohtaminen Kirjanpito ja jälkilaskenta Projektin taloudellisen hallinnan onnistuminen lopullinen kate Informaatiota tuleviin projekteihin

3 3. Viikkoharjoituksissa mainittua Tehtävä 2: Millaisia haasteita liittyy projektiorganisaation toimintaan tai järjestäytymiseen? Voit tarkastella asiaa yleisellä tasolla tai oman kokemuksesi pohjalta. Projektiorganisaation jäsenet Minkä alan osaajia tarvitaan vaikuttaa budjetointiin Johtoryhmä Sidosryhmien edustajien mukaan saaminen ja heidän sitoutumisensa Tilaajan vastuu- ja yhteyshenkilöt Sitoutuminen velvoitteisiin (esim. valvonta) Organisaation jäsenten työnkuvan ja vastuualueiden määrittely Eri jäsenorganisaatioiden välinen yhteistyö Toimintakulttuurien erot Viestintä ja tiedonsiirto

4 3. Viikkoharjoituksissa mainittua Tehtävä 3: Projektipäällikön rooli työryhmätyöskentelyssä. Voit tarkastella asiaa yleisellä tasolla tai oman kokemuksesi pohjalta. Henkilöstön motivointi, miten? Oma esimerkki, vastuun jakaminen Oma persoona, innostuneisuus Realistisuus, avoimuus Palautteen antaminen Ongelmien ratkaisu Aikataulun ja muutosten hallintataidot Tarvitaan erilaisia taitoja Johtamistaito Teknistä ymmärrystä ainakin jossakin määrin Ihmissuhdetaidot, kommunikointi- ja viestintätaidot Tilannetaju, tunneäly Työryhmällä voi olla myös oma ryhmänjohtaja, joka on joku muu kuin projektipäällikkö

5 Luennon teemat Sopimukset Tuotantosopimuksen perusasiat Alihankintasopimukset Sopimukset oman henkilöstön kanssa Tekijänoikeus Tekijänoikeuden syntyminen

6 Sopimukset - verkkopalvelun paperisota

7 Verkkopalvelutuotannon juridiset karikot Omat tuotantohankkeet suojatun aineiston lisensioinnit alihankinnat Yhteistyöhankkeet em. lisäksi vastuualueet voiton- ja tappionjako päätöksentekomekanismit Sopimusten epäyhtenäisyys Voidaan hallita suojaus- ja sopimustekniikalla tarvitaan juridista osaamista tekijän-. sopimus- ja yhtiöoikeuksista jos oma osaaminen mietityttää, kannattaa kääntyä alan asian tuntijan puoleen (Lukkari 2004, 93 95; Lampola 1996.)

8 Tarjous tuotantoketjun osana Mahdollinen asiakas Vihje asiakkaan tarpeesta Lähde: Lukkari 2004, 92. (Lukkarin esittämää kaaviota muokattu) Markkinoiden ja asiakkaiden kartoittaminen Keskusteluja mahdollisten tulevien asiakkaiden kanssa Tarjous Toimeksianto ja sopimusneuvottelut Sopimus Tuotanto Raha

9 Tarjouspyyntö ja tarjous Suunnittelu- ja toteutusprojekti lähtee liikkeelle useimmiten tarjouspyynnöstä. Tilaajalla voi olla valmis synopsis ja konseptisuunnitelma, joista selviää mitä tehdään, kenelle, miksi ja milloin. Helppo laatia tarjous. Tarjous aina kirjallisena sisällöstä voidaan varmistua. Tarjous on juridisesti sitova. Tarjouksen jättäjä ei voi yksipuolisesti peruuttaa tarjoustaan Tilaajalla on oikeus saada tarjottu tuotanto tarjouksessa mainitulla hinnalla ja mainituilla ehdoilla. Tarjous sitoo tarjouksen jättäjää tarjouksen voimassaolon ajan. Joissakin yksittäistapauksissa tarjous voidaan peruuttaa. Esim. tilaajan yrityksestä saadaan viime hetkellä jotakin sellaista tietoa, jonka perusteella voidaan olettaa yhteistyön olevan eettisesti arveluttavaa tai muodostavan taloudellisesti liian suuren riskin. (Esim. Lukkari 2004, )

10 Tarjouspyyntö ja tarjous Useimmiten tarjouspyyntö sisältää liian vähän informaatiota tarjouksen laatimisen pohjaksi. Mitä sitten? 1. Tavataan tilaaja ja keskustellen selvittään, mitä tilaaja haluaa ja mitkä hänen tavoitteensa ovat. 2. Laaditaan vastineeksi tiukka tarjous. Tarjotaan asiakkaalle perustoiminnallisuuden sisältävä ratkaisu. 3. Tarjotaan asiakkaalle erillistä esitutkimus- ja kartoitustyötä. Kannattaa pitää omana kokonaisuutenaan - oma projektisuunnitelma ja budjetti. Esitutkimusta ja kartoitusta varten myös suunnitelma. (Esim. Lukkari 2004, )

11 Toimeksianto tuotantosopimus Tarjouksen hyväksymisen jälkeen tilaaja laatii toimeksiannon. Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko suunnittelu- ja tuotantoprosessille. Toimeksianto on tilaajan vastuulla. Tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai sisällön hän tilaa. Usein se tehdään kuitenkin yhteistyössä (tässä vaiheessa voidaan esim. tehdä yhdessä ideointityötä tilaajan kanssa) Toimeksiannon tulee olla riittävän yksiselitteinen ja kattava, jotta molemmat sekä tilaaja että toimittaja ovat yhtä mieltä siitä, mihin lopputulokseen pyritään. Käytännössä toimeksiannon tarkentamisen yhteydessä käydään myös sopimusneuvottelut Olennaisinta on, että tuotantoprojektin laajuus (mitä tehdään, missä ajassa ja millä rahalla) on selvillä ennen lopullisen tuotantosopimuksen allekirjoittamista Tuotantosopimus kattaa yleensä suunnittelu- ja toteutusvaiheen, mutta voi kattaa pelkän toteutusvaiheenkin

12 Tuotantosopimuksen osatekijät Toimialan yleiset toimitusehdot eivät korvaa tuotantosopimusta välttämättä yhden alan sopimusehdot eivät riitä hyvä toimittaa asiakkaalle jo tarjousvaiheessa Verkkopalvelun määrittelydokumentit ja aikataulu määrittelydokumentti riittävällä tarkkuudella (tarvittavat rajaukset) molemmat osapuolet ovat samaa mieltä siitä mitä ollaan tekemässä Varsinainen sopimus sovitaan yleisistä periaatteista testiversioiden ja tuotoksiin liittyvistä oikeuksista ja vastuista aineistojen ja rahan liikkumisesta projektin aikana ja sen jälkeen Huomioitava, että ensisijaisesti noudatetaan sopimustekstiä ja niiltä osin kuin sopimuksessa ei ole erikseen sovittu noudatetaan toimitusehtoja (Esim. Lukkari 2004, )

13 Tuotantosopimuksen perusasiat Sopijaosapuolten nimet ja yhteystiedot Sopimuksen kohde ja määrittelyt Tilauksen yksilöinti Immateriaalioikeudet Sopijaosapuolien velvoitteet Valmiin tuotteen luovutustapa ja hyväksyminen Viivästyminen Vastuut ja vahingonkorvaukset Salassapito ja kilpailukielto Takuut, ylläpito ja päivitykset Sopimuksen voimaantulo, muuttaminen ja purkaminen Muuta Erimielisyydet Aikataulu Hinta (mitä kustannuksia kattaa) ja maksuehdot (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

14 Sopijapuolet, sopimuksen kohde ja määrittelyt Sopijaosapuolten nimet ja yhteystiedot Sopijapuolena tulee olla oikeuskelpoinen taho. Pelkkä yrityksen nimi ei riitä, tarvitaan myös yrityksen edustajan nimi. Miksi? Tiedetään kenen puoleen käännytään sopimukseen liittyvissä asioissa. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Millaisista tai mistä asioista ko. sopimuksessa sovitaan Määrittelyt Määritellään ongelmalliset käsitteet, jotka voivat aiheuttaa tulkintaongelmia. esim. mitä sopimuksessa tarkoitetaan termeillä ylläpito, päivitys Liitteissä tulee käyttää samoja käsitteitä. (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

15 Tilauksen yksilöinti Toteutuksen nimi ei riitä, tarvitaan tiivis kuvaus toteutettavasta palvelusta. Liitteeksi yksityiskohtaisempi erittely tuotteesta Mitkä ovat toteutuksen keskeiset osiot tai toimintoprosessit? Ketkä käyttävät, missä käyttötarkoituksessa ja missä käyttöympäristössä? Miten tuotteen luvataan toimivan? Mahdolliset standardit yms. vaatimukset esim. verkkosisällön saavutettavuustaso A Miksi? Tiedetään mitä toteutusta sopimus koskee ja tiedetään millaisesta toteutuksesta on kysymys (eli mitä on sovittu tehtäväksi). (Vrt. Lukkari 2004, )

16 Immateriaalioikeudet Valmiin toteutuksen, sen sisällön ja sen sisältämän ohjelmistokoodin sekä tuotannossa syntyvän muun materiaalin oikeudet ja niiden jakautuminen sekä oikeuksien voimassaolo Edelleenluovutus: Kenellä on oikeus luovuttaa/myydä mitäkin kolmannelle osapuolelle? Julkinen esittäminen: Kuka saa näyttää toteutusta julkisesti demo yms. tarkoituksessa? Muunteluoikeus: Kuka saa muokata, kääntää, muunnella, yhdistää toisen teokseen yms.? Käyttöoikeus: Missä laajuudessa, missä yhteydessä, missä tarkoituksessa Keskeneräisen tuotteen oikeudet - mitä sillä saa tehdä Immateriaalioikeuksiin liittyvät vastuut Kuka vastaa miltäkin osin tarvittavista tekijänoikeussopimuksista, sekä mahdollista kolmansien osapuolien immateriaalioikeuksien loukkausten aiheuttamista kustannuksista? Esim. tilaaja toimittaa tekstisisällön ja kuvat. vastaa niihin liittyvistä tekijänoikeuksista ja mahdollisista oikeudenloukkauksista (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

17 Valmiin tuotteen luovutustapa ja hyväksyminen Missä muodossa tuote toimitetaan? Milloin tuote todetaan valmiiksi? Yleensä katsotaan valmiiksi, kun tekijä ilmoittaa sen olevan valmis luovutettavaksi. katsotaan hyväksytyksi kun tilaaja on sen suullisesti tai kirjallisesti hyväksynyt tai ottanut käyttöön. Missä aikataulussa hyväksymisen on tapahduttava ja missä paikassa tarkastus suoritetaan? Miten toimitaan mikäli toteutusta ei hyväksytä? Kenen kustannuksella korjaukset tehdään? Valmiiseen tuotteeseen tehtävistä muutoksista ja niiden kustannuksista sovitaan erikseen. (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

18 Viivästyminen ja siihen liittyvät korvaukset Määriteltävä millainen viivästyminen johtaa oikeuteen purkaa sopimus. yleisesti käytetty 2 kuukautta tuottajalla oikeus saada korvaus tehdystä työstä tilaajalla oikeus saada takaisin sellaiset maksut, joita vastaava työtä ei ole tehty sekä kaikki toimittamansa materiaali Tuotanto on sidottu tilaajan toimittamaan materiaaliin, jota ei toimiteta sovitussa aikataulussa. tuottajalla oikeus viivästyttää tuotantoaikataulua myöhästymistä vastaavan ajan ja periä aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvaus asiakkaalta (Vrt. Lukkari 2004.)

19 Sopijaosapuolien velvoitteita Kuka vastaa eri osioiden tuotannosta esim. tekstisisällöt, kuvat, äänet sekä niihin liittyvistä mahdollisista kustannuksista (esim. musiikin teostomaksut)? Sovittava myös käytettävistä tiedostomuodoista Kuka vastaa (raaka)aineiston ja lähdekoodin säilyttämisestä (missä muodossa, kuinka kauan)? Aineiston varmuuskopiot (tilaaja vastaa omien aineistojen osalta) Korvaus vaurioitumisesta (yleensä raaka-aineen osalta) Tiedottaminen: Kuka saa kertoa, mitä ja missä? Milloin tiedottamisesta on erikseen sovittava? Yhteyshenkilöt ja velvollisuus ilmoittaa henkilömuutoksista Kenellä on oikeus antaa tuotantoon liittyviä ohjeita ja määräyksiä? Kenellä on oikeus hyväksyä esim. määrittelydokumentteja, testiversioita? Kenellä on oikeus neuvotella aikataulu-, laskutus yms. muutoksia? (Esim. Lukkari 2004, )

20 Vastuut ja vahingonkorvaukset Tuottaja on vastuussa siitä, että Valmistuva tuote on määrittelydokumentin mukainen, huolellisesti tehty ja toteutus valmistuu sovitussa aikataulussa. Se toimii sovitussa laite- ja ohjelmistoympäristössä. Tuote ei loukkaa kolmansien osapuolien immateriaalioikeuksia. Sillä on oikeus luovuttaa alihankkijoilta ja muilta tekijöiltä saamiaan oikeuksia edelleen esim. tilaajalle. Tuottaja vastaa myös alihankkijoiden työstä kuten omastaan. Tilaaja vastaa sovitun materiaalin toimittamisesta määräajassa. Osapuolet vastaavat omasta huolimattomuudestaan aiheutuneista vahingoista ja korvauksista. Force majeure tilanteet eivät korvausperusteena Vain välittömät vahingot korvataan (enintään tilaajan maksama korvaus toteutuksesta) Tahallisista oikeudenloukkauksista johtuvat vahingot jäävät vastuunrajoituksen ulkopuolelle. (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

21 Salassapito Tuottaja ja tilaaja ovat velvollisia pitämään salassa luottamukselliset tiedot. liike- ja ammattisalaisuudeksi luokiteltavat asiat julkistamaton aineisto ja lain määräämät tiedot voidaan erikseen sopia joko sopimukseen sisällytettävällä salassapitolausekkeella tai erillisellä salassapitosopimuksella kaikki osapuolten väliset keskustelut ja asiapaperit ovat luottamuksellisia tai sellaiset asiat, jotka erikseen määritellään salassa pidettäviksi tai luottamukselliseksi yleensä: liikeideat, tuotantoon tai prosessiin liittyvä osaaminen, liikesuunnitelmat, neuvotteluosapuolten nimet, neuvottelujen käyminen Salassapitosopimuksessa mainittavia asioita sopimuksen osapuolet, määritelmät salassapitolauseke (asiat omassa tiedossa, riittävät turvatoimet) luottamuksellisten asiakirjojen yksilöinti ja niiden merkitseminen salassapitovelvoitteen kesto ja sopimussakko kenellä oikeus tiedottaa projektin asioista (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

22 Kilpailukielto Tilaaja voi haluta suojata kilpailuetunsa. Voiko tuottaja hyödyntää toteutuksen osia esim. tilaajan kilpailijalle toteutettavassa verkkopalvelussa? Tällöin määritellään kilpailevat tahot. Kilpailukielto voidaan määritellä esim. siten,että tuottaja ei saa luovuttaa samaa tai samankaltaista toteutusta kilpailevaan toimintaan. Kilpaileva toiminta on määriteltävä riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti. (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

23 Takuut, ylläpito ja päivitykset Takuuajan pituus Takuuaikana tuottaja on velvollinen korjaamaan viipymättä tuottajasta johtuvat virheet toteutuksessa. Perusteellisesta määrittelystä hyötyä Ylläpidosta ja päivityksistä on sovittava aina erikseen Tuottaja voidaan sopimuksella velvoittaa huolehtimaan päivityksestä ja ylläpidosta. Sovittava korvauksista tai korvausperusteista Tuottajalle voidaan myös sopimusteitse taata ensisijainen päivitys- ja ylläpito-oikeus. Sovittava erikseen korvauksista tai korvausperusteista Tilaajan näkökulmasta: miten ylläpito toteutetaan, kun Tuottaja ei halua tai tuottajan suoritusta ei voida hyväksyä. Tuottaja on lakkauttanut toimintansa eikä kykene vastaamaan sopimusvelvoitteista. (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

24 Sopimuksen voimaantulo, muuttaminen ja purkaminen Voimaantulo Kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet Käyttökelpoinen maininta: Sopimus korvaa ja syrjäyttää kaikki sopijapuolten väliset aikaisemmat suulliset ja kirjalliset sopimukset tai ehdot sopimuksen kohteesta. Muuttaminen Voidaan pätevästi muuttaa vain kirjallisesti (muut muutokset ovat pätemättömiä) Sopimuksen siirtäminen kolmannelle osapuolelle ainoastaan toisen osapuolen kirjallisella sopimuksella Purkaminen Sopimus voidaan purkaa, jos toinen osapuoli rikkoo sopimusta eikä korjaa sitä sovitun ajan kuluessa kirjallisesta huomautuksesta oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat. (Vrt. Lukkari 2004, 76; Verkko-opetuksen 2001.)

25 Muuta Erimieleisyydet Missä oikeusasteessa erimieleisyydet sovitaan, mikäli neuvotteluratkaisuun ei päästä? Yleensä kannattaa sopia tuottajan kotipaikkakunnan alioikeudessa. ei tarvitse matkustaa (vrt. toisella paikkakunnalla, toisessa maassa, toisella kielellä) Hinta ja maksuehdot Hinta tai hinnoitteluperuste Maksuehdot, myös kertamaksu vai maksu osissa Milloin omistusoikeus teoskappaleeseen siirtyy ostajalle Aikataulu Varsinaiseen sopimukseen projektin aloitus- ja päättymisajankohta Varsinainen aikataulu liitteeksi Muuta Onko tuottajalla oikeus lisätä oman yrityksenä nimi ja/tai logo toteutukseen? Saako tuottaja esitellä toteutusta työnäytteenä? (Esim Lukkari 2004, 76.)

26 Alihankintasopimukset Tuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan. Alihankintasopimukset on tehtävä yhtä huolella kuin tilaajan kanssa tehtävät sopimukset. Sopimukseen voidaan sisällyttää em. kaltaisia asioita. Kiinnitettävä huomiota määrittelyosioon. (Vrt. Lampola 1996; Lukkari 2004, 78.)

27 Alihankintasopimukset Huolehdittava riittävistä immateriaalioikeuksista Riittävät oikeudet alihankintana tehtyyn työhön tai työn osaa oikeus luovuttaa kolmannelle osapuolelle Yleensä ns. vapaa käyttöoikeus eli oikeus käyttää vapaasti ilman rajoitteita (huomioidaan hinnassa) - usein tietty työ tiettyyn hintaan tietyssä aikataulussa Muistettava tarvittavat salassapitosopimukset Koskevat myös alihankkijaa Voivat rajoittaa alihankkijoiden käyttöä Usein mukana myös rekrytointirajoitus - pyritään varmistamaan osaaminen omassa yrityksessä Kumpikaan osapuoli ei saa rekrytoida toisen osapuolen työntekijöitä. (Vrt. Lampola 1996; Lukkari 2004, 78.)

28 Sopimukset oman henkilöstön kanssa 1/2 Immateriaalioikeuksien siirtäminen Työ- tai virkasuhteessa työtehtävänä valmistelun tietokoneohjelman ja siihen välittömästi liittyvän teoksen sekä tietokannan oikeudet siirtyvät työnantajalle (TekijäL 40b ). Korkeakoulun itsenäisessä opetus- tai tutkimustehtävässä toimivan tekijän oikeudet eivät siirry automaattisesti työnantajalle. Muiden teosten osalta ei ole erityisiä säädöksiä tekijänoikeuksien siirtymisestä työ- tai virkasuhteessa Tulkinta on, että työnantaja saa oikeudet teoksen käyttämiseen normaalin toiminnan vaatimassa laajuudessa. Määrittely ei ole helppoa tarvitaan sopimukset työntekijän ja työnantajan välillä riittävien tekijänoikeuksien siirtymisestä. Tekijän oikeus itse hyödyntää omaa teostaan Tarvittaessa voidaan rajoittaa kilpailukieltoehdolla. (Vrt. Lampola 1996; Verkko-opetuksen 2001.)

29 Sopimukset oman henkilöstön kanssa 2/2 Työntekijän velvollisuudet ja vastuu liittyen immateriaalioikeuksiin Työ- ja virkasuhteen lähtökohta on se, että työntekijä toimii työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajalla on normaali työantajan vastuun esim. tekijänoikeuksien riittävyydestä. Valvonta vaikeaa kannattaa sopia, että työntekijällä ei ole lupaa käyttää kolmansien osapuolien tuottamaa aineistoa ilman työnantajan edustajan lupaa nimettävä sopimuksessa työnantajan edustaja Mahdolliset salassapitosopimukset (Vrt.Verkko-opetuksen 2001.)

30 Lisätietoa Toimitusehtoja ja sopimusehtoja IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot (maksullisia) etotekniikka-alan_sopimusehdot.php Valtion tietotekniikkahankintojen sopimusehdot Valtio12375/name.jsp Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry Musiikki- ja äänitallennetuotannon yleiset toimitusehdot Yritysohjelmatuotannon yleiset toimitusehdot Mainoselokuvatuotannon yleiset toimitusehdot Televisio-ohjelmatuotannon yleiset toimitusehdot Multimediatuotannon yleiset toimitusehdot

31 Tekijänoikeuksista

32 Suojan syntyminen Ainoa edellytys: teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos ei laatuvaatimuksia (myös huonolle teokselle) ei merkitystä valmistamiseen käytetyllä työmäärällä ei merkitystä tekijän iällä Syntyy ilman rekisteröintiä suoraan lain nojalla silloin kun teos luodaan (c) -merkin käyttöä ei edellytetä, eikä merkin käyttäminen toisaalta aikaansaa mitään lisäsuojaa Tekijänoikeussuojaa saava teos tulee olla kirjallinen tai taiteellinen itsenäinen ja omaperäinen uusi siinä mielessä, että se eroaa jo olemassa olevista teoksista. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.)

33 Teostyypit Tekijänoikeuslaissa (1 ) mainitut teostyypit: kaunokirjalliset tai selittävät kirjalliset teokset, suulliset teokset, sävellysteokset, näyttämöteksti, elokuvateokset, valokuvateokset, kuvataideteokset, rakennukset, taidekäsityöntuotteet, taideteollisuustuotteet kirjallisina teoksina pidetään mm. karttoja ja muita selittäviä piirustuksia, graafista tai plastillisesti muotoiltu teos sekä tietokoneohjelma

34 Teostyypit Teostyyppejä ovat myös Kokoomateos: yhdistetään teoksia tai teoksen osia, kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus syntyneeseen uuteen kokonaisuuteen Yhteisteos: teos on luotu yhteistyössä, tekijänoikeus kuuluu tällöin yhteisesti kaikille tekijöille, teoksen hyödyntämiseen on saatava kaikkien tekijöiden lupa Suunnitelmallinen ja koordinoitu tuotekehitys jokaisella ohjelmointiin osallistuvalla on oikeus teokseen kokonaisuutena Yhteen liitetty teos: ovat puolestaan sellaisia, joissa tekijöiden panokset kokonaisuudessaan ovat erotettavissa, jokainen tekijöistä määrää tuolloin osuudestaan yksin Hajautettu inkrementaalinen tuotekehitys ilman koordinointia jokaisella ohjelmointiin osallistuvalla on tekijänoikeus kirjoittamaansa lähdekoodiin Käännös ja muunnelma: kääntäjällä ja muuntelijalla taas on tekijänoikeus vain omaan panokseensa. (Haarmann 2001, 44-45; TekijäL 4-6 ; Välimäki 2002, 857.)

35 Tekijänoikeuden sisältö (Haarmann 2001, 45)

36 Tekijänoikeuden sisältö Taloudelliset oikeudet: tekijällä yksinoikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta teoksen saattamisesta yleisön saataviin tekijän oikeus jälleenmyyntikorvaukseen ovat luovutettavissa oikeudenhaltijalle Moraaliset oikeudet: isyysoikeus: tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti respektioikeus: tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvon tai omaperäisyyden kunnioittaminen teosta ei saa esittää tai muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. ei yleensä ole luovutettavissa (Haarmann 2001, 53; TekijäL 2-3.)

37 Lähteet Haarmann, P-L Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Harenko, K Verkko-opetusmateriaalit ja hyvän sopimuskäytännön periaatteet [online]. Suomen virtuaaliyliopisto, [viitattu ]. Saatavilla www- muodossa: <URL: Koivumaa, A Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin [online]. Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus. [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: <URL: Lampola, M Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas [online]. Helsinki: Tekes & LawTech Oy, 1996 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa <URL: ISBN Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy.

38 Lähteet Suomen säädöskokoelma Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL) Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Tekijänoikeus ja piratismi [online]. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Verkko-opetuksen tekijänoikeudet Ohjeistus sopimusmallien käyttöön ja muokkaamiseen [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: yhteiskunta/sopimusmallit.html>.