KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta
|
|
- Kalevi Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päihde- ja huumestrategia työryhmä
2 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Tekijät FST ky / Päihde- ja huumestrategiatyöryhmä Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Seutuneuvosto/ Neuvottelukunta Julkaisun nimi Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun päihde- ja huumestrategian laatiminen on aloitettu Forssan seudun neuvottelukunnan aloitteesta ( ).Sitä on valmisteltu laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä. Ensimmäinen versio lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa Päihde- ja huumestrategiassa 2003 on huomioitu saatu palaute. Strategiassa on toimenpide-ehdotuksia Forssan seutuneuvostolle, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle, poliisille, sosiaalitoimille, koulutoimille, nuorisotoimille ja erityisnuorisotyölle, seurakuntien diakonia- ja nuorisotyölle sekä Hämeen ammattikorkeakoululle. Päihde- ja huumestrategia on tiivistetty seitsemäksi tavoitteeksi, jotka on täsmennetty osatavoitteiksi (indikaattoreiksi) ja esitetty menetelmät ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat : PÄIHTEIDEN ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN LISÄÄMINEN KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO LUODA VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT FORSSAN SEUDUN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU Strategiassa Forssan seudulla toteutuvaa päihdetyötä tarkastellaan kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintamallien näkökulmasta. Siinä pyritään selkeyttämään toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja hoitoketjuja. Strategiassa nostetaan esiin myös puuttuvien päihdepalvelujen kuten asumispalvelujen ja työtoiminnan tarve. Ehkäisevästä päihdetyöstä tehdään oma strategia. Forssan seudun päihdeoloja seurataan vuosittain koottavan tilastoseurannan avulla ja päihde- ja huumestrategia päivitetään osana hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumestrategian päivityksestä vastaa A-klinikka. Avainsanat Päihteet, huumeet Sarjan nimi ja numero Jakaja Kokonaissivumäärä 74 Kustantaja: Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma / Perusturvallisuus-valiokunta
3 Lukijalle Forssan seudun neuvottelukunta antoi kokouksessaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle tehtäväksi koota eri yhteistyötahoja, jotka yhdessä käynnistävät Lounais-Hämeen Huumeiden vastaisen strategian laatimisen. Keskustelutilaisuus järjestettiin Forssan kaupungintalolla. Tässä tilaisuudessa sovittiin strategian laatimisesta ja määriteltiin yhteistyötahot. Työryhmän työskentely käynnistyi kokouksella Koska huumeiden vastainen työ on osa päihdetyötä ja siinä käytetään samanlaisia työotteita ja toimenpiteitä, työryhmä käsitteli päihdetyötä kokonaisuutena. Työryhmä rajautui työstämään toimintamalleja päihteidenkäyttäjiä kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintojen näkökulmasta. Erityisesti panostettiin varhaiseen tuen organisoimiseen ja hoitopolun työnjakoon. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia lähetettiin kuntiin ja yhteistyötahoille lausuntokierrokselle. Saatu palaute ja toiminnan muutokset on otettu huomioon tässä uudelleen päivitetyssä strategiassa. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Sen sisältö kertoo, miten seutukunnalla panostetaan päihteettömyyteen ja vähennetään päihdehaittoja eri toimijoiden yhteistyöllä ja hallintokuntien perustyössä. Toivon, että strategiaa jaettaan kaikkien hallintokuntien ja viranomaisten käyttöön. Toivon, että päivitetty strategia käsiteltäisiin lautakunnissa ja erilaisissa työkokouksissa, eri viranomaisten palavereissa sekä kuntayhtymien ja valtionhallinnon paikallisviranomaisten kokouksissa. Lisäksi toivon, että siitä annetaan edelleen palautetta A-klinikalle Toivon, että kuntien keskushallinnoissa voitaisiin koordinoida kuntakohtaista päihde- ja huumestrategian käsittelyä, niin että asia todellakin jalkautuisi kenttätasolle toimijoille. Ehkäisevän päihdetyön ja tupakoinnin vastaisen työn koordinointiin on perustettu seudullinen työryhmä. Ryhmä hyödyntää tätä strategiaa ja tukee sen jalkauttamista. Ehkäisevän päihdetyön kartoittamisesta on tehty hankeanomus terveyden edistämismäärärahoista. Forssassa Markku Puro Puheenjohtaja
4 SISÄLLYSLUETTELO 1. FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE Forssan seutuneuvosto Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Poliisi Sosiaalitoimet Koulutoimet Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Hämeen ammattikorkeakoulu SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMINTA- SUUNNI TELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT PÄIHDETYÖN ORGANISOIMINEN KOHTAAVA TASO Varhaisen tuen malli Koulujen päihdestrategia Terveydenhuollon peruspalvelut Sosiaalihuollon peruspalvelut Nuorisotyö HOITAVA TASO Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus A-klinikka Alle 18-vuotiaiden hoito- ja tukipalvelujen järjestäminen Päihdeongelmaisen katkaisuhoidon kehittäminen Päihdehuollon laitoskuntoutus Erityisryhmät KUNTOUTTAVA TASO Päihdekuntoutujan asumispalvelut Päihdekuntoutujan työllistyminen Vankilasta vapautuvan palveluketjun rakentaminen Vertaistuki PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN VALMISTELUSSA KÄYTETTY TAUSTA-AINEISTO Aiempi päihteiden käytön vähentämiseen pyrkinyt toiminta Tilastoja Työryhmän selvitys koululuissa tehtävästä päihdetyöstä Tausta-aineisto PÄIHDE- HUUMESTRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI TYÖRYHMÄN JÄSENET LIITEAINEISTON SISÄLLYSLUETTELO JA LIITTEET...46
5 1 1 FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN Forssan seudun neuvottelukunta teki aloitteen alueen päihde- ja huumetilanteen selvittämisestä ja kesäkuussa 2001 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa asetettiin työryhmä laatimaan seudullista strategiaa. Päihdestrategiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että strategiasta käytetään nimitystä päihde- ja huumestrategia. Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja joulukuussa 2002 lähetettiin strategia lausuntokierrokselle. Saatujen lausuntojen pohjalta strategiaa on muokattu ja uusi päivitys on tehty syyskuussa Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa 2003 nojaudutaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton syksyllä 2002 julkaisemiin Päihdepalvelujen laatusuosituksiin seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumetyöryhmän keskusteluissa on todettu, että asenneilmapiiri päihteitä kohtaan on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi. Alkoholin saatavuus on helpottunut 1990-luvulta alkaen. Huumeiden käyttö lisääntyi selvästi erityisesti 1990-luvun loppupuolella. Forssan seudulla kuoli useita huumausaineiden käyttäjiä vuosina yliannostuksiin. Ylivahvan heroiinin poistuminen markkinoilta ainakin tilapäisesti ja siirtyminen käyttämään suonensisäisesti buprenorfiinia (Subutex) sekä opiaattiriippuvaisten korvaushoidon järjestäminen ovat ilmeisesti vähentäneet kuolemantapauksia. Poliisin tilastoimat huumausainerikokset ovat vain jäävuoren huippu ja useimmiten hallussapitorikoksia. Rikosten lukumäärä tilastoissa kuvaa lähinnä sitä, miten paljon poliisi on pystynyt panostamaan tutkintaan. Huumeiden kysyntää ja tarjontaa ohjaavat huumekaupan tuottavuus, maailmanpoliittinen tilanne ja muissa maissa toteutunut huumausainepolitiikan liberalisointi ja mietojen huumeiden käytön salliminen. Alkoholin kulutus kasvaa koko ajan ja mietojen alkoholijuomien mainonta on vapautunut. Hintojen halpeneminen tulee lisäämään kulutusta. Huumeiden käytön kulttuuri on laajentunut nuorten keskuuteen niin sanotuksi ajanvietekäytöksi. Kannabis vakiinnuttaa asemaansa alkoholin rinnalla. Tilanne vaati viranomaisten yhteistyön ja toimintamallien organisoimisen, jota tämän strategiatyöskentelyn avulla on toteutettu. Kouluterveystutkimuksen tuloksista 2002 saadaan tietoa, mihin suuntaan Forssan seudun oppilaiden asenteet eri päihdyttäviä aineita kohtaan ovat muuttuneet. Päihde- ja huumestrategiaa laativassa työryhmässä on pyritty verkostoitumiseen, jolloin työryhmän jäsenet toimivat linkkeinä sekä omaan kuntaansa että seutukunnan oman työalansa toimijoihin. Strategiatyössä on pyritty ylittämään sekä kuntarajat että hallintorajat. Yhteisen alueellisen strategian laatimista tukee se, että terveydenhoitopalvelut tuotetaan kuntayhtymässä ja poliisi toimii alueellisena. Strategiatyöskentelyn ensisijaisena tavoitteena on ollut selkiyttää päihdetyön työnjakoa Forssan seudulla ja vahvistaa osaamista sekä tiivistää yhteistyötä. Päihdestrategian laatiminen sinänsä on moniammatillisen yhteistyön harjoittelemista, jossa toimitaan sektorirajojen
6 2 yli ja sovitaan työnjaoista sekä vastuusta. Näin ollen päihdeongelma on tunnistettavissa, tilanne jäsennettävissä ja ratkaistavissa osana tuttua kokonaisuutta. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa pyritään tekemään konkreettisia ehdotuksia päihdeongelmaisten hoidon kehittämiseksi ja hoitopalvelujen lisäämiseksi. Vuoden 2002 aikana on erityisesti rakennettu nuorten päihdekäyttöön puuttumismahdollisuuksien verkkoa. Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja tupakan vastaiseen työhön tehdään oma toimintaohjelma. Päihdetyön kenttää tarkastellaan tässä strategiassa kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan toiminnan näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa. Strategian keskeiset periaatteet: - Etsitään, kohdataan ja autetaan nuoria pois alkoholin- ja huumausaineiden kokeil luista - Autetaan vaikeasti huumeongelmaisia, koska kansainvälisen arvion mukaan yksi aktiivinen käyttäjä ylläpitää noin kymmentä kokeilijaa ja käyttäjää voidakseen rahoittaa oman käyttönsä. Kun huumeiden käyttäjä saadaan hoidon piiriin se vähentää rikollisuutta. - Tuetaan omaisten ja läheisten selviytymistä - Kohdistetaan ehkäisevät tukitoimet syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin. - Tiedostetaan päihde- ja huumeongelma osana kunnan hyvinvoinnin edistämistä Päihde- ja huumestrategia työryhmän raportissa on ensimmäisenä työryhmän ehdotukset eri toimijoille. Toisessa luvussa on seudullisen strategian toimintasuunnitelma, joka esitetään tiivistettynä tavoitteisiin, indikaattoreihin ja mittareihin, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Luvussa neljä kuvataan päihdetyön organisoimista ja toimintamalleja kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan tason kautta. Luvussa viisi on historiallinen katsaus, tilastoaineistoa Forssan seudun päihdeoloista, strategiatyöryhmän tekemät selvitykset ja tausta-aineistona päihdehuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Liiteosaan on koottuna kaavakkeita, ohjelmia ja seudullisia toimintaesitteitä.
7 3 2 PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE 2.1. Forssan seutuneuvosto Tukee toimillaan nopean puuttumisen työtavan vakiintumista nuorten päihdekokeiluihin seudun kuntien kaikissa hallintokunnissa. Asettaa tavoitteeksi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2002 laatimien Päihdepalvelujen laatusuositusten huomioon ottamista päihdepalvelujen järjestämisessä. Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Tällä hetkellä päihdehuollon järjestämiseen käytetty raha on alle valtakunnallisen keskitason, vaikka seudulla on vaikea päihdetilanne. Ehdottaa, että seudun kunnat ja terveydenhuollon kuntayhtymä selvittävät, onko mahdollista sisällyttää normaalien sopimusneuvotteluiden yhteydessä myös A-klinikan kautta tilattavat laitoskuntoutukset voimassa olevaan sopimusohjausjärjestelmään. Kunkin kunnan sosiaalitoimelle jäisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Tavoitteena on seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen ja kaikille asukkaille tarpeenmukaisen hoidon järjestämisen. Tekee Forssan seudun kunnissa selvityksen asunnottomien ja palveluasumista tarvitsevien päihdeasiakkaiden tilanteesta. Tavoitteena on rakentaa seudullinen päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Valvoo ja seuraa, että vankilasta vapautuneille luodaan kokonaisvaltainen seudullinen ohjelma, jossa parannetaan vapautuvien elämän järjestymistä asumisen, kuntoutuksen, koulutuksen ja työmahdollisuuksien osalta. Päättää nuorten vapaaehtoisen rikosasiain sovittelun järjestämisestä. Ehdotuksia valmistellaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa. Tukee Forssan perusturvalautakunnan alaisen lastenkoti Kaarisillan kehityshanketta alueelliseksi ja laaja-alaiseksi perhetukikeskukseksi yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tekee aloitteen seudullisen sopimuksen laatimisesta, jossa järjestöille ja seuroille annettavan tuen ehdoksi asetetaan sitoutuminen toiminnassa edistämään päihteettömyyttä.
8 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Vastaa päihdetyön suunnittelusta ja päihde- ja huumestrategian päivityksestä. Kehittää perus- ja erikoissairaanhoidossa alkoholisairauksiin sairastuneiden hoitoa ja hoitoonohjausta. Vastaa seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä kokonaisuudessa, johon kuuluu neuvonta- ja terapiapalvelut, avo- ja laitoskatkaisuhoito sekä päihdelaitoskuntoutuksen määrittäminen. Järjestää päihtyneen henkilön valvontahuoneen. Kehittää alkoholikatkaisuhoitoa terveydenhuollon kuntayhtymässä. Organisoi opioidiriippuvaisten lääkkeellisen hoidon moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Lisää tietoa seudun huumeidenkäyttäjistä Stakesin huumehoitotiedon keräämisen avulla. Kehittää nuorten huumausaineiden käyttäjien hoitoa ja terveysneuvontaa. Toimii päihdeasioiden asiantuntijana kehitettäessä päihdeongelmaisten tarvitsemia tukipalveluja, päivätoimintaa ja asumispalveluja. Selvittää A-klinikan tilojen sijoituksen osana kuntayhtymän tilatarveselvitystä Asettaa tavoitteeksi mitoittaa A-klinikan työryhmän Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaiseksi. Organisoi A-klinikan toiminnan osana mielenterveystyön palvelujen uudelleenjärjestelyä.
9 Poliisi Jatkaa omalta osaltaan 0-toleranssiprojektin varhaisen puuttumisen toimintamallin hyvien käytäntöjen ja toimenpiteiden toteuttamista. Tiedottaa voimaan tulevasta uudesta järjestyslaista koko väestölle, jossa kielletään mm. häiritsevä julkijuopottelu. Käyttää nopeutettua käsittelyä alle 18-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Nopeuttaa perheväkivaltaan liittyvää esitutkintaa, joka saattaa lisätä päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä. myös Jatkaa päihderiippuvaisten ajokorttikelpoisuuden tutkimukseen ohjaamista, joka lisää vapaaehtoista päihdehoitoon hakeutumista. Ohjaa A-klinikalle huumausaineen käyttörikoksesta kiinnijääneet ja lisää huumeongelmaisten hoitoonohjausta Panostaa alle 18-vuotiaiden puhuttelun järjestämiseen. Kun tilaisuudessa on samanaikaisesti paikalla syyttäjä, poliisi, sosiaaliviranomaisten edustaja ja nuoren huoltaja, tarjotaan mahdollisuus moitteeseen, lähikontrollille ja sosiaalihuollon toimenpiteille Sosiaalitoimet Vahvistaa sosiaalityötä. Sosiaalityössä hyödynnetään syrjäytymistä ehkäisevien projektien toimivia työkäytäntöjä (esim. Etsikko, Nepal, Viksberg- lähiöhanke). Lasten ja nuorten sekä perhetyön toimintayksikköä kehitettäessä järjestetään nykyistä kattavampi sosiaalipäivystys. Muistuttaa vuosittain eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sosiaaliviranomaisille. Kehittää nopean puuttumisen työtapaa nuorten päihdekokeiluihin. Forssan kaupungin perusturvan alainen lastenkoti Kaarisilta kehittää perhe- ja kriisityön palveluita, joilla tuetaan eri-ikäisten päihteistä irrottautumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Forssan perusturvalautakunta haluaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa kehittää lastenkodin palveluita myös alueellisena ja laaja-alaisena perhetukikeskuksena, mikä vaatii pitkän aikavälin selkeää henkilöstön resurssointia ja seutukunnan kuntien sitoutumista hankkeeseen. Kehittää Osaava lastensuojelu-hankkeen avulla uusia perhetyön toimintakäytäntöjä. Kehittää vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa. Järjestää päihdeongelmaisten asumispalvelut.
10 Koulutoimet Päivittää vuosittain käytössä ja tiedossa olevan koulun päihdestrategian. Tarkistaa terveystiedon opetussisällöt ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta Seuraa omalta osaltaan koulun syrjäytymisindikaattoreita ja antaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja tukee vanhemmuutta. Lisää yhteistyötä eri viranomaisten oppilashuoltotyössä. Ottaa käyttöön Saattaen vaihdettava -työotteen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla kaikissa seudun perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksissa Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Verkostoituu koulun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kanssa käyttäen työvälineenään Huolen harmaa vyöhyke menetelmää. Kehittää varhaisen tuen toimintamalleja yhteistyössä Etsikko-, Nepal- ja Forssa- Work- projektien. Järjestää perjantai-iltojen katupartiointia seudullisesti ja pyrkien yhteistyöhön poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. On mukana kehittämässä päihdeasioista nuorille ja vanhemmille jaettavaa materiaalia. On mukana järjestämässä seudullisia ehkäisevän päihdetyön tapahtumia Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Selvittää seurankuntien diakoniatyön päihdeongelmaisille ja vangeille järjestämää toimintaa ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuudet seurakuntien diakoniatyön, sosiaalitoimien ja A-klinikan kanssa. Yhdenmukaistaa rippikoulutyössä annettavaa päihdekasvatusta ja tiedottamista koulun ja terveydenhuollon kanssa.
11 Hämeen ammattikorkeakoulu Organisoi yhteistyössä päihde- ja huumestrategiatyöryhmän kanssa seudullista täydennyskoulutusta, jossa on perusopetuksen ja lukion opettajille huumeiden käytön tunnistamista, verkostokoulutusta huumeidenkäyttäjän hoitoketjusta Forssan seudulla, menetelmäkoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille nuoren päihdehaastattelusta ja päihteidenkäytön tilannemäärityksestä. Tuottaa oppilastöinä päihde- ja huumestrategian kehittämiseen tarvittavia selvityksiä.
12 8 3 SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMIN TASUUNNITELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT Päihde- ja huumetyö on jatkuvaa työtä. Strategia etenee pienten askelten kautta ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Päihde- ja huumetyön kehittäminen edellyttää myös voimavarojen varaamista talous- ja toimintasuunnitelmiin. Tavoite: PÄIHTEIDEN, ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN MINEN LISÄÄ- Indikaattori: JATKUVA TIEDONSAANTIMAHDOLLISUUS Väestöllä tulee olla mahdollisuus riippumattomaan ja paikkansa pitävään tietoon omien valintojensa seurauksista sekä apuun ja neuvontaan terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Päihteiden haittavaikutuksia koskeva tieto sekä terveitä elintapoja korostava kulttuuri-ilmasto toimivat yhdessä taustatekijöinä ihmisten päihteiden käyttöä ja elämäntapoja koskevissa valintatilanteissa. On kehitettävä ehkäisevässä päihdetyössä käytettäviä tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja sisältöjä korostaen vanhempien esimerkkiä lapsille ja nuorisolle päihdeasioissa. Menetelmä: Vanhemmuuden esimerkki päihdekäyttäytymisessä Säännöllisesti toistuvat ja seudullisesti järjestetyt elämykselliset päihdevalistustapahtumat Koulun terveystieto Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas/potilasneuvonnassa päihdeasioiden puheeksi otto Potilasohjausmateriaalina päihdekansio Yleinen päihdevalistus ja joukkotiedotus Mittari: Alkoholin kulutukseen ja käyttöön liittyvät tilastot Mini-intervention käyttötilasto Päihteisiin liittyvät lehtikirjoitukset paikallislehdissä
13 9 Tavoite: KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS Indikaattori: PUHEEKSIOTTAMINEN JA HOITOONOHJAUS PÄIHTEIDEN KÄY- TÖSTÄ JOHTUVASTA ASIOINNISTA TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuollossa tehdään tilannearvio päihteiden käytöstä päihteen vaikutuksen alaisena itsensä loukanneiden kanssa. Samoin tehdään aina toiminta-arvio, kun alaikäinen asioi päihtyneenä. Jo todettujen alkoholisairauksien vuoksi hoidossa olevien maksa- ja haimapotilaiden hoitosuunnitelmassa tarkistetaan päihdehoidon järjestämisen tarve. Rattijuopumuksen vuoksi tutkimukseen tulevien kanssa otetaan puheeksi päihteiden käyttö. Hoito on terveydenhuollon keino ehkäistä rattijuopumuksia. Poliisi edellyttää ajokykyyn vaikuttavan päihderiippuvuuden arviointia. Arvion tekemisen yhteydessä syntyvä kontakti mahdollistaa myös hoidon. Menetelmä: Työntekijän valmiudet päihteiden käytön puheeksiottamiseen ja hoitoonohjaukseen asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Lastensuojeluilmoitus Mittari: Päihde-ehtoiset asioinnit Forssan sairaalan ensiapupoliklinikalla kesäkuukausina, seurantaa jatketaan Alkoholisairausdiagnoosit/ vuosi Rattijuopumukset/ vuosi Indikaattori: HUUMEKUOLEMIEN EHKÄISY Ensimmäisiin huumekokeiluihin liittyvien terveys- ja tapaturmariskienriskien ennaltaehkäisy. Menetelmä: Valistuksen ja ensiaputietouden keinot Kokeilijanuorten ensiaputieto, miten auttaa yliannostustilanteessa. Ensihoito ja -vastehenkilökunnan antama tieto ja kirjalliset ensiapuohjeet. Viranomaistiedotus. Poliisi tiedottaa erityisen vaarallisten päihdyttävien aineiden liikkumisesta seudulla sekä viranomaisille että väestölle. Mittari: Huumekuolemien määrä
14 10 Indikaattori: HUUMEIDENKÄYTTÖÖN LIITTYVIEN INFEKTIOTAUTIEN EHKÄISY Terveydenhuolto laatii yhteistyössä esim. apteekkien ja hoitopaikkojen kanssa toimintamallin huumeiden käyttöön ja käyttäjiin liittyvien tartuntatautien ehkäisytoimenpiteistä Menetelmä: Ohjeistetaan huumeiden käyttöön liittyvät tartuntatautien ehkäisytoimet. Mittari: B- ja C-hepatiittitartuntatauti-ilmoitusten määrä / vuosi A-klinikalle palautetut ja vaihdetut huumeruiskut / vuosi Riskiryhmiin kuuluvien B-hepatiittirokotusten määrän seuranta / vuosi
15 11 Tavoite: HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI Indikaattori: VASTUULLINEN VANHEMMUUS Kasvaminen vanhemmuuteen alkaa lapsen odotusaikana. Vanhemmilla on kasvatusvastuu omista lapsistaan. Vastuulliset vanhemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että voivat eläytyä hänen tilanteeseensa ja tukea hänen yksilöllistä kasvuaan. Vanhemmuutta on auttaa lasta, olla kiinnostunut, asettaa rajoja ja arvostaa arjen yhdessä olemista. Menetelmä: Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatyössä, päivähoidossa, koulussa, seurakunnassa ja harrastetoiminnoissa Mittari: Kouluterveyskyselyn indikaattorin Vanhemmuuden puute seuranta Indikaattori: LAPSUUS PÄIHDEYMPÄRISTÖSSÄ Kun hoitopalveluissa kohdataan päihtynyt vanhempi, on selvitettävä, miten lasten hoito on järjestetty. Päihteitä käyttävien vanhempien lapset tarvitsevat tukitoimia lapsen hyvän hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Menetelmä: Päihdeperheen tunnistaminen raskausaikana ja lastenneuvolatyössä sekä päivähoidossa, apuna AUDIT-kyselyt aikuisille ja nuorille ja Huolen harmaa-vyöhyke mittari Väkivallan puheeksi ottolomake neuvolatyössä Lastensuojeluilmoituksen aktiivinen käyttö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Mittari: Arviointi viranomaisyhteistyöstä. Arviointi siitä, miten lapset ja nuoret pärjäävät (esim. kouluterveyskysely, huostaanottojen määrä)
16 12 Tavoite: RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO Päihdeongelmaisen perheen avun tarvetta kohdataan kaikissa viranomaispalveluissa sekä terveydenhuollon että poliisin päivystystilanteissa. Päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat tarvitsevat sekä vertaistukea että ammatillisesti hoidettuja neuvonta- ja tukipalveluita. Menetelmä: Toimiva päihdeongelmaisen hoitoonohjaus terveydenhuollossa Lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimiva kriisi- ja turva-asunto. Psykiatrian akuuttityöryhmä Poliisin suorittama nopeutettu perheväkivaltaan liittyvä esitutkinta saattaa lisätä myös päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä Vertaistukiryhmät ja tiedot kokoontumisajoista ja -paikoista Mittari: Arviointi päivystys- ja virka-ajan toimijoiden työn yhteensovittamisesta Hyvin päivitetty tiedotus vertaistukiryhmistä
17 13 Tavoite: LUODAAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Indikaattori: YHTEISTYÖMALLIN SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS Jokaisessa koulussa on päihdestrategia, yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka koekäytetään ja käydään läpi eri toimijoiden kanssa kerran vuodessa. Koulukohtaisten pelisääntöjen tavoite on, että nuori pysyy yhteisön jäsenenä. Saattaen vaihdettava työote otetaan käyttöön kaikissa seudun kouluissa. Jokainen Forssan seudun perusopetusta antava oppilaitos siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat "saattaen" seuraavalle asteelle tai seuraavalle luokalle. Tällöin tarvittavat erityis- ja tukitoimet mahdollistuvat heti lapsen tai nuoren aloittaessa opintojaan uudessa ympäristössä. Saattaen vaihdetta -siirrosta vastaavat koulukuraattorit ja/tai opinto-ohjaajat. Ko. oppilaiden menestystä opinnoissaan tulee seurata yhteistyökokouksissa. Nopea puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön. Lasten ja nuorten päihteiden ja huumeiden käytön tunnistaminen, siihen puuttuminen, käytön selvittely, asiallisen tiedon ja neuvonnan antaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon järjestäminen tai hoitoon ohjaaminen. Kouluterveydenhuollossa käyttöön otettavat seulontamenetelmät mm. Nuorten Audit kysely auttavat arvioimaan nuorten päihteidenkäyttöä ja tarvittavien tukitoimien järjestämistä. Toimintavaihtoehtojen järjestäminen riskitilanteissa eläville nuorille. Nuorisotyön toimintamallin luominen. Yhtenäistä sovittua toimintamallia, miten nuoren päihdekäyttäytymiseen tartutaan, ei ole kaikissa kunnissa vaan nuorisotyöntekijät toimivat tilanne- ja tapauskohtaisesti. Terveyden- ja sosiaalitoimen tiedonkulkuun muokattua lastensuojeluilmoituskaavakkeen käyttämistä voisi laajentaa myös kuntien nuorisotyöntekijöiden työvälineeksi. Nuorisotoimen ja perusopetusta antavien koulujen yhteistyötä tulee kehittää paikallistasolla (esim. tiedonkulku erityisnuorisotyön ja oppilaitosten välillä). Nuorisotyön osallistuminen varhaisen tuen toimintaan nuorten päihde- ja huumekokeiluissa. Otetaan mukaan nuorisotyöntekijöiden oman alueen nuorten paikallistuntemus. Toimiva lastensuojeluilmoitus. Sosiaalitoimen vastuulla on joka vuosi muistuttaa eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen sosiaaliviranomaisille. Neuvolatoiminnassa/päivähoidossa/kouluissa/lasten ja nuorten toiminnoissa tunnistetaan ja kohdataan lasten ja nuorten oma päihteidenkäyttö. Päihdeperheen lapset ovat erityisen tuen ja suojelun tarpeessa. Parannetaan päihdeperheen selviytymisen edellytyksiä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.
18 14 Poliisin yhteistyö- ja toimintamalli. Poliisi ohjaa huumausaineiden käyttörikoksesta kiinni jääneen A-klinikalle ja syyttäjä voi päättää syyttämättä jättämisestä, jos tekijä on hakeutunut hoitoon. Mittari: Perusopetuksen tilastot päättötodistuksen saaneista/vuosi ja tilastot niistä oppilaista, jotka eivät siirry tai hakeudu jatkokoulutukseen. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden negatiivisten keskeyttämisten seuranta / vuosi Lastensuojelun asiakasmäärä / vuosi Poliisin A-klinikalle lähettämät Suostumus hoitoon hakeutumisesta yhteydenottojen määrä / vuosi Ryhmäarviointi ja asiantuntijapalautteet - miten varhainen tuki toimii - miten lastensuojeluilmoituskäytäntö toimii - tuottaako työ niitä asioita, joita tavoitellaan. - miten hyvin on pystytty kehittämään selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa nuori tavataan päihtyneenä, pinnaa koulusta, esiintyy päihtyneenä nuorisotiloissa jne.
19 15 Tavoite: SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT Indikaattori: KATKAISUHOITOPOTILAIDEN HOITOONOHJAUS Päihdeongelmaisten hoidossa toimii hoitoketju avo/laitoskatkaisusta avohoidon tai laitoskuntoutuksen järjestämiseen. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN HOIDON SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN. Päihdeongelmaisten neuvonta- ja terapiapalveluita ja seudullista katkaisuhoitoa kehitetään. Päihdehoidon hoitomahdollisuuksista tiedotetaan. Opioidiriippuvaisilla on riittävästi hoitoa saatavilla. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMIS- JA TUKIASUMISPALVELUT Tukiasumisen järjestäminen niille, jotka eivät päihteidenkäytön aiheuttaman vamman vuoksi selviydy itsenäisesti. Huumekuntoutujan tukiasuminen järjestäminen. Menetelmä: Toimivat asumis- ja tukiasumispalvelut Mittari: Tukiasumispalvelujen puutteen vuoksi ostettujen laitoshoitopäivien seuranta / vuosi
20 16 Indikaattori: VANKILASTA VAPAUTUVIEN PALVELUKETJU Kriminaalihuoltolaitos ja sosiaalitoimi laatii jokaiselle vankilasta vapautuvalle ja rikostaustaiselle yhteiskuntaan sijoittumisen edistämisen toimintamallin. Menetelmä: Kuntoutussuunnitelma Mittari: Tehtyjen kuntoutussuunnitelmien määrä/vapautuvat vangit/vuosi Indikaattori: SEUDUN ASUKKAIDEN PÄIHDEPALVELUJEN TURVAAMINEN JA RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän kesken neuvotellaan mahdollisuudesta siirtää päihdehuollon laitoskuntoutus terveydenhuollon palvelusopimukseen. Tavoitteena on, että toimintakäytännöt Forssan seudun kunnissa ovat samankaltaiset ja kuntalaisille pystytään järjestämään mahdollisuus tarpeen mukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja kuntoutukseen. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmän piirissä kustannukset tasataan kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Tällä hetkellä niin toimitaan jo Forssan osalta. A- klinikalle annetaan oikeus laitoskuntoutuksen määrittämiseen ja koordinointiin. Kunkin kunnan sosiaalitoimella olisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Menetelmä: Kustannusten jakautuminen osana Forssan seudun terveydenhuollon palvelusopimusta kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Mittari: Päihdehoidon kustannusseuranta Forssan seudun kunnissa. Päihde-ehtoisten diagnoosien määrä A-klinikkakäynnit Ostetut / kuntayhtymässä tuotetut katkaisuhoitopäivät/vuosi Päihdehuollon laitoskuntoutuspäivät/vuosi Alle 18-vuotiaiden päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutushoitopäivät/vuosi
21 17 Tavoite: FORSSAN SEUDUN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU Terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa edelleen päihde- ja huumestrategian kehittämisestä. Käytännön vastuu päihde- ja huumestrategian päivityksestä annetaan A-klinikalle, joka kutsuu päihde- ja huumestrategiatyöryhmän koolle vuosittain. Työryhmä laatii vuosittain päihdeolojen seurantaraportin ja toimittaa sen eri viranomaisille. Paikallisen päihdetilanteen kartoittamisessa käytetään Stakesin huumehoitotiedonkeruun tuottamaa tietoa sekä moniammatillisia ja monialaisia yhteistyöryhmiä, joissa voidaan kartoittaa eri tahojen tekemiä havaintoja ja huomioita päihteiden käytössä tapahtuneista viimeaikaisista muutoksista. Näin saadaan esille ajankohtaista seudullista tietoa tilastoseurannan rinnalle, pystytään suunnittelemaan toimintaa ja vastaamaan haasteisiin. Menetelmä: Säännöllinen päivitys Mittari: Stakesin huumehoitotiedonkeruun tilastot Kerran vuodessa tarkistettu ja tarvittaessa uudistettava päihdeja huumestrategia Vuositilastot
22 18 4 PÄIHDETYÖN ORGANISOIMINEN 4.1. KOHTAAVA TASO Kohtaavalla tasolla päihteiden käytön ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa peruspalvelut ovat avainasemassa. Varhainen tuki ja puuttuminen edellyttää, että riskitilanteet havaitaan ja apua saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kohtaavalla tasolla peruspalveluissa päihdetyö on päihdekäytön tunnistamista, puheeksi ottamista huolen ilmaisuna, päihdepalveluista tiedottamista sekä niihin ohjaamista Varhaisen tuen malli Erityisesti nuoret saavat apua siitä, että mahdollisimman varhain puututaan päihdekokeiluihin ja käyttöön. Poliisi pyrkii vaikuttamaan sekä nuorten päihteiden käyttöön että yleisiin asenteisiin. Forssan poliisi ei salli alaikäisten päihteitten hallussapitoa eikä julkijuopottelua. Päihde- ja huumestrategiatyöryhmän kannanoton mukaan herkästi tehty lastensuojeluilmoitus on osa varhaista tukea ja perheelle voidaan silloin tarjota lisätukea selviytymiseen. Varhaisen puuttumisen toteuttamiseen tarvittavaa uudenlaista työotetta kehitetään Etsikko-projektin avulla. Hyvin toimiva varhaisen tuen malli edellyttää myös, että nuorille järjestetään toimintaa, joka tukee päihteettömyyttä. Näitä työtapoja kehitetään Nepal-projektissa. Nuorten rikosasioiden sovittelutoiminta on osa varhaista tukemista. Poliisin toimintaa ja puuttumismahdollisuuksia ohjaa alkoholilaki, jonka mukaan alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan alkoholijuomia. Alkoholijuomat voidaan ottaa poliisin haltuun ja hävittää. Sakkorangaistuksiin päädytään vasta, jos huomautukset ja neuvot eivät tehoa voimaan tullut uusi järjestyslaki puuttuu kaikenikäisten julkijuopotteluun ja antaa yhtenäisen koko maata koskevan toimintamallin. Siitä tiedotetaan tehokkaasti koko väestölle. Poliisin huumevihjepuhelin on aktiivisessa käytössä ja sen avulla on pystytty kohdistamaan tutkintaa. Rikoskierteen katkaisemiseksi poliisi käyttää mm. matkustuskieltoa, jossa kielletään ulkona liikkuminen öiseen aikaan. Forssan poliisiin perustettiin pieni huumeryhmä syksyllä Ryhmän toiminta näkyy hyvin tilastoissa. Poliisi jatkaa 0-toleranssiprojektin pohjalta ilmoitusten tekemistä nuorten rikkeistä sosiaaliviranomaisille. Rikollisuutta ennalta ehkäisevät toimenpiteet ehkäisevät myös esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttöä. Toimiva lastensuojeluilmoituskäytäntö, viranomaisyhteistyön ja tiedonkulun tehostaminen on perustason työtä. Työntekijän avuksi tilanteeseen, jossa hänen kokemansa huoli lapsesta tai nuoresta kasvaa ja omat auttamiskeinot eivät tunnu riittäviltä, on ke-
23 19 hitetty Huolen vyöhykkeistö mittarin (liite). Mittarin avulla työntekijä voi arvioida, miten huolissaan on lapsen tilanteesta ja mihin toimenpiteisiin ryhtyy. Tämän mittarin keskivaiheille sijoittuu Huolen harmaa vyöhyke, jolloin toisaalta selkeitä oireita on olemassa ja huoli lapsesta kasvaa mutta työntekijä joutuu päättämään, milloin hän tekee lastensuojeluilmoituksen. Kevään 2002 aikana terveydenhuollon työntekijöille ja muille viranomaisille, joilla on lastensuojeluilmoitusvelvollisuus, on tehty yhtenäiset ohjeet lastensuojeluilmoituksesta (liite). Siitä on pidetty koulutilaisuudet sairaalan osastojen ja lääkärien vastaanottojen henkilökunnalle, terveydenhoitajille ja vastaanottoavustajille. Kuntien sosiaalitoimi on tiedottanut lastensuojeluilmoituskäytännöstä oman kuntansa kaikille hallinnonaloille ja muille yhteistyötahoille. Hyvin toimiva viranomaisyhteistyö edellyttää jatkuvaa toimijaverkon huoltamista ja sitouttamista yhdessä asetettuihin työn tavoitteisiin. Myös työntekijöiden vaihtuessa on kiinnitettävä huomiota perehdyttämiseen sovituista työkäytännöistä. Tavoitteena on, että sosiaalitoimi muistuttaa vuosittain eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sosiaaliviranomaisille. Perustyön lisäksi varhaisen tuen toiminnan järjestämiseen on saatu projektirahoituksia. Forssan seudun kunnissa käynnistyi kevään ja kesän 2002 aikana kaksi projektia, joiden kohderyhmänä ovat syrjäytymisuhan alaiset nuoret. Etsikko-projekti ( ) sai alkurahoitusta STM:n terveyden edistämisen määrärahoista ja Forssan seudun huumerahastosta. Etsikko-projektin työpari toimii Forssan kaupungin sosiaalitoimen alaisuudessa. Etsikko projekti jatkuu lähtien valtion erityisavustuksella vuoden 2004 loppuun asti. Työn painopiste on erityisesti nuorimmissa vuotiaissa päihdekokeilijoissaja heidän kanssaan tehtävässä ennaltaehkäisevässä työssä. Tavoitteeksi on asetettu nopean puuttumisen työtavan liittäminen seudullisiin peruspalveluihin. Nuorten Palvelun Nepal-projektin (NEuvontaPALvelu) rahoittaa RAY ( ). Se alkoi ja järjestää arkielämää tukevaa toimintaa oman projektisuunnitelmansa mukaisesti syrjäytymisuhan alaisille nuorille ja toimii yhteistyössä Etsikko-projektin kanssa. Varhaisen tuen toimintamalli edellyttää myös pitkäaikaisempia tuki- ja toimintamahdollisuuksien ja vaihtoehtojen järjestämistä riskitilanteissa eläville nuorille. Etsikko ja Nepal-projekteilla on yhteinen ohjausryhmä, jossa on edustajat A-klinikalta, Nuorten palvelusta, poliisista, nuorisotoimesta, koulutoimesta ja kuntien sosiaalitoimesta sekä Forssan ammatti-instituutista. Varhaisen tuen mallin sisällä on päihde- ja huumestrategiatyöryhmässä keskusteltu vapaaehtoinen nuorten rikosasioiden sovittelutoiminnan järjestämisestä. Sovittelutoiminnan organisoimiseen tarvitaan vetäjä.
24 Koulujen päihdestrategia Tätä strategiaa varten tehdyssä selvityksessä kartoitettiin joulukuussa 2001 seutukunnan koulujen oppilashuoltotyötä. Yhteenveto on kohdassa 5.3. sivulla 38. Selvityksen jälkeen koulujen oppilashuoltotyöryhmien toiminta on täsmentynyt ja ne kokoontuvat säännöllisesti. Yhteisiä työkäytäntöjä on alettu luoda. Koulukuraattoreita on tällä hetkellä neljä, Forssan yläasteilla, Tammelassa ja Jokioisilla sekä Forssan Ammatti-instituutissa. He ovat koulun sosiaalityöntekijöinä oppilashuoltoryhmän jäseniä. Muissa selvityksissä on todettu koulupsykologipalveluiden puute maalaiskunnissa. Tarvetta on täyttänyt maalaiskuntien osalta kasvatus- ja perheneuvola. Seutukunnalla ollaan käynnistämässä hanketta seudullisen oppilashuoltotyön kehittämiseksi. FST ky on lisännyt panostusta kouluterveydenhuoltoon siirtämällä yhden lääkärin kokopäiväiseksi kouluterveydenhuollon lääkäriksi syksystä Kouluterveydenhoitajien haastattelun perusteella peruskoulussa keskustelu ja kiinnostuneisuus huumeita kohtaan on aaltomaista. Luokka-asteilla 7-9 on myös kokeilijoita. Lukiossa ollaan kiinnostuneita varsinkin ns. miedoista huumeista ja siellä on sekä kokeilijoita että satunnaiskäyttäjiä. Nuorten tyttöjen päihdeongelmaiset poikaystävät, joista joillakin on hepatiittitartunta, sekä lapset, jotka ovat luisumassa aineita kokeilevien nuorten seuraan, huolestuttavat kouluterveydenhoitajia. Ala-asteella paljastuu aika ajoin imppausta. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollossa tulee esiin vuosittain nuoria, joilla on päihdeongelma. Kouluterveydenhoitajat kohtaavat oppilaiden kautta myös vanhempien päihdeongelmaa. He tukevat lapsen selviytymistä päihdeperheessä. Forssan seudun päihdestrategian yhtenä osana on valmisteltu koulukohtainen varhaisvaiheen puuttumismalli, joka liitetään päihdestrategiaan ohjeelliseksi malliksi. Tavoitteena on, että toimintamalli päivitetään kerran vuodessa ja koulun henkilökunta sitoutetaan työtapaan. Muutamissa kouluissa mm. Jokioisten Paanan koulussa (liite) sellainen on jo tehty aiemmin. Forssan Ammatti-instituutissa se on osana laatukäsikirjaa (liite). Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä käynnistyi vuoden 2002 aikana päihde- ja huumestrategiatoiminnan kehittäminen osana oppilaitoksen kriisityöryhmän toimintaa. Kouluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulunkäynnin taitekohtiin. Jokioisilla ja Ypäjällä on kehitetty työotetta saattaen vaihdettava erityisesti perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirryttäessä. Saattaen vaihtaminen tarkoittaa, että lapsen ja nuoren sekä perheen kanssa työskentelevät viranomaiset tietävät toisistaan ja toimivat samojen tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteissä on mukana ohjaus ja tuki ja toimenpiteestä toiseen siirtyminen on joustavaa ja johdonmukaista. Päihde- ja huumestrategiatyöryhmän keskusteluissa on todettu, ettei kouluissa ole tarkoituksenmukaista järjestää huumeseulontaa joukkoseulontana lainsäädännön puuttumisen, testistön satunnaisvirheiden ja kustannusten vuoksi. Huumeseulontaa käytetään osana yksilöllistä hoitosopimusta. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden päihteiden käyttöön puututaan myös työsuojelun näkökulmasta. Toisen asteen oppilaitoksissa voitaisiin tukeutua enemmän opiskelijaterveydenhuollon palveluihin.
25 Terveydenhuollon peruspalvelut Terveydenhuollon lääkärivastaanotoilla, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja neuvoloissa toteutetaan alkoholin suurkulutukseen kohdistettua neuvontaa (Mini-interventio). Mini-intervention avulla pyritään tukemaan suurkuluttajan alkoholinkulutuksen vähentämistä, jos hän sitä itse haluaa. Se on neuvonta- ja ohjauspainotteinen yleensä muutaman käyntikerran hoidollinen kokonaisuus. Pelkkä potilaan alkoholinkulutuksen puheeksi ottaminen tavallisen vastaanottokäynnin yhteydessä voi vaikuttaa monen alkoholinkäyttöön. Toteutuneiden ohjaustapahtumien määrää ja toimenpiteitä seurataan. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle muokataan Kuopion mallin mukaan Nuorten Audit kyselylomake, joka otetaan käyttöön syksyllä Terveydenhuollossa kehitetään päivystysajan asioinneissa mini-interventiota ja päihdehoitoonohjausta potilaille, joilla on jo todettu alkoholisairaus. Terveydenhuollon Ketjut kuntoon- projektissa tehtiin syksyllä 2002 päihdekansio, potilasohjauksen avuksi koottu aineisto päihteiden käytön aiheuttamista sairauksista ja tietoa seudullisista päihdepalveluista. Päihdekansio jaettiin sairaalan ja perusterveydenhuollon vuodeosastoille sekä avovastaanottojen odotustiloihin. Jakelu laajennetaan myös sosiaalitoimistojen, KELA:n ja työvoimatoimiston odotustiloihin. Terveydenhuollon kuntayhtymä parantaa omaa oppilashuoltotyötään panostamalla päätoimisen koululääkärin palkkaamiseen. Vuonna 2002 muokattu lastensuojeluilmoituskaavake helpottaa tiedonkulkua sosiaalitoimeen. Se toimii varhaisen puuttumisen työkaluna terveydenhuollon työntekijöille. Raittiussihteerin työnä on lasten ja nuorten päihdevalistus, jonka tavoitteena on tupakoinnin ja päihteiden käytön aloittamisen ehkäisy tai ainakin kokeilujen siirtäminen myöhempään ikävaiheeseen. Raittiussihteerin työn tavoitteena on, että väestön tiedot tupakasta ja päihteistä ovat sellaiset, että niiden perusteella voi tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja. Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään. Työterveyshuollon palveluita tarjoaa seudulla terveydenhuollon kuntayhtymän lisäksi kolme yksityistä palveluntuottajaa. Työpaikoilla on toimintaohjelmia, jotka usein liittyvät työsuojelun toimintaohjelmaan, joilla työyhteisön jäsenet pyrkivät ehkäisemään työyhteisöä haittaavaan päihteiden käyttöä ja edistämään ongelmatilanteiden rakentavaa ratkaisemista. Työpaikat tekevät A-klinikan kanssa hoitoonohjaussopimuksia.
26 Sosiaalihuollon peruspalvelut Kuntien sosiaalitoimen työntekijöiden keskuudessa tehtiin keväällä 2002 kartoitus, jossa todettiin, että päihdeasiat tulevat esille asiakastyössä, koulujen oppilashuoltotyössä ja päihdeongelmaisten laitoshoitopäätöksissä. Pienten lasten huostaanoton yhtenä syynä on vanhempien huumeiden käyttö, joka on yleistynyt viime aikoina. Murrosikäisten lasten sijoituksen yhtenä merkittävänä syynä on puolestaan lasten oma päihteiden käyttö ja siihen liittyvä epäsosiaalinen elämäntapa. Nuoren ollessa sosiaalitoimiston asiakkaana esim. kouluongelmien, rikoksiin syyllistyminen tai toimeentulovaikeuksien takia otetaan aina puheeksi päihteet ja niiden mahdollinen käyttö. Sosiaalihuollon ennaltaehkäisevässä työssä voidaan oleellisesti vahvistaa päihteidenkäytöltä suojaavia tekijöitä, mutta viime vuosien työpaineessa on pystytty käyttämään lähinnä korjaavan työn keinoja. Työpaineen seuraukset näkyvätkin mm. sijoitettujen lasten lukumäärän kasvuna. Lastensuojelutyön painopistettä olisi kuitenkin pyrittävä siirtämään korjaavasta sijoituspainotteisesta toiminnasta ennaltaehkäisevään avohuollon työhön. Kehitystarpeena onkin vahvistaa ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ja mahdollistaa hoidon saatavuus ennen kuin ongelmat kärjistyvät sijoitukseen asti. Vuodesta 2002 ovat Forssa ja Tammela osallistuneet PIKASSOS-osaamiskeskuksen Osaava lastensuojeluhankkeesseen, jolla luodaan uusia perhetyöhön liittyviä toimintakäytäntöjä. Tärkeässä asemassa on mm. perheiden ja vanhemmuuden tukeminen. Forssan lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimii kriisiasunto ja turva-asunto, jossa voidaan huolehtia alaikäisestä henkilökohtaista huolenpitoa tarvitsevasta alle 18- vuotiaasta lapsesta sekä tukiasuntoja itsenäistyville nuorille. Kaarisilta voi myös tarvittaessa ottaa väliaikaisesti hoitoonsa kiireellisen huostaanoton perusteella sijoitettavia lapsia. Päivähoidon työntekijöiden valmiuksia puuttua ongelmiin on lisätty koulutuksella. Lisämahdollisuuksia tukea asiakkaita ovat tarjonneet mm. Kasvatus- ja perheneuvolan Käsikynkkä ja Perhepysäkki projektit. Päivähoidossa päihdeasioista puhutaan lasten turvallisuuden kannalta. Keväällä 2001 järjestetty Huolen puheeksiotto koulutus on auttanut päivähoidon henkilökuntaa. Toisen asteen oppilaitoksissa syntyy ongelmatilanteita, kun opiskelu kotikunnan ulkopuolella on suunniteltu kuntoutustoimenpiteeksi eikä riittäviä tukitoimia ole opiskelupaikkakunnalle järjestetty. Päihdeongelmaisten asumiseen liittyvät ongelmat ovat keskeisiä kuntien sosiaalitoimen näkökulmasta. Syksyllä 2002 Forssan kaupunki teki yhteistyössä valtakunnallisen Asumispalvelusäätiö ASPA:n kanssa selvityksen erityisryhmien asumispalveluiden tarpeesta. Selvitys koski vain niitä päihdeongelmaisia, joille oli päihteiden käytön seurauksena syntynyt vamma ja rajoittui varsin pieneen päihdeongelmaisten ryhmään. Keväällä 2003 valmistuneessa raportissa todetaan, että 12 henkilöllä on tarvetta saada lisää apua ja seitsemän henkilöä tarvitsisi tarkoituksenmukaisemman asunnon. Seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden täydennyskoulutus alkoholi- ja huumeongelmaisen hoidosta voidaan toteuttaa yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa.
27 Nuorisotyö Syyskuussa 2002 päihde- ja huumestrategiatyöryhmä teki kyselyn kuntien nuorisotoimelle. Siinä kysyttiin varhaisen puuttumisen toimintamallia, päihteidenkäyttöä ja syrjäytymistä ehkäiseviä työtapoja sekä koulutustoiveita ja toivomuksia muille nuorten kanssa työtä tekeville. Forssassa on yhtenäinen toimintamalli. Ypäjällä on sovittu verkostotyötavan käyttämisestä, jos nuoren ongelma kärjistyy. Humppilassa toimitaan tilanne- ja tapauskohtaisesti. Jokioisilla ja Tammelassa ei ole sovittu yhtenäistä toimintamallia. Koulutustoiveissa mainittiin päihdetietous ja päihtyneen nuoren kohtaaminen. Kuntien nuorisotyö kokonaisuudessaan, kun se järjestää nuorille vapaa-ajan toimintaa ja tapaamismahdollisuuksia sekä tukee vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa, on ennalta ehkäisevää ja nuoren kasvua aikuiseksi tukevaa toimintaa. Perustyön lisäksi Forssassa ja Jokioisilla on erityisnuorisotyöntekijän toimet. Nuorisotoimen järjestämät tilaisuudet ovat päihteettömiä. Koska yhtenäistä sovittua toimintamallia, miten nuoren päihdekäyttäytymiseen tartutaan, ei ole kaikissa kunnissa, voitaisiin käytäntöjä yhtenäistää seudullisesti. Silloin aikuisten toiminta olisi johdonmukaista ja tukisi nuorten kasvua ja tukisi myös nuorisotyötyöntekijän toimintaa viranomaisverkostossa. Terveyden- ja sosiaalitoimen tiedonkulkuun muokattu lastensuojeluilmoituskaavake ja Huolen harmaa vyöhyke mittari voisivat toimia myös kuntien nuorisotyöntekijöiden työvälineinä. Kunnissa toivotaan yhteistyön tiivistämistä järjestöjen ja seurojen kanssa. Päihteettömyyden edistäminen voitaisiin asettaa kuntien myöntämien toiminta-avustusten ehdoksi seudullisella sopimuksella. Kuntien nuorisotyössä osallisuuden lisäämiseksi on hyvä etsiä väyliä, joiden kautta nuorten toiveita ja mielipiteitä kuullaan ja he voivat itse olla vaikuttaa päihdekokeiluja ja -käyttöä ehkäisevän toiminnan sisältöihin. Vanhempien mukaan kutsumisella nuorten toimintaan tuetaan myös vanhemmuutta. Evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyössä tarjotaan nuorille apua ja tukea elämän eri kysymyksissä kristilliseltä pohjalta. Nuorisotyö on pitkäjänteistä kasvatustyötä ja nuoren tukemista erilaisissa elämäntilanteissa. Päihteisiin liittyvät kysymykset ovat osa nuorten elämää. Seurakunnan nuorisotyössä leireillä ja rippikouluissa nuorten alkoholinkäyttö näkyy jonkun verran. Seurakuntien nuorisotyöllä ei ole yhteistä toimintamallia päihdeongelmaan tarttumiseen. Toimintatavat muotoutuvat tilannekohtaisesti nuorten omaa tahtoa kunnioittaen. Seurakuntien perusnuorisotyö (varhaisnuorten kerhot, rippikoulu, isoskoulutus, nuortenillat, varhaisnuorten ja nuorten retki- ja leiritoiminta ) on itsessään ennaltaehkäisevää toimintaa, koska se tarjoaa nuorille ja varhaisnuorille mahdollisuuden osallistumiseen ja osallisuuteen turvallisessa toimintaympäristössä. Seurakunnan rippikoululeirityö tavoittaa 95 % ikäluokasta ja vuosittain Forssassa seurakunnan isoiskoulutuksen toiminnassa on mukana vuotiasta. Yhteistyö kunnan nuorisotyön ja koulujen kanssa on tärkeää ja toteutuu mm. leirikoulutoiminnassa.
28 HOITAVA TASO Hoitavalla tasolla perusterveydenhuollon palvelut vastaavat päihdeongelmaan liittyvistä päivystysluontoisista palveluista ja ensiavusta. Jos peruspalveluiden auttamismahdollisuudet eivät riitä, siirtyy päihdeongelmainen erityispalveluiden piiriin. Osittain päihdehuollon hoitomuodot eriytyvät käytetyn päihteen mukaan huumeongelmaisten erityispalveluiksi. Päihde- ja huumestrategian laatimisprosessin aikana on erityisesti panostettu hoitojärjestelmän katkoksista, yhteisten toimintamallien kehittymättömyydestä ja toimijatahojen erillisyydestä nousevien ongelmien korjaamiseen ( mm. verkostokeskeisyys, perhekeskeisyys). Tavoitteena on ollut työnjaon ja potilasohjauksen selkiinnyttäminen. Päihdeongelmaisille rakennetaan Forssan seudulle asuinkunnasta riippumatonta avo-, laitos- ja kuntouttavia palveluja sisältävä hoitokokonaisuutta Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Avosairaanhoidon omalääkäri hoitaa itse päihdeongelmaisen asiakkaansa tai varaa ajan A-klinikalle tai lähettää alkoholikatkaisuun vuodeosastolle. Hän huolehtii tarvittaessa laitoskatkaisun jälkeen jatkohoidosta. Hän ohjaa huumeidenkäyttäjän A-klinikalle. Hän tekee ajokyvyn päihderiippuvuusseurantaa poliisin pyynnöstä. Kun erikoissairaanhoidon käyttö johtuu päihteiden käytöstä, kiinnitetään perussairauden hoidon ohella huomiota myös päihdehoidon järjestämiseen ja kehitetään erikoissairaanhoidon ja A-klinikan yhteistyötä. Vastaanotto- ja päivystysaikoina alle 18-vuotias lähetetään tarvittaessa vaikeassa tilanteessa M 1:llä Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatriselle osastolle tai lastenpsykiatriselle osastolle. Ei-kiireellisessä tilanteessa tehdään lähete Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän nuorisopsykiatriselle poliklinikalle tai lastenpsykiatrille. Nuorten ongelmallisissa tilanteissa ohjataan tarvittaessa Etsikko-projektin piiriin. Kun on kyseessä 18-vuotta täyttäneen vaikea päihdekatko ja/tai sekakäyttöongelma ja/tai kaksoisdiagnoosi, omalääkäri lähettää potilaan Forssan sairaalan psykiatrian osastolle 11. Psykiatriset konsultaatiot pyydetään psykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmältä psykiatrian poliklinikalta ja päivystysaikana osastolta 11. Mikäli avokatkaisu ei onnistu ohjataan perinteiset alkoholikatkaisuhoitopotilaat päivystysvastaanotoilta tai A-klinikalta kaikkina vuorokauden aikoina perusterveydenhuollon vuodeosastoille. Vuoden 2003 alusta ensisijainen hoitopaikka on vuodeosasto22, jossa on kaksi paikkaa varattu katkaisuhoitoon. Ympäristökunnissa henkilö ensisijaisesti lähetetään oman kunnan hoivaosastolle, mutta ei yöaikaan. Tarvittaessa käytetään Forssan vuodeosastoja järjestelypaikkoina. Mikäli asiakkaalle kehittyy delirium, hänet lähetetään M 1:llä psykiatrian osastolle 11. Tarvittaessa kuntouttavaan jatkohoitoon ohjataan kuntayhtymän ulkopuolelle A-klinikan ja sosiaalityöntekijän selvittelyn jälkeen. Jatkohoito järjestetään avohoidossa A-klinikalla. A-klinikka toimii virka-aikana ajanvarauksella. Vuoden 2003 aikana suunnitellaan myös uutta käytäntöä, jossa A-klinikka kutsuu vastaanotolle yhteistyötahon lähettämien kontaktitietojen perusteella. Kuntoutumislaitospaikan järjestäminen edellyttää muutaman arviointikäynnin, joiden aikana selvitetään paikkatilanne ja jonotusaika, kotikun-
KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 21.11.2003. Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta
Päihde- ja huumestrategia työryhmä 21. 11. 2003 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Tekijät FST ky / Päihde- ja huumestrategiatyöryhmä
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotVASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ
VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotNäin meillä Tampereella nääs
Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen
LisätiedotTupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä
Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden
LisätiedotMONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ
MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotRaumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys
Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotMÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotEhdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä
Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Risu Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen RISU -Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen moniammatillinen
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotPerhekeskeinen kouluterveydenhuolto
Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotAnkkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen
Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotSosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti
Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotSUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT
SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT Kaupungin palvelut Koulutuspalvelut Koulukuraattori Koulupsykologi Nuorisotyöntekijä Eroryhmä (lapset) Nuorisopalvelut Nuortenillat Äitylit-ryhmä Nuortenpaja Etsivä nuorisotyö
LisätiedotKuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous
Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita Ehkäisevän päihdetyön työkokous 31.8.2016 1 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöille tehty kysely Kysely lähetettiin Lapin kuntiin kesäkuussa 2016 Vastauksia
LisätiedotESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
LisätiedotForssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 2007. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia
Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 27 Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 arviointi 5.1.27 2 1.Johdanto Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 valmisteltiin laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä.
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotJyväskylä on nuorten kaupunki
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Jyväskylässä Jyväskylä on nuorten kaupunki Asukasluku 140 188 Ulkomaalaisten osuus 3,3 % - 123 äidinkieltä Jyväskylässä asuu 54 000 alle 29 vuotiasta
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.
Lisätiedot- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos
Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotLASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA
LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
Lisätiedot