KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 21.11.2003. Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta"

Transkriptio

1 Päihde- ja huumestrategia työryhmä

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Tekijät FST ky / Päihde- ja huumestrategiatyöryhmä Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Seutuneuvosto/ Neuvottelukunta Julkaisun nimi Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun päihde- ja huumestrategian laatiminen on aloitettu Forssan seudun neuvottelukunnan aloitteesta ( ).Sitä on valmisteltu laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä. Ensimmäinen versio lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa Päihde- ja huumestrategiassa 2003 on huomioitu saatu palaute. Strategiassa on toimenpide-ehdotuksia Forssan seutuneuvostolle, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle, poliisille, sosiaalitoimille, koulutoimille, nuorisotoimille ja erityisnuorisotyölle, seurakuntien diakonia- ja nuorisotyölle sekä Hämeen ammattikorkeakoululle. Päihde- ja huumestrategia on tiivistetty seitsemäksi tavoitteeksi, jotka on täsmennetty osatavoitteiksi (indikaattoreiksi) ja esitetty menetelmät ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat : PÄIHTEIDEN ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN LISÄÄMINEN KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO LUODA VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT FORSSAN SEUDUN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU Strategiassa Forssan seudulla toteutuvaa päihdetyötä tarkastellaan kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintamallien näkökulmasta. Siinä pyritään selkeyttämään toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja hoitoketjuja. Strategiassa nostetaan esiin myös puuttuvien päihdepalvelujen kuten asumispalvelujen ja työtoiminnan tarve. Ehkäisevästä päihdetyöstä tehdään oma strategia. Forssan seudun päihdeoloja seurataan vuosittain koottavan tilastoseurannan avulla ja päihde- ja huumestrategia päivitetään osana hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumestrategian päivityksestä vastaa A-klinikka. Avainsanat Päihteet, huumeet Sarjan nimi ja numero Jakaja Kokonaissivumäärä 74 Kustantaja: Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma / Perusturvallisuus-valiokunta

3 Lukijalle Forssan seudun neuvottelukunta antoi kokouksessaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle tehtäväksi koota eri yhteistyötahoja, jotka yhdessä käynnistävät Lounais-Hämeen Huumeiden vastaisen strategian laatimisen. Keskustelutilaisuus järjestettiin Forssan kaupungintalolla. Tässä tilaisuudessa sovittiin strategian laatimisesta ja määriteltiin yhteistyötahot. Työryhmän työskentely käynnistyi kokouksella Koska huumeiden vastainen työ on osa päihdetyötä ja siinä käytetään samanlaisia työotteita ja toimenpiteitä, työryhmä käsitteli päihdetyötä kokonaisuutena. Työryhmä rajautui työstämään toimintamalleja päihteidenkäyttäjiä kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintojen näkökulmasta. Erityisesti panostettiin varhaiseen tuen organisoimiseen ja hoitopolun työnjakoon. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia lähetettiin kuntiin ja yhteistyötahoille lausuntokierrokselle. Saatu palaute ja toiminnan muutokset on otettu huomioon tässä uudelleen päivitetyssä strategiassa. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Sen sisältö kertoo, miten seutukunnalla panostetaan päihteettömyyteen ja vähennetään päihdehaittoja eri toimijoiden yhteistyöllä ja hallintokuntien perustyössä. Toivon, että strategiaa jaettaan kaikkien hallintokuntien ja viranomaisten käyttöön. Toivon, että päivitetty strategia käsiteltäisiin lautakunnissa ja erilaisissa työkokouksissa, eri viranomaisten palavereissa sekä kuntayhtymien ja valtionhallinnon paikallisviranomaisten kokouksissa. Lisäksi toivon, että siitä annetaan edelleen palautetta A-klinikalle Toivon, että kuntien keskushallinnoissa voitaisiin koordinoida kuntakohtaista päihde- ja huumestrategian käsittelyä, niin että asia todellakin jalkautuisi kenttätasolle toimijoille. Ehkäisevän päihdetyön ja tupakoinnin vastaisen työn koordinointiin on perustettu seudullinen työryhmä. Ryhmä hyödyntää tätä strategiaa ja tukee sen jalkauttamista. Ehkäisevän päihdetyön kartoittamisesta on tehty hankeanomus terveyden edistämismäärärahoista. Forssassa Markku Puro Puheenjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE Forssan seutuneuvosto Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Poliisi Sosiaalitoimet Koulutoimet Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Hämeen ammattikorkeakoulu SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMINTA- SUUNNI TELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT PÄIHDETYÖN ORGANISOIMINEN KOHTAAVA TASO Varhaisen tuen malli Koulujen päihdestrategia Terveydenhuollon peruspalvelut Sosiaalihuollon peruspalvelut Nuorisotyö HOITAVA TASO Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus A-klinikka Alle 18-vuotiaiden hoito- ja tukipalvelujen järjestäminen Päihdeongelmaisen katkaisuhoidon kehittäminen Päihdehuollon laitoskuntoutus Erityisryhmät KUNTOUTTAVA TASO Päihdekuntoutujan asumispalvelut Päihdekuntoutujan työllistyminen Vankilasta vapautuvan palveluketjun rakentaminen Vertaistuki PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN VALMISTELUSSA KÄYTETTY TAUSTA-AINEISTO Aiempi päihteiden käytön vähentämiseen pyrkinyt toiminta Tilastoja Työryhmän selvitys koululuissa tehtävästä päihdetyöstä Tausta-aineisto PÄIHDE- HUUMESTRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI TYÖRYHMÄN JÄSENET LIITEAINEISTON SISÄLLYSLUETTELO JA LIITTEET...46

5 1 1 FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN Forssan seudun neuvottelukunta teki aloitteen alueen päihde- ja huumetilanteen selvittämisestä ja kesäkuussa 2001 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa asetettiin työryhmä laatimaan seudullista strategiaa. Päihdestrategiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että strategiasta käytetään nimitystä päihde- ja huumestrategia. Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja joulukuussa 2002 lähetettiin strategia lausuntokierrokselle. Saatujen lausuntojen pohjalta strategiaa on muokattu ja uusi päivitys on tehty syyskuussa Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa 2003 nojaudutaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton syksyllä 2002 julkaisemiin Päihdepalvelujen laatusuosituksiin seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumetyöryhmän keskusteluissa on todettu, että asenneilmapiiri päihteitä kohtaan on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi. Alkoholin saatavuus on helpottunut 1990-luvulta alkaen. Huumeiden käyttö lisääntyi selvästi erityisesti 1990-luvun loppupuolella. Forssan seudulla kuoli useita huumausaineiden käyttäjiä vuosina yliannostuksiin. Ylivahvan heroiinin poistuminen markkinoilta ainakin tilapäisesti ja siirtyminen käyttämään suonensisäisesti buprenorfiinia (Subutex) sekä opiaattiriippuvaisten korvaushoidon järjestäminen ovat ilmeisesti vähentäneet kuolemantapauksia. Poliisin tilastoimat huumausainerikokset ovat vain jäävuoren huippu ja useimmiten hallussapitorikoksia. Rikosten lukumäärä tilastoissa kuvaa lähinnä sitä, miten paljon poliisi on pystynyt panostamaan tutkintaan. Huumeiden kysyntää ja tarjontaa ohjaavat huumekaupan tuottavuus, maailmanpoliittinen tilanne ja muissa maissa toteutunut huumausainepolitiikan liberalisointi ja mietojen huumeiden käytön salliminen. Alkoholin kulutus kasvaa koko ajan ja mietojen alkoholijuomien mainonta on vapautunut. Hintojen halpeneminen tulee lisäämään kulutusta. Huumeiden käytön kulttuuri on laajentunut nuorten keskuuteen niin sanotuksi ajanvietekäytöksi. Kannabis vakiinnuttaa asemaansa alkoholin rinnalla. Tilanne vaati viranomaisten yhteistyön ja toimintamallien organisoimisen, jota tämän strategiatyöskentelyn avulla on toteutettu. Kouluterveystutkimuksen tuloksista 2002 saadaan tietoa, mihin suuntaan Forssan seudun oppilaiden asenteet eri päihdyttäviä aineita kohtaan ovat muuttuneet. Päihde- ja huumestrategiaa laativassa työryhmässä on pyritty verkostoitumiseen, jolloin työryhmän jäsenet toimivat linkkeinä sekä omaan kuntaansa että seutukunnan oman työalansa toimijoihin. Strategiatyössä on pyritty ylittämään sekä kuntarajat että hallintorajat. Yhteisen alueellisen strategian laatimista tukee se, että terveydenhoitopalvelut tuotetaan kuntayhtymässä ja poliisi toimii alueellisena. Strategiatyöskentelyn ensisijaisena tavoitteena on ollut selkiyttää päihdetyön työnjakoa Forssan seudulla ja vahvistaa osaamista sekä tiivistää yhteistyötä. Päihdestrategian laatiminen sinänsä on moniammatillisen yhteistyön harjoittelemista, jossa toimitaan sektorirajojen

6 2 yli ja sovitaan työnjaoista sekä vastuusta. Näin ollen päihdeongelma on tunnistettavissa, tilanne jäsennettävissä ja ratkaistavissa osana tuttua kokonaisuutta. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa pyritään tekemään konkreettisia ehdotuksia päihdeongelmaisten hoidon kehittämiseksi ja hoitopalvelujen lisäämiseksi. Vuoden 2002 aikana on erityisesti rakennettu nuorten päihdekäyttöön puuttumismahdollisuuksien verkkoa. Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja tupakan vastaiseen työhön tehdään oma toimintaohjelma. Päihdetyön kenttää tarkastellaan tässä strategiassa kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan toiminnan näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa. Strategian keskeiset periaatteet: - Etsitään, kohdataan ja autetaan nuoria pois alkoholin- ja huumausaineiden kokeil luista - Autetaan vaikeasti huumeongelmaisia, koska kansainvälisen arvion mukaan yksi aktiivinen käyttäjä ylläpitää noin kymmentä kokeilijaa ja käyttäjää voidakseen rahoittaa oman käyttönsä. Kun huumeiden käyttäjä saadaan hoidon piiriin se vähentää rikollisuutta. - Tuetaan omaisten ja läheisten selviytymistä - Kohdistetaan ehkäisevät tukitoimet syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin. - Tiedostetaan päihde- ja huumeongelma osana kunnan hyvinvoinnin edistämistä Päihde- ja huumestrategia työryhmän raportissa on ensimmäisenä työryhmän ehdotukset eri toimijoille. Toisessa luvussa on seudullisen strategian toimintasuunnitelma, joka esitetään tiivistettynä tavoitteisiin, indikaattoreihin ja mittareihin, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Luvussa neljä kuvataan päihdetyön organisoimista ja toimintamalleja kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan tason kautta. Luvussa viisi on historiallinen katsaus, tilastoaineistoa Forssan seudun päihdeoloista, strategiatyöryhmän tekemät selvitykset ja tausta-aineistona päihdehuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Liiteosaan on koottuna kaavakkeita, ohjelmia ja seudullisia toimintaesitteitä.

7 3 2 PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE 2.1. Forssan seutuneuvosto Tukee toimillaan nopean puuttumisen työtavan vakiintumista nuorten päihdekokeiluihin seudun kuntien kaikissa hallintokunnissa. Asettaa tavoitteeksi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2002 laatimien Päihdepalvelujen laatusuositusten huomioon ottamista päihdepalvelujen järjestämisessä. Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Tällä hetkellä päihdehuollon järjestämiseen käytetty raha on alle valtakunnallisen keskitason, vaikka seudulla on vaikea päihdetilanne. Ehdottaa, että seudun kunnat ja terveydenhuollon kuntayhtymä selvittävät, onko mahdollista sisällyttää normaalien sopimusneuvotteluiden yhteydessä myös A-klinikan kautta tilattavat laitoskuntoutukset voimassa olevaan sopimusohjausjärjestelmään. Kunkin kunnan sosiaalitoimelle jäisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Tavoitteena on seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen ja kaikille asukkaille tarpeenmukaisen hoidon järjestämisen. Tekee Forssan seudun kunnissa selvityksen asunnottomien ja palveluasumista tarvitsevien päihdeasiakkaiden tilanteesta. Tavoitteena on rakentaa seudullinen päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Valvoo ja seuraa, että vankilasta vapautuneille luodaan kokonaisvaltainen seudullinen ohjelma, jossa parannetaan vapautuvien elämän järjestymistä asumisen, kuntoutuksen, koulutuksen ja työmahdollisuuksien osalta. Päättää nuorten vapaaehtoisen rikosasiain sovittelun järjestämisestä. Ehdotuksia valmistellaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa. Tukee Forssan perusturvalautakunnan alaisen lastenkoti Kaarisillan kehityshanketta alueelliseksi ja laaja-alaiseksi perhetukikeskukseksi yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tekee aloitteen seudullisen sopimuksen laatimisesta, jossa järjestöille ja seuroille annettavan tuen ehdoksi asetetaan sitoutuminen toiminnassa edistämään päihteettömyyttä.

8 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Vastaa päihdetyön suunnittelusta ja päihde- ja huumestrategian päivityksestä. Kehittää perus- ja erikoissairaanhoidossa alkoholisairauksiin sairastuneiden hoitoa ja hoitoonohjausta. Vastaa seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä kokonaisuudessa, johon kuuluu neuvonta- ja terapiapalvelut, avo- ja laitoskatkaisuhoito sekä päihdelaitoskuntoutuksen määrittäminen. Järjestää päihtyneen henkilön valvontahuoneen. Kehittää alkoholikatkaisuhoitoa terveydenhuollon kuntayhtymässä. Organisoi opioidiriippuvaisten lääkkeellisen hoidon moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Lisää tietoa seudun huumeidenkäyttäjistä Stakesin huumehoitotiedon keräämisen avulla. Kehittää nuorten huumausaineiden käyttäjien hoitoa ja terveysneuvontaa. Toimii päihdeasioiden asiantuntijana kehitettäessä päihdeongelmaisten tarvitsemia tukipalveluja, päivätoimintaa ja asumispalveluja. Selvittää A-klinikan tilojen sijoituksen osana kuntayhtymän tilatarveselvitystä Asettaa tavoitteeksi mitoittaa A-klinikan työryhmän Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaiseksi. Organisoi A-klinikan toiminnan osana mielenterveystyön palvelujen uudelleenjärjestelyä.

9 Poliisi Jatkaa omalta osaltaan 0-toleranssiprojektin varhaisen puuttumisen toimintamallin hyvien käytäntöjen ja toimenpiteiden toteuttamista. Tiedottaa voimaan tulevasta uudesta järjestyslaista koko väestölle, jossa kielletään mm. häiritsevä julkijuopottelu. Käyttää nopeutettua käsittelyä alle 18-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Nopeuttaa perheväkivaltaan liittyvää esitutkintaa, joka saattaa lisätä päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä. myös Jatkaa päihderiippuvaisten ajokorttikelpoisuuden tutkimukseen ohjaamista, joka lisää vapaaehtoista päihdehoitoon hakeutumista. Ohjaa A-klinikalle huumausaineen käyttörikoksesta kiinnijääneet ja lisää huumeongelmaisten hoitoonohjausta Panostaa alle 18-vuotiaiden puhuttelun järjestämiseen. Kun tilaisuudessa on samanaikaisesti paikalla syyttäjä, poliisi, sosiaaliviranomaisten edustaja ja nuoren huoltaja, tarjotaan mahdollisuus moitteeseen, lähikontrollille ja sosiaalihuollon toimenpiteille Sosiaalitoimet Vahvistaa sosiaalityötä. Sosiaalityössä hyödynnetään syrjäytymistä ehkäisevien projektien toimivia työkäytäntöjä (esim. Etsikko, Nepal, Viksberg- lähiöhanke). Lasten ja nuorten sekä perhetyön toimintayksikköä kehitettäessä järjestetään nykyistä kattavampi sosiaalipäivystys. Muistuttaa vuosittain eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sosiaaliviranomaisille. Kehittää nopean puuttumisen työtapaa nuorten päihdekokeiluihin. Forssan kaupungin perusturvan alainen lastenkoti Kaarisilta kehittää perhe- ja kriisityön palveluita, joilla tuetaan eri-ikäisten päihteistä irrottautumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Forssan perusturvalautakunta haluaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa kehittää lastenkodin palveluita myös alueellisena ja laaja-alaisena perhetukikeskuksena, mikä vaatii pitkän aikavälin selkeää henkilöstön resurssointia ja seutukunnan kuntien sitoutumista hankkeeseen. Kehittää Osaava lastensuojelu-hankkeen avulla uusia perhetyön toimintakäytäntöjä. Kehittää vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa. Järjestää päihdeongelmaisten asumispalvelut.

10 Koulutoimet Päivittää vuosittain käytössä ja tiedossa olevan koulun päihdestrategian. Tarkistaa terveystiedon opetussisällöt ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta Seuraa omalta osaltaan koulun syrjäytymisindikaattoreita ja antaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja tukee vanhemmuutta. Lisää yhteistyötä eri viranomaisten oppilashuoltotyössä. Ottaa käyttöön Saattaen vaihdettava -työotteen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla kaikissa seudun perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksissa Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Verkostoituu koulun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kanssa käyttäen työvälineenään Huolen harmaa vyöhyke menetelmää. Kehittää varhaisen tuen toimintamalleja yhteistyössä Etsikko-, Nepal- ja Forssa- Work- projektien. Järjestää perjantai-iltojen katupartiointia seudullisesti ja pyrkien yhteistyöhön poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. On mukana kehittämässä päihdeasioista nuorille ja vanhemmille jaettavaa materiaalia. On mukana järjestämässä seudullisia ehkäisevän päihdetyön tapahtumia Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Selvittää seurankuntien diakoniatyön päihdeongelmaisille ja vangeille järjestämää toimintaa ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuudet seurakuntien diakoniatyön, sosiaalitoimien ja A-klinikan kanssa. Yhdenmukaistaa rippikoulutyössä annettavaa päihdekasvatusta ja tiedottamista koulun ja terveydenhuollon kanssa.

11 Hämeen ammattikorkeakoulu Organisoi yhteistyössä päihde- ja huumestrategiatyöryhmän kanssa seudullista täydennyskoulutusta, jossa on perusopetuksen ja lukion opettajille huumeiden käytön tunnistamista, verkostokoulutusta huumeidenkäyttäjän hoitoketjusta Forssan seudulla, menetelmäkoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille nuoren päihdehaastattelusta ja päihteidenkäytön tilannemäärityksestä. Tuottaa oppilastöinä päihde- ja huumestrategian kehittämiseen tarvittavia selvityksiä.

12 8 3 SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMIN TASUUNNITELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT Päihde- ja huumetyö on jatkuvaa työtä. Strategia etenee pienten askelten kautta ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Päihde- ja huumetyön kehittäminen edellyttää myös voimavarojen varaamista talous- ja toimintasuunnitelmiin. Tavoite: PÄIHTEIDEN, ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN MINEN LISÄÄ- Indikaattori: JATKUVA TIEDONSAANTIMAHDOLLISUUS Väestöllä tulee olla mahdollisuus riippumattomaan ja paikkansa pitävään tietoon omien valintojensa seurauksista sekä apuun ja neuvontaan terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Päihteiden haittavaikutuksia koskeva tieto sekä terveitä elintapoja korostava kulttuuri-ilmasto toimivat yhdessä taustatekijöinä ihmisten päihteiden käyttöä ja elämäntapoja koskevissa valintatilanteissa. On kehitettävä ehkäisevässä päihdetyössä käytettäviä tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja sisältöjä korostaen vanhempien esimerkkiä lapsille ja nuorisolle päihdeasioissa. Menetelmä: Vanhemmuuden esimerkki päihdekäyttäytymisessä Säännöllisesti toistuvat ja seudullisesti järjestetyt elämykselliset päihdevalistustapahtumat Koulun terveystieto Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas/potilasneuvonnassa päihdeasioiden puheeksi otto Potilasohjausmateriaalina päihdekansio Yleinen päihdevalistus ja joukkotiedotus Mittari: Alkoholin kulutukseen ja käyttöön liittyvät tilastot Mini-intervention käyttötilasto Päihteisiin liittyvät lehtikirjoitukset paikallislehdissä

13 9 Tavoite: KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS Indikaattori: PUHEEKSIOTTAMINEN JA HOITOONOHJAUS PÄIHTEIDEN KÄY- TÖSTÄ JOHTUVASTA ASIOINNISTA TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuollossa tehdään tilannearvio päihteiden käytöstä päihteen vaikutuksen alaisena itsensä loukanneiden kanssa. Samoin tehdään aina toiminta-arvio, kun alaikäinen asioi päihtyneenä. Jo todettujen alkoholisairauksien vuoksi hoidossa olevien maksa- ja haimapotilaiden hoitosuunnitelmassa tarkistetaan päihdehoidon järjestämisen tarve. Rattijuopumuksen vuoksi tutkimukseen tulevien kanssa otetaan puheeksi päihteiden käyttö. Hoito on terveydenhuollon keino ehkäistä rattijuopumuksia. Poliisi edellyttää ajokykyyn vaikuttavan päihderiippuvuuden arviointia. Arvion tekemisen yhteydessä syntyvä kontakti mahdollistaa myös hoidon. Menetelmä: Työntekijän valmiudet päihteiden käytön puheeksiottamiseen ja hoitoonohjaukseen asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Lastensuojeluilmoitus Mittari: Päihde-ehtoiset asioinnit Forssan sairaalan ensiapupoliklinikalla kesäkuukausina, seurantaa jatketaan Alkoholisairausdiagnoosit/ vuosi Rattijuopumukset/ vuosi Indikaattori: HUUMEKUOLEMIEN EHKÄISY Ensimmäisiin huumekokeiluihin liittyvien terveys- ja tapaturmariskienriskien ennaltaehkäisy. Menetelmä: Valistuksen ja ensiaputietouden keinot Kokeilijanuorten ensiaputieto, miten auttaa yliannostustilanteessa. Ensihoito ja -vastehenkilökunnan antama tieto ja kirjalliset ensiapuohjeet. Viranomaistiedotus. Poliisi tiedottaa erityisen vaarallisten päihdyttävien aineiden liikkumisesta seudulla sekä viranomaisille että väestölle. Mittari: Huumekuolemien määrä

14 10 Indikaattori: HUUMEIDENKÄYTTÖÖN LIITTYVIEN INFEKTIOTAUTIEN EHKÄISY Terveydenhuolto laatii yhteistyössä esim. apteekkien ja hoitopaikkojen kanssa toimintamallin huumeiden käyttöön ja käyttäjiin liittyvien tartuntatautien ehkäisytoimenpiteistä Menetelmä: Ohjeistetaan huumeiden käyttöön liittyvät tartuntatautien ehkäisytoimet. Mittari: B- ja C-hepatiittitartuntatauti-ilmoitusten määrä / vuosi A-klinikalle palautetut ja vaihdetut huumeruiskut / vuosi Riskiryhmiin kuuluvien B-hepatiittirokotusten määrän seuranta / vuosi

15 11 Tavoite: HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI Indikaattori: VASTUULLINEN VANHEMMUUS Kasvaminen vanhemmuuteen alkaa lapsen odotusaikana. Vanhemmilla on kasvatusvastuu omista lapsistaan. Vastuulliset vanhemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että voivat eläytyä hänen tilanteeseensa ja tukea hänen yksilöllistä kasvuaan. Vanhemmuutta on auttaa lasta, olla kiinnostunut, asettaa rajoja ja arvostaa arjen yhdessä olemista. Menetelmä: Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatyössä, päivähoidossa, koulussa, seurakunnassa ja harrastetoiminnoissa Mittari: Kouluterveyskyselyn indikaattorin Vanhemmuuden puute seuranta Indikaattori: LAPSUUS PÄIHDEYMPÄRISTÖSSÄ Kun hoitopalveluissa kohdataan päihtynyt vanhempi, on selvitettävä, miten lasten hoito on järjestetty. Päihteitä käyttävien vanhempien lapset tarvitsevat tukitoimia lapsen hyvän hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Menetelmä: Päihdeperheen tunnistaminen raskausaikana ja lastenneuvolatyössä sekä päivähoidossa, apuna AUDIT-kyselyt aikuisille ja nuorille ja Huolen harmaa-vyöhyke mittari Väkivallan puheeksi ottolomake neuvolatyössä Lastensuojeluilmoituksen aktiivinen käyttö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Mittari: Arviointi viranomaisyhteistyöstä. Arviointi siitä, miten lapset ja nuoret pärjäävät (esim. kouluterveyskysely, huostaanottojen määrä)

16 12 Tavoite: RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO Päihdeongelmaisen perheen avun tarvetta kohdataan kaikissa viranomaispalveluissa sekä terveydenhuollon että poliisin päivystystilanteissa. Päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat tarvitsevat sekä vertaistukea että ammatillisesti hoidettuja neuvonta- ja tukipalveluita. Menetelmä: Toimiva päihdeongelmaisen hoitoonohjaus terveydenhuollossa Lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimiva kriisi- ja turva-asunto. Psykiatrian akuuttityöryhmä Poliisin suorittama nopeutettu perheväkivaltaan liittyvä esitutkinta saattaa lisätä myös päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä Vertaistukiryhmät ja tiedot kokoontumisajoista ja -paikoista Mittari: Arviointi päivystys- ja virka-ajan toimijoiden työn yhteensovittamisesta Hyvin päivitetty tiedotus vertaistukiryhmistä

17 13 Tavoite: LUODAAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Indikaattori: YHTEISTYÖMALLIN SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS Jokaisessa koulussa on päihdestrategia, yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka koekäytetään ja käydään läpi eri toimijoiden kanssa kerran vuodessa. Koulukohtaisten pelisääntöjen tavoite on, että nuori pysyy yhteisön jäsenenä. Saattaen vaihdettava työote otetaan käyttöön kaikissa seudun kouluissa. Jokainen Forssan seudun perusopetusta antava oppilaitos siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat "saattaen" seuraavalle asteelle tai seuraavalle luokalle. Tällöin tarvittavat erityis- ja tukitoimet mahdollistuvat heti lapsen tai nuoren aloittaessa opintojaan uudessa ympäristössä. Saattaen vaihdetta -siirrosta vastaavat koulukuraattorit ja/tai opinto-ohjaajat. Ko. oppilaiden menestystä opinnoissaan tulee seurata yhteistyökokouksissa. Nopea puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön. Lasten ja nuorten päihteiden ja huumeiden käytön tunnistaminen, siihen puuttuminen, käytön selvittely, asiallisen tiedon ja neuvonnan antaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon järjestäminen tai hoitoon ohjaaminen. Kouluterveydenhuollossa käyttöön otettavat seulontamenetelmät mm. Nuorten Audit kysely auttavat arvioimaan nuorten päihteidenkäyttöä ja tarvittavien tukitoimien järjestämistä. Toimintavaihtoehtojen järjestäminen riskitilanteissa eläville nuorille. Nuorisotyön toimintamallin luominen. Yhtenäistä sovittua toimintamallia, miten nuoren päihdekäyttäytymiseen tartutaan, ei ole kaikissa kunnissa vaan nuorisotyöntekijät toimivat tilanne- ja tapauskohtaisesti. Terveyden- ja sosiaalitoimen tiedonkulkuun muokattua lastensuojeluilmoituskaavakkeen käyttämistä voisi laajentaa myös kuntien nuorisotyöntekijöiden työvälineeksi. Nuorisotoimen ja perusopetusta antavien koulujen yhteistyötä tulee kehittää paikallistasolla (esim. tiedonkulku erityisnuorisotyön ja oppilaitosten välillä). Nuorisotyön osallistuminen varhaisen tuen toimintaan nuorten päihde- ja huumekokeiluissa. Otetaan mukaan nuorisotyöntekijöiden oman alueen nuorten paikallistuntemus. Toimiva lastensuojeluilmoitus. Sosiaalitoimen vastuulla on joka vuosi muistuttaa eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen sosiaaliviranomaisille. Neuvolatoiminnassa/päivähoidossa/kouluissa/lasten ja nuorten toiminnoissa tunnistetaan ja kohdataan lasten ja nuorten oma päihteidenkäyttö. Päihdeperheen lapset ovat erityisen tuen ja suojelun tarpeessa. Parannetaan päihdeperheen selviytymisen edellytyksiä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.

18 14 Poliisin yhteistyö- ja toimintamalli. Poliisi ohjaa huumausaineiden käyttörikoksesta kiinni jääneen A-klinikalle ja syyttäjä voi päättää syyttämättä jättämisestä, jos tekijä on hakeutunut hoitoon. Mittari: Perusopetuksen tilastot päättötodistuksen saaneista/vuosi ja tilastot niistä oppilaista, jotka eivät siirry tai hakeudu jatkokoulutukseen. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden negatiivisten keskeyttämisten seuranta / vuosi Lastensuojelun asiakasmäärä / vuosi Poliisin A-klinikalle lähettämät Suostumus hoitoon hakeutumisesta yhteydenottojen määrä / vuosi Ryhmäarviointi ja asiantuntijapalautteet - miten varhainen tuki toimii - miten lastensuojeluilmoituskäytäntö toimii - tuottaako työ niitä asioita, joita tavoitellaan. - miten hyvin on pystytty kehittämään selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa nuori tavataan päihtyneenä, pinnaa koulusta, esiintyy päihtyneenä nuorisotiloissa jne.

19 15 Tavoite: SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT Indikaattori: KATKAISUHOITOPOTILAIDEN HOITOONOHJAUS Päihdeongelmaisten hoidossa toimii hoitoketju avo/laitoskatkaisusta avohoidon tai laitoskuntoutuksen järjestämiseen. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN HOIDON SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN. Päihdeongelmaisten neuvonta- ja terapiapalveluita ja seudullista katkaisuhoitoa kehitetään. Päihdehoidon hoitomahdollisuuksista tiedotetaan. Opioidiriippuvaisilla on riittävästi hoitoa saatavilla. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMIS- JA TUKIASUMISPALVELUT Tukiasumisen järjestäminen niille, jotka eivät päihteidenkäytön aiheuttaman vamman vuoksi selviydy itsenäisesti. Huumekuntoutujan tukiasuminen järjestäminen. Menetelmä: Toimivat asumis- ja tukiasumispalvelut Mittari: Tukiasumispalvelujen puutteen vuoksi ostettujen laitoshoitopäivien seuranta / vuosi

20 16 Indikaattori: VANKILASTA VAPAUTUVIEN PALVELUKETJU Kriminaalihuoltolaitos ja sosiaalitoimi laatii jokaiselle vankilasta vapautuvalle ja rikostaustaiselle yhteiskuntaan sijoittumisen edistämisen toimintamallin. Menetelmä: Kuntoutussuunnitelma Mittari: Tehtyjen kuntoutussuunnitelmien määrä/vapautuvat vangit/vuosi Indikaattori: SEUDUN ASUKKAIDEN PÄIHDEPALVELUJEN TURVAAMINEN JA RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän kesken neuvotellaan mahdollisuudesta siirtää päihdehuollon laitoskuntoutus terveydenhuollon palvelusopimukseen. Tavoitteena on, että toimintakäytännöt Forssan seudun kunnissa ovat samankaltaiset ja kuntalaisille pystytään järjestämään mahdollisuus tarpeen mukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja kuntoutukseen. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmän piirissä kustannukset tasataan kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Tällä hetkellä niin toimitaan jo Forssan osalta. A- klinikalle annetaan oikeus laitoskuntoutuksen määrittämiseen ja koordinointiin. Kunkin kunnan sosiaalitoimella olisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Menetelmä: Kustannusten jakautuminen osana Forssan seudun terveydenhuollon palvelusopimusta kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Mittari: Päihdehoidon kustannusseuranta Forssan seudun kunnissa. Päihde-ehtoisten diagnoosien määrä A-klinikkakäynnit Ostetut / kuntayhtymässä tuotetut katkaisuhoitopäivät/vuosi Päihdehuollon laitoskuntoutuspäivät/vuosi Alle 18-vuotiaiden päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutushoitopäivät/vuosi

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 2007. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia

Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 2007. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 27 Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 arviointi 5.1.27 2 1.Johdanto Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 valmisteltiin laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot