KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 21.11.2003. Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta"

Transkriptio

1 Päihde- ja huumestrategia työryhmä

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Tekijät FST ky / Päihde- ja huumestrategiatyöryhmä Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Seutuneuvosto/ Neuvottelukunta Julkaisun nimi Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun päihde- ja huumestrategian laatiminen on aloitettu Forssan seudun neuvottelukunnan aloitteesta ( ).Sitä on valmisteltu laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä. Ensimmäinen versio lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa Päihde- ja huumestrategiassa 2003 on huomioitu saatu palaute. Strategiassa on toimenpide-ehdotuksia Forssan seutuneuvostolle, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle, poliisille, sosiaalitoimille, koulutoimille, nuorisotoimille ja erityisnuorisotyölle, seurakuntien diakonia- ja nuorisotyölle sekä Hämeen ammattikorkeakoululle. Päihde- ja huumestrategia on tiivistetty seitsemäksi tavoitteeksi, jotka on täsmennetty osatavoitteiksi (indikaattoreiksi) ja esitetty menetelmät ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat : PÄIHTEIDEN ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN LISÄÄMINEN KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO LUODA VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT FORSSAN SEUDUN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU Strategiassa Forssan seudulla toteutuvaa päihdetyötä tarkastellaan kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintamallien näkökulmasta. Siinä pyritään selkeyttämään toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja hoitoketjuja. Strategiassa nostetaan esiin myös puuttuvien päihdepalvelujen kuten asumispalvelujen ja työtoiminnan tarve. Ehkäisevästä päihdetyöstä tehdään oma strategia. Forssan seudun päihdeoloja seurataan vuosittain koottavan tilastoseurannan avulla ja päihde- ja huumestrategia päivitetään osana hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumestrategian päivityksestä vastaa A-klinikka. Avainsanat Päihteet, huumeet Sarjan nimi ja numero Jakaja Kokonaissivumäärä 74 Kustantaja: Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma / Perusturvallisuus-valiokunta

3 Lukijalle Forssan seudun neuvottelukunta antoi kokouksessaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle tehtäväksi koota eri yhteistyötahoja, jotka yhdessä käynnistävät Lounais-Hämeen Huumeiden vastaisen strategian laatimisen. Keskustelutilaisuus järjestettiin Forssan kaupungintalolla. Tässä tilaisuudessa sovittiin strategian laatimisesta ja määriteltiin yhteistyötahot. Työryhmän työskentely käynnistyi kokouksella Koska huumeiden vastainen työ on osa päihdetyötä ja siinä käytetään samanlaisia työotteita ja toimenpiteitä, työryhmä käsitteli päihdetyötä kokonaisuutena. Työryhmä rajautui työstämään toimintamalleja päihteidenkäyttäjiä kohtaavien, hoitavien ja kuntouttavien toimintojen näkökulmasta. Erityisesti panostettiin varhaiseen tuen organisoimiseen ja hoitopolun työnjakoon. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia lähetettiin kuntiin ja yhteistyötahoille lausuntokierrokselle. Saatu palaute ja toiminnan muutokset on otettu huomioon tässä uudelleen päivitetyssä strategiassa. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Sen sisältö kertoo, miten seutukunnalla panostetaan päihteettömyyteen ja vähennetään päihdehaittoja eri toimijoiden yhteistyöllä ja hallintokuntien perustyössä. Toivon, että strategiaa jaettaan kaikkien hallintokuntien ja viranomaisten käyttöön. Toivon, että päivitetty strategia käsiteltäisiin lautakunnissa ja erilaisissa työkokouksissa, eri viranomaisten palavereissa sekä kuntayhtymien ja valtionhallinnon paikallisviranomaisten kokouksissa. Lisäksi toivon, että siitä annetaan edelleen palautetta A-klinikalle Toivon, että kuntien keskushallinnoissa voitaisiin koordinoida kuntakohtaista päihde- ja huumestrategian käsittelyä, niin että asia todellakin jalkautuisi kenttätasolle toimijoille. Ehkäisevän päihdetyön ja tupakoinnin vastaisen työn koordinointiin on perustettu seudullinen työryhmä. Ryhmä hyödyntää tätä strategiaa ja tukee sen jalkauttamista. Ehkäisevän päihdetyön kartoittamisesta on tehty hankeanomus terveyden edistämismäärärahoista. Forssassa Markku Puro Puheenjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE Forssan seutuneuvosto Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Poliisi Sosiaalitoimet Koulutoimet Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Hämeen ammattikorkeakoulu SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMINTA- SUUNNI TELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT PÄIHDETYÖN ORGANISOIMINEN KOHTAAVA TASO Varhaisen tuen malli Koulujen päihdestrategia Terveydenhuollon peruspalvelut Sosiaalihuollon peruspalvelut Nuorisotyö HOITAVA TASO Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus A-klinikka Alle 18-vuotiaiden hoito- ja tukipalvelujen järjestäminen Päihdeongelmaisen katkaisuhoidon kehittäminen Päihdehuollon laitoskuntoutus Erityisryhmät KUNTOUTTAVA TASO Päihdekuntoutujan asumispalvelut Päihdekuntoutujan työllistyminen Vankilasta vapautuvan palveluketjun rakentaminen Vertaistuki PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN VALMISTELUSSA KÄYTETTY TAUSTA-AINEISTO Aiempi päihteiden käytön vähentämiseen pyrkinyt toiminta Tilastoja Työryhmän selvitys koululuissa tehtävästä päihdetyöstä Tausta-aineisto PÄIHDE- HUUMESTRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI TYÖRYHMÄN JÄSENET LIITEAINEISTON SISÄLLYSLUETTELO JA LIITTEET...46

5 1 1 FORSSAN SEUDUN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖN KÄYNNISTYMINEN JA ORGANISOITUMINEN Forssan seudun neuvottelukunta teki aloitteen alueen päihde- ja huumetilanteen selvittämisestä ja kesäkuussa 2001 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa asetettiin työryhmä laatimaan seudullista strategiaa. Päihdestrategiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että strategiasta käytetään nimitystä päihde- ja huumestrategia. Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja joulukuussa 2002 lähetettiin strategia lausuntokierrokselle. Saatujen lausuntojen pohjalta strategiaa on muokattu ja uusi päivitys on tehty syyskuussa Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa 2003 nojaudutaan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton syksyllä 2002 julkaisemiin Päihdepalvelujen laatusuosituksiin seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä. Päihde- ja huumestrategia on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Päihde- ja huumetyöryhmän keskusteluissa on todettu, että asenneilmapiiri päihteitä kohtaan on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi. Alkoholin saatavuus on helpottunut 1990-luvulta alkaen. Huumeiden käyttö lisääntyi selvästi erityisesti 1990-luvun loppupuolella. Forssan seudulla kuoli useita huumausaineiden käyttäjiä vuosina yliannostuksiin. Ylivahvan heroiinin poistuminen markkinoilta ainakin tilapäisesti ja siirtyminen käyttämään suonensisäisesti buprenorfiinia (Subutex) sekä opiaattiriippuvaisten korvaushoidon järjestäminen ovat ilmeisesti vähentäneet kuolemantapauksia. Poliisin tilastoimat huumausainerikokset ovat vain jäävuoren huippu ja useimmiten hallussapitorikoksia. Rikosten lukumäärä tilastoissa kuvaa lähinnä sitä, miten paljon poliisi on pystynyt panostamaan tutkintaan. Huumeiden kysyntää ja tarjontaa ohjaavat huumekaupan tuottavuus, maailmanpoliittinen tilanne ja muissa maissa toteutunut huumausainepolitiikan liberalisointi ja mietojen huumeiden käytön salliminen. Alkoholin kulutus kasvaa koko ajan ja mietojen alkoholijuomien mainonta on vapautunut. Hintojen halpeneminen tulee lisäämään kulutusta. Huumeiden käytön kulttuuri on laajentunut nuorten keskuuteen niin sanotuksi ajanvietekäytöksi. Kannabis vakiinnuttaa asemaansa alkoholin rinnalla. Tilanne vaati viranomaisten yhteistyön ja toimintamallien organisoimisen, jota tämän strategiatyöskentelyn avulla on toteutettu. Kouluterveystutkimuksen tuloksista 2002 saadaan tietoa, mihin suuntaan Forssan seudun oppilaiden asenteet eri päihdyttäviä aineita kohtaan ovat muuttuneet. Päihde- ja huumestrategiaa laativassa työryhmässä on pyritty verkostoitumiseen, jolloin työryhmän jäsenet toimivat linkkeinä sekä omaan kuntaansa että seutukunnan oman työalansa toimijoihin. Strategiatyössä on pyritty ylittämään sekä kuntarajat että hallintorajat. Yhteisen alueellisen strategian laatimista tukee se, että terveydenhoitopalvelut tuotetaan kuntayhtymässä ja poliisi toimii alueellisena. Strategiatyöskentelyn ensisijaisena tavoitteena on ollut selkiyttää päihdetyön työnjakoa Forssan seudulla ja vahvistaa osaamista sekä tiivistää yhteistyötä. Päihdestrategian laatiminen sinänsä on moniammatillisen yhteistyön harjoittelemista, jossa toimitaan sektorirajojen

6 2 yli ja sovitaan työnjaoista sekä vastuusta. Näin ollen päihdeongelma on tunnistettavissa, tilanne jäsennettävissä ja ratkaistavissa osana tuttua kokonaisuutta. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa pyritään tekemään konkreettisia ehdotuksia päihdeongelmaisten hoidon kehittämiseksi ja hoitopalvelujen lisäämiseksi. Vuoden 2002 aikana on erityisesti rakennettu nuorten päihdekäyttöön puuttumismahdollisuuksien verkkoa. Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja tupakan vastaiseen työhön tehdään oma toimintaohjelma. Päihdetyön kenttää tarkastellaan tässä strategiassa kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan toiminnan näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa. Strategian keskeiset periaatteet: - Etsitään, kohdataan ja autetaan nuoria pois alkoholin- ja huumausaineiden kokeil luista - Autetaan vaikeasti huumeongelmaisia, koska kansainvälisen arvion mukaan yksi aktiivinen käyttäjä ylläpitää noin kymmentä kokeilijaa ja käyttäjää voidakseen rahoittaa oman käyttönsä. Kun huumeiden käyttäjä saadaan hoidon piiriin se vähentää rikollisuutta. - Tuetaan omaisten ja läheisten selviytymistä - Kohdistetaan ehkäisevät tukitoimet syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin. - Tiedostetaan päihde- ja huumeongelma osana kunnan hyvinvoinnin edistämistä Päihde- ja huumestrategia työryhmän raportissa on ensimmäisenä työryhmän ehdotukset eri toimijoille. Toisessa luvussa on seudullisen strategian toimintasuunnitelma, joka esitetään tiivistettynä tavoitteisiin, indikaattoreihin ja mittareihin, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Luvussa neljä kuvataan päihdetyön organisoimista ja toimintamalleja kohtaavan, hoitavan ja kuntouttavan tason kautta. Luvussa viisi on historiallinen katsaus, tilastoaineistoa Forssan seudun päihdeoloista, strategiatyöryhmän tekemät selvitykset ja tausta-aineistona päihdehuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Liiteosaan on koottuna kaavakkeita, ohjelmia ja seudullisia toimintaesitteitä.

7 3 2 PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ERI TOIMIJOILLE 2.1. Forssan seutuneuvosto Tukee toimillaan nopean puuttumisen työtavan vakiintumista nuorten päihdekokeiluihin seudun kuntien kaikissa hallintokunnissa. Asettaa tavoitteeksi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2002 laatimien Päihdepalvelujen laatusuositusten huomioon ottamista päihdepalvelujen järjestämisessä. Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Tällä hetkellä päihdehuollon järjestämiseen käytetty raha on alle valtakunnallisen keskitason, vaikka seudulla on vaikea päihdetilanne. Ehdottaa, että seudun kunnat ja terveydenhuollon kuntayhtymä selvittävät, onko mahdollista sisällyttää normaalien sopimusneuvotteluiden yhteydessä myös A-klinikan kautta tilattavat laitoskuntoutukset voimassa olevaan sopimusohjausjärjestelmään. Kunkin kunnan sosiaalitoimelle jäisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Tavoitteena on seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen ja kaikille asukkaille tarpeenmukaisen hoidon järjestämisen. Tekee Forssan seudun kunnissa selvityksen asunnottomien ja palveluasumista tarvitsevien päihdeasiakkaiden tilanteesta. Tavoitteena on rakentaa seudullinen päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Valvoo ja seuraa, että vankilasta vapautuneille luodaan kokonaisvaltainen seudullinen ohjelma, jossa parannetaan vapautuvien elämän järjestymistä asumisen, kuntoutuksen, koulutuksen ja työmahdollisuuksien osalta. Päättää nuorten vapaaehtoisen rikosasiain sovittelun järjestämisestä. Ehdotuksia valmistellaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa. Tukee Forssan perusturvalautakunnan alaisen lastenkoti Kaarisillan kehityshanketta alueelliseksi ja laaja-alaiseksi perhetukikeskukseksi yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tekee aloitteen seudullisen sopimuksen laatimisesta, jossa järjestöille ja seuroille annettavan tuen ehdoksi asetetaan sitoutuminen toiminnassa edistämään päihteettömyyttä.

8 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Vastaa päihdetyön suunnittelusta ja päihde- ja huumestrategian päivityksestä. Kehittää perus- ja erikoissairaanhoidossa alkoholisairauksiin sairastuneiden hoitoa ja hoitoonohjausta. Vastaa seudullisten päihdepalvelujen kehittämisestä kokonaisuudessa, johon kuuluu neuvonta- ja terapiapalvelut, avo- ja laitoskatkaisuhoito sekä päihdelaitoskuntoutuksen määrittäminen. Järjestää päihtyneen henkilön valvontahuoneen. Kehittää alkoholikatkaisuhoitoa terveydenhuollon kuntayhtymässä. Organisoi opioidiriippuvaisten lääkkeellisen hoidon moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Lisää tietoa seudun huumeidenkäyttäjistä Stakesin huumehoitotiedon keräämisen avulla. Kehittää nuorten huumausaineiden käyttäjien hoitoa ja terveysneuvontaa. Toimii päihdeasioiden asiantuntijana kehitettäessä päihdeongelmaisten tarvitsemia tukipalveluja, päivätoimintaa ja asumispalveluja. Selvittää A-klinikan tilojen sijoituksen osana kuntayhtymän tilatarveselvitystä Asettaa tavoitteeksi mitoittaa A-klinikan työryhmän Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaiseksi. Organisoi A-klinikan toiminnan osana mielenterveystyön palvelujen uudelleenjärjestelyä.

9 Poliisi Jatkaa omalta osaltaan 0-toleranssiprojektin varhaisen puuttumisen toimintamallin hyvien käytäntöjen ja toimenpiteiden toteuttamista. Tiedottaa voimaan tulevasta uudesta järjestyslaista koko väestölle, jossa kielletään mm. häiritsevä julkijuopottelu. Käyttää nopeutettua käsittelyä alle 18-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Nopeuttaa perheväkivaltaan liittyvää esitutkintaa, joka saattaa lisätä päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä. myös Jatkaa päihderiippuvaisten ajokorttikelpoisuuden tutkimukseen ohjaamista, joka lisää vapaaehtoista päihdehoitoon hakeutumista. Ohjaa A-klinikalle huumausaineen käyttörikoksesta kiinnijääneet ja lisää huumeongelmaisten hoitoonohjausta Panostaa alle 18-vuotiaiden puhuttelun järjestämiseen. Kun tilaisuudessa on samanaikaisesti paikalla syyttäjä, poliisi, sosiaaliviranomaisten edustaja ja nuoren huoltaja, tarjotaan mahdollisuus moitteeseen, lähikontrollille ja sosiaalihuollon toimenpiteille Sosiaalitoimet Vahvistaa sosiaalityötä. Sosiaalityössä hyödynnetään syrjäytymistä ehkäisevien projektien toimivia työkäytäntöjä (esim. Etsikko, Nepal, Viksberg- lähiöhanke). Lasten ja nuorten sekä perhetyön toimintayksikköä kehitettäessä järjestetään nykyistä kattavampi sosiaalipäivystys. Muistuttaa vuosittain eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sosiaaliviranomaisille. Kehittää nopean puuttumisen työtapaa nuorten päihdekokeiluihin. Forssan kaupungin perusturvan alainen lastenkoti Kaarisilta kehittää perhe- ja kriisityön palveluita, joilla tuetaan eri-ikäisten päihteistä irrottautumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Forssan perusturvalautakunta haluaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa kehittää lastenkodin palveluita myös alueellisena ja laaja-alaisena perhetukikeskuksena, mikä vaatii pitkän aikavälin selkeää henkilöstön resurssointia ja seutukunnan kuntien sitoutumista hankkeeseen. Kehittää Osaava lastensuojelu-hankkeen avulla uusia perhetyön toimintakäytäntöjä. Kehittää vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa. Järjestää päihdeongelmaisten asumispalvelut.

10 Koulutoimet Päivittää vuosittain käytössä ja tiedossa olevan koulun päihdestrategian. Tarkistaa terveystiedon opetussisällöt ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta Seuraa omalta osaltaan koulun syrjäytymisindikaattoreita ja antaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja tukee vanhemmuutta. Lisää yhteistyötä eri viranomaisten oppilashuoltotyössä. Ottaa käyttöön Saattaen vaihdettava -työotteen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla kaikissa seudun perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksissa Nuorisotoimet ja erityisnuorisotyö Verkostoituu koulun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kanssa käyttäen työvälineenään Huolen harmaa vyöhyke menetelmää. Kehittää varhaisen tuen toimintamalleja yhteistyössä Etsikko-, Nepal- ja Forssa- Work- projektien. Järjestää perjantai-iltojen katupartiointia seudullisesti ja pyrkien yhteistyöhön poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. On mukana kehittämässä päihdeasioista nuorille ja vanhemmille jaettavaa materiaalia. On mukana järjestämässä seudullisia ehkäisevän päihdetyön tapahtumia Seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö Selvittää seurankuntien diakoniatyön päihdeongelmaisille ja vangeille järjestämää toimintaa ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuudet seurakuntien diakoniatyön, sosiaalitoimien ja A-klinikan kanssa. Yhdenmukaistaa rippikoulutyössä annettavaa päihdekasvatusta ja tiedottamista koulun ja terveydenhuollon kanssa.

11 Hämeen ammattikorkeakoulu Organisoi yhteistyössä päihde- ja huumestrategiatyöryhmän kanssa seudullista täydennyskoulutusta, jossa on perusopetuksen ja lukion opettajille huumeiden käytön tunnistamista, verkostokoulutusta huumeidenkäyttäjän hoitoketjusta Forssan seudulla, menetelmäkoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille nuoren päihdehaastattelusta ja päihteidenkäytön tilannemäärityksestä. Tuottaa oppilastöinä päihde- ja huumestrategian kehittämiseen tarvittavia selvityksiä.

12 8 3 SEUDULLISEN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIAN TOIMIN TASUUNNITELMA, TAVOITTEET, MENETELMÄT JA MITTARIT Päihde- ja huumetyö on jatkuvaa työtä. Strategia etenee pienten askelten kautta ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Päihde- ja huumetyön kehittäminen edellyttää myös voimavarojen varaamista talous- ja toimintasuunnitelmiin. Tavoite: PÄIHTEIDEN, ERITYISESTI ALKOHOLIN TERVEYSHAITTATIETOUDEN MINEN LISÄÄ- Indikaattori: JATKUVA TIEDONSAANTIMAHDOLLISUUS Väestöllä tulee olla mahdollisuus riippumattomaan ja paikkansa pitävään tietoon omien valintojensa seurauksista sekä apuun ja neuvontaan terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Päihteiden haittavaikutuksia koskeva tieto sekä terveitä elintapoja korostava kulttuuri-ilmasto toimivat yhdessä taustatekijöinä ihmisten päihteiden käyttöä ja elämäntapoja koskevissa valintatilanteissa. On kehitettävä ehkäisevässä päihdetyössä käytettäviä tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja sisältöjä korostaen vanhempien esimerkkiä lapsille ja nuorisolle päihdeasioissa. Menetelmä: Vanhemmuuden esimerkki päihdekäyttäytymisessä Säännöllisesti toistuvat ja seudullisesti järjestetyt elämykselliset päihdevalistustapahtumat Koulun terveystieto Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas/potilasneuvonnassa päihdeasioiden puheeksi otto Potilasohjausmateriaalina päihdekansio Yleinen päihdevalistus ja joukkotiedotus Mittari: Alkoholin kulutukseen ja käyttöön liittyvät tilastot Mini-intervention käyttötilasto Päihteisiin liittyvät lehtikirjoitukset paikallislehdissä

13 9 Tavoite: KOHDENNETTU PÄIHDEVALISTUS Indikaattori: PUHEEKSIOTTAMINEN JA HOITOONOHJAUS PÄIHTEIDEN KÄY- TÖSTÄ JOHTUVASTA ASIOINNISTA TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuollossa tehdään tilannearvio päihteiden käytöstä päihteen vaikutuksen alaisena itsensä loukanneiden kanssa. Samoin tehdään aina toiminta-arvio, kun alaikäinen asioi päihtyneenä. Jo todettujen alkoholisairauksien vuoksi hoidossa olevien maksa- ja haimapotilaiden hoitosuunnitelmassa tarkistetaan päihdehoidon järjestämisen tarve. Rattijuopumuksen vuoksi tutkimukseen tulevien kanssa otetaan puheeksi päihteiden käyttö. Hoito on terveydenhuollon keino ehkäistä rattijuopumuksia. Poliisi edellyttää ajokykyyn vaikuttavan päihderiippuvuuden arviointia. Arvion tekemisen yhteydessä syntyvä kontakti mahdollistaa myös hoidon. Menetelmä: Työntekijän valmiudet päihteiden käytön puheeksiottamiseen ja hoitoonohjaukseen asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Lastensuojeluilmoitus Mittari: Päihde-ehtoiset asioinnit Forssan sairaalan ensiapupoliklinikalla kesäkuukausina, seurantaa jatketaan Alkoholisairausdiagnoosit/ vuosi Rattijuopumukset/ vuosi Indikaattori: HUUMEKUOLEMIEN EHKÄISY Ensimmäisiin huumekokeiluihin liittyvien terveys- ja tapaturmariskienriskien ennaltaehkäisy. Menetelmä: Valistuksen ja ensiaputietouden keinot Kokeilijanuorten ensiaputieto, miten auttaa yliannostustilanteessa. Ensihoito ja -vastehenkilökunnan antama tieto ja kirjalliset ensiapuohjeet. Viranomaistiedotus. Poliisi tiedottaa erityisen vaarallisten päihdyttävien aineiden liikkumisesta seudulla sekä viranomaisille että väestölle. Mittari: Huumekuolemien määrä

14 10 Indikaattori: HUUMEIDENKÄYTTÖÖN LIITTYVIEN INFEKTIOTAUTIEN EHKÄISY Terveydenhuolto laatii yhteistyössä esim. apteekkien ja hoitopaikkojen kanssa toimintamallin huumeiden käyttöön ja käyttäjiin liittyvien tartuntatautien ehkäisytoimenpiteistä Menetelmä: Ohjeistetaan huumeiden käyttöön liittyvät tartuntatautien ehkäisytoimet. Mittari: B- ja C-hepatiittitartuntatauti-ilmoitusten määrä / vuosi A-klinikalle palautetut ja vaihdetut huumeruiskut / vuosi Riskiryhmiin kuuluvien B-hepatiittirokotusten määrän seuranta / vuosi

15 11 Tavoite: HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI Indikaattori: VASTUULLINEN VANHEMMUUS Kasvaminen vanhemmuuteen alkaa lapsen odotusaikana. Vanhemmilla on kasvatusvastuu omista lapsistaan. Vastuulliset vanhemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että voivat eläytyä hänen tilanteeseensa ja tukea hänen yksilöllistä kasvuaan. Vanhemmuutta on auttaa lasta, olla kiinnostunut, asettaa rajoja ja arvostaa arjen yhdessä olemista. Menetelmä: Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatyössä, päivähoidossa, koulussa, seurakunnassa ja harrastetoiminnoissa Mittari: Kouluterveyskyselyn indikaattorin Vanhemmuuden puute seuranta Indikaattori: LAPSUUS PÄIHDEYMPÄRISTÖSSÄ Kun hoitopalveluissa kohdataan päihtynyt vanhempi, on selvitettävä, miten lasten hoito on järjestetty. Päihteitä käyttävien vanhempien lapset tarvitsevat tukitoimia lapsen hyvän hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Menetelmä: Päihdeperheen tunnistaminen raskausaikana ja lastenneuvolatyössä sekä päivähoidossa, apuna AUDIT-kyselyt aikuisille ja nuorille ja Huolen harmaa-vyöhyke mittari Väkivallan puheeksi ottolomake neuvolatyössä Lastensuojeluilmoituksen aktiivinen käyttö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Mittari: Arviointi viranomaisyhteistyöstä. Arviointi siitä, miten lapset ja nuoret pärjäävät (esim. kouluterveyskysely, huostaanottojen määrä)

16 12 Tavoite: RAKENNETAAN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN PERHE- JA LÄHIPIIRIN TUKIVERKKO Päihdeongelmaisen perheen avun tarvetta kohdataan kaikissa viranomaispalveluissa sekä terveydenhuollon että poliisin päivystystilanteissa. Päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat tarvitsevat sekä vertaistukea että ammatillisesti hoidettuja neuvonta- ja tukipalveluita. Menetelmä: Toimiva päihdeongelmaisen hoitoonohjaus terveydenhuollossa Lastenkoti Kaarisillan yhteydessä toimiva kriisi- ja turva-asunto. Psykiatrian akuuttityöryhmä Poliisin suorittama nopeutettu perheväkivaltaan liittyvä esitutkinta saattaa lisätä myös päihdehoitoon hakeutumista ja tilanteen selkeytymistä Vertaistukiryhmät ja tiedot kokoontumisajoista ja -paikoista Mittari: Arviointi päivystys- ja virka-ajan toimijoiden työn yhteensovittamisesta Hyvin päivitetty tiedotus vertaistukiryhmistä

17 13 Tavoite: LUODAAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Indikaattori: YHTEISTYÖMALLIN SISÄLLÖLLINEN KATTAVUUS Jokaisessa koulussa on päihdestrategia, yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka koekäytetään ja käydään läpi eri toimijoiden kanssa kerran vuodessa. Koulukohtaisten pelisääntöjen tavoite on, että nuori pysyy yhteisön jäsenenä. Saattaen vaihdettava työote otetaan käyttöön kaikissa seudun kouluissa. Jokainen Forssan seudun perusopetusta antava oppilaitos siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat "saattaen" seuraavalle asteelle tai seuraavalle luokalle. Tällöin tarvittavat erityis- ja tukitoimet mahdollistuvat heti lapsen tai nuoren aloittaessa opintojaan uudessa ympäristössä. Saattaen vaihdetta -siirrosta vastaavat koulukuraattorit ja/tai opinto-ohjaajat. Ko. oppilaiden menestystä opinnoissaan tulee seurata yhteistyökokouksissa. Nopea puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön. Lasten ja nuorten päihteiden ja huumeiden käytön tunnistaminen, siihen puuttuminen, käytön selvittely, asiallisen tiedon ja neuvonnan antaminen, hoidon tarpeen arviointi, hoidon järjestäminen tai hoitoon ohjaaminen. Kouluterveydenhuollossa käyttöön otettavat seulontamenetelmät mm. Nuorten Audit kysely auttavat arvioimaan nuorten päihteidenkäyttöä ja tarvittavien tukitoimien järjestämistä. Toimintavaihtoehtojen järjestäminen riskitilanteissa eläville nuorille. Nuorisotyön toimintamallin luominen. Yhtenäistä sovittua toimintamallia, miten nuoren päihdekäyttäytymiseen tartutaan, ei ole kaikissa kunnissa vaan nuorisotyöntekijät toimivat tilanne- ja tapauskohtaisesti. Terveyden- ja sosiaalitoimen tiedonkulkuun muokattua lastensuojeluilmoituskaavakkeen käyttämistä voisi laajentaa myös kuntien nuorisotyöntekijöiden työvälineeksi. Nuorisotoimen ja perusopetusta antavien koulujen yhteistyötä tulee kehittää paikallistasolla (esim. tiedonkulku erityisnuorisotyön ja oppilaitosten välillä). Nuorisotyön osallistuminen varhaisen tuen toimintaan nuorten päihde- ja huumekokeiluissa. Otetaan mukaan nuorisotyöntekijöiden oman alueen nuorten paikallistuntemus. Toimiva lastensuojeluilmoitus. Sosiaalitoimen vastuulla on joka vuosi muistuttaa eri yhteistyökumppaneille lastensuojelulaista ja sen velvoitteesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen sosiaaliviranomaisille. Neuvolatoiminnassa/päivähoidossa/kouluissa/lasten ja nuorten toiminnoissa tunnistetaan ja kohdataan lasten ja nuorten oma päihteidenkäyttö. Päihdeperheen lapset ovat erityisen tuen ja suojelun tarpeessa. Parannetaan päihdeperheen selviytymisen edellytyksiä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.

18 14 Poliisin yhteistyö- ja toimintamalli. Poliisi ohjaa huumausaineiden käyttörikoksesta kiinni jääneen A-klinikalle ja syyttäjä voi päättää syyttämättä jättämisestä, jos tekijä on hakeutunut hoitoon. Mittari: Perusopetuksen tilastot päättötodistuksen saaneista/vuosi ja tilastot niistä oppilaista, jotka eivät siirry tai hakeudu jatkokoulutukseen. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden negatiivisten keskeyttämisten seuranta / vuosi Lastensuojelun asiakasmäärä / vuosi Poliisin A-klinikalle lähettämät Suostumus hoitoon hakeutumisesta yhteydenottojen määrä / vuosi Ryhmäarviointi ja asiantuntijapalautteet - miten varhainen tuki toimii - miten lastensuojeluilmoituskäytäntö toimii - tuottaako työ niitä asioita, joita tavoitellaan. - miten hyvin on pystytty kehittämään selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa nuori tavataan päihtyneenä, pinnaa koulusta, esiintyy päihtyneenä nuorisotiloissa jne.

19 15 Tavoite: SEUDULLISET PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOPALVELUT Indikaattori: KATKAISUHOITOPOTILAIDEN HOITOONOHJAUS Päihdeongelmaisten hoidossa toimii hoitoketju avo/laitoskatkaisusta avohoidon tai laitoskuntoutuksen järjestämiseen. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN HOIDON SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN. Päihdeongelmaisten neuvonta- ja terapiapalveluita ja seudullista katkaisuhoitoa kehitetään. Päihdehoidon hoitomahdollisuuksista tiedotetaan. Opioidiriippuvaisilla on riittävästi hoitoa saatavilla. Menetelmä: Selkeä työnjako ja kirjatut käytännöt Hoitohenkilökunnan koulutus Mittari: Asiantuntija-arvioinnit palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakaspalaute Indikaattori: PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMIS- JA TUKIASUMISPALVELUT Tukiasumisen järjestäminen niille, jotka eivät päihteidenkäytön aiheuttaman vamman vuoksi selviydy itsenäisesti. Huumekuntoutujan tukiasuminen järjestäminen. Menetelmä: Toimivat asumis- ja tukiasumispalvelut Mittari: Tukiasumispalvelujen puutteen vuoksi ostettujen laitoshoitopäivien seuranta / vuosi

20 16 Indikaattori: VANKILASTA VAPAUTUVIEN PALVELUKETJU Kriminaalihuoltolaitos ja sosiaalitoimi laatii jokaiselle vankilasta vapautuvalle ja rikostaustaiselle yhteiskuntaan sijoittumisen edistämisen toimintamallin. Menetelmä: Kuntoutussuunnitelma Mittari: Tehtyjen kuntoutussuunnitelmien määrä/vapautuvat vangit/vuosi Indikaattori: SEUDUN ASUKKAIDEN PÄIHDEPALVELUJEN TURVAAMINEN JA RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän kesken neuvotellaan mahdollisuudesta siirtää päihdehuollon laitoskuntoutus terveydenhuollon palvelusopimukseen. Tavoitteena on, että toimintakäytännöt Forssan seudun kunnissa ovat samankaltaiset ja kuntalaisille pystytään järjestämään mahdollisuus tarpeen mukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja kuntoutukseen. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmän piirissä kustannukset tasataan kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Tällä hetkellä niin toimitaan jo Forssan osalta. A- klinikalle annetaan oikeus laitoskuntoutuksen määrittämiseen ja koordinointiin. Kunkin kunnan sosiaalitoimella olisi edelleen mahdollisuus omiin päihdelaitoshoitopäätöksiin. Menetelmä: Kustannusten jakautuminen osana Forssan seudun terveydenhuollon palvelusopimusta kahden ja puolen vuoden käytön perusteella. Mittari: Päihdehoidon kustannusseuranta Forssan seudun kunnissa. Päihde-ehtoisten diagnoosien määrä A-klinikkakäynnit Ostetut / kuntayhtymässä tuotetut katkaisuhoitopäivät/vuosi Päihdehuollon laitoskuntoutuspäivät/vuosi Alle 18-vuotiaiden päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutushoitopäivät/vuosi

KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 21.11.2003. Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta

KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 21.11.2003. Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Päihde- ja huumestrategia työryhmä 21. 11. 2003 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /Perusturvallisuus-valiokunta Tekijät FST ky / Päihde- ja huumestrategiatyöryhmä

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 2007. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia

Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 2007. Forssan seudun päihde- ja huumestrategia Forssan seudun päihdeolojen seuranta- raportti 27 Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 arviointi 5.1.27 2 1.Johdanto Forssan seudun päihde- ja huumestrategia 23 valmisteltiin laajassa viranomaisyhteistyöryhmässä.

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot