LINTULAUDAN ELÄMÄÄ LINTULAUDAN ELÄMÄÄ. Mauri Leivo. Opas talvisten pihalintujen tarkkailuun. Mauri Leivo
|
|
- Anni Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talvilintujen ruokkimisesta on tullut koko kansan harrastus. Samalla kun autamme lintuja selviytymään talven pakkasista ja tuiskuista, siivekkäiden hyörinä pihalla tuottaa meille iloa ja hyvää mieltä. Lintulaudan elämää on toivekirja kaikille talvilintujen ystäville. Se antaa kattavat perustiedot lintujen ruokinnasta ja tunnistuksesta, mutta ennen kaikkea se kertoo sujuvasti ja asiantuntevasti, paikoin huumorillakin, lintulautavieraiden elämästä ja käyttäytymisestä. Miksi linnut kaikkoavat joskus pihalta päiväkausiksi? Miksi yksi linnuista on pörröinen kuin pallo? Missä linnut viettävät pitkän talviyön? Miten kymmengrammainen tiainen voi selvitä yli 40 asteen pakkasessa Lapin kaamoksessa? Lue tämä kirja, niin tiedät miksi. Tekijä on porvoolainen biologi, kirjoittaja ja luontokuvaaja, joka on tarkkaillut ja valokuvannut talvisia pihalintuja jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Hän on osallistunut aktiivisesti lintujen seurantaan ja suojeluun sekä kansalaisjärjestötoimintaan. Häneltä on ilmestynyt aikaisemmin kuusi luontoaiheista valokuvateosta ISBN LINTULAUDAN ELÄMÄÄ Mauri Leivo Mauri Leivo LINTULAUDAN ELÄMÄÄ Opas talvisten pihalintujen tarkkailuun 2 3
2 SISÄLLYS Pikaopas pikkulintujen tunnistamiseen Alkusanat I LAJISTO Tunnista lintulautavieraasi Lintulautalajiston yleispiirteet Karvaiset kuokkavieraat I I LINNUNRUUAT JA RUOKINTA Seisovan pöydän herkut Varpukulta, ota siemen multa I I I EKOLOGIA Talvehtia vaiko muuttaa Talvilinnuston voittajia ja häviäjiä Syksystä kevääseen, aamusta iltaan Pupeltajat, nakuttajat ja piilottajat Pihdattu kalori, paras kalori Levolle lasken Tuonelan tiellä Koukkukynsiä ja torahampaita Pöpöjä ja ötököitä I V KÄYTTÄYTYMINEN Perusvarovaisuutta Yksin vai parvessa Linnuillakin leikkaa Viestinnän monet keinot Yksi ääni, tuhat sanaa Nokankolistelua V LINNUT JA LINTULAUTAILU HARRASTUKSENA Lintujen tarkkailu Opintienä lintujen määritys Ikuista lintulautavieraasi Loppusanat Kiitokset Ohjeita ja vinkkejä lintujen talviruokintaan Lisätietoa talvilinnuista Pikaopas käyttäytymisen tulkintaan Tekstit, valokuvat ja ulkoasu: Mauri Leivo Tieteellinen konsultointi: Esa Hohtola ja Esa Lehikoinen Valokuva (lapintiainen) s. 13 ja 55: Rauli Ranta Kustantaja: Docendo Oy Painopaikka: WS Bookwell, Porvoo Paperi: Galerie Art Silk 150 g/m , Mauri Leivo & Docendo Oy ISBN Aukeaman valokuvat: mustarastasnaaras (iso kuva), valkoselkätikkakoiras (vas) ja sinitiainen (ylh). 4 5
3 TIKAT (esittelyjärjestys sama kuin puussa ylhäältä lukien) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Tuskin talitiaista kookkaampi minitikka. Koiraalla punainen päälaki, naaraalla (kuvassa) kokonaan musta. Alaperä valkea. Syö rasvaa. Käpytikka (Dendrocopos major) Ylivoimaisesti yleisin tikkamme. Alaperä punainen, kupeet viiruttomat. Keskiselkä musta, hartioilla valkeat laikut. Koiraalla (kuvassa) punainen takaraivo. Äänekäs, äänet kuuluvia. Mieliruokaa rasva. Harmaapäätikka (Picus canus) Kookas, selkäpuolelta vihreä tikka. Luullaan usein vihertikaksi, joka on meillä huippuharvinaisuus. Koiraalla (kuvassa) punainen otsa. Melko äänekäs, monet äänistä käkättäviä. Syö rasvaa. Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) Käpytikkaa hieman isompi. Alaperä hailakanpunainen, kupeet pitkittäisviiruiset. Keskiselkä laajalti valkea. Koiraalla (kuvassa) punainen päälaki. Äänet pehmeämpiä kuin käpytikan. Syö rasvaa. Palokärki (Dryocopus martius) Valtavankokoinen, musta tikka. Koiraalla punainen päälaki, naaraalla (kuvassa) vain niska. Äänekäs, äänet kuuluvia. Syö rasvaa. VARPUSLINNUT RASTASLINNUT Mustarastas (Turdus merula) Lintulautojen perusrastas. Kokonaan musta (koiras) tai tummanruskea (naaras). Pitkät, keltaiset koivet. Mieliruokaa rasva, pähkinämurska sekä pehmeät ruuantähteet. Räkättirastas (Turdus pilaris) Kuten mustarastas, mutta pää harmaa, selkä tummanruskea, rinta oranssinruskea voimakkain mustin täplin, yläperä harmaa. Muuttolintu, joka vierailee ruokinnoilla lähinnä keväisin. Punarinta (Erithacus rubecula) Hyönteissyöjä, joka toisinaan jää talvehtimaan meille. Rinta, kurkku ja naama oranssit. Ohutnokkainen ja -koipinen. Tiksuttelee ahkerasti. Mieliruokaa rasvan ja pähkinän murut sekä pehmeät ruuantähteet. TIAISET SUKULAISINEEN (esittelyjärjestys sama kuin puussa ylhäältä lukien) Sinitiainen (Parus caeruleus) Kuin talitiainen mutta pienempi ja pään kuviot sinivalkeat. Koiras kirkasvärisempi. Vilkas ja äänekäs. Äänet korkeita. Mieliruokaa rasva, pähkinät sekä auringonkukansiemenet. Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Helppo tuntea ruumista pitemmästä riukupyrstöstä. Hyvin pieni. Pää ja vatsapuoli valkeat. Vilkas ja äänekäs. Äänet sirahtelevia. Syö lähinnä rasvaa. Talitiainen (Parus major) Suurin tiaisemme. Helppo tuntea keltaisesta vatsapuolesta ja pään mustavalkokuvioista. Naaraalla (kuvassa) musta juova kurkusta vatsaan on kapea ja katkeileva, koiraalla (esim. s. 58) leveä ja laajenee jalkojen välissä. Vilkas ja äänekäs. Monipuolinen äänivalikoima korkeista tiitityksistä matalampiin särinöihin. Mieliruokaa rasva, päh kinät sekä auringonkukan siemenet. Töyhtötiainen (Parus cristatus) Huomiota herättävä mustavalkea töyhtö. Selkäpuoli tasaisen ruskea. Vilkas ja äänekäs. Ääni tunnusomainen trilli. Varsin peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös aurin gonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija. Hömötiainen (Parus montanus) Lakki musta, posket valkeat, selkäpuoli tasaisen harmaa. Vilkas ja äänekäs. Perusääni tshää-tshää. Varsin peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija. Lapintiainen (Parus cinctus) Ruskea painos hömötiaisesta: lakki ja selkä ruskeat, kupeet ruosteenväriset. Vilkas ja äänekäs. Peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija. Tavataan lähinnä Lapissa ja Kuusamossa. Kuusitiainen (Parus ater) Pienin tinttimme. Väritys hömötiaismainen, mutta niskassa valkea laikku ja siivillä valkeat täplärivit. Vilkas ja äänekäs. Varsin peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija
4 talvina monen hippiäisten tarina päättyy kuitenkin kehnosti. Monet nykysiivekkäät perustavat talvisen elämänsä pitkälti lintulautojen varaan. Talitiaiset, pikkuvarpuset, viherpeipot, punatulkut ja keltasirkut ovat oppineet, että talojen pihoissa ruokaa on tarjolla läpi talven. On auringonkukansiementä, pähkinää, talipötköä ja rasvasiemenseosta, kauralyhdettä ja ehtaa läskiä. Niiden äärellä kehtaa talvensa vietellä. Helppo ruoka saattaa houkutella ruokinnoille myös oudompia vieraita. Joku onnekas voi saada ruokinnalleen peltopyyparven, toinen palokärjen, kolmas pähkinähakin. Yksikään näistä ei kuitenkaan kuulu lintulautabaarin kanta-asiakkaisiin. Sitten on vielä joukko lajeja, joita lintulautojen houkutukset eivät kiinnosta laisinkaan. Nämä kaikkein karaistuneimmat talvieläjät sinnittelevät luonnon armoilla huurteisimmatkin paukkupakkaset ja etsivät appeensa kuka mistäkin luontoäidin helmoista. Näihin pohjoisen luontomme villeimpiin ja vapaimpiin asukkaisiin kuuluvat tunturihaukka, useimmat metsäkanalinnut (kuten metso, pyy ja kiiruna), monet pöllöt (kuten hiiri-, viiru- ja lapinpöllö) sekä pienemmistä linnuista muiden muassa koskikara, isokäpylintu ja hippiäinen. Ne eivät tarvitse meitä mihinkään. Takavuosina lintulautoja kartteli nykyistä useampi höyhenikäs. Monet aikaisemmin lintulaudoilta puuttuneet tai niillä korkeintaan ohimennen poikenneet lajit ovat kuitenkin alkaneet käydä ruokinnoilla säännöllisesti. Näihin uudistulokkaisiin lukeutuvat muiden muassa pyrstötiainen ja puukiipijä. Tapa tulla ihmisten pihoihin on levinnyt niiden keskuudessa, ja nykyään niitä näkee joka talvi sadoilla ruokinnoilla poimimassa oman osuutensa pitopöydän herkuista. Lisäksi piharuokinnoilla aiemmin epäsäännöllisesti vierailleista lajeista varsinkin vihervarpunen, urpiainen ja tundraurpiainen suuntaavat kulkunsa pitopöytien suuntaan yhä useammin ja isompina porukoina. Niiden kannat vaihtelevat kuitenkin suuresti puiden siemensadon mukaan: joinakin talvina niitä näkee kymmenittäin ruokinnoilla, toisina niistä ei näe vilaustakaan. Ne kuuluvat kulkurikansaan. Millainen ruokinta, sellaiset vieraat Se, mitä lintuja kullakin ruokinnalla näyttäytyy, riippuu muun muassa ruokinnan koosta, maantieteellisestä sijainnista ja ympäristöstä sekä tarjolla olevasta sapuskasta. Tuuristakin voi puhua silloin, kun ruokinnalle sattuu tupsahtamaan jokin harvinaisuus tai ruokinta yksinkertaisesti vain sattuu sijaitsemaan jonkin epätavallisemman lajin elinpiirillä. Vaikka lintulautojen perussakki talitintteineen keltasirkkuineen näyttää kovin samanlaiselta oltiinpa Hankoniemellä tai Nuorgamissa, eri osissa maata lajistossa on omat erityispiirteensä. Eteläisessä Suomessa on todennäköisintä tavata sellaisia lajeja kuin peltopyy, pähkinähakki, nokkavarpunen ja tikli, lappilaiset puolestaan voivat ylpeillä lapintiaisillaan ja kuukkeleillaan. Metsälajit eivät tule mielellään aukeille paikoille, siksi niitä näkee harvoin kaukana metsistä. Monet lintuharrastajat sijoittavatkin ruokinnan metsän reunaan houkutellakseen sinne metsien asukkaita. Jotkut perustavat jopa ihan erillisen ruokintapaikan syvälle metsän siimekseen. Vastaavasti kaupunkien ja viljelysmaiden lajit karttelevat metsiin asetettuja ruokintoja. Optimaalisinta olisikin, jos linturuokinnan voisi pystyttää pi- Ruokailu lintulaudalla tai missään muuallakaan ei taida olla linnuille erityinen kulinaristinen nautinto, sillä niillä on suussaan vain joitakin kymmeniä makureseptoreita. Ihmisillä näitä makujen aistimiseen erikoistuneita soluja on Kuvassa sinitiaisia
5 TIESITKÖ? Pellavan siemenet kelpaavat joillekin siemensyöjille, kuten urpiaiselle, varsin hyvin, mutta ainakin omalla ruokinnallani menekki on ollut vaatimatonta. Pienikokoisina hukkuvat helposti lumen sekaan. Saatavuus rajoitettu. Rypsin siemenistä itselläni ei ole kokemusta. Joidenkin harvojen tuntemieni käyttäjien näppituntuma on, etteivät ne tunnu maistuvan erityisen hyvin millekään linnuille. Saatavuus rajoitettu. Marjat ja hedelmät. Useimmat tavalliset lintulautavieraat eivät ole näistä kiinnostuneita, mutta ainakin mustarastaalle, punarinnalle, tilhelle, taviokuurnalle ja mustapääkertulle ne kelpaavat hyvin. Monet lintuharrastajat keräävät syksyllä omenoita ja pihlajanmarjoja ja tarjoilevat niitä pitkin talvea linnuille. Ruuantähteet maistuvat monille linnuille. Normaalisuolainen ruoka käy linnuille mainiosti, sillä niillä on sangen tehokas suolanpoistojärjestelmä. Hyvin suolaista ruokaa, kuten pitsaa tai metvurstia, ei pidä tarjota ainakaan säännöllisesti. Linnunruokien soveltuvuus eri lajeille Oheiset tiedot linnunruokien soveltuvuudesta eri lintulautavieraille perustuvat pääasiassa omiin kokemuksiini ja havaintoihini. Muualla lintujen suosikkiruuat saattavat hieman poiketa tästä (ks. lisää lintujen ruokakulttuureista s ). Auringon- kukka Kaura, vehnä Maapähkinä Rasva (tali, ihra, läski) Ruuan- tähteet Fasaani Kyyhkyt o o Tikat o o Rastaat o (m) Tiaiset o Varislinnut Varpuset (m) Urpiainen, o (m) vihervarpunen Viherpeippo o Punatulkku o Peippo, o järripeippo Keltasirkku o Orava o o o Jänikset o Merkit: = syö pääravintonaan = syö usein o = voi syödä = ei käytä ravintonaan (m) = murskattuna Pihlajanmarjatarjoilu voi houkutella ruokinnalle kauniin ja sangen harvinaisen vieraan taviokuurnan. Marjalintuina tunnetut tilhet popsivat lintulaudoilla mm. kuorittuja auringonkukansiemeniä (kuten tässä) sekä pähkinänmuruja. Töyhtöniekalla on taipumusta myös koprofagiaan eli ulosteiden syöntiin, jota kautta se saa hivenaineita. Tässä on riski, että tietäen linturuokinnoilla aika ajoin esiintyvät pöpöt tärkeiden ravintoaineiden mukana saa tappavan taudin
6 Talvilinnuston voittajia ja häviäjiä Luonnon ominaispiirteisiin kuuluu, että kaikki muuttuu koko ajan, mikään ei ole pysyvää. Kun olosuhteet muuttuvat, se heijastuu ennen pitkää luonnossa eläviin eliöihin, myös lintuihin. Tavat, jotka vahvistavat lintuyksilöiden elinmahdollisuuksia ja voimistavat populaatioita uusissa olosuhteissa, yleistyvät sitä mukaa kun uudella tavalla käyttäytyvät yksilöt saavat etua luonnonvalinnassa muihin verrattuna. Lintujen talviruokinta on edistänyt monien lintujen selviytymistä Suomen talvessa. Esimerkiksi tali- ja sinitiaisen, pikkuvarpusen sekä viherpeipon kanta on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä, ja pääsyynä tähän pidetään juuri linturuokinnan yleistymistä. Paitsi että linnunruokaa on tarjolla entistä enemmän, myös sen laatu on parantunut. Energiaa pullistelevien auringonkukansiementen, maapähkinöiden ja rasvapötköjen osuus linnuille tarjotusta sapuskasta on kasvanut huimasti, mikä on ratkaisevasti edesauttanut monien lintujen selviytymistä talven pakkasista ja tuiskuista. Koska monet nousukiitoon siivittyneistä lajeista ovat yleislevinneisyydeltään eteläisiä, voitaneen otaksua, että myös ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä. Talvet ovat hiljalleen leudontuneet, mikä on helpottanut perujaan keskieurooppalaisten lajien talvieloa täällä pohjoisessa. Ilmastonmuutos ei ole kuitenkaan pelkästään ilahduttanut lintujen ystäviä. Lämmennyt ilmasto aiheuttaa elinympäristöissä ja elinoloissa senlaatuisia muutoksia, etteivät kaikki alkuperäisimmät taigametsien ja tundran asukkimme pysy perässä. Viimeistään tämän vuosituhannen alkupuolella on ilmennyt, että monen pohjoisen havumetsäasujan, kuten lapintiaisen ja kuukkelin, kanta on kääntynyt selvään ja kaiketi pysyvään alamäkeen. Lapintiaiselle ja kuukkelille nollan kahta puolta sahaavat talviset kasvihuonekelit merkitsevät muiden muassa ruokavarastojen jäätymistä ja pilaantumista, ja ilman riittäviä talvivarastoja hukka perii. Myös ympäristömuutokset tekevät linnuston parissa myyräntyötään. Moni lintuharrastaja on omin silmin nähnyt, kuinka ennen niin yleisestä hömötiaisesta on tullut lintulaudoilla jo melkeinpä harvinaisuus. Alamäen taustalla on ollut vanhojen metsien voimakas väheneminen, jonka takia hömötiaiselle sopivaa elinympäristöä on tarjolla paljon aiempaa vähemmän. Se ei yksinkertaisesti löydä tarpeeksi ruokaa luonnonmetsiä paljon yksipuolisemmista talousmetsistä, eikä pesimiseen sopivia lahopuitakaan ole riittävästi tarjolla. Sopeudu tai kuole, kuuluu luonnonlaki. Hömppä ei ole sopeutunut, kuten eivät ole sopeutuneet sen kohtalotoverit lapintiainen ja kuukkeli. Niinpä niiden kaikkien kannankehityskäyrät sojottavat ikävästi alaviistoon. Metsistä ei onneksi kantaudu pelkästään huonoja uutisia. Lahoista lehtipuista riippuvaisen valkoselkätikan kohtalo näytti meillä muutama vuosikymmen sitten jo sinetöidyltä, kun moottorisahat ja monitoimikoneet sivalsivat lahopuukoivikon ja -sekametsikön toisensa jälkeen nurin. Tarmokkaiden suojelutoimien ansiosta tikka kuitenkin säilyi, ja valkoisia selkiä alkoi vilkkua yhä useammin tällä vuosituhannella. Osasyynä tikkakannan elpymiseen on ollut aktiivinen talviruokinta, joka on auttanut tikarinokkia selviytymään vuoden kriittisestä ajasta aiempaa paremmin. Tikkoja ruokitaan läskikimpaleilla, joita ripustetaan sopivaan metsäympäristöön isoihin metalliverkkokehikoihin. Rasvaruokinta kompensoi lahojen ravintopuiden rajua vähenemistä suomalaismetsistä ja auttaa tikan selviytymistä yli vuoden kylmimmän ja ankarimman ajan. Valkoselkätikkakoiras punainen suikka päässään oli 1980-luvulla katoamaan tuomittu näky Suomessa. Aktiivisen suojelutyön ja Venäjältä tulleen täydennyksen ansiosta laji on kuitenkin runsastunut tällä vuosituhannella ilahduttavasti
7 Vesi vanhin voitehista. Parvi kesykyyhkyjä kylpemässä. Vettä ja jauhinkiviä Linnut eivät pahemmin juo talvisaikaan. Ja mistäpä ne vettä saisivatkaan pakkasella. Vettä ne kuitenkin tarvitsevat, ja sitä ne saavat ruuasta. Ravintoaineiden, hiilihydraattien, valkuaisten ja varsinkin rasvan, hajotessa soluissa syntyy oheistuotteena puhdasta vettä. Kun gramma rasvaa palaa, palamistuotteena syntyy vettä 1,07 g. Vastaavasti hiilihydraattigramma tuottaa palaessaan 0,56 g vettä, proteiinigramma 0,4 g. Rasva on siis paitsi energiasisällöltään myös vesimääränsä suhteen parasta talvimuonaa linnuille. Joskus lintujen näkee haukkailevan lunta, ja jos keli on leuto, linnut voivat käydä juomassa lätäköistä. Vettä eri olomuodoissaan linnut käyttävät myös kylpemiseen. Talvella voi joskus nähdä lumipesuja, mutta erityisen vilkkaasti linnut kylpevät keväällä, kun lumi sulaa pihoilla lampareiksi. Olen useasti nähnyt kuinka kokonainen lintuparvi, jossa saattaa olla kymmeniä lintuja, kerääntyy sopivankokoisen ja -syvyisen sulavesilammikon äärelle ja kylpee yksi tai muutama kerrallaan. Täs- Ylh Käpytikan samoin kuin muiden lintujen näkee harvoin juovan, sillä ne saavat veden yleensä ravinnostaan. Oik Harakka lumikylvyssä. säkin pätee lintulaudalta tuttu arvojärjestys: vahvimmat tölväytyvät suoraan parhaille paikoille. Siemensyöjien, varsinkin kanalintujen, näkee usein noukkivan maasta pikkuruisia kiviä. Kun ne nielaisevat kiven, se päätyy mahalaukun taaempaan osaan, lihasmahaan, jossa se avustaa kovien siementen pilkkoutumisessa paremmin sulavaksi ravinnoksi. Juuri näiden kivien takia lihasmahaa kutsutaan kivipiiraksi. Varpusen lihasmaha voi sisältää satoja puolen millimetrin kokoisia kivensiruja. Lisäksi sen lihasmahan koko ja paksuus kasvavat talveksi, kun se siirtyy pehmoiselta ötökkädieetiltä kivikovien siementen pureskeluun
8 yksinomaan siemeniä ja saavat niistä kaiken tarvitsemansa energian. Viljan siemenet, entisaikojen tavallisin linnunruoka, koostuvat kuitenkin pääasiassa tärkkelyksestä, jonka energiapitoisuus samoin kuin valkuaisaineenkin on osapuilleen puolet rasvan sisältämästä. Toisin sanoen niitä joutuu popsimaan tuplasti enemmän saadakseen samat kalorit kuin rasvasta. Maapähkinä ja kuoritut auringonkukansiemenet asettuvat rasvan ja kuorimattomien siementen välimaastoon, kun mitataan yhden painoyksikön energiasisältöä. Pähkinöiden rasva pitoisuus on suuri, mistä syystä linnut syövät niitä mieluusti. Linnunruuaksi myytävien maapähkinöiden etuna on, ettei niissä ole kuoria, joiden irrottamiseen linnulta tärvääntyisi turhaan aikaa ja kaloreita. Mistä lintu sitten tietää, missä ruuassa on eniten energiaa? Ei se tietenkään ole sitä mistään lukenut, vaan elävä elämä on opettanut. Se on omakohtaisesti todennut, että rasvapötköä takomalla kylläinen olo tulee aikaisemmin ja kylmä pysyy loitolla vähemmällä työllä kuin kauraa nokkimalla. Ja onhan se linnun kannalta paljon järkevämpää nakuttaa samoilta koivensijoilta maksimaalisen energiapitoista, helposti ja nopeasti popsittavaa rasvaa kuin lennähtää ruokinta-automaatille, napata siemen nokkaan, lennähtää puun oksalle, nokkia kuori auki ja vasta sitten päästä käsiksi herkkuun. Pohjolan perukoilla lisähaasteen ruokailuun siis riittävän monen kalorin hankkimiseen tuo valoisan ajan niukkuus. Sydän- talvella valoisa aika aamuhämärästä iltahämärään kestää Helsingissä alle kahdeksan tuntia, Rovaniemellä selvästi vähemmän. Lapin kaamosalueilla höyhen nutun sisällä tulee todella kiire, kun käytössä on vain lyhyen läntä, auringoton hämärän hetki keskipäivällä. TIESITKÖ? Linnunruokien energiasisältöjä kj /g Rasva 36 Auringonkukansiemen, kuoreton 24,9 Maapähkinä, kuoreton 23,8 Auringonkukansiemen, kuorellinen 12,5 Kauransiemen, kuorellinen 12 Vaalea leipä 11 (lähde: Rasva on kovinta valuuttaa linnunruokamarkkinoilla. Siitä saa kaikkein eniten energiaa nokallista kohti. Närhen ja muiden isojen lintujen keho toimii eräänlaisena patterina, joka pitää niiden kehonlämmön korkeana Kuvassa töyhtötintti (ylin) sekä sinitinttejä. paljon kauemmin kuin pikkulinnuilla. Siksi niiden ei tarvitse syödä yhtä paljon eikä yhtä usein
9 TIESITKÖ? Varpushaukka lintulautojen peruspeto Kun useiden keskieurooppalaisten ravintotutkimusten tulokset niputettiin, paljastui että varpushaukka oli nimensä veroinen: pääsaalis oli varpunen. Joissakin populaatioissa peräti kolme neljästä pedon saaliiksi joutuneesta varpusesta kuoli juuri varpushaukan kynsiin. Myös talitiaisista ja peipoista monen maallinen taivallus päättyy samaan osoitteeseen. Meillä ei ole tehty aiheesta kattavia talvi aikaisia selvityksiä, mutta eräässä kesätutkimuksessa varpushaukan pääsaalista olivat peippo ja rastaat. Täkäläisen talven vähälajisessa lintumaailmassa varpushaukan ruokalistalle kelpaavat likimain kaikki ruokinnalla vierailevat linnut, ehkä lukuun otta matta jymäkkää koirasfasaania. Pienikokoinen koiras keskittyy pikkulintuihin, huomattavasti kookkaampi ja romuluisempi naaras havittelee isompaa saalista, kuten rastaita, närhiä ja harakoita. Saalistus ei ole suinkaan helppoa. Tutkimusten mukaan varpushaukan iskuista onnistuu keskimäärin vain joka kymmenes, nuorilla vielä harvempi. Lukemattomat omat havaintoni vahvistavat tämän: lähes aina haukka poistuu ruokinnalta tyhjin kynsin. Erään laajan tutkimuksen mukaan nuorista varpushaukoista kuolee ensimmäisen vuoden aikana %. Useimmat kuolevat nälkään, kun saalistustaidot eivät riitä tuomaan tarpeeksi apetta pöytään. Aikuisillakin yleisin kuolinsyy on luultavasti nälkä, mutta monet heittävät henkensä myös törmättyään ikkunaan tai autoon tai jouduttuaan isomman pedon kynsiin. Itse olen asunut jo vuosia peltomaisemissa, jossa isolepinkäinen eli lapinharakka on jokatalvinen kyläilijä. Joskus ruokinnalleni on iskenyt myös toinen avomaiden peto, ampuhaukka. Ympäröiviltä pelloilta hämärän tullen pihaani hipsuttelevat rusakot ovat saaneet varoa lähiseudun huuhkajien viisisenttisiä koukkukynsiä, pikkujyrsijät puolestaan ovat houkutelleet paikalle läheisessä metsäsaarekkeessa parina vuonna talvehtineen sarvipöllön, joskus myös lehto- tai helmipöllön. Yöllisten ruokavieraiden vanavedessä ruokinnoille kulkee myös monenlaisia petonisäkkäitä. Ne pystyvät hyvän hämäränäön ja erinomaisen kuulon avulla saalistamaan mainiosti myös yöaikaan. Ylivoimaisesti tavallisin petonisäkäs on kissa, jonka ohella ruokinnoilla vierailee muitakin nisäkäspetoja: kettuja, näätiä, kärppiä ja lumikoita. Nopealiikkeisiä lintuja kissan on hankala napata, todennäköisimmin sen saalislistalle päätyy joko orava tai jokin pikkujyrsijä. Itse en soisi yhdenkään luonnoneläimen, varsinkaan pikkulinnun, päätyvän ihmisten helmoissa asuvan lemmikkimirrin suihin, koska kissat pärjäävät vallan hyvin ilman luomuateriaakin. Opportunistipetoja Tilaisuus tekee monesta yllättävästäkin lintulautavieraasta pedon. Esimerkiksi varislinnut, varsinkin pienemmät ja ketterämmät närhet ja harakat, saattavat äkkiarvaamatta syöksyä pikkulinnun kimppuun ja humauttaa tämän lujalla nokaniskulla pökerryksiin. Sitten lisää nokaniskuja... ja ruumishan siitä tulee. Terveillä pikkulinnuilla ei juuri ole hätää, mutta heikkokuntoiset ja sairaat saavat varoa isompia sukulaisiaan. Myös niinkin vaarattoman tuntuinen eläjä kuin käpytikka saattaa tilaisuuden tullen, joskin erittäin harvoin, äityä takomaan hengiltä pienempiä lintulautavieraita. Pikkulinnut tietävät tikan vaarallisuuden, sen että joka suvi Närhi ei siekaile käydä käsiksi heikkokuntoiseen tai kuolleeseen pikkulintuun (kuvassa kuollut sinitiainen)
10 Lajien välillä on eroja siinä, miten ne reagoivat hälytykseen. Esimerkiksi keltasirkut, viherpeipot ja muut avomaiden parvilinnut pyrähtävät kerkeästi taivaalle, kun taas tintit jotka ovat selvästi huonompia lentäjiä vilahtavat mieluummin tiheän puuston suojiin. Paikoillaan oleva peto on vaaraton Kun gepardi ampaisee Afrikan savannilla hirmuiseen kiitoon, kaikki saaliseläimet säntäävät pakokauhun vallassa juoksuun. Mutta heti kun gepardi on kaatanut saaliin, ruohonsyöjät rauhoittuvat ja alkavat jälleen ruokailla. Ne tietävät, ettei gepardilla ole vähään aikaan tarvetta eikä voimia aloittaa uutta jahtia. Siitä on tullut vaaraton. Vastaavanlaisen ilmiön voi nähdä lintulaudoilla. Kun varpushaukka tai -pöllö onnistuu iskussaan ja joko jää kynimään saalistaan tai poistuu saalis kynsissään, peto muuttuu pikkulintujen silmissä vaarattomaksi. Niinpä lintulaudan elämä saattaa jatkua hetkisen kuluttua kuin mitään välikohtausta ei olisi tapahtunutkaan. Kaikki alkaa alusta. Pikkulintujen käyttäytyminen tällaisessa tilanteessa saattaa vaikuttaa oudolta, mutta on toisaalta aika ymmärrettävää. Kun pedon taholta tuleva ärsyke heikkenee, lintujen varoitteluinto ja hätä laantuvat. Joskus osa lintulautavieraista saattaa pedon tekemän iskun jälkeen kuitenkin arkailla paikkaa päiväkausia. Ne vaistoavat, että paikka ei ole enää turvallinen, ja lähtevät etsimään toisia ruoka-apajia. Tämä näkyy selvästi vähentyneinä lintumäärinä ja muutenkin varovaisempana käyttäytymisenä. Varsinkin aamuisin linnut saattavat tarkkailla tilannetta tavallista pitempään ennen kuin uskaltavat lennähtää pitopöytään. Se onkin viisasta, sillä pedot hyökkäävät ruokinnalle usein aamu- ja iltahämärissä, jolloin saalislintujen on vaikeampi havaita niitä. Joillakin alueilla pikkulinnut kerääntyvät isoiksi parviksi ja liikkuvat jatkuvasti ruokintapaikalta toiselle viipyen kullakin paikalla vain hetken. Esimerkiksi asuinkuntani Porvoon taajama-alueilla olen havainnut tali- ja sinitiaisten kokoontuvan talvella jopa yksilön kiertolaisporukoiksi, jotka säpisevät yhdellä ruokinnalla tovin, kunnes siirtyvät eteenpäin toiselle ja pian kolmannelle ruokinnalle. Vierailuväli kullakin ruokinnalla voi vaihdella yhdestä useaan päivään. Arvailujeni mukaan tiaiset vähentävät tällä tavoin saaliiksi joutumisen riskiä. Kun pedot eivät koskaan tiedä, missä päin laajaa aluetta tiaisparvi kulloinkin hyörii, niiden on vaikeampi saada niitä saaliiksi. Samasta syystä lintujen on turvallisempaa siirtyä talveksi taajamiin, jossa ruokailupaikkojen välimatkat ovat lyhyitä ja vaihtoehtoisia ruokintoja on paljon, kuin jämähtää yhdelle kaukana muista sijaitsevalle ruokinnalle, josta petojen on helppo käydä napsimassa saalista päivittäin. Nämä siluetit herättävät lintulaudalla kauhua ampuhaukka (ylh) ja varpushaukka (alh). Halutessaan pikkulinnunlihaa varpuspöllön on saalistettava päiväsaikaan. Tässä minipöllön 112 väkevyyden on saanut tuta keltasirkku. 113
11 Linnuillakin leikkaa Monet pitävät lintuja sangen yksinkertaisina, vaistojen varassa elävinä otuksina. Se on harhaluulo. Ensinnäkin, linnut ovat hyvin laaja, monimuotoinen ryhmä, jossa toiset ovat selvästi nohevampia kuin toiset. Kun tiedetään, että lintujen heimoon kuuluu eri lajia, Suomessakin satoja erilaisia, on helppo arvata, että lentäjiä on moneen lähtöön myös älyllä mitaten. Toiseksi, käyttäytymistutkimuksissa monilla lintulajeilla on havait tu hämmästyttäviä älyllisiä kykyjä, jotka hakevat vertaistaan nisäkkäiden maailmasta. Lintulautavieraista esimerkiksi varislinnut ovat hyvin älykkäitä, tarkkaavaisia ja oppivaisia. Vaikka niiden isoa kokoa, ahmattimaisuutta ja röyhkeitä tapoja lintulaudoilla usein vierastetaankin, niiden touhuja on hyvin mielenkiintoista seurailla. Kun seuraa vaikkapa närhen käyttäytymistä ruokinnalla, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin että tuolla kaverilla leikkaa. Närhi harvoin lennähtää lintulaudalle ruokinnalle oikopäätä. Se pysähtyy sopivan matkan päähän puun oksalle ja alkaa kuikuilla ympärilleen. Se tarkistaa, ketä on paikalla, mitä sapuskaa on tarjolla ja onko ruokinnalle turvallista mennä. Tarkat silmät katselevat joka puolelle, mittailevat etäisyyksiä, selaavat puita, maanpintaa ja taivas ta, ja koko ajan näkee kuinka sen aivot raksuttavat ja käsittelevät aisteista tullutta tietoa. Vasta kun tilanne on analysoitu ja kaikki näyttää hyvältä, se lehahtaa pehmein siivin lintulaudalle. Varislintujen älykkyys on tunnustettu myös tieteellisissä piireissä. Eräässä testissä närhen oli keksittävä, kuinka se ylettää nokallaan syvällä kaidassa vesiastiassa kelluvaan makupalaan. Ei mennyt kuin silmänräpäys kun närhi alkoi latoa veteen kiviä, jotka vähä vähältä nostivat vedenpintaa niin, että lintu lopulta ylti makupalaan. Eikä tässä vielä kaikki: närhi latoi astiaan ensin isoimmat kivet, koska se ymmärsi niiden nostavan vedenpintaa nopeimmin. Kun astiaan laitettiin hiekkaa närhi ei yrittänyt samaa temppua, koska se älysi, ettei kivien latominen hiekkaan auta mitään. Tutkijoiden mukaan testinärhen osoittama ongelmanratkaisukyky vastaa osapuilleen seitsenvuotiaan ihmislapsen älykkyystasoa. Yksi lintu- ja koko eläinmaailman älykkäimmistä otuksista on kaikille meille tuttu varis
12 Aina ei mekaaninen ääni lähde nokasta. Siipisulkiin osuva ilmavirta synnyttää lennossa äänen, joka voi vaihdella sangen paljon riippuen sulkien rakenteesta ja jäykkyydestä. Lisäksi kostealla, paksulla (paljon vesihöyryä sisältävällä) kelillä siivistä lähtee selvästi voimakkaampi viuhuna kuin kuivalla, ohuella kelillä. Talvilinnut eivät ilmeisesti juuri hyödynnä sulkien synnyttämiä ilmavirtausääniä viestinnässään toisin kuin esimerkiksi telkän ja taivaanvuohen tapaiset kesälinnut. Uskoisin kuitenkin, että ainakin tikkojen (kuten kuvan käpytikan) lentämisestä syntyvä voimakas pärähtely toimii äänisignaalina muille tikoille. TIESITKÖ? Lentämisen ääniä Seuraavassa esimerkkejä lentämisen aiheuttamista äänistä, jotka syntyvät ilmavirran osuessa siipisulkiin: Nokankolistelua Siivekkäiden yhteiselo lintulaudalla sujuu yleensä sangen rauhallisesti ja hyväntahtoisesti, vaikka samoilla antimilla einehtisi isompikin porukka. Varsinkin kovina pakkaspäivinä aika pyritään käyttämään ruokailuun eikä kärhämöintiin. Pelkkää auvoisuutta rinnakkaiselo ei kuitenkaan ole, vaan nokat ja siivet iskevät välillä yhteen. Lintulaudoilla tunnelma kiristyy ennen muuta silloin, kun ruokaa on tarjolla vain vähän ja hyvin pienellä alueella. Luonnossa harvoin on yhtä pistemäistä ravintotarjontaa. Lintulautavieraiden keskinäinen nahistelu ajoittuu etupäässä syksyyn, jolloin ne selvittelevät keskinäistä nokkimisjärjestystään. Syysnokkapokka on sikäli tarpeellista, että kuten vaikkapa kanaparvessa tai koiralaumassa kun kahden yksilön nokkimis- tai arvojärjestys on kerran selvitetty, siihen ei tarvitse enää palata, ainakaan vähään aikaan. Tämä rauhoittaa yhteiseloa talvipakkasilla, jolloin nahinan sijaan on keskityttävä elintärkeään ruokailuun. Isoimmat ja vahvimmat valtaavat arvoasteikon yläpään, kuten olettaa saattaakin. Tästä syystä dominanssin yläpäässä ovat tavallisimmin koiraat jotka linnuilla ovat yleensä kookkaampia ja pahnanpohjimmaisina naaraat. Pieni mutta pippurinen. Kuvaus sopii hyvin sinitiaiseen, joka on kokoaan ärhäkämpi lintulautavieras. Pikkulinnut Tikat Varis Närhi Suhteellisen jäykistä siivistä lähtee melko kuuluva hurahtelu. Siiveniskusarjojen välillä lintu vetää siivet hetkeksi aivan suppuun vartaloa vasten. Kauas kuuluvat, rytmikkäät, sekunnin välein toistuvat pärähtelysarjat syntyvät hyvin jäykkien siipisulkien lyhyistä, voimakkaista iskusarjoista. Jokaista sarjaa seuraa syväaaltoinen liito siivet supussa vartaloa vasten. Pitkistä, jäykistä siipisulista lähtee kuuluva, tasainen viuhuna. Siivenlyönti on jatkuvaa, mutta välillä lintu voi myös liitää siivet levällään. Lentää ja liihottelee lähes äänettä. Pöllöt Lento on äänetöntä. Siipisulat ovat hyvin pehmeäreunaiset
13 Rähinäremmejä ruokinnalla. Tämä sivu: viherpeippoja (ylh) ja talitinttejä (alh). Viereinen sivu: keltasirkkuja (ylh) ja pikkuvarpusia (alh)
14 tavaisempien lintujen, kuten tiaisten ja kuukkelien, kanssa. Vaikka linnut olisivatkin siedättyneet kuvaajan puuhailuun ruokinnalla, lähestyminen kannattaa silti tehdä aina hitaasti ja varovaisesti. Siis kiertelemällä ja kaartelemalla hissun kissun lähemmäksi ja lähemmäksi lopullista kuvauspaikkaa, ei koskaan marssimalla suoraan lintuja päin. Jos hyvin käy, kestää vain hetken, kun tinttiparvi hyörii taas lintulaudalla eikä hetken päästä piittaa tuon taivaallista paikoilleen asettuneesta, rauhallisesti toimivasta kuvaajasta. Jos taas linnut aristelevat eivätkä uskalla tulla ruokinnalle, kuvaus on keskeytettävä välittömästi. Yleisesti ottaen lintuja on parempi kyttäillä istuen kuin seis- Hyödynnä vastavaloa! Varsinkin aloittelevat valokuvaajat välttelevät vasten aurinkoa kuvaamista, mutta todellisuudessa se on avain mielenkiintoisiin, valtavirrasta poikkeaviin valokuviin. Kuvissa närhi (vas), pikkuvarpunen (iso kuva) sekä talitiainen ja viherpeippo (oik)
15 ten. Istuva ihminen näyttää pienemmältä, eivätkä aremmat linnut yhdistä matalaa möykkyä yhtä helposti pystyyn, kaksijalkaiseen ihmishahmoon vaaraan. Paras ratkaisu lähikuvien saamiseksi on virittää jonkinlainen kuvauspiilo lintulaudan lähistölle. Tähän tarkoitukseen sopivat muiden muassa naamioverkot, erilaiset teltat sekä kiinteät, lämmitettävät piilokojut. Useimmat lintulautavieraat eivät koe kuvauspiiloa uhkana, joten lintujen touhuja voi katsella ja kuvata huomaamatta ja häiriöttä. Erilaisista piiloratkaisuista saa tarkempaa tietoa luontoja lintukuvausoppaista. Monet lintukuvaajat laittavat ruokinnoille erilaista rekvisiittaa muokatakseen kuvausympäristöstä monipuolisemman ja esteettisesti näyttävämmän. Ruokintalaitteiden viereen voi esimerkiksi asentaa jäkäläisiä kelonoksia tai katkaistun pökkelön, hieman isommalla vaivalla jopa pätkän riukuaitaa, joille linnut voivat istahtaa ruokailun välillä. Ruokinnan lavastamisessa vain oma mielikuvitus on rajana. Tosin, kuvausrekvisiittana olisi hyvä käyttää aiheita lintujen luontaisesta elinympäristöstä. Töyhtötiainen heinäseipäällä keskellä metsää näyttää aika oudolta ja epäluonnolliselta. Lopuksi on vielä syytä tähdentää reilun pelin sääntöjä. Tärkein säännöistä on, että valokuvien saaminen on aina toissijaista lintujen hyvinvointiin nähden. Itsekäs, lintujen hyvinvoinnista piittaamaton kuvaaminen on paitsi kertakaikkisen tuomittavaa myös oman toiminnan kannalta lyhytnäköistä. Linnut alkavat pian karttaa paikkaa, jossa ne eivät saa ruokailla ja oleilla rauhassa. Tuskinpa kuvistakaan voi nauttia yhtä paljon, jos niiden taustalla piilee lintujen liiallista häirintää tai muuta törttöilyä. Monet lintukuvaajat tekevät ruokinnalla erinäisiä kuvausjärjestelyjä saadakseen haluamanlaisiaan valokuvia. Tässä olen kuvannut viherpeippoa tunnin välein samalla joulukuusenjalkaan asettamallani kuusenlatvuksella. Isommassa kuvassa olen sijoittanut kuusen taakse mustan kankaan saadakseni linnulle varjomaisen taustan. Parhaiten lintulautavieraita pääsee kuvaamaan piilokojusta. Tässä maastokuvioitu, pressulla katettu telttapiilo ja sen edessä lisänaamiointina ja tuulensuojana männynoksia
16 Kuvauspäiväkirjan kertomaa 16. helmikuuta 2015, Ilola, Porvoo Aamulla (klo ) olin kojussa ruokinnan vieressä. Jalustalla millinen, runkona D4. Samaan aikaan pökkelössä laajakulma (12 24 mm) kaukolaukaisimineen talipötkön yläpuolella. Kuvaustilanteita tuli jatkuvalla syötöllä kummankin kameran eteen, aika ei käynyt pitkäksi. Muutamien peräkkäisten päivien kuvaamisen ansiosta linnut olivat tottuneet kojuun menemisiini ja tulemisiini. Vaikka olin aivan täysin niiden nähden (istuivat lähipuissa) livahtanut kojuun, minuutin parin sisällä kaikki palasivat ruokinnalle ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jopa aina valppaat keltasirkut suhtautuivat asiaan hämmästyttävän tyynesti. Ne olivat selvästi siedättyneet kuvaustouhuihini, eivätkä aristelleet edes kameran rapsahtelua, varsinkaan jos en tulittanut nopeita sarjoja. Eipä silti, usean kymmenen sirkun touhuja oli aika hermostuttavaa katsella, koska parvi pyrähti lentoon minuutin parin välein. Milloin ohiajanut auto säikäytti ne, milloin puussa paukahtanut pakkanen, milloin käpytikan äkillinen rummutus... Välillä tuntui että ne pyrähtivät siivilleen ilman mitään järkevää syytä, ihan vain yleisen varovaisuuden vuoksi. Hoh-hoijaa, aika rasittavaa oli tästä syystä niiden kuvaaminenkin. Juuri kun lintuja oli kertynyt sopivasti kauralyhteelle... kaikki häipyivät ennen liipaisimen painallusta. Aurinko nousi tasan kahdeksalta. Klo se osui nätisti ruokinnalle, erityisesti pökkelöön ja lyhteelle. Sen jälkeen valo jyrkkeni ja maisemaan alkoi tulla häiritseviä varjoja. Lyhteen taakse peltoon tuli ikävännäköinen valon ja varjon rajaviiva, minkä vuoksi lopetin lyhdekuvauksen. Päivä oli aurinkoinen, taivaalla ei näkynyt yhtään pilveä koko päivänä. Pitkän lauhan jakson jälkeen pakkanen paukkui aamul la peräti 17 asteessa. Räkättirastas Mustarastas Hippiäinen Sinitiainen Talitiainen Kuusitiainen (Lapinharakka Närhi Harakka Viherpeippo Tikli 1 laskeutui hetkeksi pihakuusen latvaan räklättämään. Eka räksä kotipihalla tämän vuoden puolella. Mistä lie tulossa, mihin menossa? 1 koiras sinnitteli edelleen ruokinnalla. Tänään keskittyi jyviin, koska maahan asettamani rasva oli tilapäisesti lopussa. 1 linnun ääntä pihassa yksilöä 5 10 yksilöä 1 hetken 1 kävi viikolla, mutta ei tänään) n. 4 yksilöä 2 yksilöä 3 5 yksilöä. Pihareviirin valloittanut koiras lauloi todella innokkaasti koko aamun, ja välillä joku muukin innostui hetkeksi kilpalaulantaan. 1 ylilentävä Sinitiaiskoiraat nahistelevat ruokinnalla. Fasaani Kanahaukka Harmaapäätikka Pikkutikka Käpytikka 1 koiras hetken. Käynyt päivittäin tammikuun alusta. 1 kaukana pellon poikki 1 naapurin pihassa. Kevään eka huutosarja, jippii! Ei tullut ruokinnalle, ihme kyllä. 1 naaras pariin otteeseen. Osoitti taas kesyytensä, lähti rasvalta vasta tultuani 2 m päähän, kun kävin aamuvarhaisella lisäämässä jyviä. 5 8 eri yksilöä vähintään. Paikalla kävi (kovan pakkasen takia?) uusia tai harvemmin käyneitäkin, sillä ne etsivät rasvaa vanhoista paikoista, joissa en ollut pitänyt niitä enää moneen päivään. Yksi tikoista, voimakkaan rusehtavansävyinen, oli ainakin uusi, sellaista lintua en ollut aiemmin nähnyt koko talvena. Vihervarpunen Urpiainen Punatulkku Keltasirkku Orava 1 yksilö 4:n parvi lensi yli 1 ylilentävä n. 70 yksilöä 1 tottunut jo kivasti minuun. Sain käydä lisäämässä jyviä sen katsellessa ja rouskutellessa a.k.siemeniä 1 m päässä
Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotLINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli
LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotLappeenrannan taajamalintulaskennat 2018
Lappeenrannan taajamalintulaskennat 2018 Jarkko Rutila Neljännen kerran ahkerat lintuharrastajat tarpoivat Lappeenrannan taajama-alueita tiukasti lintuja laskien. Jotta vuosien välinen vertailukelpoisuus
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotPuolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotTLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016
TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 Roland Vösa Pähkinähakkeja vieraili Marjatan ja Alpon pihassa toistakymmentä Jouko Nurmi Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikojen ensimmäisen
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 2
Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva
LisätiedotLintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.
Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotSAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013
LisätiedotMaallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus
Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan
LisätiedotPeikkoarvoitus Taikametsässä
Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu
Lisätiedot8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.
Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu
LisätiedotOULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
LisätiedotTalviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989 2007
Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 989 7 Risto A. Väisänen Ruokintapaikkojen seurannassa on ollut mukana 9 talvena 988/989 /7 kaikkiaan 7 paikkaa eri puolilla Suomea nykyisin runsaat paikkaa talvessa.
LisätiedotEteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotZeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotSuvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
LisätiedotTYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA
Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita
LisätiedotSilkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä
Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Lintujen tarkkailua Osallistujat: lastentarhanopettaja ja 6 lasta (Suomi) Lasten ikä: 2v 6kk 4v Lähde: EU CARE-hanke, http://ecec-care.org/
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotLataa Tii tii tiainen - Samuli Haapasalo. Lataa
Lataa Tii tii tiainen - Samuli Haapasalo Lataa Kirjailija: Samuli Haapasalo ISBN: 9789523011052 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.20 Mb Katso ikkunasta kotipihalle, vilkaise kaupunkipuiston puihin tai
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotKasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
LisätiedotPaloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa
Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTalvilintulaskennan perusteet. Laskijatapaaminen, Mikkeli Päivi Sirkiä, Luomus
Talvilintulaskennan perusteet Laskijatapaaminen, Mikkeli 11.-12.3.2017 Päivi Sirkiä, Luomus Arvokasta tietoa kannankehitykset eri elinympäristöissä levinneisyydet ja runsaudet kuolleisuus vaelluslintujen
LisätiedotTalitiainen Parus major
Talitiainen Parus major 23.8.2013 Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 2 Virittäytyminen Ahdistus (kuormittuneisuus, stressi, työhön liittyvä jännitteisyys) Innostus (virtaus, "flow", työn imu) Masennus
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotTÖYHTÖTIAINEN. Lentävä Töyhtis. Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto
TÖYHTÖTIAINEN Lentävä Töyhtis Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) Lähes koko Euroopassa pesivä varpuslintu on yksi harvoista
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotSIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotProjekti: Photo Goldeneye 2015
Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen
LisätiedotLinnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella
Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä
LisätiedotSuvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotTyöohjeet Jippo- polkuun
Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi
LisätiedotEvoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio
Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.
LisätiedotKoiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?
Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2017
Linnut vuosikirja 217 Ruokintapaikkojen linnuston muutokset 29 talvena 1989 217 eri osissa Suomea Risto A. Väisänen Viherpeipon määrät ovat romahtaneet kymmenessä vuodessa kaikkialla Suomessa alkueläimen
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotYhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115
Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%
LisätiedotTehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään
Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotAISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotLasten ympäristöopas
Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotVienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)
Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotLataa Maa nimeltä Nuuksio - Mauri Leivo. Lataa
Lataa Maa nimeltä Nuuksio - Mauri Leivo Lataa Kirjailija: Mauri Leivo ISBN: 9789522910240 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.24 Mb NUUKSIO on laaja erämainen ylänköalue vain puolen tunnin
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotValon määrä ratkaisee Aukko
Valon määrä ratkaisee Aukko syväterävyys Suljinaika ISO liike ja terävyys valoherkkyys ja kohina Valon määrä ratkaisee / ajan esivalinta Bulb käytössä M-tilassa, valottaa niin kauan kuin painetaan laukaisinta
LisätiedotMAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.
MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten
LisätiedotMikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Laila Nevakivi
Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Mitkä linnut? (kaksi lajia) Laulu- ja kyhmyjoutsen Upeat valkoiset linnut erottaa toisistaan ainakin nokan väristä: laulujoutsenella
LisätiedotHailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki
Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun
LisätiedotKenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5
Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
LisätiedotMinulleko lemmikkilintu?
Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman
LisätiedotPikkuisten Mindfulness-kortit
Pikkuisten Mindfulness-kortit Leikkaa kortit irti. Taita poikkiviivan kohdalta sanallinen ohje kuvan taakse. Laminoi kortiksi. Kortteja voi käyttää kahdella eri tapaa. Silmät voi sulkea ja kuvitella tilanteen
Lisätiedot