LINTULAUDAN ELÄMÄÄ LINTULAUDAN ELÄMÄÄ. Mauri Leivo. Opas talvisten pihalintujen tarkkailuun. Mauri Leivo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINTULAUDAN ELÄMÄÄ LINTULAUDAN ELÄMÄÄ. Mauri Leivo. Opas talvisten pihalintujen tarkkailuun. Mauri Leivo"

Transkriptio

1 Talvilintujen ruokkimisesta on tullut koko kansan harrastus. Samalla kun autamme lintuja selviytymään talven pakkasista ja tuiskuista, siivekkäiden hyörinä pihalla tuottaa meille iloa ja hyvää mieltä. Lintulaudan elämää on toivekirja kaikille talvilintujen ystäville. Se antaa kattavat perustiedot lintujen ruokinnasta ja tunnistuksesta, mutta ennen kaikkea se kertoo sujuvasti ja asiantuntevasti, paikoin huumorillakin, lintulautavieraiden elämästä ja käyttäytymisestä. Miksi linnut kaikkoavat joskus pihalta päiväkausiksi? Miksi yksi linnuista on pörröinen kuin pallo? Missä linnut viettävät pitkän talviyön? Miten kymmengrammainen tiainen voi selvitä yli 40 asteen pakkasessa Lapin kaamoksessa? Lue tämä kirja, niin tiedät miksi. Tekijä on porvoolainen biologi, kirjoittaja ja luontokuvaaja, joka on tarkkaillut ja valokuvannut talvisia pihalintuja jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Hän on osallistunut aktiivisesti lintujen seurantaan ja suojeluun sekä kansalaisjärjestötoimintaan. Häneltä on ilmestynyt aikaisemmin kuusi luontoaiheista valokuvateosta ISBN LINTULAUDAN ELÄMÄÄ Mauri Leivo Mauri Leivo LINTULAUDAN ELÄMÄÄ Opas talvisten pihalintujen tarkkailuun 2 3

2 SISÄLLYS Pikaopas pikkulintujen tunnistamiseen Alkusanat I LAJISTO Tunnista lintulautavieraasi Lintulautalajiston yleispiirteet Karvaiset kuokkavieraat I I LINNUNRUUAT JA RUOKINTA Seisovan pöydän herkut Varpukulta, ota siemen multa I I I EKOLOGIA Talvehtia vaiko muuttaa Talvilinnuston voittajia ja häviäjiä Syksystä kevääseen, aamusta iltaan Pupeltajat, nakuttajat ja piilottajat Pihdattu kalori, paras kalori Levolle lasken Tuonelan tiellä Koukkukynsiä ja torahampaita Pöpöjä ja ötököitä I V KÄYTTÄYTYMINEN Perusvarovaisuutta Yksin vai parvessa Linnuillakin leikkaa Viestinnän monet keinot Yksi ääni, tuhat sanaa Nokankolistelua V LINNUT JA LINTULAUTAILU HARRASTUKSENA Lintujen tarkkailu Opintienä lintujen määritys Ikuista lintulautavieraasi Loppusanat Kiitokset Ohjeita ja vinkkejä lintujen talviruokintaan Lisätietoa talvilinnuista Pikaopas käyttäytymisen tulkintaan Tekstit, valokuvat ja ulkoasu: Mauri Leivo Tieteellinen konsultointi: Esa Hohtola ja Esa Lehikoinen Valokuva (lapintiainen) s. 13 ja 55: Rauli Ranta Kustantaja: Docendo Oy Painopaikka: WS Bookwell, Porvoo Paperi: Galerie Art Silk 150 g/m , Mauri Leivo & Docendo Oy ISBN Aukeaman valokuvat: mustarastasnaaras (iso kuva), valkoselkätikkakoiras (vas) ja sinitiainen (ylh). 4 5

3 TIKAT (esittelyjärjestys sama kuin puussa ylhäältä lukien) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Tuskin talitiaista kookkaampi minitikka. Koiraalla punainen päälaki, naaraalla (kuvassa) kokonaan musta. Alaperä valkea. Syö rasvaa. Käpytikka (Dendrocopos major) Ylivoimaisesti yleisin tikkamme. Alaperä punainen, kupeet viiruttomat. Keskiselkä musta, hartioilla valkeat laikut. Koiraalla (kuvassa) punainen takaraivo. Äänekäs, äänet kuuluvia. Mieliruokaa rasva. Harmaapäätikka (Picus canus) Kookas, selkäpuolelta vihreä tikka. Luullaan usein vihertikaksi, joka on meillä huippuharvinaisuus. Koiraalla (kuvassa) punainen otsa. Melko äänekäs, monet äänistä käkättäviä. Syö rasvaa. Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) Käpytikkaa hieman isompi. Alaperä hailakanpunainen, kupeet pitkittäisviiruiset. Keskiselkä laajalti valkea. Koiraalla (kuvassa) punainen päälaki. Äänet pehmeämpiä kuin käpytikan. Syö rasvaa. Palokärki (Dryocopus martius) Valtavankokoinen, musta tikka. Koiraalla punainen päälaki, naaraalla (kuvassa) vain niska. Äänekäs, äänet kuuluvia. Syö rasvaa. VARPUSLINNUT RASTASLINNUT Mustarastas (Turdus merula) Lintulautojen perusrastas. Kokonaan musta (koiras) tai tummanruskea (naaras). Pitkät, keltaiset koivet. Mieliruokaa rasva, pähkinämurska sekä pehmeät ruuantähteet. Räkättirastas (Turdus pilaris) Kuten mustarastas, mutta pää harmaa, selkä tummanruskea, rinta oranssinruskea voimakkain mustin täplin, yläperä harmaa. Muuttolintu, joka vierailee ruokinnoilla lähinnä keväisin. Punarinta (Erithacus rubecula) Hyönteissyöjä, joka toisinaan jää talvehtimaan meille. Rinta, kurkku ja naama oranssit. Ohutnokkainen ja -koipinen. Tiksuttelee ahkerasti. Mieliruokaa rasvan ja pähkinän murut sekä pehmeät ruuantähteet. TIAISET SUKULAISINEEN (esittelyjärjestys sama kuin puussa ylhäältä lukien) Sinitiainen (Parus caeruleus) Kuin talitiainen mutta pienempi ja pään kuviot sinivalkeat. Koiras kirkasvärisempi. Vilkas ja äänekäs. Äänet korkeita. Mieliruokaa rasva, pähkinät sekä auringonkukansiemenet. Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Helppo tuntea ruumista pitemmästä riukupyrstöstä. Hyvin pieni. Pää ja vatsapuoli valkeat. Vilkas ja äänekäs. Äänet sirahtelevia. Syö lähinnä rasvaa. Talitiainen (Parus major) Suurin tiaisemme. Helppo tuntea keltaisesta vatsapuolesta ja pään mustavalkokuvioista. Naaraalla (kuvassa) musta juova kurkusta vatsaan on kapea ja katkeileva, koiraalla (esim. s. 58) leveä ja laajenee jalkojen välissä. Vilkas ja äänekäs. Monipuolinen äänivalikoima korkeista tiitityksistä matalampiin särinöihin. Mieliruokaa rasva, päh kinät sekä auringonkukan siemenet. Töyhtötiainen (Parus cristatus) Huomiota herättävä mustavalkea töyhtö. Selkäpuoli tasaisen ruskea. Vilkas ja äänekäs. Ääni tunnusomainen trilli. Varsin peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös aurin gonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija. Hömötiainen (Parus montanus) Lakki musta, posket valkeat, selkäpuoli tasaisen harmaa. Vilkas ja äänekäs. Perusääni tshää-tshää. Varsin peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija. Lapintiainen (Parus cinctus) Ruskea painos hömötiaisesta: lakki ja selkä ruskeat, kupeet ruosteenväriset. Vilkas ja äänekäs. Peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija. Tavataan lähinnä Lapissa ja Kuusamossa. Kuusitiainen (Parus ater) Pienin tinttimme. Väritys hömötiaismainen, mutta niskassa valkea laikku ja siivillä valkeat täplärivit. Vilkas ja äänekäs. Varsin peloton. Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. Ahkera ruuan varastoija

4 talvina monen hippiäisten tarina päättyy kuitenkin kehnosti. Monet nykysiivekkäät perustavat talvisen elämänsä pitkälti lintulautojen varaan. Talitiaiset, pikkuvarpuset, viherpeipot, punatulkut ja keltasirkut ovat oppineet, että talojen pihoissa ruokaa on tarjolla läpi talven. On auringonkukansiementä, pähkinää, talipötköä ja rasvasiemenseosta, kauralyhdettä ja ehtaa läskiä. Niiden äärellä kehtaa talvensa vietellä. Helppo ruoka saattaa houkutella ruokinnoille myös oudompia vieraita. Joku onnekas voi saada ruokinnalleen peltopyyparven, toinen palokärjen, kolmas pähkinähakin. Yksikään näistä ei kuitenkaan kuulu lintulautabaarin kanta-asiakkaisiin. Sitten on vielä joukko lajeja, joita lintulautojen houkutukset eivät kiinnosta laisinkaan. Nämä kaikkein karaistuneimmat talvieläjät sinnittelevät luonnon armoilla huurteisimmatkin paukkupakkaset ja etsivät appeensa kuka mistäkin luontoäidin helmoista. Näihin pohjoisen luontomme villeimpiin ja vapaimpiin asukkaisiin kuuluvat tunturihaukka, useimmat metsäkanalinnut (kuten metso, pyy ja kiiruna), monet pöllöt (kuten hiiri-, viiru- ja lapinpöllö) sekä pienemmistä linnuista muiden muassa koskikara, isokäpylintu ja hippiäinen. Ne eivät tarvitse meitä mihinkään. Takavuosina lintulautoja kartteli nykyistä useampi höyhenikäs. Monet aikaisemmin lintulaudoilta puuttuneet tai niillä korkeintaan ohimennen poikenneet lajit ovat kuitenkin alkaneet käydä ruokinnoilla säännöllisesti. Näihin uudistulokkaisiin lukeutuvat muiden muassa pyrstötiainen ja puukiipijä. Tapa tulla ihmisten pihoihin on levinnyt niiden keskuudessa, ja nykyään niitä näkee joka talvi sadoilla ruokinnoilla poimimassa oman osuutensa pitopöydän herkuista. Lisäksi piharuokinnoilla aiemmin epäsäännöllisesti vierailleista lajeista varsinkin vihervarpunen, urpiainen ja tundraurpiainen suuntaavat kulkunsa pitopöytien suuntaan yhä useammin ja isompina porukoina. Niiden kannat vaihtelevat kuitenkin suuresti puiden siemensadon mukaan: joinakin talvina niitä näkee kymmenittäin ruokinnoilla, toisina niistä ei näe vilaustakaan. Ne kuuluvat kulkurikansaan. Millainen ruokinta, sellaiset vieraat Se, mitä lintuja kullakin ruokinnalla näyttäytyy, riippuu muun muassa ruokinnan koosta, maantieteellisestä sijainnista ja ympäristöstä sekä tarjolla olevasta sapuskasta. Tuuristakin voi puhua silloin, kun ruokinnalle sattuu tupsahtamaan jokin harvinaisuus tai ruokinta yksinkertaisesti vain sattuu sijaitsemaan jonkin epätavallisemman lajin elinpiirillä. Vaikka lintulautojen perussakki talitintteineen keltasirkkuineen näyttää kovin samanlaiselta oltiinpa Hankoniemellä tai Nuorgamissa, eri osissa maata lajistossa on omat erityispiirteensä. Eteläisessä Suomessa on todennäköisintä tavata sellaisia lajeja kuin peltopyy, pähkinähakki, nokkavarpunen ja tikli, lappilaiset puolestaan voivat ylpeillä lapintiaisillaan ja kuukkeleillaan. Metsälajit eivät tule mielellään aukeille paikoille, siksi niitä näkee harvoin kaukana metsistä. Monet lintuharrastajat sijoittavatkin ruokinnan metsän reunaan houkutellakseen sinne metsien asukkaita. Jotkut perustavat jopa ihan erillisen ruokintapaikan syvälle metsän siimekseen. Vastaavasti kaupunkien ja viljelysmaiden lajit karttelevat metsiin asetettuja ruokintoja. Optimaalisinta olisikin, jos linturuokinnan voisi pystyttää pi- Ruokailu lintulaudalla tai missään muuallakaan ei taida olla linnuille erityinen kulinaristinen nautinto, sillä niillä on suussaan vain joitakin kymmeniä makureseptoreita. Ihmisillä näitä makujen aistimiseen erikoistuneita soluja on Kuvassa sinitiaisia

5 TIESITKÖ? Pellavan siemenet kelpaavat joillekin siemensyöjille, kuten urpiaiselle, varsin hyvin, mutta ainakin omalla ruokinnallani menekki on ollut vaatimatonta. Pienikokoisina hukkuvat helposti lumen sekaan. Saatavuus rajoitettu. Rypsin siemenistä itselläni ei ole kokemusta. Joidenkin harvojen tuntemieni käyttäjien näppituntuma on, etteivät ne tunnu maistuvan erityisen hyvin millekään linnuille. Saatavuus rajoitettu. Marjat ja hedelmät. Useimmat tavalliset lintulautavieraat eivät ole näistä kiinnostuneita, mutta ainakin mustarastaalle, punarinnalle, tilhelle, taviokuurnalle ja mustapääkertulle ne kelpaavat hyvin. Monet lintuharrastajat keräävät syksyllä omenoita ja pihlajanmarjoja ja tarjoilevat niitä pitkin talvea linnuille. Ruuantähteet maistuvat monille linnuille. Normaalisuolainen ruoka käy linnuille mainiosti, sillä niillä on sangen tehokas suolanpoistojärjestelmä. Hyvin suolaista ruokaa, kuten pitsaa tai metvurstia, ei pidä tarjota ainakaan säännöllisesti. Linnunruokien soveltuvuus eri lajeille Oheiset tiedot linnunruokien soveltuvuudesta eri lintulautavieraille perustuvat pääasiassa omiin kokemuksiini ja havaintoihini. Muualla lintujen suosikkiruuat saattavat hieman poiketa tästä (ks. lisää lintujen ruokakulttuureista s ). Auringon- kukka Kaura, vehnä Maapähkinä Rasva (tali, ihra, läski) Ruuan- tähteet Fasaani Kyyhkyt o o Tikat o o Rastaat o (m) Tiaiset o Varislinnut Varpuset (m) Urpiainen, o (m) vihervarpunen Viherpeippo o Punatulkku o Peippo, o järripeippo Keltasirkku o Orava o o o Jänikset o Merkit: = syö pääravintonaan = syö usein o = voi syödä = ei käytä ravintonaan (m) = murskattuna Pihlajanmarjatarjoilu voi houkutella ruokinnalle kauniin ja sangen harvinaisen vieraan taviokuurnan. Marjalintuina tunnetut tilhet popsivat lintulaudoilla mm. kuorittuja auringonkukansiemeniä (kuten tässä) sekä pähkinänmuruja. Töyhtöniekalla on taipumusta myös koprofagiaan eli ulosteiden syöntiin, jota kautta se saa hivenaineita. Tässä on riski, että tietäen linturuokinnoilla aika ajoin esiintyvät pöpöt tärkeiden ravintoaineiden mukana saa tappavan taudin

6 Talvilinnuston voittajia ja häviäjiä Luonnon ominaispiirteisiin kuuluu, että kaikki muuttuu koko ajan, mikään ei ole pysyvää. Kun olosuhteet muuttuvat, se heijastuu ennen pitkää luonnossa eläviin eliöihin, myös lintuihin. Tavat, jotka vahvistavat lintuyksilöiden elinmahdollisuuksia ja voimistavat populaatioita uusissa olosuhteissa, yleistyvät sitä mukaa kun uudella tavalla käyttäytyvät yksilöt saavat etua luonnonvalinnassa muihin verrattuna. Lintujen talviruokinta on edistänyt monien lintujen selviytymistä Suomen talvessa. Esimerkiksi tali- ja sinitiaisen, pikkuvarpusen sekä viherpeipon kanta on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä, ja pääsyynä tähän pidetään juuri linturuokinnan yleistymistä. Paitsi että linnunruokaa on tarjolla entistä enemmän, myös sen laatu on parantunut. Energiaa pullistelevien auringonkukansiementen, maapähkinöiden ja rasvapötköjen osuus linnuille tarjotusta sapuskasta on kasvanut huimasti, mikä on ratkaisevasti edesauttanut monien lintujen selviytymistä talven pakkasista ja tuiskuista. Koska monet nousukiitoon siivittyneistä lajeista ovat yleislevinneisyydeltään eteläisiä, voitaneen otaksua, että myös ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä. Talvet ovat hiljalleen leudontuneet, mikä on helpottanut perujaan keskieurooppalaisten lajien talvieloa täällä pohjoisessa. Ilmastonmuutos ei ole kuitenkaan pelkästään ilahduttanut lintujen ystäviä. Lämmennyt ilmasto aiheuttaa elinympäristöissä ja elinoloissa senlaatuisia muutoksia, etteivät kaikki alkuperäisimmät taigametsien ja tundran asukkimme pysy perässä. Viimeistään tämän vuosituhannen alkupuolella on ilmennyt, että monen pohjoisen havumetsäasujan, kuten lapintiaisen ja kuukkelin, kanta on kääntynyt selvään ja kaiketi pysyvään alamäkeen. Lapintiaiselle ja kuukkelille nollan kahta puolta sahaavat talviset kasvihuonekelit merkitsevät muiden muassa ruokavarastojen jäätymistä ja pilaantumista, ja ilman riittäviä talvivarastoja hukka perii. Myös ympäristömuutokset tekevät linnuston parissa myyräntyötään. Moni lintuharrastaja on omin silmin nähnyt, kuinka ennen niin yleisestä hömötiaisesta on tullut lintulaudoilla jo melkeinpä harvinaisuus. Alamäen taustalla on ollut vanhojen metsien voimakas väheneminen, jonka takia hömötiaiselle sopivaa elinympäristöä on tarjolla paljon aiempaa vähemmän. Se ei yksinkertaisesti löydä tarpeeksi ruokaa luonnonmetsiä paljon yksipuolisemmista talousmetsistä, eikä pesimiseen sopivia lahopuitakaan ole riittävästi tarjolla. Sopeudu tai kuole, kuuluu luonnonlaki. Hömppä ei ole sopeutunut, kuten eivät ole sopeutuneet sen kohtalotoverit lapintiainen ja kuukkeli. Niinpä niiden kaikkien kannankehityskäyrät sojottavat ikävästi alaviistoon. Metsistä ei onneksi kantaudu pelkästään huonoja uutisia. Lahoista lehtipuista riippuvaisen valkoselkätikan kohtalo näytti meillä muutama vuosikymmen sitten jo sinetöidyltä, kun moottorisahat ja monitoimikoneet sivalsivat lahopuukoivikon ja -sekametsikön toisensa jälkeen nurin. Tarmokkaiden suojelutoimien ansiosta tikka kuitenkin säilyi, ja valkoisia selkiä alkoi vilkkua yhä useammin tällä vuosituhannella. Osasyynä tikkakannan elpymiseen on ollut aktiivinen talviruokinta, joka on auttanut tikarinokkia selviytymään vuoden kriittisestä ajasta aiempaa paremmin. Tikkoja ruokitaan läskikimpaleilla, joita ripustetaan sopivaan metsäympäristöön isoihin metalliverkkokehikoihin. Rasvaruokinta kompensoi lahojen ravintopuiden rajua vähenemistä suomalaismetsistä ja auttaa tikan selviytymistä yli vuoden kylmimmän ja ankarimman ajan. Valkoselkätikkakoiras punainen suikka päässään oli 1980-luvulla katoamaan tuomittu näky Suomessa. Aktiivisen suojelutyön ja Venäjältä tulleen täydennyksen ansiosta laji on kuitenkin runsastunut tällä vuosituhannella ilahduttavasti

7 Vesi vanhin voitehista. Parvi kesykyyhkyjä kylpemässä. Vettä ja jauhinkiviä Linnut eivät pahemmin juo talvisaikaan. Ja mistäpä ne vettä saisivatkaan pakkasella. Vettä ne kuitenkin tarvitsevat, ja sitä ne saavat ruuasta. Ravintoaineiden, hiilihydraattien, valkuaisten ja varsinkin rasvan, hajotessa soluissa syntyy oheistuotteena puhdasta vettä. Kun gramma rasvaa palaa, palamistuotteena syntyy vettä 1,07 g. Vastaavasti hiilihydraattigramma tuottaa palaessaan 0,56 g vettä, proteiinigramma 0,4 g. Rasva on siis paitsi energiasisällöltään myös vesimääränsä suhteen parasta talvimuonaa linnuille. Joskus lintujen näkee haukkailevan lunta, ja jos keli on leuto, linnut voivat käydä juomassa lätäköistä. Vettä eri olomuodoissaan linnut käyttävät myös kylpemiseen. Talvella voi joskus nähdä lumipesuja, mutta erityisen vilkkaasti linnut kylpevät keväällä, kun lumi sulaa pihoilla lampareiksi. Olen useasti nähnyt kuinka kokonainen lintuparvi, jossa saattaa olla kymmeniä lintuja, kerääntyy sopivankokoisen ja -syvyisen sulavesilammikon äärelle ja kylpee yksi tai muutama kerrallaan. Täs- Ylh Käpytikan samoin kuin muiden lintujen näkee harvoin juovan, sillä ne saavat veden yleensä ravinnostaan. Oik Harakka lumikylvyssä. säkin pätee lintulaudalta tuttu arvojärjestys: vahvimmat tölväytyvät suoraan parhaille paikoille. Siemensyöjien, varsinkin kanalintujen, näkee usein noukkivan maasta pikkuruisia kiviä. Kun ne nielaisevat kiven, se päätyy mahalaukun taaempaan osaan, lihasmahaan, jossa se avustaa kovien siementen pilkkoutumisessa paremmin sulavaksi ravinnoksi. Juuri näiden kivien takia lihasmahaa kutsutaan kivipiiraksi. Varpusen lihasmaha voi sisältää satoja puolen millimetrin kokoisia kivensiruja. Lisäksi sen lihasmahan koko ja paksuus kasvavat talveksi, kun se siirtyy pehmoiselta ötökkädieetiltä kivikovien siementen pureskeluun

8 yksinomaan siemeniä ja saavat niistä kaiken tarvitsemansa energian. Viljan siemenet, entisaikojen tavallisin linnunruoka, koostuvat kuitenkin pääasiassa tärkkelyksestä, jonka energiapitoisuus samoin kuin valkuaisaineenkin on osapuilleen puolet rasvan sisältämästä. Toisin sanoen niitä joutuu popsimaan tuplasti enemmän saadakseen samat kalorit kuin rasvasta. Maapähkinä ja kuoritut auringonkukansiemenet asettuvat rasvan ja kuorimattomien siementen välimaastoon, kun mitataan yhden painoyksikön energiasisältöä. Pähkinöiden rasva pitoisuus on suuri, mistä syystä linnut syövät niitä mieluusti. Linnunruuaksi myytävien maapähkinöiden etuna on, ettei niissä ole kuoria, joiden irrottamiseen linnulta tärvääntyisi turhaan aikaa ja kaloreita. Mistä lintu sitten tietää, missä ruuassa on eniten energiaa? Ei se tietenkään ole sitä mistään lukenut, vaan elävä elämä on opettanut. Se on omakohtaisesti todennut, että rasvapötköä takomalla kylläinen olo tulee aikaisemmin ja kylmä pysyy loitolla vähemmällä työllä kuin kauraa nokkimalla. Ja onhan se linnun kannalta paljon järkevämpää nakuttaa samoilta koivensijoilta maksimaalisen energiapitoista, helposti ja nopeasti popsittavaa rasvaa kuin lennähtää ruokinta-automaatille, napata siemen nokkaan, lennähtää puun oksalle, nokkia kuori auki ja vasta sitten päästä käsiksi herkkuun. Pohjolan perukoilla lisähaasteen ruokailuun siis riittävän monen kalorin hankkimiseen tuo valoisan ajan niukkuus. Sydän- talvella valoisa aika aamuhämärästä iltahämärään kestää Helsingissä alle kahdeksan tuntia, Rovaniemellä selvästi vähemmän. Lapin kaamosalueilla höyhen nutun sisällä tulee todella kiire, kun käytössä on vain lyhyen läntä, auringoton hämärän hetki keskipäivällä. TIESITKÖ? Linnunruokien energiasisältöjä kj /g Rasva 36 Auringonkukansiemen, kuoreton 24,9 Maapähkinä, kuoreton 23,8 Auringonkukansiemen, kuorellinen 12,5 Kauransiemen, kuorellinen 12 Vaalea leipä 11 (lähde: Rasva on kovinta valuuttaa linnunruokamarkkinoilla. Siitä saa kaikkein eniten energiaa nokallista kohti. Närhen ja muiden isojen lintujen keho toimii eräänlaisena patterina, joka pitää niiden kehonlämmön korkeana Kuvassa töyhtötintti (ylin) sekä sinitinttejä. paljon kauemmin kuin pikkulinnuilla. Siksi niiden ei tarvitse syödä yhtä paljon eikä yhtä usein

9 TIESITKÖ? Varpushaukka lintulautojen peruspeto Kun useiden keskieurooppalaisten ravintotutkimusten tulokset niputettiin, paljastui että varpushaukka oli nimensä veroinen: pääsaalis oli varpunen. Joissakin populaatioissa peräti kolme neljästä pedon saaliiksi joutuneesta varpusesta kuoli juuri varpushaukan kynsiin. Myös talitiaisista ja peipoista monen maallinen taivallus päättyy samaan osoitteeseen. Meillä ei ole tehty aiheesta kattavia talvi aikaisia selvityksiä, mutta eräässä kesätutkimuksessa varpushaukan pääsaalista olivat peippo ja rastaat. Täkäläisen talven vähälajisessa lintumaailmassa varpushaukan ruokalistalle kelpaavat likimain kaikki ruokinnalla vierailevat linnut, ehkä lukuun otta matta jymäkkää koirasfasaania. Pienikokoinen koiras keskittyy pikkulintuihin, huomattavasti kookkaampi ja romuluisempi naaras havittelee isompaa saalista, kuten rastaita, närhiä ja harakoita. Saalistus ei ole suinkaan helppoa. Tutkimusten mukaan varpushaukan iskuista onnistuu keskimäärin vain joka kymmenes, nuorilla vielä harvempi. Lukemattomat omat havaintoni vahvistavat tämän: lähes aina haukka poistuu ruokinnalta tyhjin kynsin. Erään laajan tutkimuksen mukaan nuorista varpushaukoista kuolee ensimmäisen vuoden aikana %. Useimmat kuolevat nälkään, kun saalistustaidot eivät riitä tuomaan tarpeeksi apetta pöytään. Aikuisillakin yleisin kuolinsyy on luultavasti nälkä, mutta monet heittävät henkensä myös törmättyään ikkunaan tai autoon tai jouduttuaan isomman pedon kynsiin. Itse olen asunut jo vuosia peltomaisemissa, jossa isolepinkäinen eli lapinharakka on jokatalvinen kyläilijä. Joskus ruokinnalleni on iskenyt myös toinen avomaiden peto, ampuhaukka. Ympäröiviltä pelloilta hämärän tullen pihaani hipsuttelevat rusakot ovat saaneet varoa lähiseudun huuhkajien viisisenttisiä koukkukynsiä, pikkujyrsijät puolestaan ovat houkutelleet paikalle läheisessä metsäsaarekkeessa parina vuonna talvehtineen sarvipöllön, joskus myös lehto- tai helmipöllön. Yöllisten ruokavieraiden vanavedessä ruokinnoille kulkee myös monenlaisia petonisäkkäitä. Ne pystyvät hyvän hämäränäön ja erinomaisen kuulon avulla saalistamaan mainiosti myös yöaikaan. Ylivoimaisesti tavallisin petonisäkäs on kissa, jonka ohella ruokinnoilla vierailee muitakin nisäkäspetoja: kettuja, näätiä, kärppiä ja lumikoita. Nopealiikkeisiä lintuja kissan on hankala napata, todennäköisimmin sen saalislistalle päätyy joko orava tai jokin pikkujyrsijä. Itse en soisi yhdenkään luonnoneläimen, varsinkaan pikkulinnun, päätyvän ihmisten helmoissa asuvan lemmikkimirrin suihin, koska kissat pärjäävät vallan hyvin ilman luomuateriaakin. Opportunistipetoja Tilaisuus tekee monesta yllättävästäkin lintulautavieraasta pedon. Esimerkiksi varislinnut, varsinkin pienemmät ja ketterämmät närhet ja harakat, saattavat äkkiarvaamatta syöksyä pikkulinnun kimppuun ja humauttaa tämän lujalla nokaniskulla pökerryksiin. Sitten lisää nokaniskuja... ja ruumishan siitä tulee. Terveillä pikkulinnuilla ei juuri ole hätää, mutta heikkokuntoiset ja sairaat saavat varoa isompia sukulaisiaan. Myös niinkin vaarattoman tuntuinen eläjä kuin käpytikka saattaa tilaisuuden tullen, joskin erittäin harvoin, äityä takomaan hengiltä pienempiä lintulautavieraita. Pikkulinnut tietävät tikan vaarallisuuden, sen että joka suvi Närhi ei siekaile käydä käsiksi heikkokuntoiseen tai kuolleeseen pikkulintuun (kuvassa kuollut sinitiainen)

10 Lajien välillä on eroja siinä, miten ne reagoivat hälytykseen. Esimerkiksi keltasirkut, viherpeipot ja muut avomaiden parvilinnut pyrähtävät kerkeästi taivaalle, kun taas tintit jotka ovat selvästi huonompia lentäjiä vilahtavat mieluummin tiheän puuston suojiin. Paikoillaan oleva peto on vaaraton Kun gepardi ampaisee Afrikan savannilla hirmuiseen kiitoon, kaikki saaliseläimet säntäävät pakokauhun vallassa juoksuun. Mutta heti kun gepardi on kaatanut saaliin, ruohonsyöjät rauhoittuvat ja alkavat jälleen ruokailla. Ne tietävät, ettei gepardilla ole vähään aikaan tarvetta eikä voimia aloittaa uutta jahtia. Siitä on tullut vaaraton. Vastaavanlaisen ilmiön voi nähdä lintulaudoilla. Kun varpushaukka tai -pöllö onnistuu iskussaan ja joko jää kynimään saalistaan tai poistuu saalis kynsissään, peto muuttuu pikkulintujen silmissä vaarattomaksi. Niinpä lintulaudan elämä saattaa jatkua hetkisen kuluttua kuin mitään välikohtausta ei olisi tapahtunutkaan. Kaikki alkaa alusta. Pikkulintujen käyttäytyminen tällaisessa tilanteessa saattaa vaikuttaa oudolta, mutta on toisaalta aika ymmärrettävää. Kun pedon taholta tuleva ärsyke heikkenee, lintujen varoitteluinto ja hätä laantuvat. Joskus osa lintulautavieraista saattaa pedon tekemän iskun jälkeen kuitenkin arkailla paikkaa päiväkausia. Ne vaistoavat, että paikka ei ole enää turvallinen, ja lähtevät etsimään toisia ruoka-apajia. Tämä näkyy selvästi vähentyneinä lintumäärinä ja muutenkin varovaisempana käyttäytymisenä. Varsinkin aamuisin linnut saattavat tarkkailla tilannetta tavallista pitempään ennen kuin uskaltavat lennähtää pitopöytään. Se onkin viisasta, sillä pedot hyökkäävät ruokinnalle usein aamu- ja iltahämärissä, jolloin saalislintujen on vaikeampi havaita niitä. Joillakin alueilla pikkulinnut kerääntyvät isoiksi parviksi ja liikkuvat jatkuvasti ruokintapaikalta toiselle viipyen kullakin paikalla vain hetken. Esimerkiksi asuinkuntani Porvoon taajama-alueilla olen havainnut tali- ja sinitiaisten kokoontuvan talvella jopa yksilön kiertolaisporukoiksi, jotka säpisevät yhdellä ruokinnalla tovin, kunnes siirtyvät eteenpäin toiselle ja pian kolmannelle ruokinnalle. Vierailuväli kullakin ruokinnalla voi vaihdella yhdestä useaan päivään. Arvailujeni mukaan tiaiset vähentävät tällä tavoin saaliiksi joutumisen riskiä. Kun pedot eivät koskaan tiedä, missä päin laajaa aluetta tiaisparvi kulloinkin hyörii, niiden on vaikeampi saada niitä saaliiksi. Samasta syystä lintujen on turvallisempaa siirtyä talveksi taajamiin, jossa ruokailupaikkojen välimatkat ovat lyhyitä ja vaihtoehtoisia ruokintoja on paljon, kuin jämähtää yhdelle kaukana muista sijaitsevalle ruokinnalle, josta petojen on helppo käydä napsimassa saalista päivittäin. Nämä siluetit herättävät lintulaudalla kauhua ampuhaukka (ylh) ja varpushaukka (alh). Halutessaan pikkulinnunlihaa varpuspöllön on saalistettava päiväsaikaan. Tässä minipöllön 112 väkevyyden on saanut tuta keltasirkku. 113

11 Linnuillakin leikkaa Monet pitävät lintuja sangen yksinkertaisina, vaistojen varassa elävinä otuksina. Se on harhaluulo. Ensinnäkin, linnut ovat hyvin laaja, monimuotoinen ryhmä, jossa toiset ovat selvästi nohevampia kuin toiset. Kun tiedetään, että lintujen heimoon kuuluu eri lajia, Suomessakin satoja erilaisia, on helppo arvata, että lentäjiä on moneen lähtöön myös älyllä mitaten. Toiseksi, käyttäytymistutkimuksissa monilla lintulajeilla on havait tu hämmästyttäviä älyllisiä kykyjä, jotka hakevat vertaistaan nisäkkäiden maailmasta. Lintulautavieraista esimerkiksi varislinnut ovat hyvin älykkäitä, tarkkaavaisia ja oppivaisia. Vaikka niiden isoa kokoa, ahmattimaisuutta ja röyhkeitä tapoja lintulaudoilla usein vierastetaankin, niiden touhuja on hyvin mielenkiintoista seurailla. Kun seuraa vaikkapa närhen käyttäytymistä ruokinnalla, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin että tuolla kaverilla leikkaa. Närhi harvoin lennähtää lintulaudalle ruokinnalle oikopäätä. Se pysähtyy sopivan matkan päähän puun oksalle ja alkaa kuikuilla ympärilleen. Se tarkistaa, ketä on paikalla, mitä sapuskaa on tarjolla ja onko ruokinnalle turvallista mennä. Tarkat silmät katselevat joka puolelle, mittailevat etäisyyksiä, selaavat puita, maanpintaa ja taivas ta, ja koko ajan näkee kuinka sen aivot raksuttavat ja käsittelevät aisteista tullutta tietoa. Vasta kun tilanne on analysoitu ja kaikki näyttää hyvältä, se lehahtaa pehmein siivin lintulaudalle. Varislintujen älykkyys on tunnustettu myös tieteellisissä piireissä. Eräässä testissä närhen oli keksittävä, kuinka se ylettää nokallaan syvällä kaidassa vesiastiassa kelluvaan makupalaan. Ei mennyt kuin silmänräpäys kun närhi alkoi latoa veteen kiviä, jotka vähä vähältä nostivat vedenpintaa niin, että lintu lopulta ylti makupalaan. Eikä tässä vielä kaikki: närhi latoi astiaan ensin isoimmat kivet, koska se ymmärsi niiden nostavan vedenpintaa nopeimmin. Kun astiaan laitettiin hiekkaa närhi ei yrittänyt samaa temppua, koska se älysi, ettei kivien latominen hiekkaan auta mitään. Tutkijoiden mukaan testinärhen osoittama ongelmanratkaisukyky vastaa osapuilleen seitsenvuotiaan ihmislapsen älykkyystasoa. Yksi lintu- ja koko eläinmaailman älykkäimmistä otuksista on kaikille meille tuttu varis

12 Aina ei mekaaninen ääni lähde nokasta. Siipisulkiin osuva ilmavirta synnyttää lennossa äänen, joka voi vaihdella sangen paljon riippuen sulkien rakenteesta ja jäykkyydestä. Lisäksi kostealla, paksulla (paljon vesihöyryä sisältävällä) kelillä siivistä lähtee selvästi voimakkaampi viuhuna kuin kuivalla, ohuella kelillä. Talvilinnut eivät ilmeisesti juuri hyödynnä sulkien synnyttämiä ilmavirtausääniä viestinnässään toisin kuin esimerkiksi telkän ja taivaanvuohen tapaiset kesälinnut. Uskoisin kuitenkin, että ainakin tikkojen (kuten kuvan käpytikan) lentämisestä syntyvä voimakas pärähtely toimii äänisignaalina muille tikoille. TIESITKÖ? Lentämisen ääniä Seuraavassa esimerkkejä lentämisen aiheuttamista äänistä, jotka syntyvät ilmavirran osuessa siipisulkiin: Nokankolistelua Siivekkäiden yhteiselo lintulaudalla sujuu yleensä sangen rauhallisesti ja hyväntahtoisesti, vaikka samoilla antimilla einehtisi isompikin porukka. Varsinkin kovina pakkaspäivinä aika pyritään käyttämään ruokailuun eikä kärhämöintiin. Pelkkää auvoisuutta rinnakkaiselo ei kuitenkaan ole, vaan nokat ja siivet iskevät välillä yhteen. Lintulaudoilla tunnelma kiristyy ennen muuta silloin, kun ruokaa on tarjolla vain vähän ja hyvin pienellä alueella. Luonnossa harvoin on yhtä pistemäistä ravintotarjontaa. Lintulautavieraiden keskinäinen nahistelu ajoittuu etupäässä syksyyn, jolloin ne selvittelevät keskinäistä nokkimisjärjestystään. Syysnokkapokka on sikäli tarpeellista, että kuten vaikkapa kanaparvessa tai koiralaumassa kun kahden yksilön nokkimis- tai arvojärjestys on kerran selvitetty, siihen ei tarvitse enää palata, ainakaan vähään aikaan. Tämä rauhoittaa yhteiseloa talvipakkasilla, jolloin nahinan sijaan on keskityttävä elintärkeään ruokailuun. Isoimmat ja vahvimmat valtaavat arvoasteikon yläpään, kuten olettaa saattaakin. Tästä syystä dominanssin yläpäässä ovat tavallisimmin koiraat jotka linnuilla ovat yleensä kookkaampia ja pahnanpohjimmaisina naaraat. Pieni mutta pippurinen. Kuvaus sopii hyvin sinitiaiseen, joka on kokoaan ärhäkämpi lintulautavieras. Pikkulinnut Tikat Varis Närhi Suhteellisen jäykistä siivistä lähtee melko kuuluva hurahtelu. Siiveniskusarjojen välillä lintu vetää siivet hetkeksi aivan suppuun vartaloa vasten. Kauas kuuluvat, rytmikkäät, sekunnin välein toistuvat pärähtelysarjat syntyvät hyvin jäykkien siipisulkien lyhyistä, voimakkaista iskusarjoista. Jokaista sarjaa seuraa syväaaltoinen liito siivet supussa vartaloa vasten. Pitkistä, jäykistä siipisulista lähtee kuuluva, tasainen viuhuna. Siivenlyönti on jatkuvaa, mutta välillä lintu voi myös liitää siivet levällään. Lentää ja liihottelee lähes äänettä. Pöllöt Lento on äänetöntä. Siipisulat ovat hyvin pehmeäreunaiset

13 Rähinäremmejä ruokinnalla. Tämä sivu: viherpeippoja (ylh) ja talitinttejä (alh). Viereinen sivu: keltasirkkuja (ylh) ja pikkuvarpusia (alh)

14 tavaisempien lintujen, kuten tiaisten ja kuukkelien, kanssa. Vaikka linnut olisivatkin siedättyneet kuvaajan puuhailuun ruokinnalla, lähestyminen kannattaa silti tehdä aina hitaasti ja varovaisesti. Siis kiertelemällä ja kaartelemalla hissun kissun lähemmäksi ja lähemmäksi lopullista kuvauspaikkaa, ei koskaan marssimalla suoraan lintuja päin. Jos hyvin käy, kestää vain hetken, kun tinttiparvi hyörii taas lintulaudalla eikä hetken päästä piittaa tuon taivaallista paikoilleen asettuneesta, rauhallisesti toimivasta kuvaajasta. Jos taas linnut aristelevat eivätkä uskalla tulla ruokinnalle, kuvaus on keskeytettävä välittömästi. Yleisesti ottaen lintuja on parempi kyttäillä istuen kuin seis- Hyödynnä vastavaloa! Varsinkin aloittelevat valokuvaajat välttelevät vasten aurinkoa kuvaamista, mutta todellisuudessa se on avain mielenkiintoisiin, valtavirrasta poikkeaviin valokuviin. Kuvissa närhi (vas), pikkuvarpunen (iso kuva) sekä talitiainen ja viherpeippo (oik)

15 ten. Istuva ihminen näyttää pienemmältä, eivätkä aremmat linnut yhdistä matalaa möykkyä yhtä helposti pystyyn, kaksijalkaiseen ihmishahmoon vaaraan. Paras ratkaisu lähikuvien saamiseksi on virittää jonkinlainen kuvauspiilo lintulaudan lähistölle. Tähän tarkoitukseen sopivat muiden muassa naamioverkot, erilaiset teltat sekä kiinteät, lämmitettävät piilokojut. Useimmat lintulautavieraat eivät koe kuvauspiiloa uhkana, joten lintujen touhuja voi katsella ja kuvata huomaamatta ja häiriöttä. Erilaisista piiloratkaisuista saa tarkempaa tietoa luontoja lintukuvausoppaista. Monet lintukuvaajat laittavat ruokinnoille erilaista rekvisiittaa muokatakseen kuvausympäristöstä monipuolisemman ja esteettisesti näyttävämmän. Ruokintalaitteiden viereen voi esimerkiksi asentaa jäkäläisiä kelonoksia tai katkaistun pökkelön, hieman isommalla vaivalla jopa pätkän riukuaitaa, joille linnut voivat istahtaa ruokailun välillä. Ruokinnan lavastamisessa vain oma mielikuvitus on rajana. Tosin, kuvausrekvisiittana olisi hyvä käyttää aiheita lintujen luontaisesta elinympäristöstä. Töyhtötiainen heinäseipäällä keskellä metsää näyttää aika oudolta ja epäluonnolliselta. Lopuksi on vielä syytä tähdentää reilun pelin sääntöjä. Tärkein säännöistä on, että valokuvien saaminen on aina toissijaista lintujen hyvinvointiin nähden. Itsekäs, lintujen hyvinvoinnista piittaamaton kuvaaminen on paitsi kertakaikkisen tuomittavaa myös oman toiminnan kannalta lyhytnäköistä. Linnut alkavat pian karttaa paikkaa, jossa ne eivät saa ruokailla ja oleilla rauhassa. Tuskinpa kuvistakaan voi nauttia yhtä paljon, jos niiden taustalla piilee lintujen liiallista häirintää tai muuta törttöilyä. Monet lintukuvaajat tekevät ruokinnalla erinäisiä kuvausjärjestelyjä saadakseen haluamanlaisiaan valokuvia. Tässä olen kuvannut viherpeippoa tunnin välein samalla joulukuusenjalkaan asettamallani kuusenlatvuksella. Isommassa kuvassa olen sijoittanut kuusen taakse mustan kankaan saadakseni linnulle varjomaisen taustan. Parhaiten lintulautavieraita pääsee kuvaamaan piilokojusta. Tässä maastokuvioitu, pressulla katettu telttapiilo ja sen edessä lisänaamiointina ja tuulensuojana männynoksia

16 Kuvauspäiväkirjan kertomaa 16. helmikuuta 2015, Ilola, Porvoo Aamulla (klo ) olin kojussa ruokinnan vieressä. Jalustalla millinen, runkona D4. Samaan aikaan pökkelössä laajakulma (12 24 mm) kaukolaukaisimineen talipötkön yläpuolella. Kuvaustilanteita tuli jatkuvalla syötöllä kummankin kameran eteen, aika ei käynyt pitkäksi. Muutamien peräkkäisten päivien kuvaamisen ansiosta linnut olivat tottuneet kojuun menemisiini ja tulemisiini. Vaikka olin aivan täysin niiden nähden (istuivat lähipuissa) livahtanut kojuun, minuutin parin sisällä kaikki palasivat ruokinnalle ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jopa aina valppaat keltasirkut suhtautuivat asiaan hämmästyttävän tyynesti. Ne olivat selvästi siedättyneet kuvaustouhuihini, eivätkä aristelleet edes kameran rapsahtelua, varsinkaan jos en tulittanut nopeita sarjoja. Eipä silti, usean kymmenen sirkun touhuja oli aika hermostuttavaa katsella, koska parvi pyrähti lentoon minuutin parin välein. Milloin ohiajanut auto säikäytti ne, milloin puussa paukahtanut pakkanen, milloin käpytikan äkillinen rummutus... Välillä tuntui että ne pyrähtivät siivilleen ilman mitään järkevää syytä, ihan vain yleisen varovaisuuden vuoksi. Hoh-hoijaa, aika rasittavaa oli tästä syystä niiden kuvaaminenkin. Juuri kun lintuja oli kertynyt sopivasti kauralyhteelle... kaikki häipyivät ennen liipaisimen painallusta. Aurinko nousi tasan kahdeksalta. Klo se osui nätisti ruokinnalle, erityisesti pökkelöön ja lyhteelle. Sen jälkeen valo jyrkkeni ja maisemaan alkoi tulla häiritseviä varjoja. Lyhteen taakse peltoon tuli ikävännäköinen valon ja varjon rajaviiva, minkä vuoksi lopetin lyhdekuvauksen. Päivä oli aurinkoinen, taivaalla ei näkynyt yhtään pilveä koko päivänä. Pitkän lauhan jakson jälkeen pakkanen paukkui aamul la peräti 17 asteessa. Räkättirastas Mustarastas Hippiäinen Sinitiainen Talitiainen Kuusitiainen (Lapinharakka Närhi Harakka Viherpeippo Tikli 1 laskeutui hetkeksi pihakuusen latvaan räklättämään. Eka räksä kotipihalla tämän vuoden puolella. Mistä lie tulossa, mihin menossa? 1 koiras sinnitteli edelleen ruokinnalla. Tänään keskittyi jyviin, koska maahan asettamani rasva oli tilapäisesti lopussa. 1 linnun ääntä pihassa yksilöä 5 10 yksilöä 1 hetken 1 kävi viikolla, mutta ei tänään) n. 4 yksilöä 2 yksilöä 3 5 yksilöä. Pihareviirin valloittanut koiras lauloi todella innokkaasti koko aamun, ja välillä joku muukin innostui hetkeksi kilpalaulantaan. 1 ylilentävä Sinitiaiskoiraat nahistelevat ruokinnalla. Fasaani Kanahaukka Harmaapäätikka Pikkutikka Käpytikka 1 koiras hetken. Käynyt päivittäin tammikuun alusta. 1 kaukana pellon poikki 1 naapurin pihassa. Kevään eka huutosarja, jippii! Ei tullut ruokinnalle, ihme kyllä. 1 naaras pariin otteeseen. Osoitti taas kesyytensä, lähti rasvalta vasta tultuani 2 m päähän, kun kävin aamuvarhaisella lisäämässä jyviä. 5 8 eri yksilöä vähintään. Paikalla kävi (kovan pakkasen takia?) uusia tai harvemmin käyneitäkin, sillä ne etsivät rasvaa vanhoista paikoista, joissa en ollut pitänyt niitä enää moneen päivään. Yksi tikoista, voimakkaan rusehtavansävyinen, oli ainakin uusi, sellaista lintua en ollut aiemmin nähnyt koko talvena. Vihervarpunen Urpiainen Punatulkku Keltasirkku Orava 1 yksilö 4:n parvi lensi yli 1 ylilentävä n. 70 yksilöä 1 tottunut jo kivasti minuun. Sain käydä lisäämässä jyviä sen katsellessa ja rouskutellessa a.k.siemeniä 1 m päässä

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 Roland Vösa Pähkinähakkeja vieraili Marjatan ja Alpon pihassa toistakymmentä Jouko Nurmi Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikojen ensimmäisen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989 2007

Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989 2007 Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 989 7 Risto A. Väisänen Ruokintapaikkojen seurannassa on ollut mukana 9 talvena 988/989 /7 kaikkiaan 7 paikkaa eri puolilla Suomea nykyisin runsaat paikkaa talvessa.

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Laila Nevakivi

Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Laila Nevakivi Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Mitkä linnut? (kaksi lajia) Laulu- ja kyhmyjoutsen Upeat valkoiset linnut erottaa toisistaan ainakin nokan väristä: laulujoutsenella

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

RUOKINTAPAIKKATUTKIMUKSEN OSANOTTAJILLE 24.9.2014

RUOKINTAPAIKKATUTKIMUKSEN OSANOTTAJILLE 24.9.2014 RUOKINTAPAIKKATUTKIMUKSEN OSANOTTAJILLE 24.9.2014 1 Ruokintapaikkojen seurantatutkimus on nyt jatkunut 26 talven ajan. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen puolesta monet kiitokset talvea

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi

Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme-luontopolku Värityskuvina Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme Luontopolku omalle pihallesi Ota lapsi mukaan toimintaan. Tarvikkeet: Tietokone, printteri, tulostuskartonkia/paperia.

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN 8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut 120-180 linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Lintujen kaupunkilaistuminen: määrittelyä Kaupunkilaistuminen prosessina Miksi linnut kaupunkilaistuvat? Mitä on

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tekijät: Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola ja kaavasuunnittelija Sakari Tanttari Kohteena oli tila 10-401-3-292 valtatie 18:n

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen Luontotehtäviä koululaisille 1 Kysymyslomakkeet vastauksineen Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 OHJEITA OPETTAJALLE BIOLOGISESSA MUSEOSSA TAPAHTUVAA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ VARTEN 1. Jaa opetusryhmä

Lisätiedot

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Sinitiaisia uudenaikaisella siemen-rasvahoukutuksella. Sinitiainen on nyt ruokintojen ykkösmenestyjä sen jälkeen kun kärkipaikasta kilpaillut viherpeippo

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Lintuharrastuksen alkeet

Lintuharrastuksen alkeet Lintuharrastuksen alkeet Tässä on tiivistettyä tietoa lintuharrastuksen alkeista. Lisätietoja löytyy mm. Suomen BirdLife ry:n sivuilta sekä Lapin lintutieteellinen yhdistys ry:n sivuilta. Mistä aloitan?

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO Muut tuotteet MUUT TUOTTEET Tämä katalogi pitää sisällään kaikkea mahdollista kodin koriste-esineistä asusteisiin. Järjestyksessään tästä luettelosta löydät - Käsin maalatuttuja

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen

Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki 16.3.2014 RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen K-1 Heti alussa tarkkavaisuutta! Punainen reitti on lyhin ja tässä tapauksessa myös nopein reitti. Selkeä

Lisätiedot

Valon määrä ratkaisee Aukko

Valon määrä ratkaisee Aukko Valon määrä ratkaisee Aukko syväterävyys Suljinaika ISO liike ja terävyys valoherkkyys ja kohina Valon määrä ratkaisee / ajan esivalinta Bulb käytössä M-tilassa, valottaa niin kauan kuin painetaan laukaisinta

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ 1. Peikot ovat taitavia ylittämään metsän esteitä. Miten voitte ylittää kiven, ison oksan tai kaatuneen puun? 2. Peikot tykkäävät tasapainotella

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot