TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Konetekniikan osasto. PAULA HYNÖNEN VIERINTÄLAAKERIEN RASVAKESKUSVOITELU Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Konetekniikan osasto. PAULA HYNÖNEN VIERINTÄLAAKERIEN RASVAKESKUSVOITELU Diplomityö"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Konetekniikan osasto PAULA HYNÖNEN VIERINTÄLAAKERIEN RASVAKESKUSVOITELU Diplomityö Tarkastaja Prof. Juha Miettinen Määrätty osastoneuvoston kokouksessa

2 i TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Konetekniikan osasto / Koneensuunnittelu / Konedynamiikan laboratorio HYNÖNEN, PAULA: Vierintälaakerien rasvakeskusvoitelu Diplomityö, 101s., 12 liites. Tarkastaja: prof. Juha Miettinen Rahoittaja: UPM-Kymmene, Kaukas Heinäkuu Tämän työn tavoitteena on selvittää keskusvoitelujärjestelmästä johtuvia vierintälaakerien rasvavoitelun ongelmia. Työssä perehdytään vierintälaakerin rasvavoitelun toimivuuden tekijöihin sekä esitellään toimivuuden arviointiin käytettäviä sekä puhtaan että käytetyn rasvan testimenetelmiä. Keskusvoitelujärjestelmistä tarkastellaan yksi- ja kaksilinjaisen järjestelmän laitteita ja annostimia sekä yksipisteannostelua. Yksi tutkimuskohde on voitelurasvan annostuksen määrittäminen. Kenttätutkimukset ja mittaukset tehdään sellutehtaan kaksilinjaisen voitelujärjestelmän puhaltimista ja pumpuista sekä puhallinkuivaimen tuuletusilmamoottoreiden yksilinjaisesta voitelujärjestelmästä. Tavoitteena on etsiä ja tunnistaa voiteluvikoja laakereiden vaurioanalyyseillä sekä havainnoida voitelujärjestelmän ongelmakohtia sekä voitelun toimivuutta voitelurasva-analyysien avulla. Voitelurasvan annostuksen määrän tarkastelu perustuu eri laakeri- ja laitevalmistajien suosituksiin ja niitä verrataan käytännön tilanteisiin. Työssä on selvitetty myös tavallisten kunnonvalvonnan värähtelymittausten hyödyntämistä voitelutilanteen valvontaan vierintälaakerissa. Työssä tehtiin kartoituskysely rasvavoitelusta pääasiassa UPM:n tehtailla. Kartoituskyselyn ja työn tulosten avulla etsitään yleisiä rasvavoitelun ongelmia ja tulevaisuuden kehityskohteita. Työssä havaittiin, että rasvan viipymä keskusvoitelujärjestelmän putkistoissa on pitkä. Voitelujärjestelmässä rasvan vaihtuvuuden on pysyttävä riittävänä, ettei rasva menetä voitelukykyään. Rasvavoitelun etu kuitenkin on, ettei voitelu lopu rasvantulon estyessä kohteelle ja voitelutilanteen heiketessä. Työssä havaittiin laakerilämpötilojen vaihtelevan paljon ja putkistolämpötilojen jonkin verran. Joistakin laakerointijärjestelyistä löytyi puutteita rasvan kierrossa. Tämä ilmeni likaantuneena rasvana, vähäisenä rasvan kertymisenä laakeroinnin ulkopuolelle tai samalle puolelle laakeria kuin rasva tuodaan sisään. Rasvan poistuminen on yksi keskeinen ongelma etenkin puhaltimien ja sähkömoottoreiden laakereissa. Keskusvoitelun ongelmien aiheuttaja on rasvan koostumuksen muuttuminen ja öljyn erkaantuminen rasvasta voitelujärjestelmässä. Ongelmatilanteissa johtopäätösten tekoa ja rasvavoitelun hallintaa vaikeuttavat monet muuttujat, jotka vaikuttavat toisiinsa. Ongelmien hallintaa helpottava työkalu voitelusta vastaaville henkilöille olisi tarpeen. Jatkossa kunnonvalvontamittausten käyttämiseksi voitelutilanteen valvontaan täytyy etsiä sopiva menetelmä. Kohteiden lähellä rasvoille tehtäviä pika-analyysejä on kehitettävä.

3 ii TAMPERE UNIVERSTY OF TECHNOLOGY Department of Mechanical Engineering / Institute of Machine Design / Laboratory of Machine Dynamics HYNÖNEN, PAULA: Centralized grease lubrication of rolling bearings Master s Thesis, 101p., 12 appendices. Supervisor: prof. Juha Miettinen Sponsor: UPM-Kymmene, Kaukas July The goal of this study is to identify lubrication problems of rolling bearings which are caused by centralized grease lubrication system. In the Works the grease composition and the basic of grease lubrication of rolling bearings are introduced. A single-line and two-line systems are investigated and a survey of the problems in grease lubrication at UPM-plants is carried out. The problem is the separation of oil and thickener in central lubrication systems. Another problem is the exit of grease from bearing housings, especially in electric motors and blowers.

4 ALKUSANAT iii Kiitän Upm-Kymmene Kaukaan tehdasta diplomityön aiheesta, rahoituksesta sekä tuesta jota olen saanut työtä tehdessäni. Kiitän ohjausryhmääni UPM-Kaukaalla, johon kuuluivat kehityspäällikkö Jouko Horttanainen, ennakkohuoltoinsinööri Markku Miettinen, tehdaspalvelupäällikkö Markku Räisänen ja osastopäällikkö Risto Varala. Kiitoksen ansaitsevat myös ennakkohuoltomittaaja Jukka Tammelin ja Safematicin huoltoasentaja Reijo Kivistö. Työn valvojaa prof. Juha Miettistä kiitän opastuksesta, jota työtä tehdessäni olen häneltä saanut. Ennakkohuoltotarkastaja Reijo Aholaa kiitän opastuksesta värähtelymittauksiin ja matkan varrella saaduista neuvoista. Tampere Paula Hynönen Nuolialantie 48 A Tampere gsm

5 iv SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tavoitteet ja rajaus VOITELURASVAT Voitelurasvan rakenne Rasvojen yhteensopivuudet Voitelurasvojen ominaisuudet Voitelurasvan vanheneminen Rasvan ominaisuuksien ja toiminnallisuuden testaaminen Käytetyn rasvan analysointi RASVAKESKUSVOITELU Keskusvoitelujärjestelmän laitteet Yksi- ja kaksilinjainen keskusvoitelujärjestelmä ja annostimet Voitelupatruuna VIERINTÄLAAKERIEN RASVAVOITELU Voitelumekanismit Kalvonpaksuus rasvavoitelussa Puutteellinen voitelu Keskusvoidellun laakeroinnin rakenne Voitelurasvan määrä ja jälkivoiteluväli TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT HAVAINNOINTIMENETELMÄT Voitelutilanteen havainnointi värähtelymittauksin vierintälaakerista RASVAKESKUSVOITELUN ONGELMIA Kartoituskysely Voitelurasva Rasvavoidellut laakerit Rasvakeskusvoitelu Värähtely- ja lämpötilamittaukset Rasvavoitelun kehittäminen Soodakattilan kaksilinjainen järjestelmä Puhallinkuivaimen kiertoilmapuhaltimen sähkömoottorien voitelu yksilinjaisella voitelujärjestelmällä Voiteluvälien ja määrien vertailua HAVAINNOT JA NIIDEN TARKASTELU Soodakattilan voitelujärjestelmän huoltoraportit, laakerianalyysit ja pumput Soodakattilan voitelujärjestelmän rasvanäytteet ja havainnot putkistosta Sekundääri-ilmapuhaltimen laakerirasvanäytteet Savukaasupuhallin neljän laakerirasvanäytteet Puhallinkuivaimen moottorien voitelu Laakereiden värähtelymittauksista tehdyt havainnot JATKOTOIMENPITEITÄ YHTEENVETO LÄHTEET...99

6 LYHENTEET JA MERKINNÄT v A A pk A p-p a 3 AW B b f CF C/P (P/C ) D d d m Arrheniuksen vakio Amplitudin huippuarvo Amplitudin huipusta huippuun arvo Laakerin kestoiän laskennassa käytettävä, viskositeettisuhteesta riippuva kerroin Anti wear kulumisenestolisäaineet Laakerin leveys SKF:n käyttämä laakerikerroin Crest Factor Laakerin kuormitussuhde, SKF (FAG) Laakerin ulkokehän halkaisija Laakerin sisäkehän halkaisija Laakerin keskihalkaisija F e Aksiaalikuorman suhde radiaalikuormaan ( a ) F f 1 - f 6 Voiteluvälin lyhennyskertoimia E a ehd EP F a F r FTIR G H 1 H 10 H 50 h h c h cff h oil ICP k k f k y MGS Aktivoitumisenergia Elastohydrodynaaminen voitelu Extreme pressure, paineenkestolisäaine Aksiaalikuorma Radiaalikuorma Fourier Transform Infra Red Spectrometry Voitelurasvan määrä Rasvan käyttöikä 1 % vauriotodennäköisyydellä Rasvan käyttöikä 10 % vauriotodennäköisyydellä Rasvan käyttöikä 50 % vauriotodennäköisyydellä Öljykalvon paksuus Voiteluaineen keskikalvon paksuus Nestevoitelukalvon keskipaksuus Voiteluaineen puutteen aste Atomiemissiospektroskopia Reaktionopeusvakio FAG:n käyttämä laakerikerroin Laakerikerroin jälkivoiteluvälin määrittämiseksi yleisohjeella Motion Guard Select r

7 m n n h NLGI P a p PAO PTFE P u R R r r rpm S SD See S f S o SPM T t f t fq V V a VI vi Laakerin massa Pyörimisnopeus Reologinen indeksi (Herschel-Bulkley leikkausjännitys indeksi) National Lubricating Grease Institute, rasvan kovuusluokitus Anturin asento kohtisuoraan putken kiinnitysseinää Paine Polyalfaolefiini Polytetrafluorietyleeni Laakerin väsymiskuorma Yleinen kaasuvakio Puutteellisen voitelukalvon paksuus, dimensioton Voiteluaineen määrä voitelukalvossa, dimensioton Kierrosta minuutissa (pyörimisnopeus) Puutteellinen voitelutila Puutteellisen voitelun aste (starvation degree) Spectral emitted energy Vikaantumisraja Saentimen osuus tuoreessa rasvassa Shock Pulse Method Absoluuttinen lämpötila Jälkivoiteluväli Lyhennetty jälkivoiteluväli Laakerin vapaa tilavuus Anturin asento putken kiinnitysseinän suuntaisesti Viskositeetti-indeksi γ γ η η p Voitelun olosuhdekerroin Leikkausnopeus Voiteluaineen dynaaminen viskositeetti Rasvan plastinen viskositeetti κ Viskositeettisuhde ( ν ) ν 1 λ ρ ρ Voiteluaineen ominaiskalvon paksuus Tiheys Öljyn kokoonpuristuvuus korkeissa paineissa

8 τ τ 0 ν ν 1 v p v rms vii Leikkausjännitys Rasvan myötöraja Voiteluaineen kinemaattinen viskositeetti Voiteluaineen suhteellinen viskositeetti Nopeuden huippuarvo Nopeuden tehollisarvo

9 1. JOHDANTO Tämä työ liittyy laajempaan Tekes:in ja kotimaisen teollisuuskonsortion rahoittamaan tutkimusprojektiin "PROGNOS -teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka", ja kuuluu sen osaan Rasvavoideltujen kohteiden valvonta. Työ on tehty UPM:n Kaukaan tehtaalla tekniikka ja palvelut osastolla. Työ rajattiin sellutehtaan keskusvoitelujärjestelmiin. Kaukaan sellutehtaalla on 50 pääasiassa vierintälaakereita voitelevaa, rasvalla toimivaa keskusvoitelujärjestelmää. Osalla järjestelmistä on yhteinen pumppauskeskus ja ohjausjärjestelmä. Pienimmässä järjestelmässä on kaksi voitelukohdetta ja suurimassa yli kolmesataa. Keskusvoitelujärjestelmillä hoidetaan 74 % sellutehtaan voitelusta. Kaukaan voitelujärjestelmien toimittajan mukaan voitelujärjestelmissä on yli 6500 voitelukohdetta ja niiden ulkopuolelle jää 2000 kohdetta. Järjestelmissä on kaikkiaan kymmenen eri rasvatuotemerkkiä. Voitelujaksot vierintälaakereita voitelevissa järjestelmissä vaihtelevat 30 minuutista 5760 minuuttiin. Keskusvoitelujärjestelmät ovat kustannussyistä suuria kokonaisuuksia, joissa samaa rasvaa menee useaan erilaiseen käyttöympäristöön. Keskusvoitelulaitteistossa olevaan rasvaan vaikuttavat viipymä, jonka aikana se joutuu kestämään putkistovärähtelyjä ja lämpötila- ja paineenvaihtelut. Laakerin voitelutilanteeseen vaikuttavat useat tekijät kuten rasva, annostelu, rasvan sisääntuonti ja poistuminen, laakerointi, tiivistys, kierrosluku, kuormitus ja lämpötila. Rasvavoitelulle on ominaista ongelmien hidas kehittyminen. Ongelmien ratkaisu ja alkusyyn selvittäminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Työssä selvitetään rasvakeskusvoitelun, laakerointijärjestelyn, rasvanvalinnan ja voiteluainemäärän aiheuttamaa puutteellista voitelua. Vaurioihin johtavia syitä selvitetään kartoituskyselyn ja esimerkkikohteista tehtyjen havaintojen avulla. Työssä pyritään tunnistamaan keskusvoitelun kokonaisuudessa olevia heikkouksia. Työssä käydään läpi rasvoihin, rasvakeskusvoiteluun, vierintälaakerin rasvavoiteluun ja voitelutilanteen havainnointiin liittyvää teoriaa. Työssä esitellään käytetyt havainnointimenetelmät, joilla ongelmia on pyritty kokeellistamaan tehdasolosuhteissa. Esimerkkitapausten tärkeimmät tulokset esitetään.

10 2 Voiteluainetta on pidettävä yhtenä laakerin osana. Yksinkertaisen rakenteen ja tiivistyksen vuoksi rasvavoitelu on huomattavasti edullisempaa kuin öljyvoitelu. Eri lähteiden mukaan rasvalla voidellaan kaikista valmistettavista vierintälaakereista %. Voiteluteoriat pohjautuvat kuitenkin öljyvoiteluun ja sitä voi soveltaa rasvavoiteluun vain suuntaa antavasti. Rasvavoidellun laakerin elinikään ei pysty arvioimaan öljyvoiteluun perustuvalla elinikälaskennalla. Öljyvoiteluteorian viskositeettisuhteella voitelutilannetta ei pystytä luotettavasti arvioimaan. Voiteluaineen valinnassa viskositeettisuhteella voidaan päätyä rasvoihin, joiden perusöljyllä on korkea viskositeetti. Tutkimukset osoittavat kuitenkin öljyvoiteluteorian vastaisesti, että rasvavoitelussa viskositeetin kasvaessa voitelutilanne saattaa heiketä. Rasvavoitelun yleisyydestä huolimatta rasvamyynnin osuus on öljynvalmistajille pieni. Voitelurasvojen osuus voiteluainemarkkinoista on pudonnut alle 3 %:iin. Tähän on vaikuttanut mm. rasvan korvaaminen öljysumuvoitelulla sekä rasvojen laadun paraneminen. Rasvan laadun paraneminen pienentää kulutusta pidentämällä rasvanvaihtovälejä. Jotkut lähteet arvioivat rasvavoitelun vähenevän sen lämmönsiirtokyvyn ja kierrosnopeuksien aiheuttamien rajoitteiden vuoksi. Myös kehittyvät laakerimateriaalit vähentävät voiteluntarvetta. Jotkut taas arvioivat rasvavoitelun lisääntyvän rasvojen kehittyessä ja kestäessä yhä korkeampia kierroslukutekijöitä. Eri lähteiden tiedot voivat olla ristiriidassa keskenään, mikä sekoittaa voitelun hallintaa. Onnistuneen rasvakeskusvoitelun yksi tärkeä hyöty on voitelumäärän pieneneminen voitelukalvon pysyessä yllä tasaisella, lyhyellä syötöllä. Näin voitelutapa vähentää myös öljyisen jätteen syntymistä. Tämän hyödyn kanssa on ristiriidassa sähkömoottorivalmistajan ohje kaksinkertaistaa voitelumäärä keskusvoitelussa. Ongelmista kertoo myös voiteluaineen valmistajilta vaadittava takuu, etteivät lisäaineista erityisesti EP-lisäaineet vahingoita laakerin tai rasvan ominaisuuksia. Jälkivoiteluohjeistuksia on useita erilaisia ja ne poikkeavat toisistaan. Useimmat laskennalliset ja laitevalmistajien voiteluohjeistukset perustuvat manuaalivoiteluna tapahtuvaan uusintavoiteluun, jota sovelletaan keskusvoiteluun. Voiteluaineiden sekoitettavuuksista on myös toisistaan poikkeavia ohjeistuksia eri lähteistä. Laakerivalmistaja SKF:n mukaan ennenaikaisten laakerivaurioiden syynä on 36 % väärä rasvatyyppi tai väärä voitelumäärä. Laakerivaurioista epäpuhtaudet aiheuttavat 14 %, 16 % asennus ja 34 % tuntemattomien kuormien aiheuttama materiaalin

11 3 väsyminen. Väärin voideltu laakeri vaurioituu aina ennenaikaisesti. Laakerivaurioiden syitä ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina on tarkasteltu kuvassa 1. Punainen diagrammi merkitsee vaurion syyn kasvua ja vihreä diagrammi vaurioiden syyn pienenemistä kyseisenä aikana. Diagrammien mukaan voiteluvirheet laakerivaurioiden syynä tarkasteluajanjaksona ovat hieman kasvaneet. Sen sijaan nollakuorma, korroosio, sähkövauriot ja pesän riittämätön tuenta laakerivaurion syinä ovat kasvaneet huomattavasti. Kuva 1. Muutokset laakerivaurioiden syiden jakaumassa vuosina Punainen diagrammi merkitsee vaurion syyn kasvua ja vihreä sen pienenemistä. (SKF seminaarimateriaalia) Laakerivalmistaja FAG:n mukaan 0,35 % vierintälaakereista rikkoontuu ennen mitoituselinikää ja laakerivaurioista 80 % aiheutuu voitelu- ja epäpuhtausongelmista. Laakerivikojen syiden jakauma on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Vierintälaakerien vikaantumiseen johtaneita syitä. (FAG esitemateriaalia) Jakauman mukaan vanhentunut voiteluaine, soveltumaton voiteluaine ja puutteellinen voitelu ovat yleisimpiä laakerivaurion aiheuttajia. Tiivistimien kautta ja voiteluaineen

12 4 mukana laakeriin pääsevät epäpuhtaudet ovat myös merkittäviä vaurionaiheuttajia. Suurin osa edellä mainituista rasvavoiteluongelmista ovat seurausta manuaalisen voiteluhuollon ja keskusvoitelujärjestelmien käytännön toteutuksesta sekä käytetyistä voiteluaineista Tavoitteet ja rajaus UPM-Kymmene Kaukaan tehtaalla on vaurioitunut huomiota herättävästi rasvavoideltuja laakereita. Vaurioitumisen syyt ovat olleet epäselvät. Tämän vuoksi haluttiin tarkastella rasvavoitelun kokonaisuutta rasvasäiliöstä rasvan poistumiseen laakeripesästä. Tämän työn hyödyksi arvioidaan komponenttien käyttöiän piteneminen kun voitelu hallitaan paremmin. Pidemmän tähtäimen tavoitteena ovat yllättävien vaurioiden ja seisokkien väheneminen, jolloin kunnossapitokustannukset pienenevät, tuotantohäiriöt ja sitä kautta tuotantotappiot vähenevät. Yleinen hyöty on huomion kiinnittäminen rasvavoiteluun, rasvavoitelutiedon lisääminen ja tietojen yhteenkoonti. Tämän työn tavoitteena on selvittää keskusvoitelujärjestelmän virheellisiä rakenteita ja oppia tunnistamaan voitelujärjestelmästä johtuvia syitä vierintälaakerin rasvavoitelun ongelmiin. Rasvavoitelu voidaan toteuttaa elinikäisenä kestovoiteluna tai häviövoiteluna. Häviövoitelu voidaan toteuttaa keskusvoiteluna, voitelupatruunalla tai jaksottaisesti uusintavoiteluna. Tässä työssä käsitellään keskusvoitelua, jossa voitelurasvaa pumpataan putkia pitkin vierintälaakereihin. Rasvakeskusvoitelusta keskitytään yksi- ja kaksitoimisiin keskusvoitelujärjestelmiin. Esimerkkikohteiksi valikoitui suurin voitelujärjestelmä, joka on kaksitoiminen voitelujärjestelmä soodakattilalla ja sellun kuivatuskoneelta puhallinkuivaimen moottoreiden yksitoiminen voitelujärjestelmä. Työn aluksi mitattiin laakerien lämpötiloja lämpökameralla ja analysoitiin putkistorasvanäytteitä. Havainnointimenetelmänä käytettiin myös asiantuntijoiden tekemiä laakerivaurioanalyysejä. Soodakattilalla kohteiksi valikoituivat nopeakierroksiset pumput ja puhaltimet ja puhallinkuivaimella käytetty sähkömoottorityyppi. Seisokeissa havainnoitiin puhaltimien akselin suojakoteloiden alle kertynyttä rasvaa ja laakeripesiä avattiin ja niiden laakerointijärjestely tarkastettiin. Myös laakereista otettiin rasvanäytteitä, jotka analysoitiin. Värähtelyjä mitattiin ennen ja jälkeen voitelun samassa voitelujaksossa ja samalla määrällä rasvaa kuin keskusvoitelussa. Putkistovärähtelyt kartoitettiin yhdelle tarkastelukohteelle. Laskettiin

13 5 rasvan viipymiä putkistossa sekä rasva-annoksia eri menetelmillä. Työn aikana on tarkastettu keskusvoitelujärjestelmän vikojen ja laakereiden vikahistorioiden yhteyttä. Puutteellisen voitelutilanteen syitä oletetaan löytyvän niin keskusvoitelujärjestelmästä, laakerointijärjestelystä kuin voiteluaineen valinnasta ja annostelumääristä. 2. VOITELURASVAT Voitelurasvat ovat plastiseen muotoon saennettuja voiteluöljyjä. Rasvoja nimitetään käytetyn saentimen mukaan. Perusöljyn osuus voitelurasvoissa on yleensä % ja saentimen osuus 5-30 %. Perusöljy on rasvan sisällä oleva öljy, joka käyttötilanteessa vuotaa ulos rasvasta ja voitelee. Voitelurasvan rakennetta on havainnollistettu kuvassa 3. Kuva 3. Voitelurasvan rakenne. (Miettinen 2001) Lisäksi rasvassa on pieni määrä lisäaineita. Saentimen määrää ja tyyppiä sekä rasvassa olevan öljyn viskositeettia ja lisäaineistusta vaihtelemalla valmistetaan rasvoja erilaisiin käyttölämpötila-, kuormitus- ja ympäristöolosuhteisiin. ( Airila et al. 1985b) 2.1. Voitelurasvan rakenne Voitelurasvan perusöljynä voidaan käyttää käyttötarkoituksesta riippuen mineraaliöljyjä, kasviöljyjä tai synteettisiä öljyjä. Suurin osa teollisuudessa käytettävistä rasvoista on mineraaliöljypohjaisia. Mineraaliöljyjen tärkeimmät hiilivetytyypit ovat - parafiiniset (tyydytettyjä ketjumaisia) - nafteeniset (tyydytettyjä rengasrakenteisia) - aromaattiset (tyydyttämättömiä rengasrakenteisia) Valtaosa mineraaliperustaisista voiteluöljyistä on tehty parafiinisista perusöljyistä. Synteettisiin nesteisiin kuuluvat - polyalfaolefiini (PAO) - polyoliesterit - polyglykolit

14 6 - silikoniöljyt Synteettisiin voiteluaineisiin perustuvat rasvat yleistyvät erityisesti kylmissä ja kuumissa käyttökohteissa. Synteettisistä perusöljyistä silikoni- ja fluoriöljypohjaiset rasvat sallivat muita korkeamman, yli 200 C käyttölämpötilan. Synteettisellä hiilivedyllä PAO:lla on hyvä hapettumisenkestokyky ja hyvät viskositeettiominaisuudet sekä kylmässä että kuumassa. PAO-perusteiset tuotteet soveltuvat erittäin hyvin rasvojen perusöljyjen valmistukseen. Polyoliesterit soveltuvat korkeita lämpötiloja sietävien rasvojen perusöljyiksi. Polyglykoleja on vesiliukoisia ja veteenliukenemattomia. Veteenliukenemattomia polyglykoleja käytetään hyvien viskositeetti- ja kitkaominaisuuksien vuoksi mm. kuumien laakereiden voitelussa ja erikoisrasvojen perusöljynä. Silikoniöljyjen käyttökohteita ovat esimerkiksi rasvojen perusöljyt ilmailutuotteissa. Myös kasviöljyjä käytetään perusöljyinä. Kasviöljyt ovat triglyseridejä ja luonnon estereitä. Kasviöljyistä voidaan valmistaa estereitä, joiden kylmäominaisuudet ovat paremmat kuin alkuperäisellä öljyllä. Pohjoismaissa käytetään rypsi- ja rapsiöljyjä. Taulukkoon 1 on koottu perusöljyjen ominaisuuksia. Taulukko 1. Erilaisten perusöljyjen hyviä (+) ja huonoja (-) ominaisuuksia. Mineraaliöljy Kasviöljy Synteettinen öljy + ei juuri vaikuta tiivistemateriaaleihin viskositeetti-lämpötila käyttäytyminen kylmäkäyttäytyminen hapettumiskestävyys korkeissa lämpötiloissa + hyvät kitkaominaisuudet + korkea leimahduspiste + biohajoavuus heikko hapettumisenkesto pysyvä jähmettyminen kylmässä käyttöiän lyhyys käyttölämpötilojen rajoittuneisuus hartsiontuminen koneiden pinnoille + parempi viskositeetti-indeksi kuin mineraaliöljyillä + kylmissä oloissa parempi juoksevuus kuin mineraaliöljyillä mineraaliöljyyn perustuvia rasvoja korkeampi hinta saattavat olla aggressiivisia elastomeereille Saentimet muodostavat voitelurasvojen toisen perusrakenneosan. Saentimena käytetään - metallisaippuoita (alumiini, barium, kalsium, litium ja natrium) - metallikompleksisaippuoita (alumiini, barium, kalsium, litium ja natrium) - orgaanisia ei-saippuayhdisteitä (mm. polyureakuituja, polytetrafluorietyleeniä PTFE) - epäorgaanisia yhdisteitä (mm. bentoniittisavi, silikageeli) Litiumsaippuarasvat ovat yleisimmin käytettyjä voitelurasvoja. Karan (1989) mukaan litiumsaippuarasvojen osuus teollisuusmaissa käytetyistä rasvoista on yli puolet. Sillä on useita hyviä ominaisuuksia kuten erinomainen leikkautumisenkestävyys, hyvä

15 7 lämpötilankesto, hyvät tiivistysominaisuudet, vedenkestävyys ja korroosionestokyky. Lisäksi litiumsaippuarasvan ominaisuuksiin on helppo vaikuttaa lisäaineistuksella. Kalsiumsaippuarasvojen parhaita ominaisuuksia ovat alhaiset valmistuskustannukset ja hyvä veden kesto. Kalsiumsaippuarasva ei emulgoidu helposti veden kanssa eikä näin ollen peseydy pois voitelukohteesta. Kalsiumsaippuarasvat kestävät hyvin kylmiä olosuhteita mutta niiden maksimikäyttölämpötila on rajoitettu noin 90 C tasolle. Natriumsaippuarasvojen käyttö on vähentynyt sen vesiliukoisuuden ja muiden ominaisuuksien muuntelumahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Kompleksisaentimiin perustuvat rasvat kehitettiin kestämään korkeampia toimintalämpötiloja kuin perinteiset saippuarasvat. Kompleksisaippuarasvojen käyttö on yleistynyt vaativissa voitelukohteissa. Niiden vedenkesto on saippuarasvoja parempi. Kaupallisissa kompleksirasvoissa käytetään kalsium-, litium- tai alumiinikomplekseja. Tämän tyyppisillä rasvoilla päästään noin C käyttölämpötiloihin. Orgaaniset saentimet ovat yleensä polyureakuituja tai hienojakoista polytetrafluorietyleeniä (PTFE). Polyureakuidut muodostuvat isosyanaattien ja amiinien välisissä reaktioissa. Tällaisilla saentimilla toteutetuilla rasvoilla on yleensä hyvät veden- ja lämmönkesto-ominaisuudet, jonka ansiosta rasvalle saavutetaan pitkä elinikä vaativissakin olosuhteissa. Polyurearasvoja käytetään kertavoideltujen laakerien voiteluaineena, jolloin rasvaa ei lisätä tai vaihdeta laakerin elinaikana. Polyurearasvojen pumpattavuusominaisuudet ovat saippuarasvoja huonommat, mikä rajoittaa niiden käyttöä keskusvoitelujärjestelmissä. Myös korkea hinta rajoittaa polyurearasvojen käyttöä. Eräät kaupalliset PTFE-paksuntimella ja fluoriöljyllä toteutetut voitelurasvat sallivat jopa 250 C käyttölämpötilan. Korkea hinta rajoittaa näidenkin voitelurasvojen käyttöä. Epäorgaanisista saentimista tärkein on bentoniittisavi, johon perustuvien rasvojen paras ominaisuus on laaja käyttölämpötila-alue. Tämä johtuu näiden rasvojen kyvystä vastustaa olomuotomuutoksia, koska niiltä puuttuu kokonaan sulamispiste. Bentoniittirasvojen valmistaminen on kuitenkin kallista, siksi niitä käytetään vain erikoissovelluksissa, joissa niiden kuumansietokykyä todella tarvitaan. Perusöljyn ja saentimen lisäksi rasvan toimintaan vaikuttavat lisäaineet. Lisäaineilla parannetaan rasvan voiteluominaisuuksia ja elinikää. Lisäaineilla voidaan tehostaa myös

16 8 voiteluaineisiin joutuvien epäpuhtauksien jakauttamista ja suojella voideltavia pintoja ympäristön kanssa tapahtuvilta reaktioilta. Voitelurasvatilavuudet ovat pienet ja voitelurasvalta vaaditaan pitkää toimintaelinikää, siksi rasvojen lisäaineistustarve on suurempi kuin voiteluöljyjen. Lisäaineet voivat vaikuttaa fysikaalisesti tarttumalla voideltaviin pintoihin tai kemiallisessa reaktiossa muodostamalla pintojen kanssa uuden yhdisteen. Useat lisäaineet ovat vaikutuksiltaan monitoimisia. Lisäaineiden valintaan vaikuttavat esimerkiksi suorituskyvyn parantaminen, yhteensopivuus pääkomponenttien ja muiden lisäaineiden kanssa, ympäristönäkökohdat, väri ja hinta. Taulukkoon 2 on koottu yleisimpien lisäaineiden tyypit, tunnusomaiset yhdisteet ja lisäaineen päätehtävä. Taulukko 2. Voitelurasvojen yleisimmät lisäaineet ja niiden tehtävät. Lisäaineen tyyppi Tunnusomaiset yhdisteet Lisäaineen tehtävä Kulumisenestolisäaineet, AW, Orgaaniset fosfori/typpi- ja Vähentävät kosketuksissa anti wear rikkiyhdisteet, olevien pintojen kulumista sinkkidialkyditiofosfaatit sekakitka-alueella Suurille kuormituksille ja hitaille nopeuksille. Paineenkestolisäaineet, EP, Orgaaniset rikki-, fosfori- ja Kasvattavat voiteluaineen extreme pressure typpiyhdisteet kuormankantokykyä. Suojaa mikrohitsausta vastaan. Rajuille kuormituksille. Aktivoituu sille ominaisessa lämpötilassa. Korroosionestolisäaineet Metallisulfonaatit, amiinioleaatit, Suojaavat metallipintoja hapen hiilihapot, ja kosteuden aiheuttamalta sinkkidialkyditiofosfaatit korroosiolta, happamien vanhenemistuotteiden neutralointi, tasapainottaa lisäaineita, jotka toimivat korroosion katalyytteina. Hapettumisenestolisäaineet Fenolioleaatit, alkyloidut Hidastavat kemiallista aromaattiset amiinit, rikkiä ja vanhenemista, vähentää liejun ja fosforia sisältävät yhdisteet lakanmuodostusta. Tällä on (erityisesti sinkkiditiofosfaatit) suuri merkitys korkeissa Kitkanalentajat Rasvaöljyt, rasvahappo-oleaatit, fosforiyhdisteet, PTFE Viskositeetti-indeksin parantajat (VI) Polyolefiineja ja metakrylaatteja kuormituksissa ja lämpötiloissa. Vähentävät kitkaa pintojen välillä etenkin alhaisissa nopeuksissa kuten käynnistys ja pysäytys. Vähentävät voiteluaineen viskositeetin riippuvuutta lämpötilasta. Tämä on hyvä erityisesti vaihtelevissa lämpötiloissa. Saadaan hyvät käynnistys ja kitkaominaisuudet kylmässä ja hyvä voitelukalvon muodostus korkeissa lämpötiloissa. Jähmepisteenalentajat Parantaa voiteluöljyn juoksevuutta kylmässä. Detergentit Natriumin, kalsiumin tai magnesiumin yhdisteitä Dispersantit Pitkäketjuisia polaarisia yhdisteitä Pitävät koneenosien pinnat puhtaina. Estää epäpuhtauksia tarttumasta toisiinsa pitäen lian pieninä hiukkasina.

17 Kiinteät lisäaineet Tartuntaa parantavat lisäaineet Väriaineet 9 Grafiitti, MoS 2, PTFE, oksidit ja fosfaatit, talkki Polyisobuteiini, olefiinipolymeerit, lateksi Kuormankantokyvyn parantaminen, tribokorroosion ja stick-slip ilmiön vähentäminen. Parantaa rasvan suorituskykyä ääriolosuhteiden aiheuttamissa rajavoitelutilanteissa. Parantaa voiteluaineen tarttuvuutta. Värillä erotetaan eri käyttöön tarkoitetut aineet toisistaan. Saentimen lisääminen voi heikentää perusöljyn ominaisuuksia. Saippuarasvojen saentimissa olevat metalliatomit toimivat katalyytteinä hapettumisreaktioissa ja aiheuttavat vanhenemista. Siksi lisäannostus korroosion- ja hapettumisenestoaineita voitelurasvoissa voi olla tarpeen. Kulumisenestoaineita (AW, anti wear) lisätään lähes kaikkiin voiteluaineisiin, jotka suunnitellaan toimimaan puhtaan hydrodynaamisen voitelun ulkopuolella. AW-lisäaineita ja paineenkestolisäaineita eli EP-lisäaineita (EP, extreme pressure) kutsutaan usein rajavoitelulisäaineiksi. Paineenkestolisäainepitoisuuden noustessa pienenee mm. voiteluaineen lämmönkesto, vedenerotuskyky, korroosionesto, yhteensopivuus keltametallien kanssa ja suoja mikropittingiä vastaan. Lisäaineita on käytettävä harkiten, koska yhden ominaisuuden parantaminen voi huonontaa muita ominaisuuksia. (Kunnossapitoyhdistys 2003) Rasvojen yhteensopivuudet Pääsääntö on, että voiteluaineita ei sekoiteta keskenään. Voiteluaineiden keskinäistä käyttäytymistä ja kemikaalista rakennetta ei tunneta kenttäolosuhteissa. Sekoittuvien rasvojen lisäaineiden kemiat voivat kumota toisensa. Käytännössä sekoittumista ei kuitenkaan voi aina välttää. Rasvamuutosten yhteydessä on tarkistettava korvattavan ja korvaavan rasvan koostumus sekä keskinäinen sekoitettavuus. Perusöljyn, saentimen ja lisäaineiden sekoitettavuuden lisäksi on huomioitava myös sekoittuminen laakerin suoja-aineiden, tiivistemateriaalin ja pidinmateriaalin kanssa. Sekoittumisessa on huomioitava korkean lämpötilan aiheuttamat hajoamistuotteet. (Kunnossapitoyhdistys 2004) Tyypillistä sekoittumisessa ovat muutokset rasvasekoituksen jäykkyydessä. Sekoittunut rasva voi kovettua tai pehmentyä. Tämä johtaa rasvan huonoon pysyvyyteen voitelukohteessa ja kriittisten voitelupintojen riittämättömään öljyn saantiin. Rasvojen sekoittumisen välttämiseksi vaihtoehtona on täydellinen rasvavaihto tai perusteellinen rasvahuuhtelu laakerisijan rakenteen sen salliessa. (FAG 1998)

18 10 Sekoitettavuuksissa on ristiriitaisuuksia eri lähteissä. Kunnossapitoyhdistyksen (2004) mukaan perusöljyltään polyglykolipohjaisia voiteluaineita ei saa sekoittaa muun tyyppisen voiteluaineen kanssa. FAG ja Klüber sallivat kuitenkin sekoituksen esteripohjaisten perusöljyjen kanssa. FAG:n ja Klüberin ohjeet eroavat eniten silikoniöljyjen (fenoli) sekoitettavuudessa mineraali-, polyalfaolefiini (PAO)- ja metyyli silikoniperusöljyjen kanssa. Klüber (08.02) on tehnyt oman ohjeistuksensa sekoitussuhteella 50:50. Fag Infon mukaan perusöljyjen sekoitettavuus on esitetty liitteessä 1. taulukossa 47. Saentimien sekoitettavuuden FAG on eritellyt poistuvan ja lisättävän rasvan mukaan. Klüberin (08.02) ohje poikkeaa hieman FAG:n ohjeesta. Kunnossapitoyhdistyksen (2004) taulukossa on myös eroavuuksia muihin verrattuna. Eroavuuksia on mm. litiumja natriumsaippuarasvojen sekoitettavuudessa kompleksirasvoihin sekä bentoniitin ja urean kanssa että litiumkompleksisaippuarasvojen sekoitettavuudessa litiumsaippuaan ja bentoniittiin. Liitteessä 1 taulukossa 48 on esitetty saentimien sekoitettavuus, jossa saennintyypit on eritelty tarkemmin. Huomattavaa on varovaisuus litium- ja polyureapohjaisten rasvojen sekoitettavuudessa. Natriumsaippuoiden sekoitettavuutta lähde ei esitä. Käytettävän rasvan yhteensopivuus tiivistemateriaaleihin ja muovisten pidikkeiden kanssa on myös testattava. Materiaalit testataan laittamalla ne rasvaan runsaan viikon ajaksi. Tämän jälkeen mitataan tilavuuden, Shore-kovuuden, vetolujuuden ja murtovenymän muutokset. Rasvan yhteensopivuus elastomeerien ja muovien kanssa on liitteessä 1 taulukoissa 49 ja 50. Rasvojen lisäaineet voivat myös vaikuttaa toisiinsa. Lisäaineiden sekoitettavuus on varmistettava voitelurasvan valmistajalta. (Klüber 08.02) 2.2. Voitelurasvojen ominaisuudet Voitelurasvojen ominaisuudet riippuvat sen perusöljyn ominaisuuksista, saentimen määrästä ja tyypistä, lisäaineiden määrästä ja laadusta sekä valmistusprosessista. Saentimen osuus on ratkaiseva kovuuden, lämpötilankeston, vedenkeston ja mekaanisen stabiliteetin määrääjä. Saentimen laadulla on myös merkittävä osuus voitelurasvan hintaan. (Airila et al. 1985b) Keskeisiä rasvan ominaisuuksia ovat - kovuus - viskositeetti

19 - leikkauskestävyys - käyttäytyminen kylmässä - lämpötilan kesto - öljyn erottuminen - tippumispiste - hapettumisen kestokyky - veden kestokyky - korroosionestokyky - paineenkesto/kulumisenesto - pumpattavuus 11 Tärkein ja tunnetuin voitelurasvan ominaisuus on kovuus. Rasvojen kovuus eli tunkeuma määritetään NLGI (National Lubricating Grease Institute, USA) -luokituksen mukaan ja se kuvaa rasvan jäykkyyttä. Testauslaitteella lasketaan +25 C:n lämpötilassa olevaan rasvaan 150 grammaa painava standardikartio, jonka annetaan painua rasvaan viiden sekunnin ajan. Kartion tunkema matka ilmoitetaan 1/10 -osa millimetreinä. Tulos ilmastaan NLGI lukuna. Kuvassa 4 on kovuusmittauksen periaate ja taulukossa 3 rasvojen luokittelu NLGI kovuusluokituksen mukaan. Kuva 4. Kovuusmittauksen periaate. (Miettinen 2000) Taulukko 3. Rasvan kovuusluokat. NLGI numero ASTM tunkeutuma Olomuoto huoneen lämpötilassa (kymmenesosa millimetreinä) Erittäin nestemäinen Nestemäinen Puolinestemäinen Hyvin pehmeä Pehmeä Puolikova Kova Hyvin kova Erittäin kova

20 12 Mitä suurempi NLGI-luokkaa osoittava luku on, sitä kovempaa on rasva. Voitelurasvan kovuus muuttuu, kun niitä vatkataan mekaanisesti. Useimmiten ilmoitetaan onko kyseessä vatkattu vai vatkaamaton tunkeuma. Näiden arvojen ero antaa kuvan rasvan kyvystä kestää mekaanista rasitusta. Myös lämpötila vaikuttaa rasvan kiinteyteen, mutta vaikutus kiinteyteen ei ole yhtä suuri kuin viskositeettiin. (Kara 1989) Liian pehmeä rasva vuotaa ulos laakerista ja aiheuttaa rasvan liiallista muokkautumista. Liian kova rasva luovuttaa hitaasti öljyä voitelukohteeseen josta seuraa vierintäelimien liukuminen. Keskusvoitelukäyttöön tarkoitetut vierintälaakerivoitelurasvat ovat kovuusluokkaa NLGI NLGI-2. Kovuusalueella NLGI 2-3 rasvan käyttäytyminen vierintälaakerissa on paras mahdollinen ja rasva valuu helposti vierintäuraan. Vierintäelimet eivät kaivaudu vapaiksi rasvasta ja rasva pysyy laakerissa myös akselin ollessa pystyasennossa. Perusöljyn viskositeetti (ν) on rasvan toinen tärkeä ominaisuus. Koska viskositeetti laskee lämpötilan funktiona, ilmoitetaan viskositeettiarvon ohella aina lämpötila. Perusöljyn viskositeetti ilmoitetaan kinemaattisena viskositeettina 40 C:ssa ja usein myös 100 C:ssa. Kinemaattisen viskositeetin yksikkö on mm 2 /s, joka vastaa senttistokea (cst). Viskositeetti ilmaisee rasvan kuormankantokykyä ja kitka- ja kulumiskäyttäytymistä samoin kuin virtausominaisuuksia. (Airila et al. 1985a) Rasvat ovat ei-newtonilaisia voiteluaineita eikä niiden leikkausjännitys ole lineaarisesti riippuvainen leikkausnopeudesta kuten öljyillä. Rasvoilla on ns. kynnysarvo ennen kuin leikkautuminen alkaa ja se voidaan esittää Herschel-Bulkley mallilla, p ) n τ = τ + η ( γ h ( 1 ) 0 jossa τ 0 on rasvan myötöraja, η p rasvan plastinen viskositeetti (rasvamassan viskositeetti), γ on öljyn dynaaminen viskositeetti voiteluainekalvossa ja n h reologinen indeksi (Herschel-Bulkley leikkausjännitys indeksi). Leikkausnopeuden kasvaessa leikkausjännitys käyttäytyy lineaarisemmin. Yonggang ja Jie (1998) esittävät uutta, tarkennettua reologista mallia litiumpohjaisille rasvoille. (Miettinen 2001) Voiteluöljyjen lineaarinen käyttäytyminen ja voitelurasvojen epänewtonmainen käyttäytyminen leikkausnopeuden suhteen on esitetty kuvassa 5. Rasvat ovat juoksevia

21 13 vasta myötörajan saavutettuaan. Tämän seurauksena niiden dynaaminen viskositeetti (η) pienenee leikkaussuhteen kasvaessa. Rasvojen viskositeetti riippuu - lämpötilasta - paineesta - leikkausnopeudesta ja sitä kutsutaan myös näennäiseksi viskositeetiksi. (Kara 1989, Airila et al. 1985a) Kuva 5. Öljyn ja rasvan leikkausjännitys leikkausnopeuden funktiona ja viskositeetti leikkausnopeuden funktiona. Vasemmanpuoleisesta kuvasta näkyy rasvalle tyypillinen myötöraja ja oikean puoleisesta kuvasta viskositeetin pieneneminen leikkausnopeuden kasvaessa. Yleisimmät laakerirasvat ja niiden ominaisuudet on koottu liitteeseen 2 taulukkoon 51. Taulukkoon on koottu käyttölämpötila-alue, tippumispiste, mekaaninen stabiilius, vedensietokyky, korroosionestokyky ja paineensietokyky. Ominaisuuksien lisäksi liitteessä mainitaan rasvan sopivuus vierintälaakereille sekä erityishuomioita rasvatyypistä. Taulukon hintasuhde on verrattu mineraaliöljypohjaiseen litiumsaippuarasvaan. Käyttölämpötilat ovat ohjearvoja, jotka riippuvat voiteluaineen koostumuksesta, käyttötarkoituksesta ja käyttömenetelmästä. Voitelurasvan käyttölämpötilan ylärajan on oltava selvästi odotetun maksimikäyttölämpötilan yläpuolella Voitelurasvan vanheneminen Voitelurasvan käyttöikä ilmoitetaan laboratorio-kokeiden perusteella. Rasvan eliniälle annetaan vauriotodennäköisyys. Rasvan käyttöikä H 10 on voimassa 10 % vauriotodennäköisyydellä. Käytön aikana tulevia epäpuhtauksia ei lasketa vanhenemiseen kuuluvaksi, mutta lisäainepitoisuuden pieneneminen käytön aikana liittyy vanhenemiseen. (Kunnossapitoyhdistys 2003, FAG 1998) Rasvan elinikään vaikuttavat - rasvan määrä ja rasvatyyppi

22 - lämpötila - kuormituksen suuruus ja laatu - laakerityyppi ja -koko - kierrostunnusluku - asennusolosuhteet 14 Metalleista erityisesti kuparilla on erittäin suuri katalyyttinen vaikutus voiteluaineen vanhenemiseen. Hyvin korkeat lämpötilat vaikuttavat rasvan vaihtoväliä lyhentävästi. Lämpötilalla on käytännössä suurin vaikutus voiteluöljyn vanhenemisnopeuteen, koska lämpötilan noustessa reaktionopeus kasvaa. Nyrkkisääntö on, että reaktionopeus kasvaa kaksinkertaiseksi lämpötilan noustessa 10 astetta. Lämpötilan vaikutusta reaktionopeuteen kuvataan Arrheniuksen yhtälöllä k ( E a / R T ) = A e ( 2 ) jossa k on reaktionopeusvakio, A on Arrheniuksen vakio, E a on aktivoitumisenergia, T on absoluuttinen lämpötila ja R on yleinen kaasuvakio. Kulumisenestolisäaineiden (AW) uuden kerroksen muodostuminen alkaa välittömästi edellisen poistuttua ja reaktiivisen metallipinnan paljastuttua. AW-lisäaineiden häviäminen on yksi voiteluaineen vanhenemisen syy. Saentimen aiheuttaman vanhenemisen takia voitelurasvoilla hapettuminen voi olla suurempi ongelma kuin voiteluöljyillä. (Kunnossapitoyhdistys 2003) Mineraaliöljypohjaisilla litiumsaippuarasvoilla rasvan lämpötilaraja on noin 70 C, jonka jälkeen voiteluaineen vanhenemisen vuoksi annostelua on lisättävä. Kalsiumsaippuarasvoilla lämpötilaraja on C. Lämpökestävillä rasvoilla, joissa on mineraaliöljy ja lämpökestävä saostin, raja on rasvatyypistä riippuen C. Kohtuullisessa lämpötilassa voivat korkean lämpötilan rasvat olla epäedullisempia kuin vakiorasvat. Tilapäisesti korkeissa lämpötiloissa on mahdollista voidella myös vähemmän lämpökestävillä rasvoilla tihentämällä jälkivoiteluväliä. Tällöin on valittava rasva, joka ei laakerissaoloaikanaan kiinnity ja vaikeuta rasvan vaihtumista. (FAG 1998) Öljyn nopea leviäminen voitelupisteeseen, öljyn luovutus saentimesta ja perusöljyn tarttuvuus ovat tärkeitä tekijöitä laakereiden suurilla kierrosnopeuksilla. Voitelurasvojen

23 15 kierroslukutekijä on rasvojen rakenteesta riippuva ominaisuus. Rasvan kierroslukutekijän ylittyminen voitelukohteessa nopeuttaa rasvan vanhenemista voimakkaasti. Ohjearvot odotettavissa oleville kierroslukutekijöille muutamille rasvakoostumuksille on taulukossa 4. Taulukko 4. Voitelurasvan ja perusöljyn viskositeetin vaikutus rasvan kierroslukutekijään. Arvot ovat ohjeellisia. (Klüber tuote-esite 08.02) Rasvatyyppi Perusöljyn viskositeetti Rasvan kierroslukutekijä 40 C lämpötilassa Mineraali/litium/MoS Mineraali/litiumkompleksi Mineraali/litiumkompleksi Esteri/polyurea Esteri/kalsiumkompleksi Esteri/polyurea Kierroslukutekijään vaikuttavat perusöljy, perusöljyn viskositeetti ja saennin. Rasvan kiinteyden ja kierroslukutekijän välillä ei ole välitöntä riippuvuussuhdetta. Saman kiinteysluokan rasva voi sopia laajalle pyörimisnopeusalueelle. Rasvan kierroslukutekijä riippuu myös käyttöosien tyypistä ja koosta sekä paikallisista olosuhteista mm. lämpötila alentaa sitä. (Klüber 08.02) 2.3. Rasvan ominaisuuksien ja toiminnallisuuden testaaminen Rasvan ominaisuuksien luokittelun tavoite on koota yhtenäinen ilmaisu voiteluaineiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin. Luokitukset takaavat minimisuorituskyvyn ja normaaliolosuhteissa olemassa olevat luokitukset kattavat voitelutarpeet. Kaavamainen luokittelu ei tarkoita, että saman luokan tuotteet olisivat identtisiä tai sekoitettavissa. Yksittäiset testiarvot irrallaan kokonaisuudesta voivat luoda vääriä odotuksia. Esimerkiksi EP lisäaineistuksen vaikutusta eri aineilla on tutkittu neljänkuulankokeen avulla. Testissä myös maidolla ja oluella on saatu hyviä yksittäisiä tuloksia. (Kunnossapitoyhdistys 2003) Yksittäisen voiteluaineen ominaisuudet ja suorituskyky koostuu sen komponenteista ja niiden keskinäisestä vaikutuksista. Laadunvarmistuksessa ja toiminnallisessa testauksessa joudutaan käyttämään useita toisiaan täydentäviä testausmenetelmiä. Voitelurasvan voitelukykyä voidaan määrittää mm. erilaisilla ASTM- ja DIN - standardien mukaisilla kokeilla. Joitakin rasvan ominaisuuksien määrittämiseksi tehtäviä testejä on esitelty taulukossa 5.

24 16 Taulukko 5. Voitelurasvojen ominaisuuksia ja joitakin niitä testaavia menetelmiä. Testattava ominaisuus Leikkauskestävyys, Mekaaninen kestävyys Paineenkesto/Kulumisenesto Korroosionestokyky Veden kestokyky Öljyn erottuminen Tippumispiste Pumpattavuus Testi Vatkattu tunkeuma: Rasvanäytettä vatkataan astiassa kaksoisiskua. Testin jälkeen mitataan rasvan kovuus. Jähmeydessä syntyneet muutokset ilmaistaan 60 ja iskun jälkeen 1/10- osa millimetreinä. rolling-test kaksoislieriökoelaite: Sylinterin sisälle laitetaan tietty määrä rasvaan ja rullalaakerin rulla jonka jälkeen sylinteriä pyöritetään 2 tuntia huoneen lämpötilassa. Tulos ilmoitetaan kovuusluokkana. SKF V2F -testi Neljän kuulan rasitustesti: Kolme kuulaa asetetaan rasvakuppiin ja neljättä kuulaa pyöritetään niitä vastaan. Kuormitusta nostetaan asteittain kunnes pyörivä kuula hitsaantuu kiinni kolmeen paikallaan olevaan kuulaan. FAG FE 8 -testi Emcor-testi: Testin aikana laakerissa on voitelurasvan ja tislatun veden sekoitus. Testi voidaan tehdä myös vaikeutetusti käyttämällä suolavettä tai siten että vesi virtaa koko testin ajan laakeroinnin läpi. Testin lopussa arvioidaan korroosio luvuilla 0 (ei korroosiota) ja 5 (hyvin vakava korroosio). Lasilevy päällystetään tutkittavalla rasvalla ja upotetaan tietyn lämpöiseen vesikylpyyn kolmeksi tunniksi. Rasvan muuttuminen ilmaistaan luvuilla, jotka ovat 0 (ei muutosta) ja 3 (huomattavia muutoksia) välillä. Koelämpötila ilmoitetaan myös. Määrittelee öljyn erkaantumisen painoprosenttina. Astia täytetään tietyllä määrällä rasvaa, joka punnitaan ennen koetta, ja sen päälle asetetaan 100 gramman paino. Sitten se laitetaan uuniin 40 C:een viikon ajaksi. Viikon kuluttua punnitaan, kuinka paljon öljyä on rasvasta sihdin läpi vuotanut ja se ilmoitetaan %:na massan pudotuksesta. Tippumispiste määritellään lämpötilaksi, jossa rasvanäyte alkaa valua tietyn kokoisen aukon läpi. Tippumispiste ei ole sama, kuin suurin sallittu rasvan käyttölämpötila laakeroinnissa. Safematicin testi suoritetaan lämpötilavälillä -30 o C +20 o C kahdella vakioputkikoolla, 5, 15 ja 30 minuutin pumppausajoilla. Rasvan pumpattavuus arvioidaan sekä putkistossa saavutettavalla maksimipaineella että pumppauksen jälkeen putkistoon jäävällä korkeimmalla sallitulla jäännöspaineella. Pumpattavuus ilmaistaan kullekin pumppausajalle annettavalla pumpattavuusluokkana, A F. Perusöljyn viskositeetin alenemisen ja saentimen pehmenemisen yhteisvaikutus ilmenee tippumiskokeesta. Tippumispisteen yläpuolella rasva menettää tärkeät ominaisuutensa kun sen rakenne hajoaa ja se muuttuu juoksevaksi. Voitelurasvoista erottuu öljyä pitkien säilytysaikojen kuluessa riippuen lämpötilasta. Öljyn erottuminen riippuu myös rasvan saentimesta sekä käytetystä perusöljystä. Öljyn erottumistestin periaate on kuvassa 6. Öljyn erottumisprosentista erilaisissa rasvoissa on esimerkkejä taulukossa 6.

25 17 Kuva 6. Öljyn erottumistesti DIN (Miettinen 2000) Taulukko 6. Erään testin tulokset öljyn erottumisesta erilaisissa rasvoissa. (Miettinen 2000) Rasvan saennin ja perusöljy Saenninpitoisuus (%) Öljyn erottuminen (% / 168 h / 40 ºC) Perusöljyn viskositeetti mm 2 / s / 40 ºC NLGI luku / Tunkeuma (mm/ 10 /25 ºC) Litiumsaippua+mineraaliöljy 8 4, / 265 Litiumsaippua+mineraaliöljy 5 14, / 292 Litiumsaippua+mineraaliöljy 2,5 41, / 378 Litiumsaippua+mineraaliöljy 5 31, / 354 Litiumkompleksisaippua+PAO 14 3, ,5 / 293 Litiumkompleksisaippua+PAO 15 2, / 235 Keskusvoitelujärjestelmässä rasvan vaatimukset kasvavat. Rasvan täytyy olla pumpattavaa ja palautua pumppauksen aiheuttaman paineen nousun jälkeen. Keskusvoitelussa rasvan pumpattavuus on tärkeä valintaperuste. Pumppaustapahtuman osatekijät ovat voiteluaineen määrä, lämpötila, paine, putken pituus ja halkaisija. Safematicin tekemä pumpattavuustesti suoritetaan testilaitteistolla joka mukailee keskusvoitelujärjestelmän toimintaa luonnollisissa olosuhteissa. Voitelurasvan pumpattavuus ilmaistaan kullekin pumppausajalle (5/ 15/ 30 minuuttia) annettavalla pumpattavuusluokkana, joista A on paras ja F huonoin. Testin putkistopituus on 72 metriä, josta Ø22 x 2 mm putkea 60 metriä ja Ø12 x 1 mm putkea 12 metriä. Pumpattavuusluokat on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Safematicin pumpattavuustestin läpäisyluokat. Lämpötila o C missä kriteerit täyttyvät Pumpattavuusluokka A B C D E F Testissä pumppauspaine on 200 bar ja pumppauksessa saavutettavan paineen minimi on 130 bar. Paineenlaskussa 120 minuuttia purkautumisajalla putkiston jäännöspaineen

26 18 maksimi on 50 bar. Tarkasteltavalla putkistopituudella täytyy testattavan rasvan täyttää molemmat kriteerit. Vierintälaakerirasvat on vakioitu DIN mukaan. Niiden tulee esim. ylimmällä käyttölämpötilarajalla saavuttaa FAG:n vierintälaakerirasvan testauslaitteessa FE9 (DIN 51821) tietty käyntiaika H 50 (50 % laakereista vaurioitumatta). Rasvan kestoikää mitataan DIN testillä niin, että H 50 arvo on vähintään 100 tuntia +120 o C: ssa. Testin korkeampi marginaali H 10 tarkoittaa että 90 % laakereista kestää vaurioitumatta. Taulukossa 8 on esitetty muutama rasvoille laakereilla tehtävä toiminnallinen testi. FAG-FE9 vastaava testi on SKF ROF. Taulukko 8. Rasvoille tehtäviä toiminnallisia testejä. Testattava ominaisuus Rasvojen käyttöikä, käyntivastus ja kulumisenesto-ominaisuudet vierintälaakereilla Tyypillisiä testejä FAG- FE8 (DIN 51819) Kuormitus Matalat nopeudet Raskas kuormitus Testin pääparametrit Nopeus: 7, rpm Lämpötila: C Aksiaalikuorma: enintään N Rasvan voitelukyky ja toimivuus korkeissa lämpötiloissa Rasvojen käyttöikä, H 10 ja H 50 eliniät Rasvojen käyttöikä, H 10 ja H 50 eliniät SKF R2F FAG- FE9 (DIN 51821) SKF-ROF A. huoneen lämpötila B. 120 C Keskikuormitus Korkea lämpötila Korkeat nopeudet Keskikuormitus Matala kuormitus Korkea lämpötila A. Rasvaa voi käyttää suurissa rullalaakereissa normaalilämpötilassa, ei suurta tärinää B. Rasvaa voi käyttää suurissa rullalaakereissa korkeissa lämpötiloissa Aksiaalikuorma N, vikaantumisaika C, vikaantumisaika, ylin käyttölämpötila Nopeus: (30 000) min -1, vikaantumisaika Radiaalikuorma 800 N saakka, vikaantumisaika Radiaalikuorma N, aksiaalinen kuorma 100 N C vikaantumisaika, ylin käyttölämpötila Sekakitka-alueella toimivat voiteluaineet arvioidaan niiden kitka- ja kulumiskestokyvyn perusteella, kun kuormitus tai lämpötila on korkea. Voitelukalvo muodostuu vierintäkosketuksessa lisäaineiden edellyttämässä lämpötilassa, kun korkean paineen alaisena lisäaineet reagoivat metallisen ulkopinnan kanssa. Näiden voiteluaineiden testaukseen käytetään FAG:n FE8-testauslaitetta ja SKF:n R2F-menetelmää.

27 Käytetyn rasvan analysointi 19 Voitelurasvan kemiallisen koostumuksen analysointiin sekä rasvaan sekoittuneiden epäpuhtaushiukkasten määrittämiseksi on olemassa joukko standardoituja menetelmiä. Voitelurasvan kuntomääritys voi sisältää epäpuhtausanalyysien lisäksi mm. voitelurasvan jäykkyyden, hapettumisasteen, lisäainekoostumuksen ja öljypitoisuuden määritykset. Analyysien avulla on mahdollisuus määrittää voitelurasvan kunto ja saada tietoa myös voidellun kohteen kunnosta. (Kunnossapitoyhdistys 2003) Suorissa menetelmissä rasvan hiukkassisältö määritetään näytteestä tilassa missä se on ollut näytettä otettaessa. Näyte ei muutu analyysissä ja sille voidaan tehdä muita analyysejä. Suorat analyysit ovat tarkkuudeltaan heikompia kuin liuotinmenetelmät. Rasva-analyysien suoria menetelmiä on koottu taulukkoon 9. Taulukko 9. Suoria menetelmiä rasvassa olevien kiinteiden hiukkasten määrittämiseksi. Menetelmä Periaate Hyviä (+) ja huonoja (-) puolia Mikroskopia Näyte puristetaan kahden + konkreettinen lasilevyn väliin + yksinkertainen Naarmuttamiskoe Näyte laitetaan kahden + konkreettinen akryylilevyn väliin, joita + yksinkertainen kierretään toisiinsa nähden Röntgenfluoresenssi + tarkin suorista menetelmistä + voidaan arvioida voiteluaineessa tapahtuneita muutoksia - monimutkainen laitteisto - hiukkasten sisältämät alkuainepitoisuudet eivät erotu liuenneista alkuainepitoisuuksista Sähkömagneettinen menetelmä Metallihiukkasten tunnistaminen + nopea induktiivisen anturin synnyttämässä magneettikentässä Suodatuskoe Voitelurasva puristetaan teräsverkon läpi Voitelurasvojen laadunvalvonnan apuväline Liuotinmenetelmässä rasvanäyte liuotetaan ennen analyysiä. Rasvan rakenteesta johtuen on liuottimen valinta vaativaa. Tavanomaisia rasvoja varten käyttökelpoinen liuotinyhdistelmän löytyy kuitenkin helposti. Silikonirasvat ja polyurearasvat ovat heikosti liukenevia. Rasva-analyysien liuotinmenetelmiä on koottu taulukkoon 10. (Parikka et al. 2004) Taulukko 10. Liuotinmenetelmiä rasvassa olevien epäpuhtaus hiukkasten määrittämiseksi ja FTIR menetelmä. Menetelmä Mitä analysoi Hyviä (+) ja huonoja (-) puolia Hiukkaslaskenta Määrittää hiukkasmäärän ja - ei voi ottaa kantaa hiukkasten kokojakauman laatuun - laskentaa haittaa saentimen liukenemattomat jäänteet

28 20 Ferrografia Kuvaa näytteessä olevia Useita menetelmiä hiukkastyyppejä, näytteen puhtautta ja hiukkasten kokojakaumaa Mikrosuodatus Määritetään suodattimeen jääneiden hiukkasten paino Karl Fischer -titraus Veden sekoittumisen määrittäminen määrällisesti ICP-analyysi Kuluma- ja lisäainemetallipitoisuudet FTIR -analyysi Öljyn vanheneminen. Öljyn lisäaineiden analysoiminen. Hapettumisasteen määrittäminen. Suuren vesimäärän sekoittuminen. Pyritään vertaamaan käytettyä voitelurasvaa käyttämättömään näytteeseen - vaikeutena rasvarakenteen liuottaminen pienijakoiseksi - hiukkasten painoon sisältyy osa saenninta, joka aiheuttaa huomattavaa mittausepävarmuutta + sopii pienten vesipitoisuuksien analysointiin - ei sovi kaikille rasva- ja perusöljytyypeille - hiukkasten ja rasvan sisältämien alkuainepitoisuuksien erottaminen toisistaan hankalaa + tarvitaan pieni ainemäärä. Metallimäärityksillä voidaan todeta ja seurata sekä öljyyn käytön aikana kertyviä kulumismetalleja ja epäpuhtauksia että pesevien lisäaineiden ja kulumisenestoaineiden tyypillisiä metalleja. Laitteiden osien kulumista voidaan havaita ja seurata määrittämällä öljyn metallipitoisuuksia. Kulumismetalleja ovat rauta, kupari, kromi, alumiini, lyijy, vanadiini ja nikkeli. Öljyn lisäainekoostumusta voidaan selvittää määrittämällä metallipohjaisten lisäaineiden metalleja. Näitä ovat sinkki, fosfori, kalsium, magnesium ja barium. Muutokset näiden metallien pitoisuuksissa käytetyssä öljyssä antaa lisäksi informaatiota lisäaineiden toimivuudesta. Muutoksien tutkimiseen käytetään myös voiteluaineen ominaisuuksien testaamiseen käytettyjä menetelmiä. Voitelurasvan jäykkyyden muutos voidaan todeta aiemmin esitetyllä tunkeumakokeella. Perusöljyn ja saentimen välisen suhteen muuttuminen voidaan määrittää öljynerotuskokeella. (Parikka et al. 2004) 3. RASVAKESKUSVOITELU Keskusvoitelujärjestelmä korvaa laakereiden manuaalivoitelun. Manuaalivoitelussa rasva korvataan laakerissa määräajoin suurella määrällä uutta rasvaa, jotta rasvamäärä riittää voiteluun koko ajan. Voiteluvälin pidentyminen johtaa voitelurasvan puutteeseen. Kestovoitelussa voitelu on riittävä rasvan eliniän ajan. Manuaalivoitelua, kestovoitelua (ForLife-voitelu) ja jatkuvaa voitelua kuten keskusvoitelu vertaillaan kuvassa 7. (Kunnossapitoyhdistys 2003)

Vierintälaakerien rasvavoitelun perusteet

Vierintälaakerien rasvavoitelun perusteet 07.06.2004 Vierintälaakerien rasvavoitelun perusteet VTT TUOTTEET JA TUOTANTO 2 (31) Alkusanat Tämä raportti on laadittu Tekesin, teollisuusyritysten ja VTT:n rahoittamaan projektiin Teollisuuden käynnissäpidon

Lisätiedot

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä

Lisätiedot

VALVOLINE VOITELURASVAT PEOPLE WHO KNOW USE VALVOLINE

VALVOLINE VOITELURASVAT PEOPLE WHO KNOW USE VALVOLINE VALVOLINE VOITELURASVAT PEOPLE WHO KNOW USE VALVOLINE VALVOLINE I VOITELURASVAT YHDESSÄ, VAHVEMMIN Ensimmäinen tavaramerkki - ensimmäinen kehittäjä Tri John Ellis kehitti öljyteollisuuden ensimmäisen tavaramerkin

Lisätiedot

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan

Lisätiedot

Antti Pehkonen POLTTOAINEEN VASTAANOTON LAAKEROINNIN AUTOMAATTIRASVAUS

Antti Pehkonen POLTTOAINEEN VASTAANOTON LAAKEROINNIN AUTOMAATTIRASVAUS Antti Pehkonen POLTTOAINEEN VASTAANOTON LAAKEROINNIN AUTOMAATTIRASVAUS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2008 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

RASVAT JA VOITELUAINEET

RASVAT JA VOITELUAINEET PRO Lithiumkomplex PRO Lithium PRO Lithium 180 Lithiumkomplex pohjainen ep lisäaineistettu, hyvin kiinnitarttuva ja pitkävaikutteinen punainen korkeapainerasva. Käyttökohteita: rasva soveltuu raskaasti

Lisätiedot

TEOLLISUUSPINNOITTEET

TEOLLISUUSPINNOITTEET TEOLLISUUSPINNOITTEET VRS-POLYDRIVE 95 65 ShA 10 25 mm, Tummansininen 90 kaikki kuivat vetotelapositiot VRS-POLYDRIVE on kulutusta erittäin hyvin kestävä polyuretaanipinnoite kaikkiin kuiviin vetotelapositioihin.

Lisätiedot

Öljyntehostaja - 39 C

Öljyntehostaja - 39 C Tekniset tiedot Öljyntehostaja Ominaispaino 16 C 13.1 API Leimahduspiste 126 C Syttymislämpötila > 200 C Viskositeetti 40 C 53.4 SUS Viskositeetti 100 C 34.9 SUS (8.40) cst (2.60) cst Viskositeetti indeksi

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Voitelulaitteet ja -järjestelmät

Voitelulaitteet ja -järjestelmät Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Konetekniikan tutkinto-ohjelma Voitelulaitteet ja -järjestelmät Kandidaatintyö 25.04.2008 Kaur Jaakma 2 Tekijä: Kaur Jaakma Työn

Lisätiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C Tekniset tuotetiedot Sisällysluettelo Ominaisuudet 2 FAG-urakuulalaakerin (Generation C) edut 2 Tiivistys ja voitelu 2 Käyttölämpötila 3 Pitimet 3 Jälkimerkinnät

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi. Analysis of Wind Generator Bearings

Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi. Analysis of Wind Generator Bearings Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi Analysis of Wind Generator Bearings Lappeenrannassa 7.5.2010 Niko Tuominen

Lisätiedot

Voiteluaineet. Voitelurasvat/-öljyt. Huipputuotteet tuotantoon, huoltoon ja kunnossapitoon. VP-SERVICE OY

Voiteluaineet. Voitelurasvat/-öljyt. Huipputuotteet tuotantoon, huoltoon ja kunnossapitoon. VP-SERVICE OY /-öljyt Voiteluaineet VPX 180 Lithium kompleksi-saippua seosteinen korkeapainerasva on pitkävaikutteinen, hyvin kiinnitarttuva voitelurasva, jossa on hapettumis- ja korroosiosuojan antavat lisäaineet.

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi

Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi 18.4.2006 Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Parikka ja Jari Halme Julkinen

Lisätiedot

Vierintälaakereiden voitelu. Vierintälaakerit

Vierintälaakereiden voitelu. Vierintälaakerit Vierintälaakereiden voitelu Vierintälaakerit FAG Sales Europe - Finland Julkaisu no. WL 81 115/4 FIb Vierintälaakereiden voitelu Julkaisu no WL 81 115/4 FI FAG Sales Europe - Finland Kutojantie 11 02630

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

VOITELUAINEET VOITELURASVAT

VOITELUAINEET VOITELURASVAT VOITELUAINEET VOITELURASVAT yhteensopiva käytettävän tiivistemateriaalin kanssa, eikä muuta koostumustaan käytössä. Shell Gadussarjan voitelurasvat täyttävät nykyaikaisten käyttökohteiden visk. 4 C visk.

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot

vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot PUR Tekniset tiedot PUR - Polyuretaani - kuuluu materiaaliperheeseen, jossa kaikki sisältävät ureaattiryhmän (uretaani). Bayer aloitti polyuretaanin tuotannon

Lisätiedot

SÄILYTYSKANSI VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA PITKÄ NOKKA JA ROISKEITA KÄYTÖSSÄ YLEISKANSI

SÄILYTYSKANSI VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA PITKÄ NOKKA JA ROISKEITA KÄYTÖSSÄ YLEISKANSI NESTEIDEN KÄSITTELY TURVASÄILIÖT & ÖLJYKANNUT OIL SAFE SÄILYTYSKANSI VOITELUKANNUT VÄHENTÄVÄT ÖLJYJEN EPÄPUHTAUKSIA PITKÄ NOKKA JA ROISKEITA KÄYTÖSSÄ Oil Safe-järjestelmässä on monia etuja öljyn saastumisen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet

KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet Schaeffler Group KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet Johdanto Mitkä asiat ovat keskeisiä opetuksessa? Etäopiskelu sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

SKF Multilube pumppauskeskus. teollisuuden keskusvoitelujärjestelmiin

SKF Multilube pumppauskeskus. teollisuuden keskusvoitelujärjestelmiin SKF Multilube pumppauskeskus teollisuuden keskusvoitelujärjestelmiin SKF Multilube pumppauskeskus SKF keskusvoitelujärjestelmät ovat luotettava ratkaisu yksittäisten koneiden ja laitteiden voiteluun. Vaivaton

Lisätiedot

Vierintälaakerin rasvavoitelutilanteen testaus koelaitteessa, osa 4 Kokeet 14.11.2005 13.12.2005.

Vierintälaakerin rasvavoitelutilanteen testaus koelaitteessa, osa 4 Kokeet 14.11.2005 13.12.2005. TUTKIMUSRAPORTTI NRO VTT R 05659 06 22.6.2006 Vierintälaakerin rasvavoitelutilanteen testaus koelaitteessa, osa 4 Kokeet 14.11.2005 13.12.2005. Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Parikka, Hannu Sainio

Lisätiedot

PURISTIN www.vaahtogroup.fi

PURISTIN www.vaahtogroup.fi PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta

Lisätiedot

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun P3-ansep ALU Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun KUVAUS soveltuu erityisesti alumiinipinnoille erinomaiset pesevät ominaisuudet

Lisätiedot

KUIVATUSOSA www.vaahtogroup.fi

KUIVATUSOSA www.vaahtogroup.fi KUIVATUSOSA VRS-GUIDE Paksuus: 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa Maksimi lämmönkesto: 85 Metalli- tai hiilikuitukomposiittiterä paperin- ja kuivatushuovanjohtotelat VRS-GUIDE on taloudellinen pinnoitevaihtoehto

Lisätiedot

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE LAITTEEN KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA VASTAAVALLE MIRACO OY 37800 TOIJALA puh. 03-5423205 fax. 03-5424243 YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkistaa kuljetuksen aikana syntyneiden

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

Lukitteet, tiivisteet ja liimat

Lukitteet, tiivisteet ja liimat Lukitteet, tiivisteet ja liimat Kierrelukitteet ja tiivisteet Lukitteiden tehtävä on estää liitosta löystymästä. Samalla kovettunut aine pitää kosteuden ja esimerkiksi syövyttävät aineet poissa rakenteista.

Lisätiedot

SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS

SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS ZINGA-GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS - Suojauksen kesto vastaa kuumasinkityksen kestoa. - Kuivakalvosta 96 % puhdasta

Lisätiedot

Ammattilaisen valinta on Shell Helix Ultra *

Ammattilaisen valinta on Shell Helix Ultra * Ammattilaisen valinta on Shell Helix Ultra * Shell Lubricants Macro Distributor Jungent Finland Oy Nuijamiestentie 5 B00400 Helsinki, Suomi Puh. +358 40 5668850 myynti@jungent.fi shell.jungent.fi www.shell.com/pureplus

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Araldite 2022 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Helppo hioa Liimaa monia kestomuoveja Kestää hyvin öljyä ja bensiiniä Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

Hydraulics. RMF-järjestelmät. Öljyjen mikrosuodatus ja kosteuden poisto. Esite 06.02

Hydraulics. RMF-järjestelmät. Öljyjen mikrosuodatus ja kosteuden poisto. Esite 06.02 Esite 06.02 Hydraulics RMF-järjestelmät Öljyjen mikrosuodatus ja kosteuden poisto Tehokkaat sivuvirtasuodattimet on tarkoitettu hydrauli- ja voiteluöljyjen suodattamiseen. Masino-Hydrokeyn sivuvirtasuodattimilla

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi Harjoitus 11 Betonin lujuudenkehityksen arviointi Betonin lujuudenkehityksen arvioiminen Normaali- ja talviolosuhteet T = +5 +40 C lujuudenkehityksen nopeus muuttuu voimakkaasti, mutta loppulujuus sama

Lisätiedot

Suojakumisarjat / korjaamotyökalut

Suojakumisarjat / korjaamotyökalut 08 Suojakumisarjat / korjaamotyökalut LÖBRO suojakumit LÖBRO suojakumit Alkuperäisen laitevalmistajan toimittajalta Vetoakselin suojakumit ovat erittäin tärkeitä vakionopeusnivelten tehokkaalle ja luotettavalle

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi.

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. vsm.skf.com SKF Group 2006 PUB80/P7 6394 FI 06 SKF:n vetonivelsarjat UUTTA

Lisätiedot

Arcanol Vierintälaakereiden testaama rasva Voitelun salaisuus on sen laadussa

Arcanol Vierintälaakereiden testaama rasva Voitelun salaisuus on sen laadussa Arcanl Vierintälaakereiden testaama rasva Vitelun salaisuus n sen laadussa A Member f the Schaeffler Grup ARCANOL RASVAT TESTATTUA SUORITUSKYKYÄ JA VALVOTTUA LAATUA Vierintälaakerierikisrasva kuulstaa

Lisätiedot

MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS

MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS Johdanto Puukaasulla käytettäessä moottori on alttiina lähinnä lämpörasituksille. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, millaisia eroja moottoriöljyjen lämmönkestävyydessä

Lisätiedot

JOUSTAVA ERISTYSJÄRJESTELMÄ LUOTETTAVAAN KONDENSAATION HALLINTAAN, LUOTETTAVASTI 40 VUODEN AJAN

JOUSTAVA ERISTYSJÄRJESTELMÄ LUOTETTAVAAN KONDENSAATION HALLINTAAN, LUOTETTAVASTI 40 VUODEN AJAN JOUSTAVA ERISTYSJÄRJESTELMÄ LUOTETTAVAAN KONDENSAATION HALLINTAAN, LUOTETTAVASTI 40 VUODEN AJAN Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Sisäänrakennettu vesihöyrysuoja vähentää syöpymisriskiä eristeen (CUI) alla

Lisätiedot

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua Parasta tankata talvilaatua ajoissa Parasta huollattaa auto ennen

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

SKF:n ratkaisut elintarviketeollisuudelle

SKF:n ratkaisut elintarviketeollisuudelle SKF:n ratkaisut elintarviketeollisuudelle Elintarviketeollisuus asettaa SKF:lle monia haasteita korroosio, hilseily, ruoste, kostea ympäristö, korkeapainepesu, äärimmäiset lämpötilaerot jne. Teemme jatkuvasti

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Tekninen tietolehti Sto Tiivistysnauha Lento Plus

Tekninen tietolehti Sto Tiivistysnauha Lento Plus Itsestään laajentuva, impregnoitu tiivistenauha Ominaisuudet Käyttö Ominaisuudet Muoto Erikoisominaisuuksia/ huomautuksia rakennusosiin rajautuvien liitoskohtien tiivistämiseen julkisivujen eristerappausjärjestelmissä

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

SiMP Seal 55. 1-Komponenttinen SiMP polymeeriteknologiaan perustuva liima- ja tiivistysmassa. Tuotekuvaus. Käyttöalueet. Edut

SiMP Seal 55. 1-Komponenttinen SiMP polymeeriteknologiaan perustuva liima- ja tiivistysmassa. Tuotekuvaus. Käyttöalueet. Edut SiMP Seal 55 1-Komponenttinen SiMP polymeeriteknologiaan perustuva liima- ja tiivistysmassa 1 Tuotekuvaus SiMP Seal 55 on 1-komponenttinen, korkealuokkainen, pysyvästi elastinen, kosteuskuivuva SiMP polymeeriteknologiaan

Lisätiedot

Servo-case, tilanne 15.4.2005. jari.halme@vtt.fi

Servo-case, tilanne 15.4.2005. jari.halme@vtt.fi Servo-case, tilanne 15.4.2005 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat

Lisätiedot

Bekamax keskusvoitelujärjestelmä Käyttöohje

Bekamax keskusvoitelujärjestelmä Käyttöohje Bekamax keskusvoitelujärjestelmä Käyttöohje Sisällysluettelo 1. Pikaohje... 3 Pumppu... 3 Muuta huomioitavaa... 3 Käytettävä voiteluaine... 3 2. Yleistä Bekamax keskusvoitelusta... 4 Progressiivinen järjestelmä...

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Turvallisuus vaatii laatua NESTEIDEN SUODATTAMINEN

Turvallisuus vaatii laatua NESTEIDEN SUODATTAMINEN Paperi- ja sellu Paperi tuotantoon, Kaivos t turbiineille Paperi- ja sellu Paperi tuotantoon, Kaivos t turbiineille BOLLFILTER SUODATINVALIKOIMA BOLLFILTER suodattimet asennetaan erilaisiin käyttökohteisiin

Lisätiedot

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän

Lisätiedot

TYPPIKAASUJOUSET TUOTERYHMÄ 8300

TYPPIKAASUJOUSET TUOTERYHMÄ 8300 TYPPIKAASUJOUSET TUOTERYHMÄ 8300 TUOTEVALIKOIMA - Rungon halkaisija: 32-195 mm. - Alkuvoima: 150-12 000 dan. - Standardityöiskun pituus: 5-200 mm. - Erikoiskaasujouset tilauksesta. - Sarjat SC - ISO 11901-1

Lisätiedot

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Uuden sukupolven HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus! Schaefflerin uuden sukupolven induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

SKF Maxilube pumppauskeskus. SKF DuoFlex kaksilinjainen keskusvoitelujärjestelmä

SKF Maxilube pumppauskeskus. SKF DuoFlex kaksilinjainen keskusvoitelujärjestelmä SKF Maxilube pumppauskeskus SKF DuoFlex kaksilinjainen keskusvoitelujärjestelmä SKF- keskusvoitelujärjestelmät parantavat käytettävyyttä Oikea voitelu ehkäisee vaurioiden syntymistä ja riittämättömän voitelun

Lisätiedot

grundfos S-tube kanavajuoksupyörä EI KOMPROMISSEJA HUIPPULUOKAN HYÖTYSUHDE TINKIMÄTTÄ LÄPÄISYKYVYSTÄ

grundfos S-tube kanavajuoksupyörä EI KOMPROMISSEJA HUIPPULUOKAN HYÖTYSUHDE TINKIMÄTTÄ LÄPÄISYKYVYSTÄ grundfos S-tube kanavajuoksupyörä EI KOMPROMISSEJA HUIPPULUOKAN HYÖTYSUHDE TINKIMÄTTÄ LÄPÄISYKYVYSTÄ GRUNDFOS S-tube -KANAVAJUOKSUPYÖRÄ GRUNDFOS S-tube -KANAVAJUOKSUPYÖRÄ S-TUBE-JUOKSUPYÖRÄ - EI KOMPROMISSEJA

Lisätiedot

LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET

LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LINING COMPONENTS OY LININGCOMPONENTS.FI AINUTLAATUINEN TÄRINÄNVAIMENNUS LV-sarja soveltuu monenlaisten koneiden ja laitteiden tärinänvaimennukseen. Erilaiset kiinnitys- ja

Lisätiedot

MOOTTORI-, VAIHTEISTO- JA VETO- PYÖRÄSTÖ-ÖLJYJEN TUTKIMINEN

MOOTTORI-, VAIHTEISTO- JA VETO- PYÖRÄSTÖ-ÖLJYJEN TUTKIMINEN Opinnäytetyö (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Autotekniikka 2010 Denise Rosas MOOTTORI-, VAIHTEISTO- JA VETO- PYÖRÄSTÖ-ÖLJYJEN TUTKIMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Auto- ja

Lisätiedot

PENOSIL GOLDGUN ja GOLDGUN WINTER

PENOSIL GOLDGUN ja GOLDGUN WINTER PENOSIL GOLDGUN ja GOLDGUN WINTER Korkea- ja tasalaatuinen pistoolivaahto, joka sopii myös erittäin vaativalle käyttäjälle sekä erittäin ankariin olosuhteisiin. Hyvin tasainen ja tiheärakenteinen vahva

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja

Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja Teknistä tuotetietoa Ominaisuudet Ominaisuudet FAG JK0S integroidut kartiorullalaakerit ovat asennusvalmiita, helposti ja nopeasti asennettavia yksiköitä. JK0S

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE 1 Keskipakoispuhallin C-sarja Näiden ohjeiden tulee aina olla puhallinta käyttävän henkilöstön saatavilla. Ennen asennusta ja kytkemistä tulee seuraavat ohjeet

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

Monipuoliseen puuliimaukseen

Monipuoliseen puuliimaukseen Monipuoliseen puuliimaukseen A14 BISON PU-TimberMax Express Polyuretaani Puuliima D4 5min 310ml Erittäin npea ja vahva polyuretaanipuuliima sisä- ja ulkokäyttöön. Hyytelömäinen, läpinäkyvä, (meri)veden

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 GR DK Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 40 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 Suomi Ruohon- ja lehtienkeräimien

Lisätiedot

MONIPUOLINEN JOUSTAVA ERISTE, JOKA POHJAUTUU ARMAFLEX TEKNOLOGIAAN

MONIPUOLINEN JOUSTAVA ERISTE, JOKA POHJAUTUU ARMAFLEX TEKNOLOGIAAN MONIPUOLINEN JOUSTAVA ERISTE, JOKA POHJAUTUU ARMAFLEX TEKNOLOGIAAN Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Luotettava kondensaation hallinta umpisoluisen Armaflex-teknologian pohjalta Tehokas lämpöhäviöiden esto

Lisätiedot

VOITELUAINEET TYÖSTÖNESTEET

VOITELUAINEET TYÖSTÖNESTEET Korroosiosuoja Ruostesuojan teho riippuu useimmiten suojan paksuudesta ja kestosta. Houghton Ensisvalikoimamme antaa luotettavan suojan mille tahansa käyttökohteelle. indeksi,9 885 24 2,9 84 65 4 86 38,5

Lisätiedot

Arcanol-vierintälaakerirasvat

Arcanol-vierintälaakerirasvat Arcanl-vierintälaakerirasvat Vitelun salaisuus n sen laadussa Tekniset tutetiedt Olemme harmnisineet INA- ja FAG-tutemerkkien tilausmerkintäjärjestelmän. Tässä esitteessä käytetään uusia merkintöjä, jtka

Lisätiedot

Fisher DMA-, DMA/AF-, DMA-AF-HTC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimet

Fisher DMA-, DMA/AF-, DMA-AF-HTC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimet D144X0FI Heinäkuu 14 Fisher DMA-, DMA/AF-, DMA-AF-HTC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimet Fisher DMA-, DMA-AF-, DMA-AF-TC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimiä voidaan käyttää monissa kohteissa tulistetun höyryn

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT Mekaanisesti toimiva kalvo Sähkömagneettiset LMI ROYTRONIC -sarjan pumput Maksimaalinen muunneltavuus: Uusi annostuspään rakenne - FastPrime & AutoPrime; nopea ja helppo pumpun käyttöönotto Tarkempi kemikaalien

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön

People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön KULJETUSAJONEUVOON KIINNITETTÄVÄT VANKKATEKOISET HYDRAULISET LUOTETTAVAT CHICAGO PNEUMATIC -ISKUVASARAT ON RAKENNETTU KESTÄMÄÄN.

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE Araldite 2033 Musta kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Itsestäänsammuva UL 94 V-0 Hyvät täyttöominaisuudet Keskipitkä avoin aika Korkea lujuus

Lisätiedot

Lakan irtoamista painomateriaalista voidan vähentää painamalla alle arkkioffsetpainoväriä

Lakan irtoamista painomateriaalista voidan vähentää painamalla alle arkkioffsetpainoväriä Kulta- ja hopealakat Tuoteiden kuvaus kulta- ja hopealakat ovat täysin uusia patentoituja tuotteita. Näillä vesiohenteisilla kulta- ja hopeaväreillä saavutetaan in-line lakkaamisessa erinomainen kirkkaus

Lisätiedot

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää Tuotetietoesite Painos 24/04/2008 Tunnus no: 02 07 03 02 003 0 000002 Sikadur-Combiflex CF liima Construction Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima

Lisätiedot

Korjaamopuristimet. Alapalkki MITAT. H (Sylinteri palautettuna) mm. J mm

Korjaamopuristimet. Alapalkki MITAT. H (Sylinteri palautettuna) mm. J mm -runko 25 tonnia Voidaan asentaa työpöydälle tai lisävarusteena saatavalle jalustalle. Työpöytä asennusta varten tarvitaan 1.4 m 2 vapaata tilaa, jalustan kanssa tarvitaan 4 m 2 lattiatilaa. voin -runko

Lisätiedot