Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laadinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laadinta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laadinta Ensimmäinen väliraportti Net Effect Oy Sampo Ruoppila Maarit Vuorela alihankkijanaan Olli-Pekka Hatanpää 0

2 SISÄLLYSLUETTELO Asuntopoliittinen ohjelma osana seutusuunnittelua... 2 Ohjelman lähtökohdat... 2 Ohjelmatyön vaiheet... 2 Asuminen ja asunnot Tampereen kaupunkiseudulla... 3 Kasvavan kaupunkiseudun ohjelma... 7 Asuntopoliittisiin linjauksiin heijastuvia yhteiskunnallisia kehitystarpeita... 8 Väestö ikääntyy, kansainvälistyy ja jakautuu kotitalouksiin eri tavalla kuin aiemmin... 8 Yhdyskuntarakenteen kehitykselle määrittyvät vahvemmat ekologiset reunaehdot Elämäntavat yksilöllistyvät ja asumistoiveet monipuolistuvat Asumisen kehittäminen kaupunkiseudulla: kuntakehityskuvat Asumisen vahvuuksia Tunnistettuja ongelmia Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Erityisryhmät ja tuettu asuminen Tampereen kaupunkiseudun suurimmat asuntopoliittiset haasteet Asuntopoliittisen ohjelman luonnostellut tavoitteet Asunto- ja tonttituotannon kehitysnäkymät: määrälliset tarpeet Liitteet

3 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA OSANA SEUTUSUUNNITTELUA Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laatiminen käynnistyi Net Effect Oy:n toteuttamana helmikuun 2008 alusta, ja saatetaan päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työssä laaditaan kaupunkiseudulle kuntien yhteinen asuntopoliittinen ohjelma, joka ohjaa seutukunnan asuntojen rakentamista ja asumisen kehittämistä. Asuntopoliittisen ohjelman laadinta on osa laajaa kaupunkiseudulla käynnissä olevaa suunnittelu- ja selvitystöiden kokonaisuutta. Asuntopoliittinen ohjelma tukee etenkin kaupunkiseudun rakennemallia, jossa pyritään tekemään alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin linjaratkaisuja. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Asuntopoliittisen ohjelman laatimisen tavoitteena on tunnistaa ja määritellä keskeiset asuntopolitiikan haasteet ja ongelmat Tampereen kaupunkiseudulla, määritellä tavoitteet kaupunkiseudulla ja kunnittain, sekä esittää tavoitteiden mukaiset ratkaisut ja toimenpiteet. Ohjelma on tahdonilmaus kuntien väliselle yhteistyölle. Suunnitelma hyväksytään kuntien yhteisessä toimielimessä, seutuhallituksessa, mutta sitovuus syntyy vasta kuntien oman päätöksenteon kautta. Asuntopoliittisen ohjelman ja rakennemallityön yleinen, lähtökohtainen tavoite on suunnata asumisen kehittämistä niin, että seudulle syntyy entistä runsaammin houkuttelevia asuin- ja elinympäristöjä, mikä tukee seudun kilpailukykyä. Tärkeitä tavoitteita ovat myös asukkaiden arjen sujuvoittaminen, asumisen kehittämiseen liittyvien sosiaalisten velvoitteiden jakautuminen tasaisemmin kuntien välillä, sekä sellaisen yhdyskuntarakenteen tukeminen, joka mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen, on kuntataloudellisesti järkevää ja tukee pyrkimystä vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Ohjelmatyön toteutuksesta vastaavassa kaupunkiseudun asuntopoliittisessa työryhmässä ohjelman alustavat tavoitteet on asetettu seuraavasti: Asuntojen määrällinen, laadullinen ja ajallinen kysyntä ja tarjonta kohtaavat Asuntotuotannossa huomioidaan eri hallintamuotojen ja talotyyppien tarve Tarjolla on houkuttelevia ja monipuolisia asumisen tontteja, jotka vastaavat kysyntään Asumisen kustannusten nousua sekä asuntojen ja tonttien hintojen nousua hillitään Vastataan elinkeinopoliittisiin kysymyksiin huomioiden seudulla jo työssäkäyvät ja seudulle työn vuoksi muuttavat henkilöt ja heidän asumisensa sekä seudulle muuttavat yritykset. Huomioidaan erityisesti työperäinen maahanmuutto. Seudulla tasapainoisesti vastataan asuntopolitiikan sosiaalisiin kysymyksiin kuten: asunnottomuuden lukumäärä ja keinot sen vähentämiseen, erityisryhmien asumisen kehittäminen, ikäihmisten määrän kasvu ja ikäihmisten asumistoiveisiin ja tarpeisiin vastaaminen, opiskelijoiden asuminen. OHJELMATYÖN VAIHEET Nyt raportoitavassa asuntopoliittisen ohjelmatyön ensimmäisessä vaiheessa on pohdittu analysoitu kaupunkiseudun kuntien vastauksia miten niissä ollaan kehittämissä asumista 2

4 (kuntakehityskuvat) ja pohdittu tavoitteen asettelua yleisempien yhteiskunnallisten kehitystarpeiden kannalta. Kaupunkiseudulla käynnissä olevien yhdyskuntasuunnitteluhankkeiden yleisiä, myös asuntopoliittiseen ohjelmaan vaikuttavia linjauksia on täsmennetty kaupunkiseudun tavoiteseminaarissa Kuntalähtöisen kehityskuva-aineiston ja muun materiaalin perusteella muodostetaan kokonaiskuva seudun asuntopolitiikan haasteista, mahdollisuuksista, yhteistyötarpeista ja yhteisesti ratkaistavista ongelmista. Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet on tarkennettu yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisemmat kysymykset, esimerkiksi tuetun asumisen yhteisvastuullisuutta koskien, vaativat tarkempaa selvittämistä. Raportissa ja sen liitteenä esitetään myös ensimmäinen laskelma kaupunkiseudun asunto- ja tonttitarpeista. Nämä laskelmat perustuvat tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2007) ja kuntien omiin väestösuunnitteisiin (28.3. saatu materiaali). Laskelmassa on joitain keskustelua vaativia keskeneräisyyksiä, esimerkiksi asuntokuntien keskikoon kehitystä koskevat olettamukset. Työ jatkuu seuraavassa vaiheessa kahdella rintamalla. Yhtäältä täsmennetään määrälliset ja muut tavoitteet, joiden puitteissa laaditaan rakennemallin konkreettiset kehittämisvaihtoehdot ja arvioidaan niiden vaikutuksia (huhti-marraskuu 2008). Tätä työtä tehdään tiivisti etenkin yhdyskuntasuunnittelun valintoja ja periaatteellisia ratkaisuvaihtoehtoja mallintavan rakennemallityön kanssa. Toisaalta pureudutaan rakennemallista hieman irrallisempaan asuntopoliittiseen sisältöön esimerkiksi hallintajakauman tavoitteiden ja keinojen, sekä erityisryhmien asumisen kehittämisen osalta. Varsinainen Tampereen kaupunkiseudun tavoitteellinen asuntopoliittinen ohjelma laaditaan tammi-syyskuussa 2009 vaihtoehdoista saatua palautetta hyödyntäen. Kehittämisohjelman toimenpiteet myös ohjelmoidaan ja aikataulutetaan koko seudun ja yksittäisten kuntien osalta (lokakuu-joulukuu 2009), tavoitteena seudullinen sopimus toteuttamisaikataulusta. Asuntopoliittisen ohjelman laatimista ohjaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän asuntopoliittinen työryhmä. ASUMINEN JA ASUNNOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä Orivesi. Alue on hiljalleen laajentunut kuntaliitoksin, ja laajenee edelleen, kun Kurun kunta liittyy Ylöjärven kaupunkiin ja sitä kautta kaupunkiseutuun vuoden 2009 alussa. Tampereen kaupunkiseudulla asui vuoden 2007 lopussa noin asukasta eli 6,4 % koko Suomen väestöstä. Kaupunkiseutu on Suomen toiseksi merkittävin seutu pääkaupunkiseudun jälkeen. Seutu on kasvanut pidemmällä aikavälillä tasaisesti siten, että sekä keskuskaupunki että ympäryskunnat ovat lisänneet väestöään. Viimeisellä kolmella vuosikymmenellä on kuitenkin tapahtunut sellaisia siirtymiä, että 1980-luvun ja 2000-luvun nousukausilla ovat kasvaneet etenkin ympäryskunnat, kun taas 1990-luvun lamakaudella kasvoi lähinnä keskuskaupunki Tampere. Muutos näkyy myös valmistuneiden asuntojen määrissä (kuvio 3). Kuluvalla vuosikymmenellä väestönkasvu seudulla on ollut erityisen nopeaa. 3

5 Kuvio 1: Kaupunkiseudun väestönkasvu kunnittain ja tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 asti Orivesi Ylöjärvi Vesilahti Pirkkala Nokia Lempäälä Kangasala Tampere Kuvio 2: Toteutunut väestönkasvu Tampereella ja ympäryskunnissa Seudun muut kunnat Tampere

6 Kuvio 3: Valmistuneet asunnot kaupunkiseudulla Kehyskunnat Tampere Kaupunkiseudulla oli vuoden 2006 lopussa yhteensä asuntoa, joista Tampereella. Keskuskaupunki Tampere on selvästi kerrostalovaltainen (71%), kehyskunnat tas ovat asuntokannaltaan selvästi pientalovaltaisia, kerrostalojen osuus on niissä 30 % (kuvio x). Hallintasuhteen osalta kaikissa kunnissa on selvästi eniten omistusasuntoja. Tampereella vuokra-asuntojen osuus on suurin, 40 % koko asuntokannasta, mutta useimmissa muissakin kunnissa vuokra-asuntojen osuus on merkittävä. Asumisoikeusasuntoja oli kaupunkiseudulla yhteensä 3 630, joista kolme neljästä sijaitsi Tampereella. Seudulla oli vuonna 2006 yhteensä xxx xxx asuntokuntaa, joista Tampereella. Keskuskaupungissa asuntokunnan keskikoko oli pienempi, 1,9 henkilöä, kun taas kehyskunnissa asuntokunnat ovat selvästi suurempia, niiden keskikoko oli 2,4 henkilöä. Tampereella yhden hengen asuntokuntia on miltei puolet (47 %). Kehyskunnissakin niiden osuus on jo miltei kolmannes (30 %). 5

7 Kuvio 4: Kaupunkiseudun asuntokanta talotyypin mukaan Lähde: Tilastokeskus. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Tuntematon Pientalo Rivitalo Kerrostalo 20 % 10 % 0 % Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Orivesi Kuvio 5: Kaupunkiseudun asuntokanta hallintasuhteen mukaan Lähde: Tilastokeskus. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu tai tunt. Asumisoikeusas. Vuokra-asunto Omistusasunto 20 % 10 % 0 % Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Orivesi 6

8 Kuvio 6: Kaupunkiseudun asuntokunnat henkilöluvun mukaan Lähde: Tilastokeskus. 100 % 90 % 80 % 70 % 5+ henkilöä 60 % 4 henkilöä 50 % 40 % 30 % 3 henkilöä 2 henk. 1 henk. 20 % 10 % 0 % Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Orivesi KASVAVAN KAUPUNKISEUDUN OHJELMA Tampereen kaupunkiseutu kasvaa tällä hetkellä erittäin nopeasti. Kasvun odotetaan myös jatkuvan niin tilastokeskuksen väestöennusteessa (2007) kuin kuntien omissa ennusteissa (tai tavoitteissa), joissa valmistaudutaan vieläkin suurempaan väestönkasvuun tulevina vuosikymmeninä. Taulukossa 1 on esitetty rakennemallityön ja asuntopoliittisen ohjelman pohjana olevat väestöluvut. (Nämä ovat siis luvut, jotka on saatu Leena Salmiselta ) Taulukko 1: Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestöennuste. Luvut perustuvat tilastokeskuksen tietoihin, tilastokeskuksen ennusteeseen (2007) ja kuntien (ml. Kuru) omiin väestösuunnitteisiin. vuosittainen kasvu Tampereen kaupunkiseutu ,80 % Kangasala ,14 % Lempäälä ,29 % Nokia ,04 % Pirkkala ,26 % Tampere ,50 % Vesilahti ,66 % Ylöjärvi+Kuru ,57 % Orivesi ,31 % Nyt laadittavan asunto-ohjelman keskeinen haaste onkin miten huolehtia riittävästä asuntojen ja tonttien saatavuudesta, että kasvua voidaan hallita. Asuntotarjonnalla on myös selkeä elinkeinopoliittinen ulottuvuus: vuokra-asuntojen (tai laveammin muiden kuin omistusasuntojen) saatavuus tukee työvoiman saatavuutta mahdollistamalla sen liikkuvuuden seudulle. Oleellinen asuntopoliittinen kysymys on myös huolehtia sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä väestön kasvaessa, ja tarkemmin erilaisten erityisryhmien tarpeista (eli eri 7

9 tavoin tuetun asumisen riittävyydestä). Uudistuotannon lisäksi tärkeä kysymys on vanhan asuntokannan kehittäminen: uudistuotanto on lopulta melko pieni osuus asuntokannasta, ja vanhan kannan peruskorjaukset sekä esteettömyyden parantaminen ovat olennaisia nyt tarkasteltavalla aikajänteellä. ASUNTOPOLIITTISIIN LINJAUKSIIN HEIJASTUVIA YHTEISKUNNALLISIA KEHITYSTARPEITA Työn aluksi, seutukehitystöiden yleistä tavoitteenasettelua tukien, selviteltiin asuntopoliittiseen päätöksentekoon vaikuttavia ns. megatrendejä. Käsitteellä viitataan yleisesti ottaen suuriin sosiaalisiin, taloudellisiin, poliittisiin ja teknologisiin muutoksiin, jotka muotoutuvat hitaasti ja ovat myös vaikutteiltaan pidempiaikaisia. 1 Käytännössä tarkoitamme sitä, että yhteiskunnallinen kehitys muuttaa asumisen kehittämisen toimintaympäristöä ja asettaa kehittämiselle uudenlaisia sisältöjä. Vaikka ohjelmaa rakennettaisiin ensisijaisesti kuntalähtöisesti, on asuntopolitiikan ja koko yhdyskuntarakenteen kehitystyön suuntaa syytä linjata myös näiden yleisten kehitystarpeiden mukaisesti. Haluamme tässä yhteydessä nostaa esiin kolme megatrendiä, jotka on syytä huomioida asuntopoliittisen ohjelman laadinnassa. VÄESTÖ IKÄÄNTYY, KANSAINVÄLISTYY JA JAKAUTUU KOTITALOUKSIIN ERI TAVALLA KUIN AIEMMIN Ensinnäkin, väestökehityksen dynamiikka, niin Tampereen kaupunkiseudulla kuin Suomessa ylipäätään, on sellainen, että väestö ensinnäkin ikääntyy, toiseksi kansainvälistyy, ja kolmanneksi jakautuu kotitalouksiin eri tavalla kuin aikaisemmin. Väestön ikääntyminen on ns. ensimmäistä maailmaa koskeva megatrendi, jonka yhteydessä on nostettu esiin monia uhkakuvia: huoltosuhteen vinoutuminen kansantaloudessa, hoitoa tarvitsevien eläkeläisten määrän kasvu, sekä hoivapaikkojen riittämättömyys ja hoitohenkilökunnan vähäinen määrä. Väestön ikääntyminen on kuitenkin myös laajemman kehityksen tulos, yhteiskunnallinen saavutus, johon on pitkään pyritty. Ikääntyminen tavataan jakaa vähintään kahteen vaiheeseen. Niin kutsutulla kolmannella iällä tarkoitetaan työelämän jälkeistä aktiivista vaihetta, jota leimaavat vapaus ja harrastaminen. Ajanjakso voi kestää jopa työelämän jälkeistä vuotta. Niin kutsuttu neljäs ikä taas on selkeästi heikkenevän toimintakyvyn aikaa, hoitoon ja palveluihin tukeutuva elämänvaihe eliniän loppupuolella. Kuviossa 7 näkyy, kuinka kaikkien yli 60-vuotiaiden ikäryhmien osuus on tällä hetkellä kasvamassa Tampereen kaupunkiseudulla. Dominoiva sosiaalinen ilmiö lienee kuitenkin kolmannen iän saavuttaminen. Ennusteessa yli 80-vuotiaiden lukumäärä alkaa kasvaa todella merkittävästi vuoden 2025 paikkeilla, jolloin neljännen haasteet viimeistään korostuvat. 1 Esim. Naisbitt & Aburdane (1990) Megatrends New York: Avon Books. 8

10 Kuvio 7: Yli 60-vuotiaiden ikäryhmien kehitys Tampereen kaupunkiseudulla tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU YLI 60-VUOTIAAT IKÄRYHMITTÄIN Lähde: Tilastokeskus Vuorela (ent. Wiik) ja Vihavainen selvittivät ikääntyneiden asumista, liikkumista ja kuluttamista osana Elämänvaiheet ja ekotehokkaat ympäristöt tutkimushankkeen laajaa (N=2000) kyselyä Ikääntyneiden, eli 65 vuotiaiden tai sitä vanhempien, vastauksia verrattiin etenkin edellisen ikäluokan, työikäisten vuotiaiden vastauksiin. Kohdealueina tutkimuksessa olivat Järvenpään Haarajoen ja Pietilän omakotialueet, Nurmijärven Harjula kaava-alueena sekä kaavoittamaton haja-asutusalue kirkonkylän ja Klaukkalan välillä, Kajaanin Kuluntalahden kylä, Porin Teljän ja Karjarannan kaupunkikerrostaloalueet sekä Sampolan lähiö ja Vaasan 2. kaupunginosa. Otannassa ei siis ollut mukana yhtään suuremman kaupungin keskusta-aluetta. Tulokset antavat osviittaa minkälaiset yleiset tekijät ovat keskeisiä alueiden kehittämisessä ikääntyvän väestön näkökulmasta. Alueen yleinen viihtyisyys sekä viheralueet osoittautuivat vertailussa erittäin tai melko merkittäviksi tekijöiksi kaiken ikäisille vastaajille. Myös alueen hyvä maine oli muuttuja joka ei jaotellut vastaajia, runsaasti yli puolelle vastaajista se oli erittäin tai melko merkittävä tekijä ikäryhmästä riippumatta. Vastaajan ikäluokka ei tuonut merkittäviä eroja näihin yleisiin alueen viihtyisyyteen liittyviin tekijöihin. Kun siirryttiin tarkastelussa yleisistä alueeseen liittyvistä tekijöistä alueen sijaintia ja palveluja koskeviin muuttujiin, huomattiin, että iän kohotessa niiden merkitys kasvaa. Kaupunkikeskustan läheisyys oli merkittävämpää eläkeikäisille (84%) kuin työssäkäyville (65%). Myös ruokakaupan läheisyys nousi yhä merkittävämmäksi tekijäksi suhteessa siihen mitä iäkkäämpi vastaaja oli. Myös eri sukupolvien asuminen samalla alueella 2 Wiik, M. ja Vihavainen, M. (2004) Miten ikääntyvä Suomi asuu? Teoksessa Knuuti, L. (toim.) Asumisen monet kasvot, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 60, ss

11 oli iäkkäille vastaajille merkityksellistä, etenkin ikäryhmässä vuotiaat. Kuitenkaan elävään katuympäristöön liittyviä muuttujia, kuten kahviloita ja katutilaan liittyviä toimintoja, eivät kyselyyn vastanneet iäkkäät kokeneet merkittäviksi omalla asuinalueellaan. Myöskään kulttuuritarjonnan läheisyys alueella ei ollut merkittävä tekijä näille vastaajille. Kysyttäessä toiveiden asunnosta, useimmat vastaajat ilmoittivat nykyisen asuntonsa olevan hyvä. Mutta myös nykyistä pienempää asuntoa toivottiin, kuten myös asuntoa viheralueiden läheisyydestä tai hiljaisemmasta paikasta kuin kaupungin keskustasta. Toiveiden asuinalueet olivat myös hyvin perinteisiä suomalaisten asumistoiveita kuvaavia paikkoja: puistomaisia, kaukana liikenteen melusta ja lähellä palveluita. Kyselyn vastaajat edustivat seitsemällä kohdealueella ja viidessä kunnassa hyvin samantyylistä elämäntapaa. Ikääntyviä koskevat keskeiset asumisen muutostekijät ovat asuntokuntien pieneneminen, asukkaiden ja asuntojen ikääntyminen sekä tarpeiden monipuolistuminen. Kun puhutaan suurten ikäluokkien ikääntymisestä, puhutaan myös vaativista ikääntyneistä, jotka ovat tottuneet saamaan äänensä kuuluviin ja tarpeensa tyydytettyä. Toinen merkittävä trendi on väestön kansainvälistyminen. Käytännössä Tampereen seudun väestönkasvuun vaikuttaa, tällä hetkellä tässä järjestyksessä, kolme tekijää: maassamuutto (muutto muualta Suomesta Tampereen seudulle), luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden määrä ylittää kuolleiden määrän) ja nettosiirtolaisuus (ulkomailta muuttaneiden lukumäärä ylittää ulkomaille muuttaneiden määrän). Kuten koko Suomessa, kansainvälinen nettosiirtolaisuus on kääntynyt Tampereen seutukunnassa plussan puolelle vasta 1980-luvulla. Entisestä maastamuuttomaasta on tullut siirtolaisuuden kohde. Tilastoidussa nettomaahanmuutossa ovat sinänsä mukana Suomen kansalaisetkin, mutta tendenssi kertoo siirtolaisuuden suunnan. Lähtömaat on eroteltu taulukossa 2: aikavälillä puolet Pirkanmaan nettomaahanmuutosta Euroopasta; 17 %:lla oli lähtömaana Venäjä, 14 %:lla Viro. Väestön kansainvälistymisestä kertoo myös kaupunkiseudulla asuvien ulkomaan kansalaisten lukumäärä: kun vuonna 1990 kaupunkiseudulla asui 1206 ulkomaiden kansalaista, oli heidän lukumääränsä vuonna 2005 jo Mikäli kaupunkiseutu tavoittelee suurta kasvua, on kasvupotentiaali pidemmällä tähtäimellä suurin juuri ulkomaalaisväestön keskuudessa. Taulukko 2: Nettosiirtolaisuus Pirkanmaan maakunnassa. Lähde: tilastokeskus. Pirkanmaan maakunta - Birkalands landskap Ikäluokat yhteensä Nettomaahanmuutto keskimäärin Maat yhteensä Eurooppa 37,64 % 58,13 % 57,43 % 41,65 % 58,51 % 59,33 % 56,36 % 53,73 %..Muut Eu(27) maat 3,63 % 16,43 % 25,10 % 11,71 % 36,76 % 27,50 % 28,73 % 22,90 %... Viro 8,16 % 13,20 % 11,45 % 11,52 % 13,65 % 17,00 % 20,38 % 14,14 %..Muu Eurooppa 34,01 % 41,71 % 32,33 % 29,94 % 21,76 % 31,83 % 27,63 % 30,83 %... Venäjä 30,61 % 19,65 % 19,28 % 16,51 % 10,95 % 16,83 % 13,27 % 17,29 % Afrikka 8,16 % 9,02 % 7,43 % 6,72 % 10,00 % 14,00 % 11,49 % 9,78 % Pohjois-Amerikka -7,03 % -5,15 % -5,42 % -0,19 % -4,86 % -8,17 % -5,75 % -5,25 %...Yhdysvallat (USA) -9,98 % -4,19 % -4,02 % 2,30 % -4,86 % -10,67 % -4,92 % -5,15 % Etelä-Amerikka 4,31 % 4,19 % 3,21 % 3,84 % 3,11 % 3,83 % 3,56 % 3,68 % Aasia 38,78 % 31,24 % 36,55 % 44,34 % 33,38 % 31,50 % 35,29 % 35,45 %...Intia 4,99 % 4,03 % 3,01 % 6,91 % 6,89 % 7,17 % 9,85 % 6,36 %...Kiina 5,90 % 3,54 % 5,42 % 3,45 % 7,16 % 6,33 % 4,92 % 5,30 %...Pakistan 5,22 % 4,19 % 5,42 % 6,91 % 2,84 % 3,00 % 1,23 % 3,85 %...Thaimaa 2,49 % 4,19 % 4,82 % 4,41 % 3,11 % 4,17 % 3,97 % 3,88 %...Vietnam 1,13 % 0,16 % 0,20 % 0,96 % 0,95 % 1,00 % 1,09 % 0,79 % Oseania -0,45 % -0,64 % -1,00 % 0,77 % -1,89 % -0,50 % -0,96 % -0,75 % Tuntematon 18,59 % 3,22 % 1,81 % 2,88 % 1,76 % 0,00 % 0,00 % 3,35 % 10

12 Kuvio 8: Tampereen seutukunnan väestönkasvun osatekijät. Lähde: tilastokeskus. TAMPEREEN SEUTUKUNTA VÄESTÖMUUTOKSET VÄESTÖLISÄYS/V/ (keskim./v ed. jaksolla) NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ (keskim./v ed. jaksolla) MAASSAMUUTTOERO/V/ (keskim./v ed. jaksolla) SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) Ulkomaalaisväestön asumispreferenssejä ei ole toistaiseksi erikseen huomioitu asuntotuotannossa. Vaikka esim. Tampereen Hervantaa koskeneessa tutkimuksessa todettiin, että siellä maahanmuuttajat arvostivat yleisesti asuinympäristössään hyvin samoja asioita kuin suomalaiset (edullinen vuokrataso, palveluiden läheisyys, hyvät liikenneyhteydet Tampereen keskustaan, turvallisuus ja ulkoliikuntamahdollisuudet), niin esiin nousivat myös maahanmuuttajien kulttuurisesta taustasta johtuneet erot. Kaikki Venäjältä tulleet maahanmuuttajat ylistivät Hervannan luontoa; heille mahdollisuus metsässä lenkkeilyyn, hiihtämiseen ja marjastamiseen oli tärkeää viihtymisen kannalta. Kauempaa ja hyvin toisenlaisesta ympäristöstä kotoisin olevat maahanmuuttajat eivät maininneet haastatteluissa ollenkaan Hervannan luontoa lähimetsä voidaan kokea ennemminkin pelottavaksi paikaksi. 3 Asuinalueiden kehittämisessä ja yhdyskuntasuunnittelussa joudutaan enenevässä määrin huomioimaan erilaiset tavat jäsentää ja kokea lähiympäristöä. On luontevaa ajatella, että ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrän kasvaessa syntyy jonkin asteisia etnisiä tihentymiä, joiden syntyä määrittävät esimerkiksi tiettyjen etnospesifien palvelujen (esim. moskeijan tai etnisten ruokakauppojen) sijainti. Kolmas väestöllinen trendi on kotitalouksien rakenteen muuttuminen. Vaikka asuntopoliittista debattia käydään esimerkiksi lehdistössä etupäässä lapsiperheiden asumisesta, on tärkeää havaita, että perinteisestä ydinperheestä koostuvia asuntokuntia on vähemmän kuin koskaan ennen. Sen sijaan pienten asuntokuntien ja yksinasuvien määrä kasvaa jälkimmäinen trendi liittyy myös väestön ikääntymiseen ja siihen, että naiset elävät keskimäärin miehiä 3 Virtanen, H. (2007) Monietnistyvät lähiöt suomalaisten asuinalueiden etninen erilaistumiskehitys ja siihen vaikuttavat tekijät. Yhdyskuntasuunnittelu 45 (3), Sitaatti sivulta

13 pidempään. Kuten Ilmonen toteaa, korostunut huoli lapsiperheiden asumisesta kuvastaa pikemminkin familialistista käännettä yhteiskunnallisissa asenteissa. 4 Lapsiperheiden keskuudessa ydinperheen rinnalle ovat nousseet yhden huoltajan perheet ja uusioperheet, joissa perheenjäsenten määrä saattaa vaihdella huomattavasti vaikkapa viikoittain. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYKSELLE MÄÄRITTYVÄT VAHVEMMAT EKOLOGISET REUNAEHDOT Varsin selkeä megatrendi on ympäristöongelmien kärjistyminen, josta seuraa kasvava paine määritellä yhdyskuntasuunnittelulle ja asumiselle aiempaa vahvempia ekologisia ja energiatehokkaita reunaehtoja, ja osoittaa näin eettistä ja ekologista vastuunkantoa. Asuminen ja liikenne ovat keskeisiä energiasyöppojä suomalaisen kuluttajan perusarjessa. Oheinen, Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimasta FIN-MIPS Kotitalous tutkimushankkeesta otettu taulukko osoittaa kuinka juuri suomalaiset voisivat vähentää luonnonvarojen kulutustaan merkittävästi juuri niihin kohdistuvilla arkisilla valinnoilla: siirtyminen yksityisautoilusta julkisiin kulkuvälineisiin tai kevyen liikenteen käyttöön on merkittävä tekijä. Asuinväljyydestä ja huoneiston lämpötilasta tinkiminen toinen. Suomalaisiin asuntopoliittisiin ohjelmiin perinteisesti liittynyt asuinpinta-alan kasvattamisen itseisarvoinen tavoittelu ei siis ole kestävää kehitystä. (Tosin asuinpinta-alan kasvuun johtaa tällä hetkellä ensisijaisesti pienten kotitalouksien suhteellisen osuuden kasvaminen.) Taulukko 3: Keinoja ja niiden vaikutuksia keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutukseen 5 Se että ilmastomuutoksen hillintä edellyttää liikenteen energiankäytön ja päästöjen vähentämistä, vaikuttaa välttämättä paineena kehittää yhdyskuntarakenteesta nykyistä 4 Ilmonen, M. (2007) Vetovoimainen kerrostalo. Teoksessa Kerrostalojen kehittäminen: talotyyppiselvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2007:10, ss Lähteenoja, S. (2007) Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa. Tulevaisuuden näkymiä 4/2007. Tiehallinto. Taulukko sivulta

14 tiiviimpää. Suuntaus on kotitalouksien kulutuksen kannalta sikäli mielekäs, että fossiilisten polttoaineiden hinnannousu (ja mahdolliset päästörajoitukset) tulevat hyvin todennäköisesti tekemään omalla autolla liikkumisen merkittävästi nykyistä kalliimmaksi. Näiden reunaehtojen vahvistuessa työvoiman saavutettavuus joukkoliikenteellä on myös entistä vahvemmin elinkeinopoliittinen kysymys. 6 ELÄMÄNTAVAT YKSILÖLLISTYVÄT JA ASUMISTOIVEET MONIPUOLISTUVAT Elämäntyylien ja elämäntapojen yksilöllistyminen tarkoittaa myös asumistoiveiden yksilöitymistä. Kuten mikä tahansa muu kulutustuote, asuminen saa vahvoja merkityksiä kuluttajien itseilmaisuna. Ilmaisuvariaatio vaan tuppaa jäämään sisustukseen, asuntojen tuotantokoneessa vaihtoehtoja on vähän. Muutospainetta lisää myös muuttuva asukasrakenne, johon viitattiin jo yllä; asumisen ja yhdyskuntien suunnittelemista perinteisen lapsiperheen ja elämänvaihemallin mukaan ei urbaaneissa yhteiskunnissa vastaa todellisuutta eikä sitä voi enää pitää hyvin perusteltuna. 7 Elämäntyylien ohella myös asuntokuntien pienuus, ikääntyminen ja monikulttuurisuus voisivat heijastua paljon nykyistä monipuolisemmin asuntotuotantoon. Voidaankin sanoa, että asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat asumisen keskeisiä tulevia kehitystarpeita. Ideaalitilanteessa tapahtuisi siirtymä yksipuolisesta monipuoliseen asuntotuotantoon, tekninen muuntojoustavuus ja elinkaarilaadun lisääminen huomioiden. Kaupunkiseudun kehittämisen kannalta on myönteistä, että esimerkiksi arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja pihasuunnittelun keinoin ns. perusihanteiden mukaisia (esim. viihtyisiä, luonnonläheisiä, turvallisia, yhteisöllisiä) alueita voi toteuttaa useanlaisen yhdyskuntarakenteen puitteissa. ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA: KUNTAKEHITYSKUVAT Asumisen kuntakehityskuvien annista esitetään tässä yhteydessä konsensushakuinen kooste. Osatekijöittäin mennään pidemmälle ohjelman laadinnan seuraavassa vaiheessa. ASUMISEN VAHVUUKSIA Asumisen vahvuuksiksi tunnistettiin kaupunkiseudulla asuntokannan monipuolisuus, työ- ja opiskelupaikkojen runsaus, kaikenlainen palvelutarjonta (joskin kuntien sisäpuolella eri sijainnit ovat eri asemassa), kulttuuritarjonta, sekä ympäristöä ajatellen luonnonläheisyys ja 6 Tiivistämistendenssi on mielekäs myös kuntatalouden kannalta: infran ja palveluiden tuottaminen on edullisempaa tiiviissä yhdyskuntarakenteessa. 7 Ilmonen, 2007:

15 vesistöt. Suurin osa kehyskunnista piti vahvuutena sijaintiaan ja yhteyksiään keskuskaupunkiin, joskin koko kaupunkiseudulla sijaintien saavutettavuus luonnollisesti vaihtelee. Myös yhteydet muualle Suomeen ovat Tampereen kaupunkiseudulta hyvät. Asumisen laatua pidettiin kaiken kaikkiaan korkeana ja hintaa kohtuullisena ainakin verrattuna Helsingin seutuun. TUNNISTETTUJA ONGELMIA Tunnistetuista ongelmista kolme nousi ylitse muiden. Ensinnäkin vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen rakentaminen on seudulla selvä haaste, joka voi olla este myös työvoiman liikkuvuudelle ja saatavuudelle. Vastauksista kävi ilmi, että valtion tuet vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi nähdään toimimattomina tai liian vähäisinä, samoin kuin huomio ja huoli etteivät yksityiset kehittäjät eivät ole riittävän innostuneita vuokratalojen rakentamisesta. Kysymystä asuntojen uustuotannon hallintajakaumasta ja ratkaisuja vuokra-asuntotuotannon tukemiselle pohditaan eteenpäin osana asuntopoliittisen ohjelman laadintaa. On selvitettävä esimerkiksi miten Valtioneuvoston uuden asuntopoliittisessa ohjelman toimenpiteitä voisi hyödyntää Tampereen kaupunkiseudulla (ks. liite) tai tulisiko seudulla omaksua Helsingin seudun mukainen yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, ja minkälaisia toimenpiteitä sen tulisi sisältää. 8 Toiseksi okt-tonteista on pulaa yhdyskuntarakenteen tai palveluiden saatavuuden kannalta tarkoituksenmukaisissa paikoissa. Kaiken kaikkiaan tonttitarjontaa on seudulla vaihtelevasti. Nopeammin kasvavat kunnat pitävät fyysisen ja sosiaalisen infrastruktuurin kustannuksia kuntataloudellisesti ongelmallisina. Kolmanneksi asumisen nopeasti noussutta hintaa pidetään ongelmana. Asumisen kohtuuhintaisuus nähdään keskeisenä tavoitteena, jota tulisi edistää varsinkin väestönkasvua vastaavan tarjonnan turvaamisen kautta. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Asumisen kuntakehityskuvissa korostetaan pyrkimyksiä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Tavoitteena on asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen aiempaa parempi yhteensovittaminen, hyödyntäen esimerkiksi joukkoliikenteen laatukäytäviä. Kaiken kaikkiaan tehokas joukkoliikenne on merkittävä kehitystavoite. Ekologiset haasteet heijastuvat esimerkiksi haluna tukea liikkumistarpeen vähentämistä arjessa. Hajarakentaminen haluttaisiin saada 8 Helsingin seudun yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ks. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017). MAL-neuvottelukunta,

16 kuriin. Ilmaistut tavoitteet viittaavat helminauhamaisen hajakeskittymisen suuntaan tulevaisuudessa. Kunnille tärkeä yhteinen tavoite on keskustaajamien kehittäminen ja tiivistäminen sekä samalla niiden vetovoimaisuuden lisääminen. Hissikerrostaloja halutaan lisää keskustaajamiin etenkin ikääntyvää väestöä silmällä pitäen. Osa kunnista näkee tavoitteena myös ikärakenteen monipuolistamisen. Onkin oleellista huomata, että esteettömyys on myös lapsiperheille oleellinen asia; missä kulkee rollaattori, siellä pyörivät ongelmitta myös lastenvaunujen pyörät. Osa kunnista mainitsee myös kylätaajamien kehittämisen. Ympäryskunnat näkevät asuntorakentamisen tulevaisuudessakin suurimmaksi osaksi omakotitalovaltaisena, mutta kuitenkin niin, että painopiste siirtyisi haja-asuttamisesta taajamakeskeisyyteen, nykyiseen rakenteeseen soveltuvuuteen (esim. nauhataajama) tai kunnallistekniikan piiriin. Maaseutumainen pientaloasutus ei ole kuitenkaan täysin unohdettu tavoite. Keskeinen kysymys onkin minkälaisen yhdyskuntarakenteen puitteissa omakotiasumista kehitetään ja mikä on esimerkiksi alueiden rakentamistehokkuus. Taulukko 4: Talotyyppijakauma per ja kuntien näkemys jakaumasta uudistuotannossa vuoteen 2030 mennessä Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Lempäälä Kangasala Pirkkala Vesilahti Asukkaiden lkm (2006) Asuntojen lkm (2006) Talotyyppijakauma 2006 (%) krt rt pient muu Tavoitteellinen talotyyppijakauma uudistuotannossa (%) krt nykyinen 5 rt pient Nykyiset ja uudistuotannossa tavoitellut talotyyppijakaumat perustuvat kuntien ilmoituksiin Asuinympäristöjen kehittämistä koskevat huomiot olivat vastauksissa sangen yleisellä tasolla: kiinnitettiin huomiota kehityskäytäviin, joukkoliikenteen toimivuuteen, funktioiden sekoittamiseen maankäytössä, sekä työpaikka-alueiden ja asuinalueiden välisiin yhteyksiin. Itse asuinympäristöihin puututtiin melko rajallisesti, niiden laatu jää asumisen kuntakehityskuvissa konkreettisista määrittelyistä vapaaksi. Kuten todettua, ihanteiden mukaisia, eli esimerkiksi viihtyisiä, luonnonläheisiä, turvallisia ja yhteisöllisiä alueita voi toteuttaa monella tapaa. Yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevan osion työstö jatkuu asuntopoliittisen ohjelman laadinnan seuraavissa vaiheissa yhteistyössä rakennemallityön kanssa, jossa nämä kysymykset ovat keskeisiä. 15

17 ERITYISRYHMÄT JA TUETTU ASUMINEN Kyselyssä sosiaalisella asumisella ei viitattu vain ongelma-asumiseen, vaan yleisesti ottaen asumissegmentteihin, joissa vallitsee erityisiä tarpeita, ja joihin kohdistetaan omanlaisiaan toimenpiteitä. Ikääntyminen on asumisen, asuinalueiden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta merkittävä horisontaalinen teema, joka ei koske vain julkisrahoitteista tai subventoitua asumista. Opiskelijoiden asumistarpeet liittyvät sekä laveammin pienien vuokra-asuntojen saatavuuden turvaamiseen että opiskelija-asuntojen kehittämiseen. Erityisasumisessa ja asunnottomuuden vähentämisessä sosiaaliset kysymykset ovat keskeisiä. Asuntopoliittisen ohjelman laatimista ohjaava Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän asuntopoliittinen työryhmä on päättänyt asuntopolitiikan sosiaalisten kysymysten tukiryhmän perustamisesta. Määritelty asiantuntijoiden ryhmä tukee konsulttia niin, että sosiaalinen osio asuntopoliittisesta ohjelmasta toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Tarkoituksena on suunnitella ja sopia mahdollisimman konkreettisesti yhteisistä asioista ja toimintamuodoista sekä mahdollisista työnjaoista näillä alueilla. Työ jatkuu seuraavaksi tarkemmalla tiedonhankinnalla. Alla summataankin kehityskuvakyselyn vastauksia vasta yleisellä tasolla. Ikääntymisen vaatimukset kohdistuvat asuntosektoriin kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikissa kunnissa pyritään tukemaan vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään. Käytännössä tämä tarkoittaa esteettömyyden edistämistä korjausrakentamisessa, erityisesti vanhoissa kerrostaloissa ja erityisesti hissien rakentamista niihin. (Soster-palveluiden kehittämisen osalta korostuvat erilaiset kotihoidon muodot.) Alueellisen kehittämisen näkökulmasta korostuu kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen niin, että esteettömyyttä parannetaan. Useat kunnat kaavailevat myös ikäihmisille sopivien asuntojen rakentamisesta kuntakeskuksiin. Kolmanneksi palveluasumisen kehittäminen ja monipuolistaminen on kunnille yhteinen haaste. Yhtäältä huomiota tarvitsevat erilaiset yksityisen ja julkisin voimin toteutuvat palvelukokonaisuudet, toisaalta palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Tarve on kasvussa ikääntyvien lukumäärän lisääntyessä voimakkaasti. Opiskelijoiden asuminen nousi kehityskuvakyselyssä esiin erityiskysymyksenä vain Tampereella ja Ylöjärvellä. Niissä ilmaistiin tavoitteena sijoittaa opiskelija-asunnot tonteille, joiden sijainti on hyvä oppilaitosten ja palveluiden sijainti sekä joukkoliikenteen toimivuus huomioiden. Loput kuusi kuntaa (Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti) ilmaisivat ettei opiskelija-asuminen aiheuta niissä erityistoimenpiteitä. Yleisesti ottaen kysymys onkin lähinnä edullisten pienten vuokra-asuntojen tarjonnasta. Tampereen kaupunki, jossa opiskelijoiden määrä on merkittävä, ilmaisi näkemyksekseen, että opiskelija-asuntoja tulisi rakentaa lisää. Erityisasumisen osalta kehityskuvien tuottama yleiskuva on, että jokaisessa kunnassa on käynnissä erilaisia yksittäisiä projekteja eri ryhmille. Erityisasumisen kohderyhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, päihdeongelmaiset ja pakolaiset (ts. erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat). Erityisasumista sekä tuotetaan kunnan omana toimintana että käytetään ostopalveluja. Alalla on myös runsaasti yleishyödyllistä kolmannen sektorin toimintaa. Kunnilla on lisäksi omia asumisen tukipalveluja 16

18 ja sosiaalista isännöintiä. Projektit toteutetaan alueellisesti integroiden muuhun yhteis- ja yhdyskuntaan. Kuntakohtaiset volyymit ovat niin pieniä, että seudullisille ratkaisuille on tilausta. Erityinen osa erityisryhmien asumisen kehittämistä on asunnottomuuden vähentäminen. Asunnottomuus on ongelma myös Tampereen kaupunkiseudulla, kuten oheinen taulukko osoittaa. Asunnottomien suhteellinen osuus perustuu tilastokeskuksen tietoihin. Asunnottomien lukumäärä on marraskuulta 2006, lähteenä kuntien asuntomarkkinaselvitys, ja kriteerinä Valtion asuntorahaston määritelmien mukaisten yksinäisten asunnottomien määrä. (Työn seuraavassa vaiheessa lienee syytä pohtia myös erilaisia asunnottomuuden määritelmiä.) Kaupunkiseudun kunnista vain Tampereen kaupunki on jättänyt hakemuksen valtioneuvoston Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan

19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SUURIMMAT ASUNTOPOLIITTISET HAASTEET Kaupunkiseudun suurimmat asuntopoliittiset haasteet voi kiteyttää seuraavasti: Asuntotuotannon riittävyys seudun kasvaessa nopeasti Uudistuotannon suuntautuminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi (rakennemallin keskeinen kysymys) Ikääntymisen huomioiminen (kotiasumisen tukeminen, esteettömyys, palveluasumisen kehittäminen) Asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta, erityisesti vuokra-asuntojen saatavuudesta, huolehtiminen Riittävä asuntotarjonta myös erityisryhmille ja huono-osaisuuden alueellisen kasautumisen välttäminen myös jatkossa ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN LUONNOSTELLUT TAVOITTEET Tukea kaupunkiseudun kasvua asumistarpeet huomioiden Ohjelmassa määritellään väestönkasvutavoitteen mukaiset uuden asuntokannan määrälliset rakentamistarpeet, tonttitarjonnan/-tuotannon tarpeet, ja olemassa olevan asuntokannan kehittämistarve (peruskorjaustarve). Välillinen tarkoitus on turvata elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset riittävän ja kohtuuhintaisen asumisen saatavuudella. Tukea yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä (osana rakennemallityötä ja ylipäätään seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistyötä) Ohjelma tähtää olemassa olevien alueiden tiivistämiseen ja laadun parantamiseen, sekä uusien asuinalueiden sijoittamiseen seudullisen kokonaisuuden kannalta järkevästi, esimerkiksi joukkoliikenteen laatukäytävien varrelle. (Tavoite liittyy myös yksityisten ja julkisten palveluiden (sijaintien) kehittämiseen seudullisesta näkökulmasta, yleisempänä tavoitteena sujuva arki. Ohjelma tukee asumisen laadun ja kustannustehokkuuden edistämistä: yleisemmät yhteiskunnalliset ja seudulliset kehittämistarpeet sekä yleiset asumisihanteet (esim. viihtyisyys, luonnonläheisiyys ja turvallisuus) huomioivia asuinalueita on mahdollista kehittää useanlaisen yhdyskuntarakenteen puitteissa. Esittää linjaus asuntotuotannon jakautumisesta erilaisiin asuntotyyppeihin ja hallintamuotoihin, ja ratkaisut sen toteutumiseksi Kysymys työvoiman saatavuudesta, erityisesti sen liikkuvuuden helpottamisesta, nostaa paineita lisätä vuokra-asuntotuotantoa, ja yleisemmin muiden hallintamuotojen kuin omistusasumisen tarjontaa. Esittää seudullisia ratkaisuja tuetun asumisen järjestämiseen 18

20 ASUNTO- JA TONTTITUOTANNON KEHITYSNÄKYMÄT: MÄÄRÄLLISET TARPEET Tässä luvussa ja kokonaisuudessaan raportin liitteenä esitetään ohjelman ensimmäisen tavoitteen mukainen laskelma kaupunkiseudun väestönkasvutavoitteen mukaisesta uuden asuntokannan määrällisestä rakentamistarpeesta koko seudun ja yksittäisten kuntien osalta, tonttitarjonnan (tai tonttituotannon) tarpeet, ja olemassa olevan asuntokannan kehittämistarve (peruskorjaustarve). Asuntojen lukumääräinen tuotantotarve perustuu ensisijassa väestökehitykseen ja asuntokuntien keskikoon muuttumiseen. Tarpeeseen vaikuttaa lisäksi asuntopoistuman ja varauman suuruus. Asuntotuotantoarviolaskelmien lähtökohtana ovat Tilastokeskuksen asuntokanta- ja väestötiedot sekä Tampereen kaupunkiseudun väestöarviot ( saadut tiedot). Laskelmat eivät osoita yhtä oikeaa tulosta, vaan osoittavat niiden pohjana olevien asuntokuntakeskikoon, asuntovarauman ja asuntojen poistuma-arvion tuloksena saadun asuntotuotantotarpeen. Kuten taulukko 5:stä ja kuvio 9:stä selviää, väestö on viime vuosina kasvanut kaupunkiseudulla asuntotuotantoa nopeammin. Ennusteen mukaan vasta 2020-luvulla asuntojen määrällinen kasvu ylittää asukasmäärän kasvun, kun väestönkasvu hidastuu, ja tukee asumisväljyyden kasvua. Liitteenä olevista kuntakohtaisista taulukoista selviää, että tämä korostuu erityisesti nopeasti kasvavissa kehyskunnissa, kun taas Tampereella asuntotuotanto ylittää asukasmäärän kasvun jo vuoteen 2010 mennessä. Taulukko 5: Asuntotuotanto Tampereen kaupunkiseudulla kausina , arvioitu asuntotuotantotarve kausina (kpl/v) KUNTA väestö- ASUNTO väestö- ASUNTO väestö- ASUNTO väestö- ASUNTO lisäys TUOTANTO lisäys TUOTANTO lisäys TUOTANTO lisäys TUOTANTO /vuosi /VUOSI /vuosi /VUOSI /vuosi /VUOSI /vuosi /VUOSI Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi+Kuru Orivesi Tampereen kaupunkiseutu

21 Kuvio 9. Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden lukumäärän lisäys ja asuntojen tuotantotarve viisivuotiskausittain vuoteen 2040 asti. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU asuntoja vuodessa asukkaita vuodessa Lähde: Tilastokeskus Laskelmaa tarkasteltaessa väestömäärän ohella seuraavat muuttujat ovat oleellisia: Asuntokuntien keskikoko oli Tampereen kaupunkiseudulla 2,25 vuonna 1995 ja 2,05 vuonna Keskikoon ennakoidaan pienenevän 1,85:en vuoteen Kaupunkiseudun kunnista erityisesti Tampereella asuntokuntien keskikoko on pieni. Asuntokuntien kokoon vaikuttavat eniten väestössä tapahtuvat muutokset, väestön ikärakenne, perhekoon muutokset sekä kotitalouksien taloudelliset mahdollisuudet. Kun asuntokunnan keskimääräinen koko seudulla on nykyään noin 2,04 henkilöä, niin voidaan arvioida, että asukkaan vuotuinen kasvu aiheuttaa vajaan uuden asunnon kysynnän. Saman aikaisesti asuntokunnan keskikoon pienentyminen yhdellä sadasosalla edellyttää lähes 1000 uuden asunnon rakentamista. Kun asuntokuntien keskimääräinen koko jatkuvasti pienenee, lisääntyy asuntokysyntä merkittävästi enemmän mitä väestönlisäys edellyttäisi. 20

22 Kuvio 10: Asuntokuntien keskikoon toteutunut muutos ja oletettu kehitys Tampereen kaupunkiseudulla Asuntotarvelaskelmassa asuntovarauman, eli niiden asuntojen määrän, joissa ei ole henkikirjoitettuja asukkaita, on oletettu säilyvän prosentuaalisesti nykyisellä tasolla. Asuntovaraumaan kuuluvat asunnot ovat aidosti tyhjillään tai tilapäisluonteisesti tyhjillään, kun niitä myydään, vuokrataan tai korjataan. Varaumaan kuuluvat myös ns. kakkosasunnot. Asuntovarauma on yleensä pienempi nopeasti kasvavilla alueilla. Asuntopoistuman arviointi on vaikeaa mm. siksi, että laskennallista poistumaa koskevat lähtötiedot ovat tulkinnanvaraisia. Asuntotarvelaskelmassa asuntopoistuman arvioinnissa on hyödynnetty VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan laatimaa selvitystä Asuinrakennukset vuoteen 2025, uudistuotannon ja perusparantamisen tarve. VTT:n selvitys ei ulotu suunnittelukauden loppuun ja poistuman määrä voi muuttua hyvinkin merkittävästi, jos seudulla lähdetään purkavan kaupunkiuudistuksen tielle. Laskelmissa poistuman osuus on kuitenkin oletettu melko pieneksi. Keskimääräisen asumisväljyyden muutoksiin vaikuttaa asuntokuntien koon kehitys sekä uusien asuntojen keskimääräinen koko. Lisäksi siihen voidaan vaikuttaa jo olevia asuntoja yhdistämällä tai jakamalla. Asuntojen hinta ja asumiskustannusten suuruus suhteessa ostovoimaan vaikuttaa kysyntään ja siten uusien asuntojen kokoon. Asuntokuntien koko ja asunnon hankintakyky puolestaan vaikuttaa yksittäisen asukkaan asumisväljyyteen. Vuonna 2000 koko maan keskimääräinen asumisväljyys on selvästi korkeampi kuin Tampereen kaupunkiseudun. Asumisväljyys kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2005 noin 0,4 h-m² vuodessa. Asumisväljyyden kasvun oletetaan hidastuvan niin, että kaudella kasvu on noin 0,3 h-m² vuodessa. Syynä hidastuvaan asumisväljyyden kasvuun on mm. että asuntokuntien jo niin pieni ettei sen pieneneminen voi jatkua samalla tavalla. Tätä ei kompensoi vaurastuminen, joka on johtanut ja tulee edelleen johtamaan uusien asuntojen keskikoon suurentumiseen. 21

23 LIITTEET Laskelmat asuntotuotanto- ja tonttitarpeesta Tampereen kaupunkiseudulla perustuen tilastokeskuksen ennusteeseen ja kuntien väestötavoitteisiin Valtioneuvoston asuntopoliittisesta toimenpideohjelmasta poimittuja Tampereen kaupunkiseudun kannalta keskeisiä toimenpiteitä 22

24 LIITE Valtioneuvoston asuntopoliittisesta toimenpideohjelmasta poimittuja Tampereen kaupunkiseudun kannalta keskeisiä toimenpiteitä Toimenpideohjelman tavoitteet Parantaa talouskasvun edellytyksiä lisäämällä kasvukeskuksien asuntotarjontaa ja edistää asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumista. Eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vähentää asumisen ilmastopäästöjä. Parantaa muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta. Luoda edellytykset asuinrakennuksien hyvälle ylläpidolle ja viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiselle. Päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Asuntorakentamisen lisääminen kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsingin seudulla sekä kasvukeskusten vuokraasuntotarjonnan turvaaminen Tonttitarjonta Kaavoituksen sujuvoittaminen (MRL:n uudistus, Tarastin työryhmä) Tavoitteiden saavuttaminen: kunnallistekniikka-avustukset Kaava- ja rakentamismääräysten ilmasto- ja energiapoliittinen ohjausvaikutus (eheyttäminen) (voi vaikuttaa toimintaympäristöön) Valtion vapautuvaa maata kunnille kohtuuhintaiseen vuokraasuntotuotantoon Ara-hintaan (onko kaupunkiseudulla tällaista maata tai raakamaan puutetta?) Vuokra-asuntotuotannon lisääminen kasvukeskuksissa ja asuntotuotannon kustannustehokkuus ( Erityisesti riittämätön vuokra-asuntotarjonta kasvukeskuksissa on muodostunut talouskasvun ja hyvän työllisyyskehityksen esteeksi. ) Aratuotannon ja markkinaehtoisen tuotannon väliin sijoittuva uusi tuotantomuoto (käyttöön v 2008). Valtio luo vuokratalojen rakentamiseen täytetakausjärjestelmän korkokustannusten minimoimiseksi, kun omistaja sitoutuu pitämään asunnot 20 vuotta vuokraasuntoina. Vuokrapientalotuotannon edistämiseksi tehdään mahdolliseksi tuottaa vuokra-asuntojen korkotuella asuntoosakeyhtiötaloja, joissa vuokralaisella on mahdollisuus lunastaa asunto omakseen. 23

25 Kiinteistörahastoja koskevien verosäännösten uudistamista tarkoituksena on lisätä pääomia ja sijoittajien kiinnostusta vuokra-asuntorakentamiseen poistamalla kaksinkertainen verotus. Mahdollistetaan kokeilut, joissa rakentaminen voi joillakin kokeiluun halukkaiden kuntien kaavaalueilla tapahtua kevennetyillä rakentamis- ja kaavamääräyksillä. Käynnistetään kasvavia kaupunkiseutuja koskeva selvityshanke, jossa arvioidaan, missä määrin kuntien laatimissa kaavoissa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on tarpeettomasti rakennuskustannuksia kohottavia määräyksiä. Erityisryhmien asuntotilanteen parantaminen Otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2009 alusta 50 %:n enimmäisavustusluokka pitkäaikaisasunnottomille. Samalla korotetaan erityisryhmien investointiavustuksen enimmäistukitasoja siten, että opiskelijoiden ja vammaisten asuntojen enimmäistukiprosentteja voidaan nostaa. (Avustuksen mitoitus perustuu tuen tarpeeseen, joka arvioidaan hankekohtaisesti ja ottaen huomioon omistajayhteisön taloudellinen tila.) Erityisryhmien investointiavustukset korotetaan 85 miljoonaan euroon vuosiksi (Vammaisten, mukaan lukien kehitysvammaisten asuntojen tarjonnan kasvuun liittyen valmistellaan ohjelma laitospaikkojen vähentämiseksi.) Olemassa olevan asuntokannan laadusta huolehtiminen sekä lähiöiden kehittäminen Uusien hissien rakentamisen edistämiseksi vanhoihin taloihin yhtenäistetään korjaustöihin liittyvien rakennusmääräysten viranomaistulkintoja. Korjausavustusten taso säilytetään ennallaan. Lähiöiden sosiaalista eheyttä tuetaan poikkihallinnollisella lähiöohjelmalla, jonka valtionrahoitus korotetaan 3 miljoonaksi euroksi/vuosi vuosina ja rahoitusosuus 10 prosentista 20 prosentiksi. Tutkimus- ja selvityshankkeissa osuus voi olla 100%. 24

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet?

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? MAL-verkosto, Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 21.10.2015 Tampereen kaupunki apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiseudun alue Väestö 31.12.2014 Kangasala

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnos 15.10.2009 Net Effect Oy /Sampo Ruoppila, 15.10.2009 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Muistioon ei ollut huomauttamista.

Muistioon ei ollut huomauttamista. MUISTIO 3/08 1 (9) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 21.05.2008 klo 09.15 Paikka Läsnä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs. Hartman Jaakko Heikkilä,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 1

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Kuntajohtajakokous 15.1.2010 Seutuhallitus

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone MUISTIO 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 27.3.2007 klo 12.00 Paikka Läsnä Asuntotoimi, neuvotteluhuone Harstila Pekka Hartman Jaakko Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Kangasniemi

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Kuntajohtajakokous 15.1.2010 Seutuhallitus 24.3.2010 2 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot