Automaattinen lypsyjärjestelmä vaikutukset tuotokseen, terveyteen ja taloudelliseen tulokseen. Anna-Maija Heikkilä, Leena Vanninen, Timo Karhula

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaattinen lypsyjärjestelmä vaikutukset tuotokseen, terveyteen ja taloudelliseen tulokseen. Anna-Maija Heikkilä, Leena Vanninen, Timo Karhula"

Transkriptio

1 Automaattinen lypsyjärjestelmä vaikutukset tuotokseen, terveyteen ja taloudelliseen tulokseen Anna-Maija Heikkilä, Leena Vanninen, Timo Karhula Loppuraportti 2009

2 Alkusanat Automaattisten lypsyjärjestelmien yleistymisen myötä aiheeseen liittyvän tutkimustiedon tarve on kasvanut ja toisaalta mahdollisuudet empiiriseen aineistoon perustuvan tutkimuksen tekoon ovat parantuneet. Niinpä vuoden 2008 alkupuolella käynnistettiin MTT:ssä tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää ensisijaisesti automaattiseen lypsyjärjestelmään siirtymisen taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin MTT Taloustutkimuksessa. Hankkeen vastaavana tutkijana toimi vanhempi tutkija Anna-Maija Heikkilä, tutkijoina Leena Vanninen ja Timo Karhula (Leena Vannisen virkavapauden ajan). Hankkeeseen osallistuivat asiantuntijoina neuvontapäällikkö Esa Manninen ja erikoisneuvoja Kaj Nyman MTT:n Maitokoneet yksiköstä. Faba Jalostus poimi hankkeen käyttöön lehmien jalostusarvojen ennusteet ja ProAgria Keskusten Liitto tuotos- ja terveystarkkailuaineistosta sekä Tonkka-tietokannasta kerättävät tiedot. Yhteistyökumppanit osallistuivat myös tutkimuksen suunnitteluun ja seurantaan sekä vastaavat osaltaan tutkimustulosten hyödyntämisestä alan neuvonnassa. MTT Taloustutkimuksen ohella tutkimusta rahoittivat Maitokoneet-yksikön rahoittajina toimivat meijerit sekä Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. Tutkimusryhmä esittää parhaat kiitoksensa saamastaan tuesta, joka mahdollisti tutkimuksen sisällyttämisen MTT Taloustutkimuksen vuoden 2008 tutkimusohjelmaan. Erityiskiitoksen ansaitsevat ne maidontuottajat, jotka antoivat luvan eri rekistereissä olevien tietojen yhdistämiseen. Lupien ansiosta tutkimuksen käyttöön saatiin poikkeuksellisen monipuolinen aineisto, joka mahdollisti erilaisten tuotannollisten tekijöiden ja taloudellisten tuloksen riippuvuuden tutkimisen. Tässä raportissa esitellään maitotilojen neuvonnan kannalta keskeiset tutkimustulokset koskien maidon tuotantokustannusta ja maidontuotannon kannattavuutta erilaisilla lypsyjärjestelmillä sekä lypsyjärjestelmien välisiä eroja selittäviä tekijöitä. Tutkimus ei kuitenkaan pääty tähän, vaan se on saamassa jatkoa MTT:n Huomisen maatila tutkimusohjelmassa. Jatkotutkimuksessa laajennetaan tarkastelu koskemaan automaattiseen lypsyjärjestelmään siirtymistä selittäviä tekijöitä sekä paneudutaan työn ja pääoman tuottavuuskehitykseen uuteen, pääomavaltaiseen teknologiaan siirtyneillä tiloilla. Helsingissä toukokuussa 2009 Anna-Maija Heikkilä Tutkimushankkeen vastaava tutkija 2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Maidon tuotantokustannus Tuotantokustannuksen koostumus Maidontuotannon vaatima työpanos Maidontuotannon tuotto Maidontuotannon kannattavuus Lehmien rotujakauma Lehmien tuotostaso ja maidon laatu Karjojen hoitokäytännöt Lehmien perinnölliset ominaisuudet Kannattavuutta selittäviä tekijöitä Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Kirjallisuus

4 1 Johdanto Maito on keskeinen tuote Suomen maataloudessa; maidon osuus maatalouden markkinahintaisesta kokonaistuotosta on lähes puolet (Niemi ja Ahlstedt 2008). Kansainvälisiä maatalouden tuote- ja panosmarkkinoita ovat viime vuosina leimanneet nopeat hintamuutokset, joiden sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset heijastuvat myös Suomen markkinoihin. Lisäksi luvassa oleva EU:n maitokiintiöjärjestelmän purkaminen edellyttää tuottajilta sopeutumista uudenlaiseen markkinatilanteeseen. Jotta maidontuotanto pystyisi jatkossakin turvaamaan suomalaisen maaseudun kehitystä ja tuottamaan raaka-ainetta jalostavalle teollisuudelle, maitotilojen tuottavuuskasvua ja kannattavuutta on pystyttävä parantamaan. Yhden mahdollisen keinon siihen tarjoaa uuden teknologian käyttöönotto. Ensimmäiset automaattiset lypsyjärjestelmät otettiin Suomessa käyttöön vuonna Vuoden 2008 lopussa automaattilypsyyn siirtyneitä tiloja oli kaikkiaan jo 385 kappaletta. Useamman robotin tilat ovat myös yleistyneet, joten lypsypaikkoja em. tiloilla oli yhteensä 452 kappaletta (Kuva. Toistaiseksi automaattilypsyyn siirtymisen kannattavuutta on Suomessa tutkittu vain mallilaskelmien avulla (Latvala ja Suokannas 2005). Järjestelmän yleistymisen myötä mahdollisuudet tila-aineistoon perustuvan tutkimuksen tekoon ovat parantuneet. Määrä, kpl Tilat Laitteet Kuva 1. Automaattilypsyyn siirtyneiden tilojen ja käytössä olevien laitteiden määrä Suomessa vuosina (Lähde: Maahantuojien tilastot/mtt Maitokoneet). Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää lypsyjärjestelmän taloudellista merkitystä maitotiloilla. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa määritettiin maidon tuotantokustannus ja maidontuotannon kannattavuus automaattiseen lypsyyn siirtyneillä tiloilla ja toisaalta perinteistä asemalypsyä käyttävillä tiloilla. Tulosta selittävien tekijöiden löytämiseksi tarkastelun kohteena olivat myös eläinten tuotos ja terveys sekä jalostukselliset ominaisuudet. Lisäksi tarkasteltiin hoitokäytäntöjä, työnmenekkiä ja maidon tuotantokustannuksen jakaantumista erilaisille kustannuserille. 2 Aineisto ja menetelmät Pääasiallisen tutkimusaineiston muodosti tila-aineisto, joka poimittiin maatalouden kannattavuuskirjanpitoon kuuluneista lypsykarjatiloista. Lypsykarjatilan määrittelynä käytettiin FADN järjestelmässä (Farm Accountancy Data Network) käytettävää tuotantosuuntamäärittelyä (MTT 2009). Otokseen valittiin kaikki ne lypsykarjatilat, joilla oli automaattinen lypsyjärjestelmä tai jotka tutkimuksen kuluessa siirtyivät kyseiseen järjestelmään. Tutkimusjakso aloitettiin vuodesta 2005, jolloin kannattavuuskirjanpidossa oli mukana 16 auto- 4

5 maattista lypsyjärjestelmää käyttävää tilaa eli robottitilaa. Tuorein käytettävissä oleva tila-aineisto oli vuodelta 2007, joten tutkimusjakso muodostui kolmen vuoden pituiseksi. Robottitilojen vertailuryhmäksi valittiin maitotilat, joilla lypsykarja oli pihatossa kuten robottitiloillakin, mutta joiden lehmät lypsettiin lypsyasemalla. Jotta tilat olisivat olleet myös kokonsa puolesta vertailukelpoisia, pienimmät lypsyasematilat rajattiin vertailuryhmän ulkopuolelle. Tutkimusaineiston pienin keskilehmäluku oli rajauksen jälkeen 26 lehmää/tila. Kannattavuuskirjanpito-otoksen tilamäärä, keskilehmäluku ja tiloilla keskimäärin tuotettu maitomäärä vuosittain ja lypsyjärjestelmittäin esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimusotoksen kannattavuuskirjanpitotilojen määrä, keskilehmäluku ja maitotuotos Lypsyasema Lypsyrobotti Yhteensä/Keskimäärin tilat lehmät /tila maitokg /tila tilat lehmät /tila maitokg /tila tilat lehmät /tila maitokg /tila Tutkimusaineistoon poimittiin tiloilla tehty kotieläintyön määrä eriteltynä viljelijäperheen ja palkatun työvoiman kesken. Kannattavuutta osoittavaksi tunnusluvuksi poimittiin maatalouden kannattavuuskerroin. Pelkässä maidontuotannossa saavutettavan yrittäjän voiton laskemiseksi aineistoon poimittiin tilan maitotuotot eriteltyinä tukiin ja myyntituottoihin sekä maidon tuotantokustannuksen määrittämiseksi tarvittavat kustannuserät. Maidon tuotantokustannus ei ole kirjanpitoaineistosta valmiina saatavissa, vaan se määritettiin kullekin tilalle osana tätä tutkimusta. Määrittely noudatti Euroopan unionin aiheesta antamaa ohjeistusta (European Commission 2006). Ohjeistus sisältää määritelmät siitä, mikä osuus erilaisista kustannuksista kohdennetaan maidolle. Kohdentamisessa käytetään lähtökohtana sen mukaan, mistä kustannuserästä on kyse joko lypsykarjan osuutta eläinyksiköistä, lypsykarjan osuutta karkearehualasta tai lypsykarjan osuutta tilan markkinahintaisesta tuotosta ja maataloustuista. Maataloustuista tarkastelussa olivat mukana kaikki yksittäisille tuotteille kohdennettavissa olevat tuet sekä tilatuki, jonka käyttöönotto osui tutkimusjaksolle ja jonka pois jättäminen olisi näin ollen vaikeuttanut vuosien välistä vertailua. Sen sijaan esimerkiksi yleinen hehtaarituki ja ympäristötuki lisäosineen jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Laskentatapa pienentää maidon kustannusosuutta ja siten maidon tuotantokustannusta verrattuna laskentatapaan, jossa tukia ei huomioida ollenkaan ja jossa kohdennus tehdään esimerkiksi myyntituottojen suhteessa. Vaikutus on samantapainen kuin laskentamenetelmässä, jossa peltotuet vähennetään kotoisten rehujen tuotantokustannuksesta. Otokseen kuuluvilta kirjanpitotiloilta pyydettiin lupa yhdistää tilojen kannattavuuskirjanpidon tiedot ProAgrian hallinnoimiin tietokantoihin. Kirjalliseen lupakyselyyn tuli aluksi heikosti vastauksia ja yhdistetyn tutkimusaineiston aikaansaamiseksi tarvittiin useita muistutuksia. Koska robottitiloja oli aineistossa alun perinkin vähemmän kuin asematiloja, lupakyselyn viimevaiheessa robottitiloilta puuttuvat luvat hankittiin puhelinkyselynä. Näin yhdistettyyn aineistoon saatiin mukaan kaikki kannattavuuskirjanpidossa mukana olleet robottitilat ja suunnilleen saman verran lypsyasematiloja vertailuryhmäksi. Yhdistetyn aineiston tila- ja kokonaislehmämäärä vuosittain ja lypsyjärjestelmittäin esitetään taulukossa 2. Lehmäkohtaisia havaintoja oli kaikkiaan eri lehmältä. Taulukko 2. Yhdistetyn tutkimusotoksen tila- ja lehmämäärä Lypsyasema Lypsyrobotti Yhteensä tilat lehmät tilat lehmät tilat lehmät ProAgria Keskusten Liitto keräsi luvan antaneiden tilojen tuotos- ja terveystarkkailutiedot sekä hoitokäytäntö- ja olosuhdetietoja. Tiedot olivat joko lehmä- tai tilakohtaisia sen mukaan, miten ne ovat tietokannoista 5

6 saatavissa. Lehmiä kuvaaviksi taustatiedoiksi poimittiin rotu, syntymäpäivä, poikimapäivät ja poikimakerrat sekä poistopäivä. Tuotosseurannasta kerättiin lehmäkohtaiset maito-, rasva- ja valkuaistuotokset sekä maidon soluluku ja ureapitoisuus. Maidon bakteeripitoisuus saatiin karjakohtaisena meijerimaidon bakteeripitoisuutena. Terveystarkkailuaineistosta poimittiin lehmien hoitopäivät ja hoitokoodit sekä poiston syy ja poistotapa. Tonkka-tietokannasta poimittiin karjakohtaisia tietoja, jotka kuvasivat karjan hoitokäytäntöjä (väkirehun osuus, rehujen jakotapa, ulkoilu, kuivitus, sorkkien hoito) ja pihaton rakenteellisia ominaisuuksia (pihattotyyppi, parren pintamateriaali, säilörehun varastointitapa). Faba Jalostus keräsi tutkimusta varten otokseen kuuluneiden tilojen lehmien jalostusarvon ennusteita. Näiden jalostusarvoindeksien tarkastelu sisällytettiin tutkimukseen selittämään tuotoseroja ja osoittamaan, onko perinnöllisten ominaisuuksien valinnassa havaittavissa eroja sen mukaan, mikä on tilan lypsyjärjestelmä. Lehmien kokonaisjalostusarvon lisäksi tutkimusaineistoon poimittiin joukko jalostusarvoindeksejä, jotka ennustavat erityisesti utareen ja jalkojen rakennetta sekä lehmien lypsettävyyttä. Lehmien isiltä aineistoon poimittiin terveyttä ja kestävyyttä ennustavat jalostusarvoindeksit. Kaikki jalostusarvoindeksit ovat elokuussa 2008 tehdyn laskennan mukaisia indeksiarvoja, sillä päivitykset tehdään aina vanhojen arvojen päälle eikä tutkimusvuosien arvoja ollut näin ollen käytettävissä. Tutkimusaineistot analysoitiin SPSS 16.0 ohjelmalla. Tuotantokustannusta yrityskoon funktiona kuvaavat mallit rakennettiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lypsyjärjestelmien välisten erojen merkitsevyyden testauksessa käytettiin ei-parametrista, kahden riippumattoman otoksen välistä testiä. Luokitteluasteikolla kuvattujen muuttujien välisiä korrelaatioita etsittiin ristiintaulukoinnin avulla. Jatkuvien, numeeristen muuttujien välisiä riippuvuuksia kuvaamaan määritettiin korrelaatiokertoimet. Kaikki euromääräiset tulokset perustuvat nimellishinnoin tehtyihin tarkasteluihin. 3 Tulokset 3.1 Maidon tuotantokustannus Jotta tilojen välinen vertailu olisi mahdollista, maidontuotantoon kohdistuvat tuotantokustannukset jaettiin joko tilojen lehmämäärällä tai tuotetulla maitomäärällä. Tulokseksi saatiin yksikkökustannukset, jotka esitetään Taulukossa 3. Tutkimusjakson alussa lypsyjärjestelmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä riippumatta siitä, oliko mittari /lehmä vai snt/kg. Järjestelmien välinen ero kuitenkin kapeni koko tutkimusjakson ajan, eivätkä myöhempien vuosien erot enää olleet merkitseviä. Maitokiloa kohti laskettu keskimääräinen kustannus oli vuonna 2007 kummassakin lypsyjärjestelmässä sama, 52 snt/kg. Taulukko 3. Maidon tuotantokustannus eri lypsyjärjestelmillä Tuotantokustannus, snt/kg Eron Tuotantokustannus, /lehmä Eron merkitsevyys merkitsevyys * 0,482 0,556 * ,489 0, ,518 0,521 Maidon tuotantokustannuksen ja yrityskoon välistä riippuvuutta tutkittiin regressioanalyysillä vastaavalla tavalla kuin Riepponen (2003) on aiemmin tarkastellut kyseistä yhteyttä. Laadituissa malleissa maidon tuotantokustannusta ( /tila) selitettiin joko tilan keskilehmäluvulla tai tuotetulla maitomäärällä. Regressiomallien selitysasteet (R 2 ) vaihtelivat vuosittain ja lypsyjärjestelmän mukaan välillä 0,62-0,86, kun selittävänä tekijänä oli keskilehmäluku. Vaihtelu oli välillä 0,63-0,82, kun selittävä tekijä oli tuotettu maitomäärä. Yrityskoko selitti tuotantokustannuksen vaihtelusta suuremman osan lypsyasematiloilla kuin robottitiloilla. Kuvissa 2-4 sekä 5-7 mallin mukainen tuotantokustannus on jaettu yrityskokoa kuvaavalla mittarilla, jolloin tuloksena ovat yksikkökustannuksia ( /lehmä, snt/kg) kuvaavat käyrät. Kuvista ilmenee sama lypsyjärjestelmien välisen eron kaventuminen tutkimusjakson aikana, joka on nähtävissä myös Taulukon 3 luvuista. 6

7 Maidon tuotantokustannus 2005 Tuotantokustannus, /lehmä Robottitilat Ei-robottitilat Lehmiä, kpl/tila Kuva 2. Maidon tuotantokustannus karjan keskilehmäluvun suhteen vuonna Tuotantokustannus, /lehmä Maidon tuotantokustannus Robottitilat Ei-robottitilat Lehmiä, kpl/tila Kuva 3. Maidon tuotantokustannus karjan keskilehmäluvun suhteen vuonna Maidon tuotantokustannus 2007 Tuotantokustannus, /lehmä Robottitilat Ei-robottitilat Lehmiä, kpl/tila Kuva 4. Maidon tuotantokustannus karjan keskilehmäluvun suhteen vuonna

8 Maidon tuotantokustannus Tuotantokustannus, snt/kg Robottitilat Ei-robottitilat Maitomäärä, kg/tila Kuva 5. Maidon tuotantokustannus tuotetun maitomäärän suhteen vuonna Maidon tuotantokustannus 2006 Tuotantokustannus, snt/kg Robottitilat Ei-robottitilat Maitomäärä, kg/tila Kuva 6. Maidon tuotantokustannus tuotetun maitomäärän suhteen vuonna Maidon tuotantokustannus 2007 Tuotantokustannus, snt/kg Robottitilat Ei-robottitilat Maitomäärä, kg/tila Kuva 7. Maidon tuotantokustannus tuotetun maitomäärän suhteen vuonna

9 Kuvissa 2-4 näkyy, että lehmää kohti laskettu tuotantokustannus oli korkeampi robottitiloilla kuin asematiloilla etenkin silloin kun robotin koko kapasiteetti ei ollut käytössä eli lehmämäärä jäi alle 65 lehmän. Suurimmissa karjoissa eri järjestelmien tuotantokustannukset per lehmä olivat hyvin lähellä toisiaan. Viimeisenä tutkimusvuonna tuotantokustannus oli automaattisessa lypsyssä jopa hieman alempi kuin asemalypsyssä, vaikka lehmämäärän perusteella suurimmilla tiloilla täytyy olla useampi robottiyksikkö käytössään. Kuvat 5-7 osoittavat, että tutkimustilojen maitomäärät kasvoivat tutkimusjakson aikana ja sen myötä tuotantokustannukset per tuotettu maitokilo pysyivät joko ennallaan tai laskivat tuotantopanosten hinnannoususta huolimatta. Viimeisenä tutkimusvuonna tuotantokustannukset kummassakin lypsyjärjestelmässä asettuivat välille 40 snt/kg 60 snt/kg. 3.2 Tuotantokustannuksen koostumus Tutkimustilojen vuoden 2007 tuotantokustannus ( /tila) on kuvassa 8 jaettu muuttuvaan kustannukseen, työkustannukseen ja pääomakustannukseen, joka käsittää sekä poisto- että korkokustannuksen. Kustannuksissa ovat mukana myös omasta työstä ja pääomasta aiheutuvat kustannukset. Maidon tilakohtaisella tuotantokustannuksella tuodaan esiin eri kustannuserien suuruusluokka ja niiden suhteellinen osuus tuotantokustannuksesta. Myöhemmät tarkastelut perustuvat lehmää tai tuotettua maitokiloa kohti laskettuihin lukuihin, jotta erikokoisia tiloja edustavien tilaryhmien tulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Lypsyasema Robotti ; 30 % ; 45 % ; 38 % ; 44 % ; 25 % Muuttuva kustannus Työkustannus Pääomakustannus ; 18 % Muuttuva kustannus Työkustannus Pääomakustannus Kuva 8. Tuotantokustannuksen ( /tila) jakauma vuonna 2007 lypsyasematiloilla ja robottitiloilla. Lypsyasematiloilla tuotantokustannus oli runsas /tila ja robottitiloilla /tila. Muuttuvien kustannusten osuus oli suunnilleen sama kummassakin tilaryhmässä. Sen sijaan työkustannuksen osuus oli robottitiloilla pienempi kuin lypsyasematiloilla ja vastaavasti pääomakustannuksen osuus oli robottitiloilla suurempi kuin lypsyasematiloilla (Kuva 8). Kuvasta 8 on pääteltävissä, että oleelliset lypsyjärjestelmien väliset kustannuserot syntyvät työ- ja pääomakustannuksen vaihtelusta. Työnmenekkiä tarkastellaan lähemmin luvussa 3.4, joten työkustannus ei ole mukana seuraavissa taulukoissa, joissa esitetään lehmää kohti lasketut korko- ja poistokustannukset sekä muutamia muuttuviin kustannuksiin lukeutuvia kustannuseriä. Taulukoihin poimitut kustannuserät ovat sellaisia eriä, joissa lypsyjärjestelmien välillä oli tutkimusjakson kuluessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Taulukko 4. Rakennusten ja koneiden poisto eri lypsyjärjestelmillä Konepoisto, /lehmä Eron Rakennuspoisto, /lehmä Eron merkitsevyys merkitsevyys *** * *** * *** 9

10 Taulukko 5. Korkokustannus eri lypsyjärjestelmillä Maksetut korot, /lehmä Eron merkitsevyys Oman pääoman korkovaatimus, /lehmä Eron merkitsevyys ** *** ** *** ** Taulukko 6. Koneiden ja kaluston korjaus- ja huoltokustannus sekä sähkökustannus eri lypsyjärjestelmillä Sähkö, /lehmä Eron Koneiden korjaus 2), /lehmä Eron merkitsevyys merkitsevyys ** * ** * 2) Ei sisällä traktoreiden eikä puimureiden korjaus- ja huoltokustannuksia Koneiden poistot ja maksetut korot olivat kaikkina tutkimusvuosina robottitiloilla selvästi korkeammat kuin lypsyasematiloilla. Omaa pääomaa oli sen sijaan asematiloilla enemmän ja siten oman pääoman korkovaatimus oli niillä suurempi kuin robottitiloilla. Rakennuspoistoissa tilaryhmien välinen ero oli pienempi kuin konepoistoissa. Vuosina koneiden ja kaluston korjaus- ja huoltokustannukset sekä sähköstä aiheutuneet kustannukset olivat robottitiloilla isommat kuin asematiloilla (Taulukko 6). 3.3 Maidontuotannon vaatima työpanos Tutkimustilojen työnmenekkilukujen tarkastelu osoitti, että automaattiseen lypsyjärjestelmään siirtyminen säästää työtä, ei pelkästään muuta työn luonnetta. Kotieläintyön määrä lehmää kohti oli kahtena viimeisenä tutkimusvuonna robottitiloilla lähes 30 % pienempi kuin lypsyasematiloilla (Taulukko 7). Taulukko 7. Kotieläintyön määrä eri lypsyjärjestelmillä Kotieläintyö yhteensä, h/lehmä Eron merkitsevyys Palkkaväen kotieläintyö, h/lehmä * *** *** Eron merkitsevyys Kokonaistyönmenekin lisäksi tarkasteltiin erikseen palkkaväen kotieläintöissä tekemän työn määrää, jotta selviäisi, onko uudella teknologialla korvattu nimenomaan vierasta työvoimaa. Palkkatyövoiman käyttö kotieläintöissä vaihteli kummassakin tilaryhmässä 15 ja 20 prosentin välillä kokonaistyöpanoksesta. Robottitiloilla käyttö väheni hieman vuodesta 2005, mutta työtuntien määrässä ei ollut oleellista eroa asematilojen vastaaviin lukuihin verrattuna (Taulukko 7). 10

11 3.4 Maidontuotannon tuotto Maidontuotannon tuotoiksi tutkimuksessa laskettiin maidosta saadut myyntituotot ja maidolle maksettu tuotantotuki (Taulukko 8). Myyntituotossa per maitokilo oli jokaisena tutkimusvuonna noin yhden sentin ero lypsyasematilojen hyväksi. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Maidon tuotantotuki oli sen sijaan lähes sama kummassakin tilaryhmässä. Tiloilla oli jonkin verran myös muuta nautakarjatuottoa, jonka pääosan muodostivat teurastuotot. Muun nautakarjatuoton kokonaismäärä kasvoi tutkimusjakson aikana lypsyasematiloilla neljästä vajaaseen viiteen senttiin per maitokilo ja robottitiloilla vastaavasti laski kuudesta runsaaseen neljään senttiin per maitokilo. Jakson lopulla muu nautakarjatuotto oli siten lypsyasematiloilla 0,5 snt/kg suurempi kuin robottitiloilla. Maidon tuotantotuen ohella tiloille maksettiin muita tukia (tilatuki, ympäristötuki, eläinyksikkökohtainen tuki jne.). Maitokiloa kohti laskettuna näiden tukien kokonaismäärä oli varsin vakaa koko tutkimusjakson ajan; lypsyasematiloilla 16 snt/kg ja robottitiloilla 14 snt/kg. Taulukko 8. Maitotuotto ja maidon tuotantotuki eri lypsyjärjestelmiä käyttäneillä tiloilla Maidon tuotantotuki, /kg Eron Maitotuotto, /kg Eron merkitsevyys merkitsevyys ,329 0,317 ** 0,076 0, ,337 0,329 ** 0,076 0, ,364 0,353 ** 0,075 0, Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuutta mitattiin tutkimuksessa kannattavuuskertoimella, joka ilmaisee, missä suhteessa saavutettu yrittäjätulo on asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin eli oman pääoman korkovaatimukseen ja viljelijäperheen palkkavaatimukseen nähden (MTT 2009). Kahtena ensimmäisenä tutkimusvuonna robottitilojen kannattavuus oli hyvin heikko, mutta ero lypsyasematiloihin kaventui kolmantena tutkimusvuonna. Vuosina 2005 ja 2006 lypsyjärjestelmien välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä, mutta ei enää vuonna 2007 (Taulukko 9). Tutkimusotoksen ja kaikkien lypsykarjatilojen vertailu osoittaa, että lypsykarjatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin parani tutkimusjakson kuluessa, mutta kerroin oli jokaisena tutkimusvuonna hieman heikompi kuin tutkimusaineiston keskiarvo (Taulukko 8). Lukuja verrattaessa on huomattava, että tutkimusaineiston tilat olivat keskimääräistä suurempia tiloja. Taulukko 9. Maatalouden kannattavuuskerroin tutkimustiloilla ja kaikilla maitotiloilla Lypsyasema Lypsyrobotti Eron merkitsevyys Tutkimusaineisto keskimäärin Kaikki maitotilat keskimäärin ,73 0,15 *** 0,61 0, ,71 0,08 *** 0,54 0, ,75 0,42 0,65 0,57 Tutkimusaineistossa oli 16 tilaa, jotka kuuluivat kaikkina kolmena tutkimusvuonna robottitilojen ryhmään. Niiden keskimääräinen kannattavuuskehitys vuosina oli seuraava: 0,15; 0,11 ja 0,31. Edellä esitetyt kannattavuuskertoimet kuvaavat koko tilan kannattavuutta. Koska tilat olivat varsin pitkälle maidontuotantoon erikoistuneita tiloja, kannattavuuskerroin kuvaa nimenomaan lypsykarjatilojen kannattavuutta. Kerroin pitää kuitenkin sisällään kaiken tilan maataloustuotannon eikä pelkästään maidontuotantoa. 11

12 Pelkän maidontuotannon kannattavuuden määrittämiseksi tutkimuksessa laskettiin toiseksi kannattavuuden mittariksi maidontuotannon yrittäjän voitto (Taulukko 10). Se saatiin vähentämällä maidon myyntituottojen ja maidon tuotantotuen summasta (Taulukko 8) tutkimuksessa määritetty maidon tuotantokustannus (Taulukko 3). Poistolehmistä ja vasikoista saatu muu nautakarjatuotto voitaisiin myös lukea maidontuotannon tuotoiksi. Aineisto ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta näin yksityiskohtaiseen jaotteluun, joten muu nautakarjatuotto jätettiin voittoa laskettaessa maidontuotannon tuottojen ulkopuolelle. Kohdennusongelmien vuoksi myös muut tuet kuin maidon tuotantotuki sekä varastomuutokset jätettiin voittolaskelmassa huomioon ottamatta. Edellä kuvatulla tavalla laskettu yrittäjän voitto oli kummallakin lypsyjärjestelmällä koko tutkimusjakson ajan negatiivinen eli tuloksena oli yrittäjän tappio. Lypsyasematiloilla tappion määrä oli jotakuinkin vakio, 8 snt/kg koko tutkimusjakson ajan. Robottitiloilla tappio lähes puolittui vuodesta 2005 vuoteen 2007 siirryttäessä. Vuonna 2007 robottitilojen tulos oli keskimäärin vain yhden sentin heikompi kuin lypsyasematilojen. Ero syntyi pääosin maitotuotossa olleesta erosta. Taulukko 10. Maidontuotannon yrittäjän voitto (tappio) eri lypsyjärjestelmiä käyttäneillä tiloilla Maidontuotannon tappio, /kg Eron merkitsevyys Lypsyasema Lypsyrobotti ,077 0,163 * ,077 0, ,078 0, Lehmien rotujakauma Yhdistetyn tutkimusaineiston lehmäkohtainen tarkastelu osoitti, että lehmien rotujakauma oli lypsyasematiloilla ja automaattista lypsyjärjestelmää käyttäneillä tiloilla erilainen. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,00 kaikkina kolmena tutkimusvuonna. Ayrshiren osuus oli kummassakin tilaryhmässä vähenevä, holstein-friisiläisen vastaavasti kasvava. Tosin muutos vuosien 2006 ja 2007 välillä oli varsin pieni. Muiden rotujen osuus oli vähäinen. Robottitilojen lehmät jakaantuivat jakson lopussa sunnilleen tasan edellä mainittujen rotujen kesken. Asematiloilla suhde oli vastaavasti 60:40 ayrsirelehmien ollessa enemmistönä (Kuva 9). Holstein-friisiläisen rodun osuus oli kummassakin tutkimustilojen ryhmässä suurempi kuin tuotosseurannassa mukana olevissa karjoissa keskimäärin. Vuonna 2008 ayrshirerodun osuus tuotosseurantakarjojen lehmistä oli 67 %, holstein-friisiläisen puolestaan 32 %. % Asema Robotti Asema Robotti Asema Robotti Ayrshire Holstein-friisiläinen Muut Kuva 9. Lehmien rotujakauma lypsyjärjestelmän mukaan

13 3.7 Lehmien tuotostaso ja maidon laatu Lehmien tuotostasoa tarkasteltiin sekä kannattavuuskirjanpidosta että ProAgrian tuotosseurannasta saadun aineiston pohjalta. Kannattavuuskirjanpidosta keskituotos laskettiin jakamalla tilan kokonaismaitotuotos tilan keskilehmäluvulla. Tuotosseurannasta on sen sijaan saatavissa lehmäkohtaiset tuotokset. Taulukossa 11 esitetyt tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta on huomattava, että myös otokset poikkesivat toisistaan; karjan keskituotos laskettiin kaikilta tutkimuksessa mukana olleilta kirjanpitotiloilta, tuotosseurannan mukainen tuotos vain aineistojen yhdistämiseen luvan antaneilta tiloilta. Kannattavuuskirjanpidon mukaisesta karjan keskituotoksesta ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa sen mukaan, mikä oli tilan lypsyjärjestelmä. Tuotosseurannan mukaiset tuotokset olivat automaattista lypsyä käyttäneillä tiloilla korkeammat kuin lypsyasematiloilla. Erojen merkitsevyys kasvoi tutkimuksen kuluessa. (Taulukko 1. Taulukko 11. Tuotosseurannan mukainen lehmien keskituotos ja kannattavuuskirjanpidon mukainen karjan keskituotos eri lypsyjärjestelmillä Lehmien keskituotos, kg/lehmä/v Eron merkitsevyys Karjan keskituotos, kg/lehmä/v * ** *** Eron merkitsevyys Valkuais- ja rasvatuotosta kuvaavat luvut perustuvat lehmien tuotosseurantaan. Rasvatuotokset olivat korkeampia lypsyasematiloilla, valkuaistuotokset sen sijaan robottitiloilla. Valkuaistuotoksen osalta erojen merkitsevyys kasvoi tutkimuksen kuluessa. Rasvatuotoksen erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä koko tutkimuksen ajan, vaikka keskiarvot lähenivät toisiaan jakson loppua kohti (Taulukko 12). Taulukko 12. Tuotosseurannan mukainen valkuais- ja rasvatuotos eri lypsyjärjestelmillä Rasvatuotos, kg/lehmä/v Eron Valkuaistuotos, kg/lehmä/v Eron merkitsevyys merkitsevyys *** ** *** *** *** Kun valkuais- ja rasvatuotosta tarkasteltiin maidon pitoisuuksien mukaan, tulos oli hieman erilainen kuin kilomääräisten tuotosten perusteella. Rasvapitoisuuksien erot olivat merkitseviä kuten kilomääräisten tuotostenkin, mutta valkuaispitoisuuksissa ei ollut eroa sen mukaan, mikä oli tilan lypsyjärjestelmä (Taulukko 13). Taulukko 13. Tuotosseurannan mukainen maidon valkuais- ja rasvapitoisuus eri lypsyjärjestelmillä Maidon rasvapitoisuus, % Eron Maidon valkuaispitoisuus, % Eron merkitsevyys merkitsevyys ,44 3,41 4,31 3,99 *** ,46 3,46 4,26 4,00 *** ,48 3,48 4,29 4,03 *** 13

14 Tuotantotuloksissa heijastuu lehmien erilainen rotujakauma eri lypsyjärjestelmiä käyttäneillä tiloilla. Rotukohtaisesti lasketut tulokset osoittivat holstein-friisiläisten lehmien maitotuotoksen olevan korkeampi mutta maidon pitoisuuksien pienemmät kuin ayrshirelehmillä. Holstein-friisiläisen osuus oli robottitiloilla suurempi kuin lypsyasematiloilla. Maidon laadun mittareina tarkasteltiin lehmäkohtaisia solumääriä ja karjan meijerimaidon bakteeripitoisuutta. Soluluvuissa oli tilastollisesti merkitsevää eroa ainoastaan viimeisenä tutkimusvuonna keskiarvon ollessa robottitiloilla korkeampi. Bakteeripitoisuuksissa erot olivat selvemmät ja tutkimusjakson loppua kohti kasvavat. Bakteerimäärät kasvoivat tutkimusjaksolla etenkin robottitiloilla (Taulukko 14). Taulukko 14. Lehmäkohtainen maidon soluluku ja meijerimaidon bakteeripitoisuus eri lypsyjärjestelmillä Bakteerit, 1000 pmy/ml Eron Solut, 1000 kpl/ml Eron merkitsevyys merkitsevyys ,74 5,50 * ,85 6, * 3,92 7,29 *** 3.8 Karjojen hoitokäytännöt Karjassa olleiden lehmien keskipoikimakerta oli koko tutkimusjakson ajan lypsyasematiloilla 2.3 ja lypsyrobottitiloilla 2.1. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Lypsyrobottitilojen lehmien poistoikä oli myös alhaisempi kuin asematilojen lehmien poistoikä. Vuonna 2007 poistoikä oli lypsyasematiloilla 4,8 vuotta, robottitiloilla vain 4,4 vuotta (Taulukko 15). Taulukko 15. Lehmien poistoikä ja karjassa olevien lehmien keskipoikimakerta eri lypsyjärjestelmiä käyttäneillä tiloilla Keskipoikimakerta Eron Poistoikä, pv Eron merkitsevyys merkitsevyys ** 2,3 2,1 *** ** 2,3 2,1 *** *** 2,3 2,1 *** Väkirehun osuus lehmien ruokinnassa oli robottitiloilla hieman suurempi kuin lypsyasematiloilla. Enimmillään väkirehua oli puolet rehuyhdistelmän kuiva-aineesta. Sikäli kuin säilörehun D-arvosta oli havaintoja saatavilla, niissä ei ollut eroa eri lypsyjärjestelmiä käyttävien tilojen välillä (Taulukko 16). Taulukko 16. Väkirehun osuus ruokinnassa ja säilörehun D-arvo eri lypsyjärjestelmiä käyttäneillä tiloilla Säilörehun D-arvo, % Eron Väkirehu, % ka:sta Eron merkitsevyys merkitsevyys * *

15 Lehmien tarvitsemien eläinlääkärihoitojen määrää tarkasteltiin todellisten hoitokertojen mukaan (kpl/lehmä). Koska lehmät olivat karjoissa eripituisia aikoja, toiseksi vertailuluvuksi laskettiin hoitojen määrä olettaen, että lehmät olisivat olleet karjassa koko vuoden (kpl/lehmä/vuosi) ja että hoitojen tarve olisi jatkunut samanlaisena kuin havaitulla jaksolla. Luvut eivät siten ole vertailukelpoisia yleisten hoitotilastojen kanssa, joissa esitetään lehmien hoitoprosentti (hoitojen määrä/100 lehmää), mutta mahdollistavat tarkasteltavina olleiden tilaryhmien vertailun. Kummankin hoitojen määrää ilmaisevan luvun perusteella eläinlääkärihoitoja annettiin enemmän robottitiloilla kuin lypsyasematiloilla. Annettujen hoitojen määrä laski kummassakin tarkastellussa tilaryhmässä tutkimusjakson kuluessa (Taulukko 17). Taulukko 17. Lehmien hoitokerrat eri lypsyjärjestelmillä Hoitokerrat, kpl/lehmä/v Eron Hoitokerrat, kpl/lehmä Eron merkitsevyys merkitsevyys ,0 2,0 3,8 4,4 ** ,6 1,0 *** 1,4 2,2 *** ,6 0,8 *** 1,3 1,8 *** Hoitokoodit osoittivat, että automaattiseen lypsyyn siirtyneillä tiloilla erityisesti jalkaterveyteen liittyneiden hoitojen osuus kaikista annetuista hoidoista oli suurempi kuin lypsyasematiloilla. Samoin ennaltaehkäisevän sorkkahoidon osuus oli robottitiloilla suurempi kuin asematiloilla. Lypsylehmien poiston syyn ja lypsyjärjestelmän välillä ei ollut riippuvuutta tutkimusjakson alussa, mutta jakson edetessä lypsyjärjestelmän voitiin todeta vaikuttavan poiston syihin (2006, p< 0,05; 2007, p < 0,00. Kuvassa 10 esitetään vuonna 2007 tehtyjen poistojen jakaantuminen sen mukaan, mikä oli poiston syy. Selkeimmät erot olivat utaretulehduksessa, jonka osuus poistoista oli lypsyasematiloilla noin 30 % ja robottitiloilla noin 20 %. Huono utarerakenne, huono tuotos tai jalostusarvo, huono lypsettävyys ja huono luonne/ sopeutumattomuus olivat puolestaan syitä, jotka esiintyivät yleisemmin robottitiloilla kuin lypsyasematiloilla. % Poiston syy asema robotti Poiston syy 0 Ei tiedossa 11 Tapaturma 12 Utaretulehdus 13 Vedinvika-/vamma 14 Huono hedelmällisyys 15 Jalkarakenne 16 Jalkasairaus 17 Poikimavaikeus 18 Ruoansulatuskanavan vaikeus 19 Poikimahalvaus 20 Muu sairaus 21 Huono tuotos tai jalostusarvo 22 Vanha 23 Huono utarerakenne 24 Huono lypsettävyys 25 Huono luonne/sopeutumattomuus 26 Muu syy Kuva 10. Lypsylehmien poiston syyt eri lypsyjärjestelmiä käyttäneillä tiloilla

16 3.9 Lehmien perinnölliset ominaisuudet Taulukossa 18 esitetään tutkimustilojen karjoissa vuonna 2007 olleille lehmille ja niiden isille vuonna 2008 lasketut jalostusarvojen ennusteet. Koska kaikkia jalostusarvoindeksejä ei ollut saatavissa kaikilta lehmiltä tai sonneilta, taulukossa esitetään myös keskiarvon laskennassa käytettävissä olleitten havaintojen määrä. Lähes kaikkien tarkasteltujen ominaisuuksien osalta ennustearvot olivat robottitiloilla korkeammat kuin lypsyasematiloilla. Poikkeuksen tekivät solulukua ja luonnetta ennustavat jalostusarvoindeksit, joissa ei ollut eroa sen mukaan, mikä oli tilan lypsyjärjestelmä. Selkeimmät erot olivat lehmien kokonaisjalostusarvossa sekä maito- ja valkuaistuotosta ennustavissa jalostusarvoindekseissä (Taulukko 18). Taulukko 18. Tutkimustilojen karjoissa vuonna 2007 olleiden lehmien ja niiden isien jalostusarvoindeksit (8/2008 päivityksen mukaan). Ennustettava ominaisuus Lypsyasema Lypsyrobotti Eron merkitsevyys Jalostusarvoindeksi Havaintoja, kpl Jalostusarvoindeksi Havaintoja. kpl Kokonaisjalostusarvo - 0, , *** Maitotuotos, kg 101, , *** Valkuaistuotos, kg 100, , *** Rasvatuotos, kg 98, , ** Soluluku 103, , Utarerakenne (yhdistetty) 94, , * Jalkarakenne (yhdistetty) 95, , * Runko (yhdistetty) 93, , ** Lypsettävyys 97, , ** Luonne 97, , Utareterveys 2) 101, , ** Kestävyys 2) 104, , ) Sonneille määritettäviä jalostusarvoindeksejä 3.10 Kannattavuutta selittäviä tekijöitä Kannattavuudelle pyrittiin löytämään selittäviä tekijöitä korrelaatioanalyysin avulla. Ennalta arvattavissa oli, että tuotantokustannus ja kannattavuuskerroin ovat kytköksissä toisiinsa. Yksittäisten kustannuserien tarkastelu puolestaan osoitti, että kannattavuuskertoimen ja pääomakustannusten välillä oli selkeä yhteys tutkimusvuodesta riippumatta; kannattavuus paranee, kun maksetut korot, rakennuspoistot tai konepoistot per yksikkö pienenevät. Selitys yksikkökustannusten laskulle on usein tuotettujen yksiköiden määrän kasvu, joten karjan tuotostason ja kannattavuuskertoimen väliltä löytyi pääsääntöisesti positiivinen korrelaatio. Korrelaatiokerroin sai hieman erilaisia arvoja ja merkitsevyyksiä sen mukaan, laskettiinko se yli koko aineiston vai lypsyjärjestelmäkohtaisesti. Taulukossa 19 esitetään lypsyjärjestelmittäin saadut kertoimet ja niiden merkitsevyys. Maidontuotannosta saadun yrittäjän voiton ja eri kustannuserien välinen riippuvuus oli hyvin samantapainen kuin kannattavuuskertoimen ja eri kustannusten välinen riippuvuus. Kannattavuuskertoimen ja erilaisten tuottoerien ( /maitokg) välinen riippuvuus oli pääsääntöisesti pienempi kuin kannattavuuskertoimen ja edellä mainittujen kustannuserien. Merkille pantavaa oli, että kannattavuuskertoimen ja muun kuin maidosta saadun nautakarjatuoton välinen korrelaatio oli negatiivinen. Muu nautakarjatuotto on pääosin teurastuottoja, jotka kertyvät poistolehmistä ja maidontuotannon ohessa kasvatettavista lihanaudoista. Maidontuotannon kannattavuutta teurastulot eivät parantaneet vaan vaikutus oli korrelaatiokertoimen mukaan päinvastainen. Tulos puhuu hitaan uudistamisen ja maidontuotantoon keskittymisen puolesta. 16

17 Taulukko 19. Kannattavuuskertoimen ja siihen vaikuttavien muuttujien ( /kg) väliset korrelaatiot tilakohtaisessa kannattavuuskirjanpitoaineistossa Korrelaatiokerroin Kannattavuuskerroin Asemat Robotit Asemat Robotit Asemat Robotit Tuotantokustannus - 0,68 ** - 0,44-0,64 ** - 0,85 ** ** - 0,81 ** Maksetut korot - 0,28 * - 0,67 ** - 0,37 ** - 0,77 ** - 0,59 ** - 0,81 ** Rakennuspoistot - 0,52 ** - 0,37-0,54 ** - 0,80 ** - 0,61 ** - 0,72 ** Konepoistot - 0,29 * - 0,52 * - 0,23-0,75 ** - 0,32 ** - 0,45 ** Keskituotos 0,29 * - 0,10 0,04 0,51 ** 0,44 ** 0,31 Pearsonin korrelaatiokerroin, kertoimen merkitsevyys: * p<0,05; ** p<0,01 Kun korrelaatioanalyysi tehtiin yhdistetystä lehmäkohtaisesta aineistosta, tuotostaso (maito, valkuainen, rasva) oli tekijä, jolla oli selkein positiivinen yhteys kannattavuuskertoimeen. Positiivinen riippuvuussuhde löytyi pääsääntöisesti myös kannattavuuskertoimen ja lehmien poistoiän ja keskipoikimakerran välille. Lypsyjärjestelmäkohtaisesti laskettuna poistoiän ja kannattavuuskertoimen välinen korrelaatio ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yli koko aineiston laskettuna korrelaatio oli sen sijaan kaikkina vuosina positiivinen ja merkitsevä. Sama koski keskipoikimakerran ja kannattavuuskertoimen välistä yhteyttä. Lehmien hoitotiheyden merkitys vaihteli vuosittain ja lypsyjärjestelmittäin negatiivisesta positiiviseen tai kyseisten tekijöiden välillä ei ollut minkään suuntaista riippuvuutta (Taulukko 20). Taulukko 20. Kannattavuuskertoimen ja siihen vaikuttavien muuttujien väliset korrelaatiot yhdistetyssä lehmäkohtaisessa tutkimusaineistossa Korrelaatiokerroin Kannattavuuskerroin Asemat Robotit Asemat Robotit Asemat Robotit Maitotuotos 0,06 * - 0,10 ** 0,21 ** 0,12 ** 0,13 ** 0,14 ** Valkuaistuotos 0,08 ** - 0,11 ** 0,21 ** 0,11 ** 0,12 ** 0,14 ** Rasvatuotos 0,04-0,04 0,14 ** 0,11 ** 0,12 ** 0,14 ** Lehmien poistoikä - 0,08 0,09 0,07 0,04 0,09 0,06 Keskipoikimakerta 0,00 0,19 ** 0,02 0,08 ** - 0,11 ** 0,06 ** Hoitokerrat 0,05-0,10 ** 0,04-0,03-0,12 ** 0,00 Pearsonin korrelaatiokerroin, kertoimen merkitsevyys: * p<0,05; ** p<0,01 Tilakohtaisesti määritetyn meijerimaidon bakteeripitoisuuden ja kannattavuuskertoimen välinen riippuvuus oli negatiivinen. Kertoimet eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Merkitseviä korrelaatioita ei löytynyt myöskään muiden tilakohtaisesti tarkasteltujen muuttujien (esim. ruokinnan väkirehuprosentti, säilörehun D-arvo) ja kannattavuuskertoimen välille. 4 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Vuonna 2007, jolloin maidontuotannon keskimääräinen tuotantokustannus oli sekä asema- että robottitiloilla 52 snt/kg, tuottajan saama maidon keskihinta oli 38 snt/kg. Tuotantokustannusta yrityskoon suhteen kuvaavien mallien mukaan vain kaikkein suurimmat tilat pystyivät tuottamaan maidon alle 40 sentin yksikkökustannuksella. Tulokset osoittavat, että tuotantokustannusta voidaan alentaa yrityskokoa kasvattamalla, joskin kustannusten lasku tasaantuu suurimmissa yrityskokoluokissa. Lisäksi on huomattava, että maidon hinta kattaa kaikki kustannukset vain hyvin harvoilla tiloilla. Pääomakustannukset, korot ja poistot, ovat keskeisiä taloudellista tulosta selittäviä tekijöitä. Kyseiset kustannukset kytkeytyvät tilan elinkaaren vaiheeseen eli ovat isojen investointien jälkeisinä vuosina suurimmillaan. Koska kaikki automaattiset lypsyjärjestelmät ovat Suomessa verrattain uusia, erityisesti korkeat konepoistot ja maksetut korot heikensivät robottitilojen tulosta. Rakennuspoistoissa lypsyjärjestelmien välinen ero oli pienempi. Noin 70 % tutkimusaineiston lypsyasematiloista oli myös investoinut navettaansa 2000-luvulla, 17

18 mutta investointimenot olivat olleet pienempiä kuin robottitiloilla eivätkä korot ja poistot siten kasvaneet yhtä suuriksi kuin automaattilypsyyn investoineilla tiloilla. Tuotantokustannuksen ja kannattavuuden välillä on vahva korrelaatio, mutta tuotantokustannus ei kuitenkaan yksin selitä tilojen kannattavuustuloksia. Esimerkiksi vuonna 2007 molempien tilaryhmien maidon tuotantokustannus oli 52 snt/kg, mutta lypsyasematilojen kannattavuuskerroin oli 0,75 ja lypsyrobottitilojen 0,42. Osaksi ero johtuu siitä, että kannattavuuskerroin pitää sisällään tilan kaikki maataloustoiminnot, mutta tuotantokustannus vain maidontuotannon. Lisäksi eroa aiheutuu siitä, että kannattavuuteen vaikuttaa myös tilojen saama tuotto, joka puolestaan on riippuvainen sato- ja tuotostasoista, tuotteiden laadusta ja hinnoista sekä tuen määrästä. Maidon myyntituotto maitokiloa kohti oli lypsyasematiloilla noin sentin suurempi kuin robottitiloilla. Ero selittynee eroilla maidon rasvapitoisuudessa ja laadussa, jotka puolestaan vaikuttavat maidon hintaan. Maidon laatu on näin ollen seikka, johon tulee kiinnittää huomiota. Vaikka sentin tuottoero voi kuulostaa vähäiseltä, suurilla tiloilla se merkitsee vuositasolla tuhansien eurojen kokonaismenetystä. Tilan liikevaihtoon suhteutettuna menetys voi edelleen tuntua merkityksettömältä, mutta yrittäjätuloon suhteutettuna tappio on jo huomattava ja siten tilan kannattavuuskertoimessa näkyvä. Maidon tuotantotuki oli sama kummassakin tilaryhmässä, josta voi päätellä eri lypsyjärjestelmien tuotannon jakaantuneen alueellisesti samalla tavalla. Muita tukia, laskettuna maitokiloa kohti, maksettiin lypsyasematiloille enemmän kuin robottitiloille. Ero selittynee sillä, että pellon ja eläinmäärän suhde oli tutkituissa tilaryhmissä erilainen. Keskiarvot vuoden 2007 kannattavuuskirjanpitoaineistossa olivat 1,78 ha/lehmä lypsyasematiloilla ja 1,57 ha/lehmä robottitiloilla. Kokonaispeltoala oli asematiloilla keskimäärin 88 ha ja robottitiloilla 95 ha. Selitystä robottitilojen huonoon kannattavuuskertoimeen haettiin myös yksittäisistä ääriarvoista. Tarkastelu kuitenkin paljasti, että esimerkiksi vuonna 2006 heikoimmin kannattaneen 15 tilan joukossa oli 11 robottitilaa. Kyse ei siis ollut yksittäisestä poikkeustapauksesta, vaan robottitilojen tulokset olivat kyseisenä vuonna yleisesti heikommat kuin lypsyasematilojen. Koko tutkimusjakson ajan robottitiloiksi lukeutuneiden tilojen kannattavuuskehitys puolestaan osoitti, etteivät alhaiset kertoimet ole pelkästään juuri siirtymävaiheessa olevien tilojen ongelma tai ehkä pikemminkin, että siirtymävaihe uuteen teknologiaan on varsin pitkä. Kun kannattavuutta tarkasteltiin pelkän maidontuotannon antaman yrittäjän tappion perusteella, lypsyjärjestelmien väliset erot olivat ensimmäistä tutkimusvuotta lukuun ottamatta pienemmät kuin koko tilan kannattavuuskerrointa mittarina käytettäessä. Eroa selittävät muun muassa kannattavuuserot tilan muissa maataloustoiminnoissa ja tukien määrässä (pl. maidon tuotantotuki). Johtopäätöksiä tehtäessä on kuitenkin muistettava, ettei maidontuotantoa voi täysin irrottaa tilakokonaisuudesta vaan sekä rehuntuotanto että lannanlevitys kuin myös peltoon sidottujen tukien saaminen vaativat pellon olemassaoloa. Siksi koko tilakokonaisuuden kannattavuustarkastelu on paikallaan, vaikka nimenomaan lypsyjärjestelmiä verrattaessa puhtaalla maidontuotannon kannattavuudellakin sikäli kuin sellainen voidaan määrittää on oma mielenkiintonsa. Automaattinen lypsy vähentää lehmää kohti tarvittavaa työmäärää. Tilakohtaiset havainnot tukivat Latvalan ja Suokankaan (2005) esittämiä, tuottajakyselyyn ja kannattavuuskirjanpitoaineistoon perustuvia mallilaskelmia: asemalypsystä automaattilypsyyn siirryttäessä työnmenekin vähennys on noin 30 % ja lehmää kohti tarvittava työmäärä laskee 74 tuntiin vuodessa. Tässä tutkimuksessa mukana olleet kannattavuuskirjanpitotilat pääsivät vuonna 2007 tuolle 74 tunnin tasolle. Robottitiloilla käytettiin karjan ruokinnassa enemmän väkirehua kuin asematiloilla. Säilörehun D-arvoissa ei ollut eroa sen mukaan, mikä oli tilan lypsyjärjestelmä. Siten suurempaa väkirehumäärää ei tarvittu täydentämään heikkolaatuisempaa karkearehua, vaan kyseessä lienee rehun määrällisen vajeen kattaminen; peltoala per lehmä oli robottitiloilla hieman pienempi kuin asematiloilla ja lehmien keskituotos hieman suurempi kuin asematiloilla. Myös rasva- ja valkuaistuotoksessa oli eroa tutkittujen tilaryhmien välillä. Erojen syy löytynee tilojen erilaisesta rehuyhdistelmän koostumuksesta ja lehmien erilaisesta rotujakaumasta ennemmin kuin tilojen lypsyjärjestelmästä. Tosin lypsyjärjestelmä voi osaltaan vaikuttaa ruokintaan muun muassa lypsypaikalla käytettävän houkutusrehun kautta. Lehmien hoitokertojen vähentyminen tutkimusjakson edetessä ei ole välttämättä positiivinen ilmiö. Jos vähentyneet hoitomerkinnät kertovat sairauksien vähentymisestä, tulos on tietysti toivottava. Jos sen sijaan 18

19 hoitomerkintöjen vähentyminen tarkoittaa sairastuneiden lehmien aiempaa herkempää poistamista ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden vähentymisestä, käytäntö johtaa herkästi taloudellisen tuloksen heikkenemiseen. Robottitiloilla olleiden lehmien jalostusarvoindeksit kertovat tilojen panostaneen myös karjaan, ei vain koneisiin. Silti karjojen keskituotoksissa ei ollut oleellista eroa robottitilojen hyväksi. Lehmäkohtaisissa tuotoksissa ero oli havaittavissa. On kuitenkin huomattava, että keskipoikimakertojen mukaan robottitilojen lehmät olivat nuorempia kuin asematilojen lehmät. Samanikäisissä karjoissa ero robottitilojen hyväksi olisi todennäköisesti ollut nyt havaittua suurempi. Robottitilojen voi olettaa olleen karjakokoaan kasvattaneita tiloja. Sitä taustaa vasten alhainen keskipoikimakerta oli odotettavissa oleva tulos. Hieman yllättävää sen sijaan on, että myös poistoikä oli alhaisempi kuin lypsyasematiloilla. Tulos viittaa siihen, etteivät kaikki lehmät ole soveltuneet automaattilypsyyn vaan karsintaa on jouduttu tekemään lehmämäärän lisäämistavoitteesta huolimatta. Tätä tulkintaa tukevat myös lehmien poiston syyt; huono utarerakenne, huono lypsettävyys ja huono luonne/sopeutumattomuus olivat robottinavetassa yleisempiä poiston syitä kuin lypsyasemanavetassa. Robottinavetassa olleiden lehmien korkeammat arvot rakennetta ja lypsettävyyttä ennustavissa jalostusarvoindekseissä voivat olla seurausta näiden ominaisuuksien perusteella tehdystä karsinnasta. Toisaalta huono tuotos tai huono jalostusarvo oli useammin lehmän poiston syynä robottitiloilla kuin asematiloilla. Tämä viittaa siihen, että karjan jalostukselliset tavoitteet pidetään korkealla, vaikka se merkitsisi navetan kapasiteetin vajaakäyttöä. On kuitenkin huomattava, että vanhempien lehmien jalostusarvon ennusteet laskevat vähitellen, kun niitä verrataan entistä parempiin nuoriin ikäluokkiin. Tämä voi osaksi selittää sen, että nuorempia lehmiä omaavilla robottitiloilla lehmien jalostusarvojen ennusteet olivat parempia kuin lypsyasematiloilla. Oleellinen asia hyvään taloudelliseen tulokseen pyrittäessä on se, että lypsyjärjestelmän mitoitus vastaa tuotettua maitomäärää. Etenkin kalliin robotti-investoinnin kohdalla on syytä korostaa huolellista siirtymävaiheen suunnittelua, jotta arvokas investointi saataisiin mahdollisimman nopeasti lypsämään koko kapasiteetillaan. Laadittujen tuotantokustannusmallien mukaan maitokilon tuottaminen alle 50 sentin edellytti robottitiloilla lähes kg:n maitomäärää. Maidon hinnan ja maidon päätuotantoalueella maksettavan tuotantotuen perusteella kustannus pitäisi saada laskemaan vähintään edellä mainitulle tasolle, jotta tuotot kattaisivat kaikki kustannukset. Vaikka suunnitelmissa olisi edullisemman lypsyaseman rakentaminen, hyvään suunnitteluun ja realistisiin kannattavuuslaskelmiin on syytä paneutua huolella. Investointimenot ovat joka tapauksessa suuret tilan liikevaihtoon nähden ja niiden vaikutus näkyy pitkään tilan tuloksessa. Tulosten mukaan lypsyasematiloilla turvauduttiin vähemmässä määrin vieraaseen pääomaan kuin robottitiloilla, sillä vieraan pääoman korkoja maksettiin robottitiloilla selvästi enemmän kuin lypsyasematiloilla. Lypsyasematilojen investointeja ei ilmeisesti kuitenkaan ollut laiminlyöty, sillä yhteenlasketussa pääoman korkovaatimuksessa ei ollut oleellista eroa sen mukaan, mikä oli tilan lypsyjärjestelmä. Lypsyasematiloilla korkokustannus vain painottui maksettujen korkojen sijaan oman pääoman korkovaatimukseen. Suurtuotannon edut näkyvät tiettyyn tilakokoon saakka maidon tuotantokustannuksessa lypsyjärjestelmästä riippumatta. Yrityskoon kasvattamisen ja teknologiavalintojen tulee kuitenkin perustua tarkkaan arviointiin käytettävissä olevista resursseista ja erilaisten vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista. Tasapainoinen tilakokonaisuus on yksi keino, jolla maidontuottaja voi lieventää epäedullisista hintasuhteista aiheutuvia kannattavuusongelmia. 19

20 Kirjallisuus European Commission Costs of Production for Milk in the European Union, Period RI/CC Directorate-General for Agriculture and Rural Development, Directorate G. Economic analysis and evaluation, G 3. Analysis of the situation of agricultural holdings. Brussels, 14 February Latvala, T. & Suokannas, A Automaattisen lypsyjärjestelmän käyttöönotto: Kannattavuus ja hankintaan vaikuttavat tekijät. Pellervon Taloudellisen Tutkimuslaitoksen raportteja n:o s. MTT Taloustohtori-verkkopalvelu. Saatavissa Internetissä: Niemi, J. (toim.), Ahstedt, J. (toim.) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot MTT Taloustutkimus. Julkaisuja 108: 96 s. Riepponen, L Maidon ja viljan tuotantokustannukset Suomen kirjanpitotiloilla vuosina Maa- ja elintarviketalous 19: 32 s. Saatavissa Internetissä: Tutkimushankkeen julkaisut (5/2009) Heikkilä, A-M Pihaton lypsyjärjestelmä valinnan taloudellinen merkitys. Julkaisussa: Valio Oy, R- ryhmä Navetan suunnitteluseminaari Hämeenlinna. s. 23. Heikkilä, A-M. & Vanninen, L Robotti avuksi tuloksentekoon? Maito ja Me 1/2009: Heikkilä, A-M. & Vanninen, L Mjölkningsrobot vägen till gott resultat? LoA 3/2009:4-5. Heikkilä, A-M. & Vanninen, L Suurtuotannon edut onko niitä maidontuotannossa? Maitomestarit. Tiedote 1/2009:6. Tutkimushankkeen esitelmät ja posterit (5/2009) Heikkilä, A-M Pihaton lypsyjärjestelmä valinnan taloudellinen merkitys. Navetan suunnitteluseminaari Hämeenlinna. Saatavissa Internetissä: Vanninen, L., Karhula, T. & Heikkilä, A-M Maidon tuotantokustannus eri lypsyjärjestelmillä. Posteri. KoneAgria Jyväskylä

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus 2 Maatalouden kannattavuustaso heikko Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Jussi Tuomisto, Petla Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Millä mittareilla mitataan ja mitä on otettava huomioon kannattavuutta mitattaessa? Taustaa Maatilan taloutta voidaan kuvata erilaisin termein:

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013 Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suunnittelu-ja päätöksentekokehikko Maidontuottaja tekee kolmenlaisia päätöksiä:

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuusnäkymät

Maatalouden kannattavuusnäkymät Maatalouden kannattavuusnäkymät Jukka Tauriainen MTT Taloustutkimus 2.11.2009 Kannattavuuskirjanpitotilat (tal. koko > 9 600 ) Kannattavuuskirjanpidossa seurataan maatalous- ja puutarhayritysten sekä porotilojen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Suomalaisen lihaketjun kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky Jyrki Niemi MTT

Suomalaisen lihaketjun kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky Jyrki Niemi MTT Suomalaisen lihaketjun kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky Jyrki Niemi MTT Mitä on kannattava yritystoiminta? Yritystoiminta on kannattavaa silloin, kun saatavat tuotot peittävät tuotantotoiminnan

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN LYPSYJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO: KANNATTAVUUS JA HANKINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

AUTOMAATTISEN LYPSYJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO: KANNATTAVUUS JA HANKINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 192 PELLERVO ECONOMIC RESEARCH INSTITUTE REPORTS No. 192 AUTOMAATTISEN LYPSYJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO: KANNATTAVUUS JA HANKINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ

LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ LYPSYKARJAN TUOTOSSEURANNAN OHJESÄÄNTÖ 1. Tuotosseuranta Lypsylehmien tuotosseurantaa, jonka tuloksille hyväksytään julkinen arvo, voi tätä ohjesääntöä noudattaen harjoittaa kukin ProAgria keskus. ProAgria

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Parsi- ja asemalypsy

Parsi- ja asemalypsy Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Viron ja Suomen maitotilojen kannattavuus ja kilpailukyky

Viron ja Suomen maitotilojen kannattavuus ja kilpailukyky MTT:n selvityksiä 121 Viron ja Suomen maitotilojen kannattavuus ja kilpailukyky Eero Aaltonen Talous MTT:n selvityksiä 121 54 s., 5 liitettä Viron ja Suomen maitotilojen kannattavuus ja kilpailukyky Eero

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa

Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa Jalostettavien ominaisuuksien sekä residuaalisen syönnin taloudelliset arvot suomalaisessa maidontuotannossa P. Hietala 1, M. Wolfová 2, J. Wolf 2, J. Kantanen 3 ja J. Juga 1 1. Maataloustieteiden laitos,

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ

Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ 2015 ProAgria Keskusten Liitto 1 Lypsykarjan tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ 2015 ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja 1138

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot