Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

Transkriptio

1 Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

2 Vertaistoiminnan tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen voimaantuminen Voi olla mielenkiintoista ja antoisaa vaihtaa kokemuksia muiden, samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä tutustuu uusiin ihmisiin ja voi saada uusia ystäviä. Jollakin toisella ryhmäläisellä voi olla samat kiinnostuksen kohteet kuin sinulla. - Ulrika Andersson - Vertaisryhmän perustaminen Selvitä tarve ja kiinnostus vertaistoimintaan alueella (kysy tutuilta ja levitä sanaa heidän kauttaan). Kuuntele ehdotuksia ja toiveita vertaisryhmän toiminnasta (kysy esim. paikallisyhdistyksestä). Ota selvää muilla paikkakunnilla jo toimivista ryhmistä ja kysy neuvoa heiltä. Selvitä mistä voisi saada tilat käyttöön ryhmää varten (paikallisyhdistykset, seurakunnat, jne.). Tilojen on tärkeä olla hyvien kulkuyhteyksien varrella ja helposti löydettävissä. Varmista tilojen sopivuus ja aistiystävällisyys (ei kirkkaita valoja, hälyä, kaikua jne.). Jos tiloja ei löydy, mieti vaihtoehtona kahvilatapaamisia (varmista kahvilan aukioloajat ja tilan soveltuvuus osallistujille). 2

3 Laadi ilmoitus, jossa kerrot: vertaisryhmän perustamisaikeista sekä keille ryhmä on tarkoitettu kuinka usein ja missä ryhmä kokoontuu ja mitä tapaamisissa on tarkoitus tehdä omat yhteystietosi, esim. sähköpostiosoite ja puhelinnumero määräpäivä, johon mennessä tapaamiseen on ilmoittauduttava Muista myös: tarvittaessa pyydä apua ilmoituksen laatimiseen esim. paikallisyhdistyksen henkilöiltä tms. levitä ilmoitusta esim. Autismi- ja Aspergerliiton ja paikallisyhdistysten kautta hyödynnä Internetin keskustelupalstoja ja sosiaalista mediaa tiedotuksessa 3

4 Etukäteen pohdittavia asioita Kuinka paljon vastuuta olet valmis ottamaan? Toimitko ryhmän vetäjänä vai ainoastaan alkuunpanijana? Tarvitsetko varahenkilöä ja/tai työparia, vai jaetaanko vetovastuu koko ryhmän kesken? Vastuullisuus tarkoittaa, että voi saada osakseen myös kritiikkiä tekemisistään. Joskus se tuntuu aiheelliselta, joskus ei. Aiheelliseen kritiikkiin kannattaa suhtautua välineenä, jonka avulla voit kehittää toimintaa. Jos kritiikki on aiheetonta, kerro oma näkökulmasi asiaan ja muista, että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. - Ulrika Andersson - Minkä kokoinen ryhmä kannattaa perustaa? Pitääkö ryhmäkokoa rajata? Huomioithan, että mitä enemmän ryhmässä on väkeä, sitä enemmän järjestelyissä on työtä. Ryhmän koko voi vaikuttaa myös vertaisuuden toteutumiseen. Jos ryhmästä näyttää muodostuvan hyvin iso (yli 10 henkilöä), kannattaa ehkä harkita kahden erillisen ryhmän perustamista. Miten uudet, vasta ryhmän perustamisen jälkeen mukaan tulevat henkilöt otetaan vastaan? Onko ryhmässä vastuuhenkilö, joka tutustuttaa uuden tulijan muihin? Miten käytännön järjestelyt hoidetaan? Sopikaa etukäteen: mahdollisista tarjoiluista (ellei tapaaminen ole kahvilassa) kustannusten jakamisesta (esim. tarjoilut järjestetään ja maksetaan vuorotellen tai jokainen maksaa pienen summan joka kerta) tilojen loppusiivouksesta, tiskauksesta jne. 4

5 Vertaisuuden toteutuminen ja ryhmän yhteiset säännöt Vertaisryhmässä jokainen on omalta osaltaan vastuussa siitä, mitä ryhmässä tapahtuu tai ei tapahdu. Vertaisuus toteutuu, kun kaikki ryhmäläiset ovat yhtä arvokkaita ja kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun halutessaan ryhmällä on yhteiset, yhdessä sovitut, riittävän selkeät säännöt ryhmäläiset tekevät vaitiolosopimuksen (henkilökohtaiset asiat jäävät ryhmän sisälle) erilaiset osallistumistavat sallitaan (kaikki eivät välttämättä tahdo osallistua samalla tavalla: joku ehkä vain istuu seurassa, mutta ei välitä osallistua keskusteluun ja toinen ehkä keskustelee mielellään, muttei halua osallistua tekemiseen) Ryhmätapaamisiin voi tulla henkilöitä, joiden kanssa et tule toimeen. Valitettavasti et voi tilanteessa tehdä muuta kuin toimia parhaan kykysi mukaan. Voit joko yrittää oppia tuntemaan henkilön paremmin tai kohteliaasti vältellä häntä hankalissa tilanteissa. Ole kuitenkin ystävällinen kaikkia kohtaan. - Ulrika Andersson - Ensimmäisessä tapaamisessa on hyvä kaikkien esittäytyä toisilleen sopia ryhmän yhteisistä säännöistä ja työnjaosta (esim. vaitiolosopimus, puheenvuorot, toisten kunnioittaminen, anonyymisti eli nimimerkillä esiintyminen, työvuorot ja vastuualueet) pyytää toiveita ja ideoita sekä laatia yhdessä sisältösuunnitelma tuleviin tapaamisiin tehdä sopimus toiminnan kustannusten kattamisesta (tarjoilut, mahdolliset materiaali- ja matkakulut, pääsyliput jne.) 5

6 Vinkkejä toimintaan vertaistapaamisissa seurapelit käsityöt ja askartelu ruoanlaitto tai leivonta ulkoilu ja retkeily uiminen tai keilaus elokuvailta, runoilta, keskusteluilta museo- ja näyttelykäynnit ravintolareissut jne. Muista! Vertaisryhmän perustaminen on hidas prosessi, joka voi kestää pitkän aikaa Kaikkeen ei voi varautua: jos ja kun jotain odottamatonta tapahtuu, tee parhaasi ja pyydä tarvittaessa apua toisilta jos se on mahdollista Jos jokin asia menee pieleen, älä lannistu! Ajattele, että teit parhaasi ja olet taas yhtä kokemusta rikkaampi Ei se, miltä me näytämme eikä se, mitä me aikaan saamme merkitse sen rinnalla mitään, mitä me olemme toinen toisellemme. - Marleena Ansio - 6

7 Hyödyllistä lisätietoa vertaistoiminnasta Vertaistoimintaoppaita ja -malleja Vertaistoiminta kannattaa: Vapaaehtoistoiminta osallistaa: Vertaisryhmätoiminnan opas - Käytännön vinkkejä aloittelevalle ryhmänohjaajalle: Versova - Vertaistuen ja vapaaehtoistyön kumppanuushanke: Yhdistys- ja järjestötoimintaan liittyviä linkkejä Autismi- ja Aspergerliitto ry: ASY - Suomen Asperger-yhdistys ry: personal.inet.fi/yhdistys/asy Autismin kirjon ihmisten Puoltaja-verkkolehti: Yhdistystoiminta pähkinänkuoressa (Patentti- ja rekisterihallitus): Apua ja ohjeita järjestötoimintaan: Kirjallisuutta vertaistoimintaan liittyen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kokoama kirjallisuuslista: 7

8 Omia huomioita: Autismi- ja Aspergerliitto ry Ulrika Anderssonin oppaaseen Hur startar man en träffgrupp? pohjautuen laatineet Jan-Mikael Fredriksson ja Katriina Saari. Kuvat Pia Hämäläinen. 2. painos (1/2014)