1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 1 2 STRATEGINEN PERUSTA JA PAINOALAT Näkymä ja arvot Painoalat 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 1 2 STRATEGINEN PERUSTA JA PAINOALAT 3. 2.1 Näkymä ja arvot 3. 2.2 Painoalat 3"

Transkriptio

1 STRATEGIA

2 2 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 1 2 STRATEGINEN PERUSTA JA PAINOALAT Näkymä ja arvot Painoalat 3 3 STRATEGISET VALINNAT JA MITTARIT Alueellisen vaikuttavuuden näkökulma Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2 Asiakasnäkökulma Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3 Sisäisen toiminnan näkökulma Henkilöstönäkökulma Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4 STRATEGIAN TOTEUTUS JA ARVIOINTI 10

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Karelia-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu on monialainen ammattikorkeakoulu, jonka ylläpitäjänä on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö. Ammattikorkeakoulun toiminta on keskitetty neljään Joensuussa toimivaan koulutus- ja tutkimuskeskukseen. Koulutus- ja tutkimuskeskukset ovat Biotalouden keskus, Liiketalouden ja tekniikan keskus, Luovan talouden keskus ja Sosiaali- ja terveysalan keskus. Yhteiset tukipalvelut on organisoitu Kehittämis- ja palvelukeskukseen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta, lyhytkursseja ja erilaisia seminaareja sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Maakuntakorkeakoulu toimii maakunnan alueella ja virtuaaliopetus tekee mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös etäopiskeluna ja työn ohessa. Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 4000 opiskelijaa ja työskentelee noin 400 asiantuntijaa. Koulutustoiminnan lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttaa monialaista, käytännönläheistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Karelia-ammattikorkeakoulu on TKI-toiminnan volyymilla mitattuna yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämiseen erilaisten tutkimus- ja kehittämistehtävien toteuttajana sekä palvelutoiminnan kautta. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Palvelutehtävän kautta tuotetaan asiakaslähtöisiä koulutus- ja asiantuntijapalveluita elinkeino- ja työelämälle sekä yksityishenkilöille. Kansainvälistymisen tavoitteena on integroida kansainvälinen näkökulma kaikkiin ammattikorkeakoulun toimintoihin, tukea siten korkealaatuisen koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämistä sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia tulevaisuuden työtehtävissä. Ammattikorkeakoulu tarjoaa laajat kansainvälistymismahdollisuudet opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Toimintaympäristön muutoksia ja keskeisiä lähtökohtia Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavat hallitusohjelma ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallitusohjelman toimeenpano-ohjelma Koulutus- ja tutkimus vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemän tavoitetilan mukaan suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja kestävän kehityksen periaatteet sekä eettinen toimintatapa. Tavoitetilan saavuttamiseksi opetus, yliopistot ja ammattikorkeakoulut toteuttavat seuraavat kehittämistoimet: - Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana - Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään - Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta - Kansainvälistyminen laadun turvaajana - Korkeakouluyhteisön kehittäminen Lisäksi ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat Euroopan Komission ja Suomen kansalliset linjaukset tulevasta ohjelmakaudesta vuosille Lisäksi keskeiset linjaukset sisältyvät Itä-Suomen alueohjelmaan vuosille , Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaan sekä siihen liittyvät strategioihin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin. Lähtökohdan muodostaa myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT toimintasuunnitelma. Edelleen toiminnan kannalta keskeisessä asemassa on Joensuun kaupungin strategia. Vuonna 2012 Joensuun kaupunkiseudulle laadittiin Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva -kasvustrategia. Strategiassa on

4 2 valittu seudun vahvuuksiin perustuvat osaamisintensiiviset kasvualueet; metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto. Valituilla kasvualueilla on kansainvälisesti korkeatasoista osaamista, jo olemassa oleva merkitys seudun elinkeinoelämälle, kehitys- ja kasvumahdollisuuksien odotukset sekä yhteistoimintaa ja rajapintoja suhteessa toisiinsa. Joensuun seudun kasvustrategia on toimijoiden yhteinen tahdonilmaus, joka toimii sekä Joensuun seudun kasvusopimuksen että Innovatiiviset kaupungit-ohjelman (INKA) pohjana. Pohjois-Karjalan maakunnassa keskeisinä muutostekijöinä voidaan nostaa kunta- ja palvelurakenteen muutokset ja mm. ikääntyvän väestön palvelutarpeiden huomioinen ja tarpeisiin vastaaminen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Yksi keskeinen muutostekijä on Venäjän läheisyys, mahdollinen viisumivapauden toteutuminen ja yhteistyönmahdollisuuksien voimakas lisääntyminen. Joensuun seutu ja koko Pohjois-Karjala on myös voimakkaasti kansainvälistymässä ja siten monikulttuurisuus lisääntyy jatkuvasti. Tämä luo uusia mahdollisuuksia maahanmuuttajakoulutukseen, kielikoulutukseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Kansainvälistyminen tarkoittaa myös voimakasta panostamista mm. vientikoulutukseen. Joensuun seudun ja laajemmin Pohjois-Karjalan tulevaisuuden mahdollisuudet perustuvat monipuoliseen yritys- ja työelämärakenteeseen, asiantuntijuuden jatkuvaan uudistamisen tarpeeseen ja osaamiseen nostamiseen. Keskeistä on myös toimivien yritysten ja muun työelämän toimintojen tukeminen ja uuden yrittäjyyden edistäminen. Karelia-ammattikorkeakoulun on vastattava yllämainittuihin haasteisiin Karelia-ammattikorkeakoulun strategialla

5 3 2. STRATEGINEN PERUSTA JA PAINOALAT 2.1. Näkymä, arvot ja tehtävä Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen korkeakoulu NÄKYMÄ 2017 Karelia-ammattikorkeakoulu on arvostettu ja vetovoimainen työ- ja opiskeluyhteisö. Valmistuneilla opiskelijoilla on laajat ja monipuoliset valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä. Olemme alueen keskeinen menestyksen tekijä sekä vastuullinen yhteistyökumppani. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa ja kehittämistehtävissä. ARVOT Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti ja kestävää kehitystä edistäen. Arvioimme ja kehitämme ammattikorkeakoulun toimintaa jatkuvasti. Edelläkävijyys Olemme osaava ja innovatiivinen asiantuntijayhteisö. Toiminta- ja oppimisympäristömme tukevat tavoitteellista oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Työelämäläheisyys Toimintamme perustana ovat alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Toiminnassamme korostuvat asiakkuuslähtöisyys, vuorovaikutteisuus ja kumppanuus. TEHTÄVÄ Karelia-ammattikorkeakoulun tarjoaa työelämäläheistä koulutusta omilla vastuualoillaan. Ammattikorkeakoulu edistää oman toiminta-alueensa ja Itä-Suomen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän sekä yksilöiden osaamista, vuorovaikutusta ja kansainvälistymistä. Asiakas- ja aluelähtöisellä aikuiskoulutuksella, maakuntakorkeakoulutoiminnalla sekä opetukseen ja painoaloihin kytkeytyvällä TKI-toiminnalla on tärkeä asema ammattikorkeakoulun toiminnassa. Vahvuusalueillaan ammattikorkeakoulu vastaa myös globaaleihin haasteisiin. Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää Itä-Suomen hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa. Ammattikorkeakoulu tekee alueellaan strategista yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa Painoalat Painoalat ovat ammattikorkeakoulun valitsemia vahvuusalueita, joissa tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua asiantuntijuutta ja osaamista. Painoalojen valinnan perustana ovat toiminta-alueen keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat. Osa painoaloista on yhteisiä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa (ISAT). Painoalat kytkeytyvät kiinteästi ammattikorkeakoulun koulutus-, TKI- ja palvelutoimintaan sekä aluekehittämiseen. Kansallisilla ja kansainvälisillä kumppanuuksilla ja verkostoilla on tärkeä merkitys painoalojen toteuttamisessa.

6 4 Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat: Uusiutuva energia (ISAT-painoala) Painoalan tavoitteena on uusiutuvan energian osaamisen kehittäminen sekä kestävän liiketoiminnan edistäminen alan kannattavan elinkeinotoiminnan vahvistamiseksi Itä-Suomessa. Karelia-ammattikorkeakoulun kärkiosaamista ovat alueellisten bioraaka-ainevarojen jalostusarvon nostaminen, biopolttoaineiden tuotantoprosessit, energiahuollon suunnitteluosaaminen, energialiiketoiminta sekä kestävä johtaminen ja liiketalous. Uusiutuva energia on osa biotalouden kokonaisuutta, jonka keskeisin tavoite on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tuotteiksi ja palveluiksi. Kansallisista kumppaneista yksi keskeisistä on Savoniaammattikorkeakoulu, jota täydentää yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa energiakysymyksissä. : - Biotalouden keskuksen koulutusohjelmat integroidaan uusiutuvan energian painoalaan. - Uusiutuvaan energiaan kytkeytyvässä TKI- ja palvelutoiminnassa edistetään luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa yrittäjyyttä ja aluekehitystä paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä työelämä- ja toimijaverkostoissa. - Painoalan kansainvälisessä kehittämistoiminnassa profiloidutaan erityisesti Keski- ja Pohjois- Euroopan alueille, joissa on vahvat, toimintaa tukevat kumppanuudet sekä jaettu kehittämisinstrumenttien tuntemus. Väljästi asutun alueen ikäosaaminen (ISAT-painoala) Painoala vahvistaa hyvinvointialan koulutusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa profiilina väljästi asutun alueen ikäosaaminen. ISAT yhteistyössä tuetaan koulutuksella ja TKI- toiminnalla väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Erityisesti kehitetään palvelurakenteita ja -malleja sekä hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä välineitä. Painoalalla vahvistetaan väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen kehittämisosaamista, kehitetään yhteistä opetusta sekä rakennetaan kumppanuutta ja verkostoja. Tavoitteena on tukea alueen palvelurakenneuudistusta tuottaen alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin osaamista ja uutta tietoa sekä luomalla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kilpailukykyisiä uusia palvelumalleja ja hyvinvointia tukevia tuotteita. Toiminnassa korostuvat kansainväliset verkostot sekä alueen ja työelämän tarpeet. - yhteistyössä toteutetut monimuotoistetut tutkintoon johtavat koulutukset - palvelurakenneuudistuksen tukeminen kehittämällä ikäosaamista sekä sähköisiä ja liikkuvia palveluja - kansainvälinen näkyvyys ikäosaajana Venäjä-osaaminen (ISAT-painoala) Painoalalla kehitetään matkailun Venäjä-osaamista koulutusorganisaatio- ja yritysyhteistyönä, matkailukoulutuksen kehittämisen ja koulutuspalveluiden avulla, matkailun tuotteistamisena sekä palveluosaamisen ja matkailun liiketoimintaosaamisen avulla. Venäjä-osaamista laajennetaan myös muille aloille hyödyntämällä Venäjän matkailun liiketoiminnassa saatuja kokemuksia ja saavutettuja tuloksia. - Monialaisen Russia-opintopolun kehittäminen yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä- Suomen yliopiston kanssa

7 5 - Venäjä-palvelutuotteiden rakentaminen eri painoaloille - Venäjä-asiantuntijuuden hyödyntäminen opetuksessa ja hanketoiminnassa Tarkkuustekniikka Tarkkuustekniikka tarkoittaa valmistus- ja materiaaliteknologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmärtämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin. Tavoitteena on koulutuksen ja aktiivisen hanketoiminnan keinoin löytää teknologialle uusia sovellusalueita, edistää tarkkuustekniikkaan pohjautuvaa liiketoimintaa sekä tukea kasvuyrittäjyyttä. Laajennetaan tarkkuustyöstön sovellusalueita optiikan rinnalle uusille osa-aluille sekä vahvistetaan tarkkuustekniikan kytkeytymistä opetukseen. - Syvennetään osaamista kansainväliselle tasolle materiaaleja lisäävissä valmistusteknologioissa, esimerkiksi Metal Injection Moulding-teknologiassa (MIM) sekä 3D-tulostamisessa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. - Käynnistetään tarkkuustekniikan englanninkielinen opetustarjonta - Osallistutaan kansainvälisiin tieteen suurhankkeisiin, esimerkiksi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) toimintaan Monimediaiset palvelut Monimediaiset palvelut yhdistävät perinteisen ja uusmedian osaksi kulttuurin, viestinnän ja matkailun elämyksellistä kokemista. Tavoitteena on monialaisten palvelujen tuottaminen uusien aktiviteettien ja vuorovaikutteisten teknologioiden avulla. Painoalan kehittämisen painopisteenä on koulutus- ja palvelutarjonnan monipuolistaminen sekä uusien liiketoimintamallien ja palveluiden synnyttäminen. - Monimediaisten palvelujen hyödyntäminen muiden alojen opetuksessa sekä esimerkiksi väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen ja matkailupalvelujen kehittämisessä - Eri alojen osaamista yhdistävien palvelutuotteiden kehittäminen - Monimediaisten palveluliiketoiminnan mallien uudistaminen Puurakentaminen Puurakentamisen painoalalla keskitytään puu- ja puupohjaisiin kuitumateriaaleihin ja niiden käyttöön rakentamisessa. Painoalan soveltavalla tutkimuksella ja koulutuksella edistetään teollista puurakentamista sekä alan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kotimarkkinoiden lisäksi erityisesti Venäjällä ja Aasiassa. Puurakentamisen osaamisen ydin on rakennustekniikan ja rakennusfysiikan soveltamisessa puurakentamisessa käytettyihin materiaaleihin. Puurakentaminen liittyy kiinteästi biotalouteen, jossa pyritään uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön, energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. - kehitetään puurakentamisesta rakennustekniikan koulutusohjelman kärki sekä käynnistetään englanninkielinen opetustarjonta - alueen teollisen puurakentamisen vahvistaminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa - syvennetään kansainvälisen kumppaniverkoston toimintaa ja osallistutaan aktiivisesti erityisesti uusien puurakentamiseen liittyvien tuotteiden kehittämishankkeisiin

8 6 3 STRATEGISET VALINNAT JA MITTARIT Karelia-ammattikorkeakoulun strategisten valinnat on jäsennetty tasapainotetun tuloskortin (BSc) näkökulmien pohjalta. Ammattikorkeakoulun strategiset valinnat ja mittarit on tiivistetty alla olevaan kuvioon Vastuullinen ja tuloksellinen toiminta Vetovoimainen ja vaikuttava koulutus Strategiakauden keskeisenä tavoitteena on aluetta palvelevan koulutustoiminnan työelämäläheisyyden vahvistaminen. Koulutuksen tuloksellisuuden perustana ovat korkeakoulun hyvä maine ja vetovoima, henkilöstön vahva osaaminen, kilpailukykyiset tulokset sekä työelämän tarpeita vastaavat ja ennakoivat koulutustuotteet. Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti TKI-toimintaa sekä varmistetaan opiskelijoiden mahdollisuus osallistua työelämätoimeksiantojen toteuttamiseen opintojensa aikana.

9 7 Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien arviointi ja uudistaminen huomioiden työelämän ennakoidut tarpeet ja siirtyminen koulutusvastuisiin Sujuvan väylän kehittäminen toisen ammatillisesta koulutuksesta ja lukiosta ammattikorkeakouluun siirtymiseksi Ennakoivat ja kysyntälähtöiset TKI- ja palvelutuotteet Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa toteutetaan osana opetusta ja palvelutoimintaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa sekä kehittämisverkostoissa. Toiminnassa hyödynnetään ulkoista, täydentävää rahoitusta erityisesti valituilla painoaloilla. Strategiakauden keskeisenä tavoitteena on, että Karelia-ammattikorkeakoulu säilyttää vahvan aseman TKItoiminnassa valituilla painoaloilla. Ammattikorkeakoulun toiminta kehittää monipuolisesti alueen työ- ja elinkeinoelämää monialaisen koulutuksen, TKI-toiminnan ja palvelutoiminnan kautta sekä edistää alueen kansainvälistymistä ja vetovoimaisuutta. Toiminnan perusteena on ennakoivuus, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä avoin, verkostoitunut kehittämistoiminta, joka synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia innovaatioita. Asiakaslähtöisten tarpeiden mukainen toiminta ja ennakointi TKI-, opetus- ja palvelutoiminnan integraation mahdollistava opetussuunnitelmarakenne Kannattava ja tuloksellinen toiminta Ammattikorkeakouluissa siirrytään tulospohjaiseen rahoitusmalliin vuonna Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten perusteella. Tulosperustainen rahoitusmalli ohjaa ammattikorkeakoulun päätöksentekoa ja toimintaa. Strategiakauden keskeisenä tavoitteena on resurssien tehokas käyttö ja niiden suuntaaminen pitkäjänteisen menestyksen kannalta olennaisiin asioihin. Kannattava ja tuloksellinen toiminta edellyttää tehokkaita ja sujuvia toimintatapoja sekä toimivia kumppanuuksia. Myös ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen ja kannattava palvelutoiminta ovat toiminnan tuloksellisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Maksullisen palvelutoiminnan vahvistaminen Talouden ja toiminnan ennakoinnin sekä seurannan kehittäminen Toimitilojen käytön tehostaminen 3.2. Tyytyväiset opiskelijat ja asiakkaat Osaavat ja hyvinvoivat opiskelijat Koulutustoiminnassa korostuvat työelämäläheisyys sekä tiivis kumppanuusyhteistyö. Strategiakauden keskeisenä tavoitteena on opiskelijoiden opiskelukyvyn vahvistaminen, opintojen sujuvan etenemisen varmistaminen ja keskeyttämisten ehkäisy. Opiskelijalähtöisillä opetuksen toteutusratkaisuilla ja opintoohjauksella tuetaan opiskelijayhteisöjen muodostumista. Opiskelijakunta POKA on ammattikorkeakoulun tärkeä strateginen kehittämiskumppani.

10 8 Opiskelukyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen ja välittämisen ilmapiirin vahvistaminen eri toimijoiden yhteistyönä Opintojen sujuvuuden varmistaminen ja keskeyttämisten vähentäminen opiskelijoiden varhaisen ja ennakoivan tuen avulla (VARTU). Kehittämiskumppanuuden vahvistaminen opiskelijakunta POKAn kanssa Opiskeluhyvinvointi -näkökulman liittäminen opiskelijapalautekyselyjen yhteyteen Toimivat verkostot ja kumppanuudet Karelia-ammattikorkeakoulu toimii strategisessa kumppanuudessa Itä-Suomen yliopiston, opiskelijakunta POKA:n, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoululla on avain- ja toiminnallisia kumppaneita sekä alumneja. Kumppanuustoiminnan tavoitteena on osaamisen ja kilpailukyvyn varmistaminen vahvoissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kumppanuusverkostoissa. Keskeisenä tavoitteena on sujuva ja tavoitteellinen kumppanuus- ja alumnitoiminta sekä kumppanuustoiminnan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen arkipäivän toimintatavaksi. Aktiivisen kumppanuusviestinnän ja tavoitteellisen kumppanuusyhteistyön varmistaminen arjessa sekä asiakkuushallintajärjestelmän kokonaisvaltainen hyödyntäminen Painoalojen verkostoyhteistyön systematisointi Kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Työelämäläheiset toimintatavat Strategiakauden keskeisenä tavoitteena on kehittää koulutus- ja tutkimuskeskuksista työelämäläheisiä, kansainvälisiä työ- ja oppimis- ja palveluympäristöjä. Ammattikorkeakoulu on edelläkävijä käyttäjälähtöisten digitaalisten ympäristöjen rakentamisessa. Toiminnassa korostuvat kansainvälisyys, asiakkuuslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Monialaisten, kansainvälisten oppimis- ja palveluympäristöjen luominen ja kehittäminen Eri tehtävien integraation mahdollistavat opetussuunnitelmat 3.3. Sujuva yhteistyö Luonteva monialainen yhteistyö Ammattikorkeakoulussa hyödynnetään monialaisesti asiantuntijuutta koulutuksessa, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä uusien innovaatioiden ja palvelutoiminnan toteuttamisessa sekä kehittämisessä. Toiminnan edellytys ja voimavara on toistemme asiantuntijuutta kunnioittava yhteistyö. Monialaiset hankkeet ja palvelutuotteet Opetussuunnitelmiin sisältyvät monialaiset opintokokonaisuudet Kehittämisryhmien roolin vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen osana ammattikorkeakoulun johtamista

11 9 Toimintaa tukeva laatujärjestelmä Ammattikorkeakoulussa on arkipäivän toimintaan kytkeytyvä laatujärjestelmä, joka tuottaa systemaattista ja luotettavaa tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Toimivalla laatujärjestelmällä varmistetaan henkilöstön sujuva työ ja opiskelijoiden sujuva oppiminen. Toimintaprosessien kehittäminen ja yksinkertaistaminen Vuosittain toistuvan sisäisen auditointikäytännön vakiinnuttaminen Valmistautuminen kansainväliseen auditointiin Avoin viestintäkulttuuri Ammattikorkeakoulun viestintäkulttuuri on avointa ja yhdenvertaista. Keskeisistä, koko ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavista asioista viestitään henkilöstölle ja opiskelijoille. Henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeinen tieto on helposti saavutettavissa. Avoin sisäinen viestintä on toimivan ulkoisen viestinnän perusta. Johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen edistäminen Sisäisen viestinnän ja kumppanuusviestinnän kehittäminen Henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien keskeisten tietotarpeiden tunnistaminen sekä tiedon helpon saavutettavuuden varmistaminen 3.4. Asiantunteva henkilöstö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi ovat ammattikorkeakoulun menestyksen perusta. Yhteisöllistä ja monialaista osaamista johdetaan ja kehitetään tavoitteellisesti. Henkilöstön osaamista suunnataan tulevaisuuden vaatimusten ja valittujen painoalojen perusteella. Työhyvinvoinnin vahvistamiseen kiinnitetään huomiota esimiestyössä, uraohjauksessa sekä työyhteisöjä ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Henkilöstön yhteisöllisen osaamisen kehittäminen Työhyvinvointimallin rakentaminen ja käyttöönotto Muutosta tukevien uraohjauskäytäntöjen luominen Strateginen henkilöstösuunnittelu Vuosittain päivitettävä henkilöstösuunnitelma luo perustan strategialähtöiselle henkilöstön kehittämiselle ja rekrytoinnille. Henkilöstömäärää ja -rakennetta sopeutetaan vastaamaan toimintaympäristön ja ammattikorkeakoulun muuttuvia tarpeita. Henkilöstöä tuetaan muutostilanteissa sekä yksilön että työyhteisön tulevaisuuden näkökulmista. Strategialähtöisen henkilöstösuunnitelmakäytännön vahvistaminen

12 10 Tuloksellisen ja yhdenvertaisen rekrytointimenettelyn rakentaminen Työn vaativuuden arviointimenetelmän sekä tavoiteperustaisen työaikasuunnittelun käyttöönotto Valmentava esimiestyö ja johtaminen Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtaminen perustuu avoimeen, yhdenvertaiseen ja valmentavaan johtamiskulttuuriin. Esimiesten osaamista arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Uudet esimiehet perehdytetään tehtäviinsä. Kaikki esimiehet otetaan aktiivisesti mukaan ammattikorkeakoulun strategiseen johtamiseen ja kehittämistyöhön. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman soveltaminen Valmentavaa esimiestyötä tukeva esimieskoulutus 4. STRATEGIAN TOTEUTUS JA ARVIOINTI Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön hallitus hyväksyy strategian. Ylläpitäjälle ja ammattikorkeakoulun hallitukselle raportoidaan säännöllisesti strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulun rehtorilla on kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun toiminnan tuloksista, laadusta, kehittämisestä ja strategian toteuttamisesta. Strategian vieminen käytäntöön tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitesopimusprosessin (OKM/TASO) ja ammattikorkeakoulun sisäisen tavoitesopimusmenettelyn (KARELIA/TASO) avulla. Strategiaa ja sen toteutusta käsitellään strategiapäivissä, kehittämisryhmissä, tiimeissä ja keskusten henkilöstökokouksissa. Keskeisille kehittämisen alueille laaditaan strategiakauden mittaiset kehittämisohjelmat koulutustoimintaan, TKI-toimintaan, maksulliseen palvelutoimintaan ja henkilöstöasioihin. Johtoryhmä suunnittelee ja laaturyhmä koordinoi strategiatyön arviointia ja kehittämistä. Strategian seurantaa ja arviointia toteutetaan vuosittaisten KARELIA/TASO -sopimuksen laadinnan ja johdon katselmusten yhteydessä sekä ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksen, ammattikorkeakoulun hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa sekä osavuosikatsausten yhteydessä. Strategiakauden puolenvälin ja lopun arviointi toteutetaan strategian itsearviointina, jonka pohjana ovat henkilöstökysely, strategisten tavoitteiden toteutuminen ja muu palautetieto. Arvioinnin perusteella valitaan strategian loppukauden painopisteet, jotka ohjaavat strategian vuosittaista toimeenpanoa. Osakeyhtiön hallitus ja ammattikorkeakoulun hallitus sekä korkeakoulun johto esittävät tarvittaessa painopisteiden muutoksia.

13 1 Karelia-ammattikorkeakoulu Tuloskortti vuodelle Näkökulma Strategiset valinnat Strategiset mittarit Tavoite 2017 Vastuullinen ja tuloksellinen toiminta Vetovoimainen ja vaikuttava koulutus Ennakoiva ja kysyntälähtöinen TKI- ja palvelutuotteet Työllistyminen Liiketoiminnan myyntituotot 90 % 1,5 M Ulkopuolinen TK-rahoitus 6,0 M Tyytyväiset opiskelijat ja asiakkaat Kannattava ja tuloksellinen toiminta Osaavat ja hyvinvoivat opiskelijat Tilikauden tulos Opiskelijatyytyväisyys (Karelia/OPALA) OKM:n OPALA-palaute 1,8 M 80 Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto 220 Toimivat verkostot ja kumppanuudet Työelämäpalaute 85 % Työelämäläheiset toimintatavat Sujuva yhteistyö Luonteva monialainen yhteistyö Tutkintojen määrä AMK-tutkinnot YAMK-tutkinnot Ulkomaalaisten tutkinnot Opintosuoritukset >55 op/v

14 2 Toimintaa tukeva laatujärjestelmä Avoimen amk:n, erillisopintojen ja maahanmuuttajien koulutuksen op:t 4000 Avoin viestintäkulttuuri Auditoinnit ja prosessien jatkuva kehittäminen Asiantunteva henkilöstö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstötyytyväisyys Julkaisut Strateginen henkilöstösuunnittelu Valmentava esimiestyö ja johtaminen Kansainvälinen henkilöstövaihto, vähint. 5pv Sairauspoissaolot, pv/henkilö 250 7

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

KARELIA/TASO 2014. Vuoden 2014 kehittämisen painopisteet ja tulostavoitteet. Hyväksytty 10.12.2013 Karelia-ammattikorkeakoulun hallituksessa

KARELIA/TASO 2014. Vuoden 2014 kehittämisen painopisteet ja tulostavoitteet. Hyväksytty 10.12.2013 Karelia-ammattikorkeakoulun hallituksessa KARELIA/TASO 2014 Vuoden 2014 kehittämisen painopisteet ja tulostavoitteet Hyväksytty 10.12.2013 Karelia-ammattikorkeakoulun hallituksessa SISÄLLYSLUETTELO 1. KARELIA/TASO YHTEISET TAVOITTEET 2014 3 2.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu AUDITOINNIN PERUSAINEISTO 22.8.2011

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu AUDITOINNIN PERUSAINEISTO 22.8.2011 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu AUDITOINNIN PERUSAINEISTO 22.8.2011 SISÄLLYS 1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 1 2 PKAMK:N LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ 3 3 LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄN KEHITYSHISTORIA

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot