YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA
|
|
- Tapani Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Satu Sundberg luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosissa sijaitsevien, valtion hallinnassa olevien valtakunnallisten suojeluohjelmiin tai Natura 2000 verkostoon kuuluvien sekä eräiden muiden valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittujen alueiden perustamisesta luonnonsuojelualueiksi. Alueet perustetaan luonnonsuojelulain 17 :ssä tarkoitetuiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi. Tällä valtioneuvoston asetuksella perustetaan lain 17 1 momentin nojalla ne alueet, joiden pinta-ala on yli 100 ha. Sitä pienemmät alueet perustetaan ympäristöministeriön asetuksella. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla saatetaan voimaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin hankituilla tai varatuilla valtion alueilla luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusmääräykset. Metsähallitus on valmistellut ympäristöministeriön ja sen asettaman säädösvalmistelutyöryhmän ohjauksessa alueiden suojelun toteuttamista. Tämän ehdotuksen mukaisella valtioneuvoston asetuksella perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Haapajärven, Haapaveden, Kajaanin, Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan kaupunkien sekä Kärsämäen, Limingan, Pyhännän, Merijärven, Sievin ja Siikalatvan kuntien alueella. Valmistelun alkuvaiheessa on kuultu maakunnallisia ja paikallisia sidosryhmiä. Keskusteluja on käyty lähes 20 eri tilaisuudessa, joissa on kartoitettu mm. maakuntaliiton, kuntien, luonnonsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestöjen, riistahallinnon ja metsästysseurojen näkemyksiä alueiden perustamisesta. 2 Luonnonsuojelualueiden tarkoitus ja sisältö Asetuksella perustettavilla luonnonsuojelualueilla toteutetaan osaltaan valtakunnallisten suojeluohjelmien, Natura 2000 verkoston ja eräiden muiden suojelutarkoituksiin osoitettujen valtion alueiden suojelutoimenpiteet Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläisellä alueella. Suojelualueiden perustamisen tarkoituksena on säilyttää nämä alueet luonnontilaisina ja turvata niiden ekosysteemien häiriötön kehitys, tarvittaessa myös ennallistamalla muuttuneita luonnonympäristöjä, sekä ylläpitää perinnemaisemien luontotyyppejä ja eliöitä. Erityisinä suojelutavoitteina Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla on lisäksi niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja niille tyypillisen lajiston sekä muiden suojeluperusteina olevien lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lisääminen ja parantaminen. Alueet palvelevat myös opetustarkoitusta sekä omatoimista retkeilyä, luonnon harrastusta ja tutkimusta. Alueiden perustaminen tukee myös luonnonvarojen kestävää
2 2 hyödyntämistä kuten jokamiehenoikeuksin tapahtuvaa marjastusta ja sienestystä sekä säännellysti myös metsästystä. Tällä asetuksella perustettavien luonnonsuojelualueiden lukumäärä on 27 kpl, ja niiden pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Ympäristöministeriön asetuksella on tarkoitus perustaa samanaikaisesti 13 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 481 ha. 3 Alueiden luonnonsuojelulliset perusteet Luonnonsuojelualueiden perustamisella turvataan valtakunnallisten suojeluohjelmien alueiden, METSO-ohjelman puitteissa valtiolle hankittujen alueiden sekä eräiden muiden luonnonsuojelutarkoituksiin osoitettujen alueiden luonnonarvojen säilyminen. Natura verkostoon kuuluvilla alueilla asetuksella toimeenpannaan alueiden suojelutavoitteita vastaava suojelu luonto- ja lintudirektiivin edellyttämällä tavalla. Perustettaviin alueisiin sisältyy mm. lintujen suojelulle tärkeitä kosteikkoalueita sekä muita pesimäalueita. Luontodirektiivin liitteen I mukaisten luontotyyppien ja niille ominaisen lajiston kannalta alueet ovat tärkeitä mm. boreaalisten luonnonmetsien, keidassoiden, puustoisten soiden ja boreaalisten lehtojen suojelulle. Natura 2000 alueiden suojelutavoitteina olevat luontotyypit ja lajit ilmenevät tarkemmin Natura 2000 tietokannasta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosa kuuluu Keski-Pohjanmaa nimiseen eliömaakuntaan. Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeissä alue kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta, noin puolet maapinta-alasta on suota. Ihmistoiminta on muuttanut alueen suoluontoa laajasti, maakunnan eteläosien suo- ja turvemaista lähes 80 % on ojitettu. Pohjois-Pohjanmaa on aapasoiden keskeistä esiintymisaluetta ja alueella on tältä osin suuri merkitys myös EU:n tasolla. Suojelualueeksi perustettavien soiden suojelun toteutus täydentää merkittävästi maakunnan soidensuojelun tilaa. Useilla suoalueista on merkitystä myös lintujen pesimä- ja levähdysalueina. Soiden laaja-alaisimmat Natura 2000 verkoston valintaperusteena olevat luontotyypit ovat aapasuot, puustoiset suot, keidassuot, vaihettumissuot ja rantasuot. Lisäksi alueisiin sisältyy lettojen, lähteiden ja lähdesoiden sekä metsäluhtien pienialaisia mutta suojelun kannalta tärkeitä kohteita. Lintuvedet ovat Suomessa soiden ohella toinen tärkeä kosteikkoluonnon edustaja. Pohjois-Pohjanmaalla arvokkaita lintuvesiä ja -soita ovat Haapaveden lintuvedet ja suot, Nurmesjärvi, Kivijärvi, Rimpineva ja Veneneva. Haapaveden lintuvedet- ja suot sekä Veneneva kuuluvat myös Ramsar -alueiden verkostoon. Lintuvedet ovat tärkeitä muuttavien sorsalintujen, joutsenten, hanhien ja kahlaajien levähdys- ja ruokailualueita sekä pesimäalueita. Monet näistä linnuista on luokiteltu uhanalaisiksi tai ne ovat sellaisia EU:n lintudirektiivin lajeja, joiden levähdys- ja pesimäalueiden suojelussa Suomella on erityisen merkittävä vastuu. Metsäalueisiin sisältyy vanhoja metsiä, joista osa on suojeltu vanhojen metsien suojeluohjelmalla, esimerkiksi Kinkerinsaarenneva, Mustakytö ja Lapinniemi. Lisäksi alueella on jonkin verran lehtoja, esimerkiksi Vuohtojoen ja Itämäen lehdot.
3 3 Kokonaisuutena nämä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueet yhdessä ympäristöministeriön asetuksella perustettavien luonnonsuojelualueiden kanssa edustavat monipuolisesti alueen luontoa. Tarkempi erittely suojelualueiden kohdentumisesta eri luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon ilmenee muistion liitetaulukosta 1. 4 Rauhoitusmääräykset sekä hoidon ja käytön tavoitteet Valtioneuvoston asetuksella perustettavat alueet ovat lain 17 :ssä tarkoitettuja muita luonnonsuojelualueita. Niillä tulevat pääsääntöisesti olemaan voimassa luonnonsuojelulain 17 a :n 1 momentista johtuen lain :ssä säädetyt rauhoitusmääräykset. Asetukseen otetaan tätä koskeva viittaussäännös. Luonnonsuojelulain 13 :ssä säädetään luonnonsuojelualueilla kielletyistä toimista. Kiellettyä on: 1) rakennusten, rakennelmien tai teiden rakentaminen, 2) maaainesten, kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- tai kallioperän vahingoittaminen, 3) ojittaminen, 4) sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen, 5) luonnonvaraisten selkärankaisten eläimien pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen, sekä 6) muutkin toimet, jotka vaikuttaisivat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen. Lain 14 :ssä säädetään poikkeuksista 13 :ssä kielletyistä toimista. Sallittua on: 1) alueen hoitoa, valvontaa, tutkimusta, yleisön opastamista, retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten tarpeellisten rakennusten, rakennelmien ja polkujen rakentaminen, entistäminen ja kunnostaminen, 2) luonnonympäristöjen ja perinneluontotyyppien hoitaminen ja ennallistaminen sekä alueen luontaisen kehityksen palauttaminen, 3) alueen opastustoiminnan kannalta tarpeellisen tien rakentaminen, 4) marjojen ja hyötysienien poimiminen, 5) onkiminen ja pilkkiminen [ lukien: kalastaa kalastuslain (379/2015) 7 :ssä säädettyjen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti], 6) poronhoitolain mukainen poronhoito, 7) alueella olevien teiden, sähkö- ja puhelinlinjojen sekä niihin liittyvien laitteiden käyttäminen ja kunnostaminen, 8) merenkulun turvalaitteiden, vesistön kulkuväylien kunnostaminen sekä vähäiset turvalaitteiden edellyttämät raivaukset sekä 9) kartoitus ja maanmittaustyöt. Lisäksi alueella saadaan tilanteen niin vaatiessa ryhtyä pelastuspalvelun, palontorjunnan, rajavalvonnan, eläintautien vastustamisen sekä eläinsuojelun edellyttämiin välttämättömiin toimenpiteisiin. Lain 15 :ssä säädetään luvanvaraisista poikkeuksista 13 :n kielletyistä toimista. Metsähallitus voi alueen haltijaviranomaisena kyseisen lainkohdan nojalla antamallaan luvalla alueen perustamistarkoitusta vaarantamatta sallia: 1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta tai opetusta varten eläinten pyydystämisen tai tappamisen, sienien, kasvien tai niiden osien, eläinten pesien ja kivennäisnäytteiden keräämisen, 2) vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muunkin kasvi- tai eläinlajin yksilöiden lukumäärän vähentämisen, 3) sellaisten pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien yksilöiden, jotka suojelualueen ulkopuolella aiheuttavat ilmeisen uhan ihmisen turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheutuvasta merkittävästä taloudellisesta vahingosta, poistamisen, 4) alueelle kaatuneen
4 4 riistaeläimen haltuun ottamiseen, 5) muutoinkin kuin onkimalla tai pilkkimällä kalastamiseen [ lukien: muutoinkin kuin kalastaa kalastuslain (379/2015) 7 :ssä säädettyjen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti], 6) poronhoitoon liittyvien rakennusten ja rakennelmien rakentamisen, 7) geologisen tutkimuksen ja malminetsinnän, 8) ilma-aluksella laskeutumisen sekä 9) muidenkin kuin 14 :n 1 kohdassa tarkoitettujen rakennusten ja rakennelmien entisöinnin ja kunnostamisen. Lisäksi Metsähallitus voi suojelualueen haltijaviranomaisena alueen suojelutarkoitusta vaarantamatta 15 :n 2 momentin nojalla sallia hirvenajon metsästyksen yhteydessä. Asetuksen valmistelun yhteydessä maakunnallisten ja paikallisten tahojen kanssa käydyissä keskusteluissa ovat nousseet esiin erityisesti metsästykseen liittyvät kysymykset. Metsähallitus on vuokrannut kyseisiä, luonnonsuojelualueiden perustamista varten valtiolle hankittuja alueita pääosin hirvieläinten metsästykseen, mutta vaihtelevasti myös pienriistan metsästykseen. Tehtyjä vuokrasopimuksia on tarpeen tarkistaa vastaamaan luonnonsuojelualueita koskevia säännöksiä. Suojelualueiden perustaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että alueiden käyttö metsästykseen kokonaan estyisi. Asetukseen otettaisiin voimaantuloa koskevaan 4 :ään siirtymäsäännös siitä, että olemassa olevien sopimusten mukainen metsästys voisi jatkua rauhoitusmääräysten estämättä [7] saakka. Tällä pyritään varaamaan riittävä aika metsästysvuokrasopimusten uusimiselle. Lain 15 :n luvanvaraiset poikkeusmahdollisuudet mahdollistavat hirven ajon sallimisen. Tämä mahdollistaa perustettavien suojelualueiden sisällyttämisen jatkossakin perinteisiin hirvenmetsästysalueisiin, mikäli alueita vuokranneet seurat näin haluavat. Lisäksi 15 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti Metsähallitus voi sallia vieraslajien yksilöiden vähentämisen. Siten kanadanmajavan, minkin, supikoiran ja muidenkin vieraslajien metsästykseen oikeuttavia vuokrasopimuksia voidaan alueilla jatkaa sen jälkeen, kun suojelualueen haltijaviranomaisena toimiva Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt näiden lajien metsästyksen sallimista koskevan päätöksen. Luvanvaraiset poikkeukset voivat lain 15 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti liittyä myös muunkin liikaa lisääntyneen tai vahingolliseksi osoittautuneen lajin yksilöiden vähentämiseen tai 3 kohdan mukaisesti suojelualueen ulkopuolella aiheutuvan turvallisuus- tai vahinkouhan torjumiseksi tarpeelliseen pyyntiluvanvaraisen riistaeläimen yksilöiden poistamiseen. 4.1 Valtioneuvoston asetuksella säädettävät poikkeukset rauhoitusmääräyksiin. Valtioneuvoston asetuksella on muilla luonnonsuojelualueilla tietyin edellytyksin mahdollisuus säätää edellä kuvatuista rauhoitusmääräyksistä eräitä aluekohtaisia poikkeuksia, jotka voivat koskea metsästyksen sallimista, kalastuksen rajoittamista, puolustusvoimien harjoitus- ja koulutustoimintaa, lentotoiminnan ja merenkulun turvalaitteiden sijoittamista ja kunnossapitoa sekä tien, johdon ja kaapelin rakentamista, ojan kaivamista, vesikulkuväylän ruoppaamista tai muun vastaavan toimenpiteen sallimista.
5 5 Metsästyksen salliminen Metsästyksen osalta lain 17 a :n 3 momentissa säädetään, että muissa kuin metsästyslain 8 :n tarkoittamissa kunnissa sijaitsevalla muulla luonnonsuojelualueella on kiellettyä pyydystää, tappaa tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä. Valtioneuvosto voi kyseisen momentin nojalla kuitenkin säätää metsästyksen sallimisesta muulla luonnonsuojelualueella, jos metsästys ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Säännökset voivat olla ajallisesti tai alueellisesti rajoitettuja tai kohdistua tiettyyn eläinlajiin. Tämän asetuksenantovaltuuden mukaista valtioneuvostolle kuuluvaa harkintavaltaa käytettäessä on syytä kiinnittää huomiota siihen valtiosääntöoikeudelliseen vaatimukseen, että pääsääntöisesti yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lain tasolla. Tästä poiketen asetuksenantovaltuuksia on kuitenkin pidetty eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä mahdollisina vähäisten poikkeusten säätämiseksi asetuksella, kun asetuksenantovaltuuteen liittyy sitä rajaavia ja ohjaavia säännöksiä. Kyseistä lain 17 a :n 3 momentin valtuussäännöstä koskeneessa perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 17/2010 vp) todetaan, että kyseinen valtuussäännös on voitu ottaa lakiin alueiden erilaisuudesta johtuvien paikallisten erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Samaa säännöstä koskevasta ympäristövaliokunnan mietinnöstä (YmVM 11/2010 vp) ilmenee, että metsästys on näillä alueilla kyseisen momentin ensimmäisestä virkkeestä johtuen pääsääntöisesti kiellettyä. Tapauskohtaisella harkinnalla on kuitenkin mahdollista säätää aluekohtaisia poikkeuksia, jotka voivat olla ajallisesti, alueellisesti tai lajikohtaisesti rajattuja. Edellä esitetyn perusteella on metsästystä koskevien vähäisten, tapauskohtaisesti perusteltujen poikkeusten sallimista pidettävä valtioneuvoston harkintavallan puitteissa mahdollisena, mutta laissa olevaa pääsääntöä ei ole perustuslaki huomioon ottaen hyväksyttävää muuttaa asetuksilla käytännössä metsästyksen sallivaksi. Metsästyksen sallivat aluekohtaiset poikkeukset on myös rajattava siten, ettei niiden mukaisesta metsästyksestä aiheudu haittaa alueen muulle käytölle tai alueen perustamistarkoituksen vaarantumista. Metsästyslain 8 :n tarkoittamalla ns. vapaan metsästysoikeuden alueella Pohjois- Suomen kunnissa lain metsästystä koskeva pääsääntö on päinvastainen. Siellä metsästys on pääsääntöisesti sallittua, ja valtioneuvosto voi alueen muuhun käyttöön tai alueen perustamistarkoitukseen liittyvin syin rajoittaa sitä. Nyt perustettavat Pohjois- Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueet sijaitsevat metsästyslain 8 :n aluerajan läheisyydessä, osa rajautuen vapaan metsästysoikeuden alueeseen. Tämän vuoksi luonnonsuojelulain pääsäännön mukaisesta metsästyskieltoa on luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksissä sovellettu rajoitetusti, mikäli metsästyksen sallimisen muut edellytykset täyttyvät. Yksi perustettavista luonnonsuojelualueista sijoittuu osittain metsästyslain 8 :n alueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueiden valmistelun alkuvaiheessa alueilla pidetyissä kuulemistilaisuuksissa on korostunut metsästyksen merkitys alueella perinteisesti tärkeänä luonnon virkistyskäyttömuotona. Luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä pyritään siihen, etteivät alueille vakiintuneet paikalliset metsästyskäytännöt sanottavasti muuttuisi. Pohjois-Pohjanmaan eteläosa on metsänkasvatuksen kannalta merkittävää seutua, mikä korostaa hirvikanto-
6 6 jen tehokkaan säätelyn tarvetta taimikkovahinkojen ehkäisemiseksi. Kuten edellä on kuvattu, lain mukaan hirvenajo ja vieraslajien metsästys voi jatkua Metsähallituksen luvalla. Tämä mahdollistaa edelleenkin kaikkien suojelualueiden käyttämisen metsästykseen ja vuokraamiseen paikallisille metsästysseuroille. Aluekohtaisissa keskusteluissa ja lausunnoissa on tullut esiin, että perustettavilla suojelualueilla pelkän hirvenajon mahdollistavilla säännöksillä metsästyksen järjestäminen olisi monin paikoin käytännössä vaikeaa. Alueella hirvenmetsästystä harjoitetaan käyttämällä pysäyttävää koiraa, kun taas ajavien matalien koirien käyttö on hirvenmetsästyksessä harvinaista. Pelkän hirvenajon salliminen aiheuttaisi ongelmia maastollisesti edullisten passipaikkojen sijoittelussa. Myös menestyksellisen ajon järjestäminen laajoilla, soisilla suojelualueilla vaikeutuisi, mikä voisi lisätä metsästyksestä aiheutuvaa häiriötä toistuvien metsästysyritysten johdosta. Myös metsästyksen perustuminen pysäyttävään koiraan olisi ongelmallista, koska sinänsä onnistunut ajo voisi päättyä tilanteeseen, jossa koiran pysäyttämää hirveä ei kuitenkaan voitaisi ampua. Nämä seikat puoltavat hirvenmetsästyksen laajaa sallimista alueilla. Suurella osaa perustettavista suojelualueista on hirven metsästyksen lisäksi merkitystä pienriistan, erityisesti metsäjäniksen ja kanalintujen metsästyksessä. Useilla metsästysseuroilla suojelualueet muodostavat merkittävän tai ainoan alueen, jolla niiden metsästys on mahdollista. Osalla alueista luonnonsuojelualueet muodostavat keskeisen osan Metsähallituksen pitkään käytössä olleesta hirven tai pienriistan lupametsästysalueesta. Eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla lupametsästysalueita on Pyhännällä, Pyhäjärvellä, Haapajärvellä ja Sievissä. Pienriistan lupametsästysalue tai hirvenmetsästysalue tarjoaa metsästysmahdollisuuksia myös paikallisiin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästyksen harrastajille. Saadun palautteen perusteella hirvi, metsäjänis, sekä metsäkanalinnuista metso, teeri ja pyy ovat alueilla merkittävimpiä saalislajeja. Eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee useita linnustonsuojelun kannalta huomattavan arvokkaita kosteikkoalueita, jotka sisältyvät myös Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin mukaisina erityissuojelualueina. Alueet ovat tärkeitä paitsi pesimäalueina myös muutonaikaisina levähdys- ja ruokailualueina. Niillä viihtyvät metsäkanalintujen, petolintujen ja kahlaajien ohella lukuisat sorsalinnut ja hanhet ja alueet ovatkin sen vuoksi tärkeitä myös riistalintujen metsästyksen näkökulmasta. Asetuksella pyritään sovittamaan yhteen kestävän metsästyskäytön ja suojeluarvojen turvaamistavoitteet sellaisilla alueilla, joilla se alueen koon ja muiden luonnonolosuhteiden puitteissa on mahdollista. Vesilintumetsästyksen vaikutukset suojeluarvoihin liittyvät pääasiassa siihen, että alueiden pienestä koosta johtuen metsästystapahtuman aiheuttama häiriö karkottaa linnut koko alueelta ja pakottaa ne lähtemään muutolle tai jatkamaan sitä ennenaikaisesti. Tämä vaikutus kohdistuu paitsi riistalintuihin myös muuhun lintulajistoon. Yleensä vähäisempi mutta joidenkin taantuneiden lajien kohdalla merkityksellinen vaikutus on suojeltaviin lajeihin suoraan kohdistuva kannan verotus. Tämän vuoksi asetuksella voidaan mahdollistaa metsästys vain osalle suojelualuetta ja säilyttää osa alueesta linnuille rauhallisena alueena syysmuuton päättymiseen saakka. Vesilintujen metsästysmahdollisuus rajataan lisäksi vain sellaisiin lajeihin, jotka eivät ole kyseisten lintudirektiivin mukaisten erityissuojelualueiden suojelutavoitteissa tai kansallisesti uhanalaisia.
7 7 Metsästystä koskevat kiellot Saadun palautteen perusteella kuudella luonnonsuojelualueella on erityistä merkitystä vesilintujen metsästykselle. Tärkeimpiä saalislajeja niillä ovat haapana, sinisorsa, tavi ja telkkä. Lintudirektiivin mukaisilla erityissuojelualueilla lintujen metsästystä ei pääsääntöisesti voida sallia. Venenevan luonnonsuojelualueella tästä pääsäännöstä esitetään poikkeusta niin, että alueella olisi sallittu metson, teeren, pyyn, haapanan, sinisorsan, tavin ja telkän metsästys lukuun ottamatta alueen karttaan merkittyä aluetta, jolla sallittaisiin vain hirvenmetsästys. Tällä alueen linnuston suojelun kannalta merkittävällä alueella hirvenmetsästys ei loppusyksystä aiheuta häiriötä alueen suojeluperusteena olevalle linnustolle. Joihinkin alueisiin kohdistuu paikallisesti myös muuta käyttöä, kuten virkistykseen tai luontoharrastuksiin liittyvää retkeilyä sekä hillan ja karpalon marjastusta. Eräät alueen laajoista avosuoalueista ovat tärkeitä vesilintujen ja kahlaajien, kuten hanhien ja kurkien muutonaikaisia levähdysalueita. Koska luonnonsuojelulain 17 a :n 3 momentin mukaan metsästyksen salliminen ei saa vaarantaa alueen suojelutavoitteita eikä aiheuttaa haittaa alueen muulle käytölle, metsästys voidaan sallia vain aikana, jolloin muu käyttö on vähäistä ja häiriötä ei aiheudu. Näin ollen alueilla, jotka ovat arvokkaita lintuvesiä tai soita tai joilla muuten on erityisesti merkitystä lintujen syysaikaisen muuton levähdysalueina, metsästys sallittaisiin vasta alkaen, jolloin muutonaikainen häiriö voidaan välttää. Perustettavista luonnonsuojelualueista Rimpineva sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin kuntien rajalla. Rimpinevan Kajaanin kunnan puoleinen osa sijaitsee metsästyslain 8 :n tarkoittamalla ns. vapaan metsästysoikeuden alueella. Luonnonsuojelulain 17 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan metsästyslain 8 :ssä mainitun kunnan alueella sijaitsevalla luonnonsuojelualueella säätää metsästyksen rajoittamisesta, jos metsästys vaarantaa alueen perustamistarkoitusta. Rajoitukset voivat olla alueellisia, ajallisia tai kohdistua tiettyyn riistaeläinlajiin. Rimpineva - Matilanneva on lintudirektiivin mukainen erityinen linnustonsuojelualue. Alue on kehittynyt vetinen aapasuo ja Kajaanin puoleisen alueen lävistää luodekaakkoissuunnassa laaja ylipääsemätön rimpineva-alue. Alue tunnetaan Kainuun parhaana lintusuona, jolla esiintyy runsaasti uhanalaista pesimälajistoa. Linnuston pesinnän ja syysmuuton rauhoittamiseksi metsästystä alueella rajoitettaisiin siten, että metsästys olisi sallittua alkaen ja metsästettäviä lajeja olisivat hirvi, metsäjänis, metso, teeri, ja pyy. Metsästystä koskeva säännökset Edellä esitetyillä perusteilla sallitaan hirven, metsäjäniksen, metson, pyyn ja teeren metsästys asetuksen 3 :n 2 momentin 1) kohdan a) alakohdassa luetelluilla yhdeksällä luonnonsuojelualueella ja kolmen luonnonsuojelualueen osa-alueilla siten kuin niitä koskeviin asetuksen liitekarttoihin on merkitty, sekä alkaen b) alakohdassa luetelluilla seitsemällä luonnonsuojelualueella ja yhden luonnonsuojelualueen osaalueella siten kuin sitä koskevaan asetuksen liitekarttaan on merkitty. Lisäksi sallitaan hirven metsästys 2 momentin 2) kohdassa mainituilla yhdellä luonnonsuojelualueella ja neljän luonnonsuojelualueen liitekarttaan erikseen merkityllä osa-alueella,
8 8 sekä metsäjäniksen metsästys alkaen 3) kohdassa mainituilla yhdellä luonnonsuojelualueella ja yhden luonnonsuojelualueen liitekarttaan erikseen merkityillä osaalueilla. Haapanan, sinisorsan, tavin ja telkän metsästys sallitaan 2 momentin 4) kohdan a) alakohdassa luetelluilla kolmella luonnonsuojelualueella ja kahden luonnonsuojelualueen liitekarttaan erikseen merkityillä osa-alueella sekä b) alakohdassa mainitun yhden luonnonsuojelualueen liitekarttaan erikseen merkityllä osa-alueella. Pykälän 3 momentin mukaan Rimpinevan luonnonsuojelualueella Kajaanin kaupungin alueella kielletään metsästyslain mukaisten riistaeläinlajien metsästys lukuun ottamatta hirven, metsäjäniksen, metson, teeren ja pyyn metsästystä syyskuun 20 päivästä alkaen. Sellaisten luonnonsuojelualueiden, joilla metsästys olisi jatkossakin sallittua, maapinta-ala olisi yhteensä noin ha, ja ne kattaisivat noin 95 % Pohjois- Pohjanmaan maakunnan eteläosiin valtioneuvoston asetuksella perustettavien suojelualueiden maapinta-alasta. Muut sallivat säännökset Liikkumisrajoitukset Valtioneuvoston asetuksella voidaan 17 a :n 5 momentin nojalla säätää mm. ojan kaivamisen, tien rakentamisen tai muun vastaavan toimenpiteen sekä puolustusvoimien harjoitustoiminnan sallimisesta alueella, jos toimenpiteet eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Itämäen luonnonsuojelualueella sijaitsee TeliaSonera Finland Oyj:n matkapuhelinasema, joka käsittää linkkimaston ja laitetilan. Matkapuhelinaseman sijoituspaikka on vuokrattu valtiolta. Matkapuhelinaseman sijoittamisen ja sen kunnossapidon edellyttämien toimenpiteiden sallimiseksi asetus sisältäisi lain 17 a :n 5 momentin nojalla annettavan säännöksen Itämäen luonnonsuojelualueella 3 :n 2 momentin 5) kohdassa. Luonnonsuojelulain 18 :n 2 momentin nojalla voidaan rajoittaa luonnonsuojelualueella liikkumista joko perustamissäädökseen tai lain 20 :n nojalla annettavaan järjestyssääntöön otettavalla määräyksellä, mikäli alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueiden perustamisasetus ei sisällä liikkumista koskevia rajoituksia eikä tällä hetkellä ole tiedossa, että niitä olisi tarpeen asettaa. 4.2 Alueiden hoidon ja käytön tavoitteet Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavien alueiden hoidon ja käytön keskeisin tavoite on alueiden säilyttäminen luonnontilaisina siten, että ekosysteemit kehittyvät luonnon omien prosessien mukaisesti ja ihmisen aiheuttamat häiriöt ovat mahdollisimman vähäisiä. Suurimmalla osalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueista tämä on riittävä toimenpide suojeluarvojen turvaamiseksi.
9 9 Eräillä alueilla on kuitenkin tarpeen tehdä ennallistamistoimenpiteitä. Tällaisia tarpeita on mm. suoalueiden hydrologisten kokonaisuuksien kannalta merkityksellisissä ojitetuissa reunaosissa erityisesti tärkeimmillä lintuvesikohteilla. 5 Ehdotuksen hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset 6 Lausunnot Kaikki nyt perustettavat luonnonsuojelualueet ovat valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa, eikä suojelualueiden perustaminen aiheuta erityisiä hallinnollisia vaikutuksia. Suojelualueiden osalta toiminnallisena alueyksikkönä toimii Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen aiheuttaa sekä investointiluonteisia kustannuksia että vuotuisia hallinto- ja hoitokuluja. Edellisiä ovat muun muassa maanmittaustoimitusten, alueiden merkinnän ja luonnonsuojelullisten perusselvitysten aiheuttamat kustannukset, jotka olisivat arviolta noin euroa. Vuotuisia kustannuksia aiheutuu muun muassa palvelurakenteiden hoidosta, opastuksesta sekä alueiden luonnon ja käytön seurannasta sekä valvonnasta. Näiden kulujen arvioidaan olevan noin euroa vuodessa. Kulut katetaan valtiontalouden kehyspäätöksessä hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Alueita koskevia metsästysvuokrasopimuksia koskevat muutokset asetusta vastaavaksi aiheuttavat Metsähallituksessa hallinnollisia toimenpiteitä, mitä varten asetukseen on otettu siirtymäaika asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien sopimusten mukaisen metsästyksen jatkumisesta [7]saakka. Metsästysalueiden vuokraamisesta Metsähallitukselle kertyvien tulojen muutokset arvioidaan vähäisiksi, koska kyseisillä alueilla keskeisimmät metsästysmuodot, hirven ja pienriistan metsästys voivat jatkua lähes nykyisessä laajuudessaan. Metsähallituksen arvion mukaan vuotuiset vuokratulot pienenisivät vähän yli 400. On myös todettava, ettei luonnonsuojelualueilla ole tuottovaatimuksia eikä niitä ole hankittu valtiolle vuokraustarkoituksessa. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, alueen kaupungit ja kunnat, Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun luonnonsuojelupiirit, BirdLife Suomi, Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun lintutieteelliset yhdistykset, Suomen Latu ry sekä runsaat 30 metsästysseuraa tai muuta vuokralaista ja riistanhoito- tai muuta yhdistystä. 7 Olemassa olevien suojelualueiden säädösten lakkauttaminen Tilanteissa, joissa uusi suojelualue perustetaan jo olemassa olevan luonnonsuojelualueen läheisyyteen, on perusteltua muodostaa suojelualueista yhtenäinen kokonaisuus ja lakkauttaa vanha säädös. Kyseiset vanhan suojelualueet perustetaan tällä ase-
10 10 tuksella tai ympäristöministeriön asetuksella uudelleen, jolloin niiden rauhoitusmääräykset tulevat vastaamaan nykyisen luonnonsuojelulain järjestelmää. Tällä asetuksella lakkautetaan eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetulla asetuksella (801/1985) perustetut luonnonsuojelualueet kumoamalla kyseisen asetuksen 1 :n 15 kohta (Kärsämäenjärvien luonnonsuojelualue osaksi valtioneuvoston asetuksella perustettavaa Kärsämäenjärvien luonnonsuojelualuetta), 16 kohta (Ison Karsikkonevan luonnonsuojelualue osaksi valtioneuvoston asetuksella perustettavaa Ison Karsikkonevan luonnonsuojelualuetta) ja 17 kohta (Pesänevan luonnonsuojelualue osaksi valtioneuvoston asetuksella perustettavaa Pesänevan luonnonsuojelualuetta). Lisäksi tällä asetuksella lakkautetaan vanhojen metsien suojelusta annetulla asetuksella (1115/1993) perustetut luonnonsuojelualueet kumoamalla kyseisen asetuksen 2 :n 1 momentin 86 kohta (Eteläjoen luonnonsuojelualue osaksi valtioneuvoston asetuksella perustettavaa Itämäen luonnonsuojelualuetta) ja 87 kohta (Kinkerinsaarennevan luonnonsuojelualue osaksi valtioneuvoston asetuksella perustettavaa Kinkerinsaarennevan luonnonsuojelualuetta). 8 Voimaantulo Asetuksen ehdotetaan tulemaan voimaan päivänä kuuta 201.
11 11 Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksella perustettavien luonnonsuojelualueiden pinta-alat ja sijoittuminen Natura 2000 verkostoon ja kansallisiin suojeluohjelmiin tai päätöksiin. Nimi Pintaala, ha Maa, ha Vesi, ha Natura 2000 verkosto Tunnus Tyyppi Kansallinen suojeluohjelma- tai päätös Natura 2000 pintaala, ha Ohjelma tai METSO pintaala, ha Hirsinevan FI SAC Muu pintaala, ha Välinevan Maakuntakaava Haapaveden lintuvesien FI SAC/SPA SSO ja soiden FI SAC LVO METSO Ison Honkanevan FI SAC SSO Lamminnevan METSO Seutukaava Mustakorven FI SAC METSO 90 Lapinniemen FI SAC AMO31212 LHO27772 METSO FI SAC FI FI SPA LVO Itämäen FI FI SAC SAC LHO VMA METSO Lauttanevan Nurmesjärven Hillurahkan SAC Maakuntakaava Ohinevan metsien FI SAC AMO METSO Piurukkanevan FI SAC SSO Haudannevan FI SAC 289 Ison Karsikkonevan FI SAC SSA METSO Kärsämäenjärvien FI SAC/SPA SSO FI SAC METSO Pyhäjärven FI SAC RSO Kinkerinsaarennevan FI SAC AMO110134, VMA Kivijärven FI SPA LVO Pesänevan FI SAC/SPA SSA Pitkänevan FI SAC Ahvenjärvennevan FI SAC Matkusnevan FI SAC SSO Pellikaisennevan FI SAC METSO Rimpinevan FI SAC/SPA SSO FI SAC AMO Venenevan FI SAC/SPA SSO Mällinevan FI SAC SSO
12 12 Natura 2000 verkoston, valtakunnallisten suojeluohjelmien tai METSO-ohjelman toteuttamiseksi valtiolle hankittujen alueiden lisäksi asetukseen sisältyy yllä olevan taulukon sarakkeessa muu pinta-ala olevia alueita seuraavista syistä: Hirsinevan Kyseiset alueet koostuvat Metsähallituksen vanhasta luonnonhoitometsästä ja muista kruununluontoisista valtion maista. Kaikki alueet ovat maakuntakaavassa suojelumerkinnällä ja ne on sen vuoksi siirretty luontopalveluiden hallintaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen suojelualueen perustamista varten. Välinevan Haapaveden lintuvesien ja soiden Lamminnevan Lauttanevan Hillurahkan Itämäen Kinkerinsaarennevan Koko alue ovat maakuntakaavassa suojelumerkinnällä ja alue on sen vuoksi siirretty luontopalveluiden hallintaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen suojelualueen perustamista varten. Alueeseen sisältyvä Porerimpi on maakuntakaavassa suojelumerkinnällä, minkä vuoksi alue on siirretty luontopalveluiden hallintaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen suojelualueen perustamista varten. Alue on seutukaavassa suojelualuemerkinnällä ja se on sen vuoksi siirretty luontopalveluiden hallintaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen suojelualueen perustamista varten. Lauttanevan alueesta 65 ha, joka ei sisälly Naturaan, on seutukaavassa suojelualuemerkinnällä ja se on sen vuoksi siirretty luontopalveluiden hallintaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen suojelualueen perustamista varten. Koko alue ovat maakuntakaavassa suojelumerkinnällä ja alue on sen vuoksi siirretty luontopalveluiden hallintaan ja julkisten hallintotehtävien taseeseen suojelualueen perustamista varten. Itämäen alueeseen sisältyy 234 ha Metsähallituksen omalla päätöksellä suojelemaa suojelumetsää. Alueeseen sisältyy 4 ha alue luonnonsuojeluhankinnan myötä tullutta Natura verkoston ulkopuolista kiinteistöä Ahvenjärvennevan Alueeseen sisältyy 38 ha alue luonnonsuojeluhankinnan myötä tullutta Natura verkoston ulkopuolista kiinteistöä Pellikaisennevan Alueeseen sisältyy 9 ha alue luonnonsuojeluhankinnan myötä tullutta Natura verkoston ulkopuolista kiinteistöä Rimpinevan Alueeseen sisältyy 29 ha alue luonnonsuojeluhankinnan myötä tullutta Natura verkoston ulkopuolista kiinteistöä Käytetyt lyhenteet: AMO = vanhojen metsien suojeluohjelma = luonnonsuojelualue LHO = lehtojensuojeluohjelma LVO= lintuvesien suojeluohjelma RSO= rantojensuojeluohjelma SSO= soidensuojeluohjelma VMA= vanhojen metsien suojeluohjelma METSO = Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma SAC= Euroopan yhteisön erityisten suojelutoimien alue SPA= Euroopan yhteisön erityinen suojelualue
VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 14.9.2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ETELÄOSI- EN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosissa
LisätiedotLänsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen
Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen kevät 2018 Valmistelutyöstä Alueiden rajaukset ja taustatiedot on selvitetty Metsähallituksessa yhteistyössä Lapin
LisätiedotLIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi. Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11
LIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11 LIITE 2 VÄLINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi 2,5 1,25 0 2,5 Kilometriä Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos
Lisätiedot644/2017. Liitteet. Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11. LIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi
Liitteet Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11 LIITE 1 HIRSINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi 4 LIITE 2 VÄLINEVAN LUONNONSUOJELUALUE Haapajärvi 5 2,5 1,25 0 2,5Kilometriä Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS SAIMAAN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Luonnos 19.3.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIMAAN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Asiassa on kysymys pääosin Etelä- Savossa Saimaan järvialueella
LisätiedotSuomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen
Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden
LisätiedotLuonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen
23.1.2013 Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen Tämän muistion tarkoituksena on kuvata ympäristöministeriössä valmisteilla olevan soidensuojelua
LisätiedotValtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
Lisätiedot1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö
1693/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Ystävyyden puiston järjestyssääntö Kielletyt toimet Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSoidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg
Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari 29.1.2013 SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Esityksen sisältö 1. Soidensuojeluohjelman laatiminen
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Korpi VALTIONEUVOSTON ASETUS ETELÄ-SAVON LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 20.4.2018 Johanna Korpi LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS ETELÄ-SAVON LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys pääosin Etelä-Savon maakunnassa
Lisätiedot2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;
Laki Punkaharjun luonnonsuojelualueesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910138#e-7 138/1991 Dokumentin versiot Viitetiedot Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991 Asetus Punkaharjun luonnonsuojelualueesta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotKansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta
Kansallispuisto Porkkalaan 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Otteita Luonnonsuojelulaista 1/2 11 Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELU- ALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELU- ALUEISTA 1. Tausta Asiassa on kysymys Varsinais-Suomessa sijaitsevien,
Lisätiedot5278/623/2009. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla
5278/623/2009 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 21.10.2010 Repoveden kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 634. Laki Kolin kansallispuiston laajentamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1996 N:o 634 637 SISÄLLYS N:o Sivu 634 Laki Kolin kansallispuiston laajentamisesta... 1719 635 Laki Valkmusan kansallispuistosta...
LisätiedotBILAGA 1 HIRSINEVA NATURSKYDDSOMRÅDE Haapajärvi. Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11
BILAGA 1 HIRSINEVA NATURSKYDDSOMRÅDE Haapajärvi Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos 1/MML/11 BILAGA 2 VÄLINEVA NATURSKYDDSOMRÅDE Haapajärvi 2,5 1,25 0 2,5 Kilometriä Käyttöoikeus lupa: Maanmittauslaitos
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 9.1.2019 Johanna Korpi VALTIONEUVOSTON ASETUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Etelä-Savon maakunnassa sijaitsevien,
LisätiedotLUONNOS YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen
LUONNOS YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 11.1.2019 Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen VALTIONEUVOSTON ASETUS PORKKALAN LUONNONSUOJELUALUEESTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Uudenmaan maakunnassa sijaitsevien,
Lisätiedot3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS. Olvassuon luonnonpuistoa. järjestyssäännöstä. Päätöksen voimassaoloaika: 5.10.
3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Olvassuon luonnonpuiston järjestyssäännöstä Päätöksen voimassaoloaika: 5.10.2007 toistaiseksi Annettu Vantaalla 5.10.2007 Olvassuon luonnonpuiston järjestyssääntö
LisätiedotMalminetsintään liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus ja viranomaisten prosessit Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet
Malminetsintään liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus ja viranomaisten prosessit Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Heikki Korpelainen Ympäristöministeriö KaivosAkatemia 29.1.2013 Kaivoslain ja
LisätiedotMetsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta
Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta 21.3.2017 Nykytila Hossa-Irnin paliskunta on jakautunut 3 kunnan alueelle Poronhoitoalueen pahinta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Luonnos 20.6.2012 Hallituksen esitys Eduskunnalle Koloveden kansallispuistoa koskevaksi laiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1990 perustettua Koloveden kansallispuistoa
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014 441/2014 Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 109/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Liesjärven kansallispuiston laajentamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1956 perustettua ja vuonna 1982
LisätiedotHE 99/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutoksia luonnonsuojelulain
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutoksia luonnonsuojelulain valtionmaiden luonnonsuojelualueita koskeviin
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Syötteen kansallispuiston järjestyssäännöstä.
3449/623/2005 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Syötteen kansallispuiston järjestyssäännöstä. Päätöksen voimassaoloaika: 6.3.2006 - toistaiseksi. Annettu Vantaalla 6.3.2006 Syötteen kansallispuiston järjestyssääntö
LisätiedotSuomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia
Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat
LisätiedotAULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ
METSÄNTUTKIMUSLAITOS Määräys 18.11.1996 Nro JS IO Sisältöalue Aulangon luonnonsuojelualueen järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki 7111923: 3, muut L 672/91: 16d Kohderyhmät
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ helmikuu 2016 LYMO Lausuntotiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosien luonnonsuojelualueita koskevista asetusehdotuksista (VN ja YM) saadusta palautteesta 1. Ministeriöt Maa-
LisätiedotLappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt
Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o 512 515 SISÄLLYS N:o Sivu 512 Laki Syötteen kansallispuistosta... 1263 513 Laki Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran,
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS ITÄ-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 24.6.2015 Markus Tarasti LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS ITÄ-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Tällä asetuksella on tarkoitus perustaa Itä-Lapin alueella
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koloveden kansallispuistosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Koloveden kansallispuistosta. Lailla laajennettaisiin vuonna
Lisätiedot1992 vp - HE 13 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1992 vp - HE 13 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Martinselkosen luonnonsuojelualueesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoitus on perustaa Suomussalmen kuntaan Martinselkosen luonnonsuojelualue,
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotOriveden Pyhäselän luonnonsuojelualueen järjestyssääntö MH 870/2018/
Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualueen järjestyssääntö MH 870/2018/06.02.03 Pinta-ala (ha) 297 josta vesialuetta (ha) 0 Maakunta Kunta 10- Etelä-Savon maakunta 740- Savonlinna 12- Pohjois-Karjalan maakunta
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LÄNSI-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Muistio 6.3.2019 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LÄNSI-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Ympäristöministeriön asetuksella on tarkoitus perustaa
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Kurjenrahkan kansallispuiston järjestyssäännöstä
169/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Kurjenrahkan kansallispuiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Kurjenrahkan kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain 1096/1996
LisätiedotTarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista
Tarkempaa taustatietoa uudesta luonnonsuojelulaista Luonnonsuojelulakiin tehtiin keväällä 2011 muutamia metsästystä koskevia muutoksia. Merkittävin on pääsääntö, jonka mukaan metsästys on metsästyslain
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päätös 28.11.2017 UUDELYl10810/2017 ASIA Luonnonsuojelualueen perustaminen YSA239258 HAKIJA Leila ja Veikko Pohjola HAKEMUS 21.11.2017 KOHDE Kunta: Vihti Kiinteistöt
LisätiedotMetsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille
Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 230/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Leivonmäen kansallispuistosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Leivonmäen kansallispuistosta. Leivonmäen kunnassa
LisätiedotTällä päätöksellä kumotaan Metsähallituksen antama Koloveden kansallispuiston järjestyssääntö.
MH 3310/2014 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Koloveden kansallispuiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.7.2014 Koloveden kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS
Tammisaaren saariston kansallispuiston järjestyssääntö MH 2563/2013/06.02.03 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Tammisaaren saariston kansallispuiston järjestyssääntö Annettu Vantaalla 29.5.2013 Metsähallitus on
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 3336/11.01.02/2014 107 Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi Valmistelijat / lisätiedot: Tia
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS ITÄ-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöneuvos Markus Tarasti Muistio 14.9.2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ITÄ-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Tällä asetuksella on tarkoitus perustaa Itä-Lapin alueella sijaitsevista,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Oulangan kansallispuiston Järjestyssäännöstä
MH 4492/2015 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Oulangan kansallispuiston Järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 19.10. 2015 Oulangan kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
LisätiedotYMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain 1 :n 1 momentin B kohdan
LisätiedotLUO/37N2017 Häme Luonnonvarayksikkö Välimaan luonnonsuojelualue. Kiinteistö: Välimaa ( )
Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/140/2017 Or ymparistokeskus LUO/37N2017 Häme Luonnonvarayksikkö 21.2.2017 ASIA MAANOMISTAJAT Luonnonsuojelualueen perustaminen Rouvali Irja ja Petteri Koivulankuja
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
Lisätiedot5750/623/2008. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Niininevan soidensuojelualueen järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla
5750/623/2008 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Niininevan soidensuojelualueen järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 14.5.2009 Niininevan soidensuojelualueen järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
Lisätiedot1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla 28.6.2010. Ystävyyden puiston järjestyssääntö
1693/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Ystävyyden puiston järjestyssääntö Kielletyt toimet Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotKoordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotEU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö
EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät
LisätiedotHangasnevan-Säästöpiirinnevan soidensuojelualueen järjestyssääntö
6165/623/2009 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Hangasnevan-Säästöpiirinnevan soidensuojelualueen järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 14.5.2009 Hangasnevan-Säästöpiirinnevan soidensuojelualueen järjestyssääntö
LisätiedotElinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus
. Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus Häme Luonnonvarayksikkö 25.1.2019 LU0116N2019 ASIA MAANOMISTAJA Luonnonsuojelualueen perustaminen Moilanen Jaana ja Timo Sankolantie 75
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS LÄNSI-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Muistio 6.3.2019 LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS LÄNSI-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
LUONNOS Ympäristöministeriön asetus Uudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueista Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 ja 17 a :n nojalla, sellaisina kuin
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 2.2.2012 Satu Sundberg Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄISTÄ VALTION OMISTAMILLE ALUEILLE PE- RUSTETUISTA SOIDENSUOJELUALUEISTA ANNETUN ASETUKSEN (933/1981)
LisätiedotNeuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotLUONNOS. Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen
LUONNOS YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen Muistio 11.1.2019 Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS UUDENMAAN MAAKUNNAN LUONNONSUOJE- LUALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Uudenmaan
LisätiedotSoidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa. Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.
Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.2013 Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaisen luonnonsuojeluohjelman laatiminen
LisätiedotHE 109/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetulla lailla on tarkoitus muuttaa Urho Kekkosen kansallispuiston
LisätiedotLUONNOS YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
LUONNOS YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen Muistio 11.1.2019 Liite 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS UUDENMAAN MAAKUNNAN LUONNONSUOJELU- ALUEISTA 1 Tausta Asiassa on kysymys Uudenmaan maakunnassa
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotKoirasuonmäen-Pertinkulman luonnonsuojelualue Kunta: Hollola Kiinteistö: Koirasuonmäki-Pertinkulma ( ) Pinta-ala:
Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/1088/2017 j%.. ympäristäkeskus Häme Luonnonvarayksikkö 2292017 LUO/1 70N201 7 ASIA Luonnonsuojelualueen perustaminen MAANOMISTAJA Luonnonperintösäätiö (1565224-7)
LisätiedotKielletyt toimet (Luonnonsuojelulaki 13 ja 18 :t, metsästyslaki 53, jätelaki 19, järjestyslaki 3, muinaismuistolaki 1 )
497/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Leivonmäen kansallispuiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Leivonmäen kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 37/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS ETELÄ-SAVON LUONNONSUOJELUALUEISTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 20.4.2018 Jonna Korpi LUONNOS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS ETELÄ-SAVON LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Asiassa on kysymys pääosin Etelä-Savon maakunnassa
LisätiedotYMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. hallituksen esityksen laiksi luonnonsuojelulain. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä kesäkuuta 2009 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotTurun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku
Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotMääräys Dnro 2085/600/93
METSÄHALLITUS Määräys 18.2.1994 Dnro 2085/600/93 Sisältöalue Kevon luonnonpuiston järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki (71/23) 3,muutos L672/91: 16d Kohderyhmät Kevon
LisätiedotAvoin paikkatieto viljelijän avuksi
Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen
LisätiedotVuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä 8.10.2010 Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09
Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä 8.10.2010 Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09 Luonnonsuojelu - Luonnonsuojelualueen perustaminen - Yksityinen alue - Perustamispäätös - Vapaaehtoinen suojelu
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Lisätiedot