YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS ITÄ-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja Markus Tarasti LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS ITÄ-LAPIN LUONNONSUOJELUALUEISTA 1. Tausta Tällä asetuksella on tarkoitus perustaa Itä-Lapin alueella sijaitsevista, valtion llinnassa olevista valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura verkostoon kuuluvista sekä eräistä muista valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin nkituista alueista luonnonsuojelualueita. Alueet perustetaan luonnonsuojelulain 17 :ssä tarkoitetuiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi. Itä-Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla saatetaan voimaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin nkituilla tai varatuilla valtion alueilla luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusmääräykset. Metsällitus on valmistellut ympäristöministeriön ja sen asettaman säädösvalmistelutyöryhmän ohjauksessa alueiden suojelun toteuttamista. Tämän ehdotuksen mukaisella valtioneuvoston asetuksella perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Itä-Lapissa Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella. Luonnonsuojelualueet kuuluvat valtioneuvoston hyväksymään vanhojen metsien suojeluohjelmaan tai ja hyväksymään soidensuojelun perusohjelmaan ja valtioneuvoston hyväksymään lehtojensuojeluohjelmaan. Lisäksi osa alueista kuuluu valtioneuvoston hyväksymään rantojensuojeluohjelmaan tai hyväksymään kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan. Perustettaviin suojelualueisiin sisältyy myös joitakin Metsällituksen erillisellä päätöksellä suojeltuja alueita (ns. suojelumetsiä) ja vanhojen metsien suojeluohjelman täydentämistä koskevissa Metsällituksen ja luontojärjestöjen välisissä neuvotteluissa suojeltavaksi sovittuja alueita (ns. dialogikohteita). Perustettavat suojelualueet sisältyvät pääosin Euroopan Unionin Natura verkostoon. Valmistelun alkuvaiheessa on kuultu maakunnallisia ja paikallisia sidosryhmiä. Keskusteluja on käyty eri tilaisuuksissa, joissa on kartoitettu mm. maakuntaliiton, kuntien, luonnonsuojelu- ja luonnonrrastusjärjestöjen, riistallinnon, metsästysseurojen ja luontomatkailujärjestöjen näkemyksiä alueiden perustamisesta. Tarkempi erittely alueiden kohdentumisesta eri luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura verkostoon ilmenee tämän muistion liitteen taulukoista 1 ja Perustettavien luonnonsuojelualueiden tarkoitus ja sisältö Tämän asetuksen myötä perustettavilla luonnonsuojelualueilla toteutettaisiin valtioneuvoston hyväksymää vanhojen metsien suojeluohjelmaa, lehtojensuojeluohjelmaa, soidensuojelun perusohjelmaa, rantojensuojeluohjelmaa, kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaa ja Suomen Natura 2000-verkostoa Itä-Lapin alueella. Lisäksi

2 2 suojelun piiriin tulisi eräitä muita suojelutarkoituksiin varattuja valtion omistamia alueita. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tarkoituksena on säilyttää alueet luonnontilaisina ja turvata niiden ekosysteemien häiriötön toiminta ja kehitys, tarvittaessa myös ennallistamalla muuttuneita luonnonympäristöjä tai hoitamalla luonnonhoitoa vaativia kohteita. Erityisinä suojelutavoitteina Natura verkostoon kuuluvilla alueilla on lisäksi niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja niille tyypillisen lajiston sekä muiden suojeluperusteina olevien lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lisääminen ja parantaminen. Alueet palvelevat myös opetustarkoitusta sekä omatoimista retkeilyä, luonnon rrastusta ja tutkimusta. Alueiden perustaminen tukee myös luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kuten luontomatkailua, jokamiehen oikeuksin tapahtuvaa marjastusta ja sienestystä sekä metsästystä. Tällä valtioneuvoston asetuksella perustettaisiin kolmekymmentäviisi luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Ympäristöministeriön asetuksella on samanaikaisesti tarkoitus perustaa seitsemän aluetta, yhteispintaalaltaan noin 106 hehtaaria. 3. Alueiden luonnonsuojelulliset perusteet Luonnonsuojelualueiden perustamisella turvataan valtakunnallisiin suojeluohjelmiin varattujen tai muuten Itä-Lapissa luonnonsuojelutarkoituksiin osoitettujen alueiden luonnonarvojen säilyminen. Natura verkostoon kuuluvilla alueilla asetuksella toimeenpannaan niiden suojelutavoitteita vastaava suojelu luonto- ja lintudirektiivin edellyttämällä tavalla. Alueet ovat merkittäviä etenkin seuraavien luontodirektiivin luontotyyppien suojelun kannalta: boreaaliset luonnonmetsät sekä suoyhdistymätyypit keidassuot ja aapasuot, joiden kanssa päällekkäisinä esiintyy lettoja ja puustoisia soita. Natura 2000 alueiden suojelutavoitteina olevat luontotyypit ja lajit ilmenevät tarkemmin Natura 2000 tietokannasta. Kokonaisuutena nämä luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Itä-Lapin metsä- ja suoluontoa. Ne sijaitsevat pääosin Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, mikä näkyy etenkin soiden rehevyytenä. Pääosa Suomen letoista sijaitsee Keski-Lapissa. Suojelualueiden koko vaihtelee n laajuisen Koitelaiskairan aapasuo- ja metsäerämaasta noin 140 hehtaarin kokoiseen Joukaisvaaran suojelumetsään. Laajaalaisten metsä- ja suoluontotyyppien lisäksi alueella on monipuolisesti pienialaisia, usein myös lajistollisesti arvokkaita luontotyyppejä kuten pienvesiä, lähteitä, tunturikankaita ja koivikoita, kallioita, lehtoja, tulvametsiä ja metsäluhtia. Alueella on myös aktiivisen hoidon ja käytön piirissä olevia perinnebiotooppeja mm. Sieriäisten rjulammilla. Itä-Lapin luonnonsuojelualueiden kasvillisuudessa korostuu suolajisto ja etenkin vaatelias lettolajisto. Alue on tärkeä lettorikon, kiilto- ja lapinsirppisammalen, suopunakämmekän, lettosaran ja monen muun lettolajin suojelulle. Tulvaisten jokivarsi-

3 3 en rvinaistunut laaksoarho viihtyy Akanvaaran, Ylinuortin ja Peuraaran alueilla. Alueen laajat boreaaliset luonnonmetsät ylläpitävät rikasta kääväkäslajistoa: esimerkiksi Vilmatunturilla on yksi unalaisen kalkkikäävän tärkeimmistä esiintymäkeskittymistä Suomessa. Itä-Lapin suuret suoerämaat, Kemiaran suot, Luiron suot, Pomokaira ja Koitelainen, kuuluvat Lapin ja koko maan linnustollisesti arvokkaimpiin alueisiin. Myös alueen selkärangatonlajisto on runsas, vaikka se tunnetaankin vielä varsin puutteellisesti. Esimerkiksi Savukosken Törmäojan rehevistä puronvarsista ja kalkkivaikutteisista lähteistä on löytynyt 14 maalle uutta sääskilajia ja 17 unalaista hyönteislajia. 4. Rauhoitusmääräykset sekä hoidon ja käytön tavoitteet Valtioneuvoston asetuksella perustettavat alueet ovat luonnonsuojelulain 17 :ssä tarkoitettuja muita luonnonsuojelualueita. Niillä tulevat pääsääntöisesti olemaan voimassa luonnonsuojelulain 17 a :n 1 momentista johtuen lain :ssä säädetyt rauhoitusmääräykset. Perustettavat alueet sijaitsevat metsästyslain 8 :ssä säädetyllä alueella ja metsästys niillä tulee olemaan sallittua luonnonsuojelulain 17 a :n 2 momentin mukaisesti. Luonnonsuojelulain 13 :ssä säädetään luonnonsuojelualueilla kielletyistä toimista. Kiellettyä on: 1) rakennusten, rakennelmien tai teiden rakentaminen, 2) maaainesten, kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- tai kallioperän vahingoittaminen, 3) ojittaminen, 4) sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen, 5) luonnonvaraisten selkärankaisten eläimien pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen, sekä 6) muutkin toimet, jotka vaikuttaisivat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen. Lain 14 :ssä säädetään poikkeuksista 13 :ssä kielletyistä toimista. Sallittua on: 1) alueen hoitoa, valvontaa, tutkimusta, yleisön opastamista, retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten tarpeellisten rakennusten, rakennelmien ja polkujen rakentaminen, entistäminen ja kunnostaminen, 2) luonnonympäristöjen ja perinneluontotyyppien hoitaminen ja ennallistaminen sekä alueen luontaisen kehityksen palauttaminen, 3) alueen opastustoiminnan kannalta tarpeellisen tien rakentaminen, 4) marjojen ja hyötysienien poimiminen, 5) onkiminen ja pilkkiminen, 6) poronhoitolain mukainen poronhoito, 7) alueella olevien teiden, sähkö- ja puhelinlinjojen sekä niihin liittyvien laitteiden käyttäminen ja kunnostaminen, 8) merenkulun turvalaitteiden, vesistön kuluväylien kunnostaminen sekä vähäiset turvalaitteiden edellyttämät raivaukset, 9) kartoitus ja maanmittaustyöt. Lisäksi alueella saadaan tilanteen niin vaatiessa ryhtyä pelastuspalvelun, palontorjunnan, rajavalvonnan, eläintautien vastustamisen sekä eläinsuojelun edellyttämiin välttämättömiin toimenpiteisiin. Lain 15 :ssä säädetään luvanvaraisista poikkeuksista 13 :n kielletyistä toimista. Metsällitus voi alueen ltijaviranomaisena kyseisen lainkohdan nojalla antamallaan luvalla sallia alueen perustamistarkoitusta vaarantamatta: 1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta tai opetusta varten eläinten pyydystämisen tai tappamisen, sienien, kasvien tai niiden osien, eläinten pesien ja kivennäisnäytteiden keräämisen, 2) vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muunkin kasvi- tai eläinlajin yksilöiden lukumäärän vähentämisen, 3) sellaisten pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien yksilöiden, jotka suojelualueen ulkopuolella ai-

4 4 heuttavat ilmeisen un ihmisen turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheutuvasta merkittävästä taloudellisesta vahingosta, poistamisen, 4) alueelle kaatuneen riistaeläimen ltuun ottamiseen, 5) muutoinkin kuin onkimalla tai pilkkimällä kalastamiseen, 6) poronhoitoon liittyvien rakennusten ja rakennelmien rakentamisen, 7) geologisen tutkimuksen ja malminetsinnän, 8) ilma-aluksella laskeutumisen, 9) muidenkin kuin 14 :n 1 kohdassa tarkoitettujen rakennusten ja rakennelmien entisöinnin kunnostamisen. Perustettavilla suojelualueilla olevien tarpeellisten retkeilyrakenteiden, autiotupien, laavujen ja retkeilyreittien entistäminen ja kunnostaminen on mahdollista luonnonsuojelulain 14 :n 1 kohdan mukaisesti alueen retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten. Kalastuksen osalta onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittua ja muu kalastus Metsällituksen luvalla. Eduskunnan hyväksymän kalastuslain uudistamisen yhteydessä on päätetty luonnonsuojelulain ao. säännösten muuttamisesta seuraavasti: Luonnonsuojelulain 14 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan on sallittua kalastaa kalastuslain (379 /2015) 7 :ssä säädettyjen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti. Luonnonsuojelulain 15 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan voidaan kalastaa muutoinkin kuin kalastuslain 7 :ssä tarkoitetulla tavalla alueen llinnasta vastaavan viranomaisen luvalla. Muutokset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta Javarustunturin, Ottavaaran, Pomokairan ja Vilmatunturin alueella voimassa olevia kalastusaluesopimuksia ei uusita sopimusajan päättyessä, jonka jälkeen ne palautuvat normaaleiksi kalavesiksi. Perustettavat alueet sisältyvät poronhoitolain (848/1990) mukaiseen poronhoitoalueeseen. Luonnonsuojelulain 14 :n 1 momentin 6 kohdan mukaisesti poronhoitolain mukainen poronhoito on luonnonsuojelualueilla sallittua. Perustettavilla alueilla sijaitsee poroaitoja. Uusien poroaitojen tai poronhoitoon liittyen rakennelmien rakentaminen edellyttää alueen llinnasta vastaavan viranomaisen eli tässä tapauksessa Metsällituksen lupaa. Eräillä perustettavilla suojelualueilla on sähköjohtoja ja käytössä olevia teitä. Luonnonsuojelulain 14 :n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti luonnonsuojelualueella olevien teiden ja sähkölinjojen käyttäminen ja kunnostaminen on suojelualueella sallittua. Alueen perustaminen ei siis vaikuta niiden nykyiseen käyttöön ja kunnostamiseen. Uusien teiden rakentaminen on kiellettyä. Perustamisasetuksella voidaan muulla luonnonsuojelualueella luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momentin nojalla säätää edellä kuvatuista rauhoitusmääräyksistä eräitä aluekohtaisia poikkeuksia. Asetuksella on mahdollista säätää puolustusvoimien rjoitus- ja koulutustoiminnasta, lentotoiminnan ja merenkulun turvalaitteiden sijoittamisesta ja kunnossapidosta sekä muista vastaavista viranomaisen toimenpiteistä sekä tien, johdon ja kaapelin rakentamisen, ojan kaivamisen, vesikulkuväylän ruoppaamisen ja muun vastaavan toimenpiteen sallimisesta, jos toimenpiteet eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta on esittänyt, että perustamisasetukseen säädetään luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momentin mahdollistama poikkeus puolustusvoimien rjoitus- ja koulutustoiminnasta. Perustettavalla Hyypiön luonnonsuojelualueel-

5 5 le ulottuva Rovajärvi on puolustusvoimien tärkeä ampuma- ja rjoitusalue. Perustamisasetuksen 3 :n 2 momentin 1 kohtaan otetaan tätä koskeva säännös. Poikkeukset rauhoitussäännöksistä Perustettavilla suojelualueilla Koitelainen, Luiron suot, Loviaapa, Termusaapa, Tynnyriaapa, Javarustunturi, Kaaresvuoma, Sorsatunturi, Vintilänkaira, Vilmatunturi, Kilpiaapa ja Pomokaira sijaitsee käytössä olevia moottorikelkkailureittejä ja -uria. Näitä jatkossakin ylläpidettäviä, olemassa olevia moottorikelkkailureittejä ja -uria varten säädettäisiin perustamisasetuksen 3 :n 2 momentin 2 kohdassa luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momentin nojalla poikkeuksesta, joka mahdollistaisi nykyisten moottorikelkkailu-urien yllä- ja kunnossapidon sekä uralinjauksien vähäisen tai tilapäisen siirtämisen. Lisäksi perustamisasetuksen 3 :n 3 momenttiin otettaisiin viittaus maastoliikennelain 13 :n 3 momenttiin, jossa säädetään moottorikelkkailureitin perustamisesta ja lakkauttamisesta luonnonsuojelulaissa tarkoitetulla valtiolle kuuluvalla suojelualueella. Maastoliikennelain mukaisesti moottorikelkkailureitin perustamisesta ja lakkauttamisesta luonnonsuojelulaissa tarkoitetulla valtiolle kuuluvalla suojelualueella päättää Metsällitus. Näihin reitteihin sovelletaan Metsällituksen päätöksessä määrättyjä ehtoja pois lukien maastoliikennelain 20 ja 21 :ssä säädettyjä reitinpitäjän reitin pitämiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita sekä reitin käyttöön ja pitämiseen liittyviä vahingon korvausvastuita. Ympäristöministeriön vahvistamassa Soklin kaivosnkkeen vaihemaakuntakaavassa Soklin kaivostoimintaa varten mahdollisesti rakennettava rata on tarkoitettu kulkemaan perustettavan Joutsitunturin luonnonsuojelualueen läpi. Vahvistetun maakuntakaavan mukaisen radan rakentaminen edellyttää, että asiasta säädetään perustamisasetuksessa luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momentin nojalla annettavalla poikkeussäännöksellä. Poikkeuksesta säädettäisiin asetuksen 3 :n 2 momentin 3 kohdassa. Luonnonsuojelulain 71 :n mukaan luonnonsuojelulaki tai sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita sellaisen oikeuden käyttämistä, joka ennen rauhoitusmääräysten voimaantuloa perustettuna rasitteena, vuokraoikeutena tai muuna vastaavana oikeutena kohdistuu luonnonsuojelualueeseen. Tällainen oikeus voidaan kuitenkin lunastaa valtiolle. Ottavaaran ja Sallatunturin perustettavilla luonnonsuojelualueilla on vuokrattu alueita vapaa-ajankäyttöön määräaikaisella maanvuokrasopimuksella. Vuokra-alueet ovat pinta-alaltaan pieniä, alle 0,6 hehtaarin suuruisia ja useimmilla niistä sijaitsee vuokralaisen omistuksessa olevia rakennuksia. Luonnonsuojelulain 71 :n mukaisesti suojelualueiden perustamisasetus ei rajoita ennen rauhoitusmääräysten voimaantuloa syntyneen vuokraoikeuden käyttämistä. Metsällitus voi lain 15 1 momentin 9 kohdan nojalla sallia rakennusten kunnostamistoimenpiteitä, mutta uusien rakennusten rakentaminen ei olisi mahdollista. Vuokrasopimusten uusimisille ei luonnonsuojelualueiden perustamisen jälkeen ole katsottu olevan rauhoitusmääräysten puitteissa edellytyksiä. Perustettavien alueiden muodostaminen luonnonsuojelualueiksi olisi osa Itä-Lapin vanhojen metsien suojeluohjelman ja soidensuojeluohjelman säädösvalmistelua. Vanhojen metsien suojelusta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti uusien luonnonsuojelualueiden metsät säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Soidensuojeluohjelma on laadittu suojelemaan arvokkaita suokokonaisuuksia tärkeimpänä

6 6 suojelutavoitteena soiden luonnollisen vesitalouden säilyttäminen. Kyseiset suojelutoimet vastaavat myös Natura verkostoon kuuluvien alueiden suojelutavoitteita. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavien alueiden hoidon ja käytön keskeisin tavoite on alueiden säilyttäminen luonnontilaisina siten, että ekosysteemit kehittyvät luonnon omien prosessien mukaisesti ja ihmisen aiheuttamat häiriöt ovat mahdollisimman vähäisiä. Suurimmalla osalla Itä-Lapin alueista tämä on riittävä toimenpide suojeluarvojen turvaamiseksi. Eräillä alueilla on kuitenkin mahdollista tehdä ennallistamistoimenpiteitä. Perustettavan Unarin luonnonsuojelualueella sijaitsevien ranta-alueiden luonnonarvojen hoitamiseksi ja ennallistamiseksi alue voitaisiin vuokrata lampaiden laiduntamiseen luonnonsuojelulain 14 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Luonnonsuojelualueiden perustaminen ei olennaisesti muuttaisi alueiden nykyistä käyttöä, sillä muun muassa alueiden perinteinen virkistyskäyttö kuten marjastus ja metsästys voisivat jatkua edelleen. Poronhoitoa rjoitetaan alueilla poronhoitolain mukaisesti. 5. Kumottavat säädökset Perustettaviin suojelualueisiin sisältyy yksi aiemmin perustettu luonnonsuojelualue, jonka kytkeminen osaksi laajempaa uutta suojelualuetta on perusteltua, jotta suojelualue ja sitä koskevat rauhoitusmääräykset muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden. Kyseinen vuonna 1992 lehtojensuojelualueista annetulla asetuksella (503/1992) perustettu Ainijärven lehtojensuojelualue lakkautetaan tällä asetuksella kumoamalla kyseisen asetuksen 2 :n 1 momentin 51 kohta. Kyseinen alue tulisi osaksi tällä asetuksella perustettavaa Yli-Nuorttin luonnonsuojelualuetta. 6. Ehdotuksen llinnolliset ja taloudelliset vaikutukset Kaikki Itä-Lapin luonnonsuojelualueet ovat valtion omistuksessa ja Metsällituksen llinnassa ja hoidossa. Suojelualueiden perustaminen ei aiheuta erityisiä uusia llinnollisia vaikutuksia. Toiminnallisena alueyksikkönä toimii Metsällituksen Lapin luontopalvelut. Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen aiheuttaa sekä investointiluonteisia kustannuksia että vuotuisia llinto- ja hoitokuluja. Edellisiä ovat muun muassa maanmittaustoimitusten, luonnonsuojelullisten perusselvitysten ja palvelurakenteiden rakentamisen aiheuttamat kustannukset, jotka olisivat arviolta noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuotuisia kustannuksia aiheutuu muun muassa palvelurakenteiden hoidosta, opastuksesta sekä alueiden luonnon ja käytön seurannasta sekä valvonnasta. Näiden kulujen arvioidaan olevan noin euroa vuodessa. Investointikustannukset sekä vuotuiset hoitoja llintokulut katetaan valtiontalouden kehyspäätöksessä hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. 7. Lausunnot Asetusluonnoksesta antoivat lausuntonsa

7 7 8. Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä kuuta 2015.

8 8 Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksella perustettavien luonnonsuojelualueiden pinta-alat ja sijoittuminen Natura verkostoon ja kansallisiin suojeluohjelmiin tai -päätöksiin. Nimi Pintaala, Maa, Vesi, Natura 2000 verkosto Tunnus Tyyppi Kansallinen suojeluohjelmatai päätös Natura 2000 pinta-ala, Ohjelma pinta-ala, 1. Hyypiön Javarustunturin FI SCI SSO AMO Juuvaran Ottavaaran FI SCI AMO Tynnyriaavan FI SCI SSO Pomokairan FI SCI AMO SPA 7. Kemiaran soiden FI SCI SPA Kilpiaavan FI SPA Luiron soiden FI SCI SPA Raateaavan FI SCI SSO Joutsitunturin FI SCI AMO Saihoselän Sallatunturin FI SCI SSO AMO AMO AMO Muu pintaala, 14. Sammakkovaaran 15. Sorsatunturin SSO Suomujärven SSO aavan 17. Termusaavan FI SCI SSO Vilmatunturin FI SCI AMO Vuotostunturin AMO Hukka-aavan FI SCI SSO Koukkutunturin FI SCI AMO Marjavaaran Sieriäisten FI SCI RSO Törmäojan FI SCI Vintilänkairan FI SCI AMO Yli-Nuorttin FI SCI LHO FI Ellitsan FI SCI AMO AMO

9 9 Nimi Pintaala, Maa, Vesi, Natura 2000 verkosto Kansallinen suojeluohjelmatai päätös Natura 2000 pinta-ala, Ohjelma pinta-ala, 28. Iso-Sarrion AMO Muu pintaala, 29. Joukaisvaaran Kaaresvuoman SSO Koitelaisen FI SCI KLO SPA 32. Kulvakon FI SCI AMO SPA 33. Loviaavan SSO Unarin RSO Vuorsojärven AMO Käytetyt lyhenteet: AMO = vanhojen metsien suojeluohjelma KLO = kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma = luonnonsuojelualue LHO = lehtojensuojeluohjelma RSO = rantojensuojeluohjelma SCI = Luontodirektiivin mukainen yhteisön tärkeänä pitämä alue SSO = soidensuojeluohjelma SPA = Lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue Taulukko 2. Natura 2000 verkoston tai valtakunnallisten suojeluohjelmien toteuttamiseksi valtiolle nkittujen alueiden lisäksi asetukseen sisältyy yllä olevan taulukon sarakkeessa muu pinta-ala olevia alueita seuraavista syistä: Hyypiön Juuvaaran Joukaisvaaran Pomokairan Luiron soiden Saihoselän Sorsatunturin Vilmatunturin Metsällituksen erillisellä päätöksellä suojeltu alue, ns. suojelumetsä. Metsällituksen erillisellä päätöksellä suojeltu alue, ns. suojelumetsä. Metsällituksen erillisellä päätöksellä suojeltu alue, ns. suojelumetsä Vanhojen metsien suojeluohjelman täydentämistä koskevissa Metsällituksen ja luontojärjestöjen välisissä neuvotteluissa suojeltavaksi sovittuja alueita ns. dialogikohde. Dialogialue Pailakainen (C ). Ks. selitys yllä. Dialogikohde Sakkala-aapa. Ks. selitys yllä. Saihoselän dialogialue (B-41103).. Ks. selitys yllä. Dialogialue Sorsatunturi-Kaunisoiva. Ks. selitys yllä. Dialogialueet C-40204, C-40203, C

10 10 Vuotostunturin Marjavaaran Vintilänkairan Ellitsan Joukaisvaaran Koitelaisen Unarin Ks. selitys yllä. Dialogialue C Ks. selitys yllä. Dialogialue B Ks. selitys yllä. Vintilänkairan dialogialue C Ks. selitys yllä. Palovaara dialogialue C Metsällituksen erillisellä päätöksellä suojeltu alue, ns. suojelumetsä. Ks. selitys yllä. Dialogialueet C-41304, C-41405, C Metsällituksen erillisellä päätöksellä suojeltu alue, ns. suojelumetsä. (Mastosaari ja Konsansaari (sme) ja Unarijärven ranta)