Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä 8.10.2010 Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09"

Transkriptio

1 Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09 Luonnonsuojelu - Luonnonsuojelualueen perustaminen - Yksityinen alue - Perustamispäätös - Vapaaehtoinen suojelu - Rauhoitusmääräysten riittävyys - Valtakunnallinen suojeluohjelma - Lintudirektiivi - Luontodirektiivi - Kansallinen täytäntöönpano - Natura Luontotyyppi - Lajin elinympäristö - Metsästys Natura verkostoon lintudirektiivin mukaisena SPA-kohteena otetun alueen suojelu oli toteutettu perustamalla alue luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin nojalla maanomistajan hakemuksesta luonnonsuojelualueeksi. Ympäristökeskuksen ja maanomistajan väliseen sopimukseen perustuvissa rauhoitusmääräyksissä oli sallittu metsästys ja Mainitulla rauhoitusmääräyksellä ei voitu riittävästi varmistaa sitä, ettei alueella pesiville ja siellä levähtäville muuttaville lajeille aiheutunut metsästyksestä luontodirektiivin 6 artiklan 2 momentissa tarkoitettua häiriötä. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksellä toteutettu Natura verkoston kohteen suojelu ei tämän vuoksi täyttänyt luontodirektiivin vaatimuksia. Kun luonnonsuojelulain 24 :n 2 momentissa säädetty vaatimus maanomistajan ja alueellisen ympäristökeskuksen välisestä sopimuksesta ei voinut syrjäyttää Suomelle luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdasta seuraavia velvoitteita, luonnonsuojelualueen perustamispäätös oli kumottava. Luonnonsuojelulaki 3, 5, 10 2 momentti, momentti, 50 2 momentti, 64 1 momentti, 65 1 momentti, 66 1 momentti, 68 ja 77 1 momentti Lintudirektiivi (79/409/ETY, nykyisin 2009/147/EY (kodifioitu toisinto)) 4 artikla 1, 2 ja 4 kohta Luontodirektiivi (92/43/ETY) 6 ja 7 artikla Päätös, josta valitetaan Turun hallinto-oikeuden päätös nro 09/0251/1 Asian aikaisempi käsittely Lounais-Suomen ympäristökeskus on tekemällään päätöksellä diaarinumero LOS L perustanut luonnonsuojelualueen Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnan hakemuksesta Laitilan kunnan Vaimaron kylässä sijaitsevalle yhteiselle vesialueelle RN:o 876:1. Alue kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman mukaiseen kohteeseen Otajärvi (LVO ) ja Euroopan yhteisön Natura verkoston kohteeseen Otajärvi (FI ). Perustettu luonnonsuojelualue on kokonaispinta-alaltaan noin 147,6 hehtaaria ja käsittää päätöksen liitteenä olevasta kartasta ilmenevät alueet A (pohjoisosa, noin 68 hehtaaria) ja B (noin 79,6 hehtaaria). Luonnonsuojelualueella ovat voimassa seuraavat rauhoitusmääräykset: 1. Alueella A on kielletty a) liikkuminen välisenä aikana b) metsästys välisenä aikana c) ojien kaivaminen, veneväylien tekeminen, ruoppaaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen

2 2 (21) sekä kaikenlainen muu maa- ja vesialueen peittäminen, vahingoittaminen ja maa-ainesten ottaminen d) kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen e) selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämistä varten f) rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen. 2. Alueella A saa kuitenkin a) metsästää metsästyslain mukaisesti ja b) kalastaa avovesialueella kalastuslain mukaisesti c) laiduntaa ja rakentaa sen edellyttämät aidat ja muut rakennelmat d) käyttää ja ylläpitää olemassa olevia ojia, olemassa olevia ojia saa tarvittaessa jatkaa avoveteen saakka. Ojien kunnossapidosta ja kaivuusta tuleva kaivuujäte voidaan sijoittaa ojan reunaan, kaivuun tulee kuitenkin aina tapahtua välisenä aikana ja vesilakia noudattaen e) käyttää ja ylläpitää olemassa olevia asunto- ja loma-asuntokiinteistöjä, laitureita, uimapaikkoja ja venevalkamia ja veneväyliä. Niiden ylläpitämiseksi tarvittavien ruoppausten tulee kuitenkin aina tapahtua välisenä aikana ja vesilakia noudattaen f) poistaa kasvillisuutta vesialueelta avovesialueen säilyttämiseksi tai järven tilan hoitamiseksi esimerkiksi poistamalla kasvillisuutta energiakäyttöä varten, kun se perustuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään suunnitelmaan g) tehdä viranomaispäätösten ja -lupien mukaisia toimenpiteitä. 3. Alueella B on kielletty a) ojien kaivaminen, veneväylien tekeminen, ruoppaaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja vesialueen peittäminen, vahingoittaminen ja maa-ainesten ottaminen b) kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen c) selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämistä varten d) rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen e) Pääskynkallion alueella (maa-alueet) on liikkuminen kielletty välisenä aikana. 4. Alueella B saa kuitenkin a) metsästää metsästyslain mukaisesti b) kalastaa kalastuslain mukaisesti ottaen huomioon Pääskynkallion liikkumisrajoitus (maa-alueet) c) laiduntaa ja rakentaa sen edellyttämät aidat ja muut rakennelmat d) käyttää ja ylläpitää olemassa olevia ojia, olemassa olevia ojia saa tarvittaessa jatkaa avoveteen saakka. Ojien kunnossapidosta ja kaivuusta tuleva kaivuujäte voidaan sijoittaa ojan reunaan, kaivuun tulee kuitenkin aina tapahtua välisenä aikana ja vesilakia noudattaen e) käyttää ja ylläpitää olemassa olevia asunto- ja loma-asuntokiinteistöjä, laitureita, uimapaikkoja, venevalkamia ja veneväyliä. Ruoppausten tulee kuitenkin aina tapahtua välisenä aikana ja vesilakia noudattaen f) poistaa kasvillisuutta vesialueelta avovesialueen säilyttämiseksi tai järven tilan hoitamiseksi esimerkiksi poistamalla kasvillisuutta energiakäyttöä varten, kun se perustuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään suunnitelmaan g) tehdä viranomaispäätösten ja -lupien mukaisia toimenpiteitä. 5. Poikkeus rauhoitusmääräyksiin Edellä olevista rauhoitusmääräyksistä saadaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa, jos hanke ei aiheuta merkittävää haittaa alueen luonnonarvoille. Rauhoituksesta maksetaan korvausta euroa.

3 3 (21) Ympäristökeskuksen päätöksen perusteluosassa on todettu seuraavaa: Otajärvi on kasvistoltaan ja eläimistöltään monipuolinen ja edustava lintuvesi. Luonnonsuojelualueen perustamisen ja sille annettavien rauhoitusmääräysten tarkoitus on linnustonsa ja kasvillisuutensa vuoksi arvokkaan alueen suojelu. Luonnonsuojelualueen perustaminen on luonnon monimuotoisuuden ja linnuston säilymisen kannalta tarpeellista. Luonnonsuojelulain 50 :n 2 momentin mukaan alueen suojelun toteuttamistapa on sovittava suojelun tarkoituksen mukaan. Suojelu on pyrittävä toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin. Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa luonnonsuojelualueen luonnonsuojelulain 10 :n 2 momentissa tarkoitetulle alueelle. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Päätökseen 1 momentin mukaisen luonnonsuojelualueen perustamisesta on otettava tarpeelliset määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja tarvittaessa sen hoidosta. Päätökseen otettavalla määräyksellä voidaan luonnonsuojelualueella tai sen osalla myös kieltää liikkuminen tai rajoittaa sitä edellyttäen, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä ei saa antaa, elleivät maanomistaja ja alueellinen ympäristökeskus ole sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja aluetta koskevista korvauksista. Metsähallitus on laatinut Otajärvelle hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa esitetään myös yksityisille kuuluville alueille voimakkaita liikkumis- ja metsästysrajoituksia. Hoito- ja käyttösuunnitelmilla ei kuitenkaan voida vaikuttaa yksityisten ihmisten oikeusasemaan. Tästä syystä Metsähallituksen laatimassa Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä liikkumis- ja metsästysrajoituksia ei voida sellaisinaan suoraan vahvistaa rauhoitusmääräyksiksi ilman maanomistajien suostumusta. Ympäristökeskuksen tavoitteena oli vapaaehtoisin keinoin perustaa yhtenäiset yksityiset suojelualueet niille Otajärven lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluville vesialueille, joiden osalta suojelu oli vielä ratkaisematta. Vaimaron, Kodisjoen, Nuuskin, Ihoden ja Polttilan osakaskuntien kanssa saatiin aikaan lähes koko Otajärveä koskeva suojeluratkaisu rauhoitusmääräyksistä ja korvauskysymyksistä, ja nämä osakaskunnat jättivät ympäristökeskukselle hakemukset suojelualueiden perustamiseksi sovitun mukaisesti. Soukaisten osakaskunta ei osallistunut neuvotteluihin eikä ole jättänyt rauhoitushakemusta. Järven pohjoispäähän saatiin riittävät liikkumisrajoitukset ja riittävä metsästyskielto sekä Pääskynkallion alueille liikkumiskielto. Osana vapaaehtoista kokonaisratkaisua valtio hankki lisäksi omistukseensa suojelualuevarausten ulkopuoliset Tuomiston ( ) ja Prusilan ( ) tilojen kaikki ranta-alueet, jotka rajoittuvat nyt perustettavaan suojelualueeseen ja valtion omistamiin suojelukiinteistöihin. Näin Otajärven pohjoisille ranta-alueille ja niiden välittömään läheisyyteen ei synny uutta rantarakentamista. Yhdistysten jättämään kannanottoon ympäristökeskus toteaa, että luonnonsuojelualueen perustaminen yksityiselle alueelle ei koske välittömästi näiden yhdistysten oikeutta, etua tai velvollisuutta. Kyseiset yhdistykset eivät ole myöskään hallintolain 41 :n tarkoittamia henkilöitä, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin luonnonsuojelualueen perustamispäätöksellä voisi olla huomattava vaikutus. Ympäristökeskus on asiaa ratkaistessaan ottanut mainitussa kirjoituksessa esiin tuodut seikat huomioon selvittämisvelvollisuutensa puitteissa.

4 4 (21) Järven yhteisiin vesialueisiin rajoittuvien ranta-alueiden suojelu on jo merkittäviltä osin ratkaistu. Osa ranta-alueista on hankittu valtion omistukseen ja osalle on perustettu yksityiset rauhoitusalueet luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin nojalla. Yksityisiä alueita koskevat liikkumis- ja muut rajoitukset on näin ollen jo määrätty aiempien päätösten kautta. Ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen kirjatut rauhoitusmääräykset ovat riittävät turvaamaan alueen luontoarvot. Päätöksellä turvataan alueen suojelutavoite myös siltä osin kuin alue kuuluu Natura verkostoon. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei kuitenkaan poista luonnonsuojelulain 65 :ssä mainittua hankkeiden ja suunnitelmien arviointivelvollisuutta. Ympäristökeskuksen soveltamat oikeusohjeet Luonnonsuojelulaki 10, 21, 24, 61, ja 77 Hallinto-oikeuden ratkaisu Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:n valituksen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Pääasiaratkaisu Lintuvesiensuojeluohjelma Valtioneuvosto on hyväksynyt lintuvesiensuojeluohjelman, joka perustuu maa- ja metsätalousministeriön asettaman lintuvesityöryhmän vuonna 1981 valmistuneeseen mietintöön (komiteanmietintö 1981:32). Mietinnön mukaan suojelun päämääränä lintuvesillä on niistä riippuvien lajien kantojen säilyttäminen elinvoimaisina ja toisaalta lintuvesien moninaiskäyttömahdollisuuksien turvaaminen. Lintuvedet on jaettu kahteen arvoluokkaan, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Ensimmäiseen eli kansainvälisesti arvokkaaseen luokkaan kuuluvan kohteen pesivä linnusto on suojelun kannalta arvokas ja kasvillisuus edustava. Hyväksytyn lintuvesiensuojeluohjelman mukaan sen tavoitteena on siihen sisältyvien alueiden säilyttäminen mahdollisimman luonnontilaisina. Tämän vuoksi alueiden luonnontilaa ja suojelutavoitteita huomattavasti heikentävät toimenpiteet, kuten kuivattaminen, säännöstely ja muut vesirakennushankkeet tulisi tarvittaessa estää. Tarkoitus on myös, että kustakin alueesta muodostettaisiin luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Tarkemmat suojelumääräykset annettaisiin kullekin kohteelle luonnonsuojelulain mukaisesti. Tällöin on tarkoitus, että lintuvesien perinteisiä ja niiden luonnontilaa vain tilapäisesti muuttavia käyttömuotoja kuten metsästystä, kalastusta, rantojen laiduntamista ja rantametsien käyttöä rajoitetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että alueen omistaja näin haluaa. Tarkoitus on myös, että rauhoitus ei muodostuisi esteeksi ympäröivien alueiden nykyisen käytön vaatiman kuivatustilanteen ylläpidolle. Päätöksellä perustettu luonnonsuojelualue ja selvitys Otajärven luonnonarvoista

5 5 (21) Kysymyksessä oleva Vaimaron kylän yhteiselle vesialueelle 876:1 sijoittuva luonnonsuojelualue, osat A ja B yhteensä 147,6 hehtaaria, ulottuu Otajärven pohjoisosista sen lähes eteläisimpiin osiin asti. Päätöksen mukaan luonnonsuojelulliset arvot vaihtelevat järven eri osissa, joten rauhoitusmääräykset ovat erilaiset sen pohjois- ja eteläosissa. Järvi on hyvin matala, keskisyvyydeltään noin metrin. Otajärvi sisältyy kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Otajärvi, LVO ). Alue sisältyy myös Natura verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin tarkoittamana alueena (Otajärvi, FI ). Lintuvesiensuojeluohjelmassa Otajärvi on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kohdekuvauksen mukaan pinta-alaltaan noin 440 hehtaarin suuruinen Otajärvi on valumaalueeltaan suhteellisen suuri ja lintujärveksi harvinaisen kookas järvi Ihodenjoen latvoilla. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat itä- ja pohjoisosissa poikkeuksellisen laajat, etelä- ja länsiosat ovat jyrkkärantaisemmat. Kasvillisuustyypiltään järvi on yhdistymä korte-ruoko- ja kaisla-ulpukkatyypeistä. Hyvin tutkitussa kasvistossa on muun muassa harvinaisuus (pahaputki). Linnuston suojelupistearvo on järviemme toiseksi korkein. Sitä ovat erityisesti nostaneet rantakanat ja ruoikkolajit. Myös muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys on hyvin huomattava. Riistantuottopistearvo on järviemme korkeimpia. Otajärvi on tärkeä luonnonharrastuskohde. Natura verkoston luontodirektiivin mukaisten erityisten suojelutoimien alueen keskeinen valintaperuste on Otajärven aluetta koskevan tietolomakkeen mukaan luontotyyppi luontaisesti runsasravinteiset järvet (osuus pinta-alasta 89 %). Lisäksi alueella esiintyy vähäisessä määrin luontotyyppejä boreaaliset luonnonmetsät (1 %), metsäluhdat (5 %) ja puustoiset suot (alle 1 %). Lintudirektiivin mukaisen erityissuojelualueen valintaperusteena on 25 alueen tietolomakkeesta ilmenevää lintudirektiivin liitteen I lajia ja 13 muuta muuttolintulajia, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin ja joihin kohdistuvat häiriöt on ehkäistävä. Alue kuuluu Suomen parhaisiin lintuvesiin. Otajärven Natura alue on pinta-alaltaan noin 581 hehtaaria. Valituksenalainen päätös yhdessä viiden muun ympäristökeskuksen 14.3., ja tekemän päätöksen kanssa kattaa pintaalallisesti suurimman osan, yhteensä 387,77 hehtaaria kyseisestä Natura-alueesta. Kyseiset luonnonsuojelualueet liittyvät aikaisemmin perustettuihin yksityisiin luonnonsuojelualueisiin ja valtion omistamiin suojelualueisiin. Järven eteläisimmät osat eivät sisälly lintuvesiensuojeluohjelmaan tai Natura verkostoon. Otajärven Natura-alueelle on tehty hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2007). Suunnitelman mukaan Otajärvi on pesimälinnuston suojelupistearvolla mitattuna sijalla 12. Muutonaikaisen linnustoarvon perusteella Otajärvi kuuluu luokkaan III eli se on maakunnallisesti arvokas levähdysalue. Ympäristöministeriön lausunto Ympäristöministeriö on antanut yhteisen lausunnon yhdistysten valituksista, jotka koskevat yhteensä kuutta luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä Otajärvelle Rauman, Laitilan ja Pyhäjärven kunnissa sijaitseville yhteisille alueille tai tiloille. Lausunnon mukaan luontodirektiivin mukaisen erityisten suojelutoimien alueen keskeinen valintaperuste on luontotyyppi luontaisesti runsasravinteiset järvet. Lisäksi alueella esiintyy vähäisessä määrin luontotyyppejä boreaaliset luonnonmetsät sekä metsäluhdat ja puustoiset suot.

6 6 (21) Valituksessa mainittu luontotyyppi vaihettumis- ja rantasuot ei ole kyseisen alueen valintaperusteena eikä kuulu tämän kohteen suojelutavoitteisiin. Järven umpeenkasvua on tässä tapauksessa pidettävä suojelutavoitteiden kannalta pikemminkin uhkana. Edelleen lausunnon mukaan päätökset kohdistuvat pääosin vesialueille, joten suojelutavoitetta vastaavan suojelun tason tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti luontotyyppiin luontaisesti runsasravinteiset järvet. Luonnonsuojelualueen perustaminen alueelle päätöksestä ilmenevin rauhoitusmääräyksin vaikuttaa suojelutavoitteiden kannalta riittävältä. Kyseisen Natura alueen laajuus huomioon ottaen sillä, että olemassa olevien ojien kunnossapito ja olemassa olevien asuin- ja lomakiinteistöjen käytön kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallitaan, on vain vähäinen vaikutus luontotyypin tilaan. Kyseiset poikkeukset alueen rauhoitusmääräyksistä eivät oikeuta toteuttamaan hankkeita ilman luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä tarkoitettuja menettelyjä, mikäli niistä todennäköisesti aiheutuisi merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Lausunnon mukaan lintudirektiivin mukaisen erityissuojelualueen valintaperusteena on alueen tietolomakkeesta ilmenevät lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin ja joihin kohdistuvat häiriöt on ehkäistävä. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä rauhoitusmääräyksineen on pidettävä ratkaisuna, joka takaa alueelle myös lintudirektiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdissa tarkoitetun aseman. Metsästys voi rauhoituspäätösten määräysten puitteissa kohdistua myös eräisiin alueen suojelutavoitteisiin kuuluvien lajien yksilöihin. Lisäksi on mahdollista, että metsästyksen häiriövaikutus kohdistuu muihinkin valinnan perusteina oleviin ja alueella pesiviin tai levähtäviin lajeihin. Lähtökohtaisesti lintudirektiivi kuitenkin sallii kestävän metsästyksen, eikä sen salliminen erityissuojelualueillakaan ole lintudirektiivin järjestelmässä sinänsä kiellettyä. Rauhoituspäätöksillä on järven pohjoisosaan luotu vesilintujen metsästyskaudelle voimassa oleva noin 150 hehtaarin laajuinen metsästysrajoitusalue. Liikkumisrajoitus on voimassa samalla alueella , mikä ei kuitenkaan estä avovesialueilla tapahtuvaa kalastusta. Se, ovatko näin määritellyt metsästyksen ja liikkumisen ajalliset ja alueelliset rajoitukset riittäviä suojelutavoitteiden kannalta, lienee todettavissa vasta myöhemmän seurannan avulla. Oikeudellinen arvio Päätöksen hallintolain mukaisuus Hallintolain mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi muun ohessa päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Päätöksestä rauhoitusmääräyksineen ilmenee hallintolaissa tarkoitetulla tavalla, mihin asianosaiset ovat oikeutettuja tai velvoitettuja. Rauhoitusmääräykset ovat riittävän täsmälliset. Jos yksittäistapauksessa mahdollisesti syntyy epätietoisuutta siitä, onko jokin toimenpide sallittu ilman poikkeuslupaa rauhoitusmääräyksistä, ympäristökeskukselle kuuluu luonnonsuojelua edistävänä ja valvovana viranomaisena neuvontavelvollisuus asiassa. Päätöksen sisällön lainmukaisuus Yleistä

7 7 (21) Kysymyksessä olevan lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvojen turvaamista edellyttävä suojelu on toteutettu perustamalla luonnonsuojelualue luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin nojalla maanomistajan hakemuksesta yksityisenä luonnonsuojelualueena. Asiassa on arvioitava, turvaako päätös lintuvesiensuojeluohjelman tavoitteen säilyttää alue mahdollisimman luonnonmukaisena ja säilyttääkö se riittävällä tavalla Natura alueen suojeluperusteina olevia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä ja ehkäiseekö se riittävästi näihin lajeihin kohdistuvia häiriöitä. Suojelutavoitteita vastaavan suojelun riittävyyttä arvioitaessa on ratkaisevaa se, millä perusteella alue on osoitettu suojeltavaksi. Luonnonsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 79/1996) perusteluissa on todettu, että ehdotettu lain 5 täydentää 1 :n luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen vaatimusta asettamalla luonnonsuojelutoiminnan yleiseksi tavoitteeksi kaikkien Suomessa luonnonvaraisten eliölajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason säilyttämisen. Edelleen hallituksen esityksen perustelujen mukaan säännös on luonteeltaan tyypillinen tavoitepykälä eikä sillä ole suoraa sovellettavuutta yksittäistapauksissa. Luonnonsuojelulain 65 :n tarkoituksena on saattaa Natura alueeseen kohdistuvat hankkeet ja suunnitelmat ennakollisesti asianmukaisen vaikutusten arvioinnin piiriin. Arvioinnin tarkoituksena on ennalta selvittää, heikentääkö hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden johdosta alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen yhteydessä päätöksen lainmukaisuutta puolestaan arvioidaan suoraan suhteessa luontodirektiivin mukaiseen suojelutoimien toteuttamisvelvollisuuteen ja luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen heikentämiskieltoon tai häiriöiden estämisvelvollisuuteen. Tähän nähden luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä ei voida pitää sellaisena hankkeena tai suunnitelmana, jota luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetaan. Rauhoitusmääräykset Rauhoitusmääräysten on turvattava suojeltavana olevat luontoarvot. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon, että ympäristökeskuksen päätökseen sisältyvät poikkeukset rauhoitusmääräyksistä eivät oikeuta toteuttamaan hankkeita ilman luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä tarkoitettuja menettelyjä, mikäli hankkeista todennäköisesti aiheutuisi merkittävästi heikentäviä vaikutuksia niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luontodirektiivin mukainen erityisten suojelutoimien alueen keskeinen valintaperuste Otajärvellä on luontaisesti runsasravinteiset järvet, jota luontotyyppiä Vaimaron yhteisen vesialueen alueelle perustettu alue B pääosin edustaa. Osa A on pääosin luontotyyppiä vaihettumis- ja rantasuot (Otajärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, Metsähallitus 2007, karttaselvitys). Tämä luontotyyppi ei ole Otajärven alueen valintaperusteena eikä siten kuulu tämän kohteen suojelutavoitteisiin. Rauhoitusmääräykset alueilla A ja B pääsääntöisesti kieltävät ojien kaivamisen, veneväylien tekemisen, ruoppaamisen, vesien perkaamisen ja patoamisen sekä kaikenlaisen muun maa- ja vesialueen peittämisen, vahingoittamisen ja maa-ainesten ottamisen, kasvien ja kasvinosien ottamisen ja vahingoittamisen sekä rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentamisen. Poikkeukset rauhoitusmääräyksistä sallivat kuitenkin kasvillisuuden hoitamisen järven tilan parantamiseksi sekä olemassa olevien ojien käyttämisen ja ylläpidon avoveteen saakka ja tarpeelliset toimenpiteet asunto- ja lomakiinteistöjen käytön kannalta. Koko Otajärven luonnonsuojelualuekokonaisuuden laajuus huomioon ottaen on arvioitavissa, että kyseisillä

8 8 (21) sallituilla toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta suojelutavoitteeseen sisältyvien luontotyyppien tilaan. Edellä mainitut rauhoitusmääräykset, niistä sallitut poikkeukset ja Otajärven luonnonsuojelualueen kokonaisuus huomioon ottaen on myös arvioitavissa, että päätös turvaa lintuvesiensuojeluohjelman tavoitteen säilyttää alue mahdollisimman luonnonmukaisena ja että päätös riittävästi turvaa lintudirektiivin mukaisen erityissuojelualueen valintaperusteena olevien lintudirektiivin liitteen I lajien ja muuttolintulajien elinympäristöjä. Rauhoitusmääräykset kieltävät alueilla A ja B selkärankaisten eläinten tappamisen, pyydystämisen, häiritsemisen ja pesien vahingoittamisen. Rauhoitusmääräykset sallivat kuitenkin metsästyslain mukaisen metsästyksen lukuun ottamatta aluetta A ajalla , jolloin metsästys on tällä alueella kokonaan kielletty. Lisäksi alueella A on kielletty muu kuin metsästykseen ja kalastuslain mukaiseen kalastukseen avovesialueella liittyvä liikkuminen ajalla Alue A sijaitsee Otajärven pohjoisosassa, joka on linnuston kannalta järven arvokkainta aluetta. Alueella B on kielletty liikkuminen välisenä aikana Pääskynkallion maa-alueilla mutta sallittu kuitenkin kalastuslain mukainen kalastaminen ottaen huomioon mainittu liikkumisrajoitus. Pääskynkallio on tunnettu erityisesti lokkilintujen pesimäluotona. Metsästys voi edellä mainittujen rauhoitusmääräysten puitteissa kohdistua myös eräisiin alueen suojelutavoitteisiin sisältyvien lajien yksilöihin. Lisäksi on mahdollista, että metsästyksen häiriövaikutus kohdistuu muihinkin valinnan perusteina oleviin ja alueella pesiviin tai levähtäviin lajeihin. Lintudirektiivissä ei kuitenkaan sinänsä ole kielletty metsästystä erityissuojelualueellakaan. Metsästyslaki edellyttää metsästyksen harjoittamista kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta eikä riistakantaa vaaranneta. Metsästysasetuksessa säädetyt rauhoitusajat turvaavat lintujen kevätmuuttoa pesintäalueille sekä pesintää ja poikastenkasvatusvaihetta. Lisäksi aluetta A koskevalla rauhoitusmääräyksellä asetettu metsästyskielto turvaa osaltaan lintujen muutonaikaista levähtämistä. Metsästyksestä ja kalastuksesta sekä alueella liikkumisesta ylipäätään aiheutuvaa vaikutusta arvioitaessa on otettava huomioon, että Otajärven linnuston kannalta arvokkaampaan pohjoisosaan, johon alue A kuuluu, on muun ohessa valituksenalaisella päätöksellä muodostettu yhteensä noin 150 hehtaarin suuruinen alue, jolla metsästys on kielletty runsaan viikon ajan vesilintujen metsästyskaudella ja liikkumisrajoitus on voimassa avovesikalastusta koskevin poikkeuksin 3,5 kuukauden ajan. Alueella B puolestaan on rajoitettu liikkumista Pääskynkallion alueella lintujen pesimisen ja poikastenkasvatusvaiheen turvaamiseksi. Rauhoitusmääräykset ja niistä sallitut poikkeukset kokonaisuutena huomioon ottaen on arvioitavissa, että päätös riittävässä määrin ehkäisee suojeluperusteena oleviin lajeihin kohdistuvia häiriöitä. Yhteenveto Päätös turvaa lintuvesiensuojeluohjelman tavoitteen säilyttää alue mahdollisimman luonnonmukaisena sekä riittävällä tavalla säilyttää Natura alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä ja ehkäisee näihin lajeihin kohdistuvia häiriöitä. Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelma ei kyseisen luonnonsuojelualueen osalta ole oikeudellisesti velvoittava, eikä sillä seikalla, että rauhoitusmääräykset ovat suppeammat kuin kyseisessä suunnitelmassa on esitetty, ole merkitystä päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan syytä.

9 9 (21) Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Luonnonsuojelulaki 5, 10 ja 24, 61 3 momentti, ja 68 Hallintolaki 44 Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 79/409/ETY (lintudirektiivi) Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 92/43/ETY (luontodirektiivi) Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että Turun hallinto-oikeuden ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan ympäristökeskukselle uudelleen valmisteltavaksi. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kiellettävä: metsästys Laitilan Vaimaron alueella A lukuun ottamatta minkin ja supikoiran pyyntiä, liikkuminen Laitilan Vaimaron alueella A muutoin kuin niittyjen hoitoon ja laidunnukseen liittyvissä asioissa sekä minkin ja supikoiran pyynnin yhteydessä, liikkuminen ja maihinnousu Laitilan Vaimaron alueella B sijaitsevalla Pääskynkallion luodolla , kalastus Laitilan Vaimaron alueella A liikkumisrajoitusaikana , nykyisten ojien jatkaminen (avovesialueelle tai yleensä) sekä venevalkamien, veneväylien ja uimapaikkojen ruoppaus ja laiturien rakentaminen, ja ruoppaus- ja kaivumassojen sijoitus suojelualueelle. Lisäksi rauhoitusmääräykset on muotoiltava selkeämmin ja yksiselitteisemmin siten, että mahdollisuudet tulkintoihin tai väärinkäytöksiin poistuvat. Mikäli suojelualueilla myöhemmin ilmenee perusteltuja tarpeita laajempiin toimiin kuin rauhoitusmääräykset sallivat, eikä näistä aiheudu merkittävää suojeluarvojen heikentymistä, voi Lounais-Suomen ympäristökeskus arvioida asiaa poikkeusmenettelyn kautta ja perustuen tarkempaan suunnitelmaan. Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa: Metsähallituksen julkaisemaan Otajärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan on kerätty paras saatavilla oleva tieto alueen luonnosta, luontotyypeistä ja lajeista. Tämän perusteella on määritelty suojelun tavoitteet ja tarpeelliset toimenpiteet. Suunnitelmaa laadittaessa etsittiin kompromissiratkaisuja suojelu- ja käyttötarpeiden välillä. Suunnitelmassa otettiin huomioon sosiaalinen kestävyys muun muassa varaamalla Natura alueen sisältä laajat alueet metsästykseen, kalastukseen ja vapaaseen liikkumiseen. Valtioneuvoston päätöksessä Natura verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä on linjattu muun muassa alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaan liittyviä seikkoja metsästyksen osalta. Vaikka luonnonsuojelulaki ei tunne Natura alueelle laadittavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa, vastaa edellä mainittu Otajärven suunnitelma valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettua suunnitelmaa ja luontodirektiivin 6 artiklassa mainittua tarkoituksenmukaista käyttösuunnitelmaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiselle ja toteuttamiselle on selvä tarve, sillä Otajärvi on todettu maamme arvokkaimpiin kuuluvaksi lintujärveksi, joka on kansainvälisen tason suojelukohde. Alueen käyttöön kohdistuu paljon ristiriitaisia käyttöpaineita.

10 10 (21) Metsähallitus on hyväksynyt hoito- ja käyttösuunnitelman omien alueidensa osalta ja ympäristökeskus on lausunnossaan hyväksynyt suunnitelman tavoitteet. Valmis suunnitelma on pyynnöstä toimitettu EU-komissiolle tiedoksi. Valituksen kohteena olevissa päätöksissä sallitaan metsästys ja ihmisten liikkuminen sekä mahdollistetaan ojien kaivaminen, veneväylien ja uimapaikkojen ruoppaus sekä rantametsien hakkuu järven ja Natura alueen arvokkaimmalla ja herkimmällä osalla. Tämä poikkeaa hoito- ja käyttösuunnitelman arviosta siitä, mitä järvellä ja sen rannoilla voidaan tehdä luontoarvoja vaarantamatta. Poikkeamat ovat huomattavia ja toteuttavat selvästi alhaisempaa suojelun tasoa. Metsästyksen salliminen suojelualueella tulisi aina voida perustella suojelualueen perustamispäätöksessä ja toteutus olisi ohjeistettava siten, että se ei vaaranna luonnonsuojelun tavoitteita tai luontoarvoja. Otajärven koillisosassa metsästys heikentää luontoarvoja rauhoituspäätöksestä huolimatta. Otajärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa on kuvattu järven nykyinen metsästyskäytäntö ja metsästyksen häiritsevä vaikutus sorsalintuihin sekä esitetty suojelutavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet metsästyksen järjestämisen osalta Natura alueella. Metsästys pakottaa sorsalinnut pakenemaan useita kertoja ja lopulta lähtemään pois järveltä, jolla ei nykyisellään ole yhtään metsästykseltä rauhoitettua aluetta. Tutkimusten mukaan sorsalintujen määrän on todettu eräillä järvillä romahtavan jopa yhdeksään prosenttiin metsästyksen alkaessa. Otajärvellä vesilintumäärien todettiin vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa laskevan neljääntoista prosenttiin metsästyksen alkaessa. Metsästys häiritsee metsästettävien lajien lisäksi myös niitä lintudirektiivin liitteen I lajeja, joita järvellä tavataan sekä Natura-alueen perustamisen perusteena käytettyjä muuttolintulajeja. Mikäli metsästystä ohjattaisiin nykyistä paremmin kieltämällä metsästys kokonaan Otajärven koillisosassa, voisi nykyistä huomattavasti suurempi määrä muuttavia sorsalintuja, kahlaajia ja muita lintuja käyttää järveä muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelman mukainen metsästysjärjestely mahdollistaisi metsästyksen suurimmalla osalla 581 hehtaarin laajuista Natura aluetta ja kieltäisi sen 151 hehtaarin alueella järven koillispäästä, joka on parasta lintujen ruokailu- ja levähdysaluetta. Järjestelyn myötä Metsähallituksen hallinnassa olevat ranta-alueet järven länsiosassa avattaisiin sorsanmetsästykselle. Monien sorsalintujen muutto ajoittuu Lounais-Suomessa elokuuhun siten, että Otajärven rauhoitusmääräyksissä osoitettu yhdeksän päivän rauhoitusaika ei anna riittävää turvaa muuttaville sorsalinnuille. Useilla Etelä-Suomen parhaista lintujärvistä metsästys on kielletty kokonaan rauhoituksen yhteydessä tai vaihtoehtoisesti on toteutettu Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyn kaltainen järjestely, jossa metsästysalue on yhdessä osassa suojelualuetta ja linnuille on varattu riittävän suuri levähdys- ja ruokailualue toisaalla. Verrattuna muihin maamme parhaisiin, kansainvälisen tason suojelukohteisiin metsästystä koskevat järjestelyt eivät Otajärvellä riitä turvaamaan muuttavien lintujen suojelua. Metsästys Otajärven suojelualueella vähentää alueen merkitystä osana linnustonsuojeluverkostoa. Luonnonsuojelulain 5 :n mukaan sekä metsästettäville että rauhoitetuille lajeille on turvattava suotuisa suojelun taso. Ilman metsästys- ja liikkumiskieltoa suotuisa suojelun taso ei alueella täyty. Ympäristökeskuksen päätöksessä asetetun liikkumiskiellon kesto on liian lyhyt. Ensimmäiset muuttavat vesi- ja rantalinnut saapuvat Otajärven koillisosaan jo huhtikuun alkupäivinä. Pesimisrauhan kannalta tämä aika on erityisen arka häiriöille. Monien lajien muninta tapahtuu jo huhtikuussa tai viimeistään toukokuun alussa. Elokuusta alkaen muuttavat sorsalinnut alkavat kerääntyä ravinnon saantipaikoille, mataliin järviin ja merenlahtiin. Liikkumiskielto ei näin ollen

11 11 (21) kohdistu pesimäkauden alkuun eikä muuton huippukausiin. On tärkeää, että vähäinenkin kalastuksesta johtuva liikkuminen ja tämän aiheuttama häiriö voidaan eliminoida järven arvokkaimmalla alueella. Kalastuksen nimissä sallittava poikkeus liikkumisrajoituksesta antaa mahdollisuuden metsästykseen liittyviin väärinkäytöksiin. Määräyksessä oleva avovesialueen käsite aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta. Selkeä ja johdonmukainen ratkaisu olisi määritellä Otajärven koillispää liikkumiskieltoon, joka alkaa lintujen sinne saapuessa, jatkuu yli kevätmuuttokauden, kattaa pesimäkauden ja päättyy silloin kun muuttavat sorsat ovat hävinneet järveltä syksyllä. Vaimaron Pääskynkallion luodolla pesii muun muassa naurulokkeja, pikkulokkeja ja tiiroja, joten on tärkeää, että maihinnousukielto alkaa jo huhtikuun alussa, kun ensimmäiset asukkaat saapuvat kevätmuutolta. Otajärven koillispää ei ole kovin houkutteleva kalastusalue eikä pitkä liikkumisrajoitus todellisuudessa haittaisi kalastusta järvellä. Rauhoitusmääräyksistä puuttuu kaivamisen ja ruoppaamisen osalta tarkkoja määrittelyjä luvallisista toimenpiteistä tai niiden paikoista. Osa käytetyistä käsitteistä on epäselviä samoin kuin se, missä suhteessa ympäristökeskuksen päätös on luonnonsuojelulain ja vesilain säännöksiin. Avoveden sijaintia tai sen reunaa ei ole määritelty. Eri kartoissa avovesialue on piirretty eri tavoin. Olemassa olevien ylläpidettäväksi sallittujen kohteiden sijaintia ei ole määritelty. Kuivatusojia ei tarvitse kaivaa järven avovesialueelle saakka, vaan vesien johtaminen suojelualueen reunalle tai vähän pidemmälle kosteikkoon riittää. Tällöin ojan suulle muodostuva luonnollinen suodatuskenttä vähentää järveen tulevia ravinteita ja kiintoainesta, joka muuten nopeuttaisi umpeenkasvua. Yli 500 metriä pitkien ojien kaivaminen johtaisi kestämättömään tilanteeseen ja kuivattaisi kiistatta kosteikkoaluetta. Kaivua voidaan pitää yhtenä lintuvesien pahimmista uhkista. Kaivaminen ja ruoppaaminen voi määräysten mukaan alkaa jo 1.10., jolloin sorsien ja hanhien syysmuutto on vielä käynnissä. Rauhoituspäätökseen on kirjoitettu, että ruoppausmassat voidaan läjittää karttaan merkityille alueille. Näitä alueita ei kuitenkaan ole merkitty päätöksen liitekarttaan. Alue koostuu luontotyypistä luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) ja vaihettumissuot ja rantasuot (7140). Kumpikin alueista on arvokkaita ja tarvitsee suojelua. Natura alueella sääntönä pitäisi olla, että kaivujäte tulee aina kuljettaa maalle ja suojelualueen ulkopuolelle. Rauhoitusmääräykset sallivat myös asuntojen ja loma-asuntojen käytön ja ylläpidon, vaikka näitä ei ole suojelualueella tai sen vaikutuspiirissä. Rauhoitusmääräysten pitäisi olla yksiselitteisiä ja toimivia kymmeniä vuosia eteenpäin muuttuvissa olosuhteissa. Melkein missä tahansa järven koillispään rannoilta voidaan osoittaa saraikon keskeltä rimpi ja väittää siinä joskus olleen vanhan venevalkaman tai nykyään jo umpeen kasvaneen veneväylän. Valkamien ja veneväylien auki ruoppaaminen voi tulla mieleen etenkin, jos siihen liittyy sorsastukseen tai kalastukseen liittyvää liiketoimintaa. Toinen riski liittyy siihen, että Metsähallituksen hallinnassa olevan rantakaistaleen taakse saattaa tulevaisuudessa tulla lomaasuntoja tai metsästysmajoja, joiden käyttäjät vaativat venevalkamaa tai veneväylää umpeen kasvaneeseen rimpeen. Rauhoitusmääräyksiin ei saa jättää mahdollisuutta kaivamiseen tai ruoppaamiseen, jolla arvokkaan kosteikkoalueen luontoarvoja heikennetään. Rauhoitusmääräysten perusteella on epäselvää ja tulkinnanvaraista, onko luonnonsuojelualueen perustamispäätös sellainen päätös, joka jo sisältää luvan ojien ja veneväylien ylläpitoon kaivamalla sekä niiden jatkamiseen avovesialueelle. Lisäksi vaarana on, että rantaniityn reunasta löytyviä pieniäkin ojia voidaan käyttää perusteena leveän ojan kaivamiselle avoveteen saakka ja tämän ojan käyttämistä venevalkamana. Ympäristökeskus on poikennut merkittävästi Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelmasta antamalla lupia ja sallimalla toimenpiteitä, joilla on tai saattaa olla merkittäviä

12 12 (21) luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia. On epäselvää, tehdäänkö arviota toimenpiteiden vaikutuksista missään vaiheessa uudelleen. Lounais-Suomen ympäristökeskus on valituksen johdosta todennut, ettei sillä ole esittää asiassa mitään uutta. Ympäristökeskus on viitannut Turun hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin. Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen valituksen ja lausunnon johdosta. Selitystä ei ole annettu. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto on lähetetty tiedoksi Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:lle ja sen asiakumppaneille. Merkinnät Korkein hallinto-oikeus on toimittanut kohteessa katselmuksen Katselmuksessa tutustuttiin Otajärven alueeseen Nuuskin yhteisrannassa olevalta lintulavalta ja siitä koilliseen sijaitsevasta lintutornista käsin. Viimeksi mainitulle siirryttäessä tehtiin havaintoja myös Otajärveen virtaavasta kunnostetusta ojasta. Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan toisilla päätöksillä ratkaissut Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:n valitukset Turun hallinto-oikeuden päätöksistä numerot 09/0252/1 ja 09/0256/1, jotka koskevat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksiä luonnonsuojelualueen perustamisesta Otajärven Natura alueeseen kuuluville Kodisjoen yhteisen vesialueen osakaskunnan hallinnoimalle alueelle sekä A:n ja B:n omistaman kiinteistön alueelle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Turun hallinto-oikeuden ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätökset kumotaan. Asia palautetaan ympäristökeskuksen sijaan tulleelle Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Kansalliset säädökset Luonnonsuojelulain 3 :n mukaan mainitulla lailla pannaan täytäntöön muun ohella luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY, jäljempänä luontodirektiivi ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi 79/409/ETY, nykyisin 2009/147/EY (kodifioitu toisinto), jäljempänä lintudirektiivi, muilta osin kuin metsästyslain (615/1993) 5 :ssä tarkoitettujen eläinlajien osalta. Luonnonsuojelulain 10 :n 2 momentin mukaan luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että 1) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi; 2) alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin

13 13 (21) eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; 3) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma; 4) alue on erityisen luonnonkaunis; 5) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi; 6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai 7) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. Luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus, nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa 10 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun muun luonnonsuojelualueen 10 :n 2 momentissa tarkoitetulle alueelle. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Luonnonsuojelulain 24 :n 2 momentin mukaan päätökseen mainitun pykälän 1 momentin mukaisen luonnonsuojelualueen perustamisesta on otettava tarpeelliset määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja tarvittaessa sen hoidosta. Päätökseen otettavalla määräyksellä voidaan luonnonsuojelualueella tai sen osalla myös kieltää liikkuminen tai rajoittaa sitä edellyttäen, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä ei saa antaa, elleivät maanomistaja ja alueellinen ympäristökeskus ole sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja aluetta koskevista korvauksista. Luonnonsuojelulain 24 :n 3 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus voi ilman maanomistajan hakemusta tai suostumusta perustaa luonnonsuojelualueeksi myös muun yksityisen alueen, jos alue sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan. Alueen rauhoitusmääräykset eivät saa rajoittaa maankäyttöä enemmälti kuin aluetta koskevasta suojeluohjelmasta johtuu, ellei maanomistaja ole muuhun suostunut. Maanomistajalle ja kunnalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi ennen päätöksen antamista. Luonnonsuojelulain 50 :n 2 momentin mukaan alueen suojelun toteuttamistapa on sovitettava suojelun tarkoituksen mukaan. Suojelu on pyrittävä toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin. Luonnonsuojelulain 64 :n 1 momentin mukaan Euroopan yhteisön Natura verkosto Suomessa koostuu: 1) lintudirektiivin perusteella Euroopan yhteisön komissiolle ilmoitetuista linnustonsuojelualueista ja; 2) alueista, jotka komissio tai neuvosto luontodirektiivin perusteella on hyväksynyt yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi. Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä

14 14 (21) luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain 68 :n mukaan Natura verkostoon sisällytetyillä alueilla on toteutettava suojelutavoitteita vastaava suojelu mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuudessa vuodessa siitä, kun komissio tai neuvosto on hyväksynyt alueen yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi. Edellä 64 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla linnustonsuojelualueilla suojelu on kuitenkin toteutettava viipymättä sen jälkeen kun alueesta on tehty ilmoitus komissiolle. Luonnonsuojelulain 77 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan, mitä luonnonsuojelulain 24 :n 3 momentissa säädetään luonnonsuojeluohjelmasta, sovelletaan myös lintuvesiensuojeluohjelmaan ( ). Euroopan unionin lainsäädäntö Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (lintudirektiivi) 4 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota: a) lajeihin, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon; b) lajeihin, jotka ovat herkkiä tietyille muutoksille niiden elinympäristössä; c) lajeihin, joita pidetään harvinaisina niiden pienen kannan tai alueellisesti suppean levinneisyyden takia; d) muihin lajeihin, jotka vaativat erityistä huomiota niiden erityislaatuisen elinympäristön vuoksi. Arvioissa otetaan huomioon lintukantojen kehityssuunnat ja muutokset. Jäsenvaltioiden on osoitettava erityisiksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon lintudirektiiviä sovelletaan. Lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien osalta, joita ei luetella liitteessä I, ottaen huomioon niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon lintudirektiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun. Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla suojelualueilla elinympäristöjen pilaantumisen tai huonontumisen sekä lintuihin vaikuttavien häiriöiden estämiseksi, jos häiriöt vaikuttaisivat merkittävästi tämän artiklan tavoitteisiin. Jäsenvaltioiden on myös näiden suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunnitelmia, jotka koskevat erityisesti näitä alueita tai jotka sisältyvät muihin kehityssuunnitelmiin, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla. Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen

15 15 (21) heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin. Luontodirektiivin 7 artiklan mukaan luontodirektiivin 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdasta aiheutuvat velvoitteet korvaavat lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisestä lauseesta aiheutuvat velvoitteet, kun on kyse direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti suojeltavaksi luokitelluista alueista tai vastaavasti kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustetuista alueista tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen tai jäsenvaltion direktiivin 79/409/ETY mukaisesti tekemän suojeluluokittelun tai tunnustamisen päivämäärästä alkaen, jos viimeksi mainittu päivämäärä on myöhempi. Tosiseikat Otajärvi sijaitsee Rauman ja Laitilan kaupunkien sekä Pyhärannan kunnan alueella. Otajärvi kuuluu sen koillis- ja eteläosaa lukuun ottamatta valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman mukaiseen kohteeseen Otajärvi (LVO ) ja Euroopan unionin Natura verkoston kohteeseen FI , Otajärvi. Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman perustana olleen maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmän komiteanmietinnössä 1981:32 on todettu, että Otajärvi on valuma-alueeltaan suhteellisen suuri ja lintujärveksi harvinaisen kookas (440 hehtaaria) järvi Ihodenjoen latvoilla. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat itä- ja pohjoisosissa poikkeuksellisen laajat, etelä- ja länsiosat ovat jyrkkärantaisemmat. Kasvillisuustyypiltään järvi on yhdistymä korte-ruoko- ja kaisla-ulpukkatyypeistä. Linnuston suojelupistearvo on mietinnön mukaan järviemme toiseksi korkein. Sitä ovat erityisesti nostaneet rantakanat ja ruoikkolajit. Myös muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys on hyvin huomattava. Riistantuottopistearvo on järviemme korkeimpia. Lintuvesiensuojeluohjelman mukaan Otajärvi on kansainvälisesti arvokas kohde. Alueen pinta-alaksi on valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa ilmoitettu 548 hehtaaria. Otajärven Natura alueen pinta-ala on 581 hehtaaria. Alueen luonteesta ja merkityksestä on todettu Natura tietolomakkeella, että kohdealue on Suomen parhaita lintuvesiä. Alueella pesii runsaasti lintudirektiivin lajeja. Lisäksi kohteessa kasvaa runsaasti valtakunnallisesti uhanalaista pahaputkea (Oenanthe aquatica). Alue on sisällytetty Natura verkostoon sekä lintudirektiivissä tarkoitettuna erityisenä suojelualueena (SPA-alue) että luontodirektiivissä tarkoitettuna yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI-alue). Alueella esiintyvinä luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuina luontotyyppeinä on tietolomakkeessa mainittu Magnopotanium- tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150), *Fennoskandian metsäluhdat (9080), *boreaaliset luonnonmetsät (9010) ja *puustoiset suot (91D0). Tietolomakkeen mukaan luontotyyppi Magnopotanium- tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) kattaa 89 prosenttia kohteen pinta-alasta. Luontotyypin edustavuus ja luonnontila on hyvä ja yleisarvion mukaan alue on tärkeä tämän luontotyypin suojelun kannalta. Tietolomakkeella on lueteltu 25 lintudirektiivin liitteen I lajia. Lisäksi tietolomakkeella on lueteltu 13 lintudirektiivin liitteessä I luettelematonta alueella säännöllisesti esiintyvää muuttolintulajia, joiden elinympäristöjä on suojeltava ottaen huomioon, mitä lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa on todettu.

16 16 (21) Metsähallituksen laatimasta, vuonna 2007 julkaistusta Otajärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta (sivu 13) käy ilmi, että Otajärvellä on tehty pesimälinnustoselvitykset vuosina 1976, 1977, 1990, 1996 ja Hoito- ja käyttösuunnitelmassa (sivu 20) on todettu, että Otajärvi on tärkeä lintujen pesimäalue. Lajisto on erittäin monipuolinen, järvellä esiintyy monia lintuvesien harvalukuisia pesimälajeja, ja monien lajien parimäärät ovat suuria. Valtakunnallisesti Otajärvi ei ole yhtä merkittävä kevätmuuttokautisena levähdyspaikkana kuin pesimäalueena. Syysmuuttokaudelta ei ole selvityksiin perustuvaa tietoa, mutta hajanaiset tiedot viittaavat siihen, että ainakin ennen sorsanmetsästyskauden alkua järvellä saattaa levähtää vesilintuja kohtuullisen suuria määriä. Metsähallituksen laatimassa Otajärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa on edelleen todettu (sivu 29), että järvellä on kolmisenkymmentä mökkirakennusta etelä- ja keskiosissa, mutta pohjoispäässä mökkejä ei ole. Kaikki Iso-Kaskisen saaressa sijainneet mökit sekä muut rakennukset on purettu ja alue on maisemoitu (sivu 34). Lounais-Suomen ympäristökeskus on tekemillään kuudella päätöksellä perustanut luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita Otajärvelle siten, että päätökset kattavat sen osan Otajärven vesialueesta, joka on sisällytetty Natura verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Mainitut päätökset koskevat Pyhärannan kunnan Nuuskin, Ihoden ja Polttilan kylien yhteisiä vesialueita, Laitilan kaupungin Vaimaron ja Soukaisten kylien yhteisiä vesialueita ja Rauman kaupungin Kodisjoen kylän yhteistä vesialuetta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on tekemällään tässä asiassa valituksen kohteena olevalla päätöksellä perustanut luonnonsuojelualueen Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnan hallinnoimalle Otajärven vesialueelle Laitilan kaupungissa. Suojelualueen pinta-ala on yhteensä noin 147,6 hehtaaria. Suojelualue on erikseen osoitettu ympäristökeskuksen päätökseen liitetyllä kartalla ja se on jaettu alueisiin A ja B. Suojelualueen perustaminen on tapahtunut Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnan tekemän hakemuksen perusteella luonnonsuojelulain 24 :n 1 ja 2 momentin nojalla. Luonnonsuojelualueen perustamista koskevaan päätökseen on otettu päätöksestä ilmenevät rauhoitusmääräykset. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä on ollut tarkoitus toteuttaa kysymyksessä olevan Natura verkostoon sisällytetyn alueen suojelu luonnonsuojelulain 68 :ssä edellytetyllä tavalla lopullisesti ilman muita hallintopäätöksiä luonnonsuojelualueen perustamisesta. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Kysymyksenasettelu Lounais-Suomen ympäristökeskus on tekemällään päätöksellä Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnan hakemuksesta perustanut luonnonsuojelualueen osakaskunnan hallinnoimalle Otajärven vesialueelle. Valituksessaan hallinto-oikeudelle ja edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Rauman Seudun Lintuharrastajat ry ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry ovat vaatineet Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen kumoamista ja asian palauttamista ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi sillä perusteella, että rauhoitusmääräykset eivät ole riittäviä eivätkä ne riittävässä määrin ehkäise suojeluperusteena oleviin lajeihin kohdistuvia häiriöitä.

17 17 (21) Sen ratkaisemiseksi, voidaanko luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä pitää lainmukaisena, on yksityiskohtaisesti arvioitava valituksen pohjalta luonnonsuojelualueen perustamispäätökseen otettujen rauhoitusmääräysten riittävyyttä suhteessa lintu- ja luontodirektiivien edellyttämään suojelutasoon. Natura kohteiden suojelun toteuttaminen luonnonsuojelulain nojalla Alueelle, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan, voidaan perustaa luonnonsuojelualue joko luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin nojalla maanomistajan hakemuksesta tai, milloin maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella toteutettava suojelu ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, myös saman pykälän 3 momentin nojalla ilman maanomistajan hakemusta tai suostumusta. Luonnonsuojelulain 52 :stä käy ilmi, että valtiolla on luonnonsuojelualueen perustamista varten oikeus lunastaa kiinteää omaisuutta ja erityisiä oikeuksia tarkemmin säädetyssä järjestyksessä. Natura verkostoon sisältyvän alueen osalta lunastusluvasta voi päättää ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulain 50 :n 2 momentista käy ilmi, että suojelu on pyrittävä ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin. Hallituksen esityksessä luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi (HE 79/1996 vp) on mainitun lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että toteuttamiskeinona ei olisi käytettävä voimakkaampaa keinoa kuin suojelun tarkoitus vaatii. Vapaaehtoisen suojelun keinoina on mainittu sopimusperusteinen suojelu, vapaaehtoinen kauppa ja maanvaihto sekä muut mahdolliset sopimusjärjestelyt. Milloin luonnonsuojelualueen perustaminen tapahtuu maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella luonnonsuojelulain 24 :n 1-2 momentin nojalla, on luonnonsuojelualueen perustamispäätökseen otettava tarpeelliset määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja tarvittaessa sen hoidosta. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen (HE 79/1996 vp) mukaan, koska myös yksityisten omistamilla suojelualueilla voi olla eläin- tai kasvilajeja, joiden suojelu edellyttää niiden häiriötöntä oleskelua, sisältyy pykälään säännös määrätä liikkumiskieltoja tai -rajoituksia myös näille alueille. Lisäksi perusteluissa todetaan, että shikaanimielessä tehtyjen hakemusten varalta alueellisen ympäristökeskuksen olisi perustamisharkinnassaan otettava huomioon muutkin yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Vapaaehtoinen suojelu on lähtökohtana myös tilanteessa, jossa luonnonsuojelualue perustetaan yksityiselle kuuluvalle Natura verkostoon sisältyvälle alueelle. Tällöinkin luonnonsuojelualueen perustamispäätökseen otettavilla määräyksillä on varmistettava luonto- ja lintudirektiivin tavoitteiden ja niiden edellyttämän suojelutason toteutuminen. Rauhoitusmääräysten on vastattava luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, myös sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät kuulu luonnonsuojelulain :ssä tarkoitetun arviointimenettelyn piiriin. Mainituilla luonnonsuojelulain pykälillä on kansallisesti pantu täytäntöön luontodirektiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohdat, joten luonnonsuojelulain :n perusteella voidaan turvata Natura kohteen luonnonarvot, joiden vuoksi alue on sisällytetty Naturaan, vain tilanteessa, jossa alueella suoritettavat toimenpiteet edellyttävät hallintopäätöstä. Natura verkoston toteuttamiseen tähtäävään luonnonsuojelualueen perustamispäätökseen otettavia rauhoitusmääräyksiä ei voida muotoilla luonto- tai lintudirektiivin edellyttämän suojelutason kannalta riittämättömiksi sillä perusteella, että maanomistaja ei anna suostumustaan

18 18 (21) luonto- ja lintudirektiivin mukaisen suojelutason täyttäville rauhoitusmääräyksille. Mikäli maanomistajan hyväksymät rauhoitusmääräykset eivät riitä turvaamaan mainituissa direktiiveissä edellytettyä suojelutasoa, alueen suojelun toteuttamistapa on valittava siten, että sillä turvataan alueen suojelun tarkoitus. Rauhoitusmääräysten lainmukaisuus käyttömuodoittain Metsästys Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräysten mukaan alueella A on kielletty metsästys Alueella saa kuitenkin metsästää metsästyslain mukaisesti ja 1.9. alkaen. Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry ovat valituksessaan vaatineet metsästyksen kieltämistä nyt kysymyksessä olevan luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen alueella A lukuun ottamatta minkin ja supikoiran pyyntiä. Metsästyslain 4 :n mukaan metsästysvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Saman lain 5 :ssä on säädetty siitä, mitkä lain soveltamisalaan kuuluvat eläimet ovat riistaeläimiä ja mitkä rauhoittamattomia eläimiä. Metsästysoikeudesta on säädetty lain 2 luvussa, johon sisältyvän 9 :n mukaan oikeudesta metsästää luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. Riistaeläinten rauhoittamisesta säädetään metsästyslain 37 :n 1 momentin mukaan asetuksella. Metsästysasetuksen 24 :ssä on säädetty riistaeläinten yleisistä rauhoitusajoista. Viimeksi mainitun pykälän 13 kohdan mukaan kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, nokikana, lehtokurppa sekä naarashaahka ja sen saman vuoden poikanen ovat rauhoitettuja kello 12 saakka. Asetuksen 25 :n mukaan rauhoitettuja ovat supikoiran ja minkin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajoista on säädetty asetuksen 25 a :ssä. Muut kuin metsästyslain soveltamisalaan kuuluvat linnut ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain mukaisesti viimeksi mainitun lain 38 :n 1 momentin nojalla. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä ei ole erikseen perusteltu kysymyksessä olevan alueen A rauhoitusmääräyksiin otettua metsästyslain mukaista metsästystä rajoittavan rauhoitusajan pituutta. Perusteluissa on ainoastaan todettu, että järven pohjoispään metsästyskielto on riittävä. Metsähallituksen laatiman Otajärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (sivu 47) mukaan syksyisen sorsanmetsästyksen aiheuttaman häirinnän vuoksi vesilintujen syysmuutto käynnistyy osalla lajeista normaalia aikaisemmin. Sellaisille paikoille, missä linnut eivät voi ruokailla ja lepäillä rauhassa, ei keräänny enää metsästyskauden alkamisen jälkeen niin paljon vesilintuja kuin ympäristön laatu ja luonne mahdollistaisivat. Nämä lintuvedet eivät siis kehity syksyisinä kerääntymisalueina, ja myös riistalajit lähtevät alueelta etuajassa. Olosuhteet huononevat myös metsästyksen harrastamiselle. Järven pohjoispäässä oleva alue, johon kuuluu muun muassa nyt kysymyksessä oleva alue A, on hoito- ja käyttösuunnitelmassa suositeltu rauhoitettavaksi kokonaan vesilintujen metsästykseltä Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa on todettu, että järvellä toimii kolme metsästysseuraa: Kodisjoen Raiku, Ihoden-Vermuntilan metsästysseura ja Laitilan Kaiku. Nyt kysymyksessä olevalla

19 19 (21) Vaimaron yhteisellä vesialueella Vaimaron kalastuskunta myy metsästyslupia. Vaimaron kylän yhteiseen vesialueeseen rajautuvalla järven etelä-/koillisrannan yhteisellä vesijättöalueella toimii Laitilan Kaiku. Hoito- ja käyttösuunnitelman (sivu 31) mukaan sorsastuksen aloituspäivänä Laitilan alueella on noin 20 metsästäjää. Suurin osa metsästyksestä tapahtuu hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan aloituspäivänä. Kansallisessa lainsäädännössä, lintudirektiivissä tai luontodirektiivissä ei lähtökohtaisesti kielletä metsästämistä Natura verkostoon sisällytetyllä alueella. Metsästyksestä, kuten muistakaan Natura-alueella harjoitettavista toimenpiteistä, ei kuitenkaan saa aiheutua luontodirektiiviin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja seurauksia. Metsästyslain mukainen metsästys ei edellytä hallintopäätöstä, jonka yhteydessä sovellettaisiin luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä tarkoitettua arviointimenettelyä. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksillä on siten kyettävä turvaamaan se, ettei metsästyksestä Natura verkostoon sisällytetyllä alueella aiheudu luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua häiriötä. Mainitunlaisen häiriön kohteina voivat lintujen osalta olla sekä metsästyslain soveltamisalaan kuuluvat riistalinnut ja rauhoittamattomat linnut että luonnonsuojelulain soveltamisalaan kuuluvat, viimeksi mainitun lain 38 :n 1 momentin nojalla rauhoitetut linnut. Metsähallituksen laatima hoito- ja käyttösuunnitelma on perustunut nyt kysymyksessä olevaa luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä laajempaan lintutieteelliseen selvitykseen. Luonnonsuojelualueen perustamispäätökseen otettuja metsästystä koskevia rauhoitusmääräyksiä ei ole perusteltu hoito- ja käyttösuunnitelmaa perusteellisemmalla lintutieteellisellä selvityksellä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida varmistua siitä, että määräykset olisivat luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävät Natura verkostoon otetun alueen suojeluperusteina olevia lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi. Tällä ja edellä kohdassa Natura kohteiden suojelun toteuttaminen luonnonsuojelulain nojalla lausutuin perustein asia on mainitulta osin palautettava uudelleen käsiteltäväksi toimivaltaiselle viranomaiselle, joka alkaen on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Liikkuminen ja kalastus Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräysten mukaan liikkuminen alueella A on kielletty Valituksessa on vaadittu liikkumisen kieltämistä alueella A muutoin kuin niittyjen hoitoon ja laidunnukseen liittyvissä asioissa sekä minkin ja supikoiran pyynnin yhteydessä. Liikkuminen alueella B sijaitsevalla Pääskynkallion alueella on kielletty Valituksessa on vaadittu liikkumisen ja maihinnousun kieltämistä Pääskynkallion luodolla Kalastuslain mukainen kalastus alueen A avovesialueella on sallittu rauhoitusmääräysten kieltojen estämättä. Valituksessa on vaadittu kalastuksen kieltämistä alueella A valituksessa vaadittuna liikkumisrajoitusaikana Katselmuksella tehtyjen havaintojen perusteella liikkuminen Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnan hallinnoimalla alueella A Otajärven pohjois- ja koillisosassa on vaikeaa. Alue on lähes umpeen kasvanutta vesialuetta. Nyt kysymyksessä oleva päätös koskee vain Vaimaron yhteisen vesialueen osakaskunnan aluetta, ei Otajärven varsinaisia ranta-alueita. Otajärven eteläosa on huomattavasti pohjoisosaa paremmin liikkumiseen ja kalastukseen soveltuvaa. Liikkuminen

20 20 (21) alueella A on jo nyt kielletty Kun otetaan huomioon katselmuksella tehdyt havainnot alueesta ja luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta, jonka mukaan toimenpiteet on toteutettava siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi direktiivin tavoitteisiin, ei liikkumisen kieltäminen alueella A jo nyt määrättyä laajemmin ole tarpeen. Alueella A olevilla pienillä avovesialueilla tapahtuvan kalastuksen ei myöskään voida katsoa aiheuttavan sellaista häiriötä, joka saattaisi vaikuttaa merkittävästi luonto- tai lintudirektiivin tavoitteisiin. Kun otetaan huomioon katselmuksella tehdyt havainnot Otajärven pohjois- ja koillisosan kasvillisuusvyöhykkeiden leviämisestä vesialueelle ja pienistä avovesialueista, on kalastus luonteeltaan pienimuotoista, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu merkittävää häiriötä alueen linnuille. Valituksessa esitettyä vaatimusta Pääskynkalliota koskevan liikkumisrajoituksen laajentamisesta kahdella viikolla huhtikuun alussa on perusteltu sillä, että ensimmäiset luodolla pesivistä linnuista, naurulokeista, pikkulokeista, tiiroista ja tukkasotkista, saapuvat tuolloin kevätmuutolta. Valituksessa mainittujen lintujen varsinainen pesintä alkaa pääsääntöisesti vasta toukokuussa. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, mitä luonnonsuojelulain 39 :ssä säädetään, ei liikkumisrajoituksen laajentaminen alkamaan 1.4. ole luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta huomioon ottaen välttämätöntä. Vesirakentamiseen liittyvät toimenpiteet Rauhoitusmääräysten mukaan nyt kysymyksessä olevilla alueilla A ja B on kielletty ojien kaivaminen, veneväylien tekeminen, ruoppaaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja vesialueen peittäminen, vahingoittaminen ja maa-ainesten ottaminen. Alueilla saa kuitenkin käyttää ja ylläpitää olemassa olevia ojia ja niitä saa tarvittaessa jatkaa avoveteen saakka. Ojien kunnossapidosta ja kaivusta tuleva kaivujäte saadaan sijoittaa ojan reunaan. Kaivun tulee kuitenkin aina tapahtua ja vesilakia noudattaen. Lisäksi alueilla saa käyttää ja ylläpitää olemassa olevia asunto- ja loma-asuntokiinteistöjä, laitureita, uimapaikkoja ja venevalkamia ja veneväyliä. Niiden ylläpitämiseksi tarvittavien ruoppausten tulee kuitenkin aina tapahtua ja vesilakia noudattaen. Valituksessa on vaadittu nykyisten ojien jatkamisen, venevalkamien, veneväylien ja uimapaikkojen ruoppauksen ja laiturien rakentamisen sekä ruoppaus- ja kaivumassojen suojelualueelle sijoittamisen kieltämistä. Vesilaissa säädetään erikseen siitä, milloin tuossa laissa tarkoitettuun toimenpiteeseen on hankittava lupa. Esimerkiksi vesilain 2 luvun 2 :n mukaan lupa rakentamiseen on hankittava, jos rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä saattaa aiheutua 1 luvun :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus. Vesilain 6 luvun 2 :n mukaan ojitukseen on hankittava lupa, jos ojituksesta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 15, 18 tai 19 :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus. Ojitushankkeita koskevista päätöksentekomenettelyistä säädetään lisäksi vesilain 6 luvun 10 ja 12 :ssä. Riippumatta siitä, mitä luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksissä on todettu, on vesilain mukainen lupa tai muu viranomaispäätös hanketta varten hankittava silloin, kun mainittu laki sitä edellyttää. Vesilain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä sekä muutoin vesilain mukaista toimenpidettä suoritettaessa on vesilain 1 luvun 23 c :n nojalla otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Vesilain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa ja toimenpidettä tehtäessä, samoin kuin vesilain 6 luvun 10 tai 12 :ssä tarkoitettua ratkaisua

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä

Lisätiedot

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät

Lisätiedot

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari 29.1.2013 SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Esityksen sisältö 1. Soidensuojeluohjelman laatiminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen kevät 2018 Valmistelutyöstä Alueiden rajaukset ja taustatiedot on selvitetty Metsähallituksessa yhteistyössä Lapin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen

Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen 23.1.2013 Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen Tämän muistion tarkoituksena on kuvata ympäristöministeriössä valmisteilla olevan soidensuojelua

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.10.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö täydentäminen Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 3336/11.01.02/2014 107 Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi Valmistelijat / lisätiedot: Tia

Lisätiedot

Koirasuonmäen-Pertinkulman luonnonsuojelualue Kunta: Hollola Kiinteistö: Koirasuonmäki-Pertinkulma ( ) Pinta-ala:

Koirasuonmäen-Pertinkulman luonnonsuojelualue Kunta: Hollola Kiinteistö: Koirasuonmäki-Pertinkulma ( ) Pinta-ala: Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/1088/2017 j%.. ympäristäkeskus Häme Luonnonvarayksikkö 2292017 LUO/1 70N201 7 ASIA Luonnonsuojelualueen perustaminen MAANOMISTAJA Luonnonperintösäätiö (1565224-7)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ METSÄNTUTKIMUSLAITOS Määräys 18.11.1996 Nro JS IO Sisältöalue Aulangon luonnonsuojelualueen järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki 7111923: 3, muut L 672/91: 16d Kohderyhmät

Lisätiedot

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Valitus koskien Vihdin Vanjärven luonnonsuojelualueen (aluetunnus: YSA202115) perustamispäätöstä, Drno UUS-2005-L-707-251

Valitus koskien Vihdin Vanjärven luonnonsuojelualueen (aluetunnus: YSA202115) perustamispäätöstä, Drno UUS-2005-L-707-251 H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Valitus koskien Vihdin Vanjärven luonnonsuojelualueen (aluetunnus: YSA202115) perustamispäätöstä, Drno UUS-2005-L-707-251 VALITTAJA: Helsingin

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Jokamiehenoikeudet kiertueella Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

KOMISSION MUISTIO ERITYISTEN SUOJELUTOIMIEN ALUEIKSI (SAC) NIMEÄMINEN. Lopullinen versio 14. toukokuuta 2012

KOMISSION MUISTIO ERITYISTEN SUOJELUTOIMIEN ALUEIKSI (SAC) NIMEÄMINEN. Lopullinen versio 14. toukokuuta 2012 KOMISSION MUISTIO ERITYISTEN SUOJELUTOIMIEN ALUEIKSI (SAC) NIMEÄMINEN Lopullinen versio 14. toukokuuta 2012 Tämän tiedonannon tarkoituksena on antaa ohjeita, jotka auttavat jäsenvaltioita täyttämään erityisten

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö 1693/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Ystävyyden puiston järjestyssääntö Kielletyt toimet Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)

Lisätiedot

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan

Lisätiedot

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry 10.1.2008 KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Kajaani 11.1.2008 Metsähallitus Viestitie 2 YLÄ-VIEKSIN KYLÄYHDISTYS RY:N ESITYS Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n edustajat: Eeva

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristölautakunnan päätös 9.1.2007 5 MUSTAVUOREN-PORVARINLAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA) Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 31.1.2014 Taltionumero 237 Diaarinumero 3362/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o 512 515 SISÄLLYS N:o Sivu 512 Laki Syötteen kansallispuistosta... 1263 513 Laki Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti:

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti: 2011/00029 Suomen riistakeskus Etelä -Häme Julkiset hallintotehtävät Lukiokatu 14 13100 HÄMEENLINNA (03) 644650 Pvm Nro 22.3.2011 2011/00029 PÄÄTÖS Ypäjän Riistamiehet ry Jani Nurminen Hyrsynkulmantie

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus

Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus . Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus Häme Luonnonvarayksikkö 25.1.2019 LU0116N2019 ASIA MAANOMISTAJA Luonnonsuojelualueen perustaminen Moilanen Jaana ja Timo Sankolantie 75

Lisätiedot

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON 1. Asetuksen pääasiallinen sisältö Ympäristöministeriön asetuksella luonnonsuojelualueen

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 25.1.2017 L 19/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/117, annettu 5 päivänä syyskuuta 2016, kalastusta koskevista säilyttämistoimenpiteistä

Lisätiedot

2. Esityksen vaikutukset

2. Esityksen vaikutukset Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan luonnonsuojelulakiin tehtäväksi eräitä kiireellisiksi katsottavia muutoksia. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122 NAANTALIN KAUPUNKI 1 Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Viite: THao:n lähete 15.11.2018, 6316/18, asia 01732/18/4122 Asia: Lausunnon antaja: Valittaja: Lausunto valitukseen päätöksestä, joka koskee

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot