RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010

Transkriptio

1 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010 Kuva: Kaisa Siren Kalliopesän tarkastus helikopterilla Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

2 YLEISTÄ Tässä raportissa kerrotaan lyhyesti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna Maakotkan ja tunturihaukan pesintätulokset olivat huonoja. Syynä olivat ilmeisesti kylmä talvi ja huono ravintotilanne. Kanalinnut, erityisesti riekot, olivat vähissä ja osassa Lappia myös jänikset olivat kateissa. Merikotkan ja muuttohaukan pesintätulos oli normaali. Tunnetuista maakotkan ja tunturihaukan reviireistä tarkastettiin yli 95 prosenttia ja muuttohaukkareviireistä tarkastettiin 88 prosenttia. Suurimmalla osalla reviireistä ei käyty kuin kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Tarkastuksista ison suorittivat 42 vapaaehtoista lintuharrastajaa ja he tekivät kaikkiaan 344 työpäivää, saman verran kuin vuonna Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1-30 päivän välillä. Metsähallituksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio-Salla linjan pohjoispuolella 130 maakotkareviirillä kaikkiaan 270 pesää. Samalla tarkastettiin noin sata merikotkan, muutto- ja tunturihaukan pesää. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta MAAKOTKA Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on Lapin läänissä ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli marraskuussa 2010 kaikkiaan 460 sellaista maakotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan pesinnästä. Vuosien aikana näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 404 reviiriä ja pesintä on todettu samana ajanjaksona 310:llä eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria Vuoden aikana löydettiin 11uutta reviiriä, kaikki Lapista, ja vanhoilta reviireiltä löytyi 23 uutta vaihtopesää

3 Pesimätulos 2010 Pesimätulos oli erittäin huono, pohjoisimmassa Lapissa pesintätulos oli hieman viimevuorista parempi mutta vanhan Lapin läänin eteläpuolella pesintätulos romahti niin, että kun vuonna 2009 tällä alueella todettiin 32 poikasta mutta tänä vuonna samalla alueella todettiin vain kuusi poikasta. Asuttuja reviirejä oli yhteensä 334, onnistuneita pesintöjä todettiin 79 ja niillä kaikkiaan 83 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,05 (vuosien keskiarvo 1,19) ja poikasia/ asuttu reviiri oli 0,25 (vuosien keskiarvo 0,48). Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2010, vuosina asuttuna olleet reviirit Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Yhteensä 2009 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja (asuttu reviiri) Pesintä: Pesintöja yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Kahden poikasen pesiä Pesintä myös edellisenä vuonna Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,17 1,00 1,00 1,00 1,12 1, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,05 1,10 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,29 0,23 0,28 0,18 0,29 0,39 0,11 0,20 0,07 0,33 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,25 0,26 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2010

4 Onnistuneita pesintöjä Asuttuja reviirejä Kuva 3. Maakotkan asututtujen reviirien ja onnistuneiden pesintöjen määrä vuosina MUUTTOHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, yksittäisiä pesintöjä on myös Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Rekisterissä on marraskuussa 2010 kaikkiaan 359 muuttohaukkareviiriä joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen ja näistä 297 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosien välisenä aikana. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 264 reviirillä. Vuoden aikana löytyi 15 uutta muuttohaukkareviiriä ja vanhoilta reviireiltä 35 uutta pesäpaikkaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki uudet reviirit löytyivät Lapista. Pesivien muuttohaukkojen määrä on paria. Lähes kaikki Suomen muuttohaukat pesivät maassa soilla, kalliopesiä on 39 eri reviirillä ja ne sijaitsevat pääosin tunturialueella. Puupesintöjä on viimeisen viiden vuoden kuluessa todettu kahdeksalla eri reviirillä sääksen tai merikotkan rakentamissa pesissä Pesintätulos 2010 Muuttohaukan pesintätulos oli normaali. Asuttuja reviirejä, (aloitettu pesintä tai emo(t) reviirillä), oli kaikkiaan 189 ja niistä 123 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 278 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,26 (keskiarvo vuosina ,31), ja poikasia/asuttu reviiri oli 1,47 (keskiarvo vuosina ,62).

5 Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2010, vuosina asuttuna olleet reviirit Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Yhteensä 2009 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesäkuoppa Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviiril Asuttu reviiri, tunnettu pesä Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Haudonta Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,14 2 2,14 2,07 1,85 2,44 2,74 2,33 2, ,26 2,41 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,07 2,00 1,25 1,63 1,14 2,2 2,39 1,75 1, ,70 1,99 Poikasia/pari 0,94 1,75 0,94 1,41 1,00 2,20 2,06 1,75 1, ,47 1,67 Rengastettu Rengastetut 282 Värirengastetut 210 Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2010

6 Kuva 5. Muuttohaukan asutut reviirit ja pesinnät vuosina MERIKOTKA, LAPIN JA OULUN LÄÄNIT Kannan koko ja levinneisyys Onnistuneita pesintöjä Asuttuja reviirejä Merikotka on pesinyt harvalukuisena Pohjois-Suomessa ja kirjallisuudessa tunnetaan mainintoja pesinnöistä Enontekiöltä, Inarista, Sodankylästä, Rovaniemeltä jne. Keski-Lapin merikotkien runsastuminen alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristöstä, Koillismaalla merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerelle 2000-luvun alkupuolella. Lapin ja Oulun läänien alueella tunnetaan marraskuussa 2010 kaikkiaan 70 merikotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta ja näistä 58 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosien välisenä aikana ja pesintä on todettu vastaavana aikana 54 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän kannan koko on paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon- Posion alueelle. Perämeren alueella pesii neljä paria. Vuoden aikana löytyi neljä uutta reviiriä ja seitsemän uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2010 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli normaali. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 55 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 32. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 40 ja poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,25 ja poikasia pari 0,73. Vuosien vastaavat keskiarvot ovat 1,50 ja 0,93.

7 Kuva 4. Merikotkan levinneisyys Oulun ja Lapin lääneissä vuonna Vuosina asuttuna olleet reviirit. Merikotkan pesintätulos Pohjois- Suomessa 2010 Reviirit: EnL InL SoL KiL PeP Ks Op Kn Yhteensä Vuosi 2009 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,25 1,33 0,00 1,00 1,17 1,00 0,00 1,25 1,33 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,50 1,00 0,71 0,00 0,00 0,88 0,50 0,00 0,73 0,83 Poikasia/pari 0,50 1,00 0,71 0,00 0,00 0,88 0,50 0,00 0,73 0,83 Rengastettu Rengastetut 0 0 Värirengastetut 0 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2010

8 Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä Kuva 5. Merikotkan asutut reviirit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa TUNTURIHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet. Levinneisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana ja parimäärä on ollut ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta vakaa. Rekisterissä on marraskuussa 2010 kaikkiaan 47 tunnettua tunturihaukkareviiriä joista 37 on ollut asuttuna vuosien välisenä aikana. Pesintä on todettu vastaavana aikana 30 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla, puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin tai maakotkan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana löytyi yksi uusi reviiri. Pesintätulos 2010 Tunturihaukkojen pesintätulos oli heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli tärkeimmän ravintokohteen, riekon, kannanlasku. Asuttuja reviirejä, aloitettu pesintä tai pesää rakennettu tai emot pysyvästi reviirillä, todettiin kaikkiaan 18 ja vain neljällä reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 10 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,5 (vuosina keskimäärin 2,73) ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,56 (vuosina ) keskimäärin 1,77).

9 Kuva 6. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2010 Reviirit: Enontekiö Inari Utsjoki Muu Yhteensä Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikueiden koot kpl/poikueen koko 0 1/2 2/2 1/4 0 2/2 Poikasia/onnistunut pesintä 0 2,00 2,67 0 2,50 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0 2,00 2,00 0 2,00 Poikasia/pari 0 0,40 0,89 0 0,56 Rengastettu Rengastetut 0 Värirengastetut 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2010

10 Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Tunturihaukan asutut reviirit ja onnistuneet pesinnät Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille, ja muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille. Maakotka: Pirkka Aalto, Antti Aholainen, Jarmo Ahtinen, Jouni Aikio, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Kauko Höyhtyä, Vesa Hyyryläinen, Sven Jungel, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Pekka Lehmusvirta, Antti Leinonen,Kai Leppimäki, Sami Lyytinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Tarmo Myntti, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jouni Ruuskanen, Jussi Ryssy, Heikki Rytkönen, Jyrki Savolainen, Veli-Matti Sorvari, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Pekka Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Seppo Vähätalo Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Susanna Ikola, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Asko Puro, Kai Pynssi, Jouni Ruuskanen, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Seppo Vähätalo, Tuomas Väyrynen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouko Keränen, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Jani Suua, Seppo Vähätalo Tunturihaukka: Björn Ehrnsten, Pertti Koskimies