Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila

Transkriptio

1 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila Maakotkan pesä kuusessa. Kuva: Petri Piisilä. Metsähallitus, Luontopalvelut Asianro 5897/41/2012

2 Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna Pesätarkastukset tehtiin normaalisti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Muutamalla reviirillä tehtiin lisäksi toinen tarkastuskäynti joko keväällä haudonta-aikana tai myöhemmin kesällä poikasten ollessa isompia. Asutulla reviirillä tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä tai vanhojen lintujen on todettu asuvan reviirillä vakituisesti. Pesintä tarkoittaa, että pesään on vähintään munittu. Tunnetuista maakotkan reviireistä tarkastettiin 96 prosenttia, merikotkan ja tunturihaukan reviireistä noin 90 prosenttia ja muuttohaukkareviireistä 86 prosenttia. Maakotkan pesintätulos oli hyvä, merikotkan pesintätulos normaali ja muuttohaukan pesintätulos hieman normaalia heikompi. Tunturihaukan pesintätulos oli jo neljäntenä vuonna peräkkäin erittäin huono. Tarkastuksissa oli mukana 58 vapaaehtoista lintuharrastajaa. He tekivät kaikkiaan 331 työpäivää, ja yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 31 päivän välillä. Kaikkiaan vapaaehtoisten tekemiä työpäiviä oli hieman vähemmän kuin vuonna Metsähallituksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 400 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallitus käytti pesien etsintään useita henkilötyökuukausia. Metsähallituksen aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa maksaman 100 euron löytöpalkkion avulla tuli vuoden aikana tietoon 14 uutta maakotkan pesää Etelä-Pohjanmaan ja Utsjoen väliseltä alueelta ja kaksi merikotkan pesää Kuusamosta ja Inarista. Vuoden aikana tuli tietoon yksi maakotkan ampumistapaus Virroilla. Lintua oli ammuttu haulikolla, ja lintu on toimitettu hoitoon Korkeasaareen. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 2

3 Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen: noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 488 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 427 reviiriä ja pesintä on todettu 330:llä eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on paria. Vuoden 2012 aikana löydettiin 18 uutta reviiriä, joista kuusi löytyi levinneisyysalueen eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi 31 uutta vaihtopesää. Pesimätulos 2012 Pesimätulos oli valtakunnallisesti hyvä, vaikka pohjoisimman Lapin tulos oli normaalia heikompi kylmän, sateisen ja pitkän kevään takia. Onnistuneiden pesintöjen keskimääräistä alhaisempi poikasmäärä kertoo heikentyneestä ravintotilanteesta. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan ennen maakotkaseurannan aikana, kaikkiaan 345. Näistä onnistuneita pesintöjä oli 160, ja niissä todettiin 180 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,13 ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,52. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna

4 Taulukko 1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja (asuttu reviiri) Pesintä Pesintöja yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Kahden poikasen pesiä Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,14 1,00 1,07 1,13 1,24 1,20 1,17 1,09 1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,13 1,27 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,31 0,41 0,32 0,48 0,57 0,72 0,86 0,64 0,63 0,29 0,50 0,00 0,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,52 0,70 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastetut reviirit Parit Onnistuneet pesinnät Kuva 3. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

5 Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan; yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 374 muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen. Niistä 292 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina Pesintä on todettu samana ajanjaksona 258 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on paria. Vuoden aikana löytyi kolme uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki Lapista. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla mättäälle raavitussa pesässä, kalliopesiä on todettu 42:lla eri reviirillä pohjoisessa tunturialueella sekä Koillismaalla. Puupesintöjä on todettu seurannan aikana lähes neljälläkymmenellä eri reviirillä sääksen tai merikotkan rakentamissa pesissä. Vuosittain todetaan kolmesta viiteen puupesintää. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2012 Muuttohaukan pesintätulos oli normaalia huonompi. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 167 ja niistä 114 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 249. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,18 ja poikasia/asuttu reviiri 1,49. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 2,37 ja 1,78 Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna

6 Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesäkuoppa Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviirillä) Asuttu reviiri, tunnettu pesä Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Haudonta Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,17 2 2,17 2,24 1,95 2,09 2,22 3,00 2, ,18 2,54 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,08 2,00 1,3 2 1,68 1,92 2,14 3,00 2, ,82 2,27 Poikasia/pari 1,00 1,50 0,87 1,56 1,54 1,77 1,88 1,80 2, ,49 2,07 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Pareja (Asutut reviirit) Onnistuneita pesintöjä Kuva 5. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

7 Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Merikotkien runsastuminen Pohjois-Suomessa alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla, ja Perämerellä ensimmäiset pesinnät todettiin 2000-luvun alkupuolella. Pohjois-Suomesta, levinneisyyskartan mustan rajan pohjoispuoli, tunnetaan lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 80 merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 70 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina ja pesintä on todettu samana aikana 58:lla eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon Posion alueella. Perämeren alueella tunnetaan seitsemän reviiriä. Vuoden aikana löytyi neljä uutta reviiriä ja kuusi uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2012 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli normaali. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 57 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 25. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 37, poikasia/onnistunut pesintä 1,48 ja poikasia/pari 0,65. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,42 ja 0,90. Kuva 6. Merikotkan levinneisyys Pohjois-Suomessa vuonna

8 Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,50 1,54 0,00 2,00 1,40 1,00 0,00 2,00 1,48 1,24 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,50 0,50 0,61 0,00 2,00 0,70 0,50 0,00 2,00 0,65 0,64 Poikasia/pari 0,50 0,50 0,61 0,00 2,00 0,70 0,50 0,00 2,00 0,65 0,64 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Pareja (asutut reviirit) Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa

9 Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2012 kaikkiaan 44 tunnettua tunturihaukkareviiriä, joista 32 on ollut asuttuna vuosina Pesintä on todettu vastaavana aikana 19 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla; puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2012 Tunturihaukkojen pesintätulos oli edelleen heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli tunturihaukan tärkeimmän saalislajin riekon edelleen jatkuva aallonpohja. Asuttuja reviirejä todettiin vain kuusi ja ainoastaan kahdella reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan seitsemän ja poikasia/onnistunut pesintä oli 3,00 ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,88. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 2,88 ja 1,30. Kuva 8. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna

10 Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Pesää rakennettu Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikueiden koot kpl/poikueen koko 1/2 0 1/3 1/4 0 1/3 1/4 1/2 1/3 1/4 Poikasia/onnistunut pesintä 0 0,00 3,50 0 3,50 3,00 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari 0 0,00 2,33 0,00 0,88 1,50 Rengastettu Rengastetut 0 0 Värirengastetut 0 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastetut reviirit Parit (asutut reviirit) Onnistuneet pesinnät Kuva 9. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

11 Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Mikko Hänninen, Sven Jungel, Jaakko Junikka, Ville Jäntti, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Pekka Lehmusvirta, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Ari Lyytikäinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jouni Ruuskanen, Jussi Ryssy, Pia Rännänen, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Turo Tuomikoski. Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Susanna Ikola, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Asko Puro, Kai Pynssi, Jouni Ruuskanen, Pia Rännänen, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Tuomas Väyrynen. Merikotka: Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Eero Heinonen, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Pia Rännänen, Jani Suua. Tunturihaukka: Pertti Koskimies. 11