Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015

Transkriptio

1 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015 Tuomo Ollila Metsähallitus, Luontopalvelut Asianumero MH 4940/2015/04.01 Kuva: Olli-Pekka Karlin.

2

3 Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna Pesätarkastukset tehtiin pääsääntöisesti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä, mutta osalla reviireistä tehtiin tämän lisäksi myös toinen tarkastuskäynti keväällä pesinnän alkuvaiheessa. Asutulla reviirillä tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on vähintään munittu tai siinä on todettu elävät tai kuolleet poikaset. Maakotkan tunnetuista reviireistä tarkastettiin 95 prosenttia, tunturihaukan noin 91 prosenttia, merikotkan 86 prosenttia ja muuttohaukan tunnetuista reviireistä 88 prosenttia. Maa- ja merikotkan pesimätulos oli hyvä, ja samoin muuttohaukan pesintätulos oli hyvä. Tunturihaukan pesintätulos parani kuuden erittäin heikon vuoden jälkeen mutta ei ole vieläkään normaalilla tasolla. Tarkastuksissa oli mukana 42 vapaaehtoista lintuharrastajaa ja he tekivät kaikkiaan 350 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 40 päivän välillä. Vapaaehtoisten tekemä työmäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Metsähallitutuksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 500 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallituksen henkilökunta etsi uusia pesiä keväällä ja kesällä. Metsähallituksen aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa maksaman 100 euron löytöpalkkion avulla tuli vuoden aikana tietoon kaikkiaan 20 uutta maa- ja merikotkan pesää. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 3

4 Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 515 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 442 reviiriä, ja samana ajanjaksona pesintä on todettu ainakin kerran 340:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on paria. Vuoden aikana löydettiin seitsemän uutta reviiriä, joista neljä löytyi levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi 51 uutta vaihtopesää. Lähes kaikki maakotkat pesivät puussa ja lähes aina männyssä; muutama pesä on joko kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesintä on todettu 14 eri reviirillä. Pesimätulos 2015 Pesimätulos oli hyvä, ja parhaiten pesintä onnistui Sompion Lapissa. Tärkeimmät syyt hyvään pesintätulokseen olivat varmaankin pesintäkauden suotuisat säät ja hyvä ravintotilanne. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 354. Onnistuneita pesintöjä oli 165, ja niissä todettiin kaikkiaan 192 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,16 ja poikasia/asuttu reviiri 0,54. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna Kuva 3. Uudet maakotkareviirit vuonna

5 Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja (asuttu reviiri) Pesintä Pesintöja yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Kahden poikasen pesiä Poikasia/onnistunut pesintä 1,33 1,14 1,23 1,32 1,06 1,14 1,07 1,25 1,11 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,16 1,19 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,57 0,26 0,43 0,76 0,59 0,65 0,64 0,38 0,53 0,57 0,50 0,00 0,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,54 0,61 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tunnettuja reviirejä Asuttuja reviirejä Onnistuneit a pesintöjä Kuva 4. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

6 Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 397 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta luvun alun jälkeen. Niistä 310 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina Pesintä on todettu samana ajanjaksona 280 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on paria. Vuoden aikana löytyi 14 uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki levinneisyyden ydinalueelta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla; kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä tunturialueella sekä Koillismaalla. Puupesintä on vuosien aikana todettu neljällätoista eri reviirillä sääksen, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2015 Pesintätulos oli kokonaisuutena hyvä, vaikka erityisesti Lapin eteläosissa ja Kittilässä runsaat sateet heikensivät pesimätulosta. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 207, ja niistä 136 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 330. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,43 ja poikasia/pari oli 1,59. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla ovat 2,29 ja 1,73. Kuva 5. Muuttohaukan levinneisyys vuonna Kuva 6. Uudet muuttohaukkareviirit vuonna

7 Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo(t) reviirillä) Asuttu reviiri,pesäkuoppa Asuttu reviiri, ei pesintää Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Haudonta Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,08 2,2 2,77 2,67 2,14 2,22 2,41 2,80 2, ,43 2,28 Poikasia/pari 1,50 1,69 1,24 1,54 1,11 2,00 1,94 2,80 1, ,59 1,48 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

8 Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Pohjois-Suomesta, jolla tässä tarkoitetaan vanhoja Lapin ja Oulun läänejä, tunnetaan lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 109 sellaista merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 97 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina , ja pesintä on todettu samana aikana 84 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on paria. Merikotkat ovat levittäytymässä hiljalleen koko Pohjois-Suomen alueelle, ja merikotkan pesän löytäminen on mahdollista missä päin tahansa aluetta. Vuoden aikana löytyi kaksitoista uutta merikotkareviiriä. Pesintätulos 2015 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hyvä. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 78 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 49. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 67 ja poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,37 ja poikasia pari 0,86. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,41 ja 0,86. Kuva 8. Merikotkan levinneisyys vuonna Kuva 9. Uudet merikotkareviirit Pohjois-Suomessa vuonna

9 Taulukko 3. Merikotkan pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,00 1,00 1,23 1,67 1,00 1,25 1,67 2,50 2,00 1,37 1,46 Poikasia/asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,67 0,83 0,63 1,67 0,50 0,91 1,67 1,67 2,00 0,86 1,14 Poikasia/pari 0,67 0,83 0,63 1,67 0,50 0,91 1,67 1,67 2,00 0,86 1,14 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tunnettuja reviirejä Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä Kuva10. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa

10 Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 45 tunturihaukkareviiriä, joista 23 on ollut asuttuna vuosina Pesintä on todettu vastaavana aikana 16:lla eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla; puupesintä on todettu seitsemällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana löytyi yksi uusi tunturihaukkareviiri. Pesintätulos 2015 Tunturihaukkojen pesintätulos oli nyt parempi kuin kuutena aiempana vuonna, mutta edelleenkään se ei ole normaalilla tasolla. Syynä parantuneeseen pesintätulokseen oli tunturihaukan tärkeimmän saalislajin, riekon, lisääntyminen. Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan 13, ja yhdeksällä reviirillä todettiin onnistunut pesintä. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 21. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,38 ja poikasia/asuttu reviiri 1,58. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 2,76 ja 1,21 Kuva 11. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna

11 Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,00 2,67 0,67 1,78 2,33 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari 1 2,00 0,50 0,00 1,23 0,54 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Kuva 12. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

12 Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Mikko Hänninen, Sven Jungell, Jaakko Junikka, Olli-Pekka Karlin, Heikki Ketola, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Jyrki Mäkelä, Olli Neulaniemi, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Jani Pihlman, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jussi Ryssy, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka- Pekka Taivalmäki, Kalevi Tunturi, Turo Tuomikoski Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Ismo Kreivi, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Kai Pynssi, Pia Rännänen, Erik Saarnio, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Susanna Tuomainen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi Merikotka: Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari-Pekka Auvinen, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Olli-Pekka Karlin, Heikki Ketola, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Pekka Peltoniemi, Jani Suua Tunturihaukka: Pertti Koskimies 12