RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011

Transkriptio

1 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011 Kuva: Olli-Pekka Karlin Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

2 YLEISTÄ Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna Pesätarkastukset tehtiin normaalisti yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä ja tämän lisäksi osalla reviireitä tehtiin myös toinen tarkastuskäynti. Tunnetuista maa- ja merikotkan sekä tunturihaukan reviireistä tarkastettiin yli 95 prosenttia ja muuttohaukkareviireistä tarkastettiin 88 prosenttia. Maakotkan ja muuttohaukan pesintätulokset olivat erinomaisia. Haudonta-aikana sää oli suotuisa ja ravintoa oli riittävästi, ja maakotkan tärkeimpiä saalislajeja, jäniksiä ja kanalintuja oli enemmän kuin vuosiin. Merikotkan pesintätulos Pohjois-Suomessa oli hieman normaalia heikompi, mutta tunturihaukan pesintätulos oli jo kolmantena vuonna peräkkäin erittäin huono. Tarkastuksissa oli mukana 45 vapaaehtoista lintuharrastajaa, ja he tekivät kaikkiaan 351 työpäivää. Työpäiviä tehtiin saman verran kuin vuonna 2010, ja yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 25 päivän välillä. Metsähallitus tarkasti helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesiä, yhteensä noin 400 pesää. Lisäksi Metsähallitus käytti pesien etsintään Lapissa useita henkilötyökuukausia. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta.

3 MAAKOTKA Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia reviireistä poronhoitoalueella. Rekisterissä oli marraskuussa 2011 kaikkiaan 470 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 408 reviiriä ja pesintä on todettu samana ajanjaksona 318:llä eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria Vuoden aikana löydettiin kahdeksan uutta reviiriä, joista yksi oli Etelä-Pohjanmaalla ja loput Lapissa. Vanhoilta reviireiltä löytyi 21 uutta vaihtopesää. Pesimätulos 2011 Pesimätulos oli erittäin hyvä eikä suuria alueellisia eroja pesintätuloksessa ollut. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan ennen seurannan aikana, kaikkiaan 340, ja onnistuneita pesintöjä enemmän kuin koskaan aiemmin seurannan aikana, kaikkiaan 188, ja niillä oli ennätyksellisesti 239 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,27 (vuosien keskiarvo 1,22) ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,70 (vuosien keskiarvo 0,56). Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2011, vuosina asuttuna olleet reviirit.

4 Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Yhteensä 2010 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja (asuttu reviiri) Pesintä: Pesintöja yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Kahden poikasen pesiä Poikasia/onnistunut pesintä Poikasia/pari (asuttu reviiri) Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 3. Maakotkan parien (asutut reviirit) ja onnistuneiden pesintöjen määrä vuosina

5 MUUTTOHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, ja yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli marraskuussa 2011 kaikkiaan 373 muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen ja näistä 303 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina Pesintä on todettu samana ajanjaksona 269 reviirillä. Vuoden 2011 aikana löytyi kymmenen uutta muuttohaukkareviiriä ja vanhoilta reviireiltä 42 uutta pesäpaikkaa. Pohjois-Karjalasta löytynyttä reviiriä lukuun ottamatta kaikki uudet reviirit löytyivät Lapista. Pesivien muuttohaukkojen määrä on paria. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii maassa soilla, mutta kalliopesiä on 40:llä eri reviirillä ja ne sijaitsevat tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintöjä on todettu seurannan aikana lähes neljälläkymmenellä eri reviirillä sääksen tai merikotkan rakentamassa pesässä. Vuosittain on todettu kolmesta viiteen puupesintää. Pesintätulos 2011 Muuttohaukan pesintätulos oli erinomainen. Asuttuja reviirejä (aloitettu pesintä tai emo(t) reviirillä oli kaikkiaan 194 ja niistä 158 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin ennätysmäisesti 401 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,54 (keskiarvo vuosina ,39) ja poikasia/asuttu reviiri oli 2,07 (keskiarvo vuosina ,68). Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2011, vuosina asuttuna olleet reviirit.

6 Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Yhteensä 2010 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesäkuoppa Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Asuttu reviiri, tunnettu pesä Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Haudonta Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Pareja Onnistuneita pesintöjä 0 Kuva 5. Muuttohaukkaparit (asutut reviirit) ja onnistuneet pesinnät vuosina

7 MERIKOTKA, POHJOIS-SUOMI Kannan koko ja levinneisyys Merikotkien runsastuminen Pohjois-Suomessa alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerellä ensimmäiset pesinnät todettiin 2000-luvun alkupuolella. Pohjois-Suomesta (vanhat Lapin ja Oulun läänit) tunnetaan marraskuussa 2011 kaikkiaan 75 merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 64 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina ja pesintä on todettu samana aikana 57 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon Posion alueella. Perämeren alueella tunnetaan kuusi reviiriä. Vuoden aikana löytyi kuusi uutta reviiriä ja kaksi uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2011 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hieman normaalia heikompi. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 56 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 29. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 36 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 1,24 ja poikasia pari 0,64. Vuosina vastaavat keskiarvot ovat 1,42 ja 0,90. Kuva 4. Merikotkan levinneisyys Pohjois-Suomessa vuonna 2011, vuosina asuttuna olleet reviirit.

8 Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna Reviirit: EnL InL SoL KiL PeP Ks Op Kn Yhteensä Vuosi 2010 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Kuva.5. Merikotkapareja (asutut reviirit) ja onnistuneet pesinnät vuosina

9 TUNTURIHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet, ja siinä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Parimäärä on ollut ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta vakaa. Rekisterissä on marraskuussa 2011 kaikkiaan 44 tunnettua tunturihaukkareviiriä, joista 33 on ollut asuttuna vuosina Pesintä on todettu vastaavana aikana 27 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla, puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin tai maakotkan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2011 Tunturihaukkojen pesintätulos oli edelleen heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli tunturihaukan tärkeimmän saalislajin riekon edelleen jatkuva aallonpohja. Asuttuja reviirejä, aloitettu pesintä tai pesää rakennettu tai emot havaittu reviirillä, todettiin kaikkiaan kuusi ja vain kolmella reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan yhdeksän ja poikasia/onnistunut pesintä oli 3,00 (vuosina keskimäärin 2,73) ja poikasia/asuttu reviiri oli 1,50 (vuosina ) keskimäärin 1,77). Kuva 6. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2011.

10 Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna Reviirit: Enontekiö Inari Utsjoki Muu Yhteensä Vuosi 2010 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aika Pesintä viiden viimeisen vuoden aikan Asumaton viiden viimeisen vuoden aik Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikueiden koot kpl/poikueen koko 1/2 0 1/3 1/4 0 1/2 1/3 1/4 Poikasia/onnistunut pesintä Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Pareja Onnistuneet pesinnät 5 0 Kuva 7. Tunturihaukka pareja (asutut reviirit) ja onnistuneet pesinnät

11 Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Sven Jungel, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Pekka Lehmusvirta, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Ari Lyytikäinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jouni Ruuskanen, Jussi Ryssy, Pia Rännänen, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Seppo Vähätalo Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Susanna Ikola, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Asko Puro, Kai Pynssi, Jouni Ruuskanen, Pia Rännänen, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Tuomas Väyrynen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Pia Rännänen, Jani Suua, Seppo Vähätalo Tunturihaukka: Pertti Koskimies