Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 Pietarsaaren ympäristön tila 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 Pietarsaaren ympäristön tila 2008"

Transkriptio

1 Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 Pietarsaaren ympäristön tila

2 Förord Miljön som vi alla lever i är en komplex väv av samverkande element stadda i ständig förändring. Människan har i alla tider format sin miljö avsiktligt men har också genom sin verksamhet åstadkommit oavsiktliga och oönskade förändringar i miljön. Data om miljöns tillstånd i Jakobstad har under många år samlats i en mängd utredningar och kontrollundersökningar. Resultaten från dessa undersökningar är utspridda och delvis ganska svårtillgängliga. Avsikten med den nu föreliggande skriften är att kortfattat ge en översikt över vad vi vet om miljöns tillstånd och utveckling i Jakobstad fram till år Innehåll 4-5 Jakobstads miljö i tidens ström 6-7 Luft, land och vatten 8-9 Flora och fauna Naturtyper Naturskyddsområden Grundvattenområden Larsmosjön och dess åar Havet utanför Jakobstad Luften 28 Buller Avfall 31 Förorenad mark 2

3 Esipuhe Ulkoinen ympäristö, jossa kaikki elämme, on monimutkainen jatkuvassa muutoksessa oleva yhteen solmittujen elementtien verkosto. Ihminen on kautta aikojen muovannut ympäristöään tarkoituksenmukaisesti mutta on myös toiminnallaan aiheuttanut tahattomia ja ei toivottuja muutoksia ympäristössä. Tietoja Pietarsaaren ympäristön tilasta on monien vuosien ajan kerätty lukuisilla selvityksillä ja tarkkailututkimuksilla. Näiden selvitysten tulokset ovat hajanaisia ja osittain melko vaikeasti saavutettavissa. Tämän käsillä olevan selvityksen tarkoitus on antaa tiivis yleiskatsaus siitä, mitä tiedämme Pietarsaaren ympäristön tilasta ja sen kehityksestä vuoteen 2008 saakka. Sisällys 4-5 Pietarsaaren ympäristö ajan virrassa 6-7 Ilma, maa ja vesi 8-9 Kasvisto ja eläimistö Luontotyypit Luonnonsuojelualueet Pohjavesialueet Luodonjärvi ja siihen laskevat joet Pietarsaaren merialue Ilma 29 Melu Jäte 31 Pilaantuneet maat 3

4 Jakobstads miljö i tidens ström Miljö i bemärkelsen människans fysiska omgivning blev först under 1970-talet ett allmänt vedertaget begrepp. Omsorgen om miljön är naturligtvis betydligt äldre än så och miljöns grundstrukturer inom det område vi i dag kallar Jakobstad formades långt innan människan kom hit. Några milstolpar i formandet av miljöns nuvarande tillstånd i Jakobstad år före nutid Berggrunden som Jakobstad nu står på bildades år före nutid Den senaste istidens glaciärer smälte och lämnade efter sig morän och sand ovanpå berggrunden, området låg helt under vatten år före nutid De första bergklackarna höjde sig över vattenytan, svavelhaltig lera hade avsatt sig i fördjupningar år före nutid Större holmar hade bildats, bosättning uppstod och naturen förändrades genom kreatursbete, ängsslåtter och åkerbruk Jakobstad grundades vid Pedersöre sockens hamn, staden började byggas Skogarna höggs ut bl.a. för skeppsbygge och tjärbränning Den första automobilen anskaffades till Jakobstad Stadens kloaknät började byggas ut Jakobstad Cellulosa Ab anlade en sulfit cellulosa fabrik på Alholmen Staden byggde ett biologiskt avloppsreningsverk, ett av de första i Finland En ny avstjälpningsplats i Kivilös anlades, den gamla vid Galgbacken stängdes Cellulosaindustrin utvidgades med en sulfatcellulosafabrik. Den inre skärgården invallades som råvattenbassäng och började kallas Larsmosjön Fjärrvärmenätet började byggas ut Stadens nya avloppsreningsverk vid Alheda togs i bruk Cellulosafabrikens biologiska avloppsreningsverk togs i bruk Cellulosafabriken effektiverade behandling av luktande svavelföreningar i utsläppen till luften Det kommunala avfallshanteringsbolaget Ekorosks sorteringsanläggning på Pirilö togs i bruk Alholmens kraft Ab:s kraftverk togs i bruk Cellulosafabrikens (numera UPM Kymmene Oyj) nya sodapanna och återvinningslinje för kemikalier togs i bruk Klimatet har förändrats, speciellt vintrarna är varmare. Havsvattennivån stiger och kompenserar landhöjningen år efter nutid En ny istid råder och det som en gång var Jakobstad täcks av kilometertjock is. 4

5 Pietarsaaren ympäristö ajan virrassa Käsite ympäristö, merkityksessä ihmisen fyysinen ympäristö, tuli vasta 1970-luvulla yleisesti tunnetuksi käsitteeksi. Huoli ympäristöstä on tietenkin huomattavasti vanhempi kuin tämä ja ympäristön perusrakenteet alueella, jota tänä päivänä kutsumme Pietarsaareksi, muodostuivat kauan ennen ihmisen tuloa tänne. Virstanpylväitä Pietarsaaren nykyisen ympäristön tilan muodostumisessa v. sitten Nykyisen Pietarsaaren peruskallio muodostui v. sitten Viimeisen jääkauden jäätiköt sulivat ja jättivät moreenia ja hiekkaa kallioiden päälle, alue oli kokonaan veden vallassa v. sitten Ensimmäiset kallioharjanteet ulottuivat vedenpinnan yläpuolelle, rikkipitoinen savi oli kerääntynyt syvänteisiin v. sitten Isommat saaret olivat muodostuneet, asutusta ilmaantui ja luonto muuttui laiduntamisen, niiton ja maatalouden myötä Pietarsaari perustettiin Pedersören pitäjän satamaan, kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan Metsiä hakattiin mm. laivanrakentamisen ja tervanpolton vuoksi Ensimmäinen auto hankittiin Pietarsaareen Kaupungin viemäriverkkoa ryhdyttiin rakentamaan Pietarsaaaren Celluloosa Oy perusti sulfiittiselluloosatehtaan Alholmaan Kaupunki rakensi biologisen jätevedenpuhdistamon, joka oli Suomen ensimmäisiä Uusi kaatopaikka perustettiin Kivilösiin, vanha Galgbackenin kaatopaikka suljetiin Selluloosateollisuutta laajennettiin sulfaattiselluloosatehtaalla. Sisäsaaristo rakennettiin penkereellä raakavedenaltaaksi ja se nimettiin Luodonjärveksi Kaukolämpöverkostoa ryhdyttiin rakentamaan Kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo Alhedassa otettiin käyttöön Selluloosatehtaan biologinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Selluloosatehdas tehosti ilmaan päästettävien haisevien rikkiyhdisteiden käsittelyä Kunnallisen jätteenkäsittely-yhtiön Ekoroskin jätteiden lajittelulaitos otettiin käyttöön Pirilössä Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos otettiin käyttöön Selluloosatehtaan (nykyisin UPM Kymmene Oyj) uusi soodapannu ja kemikaalien talteenottolinja otettiin käyttöön Ilmasto on muuttunut, erityisesti talvet ovat lämpimiä. Merenpinta nousee ja se kompensoi maan kohoamisen v. kuluttua Uusi jääkausi on vallitseva ja nykyistä Pietarsaaren aluetta peittää kilometrien vahvuinen jäämassa. 5

6 Luft, land och vatten Klimatet i Jakobstad påverkas av närheten till havet. Våren är därför lite svalare och hösten lite varmare än längre inåt land. Jakobstads omfattar ett ca 123 km 2 stort område, varav 87,8 km 2 är land. Landet stiger sakta ur havet med en hastighet om ca 8 mm per år. Merparten av vattenområdet är Bottenvikens kustvatten samt en del av Larsmosjön. Övriga insjöar i Jakobstad är små och 8 till antalet. Av rinnande vatten ligger en kort bit av Purmo och Esse åar inom stadens gränser. I övrigt finns endast några smärre bäckar, som till största delen är uppgrävda till diken. Bottenvikens havsvatten har en salthalt som är endast en tiondel av salthalten i världshaven. Salthalten i havet utanför Jakobstad är ungefär 0,35 % och i skärgården är den ännu lägre. Något tidvatten finns inte vid vårt hav men vattenståndet växlar oregelbundet till följd av variationer i vind och lufttryck. Skillnaden mellan extrema hög- och lågvatten är drygt två meter. Vattenståndet har mätts kontinuerligt sen 1922 vid Alholmen och aktuella vattenstånd rapporteras i lokaltidningarna och på internet: Silltrut (Larus fuscus) Silltruten har utsetts till Jakobstads signaturart. Beståndet har ökat sedan år 1990 och omfattar nu närmare 300 par. En av Finlands största silltrutkolonier finns i Jakobstad. Silltruten räknas i Finland till de hotade arterna (sårbar) p.g.a. att beståndet överlag har minskat. Orsakerna är bl.a. belastning av miljögifter, främst DDT, i övervintringsområdena i Afrika samt minkens och gråtrutens predation på ägg och ungar. Trots en viss predation är silltrutens ungproduktion i Jakobstad 1,5-1,8 ungar/par och år, vilket är mycket bättre än ungproduktionen på Söderskär i Finska viken. En viktig orsak till detta är att silltruten inte via födan belastas av miljögifter i samma mån i Jakobstad. De prover som år 2003 tagits i samarbete med Vilt och Fiskeriforskningsinstitutet och Finlands miljöcentral visar att PCB-halterna i silltrutungarnas lever är endast en sjättedel av de halter som uppmätts vid Söderskär. Även om stadens signaturart mår bra inger observationer av ungkullar, som till synes oförklarligt dog sommaren 2008, farhågor i fråga om havets hälsotillstånd. Fullvuxna silltrutar: Ringmärkning har visat att silltruten kan bli åtminstone 31 år gammal. Färgringmärkta silltrutar från Jakobstad har setts i östra Afrika i Uganda, Etiopien och Kenya. Observationer av övervintrande silltrutar har även gjorts i östra Medelhavet och i Marocko. 6

7 Ilma, maa ja vesi Pietarsaaren ilmastoon vaikuttaa meren läheisyys. Kevät on hieman viileämpi ja syksy vähän lämpimämpi kuin sisämaassa. Pietarsaaren kaupungin pinta-ala on 123 km 2, josta on maata 87,8 km 2. Maa kohoaa hitaasti merestä noin 8 mm:n nopeudella vuodessa. Enin osa vesialueesta on Perämeren rannikkoa sekä osa Luodonjärveä. Sisäjärviä on 8 kappaletta ja ne ovat pieniä ja matalia. Virtaavista vesistöistä vain pieni osa Purmon- ja Ähtävänjoesta on kaupungin alueella. Muutoin alueella on vain pienempiä puroja, jotka suurilta osin on perattu ojiksi. Perämeren merivesi on suolapitoisuudeltaan kymmenesosan valtamerien suolapitoisuudesta. Pietarsaaren edustalla meren suolapitoisuus on noin 0,35 % ja saaristossa vieläkin alhaisempi. Vuorovesi-ilmiötä ei myöskään ole, vaikka vedenkorkeus vaihtelee epäsäännöllisesti tuulen ja ilmanpaineen vaihtelujen vuoksi. Äärimmillään veden ylä- ja alarajan vaihtelu on runsas kaksi metriä. Veden tasoa on mitattu säännöllisesti vuodesta 1922 lähtien Alholmassa ja ajan tasalla olevasta vedenkorkeudesta ilmoitetaan paikallislehdissä ja internetissä: Foto/Kuva: Ralf Wistbacka Täysikasvuisia selkälokkeja: Rengasmerkinnät osoittavat, että selkälokki voi elää jopa 31 vuotta vanhaksi. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu Itä-Afrikassa, Ugandassa, Etiopiassa ja Keniassa. Havaintoja talvehtivista selkälokeista on niin ikään tehty Välimerellä ja Marokossa. Selkälokki (Larus fuscus) Selkälokki on nimitetty Pietarsaaren nimikkolajiksi. Kanta on kasvanut vuodesta 1990 lähtien ja se käsittää nykyään lähes 300 paria. Yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista löytyy Pietarsaaresta. Selkälokki luetaan Suomessa uhanalaisiin lajeihin (vaarantunut), koska kanta on yleisesti ottaen pienentynyt. Syinä tähän on mm. ympäristömyrkkykuormitus talvehtimisalueilla Afrikassa (lähinnä DDT) sekä minkkien ja harmaalokin tuhoamat munat ja poikaset. Huolimatta saalistamisesta selkälokin poikastuotanto Pietarsaaressa on vuositasolla 1,5 1,8 poikasta/pari. Tämä on ylipäätänsä paljon parempi kuin selkälokin poikastuotanto Söderskärillä Suomenlahdella. Tärkeänä syynä tähän on se, että Pietarsaaressa syntyneiden selkälokkipoikasten ravinnossa ei ole ympäristömyrkkyjä samassa määrin kuin Suomenlahdella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä vuonna 2003 ottamat näytteet selkälokkipoikasten maksasta osoittavat, että PCB-pitoisuudet ovat vain kuudesosa pitoisuuksista, joita mitattiin Söderskärissä. Vaikka kaupungin nimikkolaji voi hyvin, antaa kesällä 2008 havaittu selittämätön poikaskuolleisuus syytä huoleen meren terveydentilasta. 7

8 Flora och fauna Hur många olika arter av växter och djur, som vi människor delar miljön i Jakobstad med vet ingen exakt. Grovt uppskattat kan det i Jakobstad finnas ca av de ca arter som finns i Finland. Antalet fågelarter som regelbundet förekommer i Jakobstad är ca 160 och antalet arter av spontant förekommande kärlväxter torde vara mellan 400 och 500. Merparten av arterna är insekter och svampar. Ca 10 % av arterna i Finland anses vara hotade av utrotning. I Jakobstad förekommer åtminstone följande av de enligt naturvårdsförordningen hotade arterna: - Glasört (Salicornia europaea) minskat på grund av igenväxning av strandängar - Göktyta (Jynx torquilla) - Havsörn (Haliaeetus albicilla) Kvarkenområdets havsörnstam har återhämtat sig, flera häckande par finns i närområdet - Mindre hackspett (Dendrocopos minor) några par i Jakobstad främst i strandskogar med rikligt av döda lövträd - Silltrut (Larus fuscus) relativt stark population i Jakobstad (se faktaruta) - Skräntärna (Sterna caspia) har ökat under senare år, upp till 4 par - Nordisk fladdermus (Eptesicus nilssonii) den vanligaste fladdermusen i Jakobstad - Vattenfladdermus (Myotis daubentonii) förekommer troligen också i Jakobstad - Utter (Lutra lutra) ses regelbundet främst kring Esse ås mynning och Larsmosjön - Flygekorre (Pteromys volans) se faktaruta Glasört i Hällsand Flygekorre (Pteromys volans) Flygekorren förekommer i Jakobstad främst i strandskogar eller i strandnära skogar. En annan typisk förekomstplats utgörs av grönområden och parkskogar i närheten av stadskärnan. Flygekorren är ett nattaktivt djur och klarar därför väl av att leva i närheten av bosättning och sommarstugor. En tillräckligt stor äldre grandominerad skog med betydande inslag av lövträd (björk, asp, al) är dock en förutsättning för artens fortbestånd. År 1994 utgjorde sådana skogar kring 16 % av skogsmarken. Arten förekom därför rätt rikligt vid de karteringar som gjordes 1994 och 1999 och antalet honor bedöms ha varit mellan 60 och 70. Som en följd av en naturvänlig mark- och skogsplanering från stadens sida är förutsättningarna för artens fortbestånd rätt goda. Avverkningar på privat mark har dock berört även flygekorrens skogar. Enligt en uppföljningsundersökning från är trenden svagt minskande. Efter år 2004 har avverkningarna ökat vilket innebär en risk för en ytterligare minskning. 8 Mer information: Bäck, M., Bäck, A. och Wistbacka, R. Inventering av fågelfaunan i Jakobsrads skärgård sommaren Hägg, J. Pietarsaaren ja Luodon lintuhavainnot Wistbacka, R Mindre hackspett, undersökning av förekomsten i Larsmo och Jakobstad Wistbacka, R Undersökning av silltrutens beståndsutveckling och häckningsbiologi i Jakobstad år Wistbacka, R. Köykkäri, S. och Nyman, B Flygekorrens förekomst och biotopval i Jakobstad

9 Kasvisto ja eläimistö foto/kuva: Ralf Wistbacka Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka monen kasvin ja eläimen kanssa jaamme ympäristömme täällä Pietarsaaressa. Karkea arvio on, että Suomen noin lajista noin esiintyisi Pietarsaaressa. Pietarsaaressa säännöllisesti esiintyviä lintulajeja on noin 160 ja luontaisesti esiintyviä putkilokasveja on lajia. 10 % Suomessa esiintyvistä lajeista arvioidaan olevan uhanalaisia. Pietarsaaressa esiintyvät ainakin seuraavat luonnonsuojeluasetuksessa mainituista uhanalaisista lajeista: Suolayrttiä Hällsandissa - Suolayrtti (Salicornia europaea) on vähentynyt rantaniittyjen umpeen kasvamisen myötä - Käenpiika (Jynx torquilla) - Merikotka (Haliaeetus albicilla) Merenkurkun merikotkakanta on elpynyt, useita pesiviä pareja lähialueella - Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pietarsaaressa joitakin pareja lähinnä rantametsissä, joissa runsaasti kuolleita lehtipuita - Selkälokki (Larus fuscus) suhteellisen vahva kanta Pietarsaaressa (katso tietoruutu) - Räyskä (Sterna caspia) on lisääntynyt viime vuosina neljään pariin - Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) tavanomaisin lepakko Pietarsaaressa - Vesisiippa (Myotis daubentonii) esiintyy tiettävästi myös Pietarsaaressa - Saukko (Lutra lutra) tavataan säännöllisesti lähinnä Ähtävänjoen suistossa ja Luodonjärvessä - Liito-orava (Pteromys volans) katso tietoruutu Liito-orava Foto/Kuva: Pertti Puranen (Pteromys volans) Liito-orava esiintyy Pietarsaaressa lähinnä rantametsissä taikka rannan läheisyydessä olevissa metsissä. Toinen tyypillinen esiintymispaikka on kaupunkikeskustan läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja puistometsät. Liito-orava on aktiivinen yöeläin ja sen vuoksi se kykenee asumaan asuintalojen ja kesähuviloiden läheisyydessä. Riittävän suuri kuusivaltainen metsä, johon on sekoittunut myös lehtipuuta (koivua, haapaa, leppää) on kuitenkin edellytyksenä lajin esiintymiselle. Vuonna 1994 oli metsämaasta noin 16 % tällaista metsää. Lajia esiintyi sen vuoksi runsaasti vuonna 1994 ja 1999 tehdyissä kartoituksissa, joissa naaraiden lukumäärä oli välillä. Kaupungin luontoystävällisen maankäytön suunnittelun seurauksena ovat lajin esiintymisedellytykset hyvät. Yksityisten maiden hakkuut ovat kuitenkin koskettaneet myös liito-oravametsiä. Vuosina tehtyjen seurantatutkimusten mukaan on kehitys lievästi laskeva. Vuoden 2004 jälkeen on hakkuiden määrä lisääntynyt, mikä merkitsee lisääntyvää vähentymisen vaaraa. Lisätietoja: Bäck, M., Bäck, A. och Wistbacka, R. Inventering av fågelfaunan i Jakobsrads skärgård sommaren Hägg, J. Pietarsaaren ja Luodon lintuhavainnot Wistbacka, R Mindre hackspett, undersökning av förekomsten i Larsmo och Jakobstad Wistbacka, R Undersökning av silltrutens beståndsutveckling och häckningsbiologi i Jakobstad år Wistbacka, R. Köykkäri, S. och Nyman, B Flygekorrens förekomts och biotopval i Jakobstad

10 Naturtyper Förändringar i markanvändning och skogsbruk hotar vissa naturtyper. Dessa har fått lagligt skydd i naturvårdslagen, vattenlagen och skogslagen. De skyddade naturtyper som förekommer i Jakobstad är: - sandstränder i naturtillstånd, främst vid Fäboda och Storsand - strandängar vid havet, främst vid Fäboda och Ådösand. Eutrofieringen av vattnen har medfört att stränderna växer igen med vass. Strandbete har upphört nästan helt och förekommer numera endast på ett fåtal ställen. I några fall har också strandmuddringar påverkat strandängarna. Flador i naturtillstånd i egentlig mening finns inte men Norrfjärden och Svartgrundsfjärden är funktionellt sett flador även om de inte till alla delar fyller vattenlagens definition på flada. På Aligrundet finns en liten glosjö. På västra sidan Ådön och Fäboda finns stora strandängar som delvis ingår i Natura 2000 nätverket av naturskyddsområden. Alla små rinnande vatten har påverkats av dikningar och endast på ett ställe finns en kort bäckfåra i naturtillstånd. Merparten av myrmarkerna har påverkats av skogsdikning. Speciellt trädbevuxna myrtyper har försvunnit. Endast 2,1 ha frodiga skogskärr lokaliserades i Jakobstad vid karteringar av naturtyper som är skyddade enligt skogslagen. Flador är typiskä för landhöjningskusten men sällsynta i Jakobstad. / Fladat ovat yleisiä maankohoamisrannikolla, mutta harvinaisia Pietarsaaressa. Största delen av bäckarna i Jakobstad är uppgrävda till diken. / Pietarsaaren puroista suurin osa on kaivettu ojiksi. 10 Mer information: Wistbacka, R. och Nyman, C Naturinventering i Jakobstad

11 Luontotyypit Fäboda, foto/kuva: Ralf Wistbacka Maankäytön ja metsänhoidon muutokset uhkaavat tiettyjä luototyyppejä. Nämä ovat saaneet laillisen suojan luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain nojalla. Suojeltavat luontotyypit, jotka esiintyvät Pietarsaaressa ovat: Luonnontilaiset hiekkarannat, mm. Fäbodassa ja Storsandissa Merenrantaniityt, mm. Fäbodassa ja Ådösandissa. Vesistöjen rehevöityminen on aiheuttanut rantojen ruovikoitumisen. Rantalaiduntaminen on loppunut melkein kokonaan ja sitä esiintyy ainoastaan harvoissa paikoissa. Joissakin tapauksissa on myös rantojen ruoppauksilla ollut vaikutus rantaniittyihin. Ådön länsipuolella ja Fäbodassa on laajoja rantaniittyjä, jotka osittain kuuluvat Natura luonnonsuojelualueiden verkostoon. Foto/Kuva: Staden Jakobstad/Pietarsaaren kaupunki Luonnontilaisia fladoja ei oikeastaan ole, mutta Norrfjärden ja Mustalahti ovat toiminnallisesti sellaisia, vaikkakaan ne eivät kaikilta osin täytä vesilain määritelmiä. Aligrundetilla on pieni glojärvi. Kaikkiin virtaaviin vesistöihin on tehty ojituksia ja ainoastaan yhdessä kohdassa on lyhyt pätkä luonnontilaista puroa. Suureen osaan soista on metsäojitus jättänyt jälkensä. Erityisesti puuta kasvavat suotyypit ovat hävinneet. Pietarsaaressa on metsälain mukaisesti suojeltujen luontotyyppien kartoituksessa paikannettu ainoastaan 2,1 ha rehevää metsäkorpea. Flygfoto av muddrade båtrännor utanför några sommarstugor. / Ilmakuva vierekkäisten huviloiden rantojen venevalkamista. Lisätietoja: Wistbacka, R. ja Nyman, C Pietarsaaren luontoinventointi. 11

12 Naturskyddsområden Den yttre skärgården i Jakobstad ingår i det nationella strandskyddsprogrammet och är en del av Natura 2000-området Larsmo skärgård. Natura 2000-områden är också Fänäsnabban och Gubbträskberget. Inom stadens gränser ligger även en liten del av Natura 2000-området Sandsundsfjärden. Också Esse å hör till Natura nätverket. Av de ca ha vatten- och landområde som ingår i Natura 2000-områdena i Jakobstad har ha (ca 100 ha landområde) av skärgården i Vestersundsby inrättats som naturskyddsområde. Av den skogsmark staden Jakobstad äger har 77 ha reserverats som naturskyddsskog utöver den skogsmark som ingår i Natura 2000-områden. Kråkholmsfjärden har i detaljplan reserverats som naturskyddsområde. Av stadens totala 8780 ha landareal är 317 ha eller 3,6 % på olika sätt skyddad natur. Av stadens skogsmark sköts ytterligare 704 ha som rekreationsskog och 291 ha som parkskog. Därtill kommer parkskogar inom detaljplanerat område. Inom dessa områden tar man vid skogsbruket särskild hänsyn till rekreationsanvändning men även till naturen. Skyddad natur i Jakobstad Land Vatten Totalt Natura 2000-områden 240 ha ha ha Inrättade naturskyddsomroden (100 ha) (1416 ha) (1516 ha) Stadens naturskyddsskogar och 77 ha - 77 ha Kråkholmsfjärden - 30 ha 30 ha Summa 317 ha ha ha 12 Mer information: > Regionala miljöcentraler > Västra Finland > naturskydd Höglund, J Skötsel- och användningsplan för Larsmo skärgård. Västra Finlands miljöcentrals rapporter 8sv/2008 Kustens skogscentral Mångbruksplan för staden Jakobstads skogar

13 Luonnonsuojelualueet Pietarsaaren ulkosaaristo kuuluu kansalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on osa Natura 2000-alueesta Luodon saaristo. Natura alueisiin kuuluvat myös Fänäsnabban ja Gubbträsket. Kaupungin rajojen sisäpuolella sijaitsee myös pieni alue Sandsundinjärven Natura alueesta. Myös Ähtävänjoki kuuluu Natura verkostoon. Pietarsaaressa sijaitsevista Natura alueista, noin hehtaarin vesi- ja maa-alueista, on hehtaaria Vestersundinkylän saaristoa (noin 100 ha maa-aluetta) perustettu luonnonsuojelualueeksi. Pietarsaaren kaupungin omistamasta metsämaasta on 77 hehtaaria varattu luonnonsuojelumetsiksi Natura alueisiin kuuluvan metsämaan lisäksi. Kråkholmanjärvi on asemakaavalla varattu luonnonsuojelualueeksi. Kaupungin kokonaismaa-alasta ha:sta on 317 ha eli 3,6 % eri keinoilla suojeltua luontoa. Kaupungin metsämaasta hoidetaan lisäksi 704 ha virkistysmetsinä ja 291 ha puistometsinä. Tämän lisäksi tulevat asemakaava-alueella sijaitsevat puistometsät. Näillä alueilla on metsänhoidossa otettu erityisesti huomioon virkistyskäyttö ja luontoarvot. Suojeltu luonto Pietarsaaressa Maata Vettä Yhteensä Natura alueet 240 ha ha ha Perustetut luonnonsuojelualueet (100 ha) (1416 ha) (1516 ha) Kaupungin luonnonsuojelumetsät 77 ha - 77 ha ja Kråkholmanjärvi - 30 ha 30 ha Yhteensä 317 ha ha ha Lisätietoja: > Alueelliset ympäristökeskukset > Länsi-Suomi > luonnonsuojelu Höglund, J Skötsel- och användningsplan för Larsmo skärgård. Västra Finlands miljöcentrals rapporter 8sv/2008 Kustens skogscentral Mångbruksplan för staden Jakobstads skogar

14 Grundvattenområden Under istidens slutskede rann en smältvattenälv under inlandsisen genom nuvarande Vestersundsby. Älven lämnade efter sig tjocka lager sand och grus som finns kvar i en långsmal formation som går genom Bredskär, Västergärdan och mot Sandåsen i Pedersöre. Åsformationen innehåller stora mängder grundvatten och har av miljömyndigheterna klassificerats som viktigt grundvattenområde lämpligt för vattenförsörjning. Det klassificerade grundvattenområdets areal inom Jakobstad är ca 600 ha (6,8 % av Jakobstads landareal). Ganska stora mängder sand har under tagits från området och sandgroparna är delvis grävda under grundvattennivån. Andra hot mot grundvattnet kan vara gödsling av odlingsmark, pälsfarmer, avloppsvatten eller oljeutsläpp. Ett planeringsprojekt har påbörjats om att ta grundvattnet i bruk för stadens vattenförsörjning. Grundvattenområde / Pohjavesialue Åsavsnittet i Bredskär hör till de synkliniska åsar, som höjer sig endast en aning från den övriga miljön och där grundvattnet finns nära eller endast någon meter under markytan. Torv / Turve Berg / Kallio Grus / Sora Sand / Hiekka Morän / Moreeni Bredskärin harjumuodostuma kuuluu synkliinisiin harjuihin, jotka kohoavat vain vähän ympäristöstään ja joissa pohjavesi esiintyy lähellä tai vain muutaman metrin syvyydessä maanpinnasta. 14

15 Pohjavesialueet Jääkauden loppuvaiheella sulamisveden joki virtasi mannerjään alla nykyisen Vestersundinkylän läpi. Joki jätti jälkeensä paksuja hiekka- ja sorakerrostumia, jotka ovat edelleen olemassa pitkänomaisena muodostelmana Bredskärin ja Västergärdanin läpi ja Pedersören Sandåsenin suuntaan. Harjumuodostelma sisältää runsaasti pohjavettä ja ympäristöviranomaiset ovat luokitelleet alueen vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi. Luokitellun pohjavesialueen pinta-ala Pietarsaaren puolella on noin 600 ha (6,8 % Pietarsaaren maapinta-alasta). Alueelta on otettu huomattavat määrät hiekkaa ja soraa luvuilla ja hiekkamontut on osittain kaivettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjavesialueen muita mahdollisia riskitekijöitä ovat viljelyalueiden lannoitus, turkistarhat, jätevedet ja öljypäästöt. Kaupunki on käynnistänyt hankkeen pohjavesialueen ottamiseksi vedenhankintakäyttöön. 15

16 Larsmosjön och dess åar Larsmo-Öjasjön var havsvikar som invallades på 1960-talet som råvattenmagasin för industrierna i Jakobstad och Karleby. Sjöns areal är ha och har ett tillrinningsområde som omfattar över ha. Larsmo-Öjasjön regleras och målet är att dess vattennivå hålls så jämn som möjligt. I förvaltningsplanen för vattendragen i Västra Finland har Larsmo-Öjasjön ansetts som en kraftigt modifierad havsvik. Skogsindustrin i Jakobstad behöver fortsättningsvis stora mängder sötvatten som tas från Larsmosjön i närheten av Runebergs stuga. Staden Jakobstad tar råvatten till vattenverket från Esse å, vilken liksom Kronoby å, Purmo å och Kovjoki å utmynnar i Larsmo-Öjasjön. Av dessa åar har vattnet i Esse å den bästa kvaliteten eftersom det i åns övre lopp finns stora sjöar som jämnar ut vattenföringen och vattenkvaliteten. Vatten från Larsmo-Öjasjön tappas ut i havet via två dammluckor, som finns vid Gertruds i sundet mellan Larsmo och Eugmo och vid Hästgrundet på gränsen mellan Larsmo och Jakobstad. Tre fiskvägar har byggts mellan sjön och havet: vid Reips i Öja, Gertruds och Storströmmen i Larsmo. N 60 cm Vattenstånd i Larsmo-Öjansjön och havet 2008 Pinnankorkeus Luodon- Öjanjärvessä ja meressä 2008 Målnivå/Tavoitetaso Reglering: Efter att den nya regleringsplanen togs i användning 1998 har sjöns nivå stabiliserats på nivån cm (N60). Sjöns vattenstånd är inte längre beroende av havsvattennivån. Larsmosjöns nivå tel Åarnas fosforbelastning / Jokien tuoma fosforikuormitus Dag/Päivä Sjön/Järvi Havet/Meri Säännöstely: Vuonna 1998 aloitetun uuden säännöstelyohjeen mukaan järven vedenpinta on vakiinnutettu tavoitetasolle cm (N60). Järven vedenkorkeus ei enää ole riippuvainen meriveden korkeudesta. Luodonjärven pinta: puh Åarnas kvävebelastning / Jokien tuoma typpikuormitus Purmo å/ Purmonjoki 31 % Kovjoki å/kovjoki 9 % Kronoby å/ Kruunupyynjoki 28 % Purmo å/ Purmonjoki 31 % Kovjoki å/kovjoki 10 % Kronoby å/ Kruunupyynjoki 25 % 16 Esse å/ Ähtävänjoki 32 % Esse å/ Ähtävänjoki 34 %

17 Luodonjärvi ja siihen laskevat joet Luodonjärvi ja Öjanjärvi ovat entisiä merenlahtia, jotka padottiin 1960-luvulla Kokkolan ja Pietarsaaren teollisuuslaitosten raakavesilähteeksi. Järven pinta-ala ha ja valuma-alueen pinta-ala on yli ha. Luodon- Öjanjärveä säännöstellään ja tavoitteena on mahdollisimman tasainen pinnankorkeus. Luodon-Öjanjärvi on läntisen vesienhoitoalueen vesistöjen vesienhoitosuunnitelmassa määritelty voimakkaasti muutetuksi merenlahdeksi. Under vintern minskar vattnets syrehalt i vattenskikten närmast bottnen och speciellt i Kalvholmsfjärdens 10 m djupa hölja är syresituationen tidvis dålig. Talvella veden happipitoisuus vähenee pohjanläheisessä vesikerroksessa ja erityisesti Kalvholmsfjärdenin noin 10 m syvänteessä on ajoittain huono happitilanne. Pietarsaaren metsäteollisuus tarvitsee edelleen runsaasti makeaa vettä, joka otetaan Luodonjärven länsipäästä Runebergin tuvan läheisyydestä. Pietarsaaren kaupunki ottaa vesilaitoksen raakaveden Ähtävänjoesta, joka yhdessä Kruunupyyn-, Purmon- ja Kovjoen kanssa laskee Luodon-Öjanjärveen. Ähtävänjoen vesi on näistä hyvälaatuisinta, koska joen yläosalla on isoja, veden virtausta hidastavia ja veden laatua tasoittavia järviä. Vettä juoksutetaan Luodon- Öjanjärvestä mereen kahdesta tulvaluukusta, jotka sijaitsevat Larsmon ja Eugmon välisessä salmessa Gertrudsissa sekä Pietarsaaren ja Luodon rajalla Hästgrundetissa. Järven ja meren väliin on rakennettu kolme kalatietä: Reips Öjassa, Gertruds ja Storströmmen Luodossa. Åminne vattenverk befinner sig i nedre loppet av Esse å. Åminnen vesilaitos sijaitsee Ähtävänjoen alajuoksulla. 17

18 Larsmosjöns vatten är på grund av humus och näringsämnen i åvattnet brunt och näringsrikt. Vattnets klorofyllhalt som indikerar mängden alger ligger på eutrofierad nivå. Syrehalten i sjöns djuphöljor är vintertid försvagad till följd av eutrofieringen. Tidvis har Larsmo-Öjasjön drabbats av kraftig försurning, som skadar sjöns organismer. Den senaste surshocken inträffade på hösten 2006, då kraftiga höstregn efter en ovanligt torr sommar sköljde ut sura ämnen och metaller från marken i tillrinningsområdet. Det sura vattnet spreds över stora delar av Larsmosjöns fjärdar och en omfattande fiskdöd inträffade. Efter detta har i samarbete med många instanser startats projekt med målsättning att minska skadorna från försurning i Larsmo-Öjasjön och dess tillflöden samt i andra kuståar i Österbotten. Miljöns tillstånd i Larsmo-Öjasjön följs upp genom att vattenprov tas från åarna som mynnar ut i Larsmosjön, från sjöns djupa delar och från vattnet som tappas ut till havet. Proven tas på från olika djup fyra gånger per år. Fångststatistik över fisket insamlas årligen. Bottenfaunaprov tas varje höst från sjöns djupaste ställe. Vissa år görs även provfiske, fiskeriintervjuer och yngelnotningar samt undersökningar av strändernas växtlighet. Vattenområdenas eutrofieringsgrad på basen av klorofyllhalt Vesialueiden rehevyys avovesiajan klorofyllipitoisuuksien perusteella Klorofyll / Klorofylliä µg/l Eutrof/Rehevä 5-10 µg /l Måttligt eutrofierad/ Lievästi rehevä 2-5 µg/l På väg att eutrofieras/ Rehevöitymässä < 2 µg/l Karg/Karu = Utsläpp av avlopps- och kylvatten/ Jäte- tai jäähdytysveden purkupaikka Klorofyll Vattnets klorofyllhalt är en indikator på eutrofiering. Havsområdet utanför Jakobstad är inte lika eutrofierat som Larsmo-Öjasjön. I området nära utsläppen är havsvattnet tidvis näringsrikt men de yttre områdena är nästan näringsfattiga. Trots detta är Jakobstads havsområdes ekologiska status otillfredsställande eller måttlig. Larsmosjöns fiskfångst kg/ Luodonjärven kalansaalis kg Mört/Särki 11 % Braxen/Lahna 15 % Övriga/Muut 1 % Sik/Siika 0 % Gädda/Hauki 26 % Id/Säyne 7 % Siklöja/Muikku 1 % Gös/Kuha 15 % Lake/Made 8 % Abborre/Ahven 16 % Öring/Taimen 0 % personer fiskar i Larsmosjön, främst med nät. Fångsten består främst av gädda, braxen och abborre Luodonjärvellä kalastaa 620 henkeä pääasiassa verkoilla. Saaliiksi saadaan eniten haukea, sitten lahnaa ja ahventa

19 Luodonjärven vesi on jokivesien tuoman humus- ja ravinnekuormituksen vaikutuksesta ruskeaa ja ravinnepitoista. Leväkasvua ilmentävät klorofyllipitoisuudet ovat rehevällä tasolla. Syvänteiden happitilanne on rehevöitymisen seurauksena talviaikaan usein heikentynyt. Luodon-Öjanjärvi kärsii ajoittain voimakkaasta happamuudesta, joka vaurioittaa järven eliöstöä. Edellinen happamuuspiikki koettiin syksyllä 2006, jolloin erittäin pitkän ja kuivan kesän jälkeen tulleet voimakkaat syyssateet huuhtoivat valuma-alueen maaperästä happamuutta ja metalleja niin paljon, että vaikutukset ulottuivat Luodonjärven selkävesille asti ja kaloja kuoli laajalti. Tämän jälkeen on yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa käynnistetty hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää happamuuden aiheuttamia haittoja Luodon-Öjanjärvessä ja siihen laskevissa vesistöissä sekä muissa Pohjanmaan rannikon jokivesistöissä. Luodon-Öjanjärven ympäristön tilaa seurataan vesinäytteillä, jotka otetaan Luodonjärveen laskevista jokivesistä, järven syvännealueilta ja mereen juoksutettavasta vedestä. Näytteitä otetaan eri syvyyksistä 4 kertaa vuodessa. Kalojen saalistiedot kerätään vuosittain. Pohjaeläinnäytteet otetaan syvännepisteeltä joka syksy. Koekalastuksia, kalastustiedusteluja ja poikasnuottauksia sekä rantojen kasvillisuusselvityksiä tehdään määrävuosin. Klorofylli Veden klorofyllipitoisuus kertoo rehevyydestä. Pietarsaaren merialue ei ole yhtä rehevä kuin Luodonjärvi. Purkualueilla merivesi on ajoittain rehevää, mutta uloimmat alueet ovat lähes karuja. Silti Pietarsaaren edustan merialueen ekologinen tila on vain välttävä tai tyydyttävä. 19

20 Surhet De låglänta markerna vid Bottniska vikens kust är det gamla Litorinahavets botten och innehåller rikligt med sulfidlera och till denna kraftigt bundna metaller såsom aluminium, nickel, zink och kadmium. Då grundvattennivån sänks till följd av dikningar, landhöjning och tidvis uppträdande långa torrperioder oxideras sulfiderna och den svavelsyra som då bildas och de från marken lösta metallerna sköljs ut av regnvatten till vattendragen. Surheten i kombination med höga metallhalter skadar vattenorganismerna, speciellt fisk och bottendjur. I värsta fall, såsom på senhösten 2006, kan ph-värdet också i Larsmo-Öjasjön sjunka till nivån 4,5-5 som fisken inte klarar av och som också hotar fiskens reproduktion under följande år. Surheten och metallerna från marken påverkar åarnas ekologiska och kemiska status. Vattenområdenas status klassificeras på basen av biologiska parametrar såsom fisk, bottenfauna och påväxtalger. Vattenkvalitetsparametrarna används närmast som bakgrundsfaktorer. Vattnets kemiska status bestäms på basen av uppmätta halter skadliga ämnen. Kadmiumhalterna i de Österbottniska åarnas vatten överskrider under sura perioder EU:s normvärde. Till följd av detta är den kemiska statusen sämre än god för Purmo å och Kovjoki å, vilka utmynnar i Larsmosjön. Största delen av de fiskar som dog i Larsmosjön hösten 2006 var braxen och mört. / Syksyllä 2006 Luodonjärvellä kuolleista kaloista suurin osa oli lahnoja ja särkiä. Mer information: Åtgärdsprogram för Larsmo-Öjasjön. Sura sulfatjordar (Västra Finlands miljöcentral 2008). Rapport om kontroll av sura sulfatmarker (Jord- och skogsbruksministeriets rapport 2009). 20

21 Happamuus Pohjanlahden rannikon alavat maat (0 80 metriä merenpinnan yläpuolella) ovat vanhaa Litorinameren pohjaa, joka sisältää runsaasti sulfidisavia ja niihin tiukasti sitoutuneita metalleja, kuten alumiinia, nikkeliä, sinkkiä ja kadmiumia. Maannousun, ojitusten sekä aika ajoin ilmenevien pitkien vähäsateisten jaksojen aiheuttaman pohjaveden pinnanlaskun seurauksena sulfidit pääsevät hapettumaan, minkä seurauksena muodostuva rikkihappo ja maaperästä vapautuneet metallit huuhtoutuvat sateiden mukana vesistöihin. Happamuus aiheuttaa yhdessä suurten metallipitoisuuksien kanssa haittaa vesiympäristössä erityisesti kaloille ja pohjaeläimille. Pahimmillaan, kuten syystalvella 2006, ph laskee Luodon-Öjanjärvessäkin tasolle 4,5 5, jolloin kalat eivät enää selviä hengissä ja seuraavan vuoden poikastuotantokin on uhattuna. Maaperästä tuleva happamuus ja metallikuormitus vaikuttavat jokivesien ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Vesistöjen tilan ekologinen luokitus tehdään biologisten muuttujien, kuten kalaston sekä pohjaeläinja piileväyhteisöjen perusteella. Vedenlaatutekijät ovat mukana lähinnä taustamuuttujina. Kemiallinen tila määräytyy vedestä mitattujen haitallisten aineiden perusteella. Pohjanmaan jokivesien kadmiumpitoisuudet ylittävät happamina jaksoina EU:n asettaman normin, minkä seurauksena Luodonjärveen laskevien Purmonjoen ja Kovjoen kemiallinen tila on hyvää huonompi. ph 8,0 ph - Åminne vattenverk oktober 2006 januari 2007 ph - Åminnen vesilaitos lokakuu 2006 tammikuu 2007 Oktober Lokakuu November Marraskuu December Joulukuu Januari Tammikuu 7,0 6,0 5,0 4,0 3, Foto/Kuva: Sofia Zittra-Bärsund Lisätietoja: Luodon- ja Öjanjärveen laskevien vesistöjen toimenpideohjelma. Happamat sulfaattimaat. (Länsi- Suomen ympäristökeskus 2008). Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa (Maa- ja metsätalousminiseriön työryhmämuistio 2009). 21

22 Havet utanför Jakobstad Havsvattnets låga salthalt i södra Bottenviken begränsar många organismers förekomst. T.ex. östersjömusslan lever i Jakobstad på gränserna till sin förekomst. De flesta vattenorganismerna i havet utanför Jakobstad hör hemma i sötvatten. Också den långa tiden med istäcke sätter gränser för områdets organismer. Havsområdet i väster och sydväst är ganska öppet och långgrunt. Larsmo skärgård är mera labyrintartad och grund och vattenomsättningen är där långsammare. Havet belastas av avlopps- och kylvatten från UPM Kymmene Oyj, Outokumpu Stainless Tubular Products Oy, Alholmens Kraft Oy och kommunalt avloppsvatten från stadens avloppsreningsverk. Vattnet från sötvattensbassängen Larsmo-Öjasjön utgör också en betydande belastning på havet. Inverkan av det humushaltiga vattnet från Larsmosjön och avloppsvattnen kan spåras genom vattnets bruna färg och förhöjda halter av näringsämnen. Näringsämnena förorsakar också eutrofiering i skärgården. En lindrig eutrofiering kan påvisas ännu i den yttre skärgården även om näringshalterna där ofta är låga. Syresituationen är däremot god eller åtminstone tillfredsställande året om. kg/dag kg/päivä Avloppsvattnets fosfor/ Jäteveden fosfori UPM Kymmene Jakobstad/Pietarsaari 100 Östersjömussla/ Itämerensimpukka (Macoma baltica)

23 Pietarsaaren merialue Eteläisen Perämeren meriveden vähäsuolaisuus rajoittaa useiden lajien esiintymistä. Esimerkiksi itämerensimpukka elää Pietarsaaressa esiintymisrajoillaan. Suurin osa Pietarsaaren merialueen vesieliöistä on makean veden eliöitä. Myös pitkä jääpeitteinen aika asettaa reunaehtoja alueen eliöstölle. Pietarsaaresta länteen ja lounaaseen ulottuva merialue on avoin ja syvenee sangen hitaasti. Luodon saaristo on sokkeloinen ja matala ja veden vaihtuvuus on ajoittain vähäistä. Merialuetta kuormittavat UPM Kymmene Oyj:n, Outokumpu Stailess Tubular Products Oy:n ja kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevedet sekä Alholmens Kraft Oy:n ja UPM Kymmene Oyj:n jäähdytysvedet. Luodon-Öjanjärven vesi on myös huomattava merialueen kuormittaja. Humuspitoisten järvivesien sekä jätevesien vaikutukset näkyvät veden ruskeana värinä ja kohonneina ravinnepitoisuuksina, minkä seurauksena saaristovedet myös rehevöityvät. Lievää rehevöitymistä on havaittavissa ulkosaaristoon asti, joskin tilanne siellä on ajoittain lähes karu. Happitilanne on sen sijaan hyvä tai vähintään tyydyttävä läpi vuoden. Havsområdets fosforbelastning/ Merialueen fosforikuormitus Havsområdets kvävebelastning/ Merialueen typpikuormitus Larsmosjön/ Luodonjärvi 64 % UPM Kymmene 23 % Outokumpu Stainless Tubular Products 0 % Staden Jakobstad/ Pietarsaaren kaupunki 3 % Närområdet/ Lähialueet 7 % Larsmosjön/ Luodonjärvi 69 % UPM Kymmene 12 % Outokumpu Stainless Tubular Products 3 % Staden Jakobstad/ Pietarsaaren kaupunki 8 % Närområdet/ Lähialueet 5 % Havsområdet belastas med näringsämnen från renat avloppsvatten och från Larsmo-Öjasjön (5-årsperioden ) Merialueelle tulee ravinnekuormitusta puhdistettujen jätevesien sekä Luodon-Öjanjärven vesien mukana (5-vuotisjakso ) 23

24 För att kompensera de skador avloppsvattnen och invallningen av Larsmosjön förorsakat fisket utplanterar UPM-Kymmene Oyj havsörings- och sikyngel i havet. Havsområdets tillstånd kontrolleras med vattenprov från havet 4-9 gånger per år från 16 observationsplatser i Jakobstad och Larsmo. Bottenfaunaprov tas varje höst från fyra områden. Skadliga ämnen analyseras från bottensediment och snäckor med några års mellanrum och kartering av växtligheten görs med fem års mellanrum. Fångststatistik för fisket samlas årligen och vissa år görs provfiske, yngelnotning och fiskeriintervjuer. Lakvatten från pälsfarmområdet påverkar vattenkvaliteten i bäcken som rinner ut i Fäbodaviken. Gödeselhanteringen på farmområdet har dock förbättrats och två små reningsverk har anlagts vid farmområdet samt en anlagd våtmark i Fäboträsket. Vad är eutrofiering? Tillskott av näringsämnen i vattendrag åstadkommer eutrofiering och medför att växtligheten tilltar, vattnet blir grumligt, stenar och fiskeredskap blir slemmiga. I djuphålor uppstår syrebrist i vattnet. Mörtfisken ökar och massförekomster av alger blir vanligare varvid de i vattnet svävande algerna, oftast blågrönalger, stiger till ytan och bildar s.k. algblomningar. Till skillnad från Finska viken och Egentliga Östersjön där eutrofieringen gått längre uppträder algblomningar endast lokalt och sporadiskt i Bottenviken. Vattnets klorofyllhalt är en indikator på eutrofiering. Havsområdet utanför Jakobstad är inte lika eutrofierat som Larsmo-Öjasjön. I området nära utsläppen är havsvattnet tidvis näringsrikt men de yttre områdena är nästan näringsfattiga. Trots detta är Jakobstads havsområdes ekologiska status otillfredsställande eller måttlig. Havsområdets fiskfångst kg/ Merialueen kalansaalis kg Nors/Kuore 0 % Id/Säyne 2 % Gös/Kuha 2 % Övriga/Muut 2 % Mört/Särki 3 % Sik/Siika 23 % Braxen/Lahna 15 % Gädda/Hauki 9 % Abborre/Ahven 6 % Lax/Lohi 10 % Öring/Taimen 2 % 24 Mer information: Årssammandragen från samkontrollen av Larsmo-Öjasjön (Österbottens vattenskyddsförening rf ). Årssammandragen från samkontrollen av havsområdet utanför Jakobstad (Österbottens vattenskyddsförening rf ). Utkast till förvaltningsplan för Kumo älv-skärgårdshavet-bottenhavets (=det västra) vattenförvaltningsområde fram till år 2015 (Västra Finlands miljöcentral 2008). Lake/Made 6 % Omkring 700 personer fiskar i havet, främst med nät. Fångsten består främst av sik, strömming, braxen, lax och gädda (5-årsperioden ) Strömming/Silakka 20 % Merialueella kalastaa noin 700 henkeä enimmäkseen verkoilla. Saaliiksi saadaan eniten siikaa, sitten silakkaa ja lahnaa sekä lohta ja haukea (5-vuotisjakso ).

25 Jätevesipäästöjen ja Luodonjärven patoamisesta johtuvien kalastovahinkojen kompensoimiseksi UPM Kymmene istuttaa merialueelle taimenen- ja siianpoikasia. Pietarsaaren edustan yhteistarkkailussa otetaan vesinäytteitä 4-9 kertaa vuodessa 16 havaintopaikalta eri syvyyksistä. Pohjaeläinnäytteet otetaan neljältä alueelta joka syksy. Haitta-aineita tutkitaan sedimentti- ja kotilonäytteistä määrävuosin ja kasvillisuuskartoituksia tehdään noin viiden vuoden välein. Kalojen saalistiedot kerätään vuosittain. Koekalastuksia, kalastustiedusteluja ja poikasnuottauksia tehdään määrävuosin. Turkistarha-alueen valumavedet vaikuttavat Fäbodanlahteen laskevan puron vedenlaatuun. Turkistarha-alueen lannan käsittely on parantunut ja kaksi pienpuhdistamoa on rakennettu tarha-alueelle ja Fäboträsketin alueelle on perustettu kosteikko. Mitä on rehevöityminen? Veden klorofyllipitoisuus kertoo rehevyydestä. Pietarsaaren merialue ei ole yhtä rehevä kuin Luodonjärvi. Purkualueilla merivesi on ajoittain rehevää, mutta uloimmat alueet ovat lähes karuja. Silti Pietarsaaren edustan merialueen ekologinen tila on vain välttävä tai tyydyttävä. Ravinteiden määrän lisääntyminen vesistöissä aiheuttaa rehevöitymistä, jolloin kasvillisuus lisääntyy, vesi samenee, kivet tulevat niljakkaiksi ja pyydykset limoittuvat. Syvänteissä esiintyy hapettomuutta. Särkikalat lisääntyvät ja levien massaesiintymät yleistyvät, jolloin vedessä keijuvat levät, useimmiten sinilevät, nousevat pintaan aiheuttaen ns. kukinnon. Perämeressä ja Pietarsaaren edustalla leväkukintoja esiintyy vain paikoitellen ja satunnaisesti, toisin kuin Suomenlahdella ja Varsinaisella Itämerellä, missä rehevöityminen on edennyt pitemmälle. Massförekomst av blågrönalger minskar rekrationsvärdet för eutrofierade vatten. Blågrönalger kan vara giftiga. Sinilevien massaesiintyminen heikentää rehevöityneiden vesien virkistysarvo. Sinilevät voivat olla myrkyllisiä. Lisätietoja: Luodon-Öjanjärven yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot (Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry ). Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot (Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry ). Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristömeren-Selkämeren (=läntisen) vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2008). 25

26 Luften Utsläpp Luftföroreningsutsläpp uppstår i samband med industriell verksamhet, energiproduktion, biltrafik och fastighetsvis bostadsuppvärmning. Sedan slutet av 1990-talet har s.k. punktutsläpp från industrin av partiklar, kväveoxider samt illaluktande svavelföreningar (TRS) uppvisat en minskande trend. Svaveldioxidutsläppen följde samma utveckling fram till perioden , då utsläppen tydligt steg i samband med den betydande ökningen av energiproduktionen som då skedde i Jakobstad. Efter de första toppnoteringarna har svaveldioxidutsläppen minskat en aning, men kan ännu variera från år till år. De luftföroreningar som invånarna vanligen kan iaktta och reagera på är gatudamm och illaluktande svavelföreningar från cellulosaindustrin. Kontroll av luftkvaliteten Luftkvaliteten i Jakobstad kontrolleras i enlighet med ett avtal om samkontroll av luftkvaliteten. Avtalsparter är staden Jakobstad, Pedersöre och Larsmo kommuner samt de industriföretag, vilkas utsläpp kan påverka luftens kvalitet. Kontrollen utförs i praktiken av miljövårdsbyrån i Jakobstad. De två kontinuerligt mätande mätstationerna är belägna vid Bottenviksvägen i Jakobstad och på Vikarholmen i Larsmo. De erhållna mätvärdena utvärderas på basen av rikt- och gränsvärden som statsrådet fastställt för de olika luftföroreningskomponenterna. I Jakobstad har överskridningar av gränsvärdena de senaste åren varit ytterst få. De gånger så skett och när luftkvalitetsindexet har visat försvarlig eller dålig luftkvalitet, har detta berott på förhöjda halter av gatudamm eller i enstaka fall av förhöjda kvävedioxidhalter från biltrafiken under någon kall vinterdag. Luftföroreningarnas mera långsiktiga påföljder uppföljs med hjälp av s.k. bioindikatorundersökningar, vilka utförs ungefär vart femte år. I den bioindikatorundersökning som utfördes har de ökade svaveldioxidutsläppen kunnat registreras i form av påverkan på lavarter som är känsliga för luftföroreningar samt i en viss ökning av svavelhalten i tallbarr. Vitaliteten hos de undersökta träden (tallar) har dock inte försämrats, tvärtom har utglesningen av träden under perioden minskat betydligt. Svavelutsläppen har inte heller varit av sådan storleksordning att de skulle ha gett utslag i de koncentrationsmätningar i uteluften som kontinuerligt utförs i Jakobstad. Inte heller har mätningar av svavelnedfall i staden påvisat någon ökning. Angående tungmetallbelastningen visade bioindikatorundersökningen en tydligt minskande trend. På det hela taget var de uppmätta tungmetallhalterna i mossor och humus låga. Utsläppen av svaveldioxid (SO 2 ), kväveoxid (NO 2 ) och luktande svavelföreningar (TRS) från de största utsläppskällorna i Jakobstad under åren Pietarsaaren suurimpien päästölähteiden rikkidioksiidi (SO 2 ), typenoksiidi (NO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt vuosina SO 2 NO 2 TRS 26

27 Ilma Päästöt Ilman epäpuhtauksien päästöt syntyvät teollisen tuotannon, energiantuotannon, liikenteen ja kiinteistökohtaisen asuntolämmittämisen yhteydessä luvulta lähtien ovat teollisuuden nk. pistemäiset päästöt hiukkasten, typpioksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) osalta vähitellen vähentyneet. Rikkidioksidipäästöt seurasivat samaa kehitystä aina vuosiin , jolloin päästöt selvästi nousivat huomattavan Pietarsaaressa tapahtuneen energiantuotannon lisäyksen myötä. Ensimmäisten rikkidioksidipäästöjen huippuarvojen jälkeen ovat päästöt hieman vähentyneet, mutta ne voivat vaihdella vuosittain. Asukkaiden yleisesti havaitsemat ja heitä ärsyttävät ilman epäpuhtaudet ovat katupöly ja selluloosateollisuuden haisevat rikkiyhdisteet. Ilmanlaadun tarkkailu Pietarsaaren ilmanlaatua tarkkaillaan ilmanlaadun yhteistarkkailua koskevan sopimuksen pohjalta. Sopimusosapuolet ovat Pietarsaari, Pedersören ja Luodon kunnat sekä ne yritykset, joiden päästöt vaikuttavat ilman laatuun. Tarkkailun suorittaa pääosin Pietarsaaren ympäristönsuojelutoimisto. Kaksi jatkuvatoimista mittausasemaa sijaitsevat Pohjanlahdentiellä Pietarsaaressa ja Vikarholmenissa Luodossa. Kerättyjä mittaustuloksia arvioidaan ohje- ja raja-arvojen perusteella, jotka valtioneuvosto on määrännyt ilman eri epäpuhtauksille. Pietarsaaressa raja-arvot ovat ylittyneet viime vuosina vain harvoin. Näissä tapauksissa on ilmanlaatuindeksi osoittanut tyydyttävää taikka huonoa ilmanlaatua, mikä on johtunut kohonneista katupölyn pitoisuuksista taikka kylmien talvipäivien autoliikenteestä peräisin olevista kohonneista typpidioksidipitoisuuksista Punktutsläpp i luften ton/år Pistepäästöt ilmaan tonnia/vuosi Ilman epäpuhtauksien pitempiaikaisia vaikutuksia seurataan nk. bioindikaattoritutkimusten avulla, joita tehdään noin viiden vuoden välein. Bioindikaattoriselvitys, joka tehtiin osoitti, että kohonneita rikkidioksidipäästöjä voitiin havaita ilman epäpuhtauksille herkissä jäkälälajeissa. Samanlainen havainto tehtiin männynneulasten rikkipitoisuuksista. Tutkittujen puiden (mäntyjen) elinvoimaisuus ei kuitenkaan ole heikentynyt, päinvastoin puiden harsuuntuminen on vähentynyt tutkimuksen mukaan huomattavasti kaudella Rikkipäästöt eivät niin ikään ole olleet sitä suuruusluokkaa, että ne olisi havaittu jatkuvasti käynnissä olevissa ulkoilmanpitoisuusmittauksissa. Kaupungin rikkilaskeumamittaukset eivät myöskään ole osoittaneet lisäystä. Bioindikaattoritutkimuksen raskasmetallikuormitus osoitti selvästi vähenevää suuntausta. Sammaleista ja humuksesta mitatut raskasmetallipitoisuudet olivat ylipäätänsä alhaisia. Yleisesti ottaen ovat Pietarsaaren ilman epäpuhtaudet tavallisesti niin alhaisia, että terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä. 27

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

kuivahko kangasmetsä

kuivahko kangasmetsä 1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Sura sulfatjordar. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi peter.osterholm@abo.fi

Sura sulfatjordar. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi peter.osterholm@abo.fi Sura sulfatjordar Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi peter.osterholm@abo.fi Vad bör b r vi eftersträva? 1. Minskad oxidation Relativt högt grundvatten med optimerad/kontrollerad dränering

Lisätiedot

Toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoalueella, Suomi. Åtgärder i Torneälvens vattendistrikt, Finland

Toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoalueella, Suomi. Åtgärder i Torneälvens vattendistrikt, Finland Toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoalueella, Suomi Åtgärder i Torneälvens vattendistrikt, Finland Tornionjoen vesiparlamentti 31.3.2009 Pekka Räinä Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Lisätoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Perämeri nyt -seminaari 16.-17.10.2007 - Brändö Pekka Räinä Lapin ympäristökeskus Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL

UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Porvoon kaupunki, Liikuntapalvelut, Rihakamakatu 4 A, 06100 Porvoo 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini

PAKKAUSSELOSTE. Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini PAKKAUSSELOSTE Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini Lue tämä seloste huolellisesti, sillä se sisältää Sinulle tärkeitä tietoja. Tämä lääke on saatavissa ilman lääkemääräystä lievien

Lisätiedot

18.8.2014. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettamismääräykset, Espoo

18.8.2014. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettamismääräykset, Espoo Dnro ESAVI/340/04.08/2013 Etelä-Suomi Saap. Ant. 2 0. 08, 1014 r Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Viite HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 629/2004 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 629/2004 rd Vattenskyddet och golfplaner Till riksdagens talman Många golfplaner har byggts i vårt land och flere planeras, ofta i närheten av ett vattendrag.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Miljööversikt havets tillstånd i Kvarkenområdet Ympäristökatsaus Merenkurkun. merialueen tila. Ympäristökatsaus 1

Miljööversikt havets tillstånd i Kvarkenområdet Ympäristökatsaus Merenkurkun. merialueen tila. Ympäristökatsaus 1 Miljööversikt havets tillstånd i Kvarkenområdet Ympäristökatsaus Merenkurkun merialueen tila Ympäristökatsaus 1 INNEHÅLLSFÖRTECKNING sida Vad är en miljööversikt?...4 Detta gör Kvarkenområdet unikt...6

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Närpiönjoen keskustelu- ja infotilaisuus MetsäBoard Oyj 19.4.2016 Diskussions- och informationsmöte om Närpes å MetsäBoard Abp 19.4.

Närpiönjoen keskustelu- ja infotilaisuus MetsäBoard Oyj 19.4.2016 Diskussions- och informationsmöte om Närpes å MetsäBoard Abp 19.4. Närpiönjoen keskustelu- ja infotilaisuus MetsäBoard Oyj 19.4.2016 Diskussions- och informationsmöte om Närpes å MetsäBoard Abp 19.4.2016 1. Kokouksen avaus / Mötet öppnas Kokous avattiin klo 15.56. Ennen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, 16-17 oktober 2007

Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, 16-17 oktober 2007 Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, 16-17 oktober 2007 DAG 1 Ordförande Ulf Bergelin, Länsstyrelsen I Norrbottens län 12:00 Lunch 13:00-13:10 Öppning av mötet Samarbetet kring Bottenviken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot