ENSIAPUKOULUTUSTA YHDEKSÄSLUOKKALAISILLE

Transkriptio

1 ENSIAPUKOULUTUSTA YHDEKSÄSLUOKKALAISILLE Sonja Malinen- Riikka Hämäläinen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) + diakonin virkakelpoisuus (diakonissa)

2 2 TIIVISTELMÄ Sonja Malinen, Riikka Hämäläinen. Ensiapukoulutusta yhdeksäsluokkalaisille. Lahti, kevät 2009, 36 sivua, 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Diakonisen hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK) + diakonin virkakelpoisuus (diakonissa). Ensiaputaidot ovat tärkeät ja hyödylliset. Jokaisen, niin aikuisen kuin lapsenkin, olisi hyvä osata toimia, mikäli vastaan tulee tilanne, jossa toinen ihminen tarvitsee apua. Ensiaputaidot ovat yksinkertaisia, mutta niiden avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä. Opinnäytetyön aiheena oli pitää ensiapukoulutusta Orimattilan ylä-asteen yhdeksäsluokkalaisille. Koska nuorille sattuu paljon vapaa-ajan tapaturmia, on hyvä että jokaisella olisi valmiudet jonkinlaisiin ensiaputilanteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin hankkeen muodossa. Orimattilan yläasteella ensiaputunnit sisältyvät terveystiedon kokonaisuuteen ja tunnit pitää yleensä liikunnanopettaja. Koulussa on kuusi yhdeksäsluokkalaisten ryhmää ja pidimme kahdelle ryhmälle ensiapukoulutuksen. Halusimme pitää koulutusta nuorille, sillä heillä voi olla epävarmuutta toimia tilanteessa, jonka he voivat myös kokea pelottavana. Ennen koulutuksen alkua kartoitettiin opiskelijoiden ensiaputietämys kyselylomakkeen avulla. Koulutuksen jälkeen opiskelijat täyttivät saman lomakkeen ja niistä saatujen tulosten perusteella oppilaiden ensiaputietous kasvoi huomattavasti. Oppilaat tunsivat saaneensa rohkeutta toimia mahdollisesti vastaantulevissa ensiaputilanteissa. Hankkeen tarkoituksena oli ensiapukoulutuksen avulla rohkaista nuoria toimimaan erilaisissa ensiaputilanteissa. Tavoitteena oli, että nuoret saisivat tietoa ja rohkeutta toimia tulevaisuudessa mahdollisesti vastaantulevissa ensiaputilanteissa. Hankkeen tuotoksena jäi koululle opettajien käyttöön opetusmateriaalista kokoamamme cd-rom, jota opettajat voivat käyttää myöhemmin opetuksessaan. Asiasanat: ensiapu, nuoret, opetus ja oppiminen

3 3 ABSTRACT Sonja Malinen, Riikka Hämäläinen. First aid training for ninth grade students. Lahti, spring 2009, 36 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree programme in Nursing, Specialization in Diaconal Nursing, Nurse. It would be important and useful for every adult and every child to have first aid skills so that in case of emergency they would know what to do. First aid skills are simple to learn and they can help you save a life. The subject of our thesis was to teach first aid skills to the ninth graders of Orimattila middle school. Young people are often exposed to different accidents so it is important that they have some skills to act in case of emergency. The thesis was executed as a project. At Orimattila middle school first aid courses are included in Health Education and the courses are usually held by the gym teacher. There are six groups of ninth graders at the school and we held the training for two groups. We wanted to educate young people because they may be insecure in acting in a situation that they find scary. Before the beginning of the training we found out the students first aid knowledge by using a questionnaire. After the training the students filled out the same form and based on the results their first aid knowledge was increased considerably. The students felt that the training had encouraged them to act in a possible first aid situation. The meaning of the project was to encourage the young to act in different first aid situations. Our goal was to encourage young to act in the future if they have some emergency cases. To reach our goal we held first aid lessons which included theory and practical training. We also made a cd-rom with the help of the teaching material for the teachers to use later in their work. Keywords: first aid, young people, teaching and learning

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NUORTEN TAPATURMAT.8 3 TOIMINTA ENSIAPUTILANTEISSA Hätäensiapu Ihmisen oikeus saada apua ja velvollisuus auttaa Tilannearvio ensiaputilanteesta Hätäilmoitus ELVYTYS Elvytykseen johtavia tekijöitä Elvytyksen tavoitteet TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN VAMMAT Murtumien syntyyn vaikuttavia tekijöitä Murtumien ensiapu Lihas- ja jännevammat, nivelvammat.15 6 HAAVAT, VERENVUOTO JA SOKKI Haavan ja verenvuodon ensiapu Sokin oireet ja ensiapu NUORTEN ENSIAVUN OPETUS JA OPPIMINEN HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET HANKKEEN SUUNNITTELU JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ensiaputuntien suunnittelu Kyselyn tulokset ennen koulutusta Käytännön toteutus HANKKEEN ARVIOINTI Kyselyn tulokset koulutuksen jälkeen Opiskelijoiden ja opettajan palaute POHDINTA Hankkeen eettisyys ja luotettavuus Hankkeen tuloksia ja jatkohankeaiheet

5 Hankkeen tuloksia ja jatkohankeaiheita..29 LÄHTEET: LIITE 1: Kyselylomake...33 LIITE 2: Opiskelijoiden palautelomake.36 LIITE 3: Opettajan palaute.37 LIITE 4: Ensiapuohjeet..38

6 6 1 JOHDANTO Ensiaputaidot ovat tärkeitä sekä hyödyllisiä. Jokaisen, niin aikuisen kuin lapsenkin, olisi hyvä osata toimia, mikäli vastaan tulee tilanne, jossa toinen ihminen tarvitsee apua. Ensiaputaitoiset pystyvät vähentämään ammattiauttajien odottamiseen kuluvan, usein ratkaisevan ajan aiheuttamia seurauksia. Ensiaputaidot ovat yksinkertaisia, mutta ne pelastavat ihmishengen. (Keggenhoff 2004, 12.) Pienet tapaturmat tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Näissä tilanteissa maallikon antama ensiapu on usein ainoa tarvittava apu ja hoito. Vakavissa onnettomuuksissa ja sairauskohtauksissa tarvitaan useimmiten ammattiapua. Maallikon tekemällä tilannearviolla, nopealla avun hälyttämisellä ja oikeilla ensiaputoimenpiteillä on ratkaiseva merkitys ensihoitojärjestelmän käynnistämisessä. (Sahi, Castren, Helistö & Kämäräinen 2002, 13.) Omien ensiaputaitojen ylläpitäminen on tärkeää, sillä mikäli vastaan tulee tilanne, jossa ensiaputaitoja tulisi käyttää, on ensiaputaitoisen helpompi ryhtyä toimeen, kun on varmuutta siitä, mitä tulee tehdä. Opinnäytetyön aiheena oli pitää ensiapukoulutusta Orimattilan ylä-asteen yhdeksäsluokkalaisille. Orimattilan yläasteella ensiaputunnit sisältyvät terveystiedon kokonaisuuteen ja tunnit pitää yleensä liikunnanopettaja. Koulussa on kuusi yhdeksäsluokkalaisten ryhmää ja pidämme kahdelle ryhmälle tämän koulutuksen. Halusimme pitää ensiapukoulutusta nuorille, sillä heillä voi olla epävarmuutta toimia tilanteessa, jonka he voivat myös kokea pelottavana. Nuorten on tärkeää tietää, että hätäilmoituksenkin tekeminen on ensiarvoisen tärkeää onnettomuustilanteessa. Hankkeen tarkoituksena oli ensiapukoulutuksen avulla rohkaista nuoria toimimaan erilaisissa ensiaputilanteissa. Koulutuksen aluksi kartoitimme yhdeksäsluokkalaisten ensiaputaitoja kyselylomakkeen avulla, tämän jälkeen heille pidettiin teoriatunteja, sekä tuntien lopussa käytännön harjoituksia. Koulutuksen lopuksi opiskelijoiden ensiaputaitojen oppimista arvioitiin samalla kyselylomakkeella, jonka he täyttivät ennen koulutuksen alkamista.

7 7 Hankkeen tuotoksena jätimme koululle kokoamamme tuntien opetusmateriaalin CDrom muodossa, jota opettajat voivat myöhemmin käyttää opettamisen tukena. Koulun terveydenhoitajaa informoimme hankkeestamme ja hän oli tietoinen siitä, että pidimme nuorille ensiapuopetusta.

8 8 2 NUORTEN TAPATURMAT Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan nuorille kouluikäisille sattuu tapaturmia eniten vapaa-ajalla ja toiseksi eniten koulussa, varsinkin liikunta- ja välitunneilla. Koulussa tapahtuvat erilaiset vammat ovat pääosin ruhjeita, avohaavoja, mustelmia, kuhmuja ja nyrjähdyksiä. Näistä noin 8 % vaatii ainakin yhden päivän mittaisen sairaalassa olon. (Nuorten tapaturmat 2008.) Vaikka koulussa tapahtuvat tapaturmat ovat pääasiassa lieviä, tulisi koulussa kuitenkin olla ensiapuvalmius myös vakavien tapaturmien varalta. Ensiapu valmiudella tarkoitetaan sitä, että koulussa on riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. (Lounama, Huhtanen, Kurrenniemi, Salminen, Heikkilä & Virtanen 2005, 57.) Nuorille vuotiaille tapahtui vuonna 2005 noin 125 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, näissä tapauksissa joka kolmannessa oli alkoholi osatekijänä. Eniten kuolonuhreja vaativat erilaiset liikenneonnettomuudet, toiseksi suurin tapaturmaan johtanut syy oli hukkuminen, myös myrkytystapaukset olivat tilastollisesti suuria. (Nuorten tapaturmat 2008.) Tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä eri organisaatioiden, kuten sosiaalitoimen, opetustoimen, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä poliisin yhteistyöllä. Tapaturmien ennaltaehkäisy on tärkeä osa turvallisuuden edistämistä ja se on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä vuosittain yhteiskunta joutuu maksamaan monia miljoonia euroja sairaalakuluja. (Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2001.)

9 9 3 TOIMINTA ENSIAPUTILANTEISSA Käsitteellä ensiapu tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka onnettomuuksissa, äkillisissä sairaskohtauksissa ja myrkytyksissä ovat välttämättömiä ennen ammattiauttajien saapumista, jotta autettavan terveydentila ei huonone entisestään (Keggenhoff 2004, 18). Ensiapua annetaan loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla ja ensiavun antajana on yleensä maallikko (Sahi, Castren, Helistö & Kämäräinen 2002, 14). 3.1 Hätäensiapu Hätäensiavulla eli hengen pelastavalla ensiavulla pyritään turvaamaan potilaan peruselintoiminnot ja estämään hänen tilansa paheneminen (Sahi ym. 2002, 14). Potilaan peruselintoimintojen eli hengityksen ja verenkierron turvaaminen on erittäin tärkeää, sillä ihmisen elintoiminnoille on välttämätöntä, että solut saavat jatkuvasti happea. Jos hapensaanti estyy hengityksen tai verenkierron vakavien häiriöiden vuoksi, elimistön solut alkavat nopeasti vaurioitua. (Terveyskirjasto 2008 a.) Potilaan selviytymiseen vaikuttavat ratkaisevasti ensimmäiset hätäensiaputoimenpiteet. Sen takia on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin. (Boman 1996, 7.) Hätäensiapua varten potilaan tila tutkitaan selvittämällä onko potilas tajuissaan vai tajuton, hengittääkö hän, onko verenkierto normaali ja onko hänellä näkyviä verenvuotoja tai uhkaavaan sokin oireita (Sahi ym. 2002, 24). Elottoman potilaan peruselvytys ilman apuvälineitä, sekä suuren verenvuodon tyrehdyttäminen ovatkin tärkeää hätäensiavun toimintaa. Terveydenhuollon ammattilainenkin on maallikko saapuessaan yllättäen tilannepaikalle vapaa-aikanaan. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, )

10 Ihmisen oikeus saada apua ja velvollisuus auttaa Pelastuslaissa on määritelty, että jokaisen joka huomaa tai saa tietää onnettomuuden tapahtuneen, on hänen velvollisuutensa heti ilmoittaa siitä vaarassa oleville, tehdä hätäilmoitus sekä ryhtyä omien kykyjensä mukaan pelastustoimintaan (Pelastuslaki 468/2003). Monet ajattelevat edelleen, että vastuu auttamisesta kuuluu onnettomuustilanteissa ammattiauttajille. Näin ajatellessa unohdetaan, että lähes aina ensimmäisten minuuttien aikana ennen ammattiavun saapumista annettavalla oikeaoppisella ensiavulla voi olla ratkaiseva merkitys onnettomuuden seurauksille tai jopa autettavan selviytymiselle. (Keggenhoff 2004, 16.) Suomen rikoslain mukaan sellainen henkilö, joka tietää toisen olevan vaarassa ja jättää auttamatta tai hankkimatta apua, voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen (Suomen rikoslaki 578/1995). Tieliikenteessä onnettomuuden sattuessa kuljettaja on velvollinen auttamaan kykyjensä mukaisesti, sekä toimittamaan potilas sairaalaan tai järjestämään hänelle kuljetus (Sahi ym. 2002, 18). Laki työturvallisuudesta edellyttää, että jokaisella työpaikalla on oltava riittävästi ensiaputaitoista henkilökuntaa, ensiaputarvikkeita sekä selkeät toimintaohjeet. (Työturvallisuuslaki 299/1958.) 3.3 Tilannearvio ensiaputilanteesta Ensimmäinen onnettomuuspaikalle saapunut tekee tilannearvion tapahtuneesta. Jos auttajia on useita, valitaan kokenein, joka jakaa ohjeita. Johtohahmo selvittää tilanteen ja hoitojärjestyksen sekä soittaa apua paikalle. (Sahi ym. 2002, 22.) Onnettomuuspaikan ympäristöstä voidaan tehdä päätelmiä potilaan vammautumiseen tai sairastumiseen johtuvista syistä. Toisaalta ympäristö saattaa taas aiheuttaa vaaraa potilaalle ja häntä auttamaan menevälle henkilölle. (Castren, Aalto, Rantala, Sopanen, Westergård 2008, 79.) Tilannearviota tehdessä tulisi selvittää onko kysymyksessä onnettomuus vai sairauskohtaus, makaako ihminen maassa, liikkuuko hän, käveleekö hän vastaan, miltä hän näyttää. (Terveyskirjasto 2008 d.) Potilaan mahdollinen elottomuus tarkistetaan esimerkiksi kokeilemalla reagoiko potilas herättelyyn ja ravisteluun sekä huomioidaan hengityksen ilmavirtaus (Huovinen 2007, 16-17).

11 11 Tilannearvion jälkeen pelastetaan ne ihmiset, jotka ovat hengenvaarassa ja estetään lisäonnettomuudet. Vaarallista kohdetta lähestytään varovasti, omaa henkeään ei saa vaarantaa. Hätäilmoitus tulisi tehdä heti, kun todetaan, että auttamistilanteessa tarvitaan ammattiapua, yleensä heti tilannearvion jälkeen. (Sahi ym. 2002, 22.) 3.4 Hätäilmoitus Vielä nykyäänkin loukkaantuneet ja sairastuneet joutuvat odottamaan lisäapua liian kauan, koska hätäilmoituksen tekemisessä aikaillaan. Näin käy, jos kukaan onnettomuuspaikalla ei tunne hätäilmoituksen tekemisen kuuluvan itselleen. (Keggenhoff 2004, 31.) Hätäilmoitus tulisi tehdä heti, kun todetaan että henkilö ei herää puhutteluun eikä ravisteluun (Käypä hoito 2006). Hätäilmoituksen laatu ja luonne ovat hyvin vaihtelevia, sillä ilmoittaja voi olla itse avuntarvitsija tai hän voi olla henkilö, joka ei ole ollut tapahtumapaikalla, vaan jossain muualla. Hätäilmoituksen tekijä saattaa olla liian hätääntynyt tai kiireinen pystyäkseen antamaan tarpeellisia tietoja tapahtuneesta. Hätäilmoittaja voi myös vähätellä avuntarvettaan. Toisinaan ilmoittaja saattaa olla päihtynyt tai hän voi olla joko ulkomaalainen, lapsi, vanhus tai huonokuuloinen. Hätäkeskuspäivystäjän työ on haasteellista, sillä avun tulisi päästä perille mahdollisimman nopeasti. (Kuisma ym. 2008, 27.) Hätäilmoituksen tekijän tulisi olla mieluiten henkilö, joka on nähnyt tapahtuman, jotta vältytään välikäsiltä. Hätänumeroon 112 soittaessa tulee kertoa mitä on tapahtunut, onko kyseessä sairaskohtaus vai onnettomuus, tapahtumapaikka sekä tarkka osoite sinne, kuinka monta potilasta on, onko ihmisiä hengenvaarassa. Kuunneltuaan ohjeita ja vastattuaan kysymyksiin saa ilmoittaja sulkea puhelimen luvan saatuaan. (Suomen ensiapuopas 2003.) Hätäilmoitusta tehdessä soittajan rauhallisuus ja selkeys takaavat nopean avun onnettomuustilanteeseen. Arvion ja päätöksen lisäavusta ja avun laadusta tekee hätäkeskuksen päivystäjä. (Sahi ym. 2002, )

12 12 4 ELVYTYS 4.1 Elvytykseen johtavia tekijöitä Elvytyksen onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea aika, joka kuluu sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen (Sahi ym. 2002, 59). Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä äkilliseen sydämenpysähdykseen. Elvytyksen onnistumisen kannalta onkin ratkaisevaa, että elvytys aloitetaan heti. Nopean elvytyksen aloittaminen jopa kaksin- tai kolminkertaistaa autettavan selviytymismahdollisuuksia. Maallikon antaman ensiavun tarkoituksena on ylläpitää sydämenpysähdyksen saaneen peruselintoimintoja kunnes ammattiapu saadaan paikalle. (Suomen punainen risti 2006.) Sydämenpysähdyksen syitä voivat olla sydämen äkillinen toimintahäiriö, kuten sepelvaltimotukos eli sydäninfarkti, hapenpuute, joka johtuu vierasesineestä hengitysteissä tai hukuksiin joutumisesta. Syynä voi olla myös vamma, joka voi johtua iskusta rintakehään tai runsaasta verenvuodosta. Myös myrkytys tai päihteet voivat aiheuttaa sydämenpysähdyksen. On tärkeää tehdä aikuisen sydämenpysähdyksestä nopeasti hätäilmoitus numeroon 112 ammattiavun saamiseksi potilaan luo. Puhallus- ja paineluelvytyksellä (PPE) voidaan pitää aivojen verenkiertoa keinotekoisesti yllä, vaikka sydän olisi menettänyt kykynsä pumpata verta. (Sahi ym. 2002, 60.)

13 13 KUVIO 1. Aikuisen painelu-puhalluselvytys (Terveyskirjasto 2007 c). 4.2 Elvytyksen tavoitteet Elvytyksessä on otettu käyttöön vuonna 2005 uudet maallikkoelvytystä koskevat ohjeet, jotka pohjautuvat Kansainvälisen elvytysneuvostonsuosituksiin ja Euroopan Elvytysneuvoston hyväksymiin ja julkaisemiin linjauksiin. Uudet maallikkoelvytystä koskevat linjaukset korostavat nopeasti aloitetun ja tehokkaan painelun ensisijaista merkitystä verenkierron riittävässä ylläpitämisessä. Tutkimusten mukaan tehokas, katkeamaton 30 painelun sarja saa aikaan paremman verenkierron ja hapensaannin verrattuna aikaisempiin ohjeisiin. (Suomen punainen risti 2006.) Elvytyksen tavoitteena on sydämen toiminnan ja hengityksen palauttaminen. Sydämen toiminnan palauttamisella on kiire, ja siksi tulee erityisesti kiinnittää huomiota tehokkaaseen painelu-puhalluselvytykseen. (Ikola 2007, 12.) Potilaalle voi syntyä hapen puutteesta johtuva aivovaurio jo 4-6 minuutin kuluttua sydämen pysähtymisestä. Elvytyksellä voidaan ehkäistä aivovaurion syntymistä. (Sahi ym. 2002, 24.)

14 14 5 TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN VAMMAT 5.1 Murtumien syntyyn vaikuttavia tekijöitä Luun murtumat syntyvät yleensä tapaturmissa. Tapaturma saattaa olla jokin onnettomuus, kaatuminen, putoaminen tai urheiluvamma. Murtuman voi aiheuttaa myös äkillinen isku luuhun esimerkiksi pahoinpitelyssä Luun murtumisen riskiä lisäävät esimerkiksi ravintoaineiden puutostilat ja eräät pitkäaikaissairaudet luukudoksen heikentymisen takia. ( Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 196.) Nuorten vammat ja murtumat syntyvät usein urheiluharrastusten parissa (Kansanterveyslaitos 2007 ). Murtumat voidaan jakaa avo- ja umpimurtumiin. (Kuvio 2) Umpimurtumassa ei ole avointa haavaa, minkä vuoksi tulehdusvaara on vähäinen. Avomurtumassa on haava murtuma-alueella, myös iho ja lihakset ovat vaurioituneet. (Keggenhoff 2004, 102.) Avomurtumassa (Kuvio 3) vuodon määrä voi olla kaksinkertainen umpimurtumaan verrattuna (Rasku ym. 1999, 196). Avomurtumassa tulehdusvaara on kohonnut, ja siten paraneminen on hitaampaa (Keggenhoff 2004, 102). KUVIO 2. Umpimurtuma KUVIO 3. Avomurtuma (Sahi ym. 2007, 83) (Sahi ym. 2007, 83)

15 Murtumien ensiapu Murtumakohta on kipeä ja turvonnut, vammautuneen kehonosan liikuttaminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta (Huovinen 2007, 54). Turvotus johtuu luun murtuessa syntyvästä verenvuodosta kudoksiin (Rasku ym. 1999, 196). Murtuma-aluetta voi viilentää varovasti kylmällä kääreellä, jääpussilla tai kylmäpakkauksella. Näin verenvuoto kudoksiin vähenee ja kipu lievenee. ( Keggenhoff 2004, 104.) Jos luu on murtunut, raajan liikuttaminen saattaa aiheuttaa voimakasta kipua ja pahentaa luun tai pehmytkudoksen vauriota. Murtuneelta tuntuva raaja on aina lastoitettava ennen loukkaantuneen siirtämistä. Raajamurtumissa lastan tulee ulottua murtumakohtaa ympäröivien nivelten yli, jotta murtunut luu ei varmasti liiku. (Clayman 1993, 68.) Lasta ei saa estää verenkiertoa eikä se saa hangata. Lasta kiinnitetään raajaan esimerkiksi kolmioliinoilla, huiveilla tai vöillä. (Sahi ym 2002, 85.) Murtuma-alueen ensiavun jälkeen potilas tulee toimittaa hoitoon ( Keggenhoff 2004, 104). Isojen luiden murtumissa verenvuoto voi olla runsasta ja tulisi varautua sokki potilaan hoitoon (Rasku ym. 1999, 196). 5.3 Lihas- ja jännevammat, nivelvammat Lihasrepeämiä syntyy ulkoisen tylpän väkivallan tai virheellisen lihasliikkeen yhteydessä. Jonkinasteisia lihasrepeämiä liittyy myös raajojen pitkien luiden murtumiin. Runsaan verisuosituksen takia lihasten vammat saattavat vuotaa runsaasti. (Mustajoki, Maanselkä, Alila & Rasimus 2005, 286.) Alaraajan jännevammoista merkittävin on akillesjänteen repeämä. Se syntyy yleensä äkillisessä ponnistuksessa. Hoito edellyttää yleensä leikkausta tai kipsihoitoa. (Terveyskirjasto 2008 b.) Lihas- ja jännerepeämän oireena on yleensä lihaksessa äkillinen ja paikallinen arkuus, liikkeen kivuliaisuus tapahtuman jälkeen, verenpurkauma, toisinaan saattaa näkyä repeytyneen lihaksen tai jänteen aiheuttama kuoppa tai kyhmy lihaksessa.

16 16 Lihas- tai jännerepeämän ensiapuna käytetään kolmen K:n ohjetta eli Kompressio, Koho, Kylmä, jonka jälkeen potilas tulee toimittaa hoitoon. Kompressiolla tarkoitetaan vammakohdan puristamista ja sen tarkoituksena on estää verenvuotoa ja turvotusta. Raajan kohoasento taas vähentää välittömästi verenvuotoa, koska verenpaine suonistossa pienenee. Myös kylmän tarkoituksena on vähentää verenvuotoa, sillä se supistaa verisuonia. Jääpussi tai mikä tahansa vamma-aluetta vastaan painettava kylmä auttaa. (Sahi ym. 2004, 93.) Suora kylmäkontakti iholla voi altistaa kudosten paleltumisvammoille. Jääpussia tai muuta kylmää ei tulisi laittaa suoraan iholle vaan välissä pitäisi olla jokin eriste kuten pyyhe. (Rausku ym. 1999, 199.) Mitä nopeammin kolmen K:n ohjetta sovelletaan, sitä vähäisempi on verenvuoto kudoksiin (Sahi ym. 2004, 93). Nyrjähtäessään nivel vääntyy yli normaalin liikelaajuuden, minkä vuoksi nivelsiteet voivat venyä tai revetä (Sahi ym. 2002, 91). Verisuonten vaurioitumisesta johtuva verenvuoto saa usein aikaan voimakkaita turvotuksia, jolloin nivel ei liiku normaalisti (Keggenhoff 2004, 100). Nivelvammojen oireena on nivelessä tuntuvaa kipua ja sen ympäristössä aristusta. Nivel turpoaa, ja nivelen seutuun tulee yleensä mustelma. Nivelten sijoiltaan menossa luu siirtyy nivelessä pois paikoiltaan ja voi jäädä virheasentoon. Nivelkapseli vaurioituu, ja nivelen seutu turpoaa. Nivelvammojen ensiapuna käytetään myös kolmen K:n ohjetta. ( Sahi ym. 2002, 91.) 6 HAAVAT, VERENVUOTO JA SOKKI 6.1 Haavan ja verenvuodon ensiapu Haava on aina ihon tai limakalvon vaurio ja siihen voi liittyä myös syvempien kudosten tai sisäelinten vammoja. Haavan ulkonäöstä ei voi kuitenkaan luotettavasti päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita. ( Sahi ym. 2006, 71.) Se kuinka laajasti ja syvästi iho sekä sen alaiset kudokset vaurioituvat, riippuu iskun voimakkuudesta tai aiheuttajasta (Castren ym. 2008, 479).

17 17 Pienetkin haavat saattavat aiheuttaa ongelmia, jollei niitä hoida alusta asti oikein. Ennen hoidon aloittamista on hyvä pestä kädet, jotta haavaan ei pääse bakteereita. Haava puhdistetaan juoksevan veden alla ja kaikki näkyvä roska nypitään pois. Jos haavaa ei saa kunnolla puhdistettua, siinä näkyy lasinsiruja tai potilas epäilee että haava on syvä, on syytä käydä sairaalassa tutkituttamassa haava. Paras suoja on ilmava side esimerkiksi steriili harsotaitos tai pikku haavoihin laastari. (Huovinen 2007, ) Mikäli haavan aiheuttama teräase tai suurempi vierasesine on edelleen haavassa, sitä ei saisi itse lähteä irrottamaan. Vierasesineen irrottaminen saattaa aiheuttaa suuren verenvuodon ja varomaton poistaminen voi aiheuttaa lisävahinkoa. (Rasku ym. 1999, 175). Runsas, näkyvä verenvuoto pyritään tyrehdyttämään mahdollisimman nopeasti (Sahi ym 2006, 75). Ulkoinen verenvuoto tyrehdytetään käsin painamalla, jonka jälkeen asetetaan paineside vuotokohdan päälle (Castren 2005, 134). Vammautunut käsi tulisi tukea kohoasentoon kolmioliinalla ja toimittaa potilas kiireellisesti sairaalaan, ellei ambulanssia ole soitettu paikalle (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2007, 135). Raajan nostaminen kohoasentoon auttaa verenvuodon tyrehdyttämisessä (Rasku ym. 1999, 175). Sokin oireita on tarkkailtava ja pidettävä potilas lämpimänä (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2007, 135). 6.2 Sokin oireet ja ensiapu Sokki aiheutuu elimistön yrityksestä korjata häiriö keskittämällä verenkierto tärkeisiin elimiin (Sahi ym. 2006, 47). Sokissa syke nopeutuu ja sitä on vaikea tuntea. Iho tulee kalpeaksi ja kylmänhikiseksi. Potilas on levoton ja tuskainen, myöhemmin hän saattaa olla myös sekava. Hengitys on tihentynyt, potilaalla on janon tunne ja hän on huonovointinen. ( Huovinen 2007, 38.) Sokin oireet ovat melko samankaltaisia riippumatta sokin syystä (Sahi ym. 2002, 46). Potilaan levottomuus ja kylmän aiheuttama vapina lisäävät runsaasti hapenkulutusta ja pahentavat siten sokkia. Myös varomattomalla käsittelyllä aiheutettu turha kipu huonontaa potilaan tilaa. (Koskenvuo, Helistö, Kolssner, Kämäräinen, Lounavaara, Makkonen & Salven 1994, 42.)

18 18 Mikäli sokki aiheutuu runsaasta verenvuodosta, ensiapuna tyrehdytetään vuotokohta ja potilas asetetaan makuulle ja alaraajat koholle (Huovinen 2007, 39). Sokki voi johtua myös liian alhaisesta verensokerista joka voi olla diabeetikoille hengenvaarallinen tila. Tajuissaan olevalle potilaalle tulisi tällöin antaa jotain sokeripitoista juotavaa tai syötävää. (Sahi ym. 2002, ) Jos potilas menee tajuttomaksi, hänet käännetään kylkiasentoon. Potilas suojataan kylmältä ja kostealta. ( Huovinen 2007, 39.) Kauan kestänyt tai liian pitkälle edennyt sokkitila voi aiheuttaa potilaalle palautumattomia elinvaurioita, jolloin tilan korjaaminen ei ole enää mahdollista parhaallakaan hoidolla (Castren ym. 2008, 329). Tämän takia hätäilmoitus tulisi tehdä välittömästi epäiltäessä potilaan menevän sokkiin tai olevan jo sokissa (Sahi ym. 2002, 58). 7 NUORTEN ENSIAVUN OPETUS JA OPPIMINEN Ensiapuopetuksen tavoitteena on, että nuori osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Taitojen jatkuva ylläpitäminen, ennalta varautuminen ja ennakkoon hankittu tieto, antavat ensiapuopetuksen saaneelle valmiuden toimia ensiaputilanteessa mahdollisimman tarkoituksen mukaisesti ja tehokkaasti. Ensiaputaidot lisäävät kykyä selviytyä erilaisista onnettomuuksista sekä tuovat turvallisuutta jokaiseen arkipäivään. (Sahi ym 2007, 153.) Ihmisen toiminnan säätelyssä motivaatiolla on keskeinen osuus. Toiminnan perimmäisinä virittäjinä ovat ne biologisesti määräytyvät tarpeet, joissa kuvastuvat yksilön ja lajin hengissä säilymisen välttämättömät edellytykset. ( Rauste-Von Wright, Von Wright & Soini 2003, 56.) Myös oppimisympäristö on tärkeä vaikuttaja nuorten opiskelijoiden motivaatiossa. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä ja se innostaa opiskeluun. ( Terho, Ala-Laurila & Laakso 2002, ) Vakkuri pohtii kirjassaan Opi tehokkaammin, opi oppimaan motivaation tärkeyttä oppimisessa. Hän pitää itsensä motivoitumista opiskelun ensisijaisena perustana. Motivoitumisen tärkein yksittäinen tekijä on ilon tunne uuden omaksumisesta. Ilontuntee-

19 19 seen yhdistyy myös tietoisuus siitä, että saavutamme omalla työllämme jotain meille tärkeää. Oppimisteorioiden mukaan motivoitumiseen kuuluu halu saavuttaa jotakin, ilo itse työskentelystä ja tyytyväisyys onnistumisesta. Hyvään motivoitumiseen kuuluu osana myös opettajan mielekäs opetustaito. ( Vakkuri 1998, 22.) Asiansa tunteva opettaja osaa luoda hyvän opiskeluympäristön. Heti alussa oppilaiden kanssa selvitetään yhteiset pelisäännöt ja se mitä oppilailta odotetaan. Hyvä opettaja osaa valita opettamistapansa sen mukaan, miten hyvin ne edistävät opetuksen tavoitteiden mukaista opiskelua ja oppimista. Opetuksen tarkoituksena on opettaa mahdollisimman selkeästi ja pieninä annoksina uutta tietoa. Välillä olisi hyvä olla mukana käytännön harjoituksia. (Uusikylä 2007, 65.) Uuden tiedon mielekäs käyttö vaatisi sitä, ettei sitä vain osata toistaa, vaan se tulisi myös ymmärtää. Tavoitteena on tällöin sellaisten toimintamallien omaksuminen, jotka edesauttavat selviytymistä uusissa tilanteissa ja antava näin valmiuksia kohdata uusia haasteita sekä lähestyä ongelmia uusista suunnista. ( Rauste-Von Wright ym. 2003, ) 8 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITE Hankkeen tarkoituksena oli ensiapukoulutuksen avulla rohkaista nuoria toimimaan, mikäli heille tulee vastaan tilanne, jossa joku toinen tarvitsee välitöntä apua. Tavoitteena oli, että nuoret osaavat toimia tulevaisuudessa mahdollisesti vastaan tulevissa ensiaputilanteissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi heille pidettiin ensiapukoulutusta, tunnit sisälsivät teoriaa ja käytännön harjoituksia. Nuorten on tärkeää tietää, että hätäilmoituksen tekeminen on ensiarvoisen tärkeää onnettomuustilanteessa. Koulutuksen aluksi kartoitettiin oppilaiden ensiaputaitoja kyselylomakkeen (Liite 1) avulla, tämän jälkeen heille pidettiin teoriatunteja, sekä tuntien lopussa käytännön harjoituksia. Koulutuksen lopuksi opiskelijoiden ensiaputaitojen oppimista arvioitiin samalla kyselylomakkeella, jonka he täyttivät ennen koulutuksen alkamista. Koulutuksen

20 20 ajankohta oli ja tuntimäärä 7 tuntia ryhmää kohden, pidimme koulutuksen kahdelle yhdeksäsluokkalaisten ryhmälle. Hankkeen tuotoksena jätimme koululle käyttämämme opetusmateriaalin CD-rom muodossa, jota opettajat voivat käyttää myöhemmin opetuksensa tukena. 9 HANKKEEN SUUNNITTELU JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 9.1 Ensiaputuntien suunnittelu Toiminnallinen opinnäytetyön tavoitteena on käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista tai toiminnan järjestämistä. Se voi olla alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus. Toteutustapana voi olla kohderyhmän mukaan kirja, kansio, vihko, opas, cd-rom tai johonkin tilaan järjestetty näyttely tai tapahtuma. ( Vilkka 2003, 9.) Tuntien suunnittelun aloitimme hyvissä ajoin, jotta pystyisimme perehtymään opettamaamme asiaan tarpeeksi ajoissa. Kyselylomakkeessa kävimme läpi eri ensiaputilanteita kuten palovammat, elvytys, tajuton potilas, verenvuodot, myrkytykset, murtumat ja vierasesineet. Kyselylomakkeeseen mietimme aiheita, jotka voisivat kiinnostaa nuoria ja samalla toisivat hyvää perustietoa tärkeistä ja mahdollisesti vastaantulevista aiheista. Kysymysten sekä oppilaiden mielenkiinnon perusteella pohdimme tuntien sisältöä, jotta niistä tulisi mahdollisimman kattavat. Oppilaat valitsivat mielekkäämmiksi asioiksi myrkytykset, murtumat ja haavat. Osan aiheista valittiin koulun opintosuunnitelman mukaan, sillä terveystiedon tunteihin tuli sisältyä tietyt osuudet ensiavusta. Kukaan opiskelijoista ei ollut kyselylomakkeen mukaan käynyt aikaisemmin ensiapukoulutusta, joten pyrimme ottamaan huomioon että asiat esitettiin selkeästi ja ymmärrettävästi. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin opettamistamme asioista ne, mitkä koimme tärkeimmiksi osa-alueiksi.

21 21 Opetuksen apuna käytimme kalvosarjoja, videoita sekä Powerpoint ohjelmaa. Käytimme paljon ensiapuun liittyvää kirjallisuutta, jota vertailemalla pystyimme valitsemaan ajankohtaiset ja luotettavat lähteet opetustamme tukemaan (Liite 4). Tuntien suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa oli hyötyä siitä, että olimme jo aikaisemmin koulussa joutuneet pitämään erilaisia esitelmiä. 9.2 Kyselyn tulokset ennen koulutusta Ensimmäiseen kyselyyn vastasi yhteensä 29 henkilöä. Kyselylomakkeessa oli 15 kysymystä, joista 5 oli omiin ensiaputaitoihin tai kokemuksiin liittyviä kysymyksiä. Loput 10 oli arvioitavia kysymyksiä ja näistä saamien tulosten perusteella laskettiin keskiarvo. Ensimmäisen kyselyn tulosten perusteella keskiarvoksi saatiin 6. Täysin oikein vastattuja koepapereita ei ollut yhtään. Yhdeksän ja kahdeksan oikein vastattuja oli kummassakin yksi opiskelija. Suurin osa opiskelijoista sai kouluarvosanan 5, 6 tai 7. Jokainen oppilas tiesi vastauksia joihinkin kysymyksiin, joten täysin väärin vastattuja koepapereita ei ollut yhtään (Kuvio 4).

22 vastaajien määrä oikeaa vastausta oikeiden vastausten määrä KUVIO 4. Ensimmäisen kyselylomakkeen tuloksia Ensimmäisen kyselyn jälkeen näkyy miten oikeat ja väärät vastaukset ovat jakautuneet kysymys aiheittain (Kuvio 5). Tämän kuvion perusteella pystyimme myös suunnittelemaan oppituntien aiheiden tarpeellisuutta paremmin. Huomasimme että kysymyksissä koskien elvytysrytmiä, tajunnan tason seurantaa sekä vierasesineen poistamista haavasta (2., 3. ja 8.) oli eniten vaikeuksia, joten niiden tuntien suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitimme eritystä huomiota. Ensimmäisen kyselyn jälkeen vaikeimmaksi asiaksi koettiin potilaan tajunnan tason tutkiminen (Kysymys 3). Oppilaiden mielestä tajunnantaso tutkitaan vain aluksi, muttei sitä tarvitse seurata enää sen jälkeen. Ainoastaan 10 henkilöä tiesi ettei potilaan tajunnan tasoa saa jättää tarkkailematta. Opiskelijoista 12 ei tiennyt oikeaa vastausta ja 6 jätti vastaamatta kysymykseen. Vaikeaksi koettiin myös haavan tyrehdyttäminen painesiteen avulla (Kysymys 6). Opiskelijoista 16 ei tiennyt oikeaa vastausta, 13 olisi toiminut ensiaputilanteessa oikein, eli alle puolet vastanneista. Melkein kaikki oppilaat tiesivät elottomuuden merkit ja tunnistivat että hengittämättömän ja pulssittoman henkilön pelastaa painelu- ja puhalluselvytys (Kysymys 4). Elvytysrytmiä koskevassa kysymyksessä noin puolet opiskelijoista vastasi oikein ja puolet väärin (Kysymys 2). Suurin osa

23 vastaajien määrä 23 tiesi, että suurta verenvuotoa tyrehdyttäessä ei hygienialla ole väliä, vaan sillä, että vuoto saadaan tyrehdytettyä millä tahansa vaatteen kappaleella, vaikka kaulahuivilla (Kysymys 5). Kun kysyttiin murtuman tukemisesta, melko moni oppilas oli epävarma, kuinka toimisi tilanteessa (Kysymys 9). Myös viimeinen kysymys, joka koski myrkytystä, koettiin ongelmallisena (Kysymys 10). (Kuvio 5) oikein väärin en tiedä kysymys numero KUVIO 5. Oikeiden ja väärien vastausten jakauma ensimmäisen kyselyn jälkeen 9.3 Käytännön toteutus Ensiapukoulutukseen meille oli varattu ryhmää kohden seitsemän kertaa, yhtä oppituntia kohden 45 minuuttia. Tuntien sisältö jakaantui teoriaan ja käytäntöön, mistä teoriaosuus oli 15 minuuttia. Tämän jälkeen opiskelijoilla oli aikaa harjoitella toimintaa käytännössä. Koulutusta pidimme kahdelle eri ryhmälle samana päivänä ja samoista aiheista. Ensimmäiselle ryhmälle pitämämme tunnin jälkeen arvioimme sen onnistumista ja mietimme mihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota seuraavaa tuntia aja-

24 24 tellen. Tuntien suhteen emme tehneet suuria muutoksia, sillä huomasimme, että lyhyt teoria osuus ja tämän jälkeinen käytännön harjoittelu oli toimiva vaihtoehto. Aloitimme tuntien pitämisen sillä, että kerroimme opiskelijoille tuntien sisällön rakenteesta ja tulevista käytännön harjoituksista. Tavoitteenamme oli tehdä tunneista mahdollisimman mielenkiintoiset ja selkeät, jotta opiskelijoiden kiinnostus opetukseemme säilyisi. Ensimmäisellä tunnilla aiheena oli hätäilmoitus, sairaskohtaukset sekä kylkiasento. Hätäilmoituksen sisältö käytiin huolellisesti läpi ja korostimme aikaisen hätäilmoituksen teon merkitystä. Keskustelimme opiskelijoiden kanssa aiheesta ja he saivat kertoa omia kokemuksiaan liittyen ensiaputilanteisiin. Sairaskohtauksista kävimme läpi epilepsiakohtauksen sekä diabetekseen liittyvän insuliinisokin. Teoriaosuuden jälkeen opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään ja he pääsivät harjoittelemaan kylkiasentoon laittamista. Opiskelijoilla oli aina mahdollisuus keskeyttää ja kysyä aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat kyselivät meiltä omia kokemuksiamme käytännön työstä. Seuraavilla kerroilla käsittelimme erilaisia aiheita kuten murtumat, verenvuoto ja sokki. Kävimme läpi muun muassa erilaisia murtumia sekä näytimme tilannekuvia, joista opiskelijat pääsivät miettimään, mitä he tekisivät tietyissä tilanteissa. Verenvuodoissa ja sokissa kävimme läpi oireiden mukaisen ensiavun. Murtumien hoidossa opetimme murtuman tukemisen lastan avulla sekä kolmioliinan käytön. Noin puolet opiskelijoista ilmoitti että heillä on joskus ollut jokin murtuma. Elvytys oli aiheenamme viimeisellä kerralla ja näytimme havaintovideon elvytys tilanteesta. Kertasimme vielä painelu-puhallus elvytyksen Anne-nuken kanssa. Tämän jälkeen opiskelijat pääsivät itse kokeilemaan elvytystä käytännössä. Opiskelijoita kiinnosti erityisesti elvytyksen kokeileminen ja suurimman osan mielestä se oli raskaampaa kuin he olivat ajatelleet. Viimeisellä kerralla pidimme opiskelijoille loppukyselyn, joka oli sama kuin ennen koulutuksen alkua pitämämme kysely opiskelijoiden ensiaputaidosta.

25 vastaajien määrä HANKKEEN ARVIOINTI 10.1 Kyselyn tulokset koulutuksen jälkeen Loppukyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä. Kokeiden keskiarvo oli noussut 8,6:een. Täysin oikein vastattuja koepapereita oli kymmenen kappaletta. Yhdeksän oikein vastattuja oli 14, kahdeksan oikein kuusi, seitsemän oikein kolme, kuusi oikein yksi ja viisi oikein kaksi. Suurin osa opiskelijoista sai kouluarvosanan 8, 9 tai 10 (Kuvio 6) oikeaa vastausta oikeiden vastausten määrä KUVIO 6. Loppukyselyn tuloksia Koulutuksen jälkeenkin vaikein kysymys oli potilaan tajunnan tason tarkkailu (Kysymys 3). Kolmasosa oppilaista ei kiinnittäisi huomiota jatkuvaan potilaan tajunnan tason seuraamiseen. Helpoimmaksi kysymykseksi koettiin painelu- ja puhalluselvytyksen aloittaminen, johon jokainen opiskelija vastasi oikein (Kysymys 4). Melkein kaikki opiskelijat osasivat vastata oikein kysymykseen koskien elvytysrytmiä (Kysymys 2).

26 vastaajien määrä 26 Noin joka kuudes oppilaista ei osaisi toimia oikein myrkytystilanteen sattuessa (Kysymys 10). Verrattuna ensimmäiseen kyselyyn, oppilaat osasivat tunnistaa toisen asteen palovamman paremmin kuin aikaisemmin (Kysymys 1). Yleensäkin oikeiden vastausten määrä ensimmäisen ja toisen kyselyn välillä oli kasvanut ja epävarmojen vastausten määrä taas vähentynyt (Kuvio7) oikein väärin en tiedä kysymys numero KUVIO 7. Oikeiden ja väärien vastausten jakauma loppukyselyn jälkeen 10.2 Opiskelijoiden ja opettajan palaute Koulutuksen päätteeksi opiskelijat täyttivät tekemämme palautelomakkeen (Liite 2), jossa he saivat antaa nimettöminä palautetta koulutuksemme onnistumisesta. Opiskelijoilta tuli pääasiallisesti positiivista palautetta. Tunneilla käydyt asiat olivat todella mielenkiintoisia, kun sai tietää miten hätätilanteessa pitää toimia. Opiskelijat olivat tyytyväisiä tuntien rakenteeseen ja asiasisältöön, heidän mielestään asiat oppi paremmin käytännön harjoitusten kautta. Hyödyllinen kurssi. Tuntuu että ne asiat

27 27 oppii tuolla tavalla paremmin kuin kirjasta lukemalla. Ja kuvat oli aika raakoja, mutta hyviä esimerkkejä. Oppilaat pitivät kurssia myös hyödyllisenä ja joku jopa ehdottikin, että kurssi olisi hyödyllistä pitää myös muille ryhmille. Vain muutama koki tuntien sisällön ja opetuksen tylsäksi ja piti aihetta myös turhana. Pääosin oppilaat tunsivat ensiaputilanteen sattuessa voivansa auttaa apua tarvitsevia. Ainoastaan yhdessä palautelomakkeessa oli epävarmuutta omista kyvyistä auttaa ensiaputilanteen sattuessa omalle kohdalleen. Saimme palautetta myös opettamisestamme. Jotkut olisivat kaivanneet vielä kertausta, sillä ensimmäisten tuntien asiat olivat jo unohtuneet. Jälkeenpäin ajatellen heille olisi voinut monistaa tunneilla käydyt asiat johonkin selkeään muotoon pieneksi vihkoseksi. Opetustilanteissa olisimme voineet käyttää enemmän ääntä ja pitää järjestystä luokassa. Osa oppilaista olisi halunnut vielä enemmän havaintomateriaalia. Pääasiassa he tykkäsivät vierailevista tuntien pitäjistä. Opiskelijoiden mielestä koulutuksesta ei jäänyt puuttumaan mitään oleellista ja eri osa-alueilta oli tarpeeksi tietoa. Koulutuksen jälkeen pyysimme opettajaa antamaan kirjallisen palautteen toiminnastamme. Opettajalta saamamme palaute (Liite 3) oli pääasiassa positiivista. Hänen mielestään opettamamme asiat olivat tärkeitä ja mielenkiintoisia..

28 28 11 POHDINTA 11.1 Hankkeen eettisyys ja luotettavuus Eettisyys on ihmisen sisäistä sitoutumista noudattamaan tietoisia arvoja ja moraalisia periaatteita. Eettisyyttä on tekojen moraalinen hyväksyttävyys. Se näkyy käytännön toimissa ja jokaisessa kohtaamisessa. (Salo & Tähtinen 1996, 3.) Tätä hanketta varten haimme tutkimusluvan Orimattilan ylä-asteen koulun rehtorilta, jonka luona kävimme allekirjoittamassa tutkimuslupahakemuksen. Kohdistimme hankkeen koululuokkaan, joten riski hankkeen epäonnistumiselle on aika vähäinen. Oppilaiden on pakko osallistua tunneille, sillä ensiapu kuuluu heidän terveystieto opintoihinsa. Poissaoloista rangaistaan koulun sääntöjen mukaisesti. Kyselylomakkeilla hankimme tietoa oppilaiden ensiaputaidoista ennen tunteja ja niiden jälkeen. Lomakkeisiin ei voi ehkä täysin luottaa, sillä osa opiskelijoista saattaa tahallisesti vastata väärin. Kysymykset laadimme niin, että ne olisivat mahdollisimman helposti ymmärrettävissä ja että niitä ei voisi tulkita väärin. Kyselylomakkeisiin vastattiin nimettöminä, jolloin opiskelijoiden henkilöllisyys pysyy salassa. Hankkeen toteuttajilla on vaitiolovelvollisuus (Henkilötietolaki 523/1999) ja kyselylomakkeet ovat vain heidän hallussaan. Kyselylomakkeiden analysoinnin jälkeen lomakkeet hävitetään. (Henkilötietolaki 523/1999.) Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkijat ovat rehellisiä, noudattavat yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössään, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. Tutkijoiden on myös sovellettavatieteellisten tutkimusten kriteerien mukaisesti ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus-, ja arviointimenetelmiä ja toteutettava tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan. (Mäkinen 2006, 172.)

29 Hankkeen tuloksia ja jatkohankeaiheet Tarkoituksena oli pitää ensiapukoulutusta yhdeksäsluokkalaisille. Ennen koulutusta kartoitettiin opiskelijoiden ensiaputietämystä kyselylomakkeen avulla. Opiskelijat täyttivät saman kyselylomakkeen koulutuksen lopuksi ja näistä saatujen tulosten perusteella nuorten ensiaputaidot olivat kasvaneet huomattavasti, sillä keskiarvo oli ennen koulutusta 6 ja koulutuksen jälkeen 8.6. Palautelomakkeesta saatujen palautteiden perusteella nuoret kokivat että koulutuksesta oli hyötyä ja he tunsivat saaneensa rohkeutta toimia, mikäli heille tulee vastaan jokin ensiaputilanne. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi yhteensä 29 henkilöä. Kyselylomakkeissa oli kymmenen arvioitavaa kysymystä, joiden keskiarvo oli 6. Täysin oikein vastattuja koepapereita ei ollut yhtään. Yhdeksän ja kahdeksan oikein vastattuja oli kummassakin yksi opiskelija. Suurin osa opiskelijoista sai kouluarvosanoin 5, 6 tai 7. Jokainen oppilas tiesi vastauksia joihinkin kysymyksiin, joten täysin väärin vastattuja koepapereita ei ollut yhtään. Loppukyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä. Kyselylomakkeiden keskiarvo oli noussut 8,6:een. Täysin oikein vastattuja koepapereita oli kymmenen kappaletta. Yhdeksän oikein vastattuja oli 14, kahdeksan oikein kuusi, seitsemän oikein kolme, kuusi oikein yksi ja viisi oikein kaksi. Suurin osa opiskelijoista sai kouluarvosanoin 8, 9 tai 10. Opiskelijoiden oikeiden vastausten määrä ensimmäisen ja toisen kyselyn välillä oli kasvanut ja epävarmojen vastausten määrä taas vähentynyt. Tulosten perusteella hanke oli onnistunut, sillä nuorten ensiaputaidot olivat kasvaneet huomattavasti. Tulokset osoittavat että ensiapukoulutusta on tärkeää järjestää nuorille ja jatkossa olisi hyvä jos ensiapua opetettaisiin jo alemmilla luokilla, sillä nuoret ovat hyvin tapaturma alttiita. Ensiavun opettamisen voisi aloittaa jo ala-asteella ja silloin voisi korostaa hätäilmoituksen tekemisen tärkeyttä.

30 30 LÄHTEET Boman, Kjell Ensiapuopas. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava. Castren, Maaret Ensihoidon perusteet. Keuruu: Otavan kirjapaino. Castren, Maaret, Aalto, Sakari, Rantala, Elina, Sopanen, Pertti, Westergård, Airi Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. Helsinki: WSOY. Clayman, Charles B Tapaturmat ja ensiapu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Henkilötietolaki Tietoturvallisuus ja tietojen säilytys. Viitattu Huovinen, Maarit Pieni ensiapuopas. Vantaa: WSOY. Ikola, Kaisu Elvytys ja elvytetyn hoito. Tampere: Tammer-Paino Oy. Kansanterveyslaitos Nuorten tapaturmat. Viitattu o_1_2007/lasten_ja_nuorten_tapaturmat/ Keggenhoff, Franz Apua! Ensiapua. Helsinki: Otava. Koskenvuo, Kimmo, Helistö, Neta, Klossner, Jorma, Kämäräinen, Leena, Lounavaara, Antero, Makkonen, Ritva & Salven, Leena Ensiapu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kotitapaturmien ehkäisykampanja Kotitapaturmat. Viitattu, Kuisma, Markku, Holmström, Peter & Porthan, Kari Ensihoito. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. Kuokkanen, Ritva, Kiviranta, Mervi, Määttänen, Jukka & Ockenström, Leena Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä. Helsinki: Multiprint Oy. Käypähoito Elvytys. Viitattu Lounamaa, Anne, Huhtanen, Petri, Kurrenniemi, Marja, Salminen, Simo, Heikkilä, Mirja-Leena & Virtanen Jaana Koulutapaturmien ehkäisy. Helsinki: Stakes Mustajoki, Marianne, Maanselkä, Seija, Alila, Anja, Mirja, Rasimus Sairaanhoitajan käsikirja. Helsinki: Duodecim. Mäkinen Olli, Tutkimusetiikan ABC. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Pelastuslaki 468/2003. Jokaisen toimintavelvollisuus. Viitattu

31 31 Sahi, Timo, Castren, Maaret, Helistö, Neta & Kämäräinen, Leena Ensiapuopas. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Sahi, Timo, Castren, Maaret, Helistö, Neta & Kämäräinen, Leena Ensiapuopas. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Sahi, Timo, Castren, Maaret, Helistö, Neta & Kämäräinen, Leena Ensiapuopas. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Salo, Sirpa & Tähtinen Heikki Etiikan puutarhassa. Eettisyys ja arki terveyden huollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto Suomen ensiapuopas Hätäilmoitus. Viitattu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suojele itseäsi ja muita. Lahti: Esa Print Oy Suomen Punainen Risti Elvytys Viitattu Suomen rikoslaki 578/1995. Pelastustoimen laiminlyönti. Viitattu Rasku, Tuija, Sopanen, Pertti & Toivola, Tiina Hoitoa ympäri vuorokauden. Porvoo: WSOY. Rauste-Von Wright, Maijaliisa, Von Wright, Johan & Soini, Tiina Oppiminen ja koulutus. Juva: WS Bookwell Oy. Terho, Pirjo, Ala-Laurila, Eija-Liisa, Laakso, Krogius, Hillevi & Pietikäinen, Matti Kouluterveydenhuolto. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Terveyskirjasto 2008 a. Hätäensiapu. Viitattu &p_teos=spr&p_selaus Terveyskirjasto 2008 b. Murtumat. Viitattu, &p_haku=mutumat Terveyskirjasto 2007 c. Peruselvytys. Viitattu &p_teos=spr&p_selaus= Terveyskirjasto 2008 d. Tilannearvio. Viitattu &p_teos=spr

32 32 Turunen, Kari Opetustyön perusteet. Vaasa: Atena Kustannus Oy. Työterveyslaki 299/1958. Ensiapu. Viitattu Uusikylä, Kari Hyvä, paha opettaja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Vakkuri, Kai Opi tehokkaammin - opi oppimaan. Vantaa: Tummavuoren Kirjapaino Oy Vilkka, Hanna Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

33 33 LIITE 1 Hei! Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää ensiaputaitojanne. Opiskelemme kolmatta vuotta sairaanhoitaja-diakonissoiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja valmistumme vuonna Nyt on se vaihe kun alamme työstämään opinnäytetyötämme ja aiheeksemme valitsimme ensiapukoulutuksen pitämisen 9. luokkalaisille. Tulemme pitämään nämä tunnit teidän koulullenne sisältyen terveystiedontunteihinne. Toivomme että voisit ystävällisesti täyttää seuraavan kyselyn, jotta voisimme suunnitella tuntien sisällön kiinnostuksenne mukaan. Ympyröi seuraavista sopivin vaihtoehto: 1. Olen käynyt ensiapukurssin 1. Kyllä 2. Ei 2. Olen kiinnostunut seuraavista aiheista (ympyröi yksi tai useampi) 1. Peruselvytys 2. Sairaskohtaukset 3. Haavat ja verenvuodot 4. Murtumat 5. Liikuntatapaturmat 6. Palovammat 7. Paleltumat 8. Myrkytykset 9. Muuta, mitä? 3. Olen joutunut tilanteeseen jossa minun on täytynyt soittaa hätäkeskukseen

34 34 1. Kyllä 2. Ei 4. Toisen asteen palovamma aiheuttaa ihoon rakkuloita, vaurioalue on turvonnut ja erittäin kivulias 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 5. Kun potilaan sydän on pysähtynyt, kaksin elvyttäessä oikea rytmi on 2:5 eli kaksi puhallusta viittä painelua kohti 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 6. Ensiavun aikana täytyy aluksi tutkia potilaan tajunnan taso, mutta ei muuten ensiavun aikana 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Eri mieltä 7. Puhallus- ja paineluelvytys on syytä aloittaa, kun potilas ei hengitä ja kaulavaltimolla ei tunnu sykettä 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 8. Jos verenvuotoa tyrehdyttäessä apuvälineitä ei ole, älä yritä tehdä sidettä vaatteista epähygieenisyyden vuoksi 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 9. Jos haavaa tyrehdyttäessä on paineside käytettävissä, aseta sidetaitos haavan päälle ja paina sidetaitoksen päältä 1. Samaa mieltä 3. En tiedä

35 35 2. Erimieltä 10. Tajuttoman potilaan on oltava mahallaan, jotta hän voisi hengittää vapaasti, eikä oksennus tuki hengitystä. 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 11. Onnettomuuspaikalla pyritään yleensä poistamaan vierasesineet haavoista. 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 12. Murtumaa hoitaessasi tue murtuma kohoasentoon niin, ettei se liiku. 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 13. Jos potilas on niellyt jotain syövyttävää ainetta kuten happoa tai emästä, hänelle pitää antaa vettä tai maitoa, jotta syövyttävä aine laimentuisi. 1. Samaa mieltä 3. En tiedä 2. Erimieltä 14. Mielestäni ensiavun oppiminen on tärkeää nuorille 1. Kyllä 2. Ei 15. Kodissani on ensiapulaukku 1. Kyllä 2. Ei Kiitos ajastanne Riikka Hämäläinen ja Sonja Malinen