Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 Nro 18 Kemeraa valvomassa Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut Ajankohtaista: MTK-jäsenyys närästää yhdistyksiä sivu 3 Puukauppa: Metsäteistä harmia sivu 12 Metsänhoito: Riistan mieleen sivut Asiantuntija: Metsänomistus liiankin suosittua sivu 25 Seppo Samuli

2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Metsänomistaja yllättää Suomessa metsäteollisuus on poikkeuksellisen riippuvainen yksityisistä metsänomistajista. Yritykset keräävät 80 prosenttia kotimaisesta puuraaka-aineestaan leimikoilta, joiden keskikoko on muutama sata kuutiometriä. Vuosittain metsänkäyttöilmoituksia laaditaan yli kappaletta. Ei ihme, että metsänomistajat ja heidän aikomuksensa kiinnostavat. Yleensä heistä puhutaan huolestuneeseen sävyyn. Kun maanviljelijämetsänomistajien osuus alkoi vähetä, pelättiin myös puunmyyntien hiipuvan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Edes tilan pieni koko ei estä metsien käyttöä. Hehtaaria kohti lasketut myynnit ovat pienillä tiloilla olleet yllättävän isoja. Hullunkauppoja Hallitus patisti Metsähallitusta myymään yhä enemmän metsiään. Myyntitavoite on euromääräinen ja takarajana on vuoden loppu. Metsiä siis myydään rahapulassa ja kiireellä. Tämä lupaa hyvää ostajille mutta ei myyjälle siis valtiolle, eli meille veronmaksajille. Loppuvuodesta tarjolla saattaakin olla runsain mitoin halpaa valtion metsää. Idea tuntuu järjenvastaiselta. Valtion talousmetsiin sitoutuneen Uusin huolenaihe on metsänomistajien ikääntyminen, josta äskettäin keskusteltiin myös Metsälehden palstoilla. Keskustelu osoitti, että ikä ei yksin selitä ihmisten tekemisiä. Moni nuori ehtii ajatella metsäänsä paljon vähemmän kuin metsänomistajien keski-ikään yltänyt 60-vuotias. Metsänomistajakunnan rakenteen muutos ansaitsee huomiota, mutta pelätä sitä ei tarvitse. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri valmistunut kyselytutkimus etelä- ja keskipohjalaisista metsänomistajista kyseenalaistaa niin kutsutun passiivisten metsänomistajien joukon. Tutkimuksessa paljastui, että iso osa passiivisista onkin aktiivisia metsiensä pääoman vuotuinen tuotto on noin 4,7 prosenttia. Toisaalta, valtion uusimman, muutama viikko sitten otetun viiden vuoden viitelainan vuosikorko on 0,475 prosenttia. Siis selkosuomeksi: miljoonan euron talousmetsä tuottaa euroa vuodessa. Jos sen myy välttyäkseen lisälainan otolta, säästää euron korkokulut. MIKKO RIIKILÄ hoitajia. Heitä ovat muun muassa polttopuuta ja muuta kotitarvepuita hankkivat metsänomistajat tai harrastelijametsurit, joiden työ ei kirjaudu tilastoihin. Aidosti passiivisia oli selvityksen mukaan vain runsas kolmannes metsänomistajista, jotka tilastoissa luokitellaan passiivisiksi. Syitä metsien hoitamattomuuteen oli useita, esimerkiksi sopivien palvelujen puute. Metsänomistajat selvästikin tunnetaan huonosti. Tilastotietoja heistä on paljon, mutta se ei vielä riitä vaikkapa räätälöityjen metsäpalveluiden suunnittelemiseen. Aiheen tutkimista kannattaa jatkaa. Lisää tietoa tarvitaan varsinkin siitä, miten suurten ikäluokkien perilliset suhtautuvat tulevaan metsäperintöönsä. SITAATTI Työkohdevälitys auttaa metsänomistajia ja metsäpalvelujen tarjoajia löytämään toisensa. Ilmoituksen pohjalta yrittäjä tai puunostaja voi tarkistaa, minkälainen leimikko tai hoitotyö on tehtävänä. Odotamme palvelun tuovan lisää hoito- ja hakkuutöitä metsäalan palveluntarjoajille. Asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsään.fi-palvelun uudesta työkohteiden välitys -toiminnosta. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Tuottavaa omaisuutta ei kannata myydä Metsähallituksen johtoon valitun Esa Härmälän mielestä metsämaan myynti toimii vain kertaratkaisuna. Sivut 4 5 Metsäpolitiikka vielä hajallaan EU:ssa Sivu 6 Metsäkonepalvelu rynnii Ruotsissa Sivu 7 Metsäkeskus joutuu kiristämään vyötä Sivu 9 METSÄSTÄ Metsän antimia mätänee miljoonien arvosta EU-projektilla pyritään lisäämään luonnontuotteiden jalostamista. Sivut Hankintahakkuut alkoivat haitarin ostamisesta Sivut Saisiko nuoret alan hommiin? Sivu 20 LUKIJAKUVA Laudanpätkille uusiokäyttöä Sienimetsätkin ovat puron toisella puolen vihreämpiä. Tein vähäisen sillan jämäpuista. Tästä helpotusta klapien käsittelyyn Sivut Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Hirvikanta halutaan metsästää tasapainoon Syksyn hirvijahdissa tähtäimessä ovat erityisesti naaraat. Sivu 24 PILKKEITÄ Metsäopin sauna on autuas aina Matti Kärkkäinen arvioi Metsäkoulun uudistetun painoksen. Sivu 27 Muurahaisleijona taitaa ansan teon Sivu 28

3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Maakuntien metsänhoitoyhdistyksissä ei purematta niellä liittymistä MTK:n jäsenyhdistyksiksi. Päätösvallan pelätään siirtyvän yhdistysten valtuustoilta Helsinkiin. Eero Sala Yhdistyksissä yhä poru MTK-jäsenyydestä Metsänhoitoyhdistysten liittäminen MTK:n jäsenyhdistyksiksi herättää edelleen pahaa verta ympäri Suomea. MIKKO RIIKILÄ Metsänhoitoyhdistykset suuntaavat kritiikkiä MTK:n laatimiin, järjestön jäseniksi tulevien metsänhoitoyhdistysten mallisääntöihin. Niiden koetaan vievän valtaa yhdistysten valtuustoilta Helsinkiin. Teemme 7 8 miljoonan euron liikevaihtoa ja kannamme vastuun liiketoimistamme. Meillä pitäisi olla myös ylin päätösvalta asioihimme, korostaa metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuuston puheenjohtaja Antero Unkila Orivedeltä. Vanhastaan ylin päätäntävalta on ollut vaaleilla valituilla metsänhoitoyhdistysten valtuustoilla, jotka koostuvat toimialueen metsänomistajista. Haluamme, että metsänomistajien perustama yhdistys saa päättää asioistaan. Laadimme omat sääntömme sen mukaisiksi, toteaa metsänhoitoyhdistys Roineen valtuuston puheenjohtaja Matti Rauhalahti. MTK onkin joutunut jättämään jäsenhakemuksia pöydälle tai palauttamaan yhdistyksiin. Metsänhoitoyhdistys Kaakon puheenjohtaja Sirkka Savukari kertoo, että he jättivät MTK-pykälät pois säännöistään. Tämän vuoksi järjestö keskeytti Kaakon jäsenhakemuksen käsittelyn. Meillä ei ole kiire. Katsotaan, kelpaammeko jäseniksi puutteinemme. Aina kun Helsingistä esitetään jotain, pitää olla kriittinen. MTK:n alkuperäisen suosituksen mukaan yhdistysten piti jättää jäsenhakemuksena syyskuun 15. päivään mennessä. Aikataulusta on monessa yhdistyksessä tingitty. Jäsenyysasian käsittely on tilaisuus testata tulevaakin varten, kuinka voimme vaikuttaa asioiden käsittelyyn MTK:n kanssa, Roineen Rauhalahti jatkaa. Myös maan suurimpiin kuuluva Pohjois-Savo liitti jäsenhakemukseensa säännöt, jotka pitävät vallan yhdistyksen valtuustolla. Puheenjohtaja Seppo Helmisen mukaan säännöistä ei tehdä kynnyskysymystä, vaan niitä voidaan korjata tarpeen mukaan. Epäselvä jäsenmaksu Loimaan Seudun metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Erelä kiteyttää yhdistyksissä vallitsevan hengen. Aina kun Helsingistä esitetään jotain, pitää olla kriittinen. Kokonaisedun kannalta katsoimme kuitenkin, että on järkevä olla mukana. Myös MTK:n tulevan jäsenmaksun määräytymisperusteiden epäselvyys harmittaa. Selkeää taulukkoa jäsenmaksun suuruudesta ei pyynnöistä huolimatta ole saatu. Se tiedetään, että MTK kerää yhdistyksiltä ensi vuonna kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa. Jäsenmaksun hinta laatu-suhdetta epäillään huonoksi. Yhdistyksiltä kyseltiin, millaista apua MTK:lta haluttaisiin. Yhteinen toive oli lakimiespalveluiden vahvistaminen. Näin ei näytä käyvän, vaan metsänomistajienliittojen toimihenkilökaarti jatkaa myös MTK:ssa, Unkila kertoo. Ongelmattomana ei pidetä sitäkään, että jatkossa metsänomistajille suuntautuvassa viestinnässä vahvimmin esille nousee MTK:n logo. Metsänhoitoyhdistyksen tutut tunnukset jäävät taka-alalle. Arvostelusta huolimatta mitään mittavaa koivunlehti-yhdistysten ryhmää ei ole syntymässä. Todennäköisimmät MTK-leiristä ulos jättäytyjät ovat Päijänteen ja Parkano-Kihniön metsänhoitoyhdistykset. Kiimingin yhdistyksen valtuusto käsittelee jäsenyysasiaa ensi vuonna. Kokonaisuus ratkaisee MTK:n metsälinjan kehitysjohtaja Markus Lassheikki tuntee arvostelun. Hän viittaa muun muassa epäilyihin, etteivät yhdistykset jatkossa voisi erota MTK:sta, kuten yhdistyksille laadittuja mallisääntöjä tulkiten voisi päätellä. Jäsenyhdistykset noudattavat myös MTK:n sääntöjä. Niiden mukaan järjestöstä voi erota yhdistyksen omalla ilmoituksella. Kannattaa tutustua myös MTK:n sääntöihin. Lassheikin mukaan MTK:n johtokunta on palauttanut ehkä kourallisen yhdistysten jäsenhakemuksia puutteellisten sääntöjen vuoksi. Jäsenhakemuksia on vielä syyskuun lopulla käsittelemättä. MTK:n valtuuskunta hyväksyy jäsenhakemukset. Se kokoontuu marraskuun lopulla, joten vielä on aikaa. Seuraavan kerran valtuuskunta kokoontuu keväällä. Lassheikki korostaa, ettei MTK ole väkisin liittämässä ketään jäsenyyteensä. Uskomme kuitenkin, että yhdessä olemme enemmän kuin yksin, hän vetoaa.

4 12 METSÄLEHTI PUUKAUPPA Hyväkuntoinen metsätie saattaa monessa tapauksessa auttaa metsänomistajaa puukaupan solmimisessa. Into metsäteiden kunnostukseen hiipuu Kolmasosa metsäteistä kaipaa pikaista kunnostusta. Tukieuroja perusparannukseen olisi jäljellä, mutta hakijoista ei ole ruuhkaa. TIIA PUUKILA Metsäteiden perusparannuksen suunnitteluun ja toteutukseen on haettu viimevuotista vähemmän kemeratukea. Vuosi sitten oli elokuun loppuun mennessä suunnittelutukea myönnetty miltei kolme ja toteutustukea runsaat kaksitoista prosenttia enemmän kuin tänä vuonna samaan aikaan. Pientä hiipumista on havaittavissa. Näitä hankkeita ei ole laitettu niin innokkaasti vireille kuin vielä 2013 tai Rahoitustilannekin on selkeästi parantunut, joten se ei ole teiden kunnostusta rajoittanut, kertoo metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Monena vuonna kemeravarat ovat loppuneet kesken, mutta viime vuonna pystyttiin maksamaan kaikki hyväksytyt rahoitushankkeet. Tänäkin vuonna metsäteiden perusparannukseen varattua kemeraa on vielä rutkasti jäljellä. Teiden kunnostukseen budjetoidusta liki 6,5 miljoonasta eurosta on käyttämättä vielä runsaat neljä miljoonaa. Näin siitä huolimatta, että metsäteiden rapautuva kunto on tiedostettu vuosia. Pahimmillaan puukaupan este Metsäalan yrittäjien Meton puheenjohtaja Tuomo Turusen mukaan kolmannes metsäteistä kaipaisi pikaista kunnostusta. Vuosittain metsäteitä parannetaan keskimäärin runsaat kolmetuhatta kilometriä, mutta kaikkiaan kunnostustarve olisi kymmeniä tuhansia kilometrejä. Metsänomistajalle heikkokuntoinen tie tietää pahimmillaan puukauppojen kariutumista. Tehtaat ja sahat keskittyvät ja puun kuljetusmatkat kasvavat. Jos tila on parinsadan kilometrin päässä ja viimeiset kilometrit on huonokuntoista metsätietä, leimikon ostaja voi ajaa palstasta ohi, Turunen muistuttaa. Vähintäänkin kuutiohinnat painetaan alas, mikäli ostaja arvioi joutuvansa kunnostamaan tietä hakkuun aikana tai kaukokuljetusvaiheessa. Puolet yksityisteistä tarvitsisi parantamista. Tällaisia tilanteita on jonkin verran, ja niitä tulee varmasti jatkossa olemaan enemmän, Turunen arvioi. Teiden kantavuus koetuksella Tyypillinen kunnostusta kaipaava tie on rakennettu ja 1980-luvuilla. Vuosikymmenien aikan teiden kunto on rapautunut ja puutavara-autojen sekä metsäkoneiden koot ovat kasvaneet. Alun alkaen ahtaiksi tehdyt kääntöpaikat ovat auttamatta pieniä nykyisille puutavara-autoille. Jo metsäkoneen vienti paikan päälle saattaa tuottaa ongelmia, sillä kuljetuslavettien pituudet ovat kasvaneet. Ajoneuvojen enimmäispainon nosto 60 tonnista 76 tonniin viime vuoden lokakuussa toi sekin uudenlaisia vaatimuksia metsäteiden kestävyydelle. Suomen tieyhdistys ja Keski-Suomen Ely-keskus selvittivät yksityisteiden kunnostustarvetta koko maan kattavalla kyselytutkimuksella. Kyselyyn osallistuneista tiekuntien teistä yli 80 prosentilla oli puutavarakuljetuksia. Tulokset kertovat karua kieltään. Puolet yksityisteistä tarvitsisi parantamista, jotta niissä pystyttäisiin kulkemaan enimmäispainoilla. Ratkaisevaa kuitenkin on, kuinka paljon teitä käytetään puuhuoltoon ja ajetaanko sinne koko autolla vai mennäänkö sinne nupilla, kertoo Suomen tieyhdistyksen toimialajohtaja Elina Kasteenpohja. Suurin ongelma on, ettei mistään löydy tietoa, mitkä tiet ja sillat kestävät raskaamman kaluston. Yksittäisissä kunnissa, joissa on hyvä tiemestari tai -insinööri, saatetaan tietää hyvinkin tarkkaan kantavuudet, mutta valtaosalla kunnista näin ei ole. Valtion nyörit tiukalla Yksityisteiden kunnostukseen uppoaisi helposti kymmeniä miljoonia, mutta valtion kukkaronnyörit ovat tiukalla. Tälle vuodelle budjetoitiin teiden rakentamiseen ja kunnostukseen kaikkiaan kahdeksan miljoonaa euroa. Ensi vuodelle Ely-rahaa on luvassa vain kolme miljoonaa. Eipähän sillä paljoa lippua heilutella, Kasteenpohja toteaa. Budjetissa ei näy valtiovarainministeriksi astuneen Antti Rinteen kaunis ajatus parantaa Suomen työllisyyttä metsäteitä kunnostamalla. Ely-keskusten myöntämät yksityistielain mukaiset valtion avustukset uppoavat pääasiassa yksityisteiden siltoihin ja losseihin. Tavallisten yksityisteiden parantamiseen varat eivät riitä. Kemeravaroja toki on, mutta tukienkin jälkeen metsätien parannus on metsänomistajalle tuhansien eurojen investointi. Kunnostustarve punnitaan moneen kertaan.

5 METSÄLEHTI Mäntytukki käy kaupaksi TIIA PUUKILA Puukauppa on vilkastunut lomien jälkeen ja käy tavanomaiseen syksyiseen tahtiin. Yksi syy hyvään vireeseen on tämän vuoden entistäkin vakaampi puutavaran hintakehitys, eikä mitään yllättävää ole odotettavissa loppuvuodestakaan. Kaksi kolme vuotta kestäneen melko tasaisen puukaupan tahdin ennustetaan jatkuvan. Ostoslistan kärjessä ovat sulan maan aikaan hakattavat ja harvennettavat kohteet sekä mäntytukkileimikot. Kuusitukin osalta on pieniä rajoituksia, mutta kaikilla muilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä, kertoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. Kantohintojen kehitys Euroa m Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, Kuusitukin kysyntää painavat pieneltä osin kirjanpainajatuhot. Kirjanpainajakohteita on tullut tarjolle ja hakattu jonkin verran, mutta sellaiseksi tuhoaalto ei onneksi yltynyt kuin alkukesästä pelättiin. Lyhyen viime talven takia talvileimikoita jäi jonkin verran korjaamatta ja ne siirtyivät tulevana talvena hakattaviksi. Talvileimikoiden kanssa vielä mielellään odotellaan. Kukaan meistä ei tiedä, minkälainen talvi on tulossa. Jätämme talvileimikoiden kaupat loppuvuoteen, Ojala sanoo. Mikäli ensi talvesta tulee pitkä, talvileimikoillekin on enemmän kysyntää, mutta tällä hetkellä sulan maan kohteet ovat etusijalla viikot 1 38, vko Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 55,88 55,89 41,35 15,57 17,35 15,79 23,08 22,35 Uudistushakkuu 57,19 56,60 42,55 16,35 18,43 16,99 23,45 22,96 Harvennushakkuu 49,85 49,37 37,35 14,40 15,40 14,81 Ensiharvennus 49,74 46,27 15,16 14,22 14,33 24,40 Hankintahinnat 61,43 59,93 46,46 29,19 32,05 32,62 KESKI-SUOMI Kantohinnat 56,33 55,38 44,20 15,49 16,90 15,74 21,25 22,54 Uudistushakkuu 57,73 56,24 45,65 17,17 18,17 17,59 23,09 Harvennushakkuu 49,74 48,75 39,07 14,81 15,04 14,83 Ensiharvennus 45,79 45,62 13,74 13,84 13,10 Hankintahinnat 56,89 55,53 47,77 29,64 29,21 30,75 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,38 56,16 40,72 15,82 17,42 15,52 21,67 23,47 Uudistushakkuu 57,58 56,98 42,50 17,26 18,66 17,22 24,84 Harvennushakkuu 47,97 47,05 37,68 15,25 15,19 14,27 Ensiharvennus 47,22 46,24 15,16 15,15 14,34 21,12 Hankintahinnat 57,43 56,66 45,92 29,37 29,77 30,68 SAVO-KARJALA Kantohinnat 56,21 55,77 16,55 17,98 16,48 24,13 26,54 Uudistushakkuu 57,65 56,42 18,41 18,46 17,99 26,46 27,23 Harvennushakkuu 48,07 14,85 14,74 14,61 Ensiharvennus 46,69 45,69 14,70 15,04 21,34 Hankintahinnat 55,02 54,28 28,17 28,77 29,82 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 55,66 54,10 42,18 15,25 16,29 15,53 21,12 22,81 Uudistushakkuu 57,06 55,07 43,58 16,59 17,42 17,55 23,00 23,80 Harvennushakkuu 47,92 46,71 38,25 14,59 14,78 15,01 Ensiharvennus 46,06 45,00 13,62 11,31 13,01 18,84 Hankintahinnat 55,25 53,96 44,80 28,38 28,06 31,05 Kantohinnat 51,06 52,17 15,50 16,80 15,16 21,88 23,61 Uudistushakkuu 52,82 53,37 17,58 18,20 17,29 24,58 25,04 Harvennushakkuu 45,21 44,59 13,26 13,19 12,46 19,16 Ensiharvennus 45,22 44,96 14,23 13,46 19,65 Hankintahinnat 55,78 54,42 27,42 29,15 34,57 LAPPI Kantohinnat 54,96 55,29 42,34 15,57 17,05 15,58 22,29 23,63 Uudistushakkuu 56,60 56,14 43,77 17,19 18,19 17,39 24,58 24,72 Harvennushakkuu 47,97 47,98 38,22 14,29 14,99 14,38 19,49 20,14 Ensiharvennus 46,74 45,61 32,49 14,36 13,98 13,70 20,55 20,34 Hankintahinnat 57,39 56,95 46,10 28,43 29,92 30,87 35,46 36,07 Kantohinnat 46,67 48,07 14,95 15,58 14,38 21,50 Uudistushakkuu 48,20 49,28 17,48 16,32 16,29 23,26 Harvennushakkuu 44,28 12,83 12,27 19,26 Ensiharvennus 40,42 13,88 13,78 Hankintahinnat 55,53 54,95 27,07 28,63