AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN STRATEGIA

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN STRATEGIA

2 SAATTEEKSI Tutkimus- ja kehitystyön nykytilannetta selvitettiin strategiaprosessin alkuvaiheessa (1998) ammattikorkeakoulun toiminnan dokumenteista ja haastattelemalla yksiköiden johtajia. Haastattelujen perusteella meneillään olevat tutkimus- ja kehitystyön hankkeet olivat työelämän organisaatioiden ja työn tutkimus- ja kehittämishankkeita, tuotekehitys- ja markkinointihankkeita, palvelupakettien ja koulutuspakettien kehittämistä eri asiakasryhmille tai yhteisöille, oppimateriaalien tuottamisprojekteja, harjoitteluprojekteja yritysten kanssa, toimintatapojen tai mallien kehittämishankkeita, työyhteisöjen toiminnan tutkimus- ja kehittämisprojekteja, laatuprojekteja tai palvelutoimintaa. Yksiköt ovat johtajiensa arvion mukaan suunnanneet tutkimusja kehitystyötä ammattikorkeakoululle ominaisesti, ammatillisesti ja työelämälähtöisesti. Toiminta on ollut myös Pohjois-Suomen strategian ja Oulun läänin sivistysstrategian osoittamien alueellisten kehittämistavoitteiden suuntaista. Opettajien tekemä tutkimustyö on yleensä liittynyt tieteellisiin jatko-opintoihin. Ammattikorkeakoulu on tukenut opettajien jatko-opintoja opetusministeriön myöntämän erillisrahoituksen turvin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että tutkimuksen aihealue liittyy ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulussa erillisrahoituksella toteutettavat tutkimus- ja kehityshankkeet on koottu hankeportfolioksi. Siinä ammattikorkeakoulun kehittämishankkeet ovat yhteisesti tiedossa alakohtaisen ja monialaisen kehitystyön käyttöön. Portfoliolla tavoitellaan tiedon kumuloitumista, uusien hankkeiden viriämistä meneillään olevien jatkoksi, rohkaistaan uusia toimijoita viemään hankeideansa toteutuksen tasolle sekä vältetään päällekkäisten hankkeiden syntymistä. Portfoliota täydennetään sitä mukaa, kun uusia hankkeita käynnistyy. Tiedot ovat luettavissa myös ammattikorkeakoulun www-sivuilla Opinnäytetöistä vastaavien opettajien työryhmä on laatinut ohjeet opinnäytetöihin liittyvän toiminnan kehittämiseksi. Opiskelijat osallistuvat tutkimus- ja kehitystyöhön projektiopintojen, harjoitteluun liittyvien tehtävien ja opinnäytetöiden yhteydessä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden tulee osoittaa ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan käytännön asiantuntijatehtävissä (Asetus 256/95). Tiedon soveltamisvaatimus tarkoittaa tiedon tai taidon käyttämistä käytännön muuttamiseksi eli kehittämistyötä. Opinnäytetyön, harjoittelun ja muun työelämässä tapahtuvan opiskelun integroiminen on yksi väline opiskelijan työelämäkytkentöjen tehostamiseksi. (Opinnäytetyöryhmän raportti 1998.) Ammattikorkeakoulun henkilöstön näkemyksiä tutkimus- ja kehitystyöstä kartoitettiin koulutusohjelmien johtajille ja yliopettajille osoitetulla kyselyllä syksyn 1998 aikana. Vastaajien arvion mukaan tutkimus- ja kehitystyön strategia palvelee ensisijaisesti opiskelijoita ja työelämää. Työelämäyhteyksien avainhenkilöitä ammattikorkeakoulussa ovat etenkin hallinnollista ja suunnitteluvastuuta kantavat opettajat. Tutkimus- ja kehitystyön strategian arvioitiin tuottavan toimintaan selkeitä linjauksia ja suuntaavan kehitystyötä. Samoin sen uskottiin lisäävän ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä vaihtoa ja luontevoittavan yhteistyötä. Tutkimus- ja kehitystyön strategian katsottiin antavan 2

3 kehittämistyöhön riittävää resursointia ja kehittävän koulutusohjelmia työllistäviksi. Sen ajateltiin takaavan opetuksen ajan tasalla pysymisen ja lisäävän ymmärrystä tulevaisuuden opetustarpeista. Lisäksi strategian todettiin parantavan ammattikorkeakoulujen tunnettuutta ja selkeyttävän sen roolia korkeakouluna. Henkilöstö odotti tutkimus- ja kehitystyön aseman vahvistumista resurssien lisäämisen avulla. Resursseja ovat sekä työaika ja palkkaus että tuki tutkimustyön ja rahoitushakemusten tekemisessä. Myös suoritusvelvoitteita esitettiin, esimerkiksi julkaisuja ja yrityksiin tehtyjä kehitystöitä. Tutkimus- ja kehitystyön tueksi ehdotettiin kohdennettua ja käytännönläheistä koulutusta ammattikorkeakoulun ja työelämän välisestä dialogista, strategisesta suunnittelusta, työelämälähtöisestä koulutuksen kehittämisestä, innovaatiotoiminnasta sekä projektien suunnittelusta ja rahoituksesta. Keinoiksi opetusaloja yhdistävään keskusteluun tutkimus- ja kehitystyöstä esitettiin yhteisiä hankkeiden julkistamistilaisuuksia, monialaisia jatkotutkinto-ohjelmia, työelämäyhteistyön koordinaattorin ja vastuuhenkilöiden nimeämistä sekä sähköisten viestimien tehokasta käyttöä. Opettajien ja opiskelijoiden yhdessä muodostamat tiimit voivat olla yksi tapa järjestää tutkimus- ja kehitystyön toimintaa. Monissa tapauksissa opettaja tekee omaa tutkimustaan työnsä substanssiin liittyen ja kokoaa samalla opinnäytetöitä tekeviä opiskelijoita ohjaukseensa. Opiskelijat ovat koulutusaikanaan tutkimus- ja kehitystyön merkittävä resurssi ja työelämään siirryttyään ammattikorkeakoulun uusia yhteistyökumppaneita. Tutkimus- ja kehitystyön strategisena päämääränä voidaan pitää sitä, että ammattikorkeakoulussa on tunnistettavissa työelämälähtöinen oppimis- ja opetuskulttuuri ja että tutkimus- ja kehitystyön asema ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen työelämän välisessä yhteistyössä on vakiintunut. Nyt käsillä olevaa ohjetta täydentää kärkihankeohjelma. Oulussa 30. toukokuuta 2000 Tutkimus- ja kehitystyön strategiatyöryhmä Projektipäällikkö Hilkka Määttä (puheenjohtaja, sihteeri ja toimittaja) Johtaja Pirkko Remes, opettajakorkeakoulu Lehtori Pirkko Turjanmaa, kaupan ja hallinnon yksikkö Yliopettaja Kari Kuosmanen, kulttuurialan yksikkö Yliopettaja Pentti Hanhela, luonnonvaran yksikkö Rehtori Anja Pirttijärvi, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Koulutusohjelman johtaja Yrjö Hiltunen, Raahen tietokonealan yksikkö Yksikön johtaja Annikki Lämsä, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Osaston johtaja Helena Siira, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Apulaisjohtaja Heikki Kurki, tekniikan yksikkö Viestintäpäällikkö Anne-Maria Haapala (toimittaja) 3

4 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI...2 SISÄLLYSLUETTELO AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN STRATEGIA Tutkimus- ja kehitystyön rooli ammattikorkeakoulun tehtävässä Koulutusyksiköiden kehittämis- ja toimenpidesuunnitelmat Ammatillinen opettajakorkeakoulu Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Kaupan ja hallinnon yksikkö Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Kulttuurialan yksikkö Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Luonnonvara-alan yksikkö Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Raahen tietokonealan yksikkö Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Tekniikan yksikkö Yksikön nykytilanne Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen...29 LÄHTEET

5 1. AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksena on kehittää pohjoisen Suomen elinkeinoelämän ja muun työelämän tarpeita palvelevaa korkeinta osaamista ja järjestää siihen perustuvaa koulutusta. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta edistää erityisesti pohjoisen Suomen työllisyyttä ja hyvinvointia, vahvistaa alueen osaamiskeskittymiä ja teknologian siirtoa yritystoimintaan sekä edistää uusien yritysten syntymistä ja väestön hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Opetuksen kehittäminen perustuu soveltavan tutkimustyön, tuotekehitystyön ja työelämän kehittämisprojektien tuloksiin, opetushenkilöstön ja opiskelijoiden osallistumiseen kehitystyöhön sekä alueen huippuosaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Strategiassaan ammattikorkeakoulu perustaa menestyksensä elinkeinoelämän kanssa tehtävään syventyvään yhteistyöhön ja työelämän muutosten ennakointiin, soveltavaan tutkimustyöhön ja alueelliseen kehittämistoimintaan sekä joustavaan reagointiin nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulun valtakunnallinen profiloituminen tapahtuu koulutustarjonnan, tutkimus- ja tuotekehitystyön sekä palvelutoiminnan avulla. Henkilöstön kehittymistä ja meritoitumista kannustetaan niin, että henkilöstö kykenee jatkuvasti vastaamaan muuttuviin ammatillisiin vaatimuksiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Opettajien työskentelyä työelämässä lisätään. (Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia 1998; Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välinen tavoite- ja tulossopimus 1999.) Tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillista osaamista sekä tuottaa innovaatioita yhdessä elinkeinoelämän kanssa koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. 2. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN STRATEGIA Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategian mukaiset tutkimus- ja kehitystyön tavoitteet ovat seuraavat: Ammattikorkeakoulun opetus perustuu ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen, jota tutkimus- ja kehitystyö ylläpitää ja jatkuvasti kehittää. Tutkimus- ja kehitystyö on työelämälähtöistä ja ammatillisesti suuntautunutta ja se mahdollistaa koulutuksen joustavan reagoinnin työelämän osaamistarpeiden muutoksiin. Tutkimus- ja kehitystyö on osa ammattikorkeakoulun alueellista kehittämistehtävää. Tutkimus- ja kehitystyö lisää ammattikorkeakoulun kansainvälistä vuorovaikutusta. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään kiinteästi opintoihin integroituna, mikä turvaa kehitystyön perustaidot opiskelijoille ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Tutkimus- ja kehitystyö motivoi opettajia ammattialansa ja sen opetuksen huippuasiantuntijoiksi ja toimii opettajien meritoitumisen välineenä. Tutkimus- ja kehitystyö palvelee myös arvioinnin välineenä. Tutkimus- ja kehitystyön osuus toimintamenoista nostetaan 20 %:iin vuoteen 2005 mennessä. 5

6 3. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN ROOLI AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄSSÄ Työelämän vaatimuksia vastaavan osaamisen tuottaminen ja työelämän kehittämiseen osallistuminen on osoitettu ammattikorkeakoulun tehtäväksi sen toimintaa ohjaavissa säädöksissä (Laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95; asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/ 95). Julkaisussaan Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kehittämisen suuntaviivat opetusministeriön työryhmä korostaa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämisvastuuta ja erityisesti alueen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitysedellytyksien vahvistamista. Aluekehitysvaikutus ja työelämäsuhteet tulisi näkyä siten, että ammattikorkeakoulun rooli aluekehityksessä olisi selkeä ja vahva, tutkimus- ja kehitystyö panostaisi alueen kehitykseen, ammattikorkeakoulu pystyisi käyttämään alueellista rahoitusta toimintaansa sekä aluevaikuttajia hallinnossaan ja opintojen kehittämisessä. Edelleen ammattikorkeakoulun tulisi kyetä edistämään työllisyyttä, kytkeä harjoittelun ja opinnäytetyöt alueelliseen työelämään, huolehtia alueen aikuiskoulutustarpeista sekä käyttää alueen työelämäasiantuntijoita opetuksessa. (Opetusministeriön työryhmien muistioita 5:1998.) Pohjois-Suomen strategian (1998) mukaan ammattikorkeakoulut toimivat alueellaan innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan välittäjinä, käynnistäjinä ja toteuttajina. Ammattikorkeakoulujen tehtävä alueen elinkeinoelämän kehittämisessä on erityisesti konkreettisten yrityspalvelutoimintojen sekä alkavien yritysten hautomotoiminnan kehittäminen. Ammattikorkeakoulun tutkimustyötä on luonnehdittu määreillä soveltava tutkimus, soveltava kehittämistyö, kehittämistoiminta, kehitystyö, tuotekehitys, selvitystyö, kokeilut ja palvelutoiminta. Keskeistä on tutkimus- ja kehitystyön kiinteä yhteys työelämän tarpeisiin. Toiminnalle on asetettu myös yleisesti tutkimustyöhön liitettävät systemaattisuuden, raportoitavuuden ja julkisen arvioitavuuden kriteerit (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 1994). Tutkimus- ja kehitystyön tuote voi olla esimerkiksi raportti, artikkeli, tapausselostus, opaskirja, ohjeisto, suunnitelma, asiakasanalyysi, palvelutoiminto, taideteko, tapahtuma tai laite, myös käynnistynyt tai kehittynyt toiminta tai ohjelma (Hakala 1998, 21). Opiskelijoiden työn päätuotteet ovat tutkinnon alaan kuuluvia opinnäytetöitä. Tuotosten moninaisuudesta huolimatta tutkimus- ja kehitystyön tulosten tulee olla luettavissa, joissakin tapauksissa nähtävissä tai kuultavissa sekä arvioitavissa. Opinnäytetöiden ja projektitöiden raporttien tulee olla myöhemmin opiskelevien käytettävissä siinä muodossa, kuin ne mahdollisten salassapitosopimusten vuoksi on mahdollista julkistaa. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön tulee tuottaa innovaatioita, ongelmanratkaisuja ja sovelluksia työelämää varten, mutta ennen kaikkea sen tulee varmistaa ammattikorkeakoulun opetuksen korkea laatu ja sen jatkuva kehittäminen. Työelämälähtöinen, ammatillisesti suuntautunut tutkimus- ja kehitystyö on myös välttämätön edellytys ammatillisten jatkotutkintojen kehittämiseksi. Ammattikorkeakoulun oman ammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jatkuva kehittäminen on mahdollista vain, jos ammattikorkeakoululla on riittävät edellytykset tutkimus- ja kehitystyön tekemiseksi. 6

7 Tutkimus- ja kehitystyölle voidaan asettaa neljä tehtävää: 1. Tunnistaa ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämistarpeet ja mahdollisuudet korkeimman ammatillisen osaamisen tuottamisessa ja kehittämisessä. 2. Tuottaa opiskelijalle työn kehittämisen taitoja uusiutuvia ja muuttuvia työtehtäviä varten. 3. Tuoda opettajalle mahdollisuuksia työelämäyhteyksiin sekä ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa. 4. Mahdollistaa opetustoiminnan kehittäminen pedagogisen tutkimus- ja kehitystyön avulla. 7

8 4. KOULUTUSYKSIKÖIDEN KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDESUUNNI- TELMAT Ammattikorkeakoulun koulutusyksiköt ovat laatineet tutkimus- ja kehitystyön strategian pohjalta alakohtaiset kehittämis- ja toimenpidesuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään yksikön nykytilanteen kuvaus, tutkimus- ja kehitystyön painoalueet sekä tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen. 4.1 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Yksikön nykytilanne Ammatillinen opettajakorkeakoulu on yksi maamme viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Pedagoginen koulutus on 35 opintoviikon laajuinen. Koulutus antaa pedagogisen pätevyyden ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, aikuiskoulutuskeskusten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajien sekä lukion lehtorin ja peruskoulun aineenopettajien tehtäviin. Yleisenä pääsyvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai alan ylin ammatillinen tutkinto ja kolme vuotta työkokemusta omalta ammattialalta. Aloituspaikkoja on 60, vuoden 2000 alusta 120. Opettajankoulutuksessa keskitytään opettajan ydinosaamisen edellyttämiin avaintehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Avaintehtäviä ovat opiskelijoiden ohjaaminen hankkimaan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja, valmentaminen itsenäisen ammatin harjoittamiseen, opiskelijoiden kehityksen tukeminen hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, jatko-opintoihin kannustaminen, innostaminen hankkimaan harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä vammaisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi opiskelijan kokonaiskuntoutuksen edistäminen yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Tavoitteena on, että opettajaopiskelija kehittää ydinosaamistaan hankkimalla opetustehtäviin riittävän kasvatustieteellisen tietopohjan sekä taidon soveltaa tietojaan opetustilanteessa, hankkimalla perusteelliset tiedot ammattipedagogiikasta, kehittämällä vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojaan pystyäkseen toimimaan erilaisissa ryhmissä, verkostoissa ja työyhteisöissä, hankkimalla valmiudet itsenäisesti käyttää opetuksen keskeisiä työmenetelmiä ja asennoitumalla kehittämään ammattikäytäntöä tieteellisistä lähtökohdista. Ydinosaaminen avaintehtävissä vaikuttaa niin, että opettaja toiminnallaan kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, edistää työllisyyttä ja tukee elinikäistä oppimista. Opettajakorkeakoulun tehtävä on tukea opintojen aikana ydinosaamisen kehittymistä opettajan avaintehtävissä. Opettajakorkeakoulussa työskentelee vuonna 2000 neljä yliopettajaa, joista kolmella on kasvatustieteen lisensiaatin koulutus ja kasvatustieteiden tohtorin tutkinnon suorittanut johtaja, 8

9 joka on myös Oulun yliopiston dosentti. Uusilta yliopettajilta vaaditaan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto sekä ylin arvosana kasvatustieteessä. Kahdella tutkimus- ja kehitystoiminnan nykytoimijoista on vahva tutkijatausta ja runsas julkaisukokemus sekä yhdellä laaja kokemus myös tutkimusryhmien johtamisesta. Tukipalveluhenkilöitä on kaksi. Opettajakorkeakoulussa on käytössä 20 mikroa, osa kannettavia ja opiskelijoille lainattavia. Henkilöstö kouluttautuu jatkuvasti Microsoftin työohjelmien käyttöön sekä hallitsee kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusaineiston käsittelyn tietokoneilla, samoin kirjastotietokantojen käytön. Kirjastoa on kehitetty johdonmukaisesti elektronisten kirjaston suuntaan, muun muassa kokotekstitietokantoihin on investoitu. Koulun koneilta ja opiskelijoiden kotimikroilta pääsee lukemaan ja tulostamaan uusimpia kasvatus- ja koulutusalan artikkeleita. Tämä mahdollisuus on ollut tärkeä kansainväliseen vaihtoon tulleille opettajille. Opiskelijoiden koulutuksessa on kaikkien alojen tiedonhakutaitoja kehittäviä opintojaksoja Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimusohjelmaa kutsutaan pedagogisen asiantuntijuuden tutkimusohjelmaksi. Ohjelma on osa opettajankoulutuksen kehittämisstrategiaa. Opiskelijat liittyvät monella tasolla ohjelman toteuttamiseen opettajien ohjaamissa ryhmissä. Opettajakorkeakoulun tehtävänä on tukea Oulun ja Lapin läänien ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen pedagogista kehitystyötä, osallistua erilaisiin yhteistoiminnallisiin kehittämisprojekteihin, edistää verkottumista opettajankoulutusteeman ympärille, kerätä tietoa sisäisistä ja ulkoisista opetuksen kehittämistarpeista, kehittää ja välittää ammatilliseen opettamiseen liittyvää tietotaitoa sekä tukea elinkeinoelämän ja oppilaitosyhteyksien muodostumista ja oppimisresurssien kasvattamista. Edelleen tehtävänä on rakentaa yhteyksiä opetustyötä kentällä toimivien ja tutkimustyötä tekevien pedagogisten asiantuntijoiden välille, välittää oppilaitosten toimeksiantoja opettajaopiskelijoille ja ohjata tällaisia opinnäytetöitä. Opettajakorkeakoulu ylläpitää pedagogiseen asiantuntijuuteen liittyvää opinnäytetietokantaa ja toimii tiiviisti yhteistyössä muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa, avustaa pedagogisten projektien suunnittelussa ja toteutuksessa maksullisena palvelutoimintana sekä toteuttaa useille koulutusaloille yhteisiä koulutus- ja kehittämisprojekteja, esimerkkinä työssä oppiminen ja ohjaaminen. Ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa pedagogiseen prosessiin liittyvää soveltavaa tutkimusta ja lisätä eri tutkimusalojen välistä yhteistyötä. Tutkimusohjelma tuottaa koulutuspoliittisen suunnittelun kannalta olennaista ja myös kansainvälisiä tutkimusohjelmia kiinnostavaa tietoa opettajaksi kasvamisesta ja opettajana suoriutumisen edellytyksistä. Tutkittavana ilmiö on pedagoginen asiantuntijuus, asiantuntijaksi tuleminen ja asiantuntijana oleminen. Tavoitteena ovat monitieteiset tutkimusteemat, joista esitellään kaksi edistyneintä hanketta painoalueina. 9

10 Painoalue 1: Dialogipedagogiikka ammatillisessa opettajankoulutuksessa Dialogipedagogiikassa sovelletaan ryhmäreflektiota koskevaa tutkimustietoa. Tavoitteena on resurssoida opettajiksi opiskelevien ja täydennyskoulutukseen osallistuvien pedagogista asiantuntijuutta. Tutkimus- ja kehitystyö perustuu konstruktivistiseen oppimis- ja opetuskäsitykseen. Lähtökohdan muodostavat osanottajien oman alan hallintaan ja opettajana kasvamiseen liittyvät kokemukset ja haasteet. Reflektiotutkimuksen taustalla on OECD:n vuonna 1992 julkaisemat tavoitteet opettajan pätevyyden sisällöiksi. Opettajalta edellytetään paitsi riittävää substanssin hallintaa, joustavaa ajattelukykyä, itsenäistä, jatkuvaa oppimista, luovuutta, viestintätaitoja, tiimityöskentelyvalmiuksia, riskien hallintaa ja aloitteellisuutta. Opettajan tulee valmentautua näihin tavoitteisiin jo pedagogisen koulutuksensa aikana. Lisäksi hänen tulee sisäistää uusi oppimiskäsitys ja poisoppia vanha opettamisen transmissio-malli. Opettajan uusi rooli oppimistilaisuuksien järjestäjänä, valmentajana ja opettajatiimin jäsenenä edellyttää yhteistyökykyä, verkottumista ja kollegiaalisuutta, vastuullisuutta yhteistyökumppanina ja myös itsensä omaehtoisena kehittäjänä. Sitä kautta hän pystyy ohjaamaan opiskelijoitaan omaehtoisuuteen. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa painotetaan sekä yksilöllistä että kollektiivista reflektiota. Yksilöllinen reflektio liittyy oman oppimistyylin tunnistamiseen ja oman oppimispolun pohtimiseen. Ryhmäreflektioon liittyen käsitellään kahta kollektiivisen reflektion lajia, ryhmäkeskustelua ja ryhmädialogia. Keskusteluissa pyritään kehittämään erityisesti ryhmän dialogia. Dialogin tarkoitus on syventää yksilön ymmärrystä tavalla, joka ei ole mahdollinen yksin toimiessa. Diskussio taas on kuin peli, jossa aina joku mielipide voittaa, ja sitä lähdetään jatkotyöstämään. Yksilöllinen ja ryhmän reflektio painottuu opetusharjoittelujaksojen yhteydessä, johon tutkimusaineiston keruu myös liittyy. Harjoittelut aloitetaan ja päätetään reflektioseminaareilla. Keskeinen työmuoto on oppimispäiväkirja, jota kirjoitetaan koko opiskelun ajan. Lisäksi itsearvioinnin taitoa tarvitaan portfoliotyöskentelyssä. Tämän tutkimusohjelman onnistumisen kulmakivi on opiskelijaryhmän dialogin ohjaukseen perehtynyt opettaja. Tutkimusohjelman edistämiseksi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tehtävänä on (a) muodostaa ryhmäreflektion tutkimuksen ympärille vakaampi tutkimusryhmä, (b) lisätä aikaresursseja ohjata niitä opiskelijoita, jotka eivät ole luonteeltaan reflektiivisiä, ja (c) kehittää opiskelijoille ohjaustapoja, jotta päästään deskriptiiviseltä tai pragmaattiselta reflektion tasolta käsitteelliselle tasolle. Painoalue 2: Opettajankoulutuksen vaikuttavuus Opetuksen arviointien tulokset, opetuksen meritointijärjestelmien (portfolioiden) käyttöön ottaminen ja siihen liittyvät vaatimukset opetuksellisen osaamisen näytöistä pitävät yllä keskustelua opettajankoulutuksen vaikuttavuudesta ja opettajien pedagogisten valmiuksien riittävyydestä. Osana opettajankoulutuksen seurantajärjestelmää on ex-post -arviointi, missä tehtävänä 10

11 on kriittisesti seurata koulutuksen tuloksia, vaikutuksia ja tehokkuutta sekä myötävaikuttaa laatutyöhön. Vaikuttavuutta tutkimus- ja kehittämiskohteena luonnehditaan seuraavassa. Vaikuttavuus asiakkaan oppimis- ja kehitysprosesseihin. Koulutuksen vaikuttavuudessa on kyse kouluttavan ja koulutettavan osapuolen välisestä keskinäisestä riippuvuudesta. Vaikuttavan koulutuksen tärkein ehto on sen oikea ajoittaminen, sovittaminen asiakkaan oppimis- ja kehitysprosesseihin. Oppimisen tuloksellisuuden ratkaisee se, miten oppijat ja ohjaajat käsittelevät, syntetisoivat ja arvioivat yksin ja yhdessä hankkimaansa tietoa. Itsearvioinnin vaikuttavuus. Vaikuttava koulutus on korkeatasoisen osaamisen tulosta, joka rakentuu opettajakorkeakoulussa palaute- ja arviointitiedon kautta. Palaute- ja arviointitiedon tuottaminen liittyy sekä opettajakorkeakoulun sisäisiin toimintaprosesseihin ja -konteksteihin että ulkoisiin prosesseihin ja verkostoyhteyksiin. Tutkimus- ja kehittämistehtävänä on kysyä asiakkaittemme oppilaitoksista, miten heidän koulunsa uudistuvat itsearvioinnin vaikutuksesta. Lähtöoletuksena on, että itsearviointiprosessi loisi oppilaitoksiin yhteishenkeä, toisi työskentelyyn pitkäjänteisyyttä ja auttaisi koko henkilöstöä sitoutumaan koulun profiilin mukaiseen toimintaan. Tähän kysymykseen vastaamiseksi on ryhdyttävä luomaan aktiivisesti informaatioohjauksen vaikutuksista tutkimustietoa. Vaikuttavuus opettajantyössä jaksamiseen. Koulutuksen oletetaan vaikuttavan opettajan työssä jaksamiseen. Sen vuoksi on tärkeää selvittää, millaisten voimavarojen ja tulevaisuudenkuvien varassa valmistuvat opettajat jaksavat työssään. Kehittämistehtävänä on, miten opettajankoulutus voisi vaikuttaa opettajien työssä jaksamiseen. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoiden työllistymistä ja urakehitystä seurataan valmistumisesta kolmen vuoden ajan. Keskeistä tässä kyselyssä on selvittää, mitä eväitä opettajankoulutus antoi valmistuneelle opettajalle työhön. Tarkoitus on laajentaa tämä tutkimus pitkittäistutkimukseksi Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Toteuttamisen kannalta keskeistä on henkilöstön osaaminen tutkimus- ja kehittämistyössä. Teema-alueilla tutkimustyötä on tehty pitkäjänteisesti ja ammatillisen opettajankoulutuksen konteksti sopii hyvin kuvattujen teemojen työstämiseen. Tutkimuksen painoalueesta 1 on pidetty kaksi esitelmää kansainvälisissä kongresseissa. Ensimmäinen, Developing Reflective Skills in Initial Teacher Education, Prahassa vuonna 1998 keskittyi yksilöreflektion tutkimisesta saatuihin tuloksiin. Dublinissa vuonna 1999 pidetty From Individual Towards Collective Reflection oli alustava analyysi ryhmädialogin tutkimuksen tuloksista. Lisäksi painossa on artikkeli aiheesta How to Develop a Teacher's Readiness for Autonomy Through Reflection in Pre-service Teacher Education Council of European julkaisusarjassa. Samassa sarjassa on vuonna 1997 julkaistu artikkeli Raising Cultural Awareness Among Foreign Language Teacher Trainees, jossa tutkimusmateriaali koostui pääasiassa yksilö- ja ryhmäreflektiodokumenteista. Painoalueelta 2 on julkaistu teos Kirjonen, J., Remes, P. & Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. ja artikkeli Tynjälä, P., Nuu- 11

12 tinen, A., Eteläpelto, A., Kirjonen, J. & Remes, P The acquisition of professional expertise a challenge for educational reseach. Scandinavian Journal of Educational Research, Vol. 41, Nos 3-4, 1997, Tutkimusresursseja opettajakorkeakoulussa saadaan sijoitettua jossain määrin yliopettajien työsuunnitelmiin. Pääsystä kansainvälisiin kongresseihin vuosittain huolehditaan, ja opetusalan kansainvälisten kontaktien ylläpitoa suositaan. Edistymistä suunnitelluilla painoalueilla voidaan seurata henkilöstön osallistumisena tieteellisiin konferensseihin, seminaareihin ja julkaisutoimintaan sekä osuutena kokonaisbudjetista. Ulkopuolisia kehittämistehtäviä otetaan vastaan, kuten Aikuiskoulutuskeskusten opettajien työn ja oppilaitosten kehittäminen projekti Vuonna 1999 tällaisten opetusalan kehittämistehtävien markkamääräinen osuus oli 16 % koko liikevaihdosta. 4.2 Kaupan ja hallinnon yksikkö Yksikön nykytilanne Oulun seudun ammattikorkeakoulun kaupan ja hallinnon yksikön toiminta-ajatuksena on osallistua pohjoisen Suomen hyvinvoinnin edistämiseen kouluttamalla kansainvälistyvien ja verkostoituvien yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin korkeatasoisia ja laaja-alaisia osaajia liiketoiminnan, kirjasto- ja tietopalvelun sekä tietojenkäsittelyn vaativiin tehtäviin. Koulutuksen osana ja ohella yksikkö tekee alueen yritysten kilpailukykyä ja yhteisöjen osaamistasoa kohottavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Yksikkö viestii aktiivisesti osaamistaan alueellisesti, kansallisesti ja valituilla kohdealueilla kansainvälisesti. Kaupan ja hallinnon yksikkö toimii jatkuvassa yhteistyössä työelämän kanssa ja järjestää korkeatasoisia elinkeinoelämän tarpeet huomioivia koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluja yritystoiminnan, kirjasto- ja tietopalvelun sekä tietojenkäsittelyn aloilla. Yksikössä ollaan aktiivisesti yhteistyössä laajan kotimaisen ja ulkomaisen verkoston kanssa kehittämässä pksektorin yritysten toimintaa erityisesti Pohjois-Suomen alueella. Toiminnassa korostuu kansanvälisyys. Koulutus, tutkimus- ja kehitystyö on arvostettua niin koulutuspaikkaa etsivien nuorten keskuudessa kuin myös elinkeinoelämässä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kaupan ja hallinnon yksikössä on neljä koulutusohjelmaa: talous ja hallinto, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalvelu sekä Degree Programme in International Business. Yksikössä on johtajan lisäksi 28 päätoimista ja 25 sivutoimista opettajaa sekä kuusi yliopettajaa. Yksikössä toimitaan seuraavina tiimeinä: talous ja hallinto-, tietojenkäsittely-, DP-, kirjasto- ja tietopalvelu-, sekä kansainvälisyystiimi; elinkeinoelämän suhteet/työharjoittelu -tiimi, kehittäjätiimi, maksullisen palvelutoiminnan ja jatkotutkintojen tiimi, tukipalvelu- sekä johtotiimi. 12

13 Maksullista palvelutoimintaa johtaa yksikön lehtori (50 % työajastaan), ja hänellä on apunaan kokopäivätoiminen sihteeri. Yksikön yrityspalvelukeskus hoitaa yhteyksiä yrityksiin ja muihin yksiköihin harjoittelupaikkojen ja harjoitustöiden ja opinnäytetöiden aiheiden saamiseksi. Yksikössä on kirjasto, jossa on kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija. Tietojenkäsittelyn tukipalvelut järjestetään mikrotukitoimistossa, jossa toimii yksi päätoiminen henkilö ja 3-4 harjoittelijaa. Tutkimus- ja kehitystyön toimijoina ovat koko opetushenkilöstö ja opiskelijat, tarvittaessa myös muu henkilöstö. Erityinen vastuu tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on yliopettajilla. Laajoja tutkimus- ja kehittämishankkeita varten asetetaan erikseen projektiryhmiä. Työharjoittelutiimin yhteydenpito työharjoittelupaikkoihin ja sitä kautta elinkeinoelämään luo kiinteän verkoston yritysten ja yksikön välille. Tätä verkostoa voidaan sitten hyödyntää koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehitystyössä. Vastuu tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on yksikön johtajalla, johtotiimillä ja kehittäjätiimillä Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Kaupan ja hallinnon yksikön tutkimus- ja kehitystyössä tärkeimpinä painopiste- ja toimialueina ovat verkottuvat ja kansainväliset pk-yritykset sekä osaamisintensiiviset palveluyritykset, yritysten suoritus- ja kilpailukykyä lisäävät toiminnanohjausjärjestelmät, tutkintotavoitteinen verkko-opetus, uuden talouden verkkoliiketoiminta ja yrittävyyden sekä yrittäjyyden, erityisesti naisyrittäjyyden, kehittäminen. Tutkimus- ja kehitystoiminta on osa opintosuunnitelmaa. Opiskelijat osallistuvat hankkeisiin yhdessä yritysten, työelämän ja yksikön toimijoiden kanssa. Opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö on aina työelämälähtöinen. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa opiskelijan oppiminen on keskeinen asia. Samalla kuitenkin sekä opiskelija että elinkeinoelämä hyötyvät yhteistyöstä. Kaupan ja hallinnon yksiköllä on oma vastuunsa Pohjois-Suomen kehittämisestä. Ouluseutu, Lakeuden seutukunta, Iin seutukunta sekä Koillismaan seutukunta ja erityisesti Kuusamon kunta ovat yksikön tutkimus- ja kehitystyössä tärkeässä asemassa. Yksikön asiantuntijavahvuuksina tutkimus- ja kehitystoiminnassa tulevat olemaan kansainvälistyvä liiketoimintaosaaminen ja erityisesti business-mallit tietoverkkoympäristössä, yritysten liiketoimintaprosesseja tukevat tietojärjestelmät, kokonaisvaltaiset ohjausjärjestelmät, ohjelmistoliiketoiminta, asiantuntijaorganisaatiot ja laatu. Tämänhetkisiä painopistealueita ovat muun muassa immateriaaliset oikeudet (markkinaoikeus, tekijäoikeus), organisaatioiden kehittäminen henkilöstön kehittämisen kautta oppiviksi organisaatioiksi, pk-yritysten verotus, SAP, WAP-liiketoimintasovellukset, HTM-tutkintoon valmistautuminen ja naisyrittäjyys. Liiketoimintaosaamisen ohella yksikössä on kirjasto- ja tietopalvelun osaamista, jota voidaan hyödyntää alueellisella ja kansallisella tasolla. Asiantuntijuuteen ja oppimiseen liittyy vahvasti toimiminen verkkoympäristössä. Tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan erityisesti kasvu- ja kan- 13

14 sainvälistymishakuisten pk-yritysten sekä osaamisintensiivisten palveluyritysten kilpailukykyä globaalissa ja klusteroituvassa ympäristössä. Henkilöstö seuraa työelämän kehitystä ja osallistuu tutkimus- ja kehittämistehtäviin palvellakseen yritysten ja muiden yksiköiden tarpeita. Henkilöstö etsii sellaisia elinkeinoelämän kehittämiskohteita, joissa yksikön asiantuntijuutta voidaan hyödyntää. Henkilöstö tekee myös omaa toimintaansa ja kasvuaan tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tämä voi tapahtua omana toimintana tai yhteistyössä ammattikorkeakoulun eri yksiköiden, eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, erityisesti Oulun yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan kanssa Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Kaupan ja hallinnon yksikkö vastaa omaan alaansa kuuluvasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Opettajien jatkokoulutuksessa ja ammattitaidon kehittämisessä tehdään myös tutkimus- ja kehittämistyötä. Tehtyjä tai meneillään olevia hankkeita ovat muun muassa seuraavat: Ekonomiska studier. Rapporter om utrikeshandeln i Hufwudstadsbladet (under) , Opetusohjelmien diffuusio, käyttö ja vaikutukset, Internet-markkinointi, Sanomalehtikriitikoiden kirjallinen viitekehys, Tietokoneavusteinen oppiminen, esimerkkinä kehittävän työntutkimuksen opetus ja oppiminen, The Collocations of the Economist business articles with reference to the paper s ideology, Kansantaloustieteellisten käsitteiden oppiminen, Liiketoimintasuunnitelmaopetuksen kehittäminen. Pääosin tutkimus- ja kehitystyön tuottama tieto ja osaaminen syntyy ja tulee suoraan hyödynnetyksi osana opetustyötä ja oppimista. Yrityksissä tapahtuva tutkimus- ja kehitystoiminta hyödynnetään yksikössä. Toiminnan raportit ovat kaikkien hyödynnettävissä elleivät ne ole salaisia. Yksikössä syntyvä tutkimus- ja kehitystoiminta hyödynnetään yrityksiin yksikön verkostojen kautta ja maksullisena palvelutoimintana. Alueen yrityksiä informoidaan tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksista. Kaupan ja hallinnon yksikön tutkimus- ja kehitystoiminta kytketään osaksi EU:n Oulun tavoite 2 -ohjelmaa. Siinä painoalueina tulevat olemaan uuden yritystoiminnan aktivointi, toimivien yritysten ja niiden henkilöstön, osaamis- ja innovaatioverkostojen kehittäminen sekä koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen. Tutkimus- ja kehitystyössä osallistutaan myös Pohjois- Pohjanmaan tietoyhteiskuntaohjelma hankkeisiin. Painoalueina näissä tulevat olemaan oppiminen ja tiedonhaku, työ ja yrittäminen, asiointi ja kaupankäynti, verkostoituminen ja tietoverkot. 14

15 Kansainväliset hankkeet toteutetaan pääasiallisesti EU-hankkeina. Opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon liitetään myös tutkimus- ja kehityshankkeita. Valmiutta toimia kansainvälisissä hankkeissa tuetaan kielikoulutuksella ja kulttuurituntemuksella. Opiskelijat ja muut toimijat yksikössä osoittavat tutkimus- ja kehitystoiminnan osaamisensa portfoliossa. Yksikölle tai koko ammattikorkeakoululle voidaan kehittää portfolion malli, jossa tutkimus- ja kehitystyöllä on tärkeä merkitys. Opetustoimintaa päivitetään koko ajan yritysten ja työnantajien tarpeiden mukaiseksi. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevät henkilöt saavat resurssin työhönsä osana vuotuista työsuunnitelmaa, työtunteina tai rahallisena resurssina. Lisäksi pyritään saamaan ulkoista rahoitusta oman toiminnan kehittämiseen. Yksikön johtaja ja koko henkilöstö luovat yhteyksiä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimus- ja kehitystyön markkinointi on keino luoda näitä yhteyksiä. Rahoituksen hakemisesta hankkeisiin vastaa kunkin hankkeen vetäjä. Rahoitusmahdollisuuksista ja rahoitushakemuksista hankitaan yksikössä tietoa mahdollisimman laaja-alaisesti. Hankkeiden toteuttamisesta, rahoituksesta ja tilityksestä hankitaan koulutusta hankkeiden projektipäälliköille sekä tilinpidosta vastaaville toimistotyöntekijöille. Yksikössä tapahtuva kehittämis- ja tutkimustoiminta on jatkuvan ajantasaisen seurannan kohteena. Kaikki hankkeet rekisteröidään, ja niistä tulevat raportit talletetaan järjestelmällisesti kirjastoon, jotta ne ovat hyödynnettävissä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa että myös yksikön koko toiminnan kehittämisessä. Tutkimus- ja kehitystyölle asetetaan toiminnan ja resurssien mukaiset tavoitteet vuosittain. Ennakkoon asetetut tavoitteet ja suunnitelmat eivät kuitenkaan saa olla esteenä tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiselle. Elinkeinoelämän tarpeisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Tavoitteiden ja tutkimus- ja kehitystyön toteutumista seurataan pidettävän rekisterin ja kehityskeskustelujen avulla. Tutkimus- ja kehittämistyön raportointi järjestetään niin, että niistä saatava tieto on tehokkaasti saatavissa ja hyödynnettävissä. Yksikön tutkimus- ja kehitystyön kuvauksia ja tutkimusten tuloksia julkaistaan ammattilehdissä ja muissa sopivissa julkaisuissa. Kansalliset ja kansainväliset konferenssit ovat myös tärkeitä tutkimus- ja kehitystyön oppimis- ja julkistamispaikkoja. 4.3 Kulttuurialan yksikkö Yksikön nykytilanne Kulttuurialan yksikkö on aloittanut vasta toimintansa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Toiminta alkaa konservatoriotoiminnan luomalta kokemuspohjalta ja hakeutuu asteittain uuden toimintaorganisaation mahdollistamiin muotoihin. Oulun konservatorion ja Oulun yliopiston lisäksi ei musiikin ja tanssin ammatillista koulutusta ole muualla Oulun ja Lapin läänissä. Yksi- 15

16 kön vastuu koko Pohjois-Suomen musiikin ja tanssin kehittämisestä on näin erittäin suuri. Tanssinopettajan koulutus on myös valtakunnallisesti merkittävää, sillä vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa koulutetaan kilpa-, seura- ja kansantanssinopettajia. Musiikkikeskuksessa on hyvätasoiset toimitilat. Oulu-opiston, Madetojan musiikkilukion, Pohjankartanon musiikkiluokkien yläasteiden, Oulun konservatorion ja Oulun kaupunginorkesterin läheinen sijainti tarjoavat ainutlaatuisen synergiaedun. Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen asianmukaiset tanssisalit sekä monitoimisali muodostavat tanssinopetuksen toimintaympäristön. Kulttuurialan yksikköä kehitetään monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi koko Pohjois-Suomen taiteen koulutuskeskukseksi. Taiteellinen toiminta kuuluu olennaisena kulttuurialan opettajien työhön. Opettajat toimivat myös erikoisalojensa valtakunnallisten kilpailujen sekä festivaalien ideoijina ja toteuttajina. Osalla yksikön opettajista on meneillään lisensiaattitutkimuksen tekeminen. Opiskelijoiden näytös- ja konserttitoiminta on olennainen osa opiskelua Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Kulttuurialan yksikkö profiloituu ennen kaikkea musiikin ja tanssin alan ammattilaisten koulutukseen. Päävahvuusalue on taidepedagoginen koulutus. Tanssinopettajan koulutuksessa tuotetaan korkeatasoisia tanssiproduktioita, niissä hyödynnetään tanssi- ja musiikkiopiskelijoiden asiantuntijaosaamista. Yhdessä työelämän kanssa toteutettavat festivaalijärjestelyt ovat tanssinkoulutuksen erityisosaamisalue. Tavoitteena on tuottaa korkeatasoinen valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma, joka toimii valtakunnallisena tanssialan kohtaamispaikkana. Musiikin koulutusohjelmassa opiskelijoiden monipuolinen konserttitoiminta on keskeinen ammattiosaamisen perusta. Opettajien suhteet muihin alan korkeakouluihin sekä työelämään palvelevat alan kehitystyötä. Valtakunnallisten kilpailujen sekä muiden tapahtumien toteuttaminen on tärkeä kehitystyön painopistealue ja edesauttaa opiskelijoiden työelämäkontakteja. Kansainvälinen toiminta ja sen edellytysten toteutuminen on kulttuurialan tärkeimpiä haasteita Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Opetustyön lisäksi opettajat kehittävät itseänsä myös esiintyvinä taiteilijoina. Opettajat työskentelevät asiantuntijoina tutkintojen ja luokitusten lautakunnissa ja tuomaristoissa sekä valtakunnallisen festivaali- ja kilpailutoiminnan organisoijina. Tutkimus- ja kehitystyöhön sitoutuvat koko yksikön henkilökunta ja opiskelijat. Aluksi suurin osa opettajien tutkimustyöstä on pätevöitymisopintoja. Yksikkö laajentaa ja kehittää suhteitaan Pohjois-Suomen työelämään, seuraa työelämässä tapahtuvia muutoksia ja edesauttaa omalla toiminnallaan tarvittavien muutosten syntymistä. Opetusharjoittelu tapahtuu työelämässä, mikä takaa joustavan reagoinnin työelämän osaamistarpeiden muutoksiin. 16

17 Tutkimus- ja kehitystyössä ovat kumppaneita Nordplus- ja Sokrates-ohjelmien puitteissa Ruotsi, Norja, Tanska, Viro sekä Venäjä. Tanssinopettajakoulutuksessa kansainväliset tutkinnot edellyttävät vakiintuvia kansainvälisiä asiantuntijasuhteita. Kansantanssin osalta lisätään vuorovaikutusta Suomen sukukansojen ja naapurimaiden kanssa. Kilpatanssissa englantilaisten tutkintojen suorittaminen lisää tutkinnon kansainvälistä arvostusta. Tutkimustyö integroituu kaikkeen yksikössä suoritettavaan toimintaan. Se voi olla osana opettajien pätevöitymisopintoja, opiskelijoiden opiskelua, laitoksen kaikkinaisen toiminnan kehittämisen tutkimista, eri yhteistyötahoihin suunnattua tutkimusta tai innovatiivista uusia metodeja luovaa tutkimusta. Yksikön tutkimus- ja kehitystyö painottuu työpraktiikkaan. Tutkimus- ja kehitystyö kasvattaa opettajasta spesialistia työelämän kehittäjänä. Näytös- ja konserttitoiminnasta saatava julkinen ja sisäinen palaute ohjaa omalta osaltaan taiteellista toimintaa. Opettajien taiteellisen toiminnan tukeminen on keskeinen kehitystyön alue. Opiskelijoiden opinnäytetöissä ja muissa opintosuorituksissa tulevat heidän työssä tarvittavat ammattitaidot tarkasti arvioiduiksi. Tutkimus- ja kehitystoimintaa toteuttavat kaikki kulttuurialan yksikössä toimivat ihmiset, kukin omalla erityisosaamisalueellaan. Tutkimus- ja kehitystyö huomioidaan opettajien kokonaistyöajassa. Kirjastotoiminnan kehittämisen tavoitteina on: kirjaston lainaustoiminnan kehittäminen palvelemaan laitosta ajanmukaisena, tanssin käsikirjaston luominen, verkottumisen kautta laajempien yhteyksien tarjoaminen yhteistoiminnassa Sibelius- Akatemian ja muiden korkeakoulujen kanssa sekä saada oppikirjat, alan lehdet, videot sekä opinnäytetyöt käyttöön. Atk:n käyttösovelluksia taiteen alueella ovat esimerkiksi näyttämö-, lavastus- ja valotekniikka, äänitystekniikka ja elektronisen musiikin sävellystekniikka, nuotinnustekniikka ja sen erilaiset äänisovellukset sekä soiton mahdollisuuksia laajentavat tekniikat. Opetuksen kehittämisessä on uusien teknologisten sovellusten käyttöönotto välttämätöntä. Yksikössä on olemassa substanssiosaamista. Käytännön järjestelyissä, esimerkiksi rahoituksen hankkimisessa, tarvitaan tukea. Tutkimus- ja kehitystoimintaa koordinoimalla vaikutetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvamista monialaiseksi. Alustavasti on suunniteltu muun muassa sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa tapahtuvaa tutkimusta muusikon ja tanssijoiden työperäisten sairauksien tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Harjoituskoulun toiminnan aloittaminen kevätlukukaudella 2000 tulee tuottamaan jossain määrin lukukausimaksutuloja. Neuvotteluja lähinnä oululaisten kulttuurialan organisaatioiden kesken on ollut tuloja tuottavista yhteistoimintahankkeista. Kasvavan osan toimintamenoista tulee kattamaan tutkimus- ja kehitystyö, joka suunnataan innovatiivisille alueille, joita ovat muun muassa käyttömusiikki (tunnus-, logo-, kännykkä- ja 17

18 multimediasovellukset), mainos- ja elokuvamusiikki, äänitetuotanto ja yhteisprojektit äänitetuottajien kanssa, nuottikustantamot (pedagoginen musiikki), konserttitoiminta ja produktiotuotanto yleisölle, tilausesitykset ja sävellykset sekä valtakunnalliset tapahtumat. Kulttuurialan yksikössä pyritään korkeatasoisen, omaleimaisen julkaisutoiminnan kehittämiseen, esimerkiksi videoiden ja CD-levyjen julkaisemiseen. Julkaisutoiminta Internetissä on myös varteenotettava vaihtoehto. Tanssinopettajakoulutus tuottaa opetusvideoita paritanssien opettamiseen. Jotta toiminnalla olisi optimaalinen vaikutus työelämään, luodaan järjestelmä opiskelujen jälkeisen työelämään sijoittumisen seurantaan. Tämän lisäksi kehitetään myös itsearviointia. 4.4 Luonnonvara-alan yksikkö Yksikön nykytilanne Luonnonvara-alan yksikössä on kaksi yliopettajaa ja kahdeksan lehtoria, päätoimisia tuntiopettajia on kuusi. Lisäksi yksikössä työskentelee useita sivutoimisia tuntiopettajia. Opettajakunnan osaamisalue kattaa maa-, metsä- ja puutarhatalouden sekä ympäristönhoidon tehtävät. Opettajista suurin osa osallistuu eri tavoin työelämän kehittämisprojekteihin. Kolmasosalla opettajista on myös tutkijankoulutus. Yksikössä tiimit vastaavat keskeisistä tehtäväalueista. Tiimeillä on nimetyt vastuuhenkilöt. Myös opetus tapahtuu tiimiperiaatteella, jolloin opintojakson vastuuopettaja toimii kyseisen opintojakson opettajatiimin vastuuhenkilönä. Työtilanne luonnonvara-alalla on hyvä. Merkittävin työllistäjä on maatalous ja nimenomaan karjatalous. Uusia haasteita ja mahdollisuuksia on ympäristötoiminnan, esimerkiksi maisemansuunnittelun ja hoidon sekä ympäristöliiketoiminnan, alueella ja erilaisissa luonnonvaraalaan sidoksissa olevissa palveluissa. Perinteinen tuotantotoiminta vaatii entistä enemmän osaamista tuotteistamisessa ja markkinoinnissa sekä yleensäkin liiketoiminnassa. Kansainvälistyminen on myös luonnonvara-alalla merkittävä haaste Tutkimus- ja kehitystyön painoalueet Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö muodostaa merkittävimmän luonnonvara-alan korkeakoulutason toiminnallisen yksikön Pohjois-Suomessa. Alueellista painoarvoa Luonnonvara-alan yksikön lisäksi tuovat Oulun yliopiston eri laitokset, alan ammatillisen koulutuksen yksiköt sekä muun muassa Maatalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen alueelliset yksiköt, Oulun ympäristökeskus, Oulun maaseutukeskus, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, sekä lähiympäristön luonnonvaratuotteita jalostavat yritykset. Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun lähiympäristön luonnonolot tarjoavat erityisen paljon mahdollisuuksia yritystoiminnalle. 18

19 Pohjois-Pohjanmaa on Suomen suurin maidontuotantoalue ja alueen maatilat ovat suurempia kuin Suomessa keskimäärin peltopinta-alalla mitattuna. Nuorten viljelijöiden osuus on suuri ja tilarakenne hyvä. Lakeuden High Grade luokiteltu siemenperuna-alue on merkittävä jopa Euroopan mittakaavassa. Perunasektorilla onkin kansainvälistä kauppaa. Luomutuotannon merkitys on myös lisääntymässä. Pohjois-Pohjanmaan metsät tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa puun mekaanisen jatkojalostuksen tehostamiseen. Metsän ja suon keruutuotteet ja niistä valmistetut erikoisjalosteet voivat olla yksi kasvuala. Suo on myös elämyskohde. Suo antaa tällä hetkellä merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaalla tarvittavasta energiasta. Metsähake on nousemassa merkittävään asemaan lämpövoimaloiden energianlähteenä. Energia-alan yrittäjyys, nimenomaan bioenergiaan liittyvänä onkin eräs uusimmista elinkeinosektoreista luonnonvara-alalla. Meri on mahdollisuus esimerkiksi matkailussa. Liminganlahti on hyvä esimerkki luonnon erikoislaatuisuuden hyväksikäytöstä matkailuelinkeinossa. Ympäristöliiketoimintaa alueella on mahdollisuus vielä huomattavasti lisätä ilman luonnolle aiheutettuja kohtuuttomia kuormia. Rokua on merkittävä matkailu- ja virkistysalue. Sen luonto on ainutkertaista ja herkkää, joten ympäristön vaatimukset on otettava korostetusti huomioon, kun aluetta kehitetään elinkeinojen tarpeista. Tämä suunnittelutyö, kuten myös kunnostukset ja muut hoitopalvelut, tulevat antamaan osalle luonnonvara-alalta valmistuvia aikanaan työtehtäviä joko muiden palveluksessa tai itsenäisinä yrittäjinä. Luonnonvara-alan yksikön kehittämistoiminta toteutuu kolmen toiminta-alueen, tuotannon, palvelujen ja ympäristön, kehittämishankkeissa. Tuotannollisia painopisteitä ovat bioenergian käytön edistäminen, elintarviketuotannon laatuketju, luonnonvaratuotteiden tuotteistaminen, uusi tuotantoteknologia ja maaseututuotteiden markkinoinnin ja markkinointiosaamisen edistäminen sekä maatilayrityksen liikkeenjohto. Palvelujen kehittämisessä painotetaan maaseutumatkailupalvelujen tuotteistamista, ympäristönhoitopalvelujen uusia innovaatioita ja ympäristöliiketoimintaa, harrastuseläinpalveluja ja paikkatiedon soveltamisen kehittämistä. Ympäristöhankkeet keskittyvät osallistuvan suunnittelun menetelmien kehittämiseen luonnonkäytön- ja maisemansuunnittelussa ja ympäristöjohtamisessa, ympäristövaurioiden korjaamiseen ja ympäristömuutosten ennallistamiseen sekä kestävän tuotannon edistämiseen. Toiminta-alueiden kehittämisessä pyritään uudenaikaisen teknologian käyttöön, tietotekniikan ja tietoliikenteen hyödyntämiseen. Paikkatiedon hyödyntäminen tuotannossa, markkinoinnissa ja ympäristösuunnittelussa on keskeisellä sijalla. Hanketoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kasvukeskusten ja ympäröivän maaseudun vuorovaikutukseen sekä kansainväliseen ulottuvuuteen. 19

20 4.4.3 Tutkimus- ja kehitystyön toteuttaminen Luonnonvara-alan yksikkö pitää erityisen tärkeänä alueellista kehittämistehtävää, joka konkretisoituu alueellisina kehittämishankkeina ja yrityshankkeina. Yksikkö toimii alalla aloitteentekijänä, rakentajana ja koordinoijana. Se kouluttaa ympäristömyötäisen yrittämisen ja kehitystoiminnan osaajia. Yksikkö antaa opetuksessaan vankan metodisen perustan tutkimus- ja kehittämistyölle. Tutkivan oppimisen idea ulotetaan mahdollisimman moneen opintokokonaisuuteen ja arviointikäytäntöjä kehitetään todellisia työtehtäviä mallintaviin opinnäytteisiin. Projektien hallintaan panostetaan. Alueellista kehittämistyötä tehdään myös erillisissä projekteissa opinnäytetöineen ja harjoitteluineen, ja se on mukana normaalissa opetuksessa. Monet opintojaksot perustuvat tilaustyönä toteutettaviin kehittämishankkeisiin. Opintoihin liittyvinä projekteina on tehty muun muassa Pyhännän maisemanhoitosuunnitelma ja retkeilyreittisuunnitelmat, luonnonvara-alan tuotteiden markkinointiselvitystä Brittein saarilla, Rokuan kehittämistä ja Koitelin alueen matkailullista kehittämistä. Merkittävä osa yksikön toimintaa on EU-rahoituksella tehtävät kehittämisprojektit. Tällä hetkellä on meneillään esim. Maatalouden vientiverkostoprojekti, Venäjän kaupan projekti ja Ympäristömyötäisen yrittämisen projekti. Olemme mukana myös Lammasprojektissa. Työelämän kehittämishankkeisiin hankitaan rahoitusta EU:n rakennerahastoista ja kotimaisista maaseudun kehittämisvaroista. Opettajat esittelevät mahdollisuuksien mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan tuotoksia kansainvälisissä konferensseissa. Yksikkö pyrkii mukaan opettajien jatkotutkintojen kautta yhteistyössä yliopiston kanssa EU:n tutkimuksen ja kehittämisen 5:nteen puiteohjelmaan. Lisäksi selvitetään vuosittain mahdollisuudet osallistua Sokrates-intensiivikurssien toteuttamiseen. Luonnonavara-alan yksikön koko opettajakunta on mukana portfoliotyöskentelyssä. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija ylläpitää portfoliota heti opiskelunsa alkuvaiheista alkaen. Portfolioon liitetään parhaimmat tutkimus- ja kehittämistöiden tuotokset, jotka kuvaavat opiskelijan todellisia taitoja. Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminta tarvitsee kaksi erillistä laboratoriota. Ns. maalaboratorio palvelee tuotannollisen tutkimuksen, ekologian, biologian ja ympäristöanalytiikan opetusta ja kehittämistoimintaa. Toinen laboratorio tukee mikrobiologian sekä kemian ja fysiikan opetusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Laboratoriot voivat palvella myös yhteistyöorganisaatioiden ja -yritysten kehittämis- ja tutkimushankkeita silloin, kun hankkeet liittyvät yksikön toimintaan. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksia seurataan osana ammattikorkeakoulun normaalia arviointitoimintaa. Erillinen seurantajärjestelmä on tarpeen vain, milloin rahoittajatahot sellaista vaativat. Yksilötasolla portfoliot toimivat parhaina tutkimus- ja kehittämistoiminnan arviointivälineinä. Henkilökunnan tutkimus- ja kehitystyötä arvioidaan vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa. Tutkimus- ja kehitystyön tuotokset julkaistaan pääsääntöisesti kunkin yhteistyökumppanin suosiman kanavan kautta. Opinnäytetöiden tiivistelmät voisivat olla verkossa. Joissakin erityisen merkittävissä hankkeissa olisi mahdollista tuottaa monografioita. 20