Mikaelinseurakunta meidän seurakuntamme. Osallisuuden, lähimmäisenrakkauden ja aidon läsnäolon seurakunta

Transkriptio

1 Mikaelinseurakunta meidän seurakuntamme Osallisuuden, lähimmäisenrakkauden ja aidon läsnäolon seurakunta Vuosikertomus 2008

2 Seikkiskirkossa keskityttiin myös ryhmätöihin. Mikaelinseurakunnan vuosikertomus 2008, toukokuu 2009 Kuvat: Uolevi Salonen, Riitta Tunturi, Timo Hanttu Kopiotyö: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo Vuosikertomuksen toimittajat: Timo Hanttu ja Katriina Helala Graafinen työ ja sivuntaitto: Roope Lipasti, Turun Etusivu Oy 2

3 MIKAELINSEURAKUNTA VUOSIKERTOMUS 2008 Toimintavuosi Mikaelinseurakunnan strategia 5 Seurakuntaneuvosto 6 Seurakuntaneuvoston tärkeitä päätöksiä 7 Toimintasuunnitelma 8 Toiminnan arviointi 9 Seurakuntatyön kuvia 10 Toimintakertomukset 12 Pyhäkoulutyö 12 Lapsi- ja perhetyö 14 Varhaisnuorisotyö 17 Partiot 20 Rippikoulutyö 21 Nuorisotyö 23 Nuorten aikuisten työ 25 Porukkatoiminta 28 Uudet työmuodot 30 Diakoniatyö 32 Retriittityö 40 Lähetystyö 41 Merimieskirkkotyö 45 Musiikkityö 49 Mikael-teatteri 51 Yhteisvastuukeräys 52 Ystävyysseurakuntatyö 55 Viestintä 58 Luottamushenkilöt ja johtokunnat 63 Henkilöstö 64 Tilastotietoja 68 Tilinpäätös 82 3

4 MIKAELINSEURAKUNNAN TOIMINTAVUOSI 2008 Uuden strategian myötä seurakuntamme sai puhtaaksikirjoitetut raamit toiminnalleen. Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakuntana voidaan hyvin toimintaa sekä kehittää että viedä eteenpäin. Tärkeää on se, että strategia ei ole vain sanoja paperilla, vaan todeksi elettyä toimintaa. Kertomusvuonna aloitettiin uusien nettisivujen suunnittelu sekä niiden ylläpitoon tähtäävä koulutus. Internetin tuomat haasteet ja mahdollisuudet ovat ilmeiset. Viestintä on uusiutuva ja jatkossa entistäkin haastavampi toimintamuoto seurakunnassa, johon tulee panostaa. Turvapaikanhakijoiden keskittyminen Mikaelinseurakuntaan jatkui entisellään. Olemme tällä hetkellä johtava Kirkko turvapaikkana- seurakunta Suomessa. Erityisen rohkaisevalta tuntui tunnustus, jonka Turun Yliopiston humanistinen tiedekunta meille antoi vuoden humanistiteko -tunnustuksen myötä. Turvapaikka asian myötä seurakunnalle avautui kansainvälisiä kontakteja: Saksan kirkkoihin sekä Ruotsin Alsiken luostariin, jonka kanssa somittiin ystävyyssopimus. Samalla yksi sivu ystävyysseurakuntatyössä sulkeutui Pirkko ja Thure Mäkisen jäädessä pois vapaaehtoisesta vastuunkantajatyöstä. Kiitämme heitä lämpimästi upeasta panoksesta Valkeasaaren ja Pietarin Pyhän Marian seurakunnan hyväksi tehdystä työstä! Uudet työmuodot ovat jo vakiinnuttaneet asemansa seurakuntatyössä. Yleisöluistelu, työpaikkavierailut, seikkiskirkot, Papit Baa- 4

5 nalla, soppajakelut, seurakuntaan muuttaneiden kutsutilaisuudet, eri ikäryhmien kutsutilaisuudet ja lasten linnankutsut ovat esimerkkejä niistä. Kirkosta eroaminen on ilmiö, joka koskettaa myös seurakuntaamme. Kertomusvuonna otettiin käyttöön kirje kirkosta eronneille, joka lähetettiin kaikille eronneille. On hyvä, että seurakunta reagoi asiaan edes jollakin tavalla. Mikaelilainen lehti saatiin jaettua kaikkiin seurakuntamme alueen talouksiin Turun Sanomien sponsoroimana. Lämmin kiitos tästä Keijo Ketoselle! Työntekijäporukastamme jäi kertomusvuonna ansaitulle eläkkeelle pirteä ja energinen kissarovastiksikin tituleerattu Anneli Luokkakallio. Työyhteisökoulutusta toteutettiin eri työalojen sisäisinä koulutuksina, työpaikkakokouksina ja työntekijöiden opintomatkana Gdanskiin. Työyhteisön hyvinvointiin ja hyvään työilmapiiriin on jatkossakin panostettava. Taantuma asettaa uudet haasteet seurakunnan toiminnalle ja juuri siksi onkin tärkeää, että seurakuntamme jatkaa toimintaansa hyväksi koetulla linjalla. Nyt ei ole aika vetäytyä virastoihin, vaan suunta on otettava rohkeasti ihmisten keskelle. Kiitän lämpimästi työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja erinomaisesta yhteistyöstä Mikaelinseurakunnan hyväksi. Soli Deo Gloria! Kansallisena veteraanipäivänä siniristilippujen liehuessa Jouni Lehikoinen MIKAELINSEURA- KUNNAN STRATEGIA Mikaelinseurakunta meidän seurakuntamme Toiminta-ajatus l Osallisuuden, lähimmäisenrakkauden ja aidon läsnäolon seurakunta Suuntaviivat Mikaelinseurakunta l on uskon, toivon ja rakkauden asialla - kantaa vastuuta apua tarvitsevista lähimmäisistä l tarjoaa tilaa ja tilaisuuksia pyhän, levon, hiljentymisen ja ilon kokemiseen l on läsnä elämän eri tilanteissa - etsii ja toteuttaa uusia toimintamuotoja eriikäisten ihmisten kanssa l tukee kristittynä kasvamista ja vahvistaa kirkon jäsenyyden merkitystä l on seurakuntalaisista, vapaaehtoisista ja työntekijöistä koostuva kristillinen yhteisö, jossa on hyvä olla l kommunikoi, keskustelee, viestii ja tekee yhteistyötä - pitää ajankohtaisesti esillä evankeliumia Arvot l Armo l Lähimmäisyys l Avoimuus l Oikeudenmukaisuus Visio l Seurakuntalaiset kokevat Mikaelinseurakunnan kotiseurakunnaksi, joka tukee heitä uskossa ja elämässä ja jonka toiminta koskettaa heitä elämän eri vaiheissa. 5

6 Seurakuntaneuvoston kokouksessa Paakarlan seurakuntakodissa tutustuttiin myös uuteen Uolevi Salosen ja Riitta Tunturin kokoamaan Mikaelinseurakunnan toiminta-albumiin. SEURAKUNTANEUVOSTO Seurakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa. Pöytäkirjaan merkittiin kaiken kaikkiaan 133 pykälää. Kokouspaikkana oli pääsääntöisesti Mikaelin seurakuntakoti, mutta kokous pidettiin myöskin Turun Kristillisessä Raittiusseurassa (Rauhankatu 12) ja Kahvila Navetassa Virusmäentiellä. 6

7 SEURAKUNTANEUVOSTON VUODEN 2008 TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ: Alsiken luostarin kanssa solmittava ystävyyssopimus 41 Anneli Luokkakallion eläkkeelle siirtyminen 38 Erkki Hartikan kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Turun Mikaelinseurakunnan menettelystä turvapaikkaa hakeneen henkilön avustamisessa 94 Intialaisen äidin Hirjinder Saur Kangin ja tyttären Sandeepin turvapaikkahakemus 50 Heikki Seppäsen vuorotteluvapaa-anomus 76 Kirkkoherran opintomatka Pohjoiseurooppalaisten kirkkojen turvapaikkaseminaariin Berliiniin 93 Kirkko turvapaikkana työryhmän väliraportti 37 Kirsi Hakanpään virkavapausanomus 62 Lausunnon antaminen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perussännöstä 115 Maija ja Jussi Hankelan nimikkosopimuksen solmiminen SLS:n kanssa 23 Mikaelinseurakunnan strategia 51 Mikaelinseurakunnan toimintasuunnitelma vuodelle Määräaikaisen diakoniatyönviran täyttäminen 8 Nuorisotyön työalavastaavan määrääminen 68.4., 88 Pasi Jaakkolan virkavapausanomus 118 Perhetyöntekijän palkkaaminen Mikaelinseurakuntaan väliseksi ajaksi 25 Puuska-projektin kanssa tehtävä yhteistyö 92 Saber Kahkasspoorin turvapaikka-anomus 117 Seurakuntapastori Kirsi Hakanpään virkavapausanomus 62 Seurakuntapastorin viran täyttäminen 39 Seurakuntapastorin viransijaisuuden täyttäminen 63 Toimintamäärärahojen jako vuodelle Työntekijöiden opintomatka Berliiniin tai Lontooseen keväällä Työntekijöiden opintomatka Gdanskiin 12 Verkkoviestinnän koulutus ja nettisivujen kehittäminen Mikaelinseurakunnassa 35 Vuoden 2007 toiminnan arviointi Yhteisvastuupäällikön sekä -sihteerin valinta 7 7

8 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008 SEURAKUNTA/TYÖMUOTO: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Seurakunta on olemassa uskon ja toivon saamista ja niissä kasvamista varten. Tätä seurakunnan perustehtävää on seurakuntamme osana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää toteuttamassa kaikenikäisten seurakuntalaisten keskuudessa. Työmuotojensa kautta seurakunta pyrkii lähestymään seurakuntalaisia heitä palvellen ja todistaen Kristuksen rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan. Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Resurssit: Oma henkilöstö sekä vapaaehtoiset vastuunkantajat Henkilöstön ja/tai toimipisteiden muutostarpeet: Perhetyöntekijän toimen vakiinnuttaminen Merkittävimmät yhteistyötahot: muut seurakunnat, kristilliset järjestöt,turun kaupunki, kaupunginosaseurat, Turkuhalli sekä tuomasyhteisö Tavoite 1: Varhaisnuorisotyön vahvistaminen sekä varhaisnuorten kerhojen volyymin kasvattaminen. Tavoite 2: Uusien toimintamuotojen kehittäminen. Tavoite 3: Diakoniatyön työalan selkiyttäminen sekä työnjakokirjojen luominen. Ympäristötavoite: Toiminta reilun kaupan kahvin sekä ympäristödiplomin hengessä. Vuosien 2009 ja 2010 avaintavoitteet ja avainluvut : operaatio Kotiinpaluu Mikaelissa 2010: perhetyön vuosi seurakunnassa Tulot Menot Nettomenot 8

9 VUODEN 2008 TOIMINNAN ARVIOINTI SEURAKUNTA/TYÖMUOTO: Mikaelinseurakunta Toimintaajatus Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta Vastuuhenkilö Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi: Tavoite 1: Varhaisnuorisotyön vahvistaminen ja kerhotoiminnan volyymin kasvattaminen. Tavoitteessa onnistuttiin osittain. Pansiossa alkoi uusi kokkikerho.turun Linnan lastenkutsut kokosi vuotiasta vanhempineen sekä seikkiskirkot Mikaelinkirkossa lisäsivät varhaisnuorten toiminnan määrää. Kerhonohjaajien tarve on ilmeinen, jotta kerhojen määrää voidaan lisätä entisestään. Tavoite 2: Tavoite 3: Uusien toimintamuotojen kehittäminen. Sillä tiellä ollaan vielä alkutaipaleella. Jalkautumista seurakunnan keskelle jatkettiin yleisöluistelujen, työpaikkavierailuluiden, soppajakeluiden niin kauppatorilla kuin yliopistolla,papit Baanalla-tempausten myötä. Mopokerhon autohuutokauppa toi uuden lisän sekä Ilta Lauran kanssatapahtuma. Uusien toimintamuotojen kehittäminen on jatkossakin suuri haaste, johon seurakunnan pitää panostaa! Diakoniatyön työalan selkiyttäminen sekä työnjakokirjojen luominen. Tavoitteeseen ei päästy. Työnjakokirjat valmistuvat Diakoniatyötä on taakoittanut erittäin paljon Kirkko turvapaikkana-asia. Diakoniatiimin kanssa on käyty työyhteisökoulutusta, jonka tarkoituksena on ollut roolien selkiyttäminen tiimin sisällä. 9

10 Marraskuun lopussa tanssiteatteri ERI :n Samaria-teos puhutteli Mikaelinkirkossa liikkeen kautta. Nenäpäivän tuomasmessussa näyttelijä Tuija Piepponen kantoi nenää ja kynttilää. Samuli Edelmannin virsikonserttiin jonotettiin. Sisällä oli lämmin tunnelma. Konfirmaatiomessussa nuori seurakunta tulee alttarin ääreen. Tässä lauletaan ja tanssitaan yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 10

11 Soppaa ja ruokakasseja kauppatorilla. Isovanhempien ja lastenlastenleirillä olin minäkin. Rokkikokki ja lapset seikkiskirkossa. Turvapaikkaseminaarin paneelikeskustelu Mikaelinkirkossa. 11

12 Pyhäkoulu kutsuu lapsia kirkkoon ja tukee kristillistä kasvatusta. PYHÄKOULUTYÖ Tavoitteet Pyhäkoulutyö on tavoittanut 1-14 vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden kristillistä kasvatusta tuettiin. Pyhäkoulutyö on ollut työyhteydessä seurakunnan muuhun työhön. Vastuuhenkilöt Kevätkauden vastaava teologi oli rovasti Anneli Luokkakallio, syyskaudella työtä jatkoi pastori Ulla Junell, pyhäkoulusihteerinä oli Ritva Lunden. Vapaaehtoisina pyhäkoulunopettajina ovat toimineet Anneli Hämäläinen, Sinikka Ilvessalo, Sirkka-Liisa Jakobsson, Aulikki Koskimäki, Pirkko Mitikka ja Taina Yli-Junnila. Lastenohjaaja Nina Toivonen toimi kerran pyhäkoulunopettajana. Yhteistyötahot Päiväkodit, Mikaelinsrk:n muut työmuodot, Turun ja Kaarinan srk-yhtymän muiden seurakuntien pyhäkoulutyö. Toimitilat Mikaelinkirkon krypta, Mikaelin, Härkämäen, Patterinhaan, Vienolan, Suikkilan ja Paakarlan srk-koti, Jyrkkälänkatu 4 (asukastupa), Paavolankatu 3 A (kerhohuone), päiväkoti Iso Omppu Suikkilassa sekä kaupungin päiväkoti Koulukatu 12. Toiminnan painopisteet Päätoimintamuoto on ollut säännöllisesti sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut, kaksi pyhäkoulua on kokoontunut arki-iltaisin. Päiväkodeissa on ollut kerran kuukaudessa pyhäkoulu- ja hartaushetki. Osa-alue 1 Toimintakausi ja Osa-alue 2 Koko perheen kevätretki Paakarlaan 4.5. Paakarlan pyhäkoulunopettajien järjestämät ateriat perhehartauden yhteydessä kevät ja syyskaudella. 12

13 Osa-alue 3 Pyhäkoulunopettajien kokouksia on ollut 8, opettajille on tilattu työhön avuksi opettajan pyhäkoululehden lisäksi myös alle 6-vuotiaiden ohjaamiseen suunniteltu Pikkuväki-lehti. Osa-alue 4 4-vuotissynttärit toteutettiin yhtenä tapahtumana Mikaelin srk-kodissa, jonka jatkona oli Seikkiskirkko Mikaelinkirkossa (Srk-kodissa osallistujia 60 h, joista lapsia 40, joista edelleen n. 20 lasta 4-vuotiaita. Kutsuja lähetettiin 153.) Osa-alue 5 Pyhäkoululaiset ovat osallistuneet perhekirkkoihin, joulujuhliin ja kevätjuhliin erityisesti Härkämäessä, Paakarlassa, Patterinhaassa ja Vienolassa. Pyhäkoululaiset osallistuivat myös uutena tapahtumana Jyrkkälän joulujuhlaan Myös pyhäkoululaisille on tiedotettu mahdollisuudesta osallistua Seikkiskirkkoon. Osa-alue 6 On toteutettu päiväkotipyhäkouluja ja -hartauksia, joulu- ja kevätkirkkohetket. Arviointi Myönteistä on, että ei ole tapahtunut merkittävää laskua tilastoissa. Edelleen päätavoite on kuitenkin kasvattaa pyhäkoululaisten määrää ja näin ylläpitää kristillistä kasvatusta. PYHÄKOULU- JA LAPSITYÖN TILASTOJA VUODELTA 2008 kaikki pojat tytöt Srk:n omat toimipaikat kaikki pyhäkoululaiset Vähintään ¼ kerroista mukana olleet pyhäkoululaiset Srk:n omien pyhäkoulujen aikuiset osallistujat 21 Vähintään ¼ kerroista mukana olleet aikuiset 10 Päiväkoti Ompun pyhäkoululaiset Päiväkoti Kouluk. 12 hartauksiin osallistuvat lapset Päiväkotien hartauksissa aikuisia 29 Päiväkotien hartauksissa aikuisia Pyhäkouluryhmiä: Srk:n omat päiväkodit 10 ryhmää 3 ryhmää Päiväkotikäyntejä 22 kertaa 1 retki 36 hlöä, (21 lasta) 13

14 Kesäisen iloinen tunnelma isovanhempien ja lastenlasten leirillä. LAPSI- JA PERHETYÖ Tavoitteet Tukea perheitä ja parisuhdetta. Vanhemmuuden tukeminen. Tukea lasten ja aikuisten uskonelämän kasvua ja seurakuntayhteyttä sekä auttaa perhettä kristillisessä kasvatuksessa. Auttaa perheitä solmimaan uusia sosiaalisia suhteita. Perhekerho on mahdollisuus perheelle löytää oma paikkansa seurakunnassa sekä avata ovia seurakuntayhteyteen esim. jumalanpalveluselämään, pyhäkouluun, päiväkerhoon. Vastuuhenkilöt 1. Marita Heinonen, diakoni 2. Ulla Junell, srk-pastori ( ), Ritva Lunden, pyhäkoulusihteeri, Laura Siltala, perhetyöntekijä. Yhteistyötahot Kasvatusasiainkeskus, neuvolat, paikallisseurakunnat, srk-yhtymän toiset perhetyöntekijät eli Pesue, Mikaelinsrk:n työntekijät, yksityisiä artisteja kuten Joel Hallikainen, pk-yrityksiä kuten Sininen Onni-lastentarvikeliike, kauneushoitola Izumi. Toimitilat Härkämäki, Suikkila, Vienola, Paakarla, Mikonmökki, Mikaelin srk-koti ja Mikaelinkirkko. Toimitilat ovat riittävän hyvät. Toiminnan painopisteet Eniten satsataan perhekerhoihin, jotka tavoittavat aina uusia seurakuntalaisia. Kerhosta on helppo lähteä mukaan muuhunkin seurakunnan toimintaan esim. pyhäkouluun, päiväkerhoon, jumalanpalveluselämään. Uu- 14

15 Seikkiskirkko tuli uudeksi työmuodoksi syksyllä sien toimintamuotojen kohderyhmänä on ollut myös nuoret naiset ja äidit. Muutoksia edellisvuodesta Parisuhdeillat, keskusteluillat vaikeista asioista, häämessut yhdessä Katariinan- ja Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Seikkiskirkko-projekti on tavoittanut paljon uusia lapsiperheitä. Osa-alue 1 Isovanhempien ja lastenlasten leiri Sinapissa (osallistujia 18 aik., 24 lasta 4 vrk), koettiin virkistävänä. Samoin perheiden viikonloppuleiri, jossa oli myös diakonian asiakkaita (29 aik., 24 lasta) ja äitien lepoleiri (35 aik.). Osa-alue 2 Perhekerhojen kevätretket Zoolandiaan, osallistujina oli 30 aik. ja 43 lasta, ja omat joulujuhlat pidetty srk-kodeissa. Osa-alue 3 Vaimoillat vuotiaille nuorille vaimoille ja äideille vertaisryhmäksi. Vaimoilloissa pohditaan vaimoutta, naiseutta ja parisuhdetta avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Vaimoillat kokoontuu kerran kuukaudessa ja kävijöiden määrän lisääntyessä on toiminta laajentunut vaimojen omiin pienryhmiin eli kotisoluihin sekä klubi-iltoihin, missä tarjotaan erilaisia harrastemahdollisuuksia jumpasta hemmottelusaunailtaan. Vaimoilloissa kävi keskimäärin 15 naista. Osa-alue 4 Parisuhdeillat kokoontui viisi kertaa kevään 2008 aikana. Illoissa käsiteltiin parisuhdetta vierailevan puhujan alustuksen pohjalta yhdessä keskustellen. Osanottajina oli keskimäärin 4 pariskuntaa. Osa-alue 5 Uusi työmuoto Seikkiskirkko lasten iloinen iltapäivä aloitti säännöllisen toiminnan syksyllä Kerran kuussa tunnin mittainen lapsilähtöinen kirkkohetki keräsi joka kerta yli 200 kävijää, ja nimenomaan sellaisia perheitä, joita muuten ei näy seurakunnan tilaisuuksissa. Seikkiskirkko koostuu lauluista, papin puheesta, yhteisestä rukouksesta, vierailevasta artistista sekä lasten siunaamisesta alttarilla. Osa-alue 6 Keväällä 2008 kokeiltiin keskusteluiltoja vaikeista ja vaietuista aiheista: äidin väsymys ja 15

16 masennus, lapsettomuus ja hedelmöityshoidot, keskenmenot sekä lapsen uhmaikä. Illassa oli asian itse läpikäynyt henkilö ohjaamassa keskustelua. Iltojen tarpeellisuudesta huolimatta osanotto oli vähäistä; keskimäärin 2 vierasta/ilta. Osa-alue 7 Jo toista kertaa järjestettiin Lasten kauneimmat joululaulut Mikaelin seurakuntakodilla. Tilaisuus keräsi jälleen paljon kotona olevia vanhempia ja lapsia ja hetki koettiin lämpimänä ja helpoksi tulla vähän tuntemattomampanakin. Osa-alue 8 Yhteinen perhetyön työryhmä eli Pesue kokoontui muutamia kertoja vuodessa suunnittelemaan ja linjaamaan yhteisiä toimintamuotoja pidettiin yhteinen perhetyöntekijöiden neuvottelupäivä Sinapissa Piknik-risteilyllä tehtiin yhteisiä perhetyön toimintalinjauksia. Arviointi Pastori Ulla Junell on tuonut positiivista ilmapiiriä mm. Vienolan ja Mikonmökin perhekerhoihin ja Seikkiskirkkoon. Vapaaehtoisten vastuunkantajien määrä on lisääntynyt esim. perhekerhoissa ja vaimoilloissa. Vaimoiltojen kävijöiden määrä on lisääntynyt ja toiminta on laajentunut hengellisiin pienryhmiin. Seikkiskirkko on tavoittanut paljon uusia lapsiperheitä. Keskusteluillat vaikeista asioista keräsi vain niukan osanottajamäärän. Leirityö ja perhekerhot on koettu erittäin tärkeänä ja voimia antavana, ja perheet ovat sitoutuneet entistä enemmän käymään perhekerhoissa. Lauluissa, leikeissä ja hartauksissa on välitetty kristillistä uskoa ja tuettu kristillistä kasvatusta. Määrärahoissa ei oltu huomioitu Seikkiskirkon kustannuksia. Lasten kauneimmat joululaulut Mikaelin seurakuntakodissa. 16

17 Turun linna antoi lasten linnanjuhlille komeat puitteet. Nuorisotyönohjaaja Pauliina Elonen luotsaa varhaisnuorisotyötä. VARHAISNUORISOTYÖ Työntekijäresurssit Varhaisnuorisotyöstä pääasiassa vastaavana työntekijänä toimii Pauliina Elonen, joka aloitti nuorisotyönohjaaja Kari Tynkkysen sijaisena elokuussa Muut nuorisotyönohjaajat osallistuvat varhaisnuorisotyöhön leireillä, tapahtumissa sekä koulutyössä. Leireillä toisena työntekijänä on ollut myös pastori Ulla Junell. Kasvatusasiain johtokunta Toimintakaudeksi kasvatusasiain johtokuntaan on valittu Ailo Uhinki (puheenjohtaja), Satu Orvasto, Jaana Kujanen, Kristiina Lahdenvesi ja Antti Tenho. Sihteerinä toimii pastori Jaakko Paakkanen. Varajäseniä ovat Kalevi Vallas ja Eeva Perho. Yhteistyötahot Merkittävimmät yhteistyötahot seurakuntamme kasvatustyölle ovat Mikaelinseurakunnan alueella toimivat ala-asteet, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, muut seurakuntayhtymän seurakunnat sekä Poikien ja tyttöjen keskus (PTK) ja arkkihiippakunnan kasvatustyö. Tavoitteet vuodelle : Vuoden 2008 tärkein tavoite on panostaa kouluissa tehtävään varhaisnuorisotyöhön, 17

18 jotta kynnys tulla mukaan seurakunnan järjestämään toimintaan madaltuisi. Kouluissa järjestetään kuukausittaisten hartaustilaisuuksien lisäksi päivystystoimintaa, oppitunteja ja kerhoja. 2: Ohjata, kannustaa ja sitouttaa varhaisnuoria ja kerhonohjaajia seurakunnan toimintaan tekemisen ja osallistumisen kautta. Työmuotoina ovat kerhot, leirit, kerhonohjaajakoulutus sekä erilaiset teemapäivät ja -retket. 3: Tehdä varhaisnuorisotyötä enemmän tutuksi sekä etsiä uusia, toimivampia toimintamuotoja, jotta useampi kohderyhmään kuuluva löytäisi paikkansa seurakunnan tarjoamassa toiminnassa. Toimitilat Toiminta keskittyi pääasiassa Härkämäen ja Paakarlan seurakuntakodeille ja Kunstenniemen leirikeskukseen. Lisäksi käytettiin joidenkin koulujen tiloja. Kouluyhteistyö Varhaisnuorisotyön osalta tehtiin yhteistyötä Snellmanin, Topeliuksen, Kähärin, Suikkilan, Aunelan, Pansion sekä Teräsrautelan ala-asteiden kanssa. Työntekijät kävivät n. kerran kuukaudessa pitämässä aamuhartauden sekä joulu- ja pääsiäishartaudet. Lisäksi he vierailivat oppitunneilla, kuten kertomassa 10-synttäreistä ja -leireistä. Teräsrautelan koululla jatkettiin kevään ajan syksyllä 2007 alkanutta koulupäivystystä 6. -luokkalaisille. Samaisen 6. -luokan kanssa järjestettiin yhden yön leirikoulu Kunstenniemessä Aunelan koulussa pyöri kevätkauden ajan puuhakerho luokkalaisille. Toiminta ja tapahtumat Aunelan koulun lisäksi puuhakerhoa pidettiin menestyksekkäästi myös Paakarlan seurakuntakodilla. Sen jatkuminen syksyllä olisi ollut todella tarpeen, mutta työntekijäresurssit eivät antaneet periksi jatkaa kerhoa. Paakarla on alueena haastava, joten innokkaita kerhonohjaajiakaan ei valitettavasti löytynyt. Härkämäen seurakuntakodilla on jo pitkään pidetty kokkikerhoa, joka tulee joka syksy heti täyteen. Kokkikerhossa on vakiintunut kävijäporukka, joka innokkaasti käy kerrasta toiseen kokkailemassa erilaisia herkkuja. Tänä vuonna järjestettiin Onnenpotku -viikon yhteydessä myös lapsille oma tapahtuma vuotiaat Mikaelinseurakuntalaiset kutsuttiin palmusunnuntaina Linnan juhliin Turun linnaan, jossa esiintyi Pieni Suuri Seikkailu -bändi. Tapahtuma oli kerta kaikkiaan onnistunut ja jatkoa sille onkin jo luvassa. Tuolloin juhlimassa oli 75 innostunutta varhaisnuorta. Keväällä vietettiin myös joka vuotuisia 10-synttäreitä Tuomiokirkkotorilla. Tapahtuma järjestettiin seurakuntien välisenä yhteistyönä. Syksyllä vietettiin avoimien ovien ilta Suikkilan seurakuntakodilla, johon kutsuttiin Suikkilan koulun oppilaat. Ilta järjestettiin yhteistyössä lastenohjaajien kanssa ja sen tarkoituksena oli tehdä seurakuntakotia tutuksi lapsille, jotta heidän olisi entistä helpompi tulla mukaan toimintaan. Leiri- ja retkitoiminta Vuonna 2008 Mikaelinseurakunnassa järjestettiin neljä (4) varhaisnuorille tarkoitettua leiriä. Niistä yksi kesäleiri toteutui yhteistyössä Henrikinseurakunnan kanssa, ja marrasleiri tehtiin yhdessä Martinseurakunnan kanssa. Leirien järjestäminen yhteistyössä muiden seurakuntien kanssa on todettu hyväksi ratkaisuksi, sillä näin maksimoidaan leirien toteutuminen; kahden seurakunnan alueen lapsista saadaan varmasti leiri täyteen. Kesäleirit 18

19 Lasten linnajuhlien aikaan vanhemmille tarjoiltiin omat kahvit. ovat selvästi suositumpia kuin tavalliset viikonloppuleirit. Lisäksi Mikaelinseurakunta osallistui kesäkuussa kahdelle (2) 10-leirille, jonka organisoi Kasvatusasiainkeskus. Mikaelinseurakunnan varhaisnuorisotyö oli mukana myös Turun koulujen 5. -luokkalaisille järjestettävässä Luontopäivät -tapahtumassa Kunstenniemen leirikeskuksessa. Viikon kestävän tapahtuman organisoi Kasvatusasiainkeskus, ja sen toteuttamisessa ovat mukana kaikki Turun seurakuntayhtymän seurakunnat. Jokavuotinen varhaisnuorten ja heidän perheidensä kevätretki suuntautui Puuhamaahan. Matkalle suuntasi bussilastillinen eli 45 innokasta retkeilijää. Arviointia Vuoden 2008 päätavoitteena oli panostaa kouluissa tehtävään varhaisnuorisotyöhön, jotta kynnys tulla mukaan seurakunnan järjestämään toimintaan madaltuisi. Kouluvierailujen seurauksena lapsia saapui mm. kokkikerhoon ja puuhakerhoihin, ja leiriväki lisääntyi kouluissa tehtävän mainonnan myötä Oppitunti- ja hartausvierailut kouluissa ovat tärkeitä, koska näin oppilaat tutustuvat omaan nuorisotyönohjaajaan ja sitä kautta tulevat mukaan seurakunnan toimintaan ja tapahtumiin. Puuhakerho ja koulupäivystys kokivat hyvän ja menestyksekkään alun jälkeen inflaation. Syksyllä 2008 kerhoa ja päivystystä ei mainostuksesta huolimatta saatu tarpeeksi kävijöitä. Näin ollen varhaisnuorisotyön osalta tarjottiin kouluille mahdollisuus työntekijän pitämiin oppitunteihin, jotka otettiin ilolla vastaan. Näin yhteys koulun lapsiin säilyy, vaikkei edellä mainituille työmuodoille enää löytynytkään innokasta kävijäkuntaa. Kerhonohjaajien sitouttaminen seurakuntaan on edelleen kovan työn takana. Innokkaita nuoria ilmoittautuu joka syksy mukaan kerhonohjaajakoulutukseen, mutta muu harrastustoiminta estää heitä sitoutumasta viikoittaiseen kerhotoimintaan. Varhaisnuorten leireille isosiksi haluavia taas on niin paljon, että on vaikeuksia saada kaikki mahtumaan edes yhdelle leirille kesän aikana. Kerhonohjaajien puutteen vuoksi myös kerhojen määrä on pieni. Lähes kaikki kerhot toimivat työntekijän johtamina. Kerhoissa on kuitenkin tulijoita enemmän, kuin mukaan voisi ottaa. Suosituimmiksi kerhot ovat osoittautuneet Paakarlassa ja Härkämäessä; Mikonmökissä pidettäviin kerhoihin taas ei edelleenkään ole tulijoita. Leirityössä taas huomaa, kuinka oma nuorisotyönohjaaja on tullut tutuksi: ennestään tuttuja lapsia kouluista ja kerhoista ilmoittautuu yhä enemmän mukaan. Uutena toimintamuotona mukaan tuli lasten Linnan juhlat. Kutsutapahtumien - ja tapahtumien yleensäkin - kautta tavoitetaan paljon sellaisia lapsia ja perheitä, jotka eivät ennen ole olleet mukana seurakunnan toiminnassa. Samoin toista kertaa järjestetty varhaisnuorten ja heidän perheidensä kevätretki on saanut paljon kiitosta. Mukavaa, että moni varhaisnuori vanhempineen on löytänyt mukaan seurakuntaamme näiden erityisten tapahtumien kautta. 19

20 MIKAELINSEURAKUNTA JA SEN PARTIOLIPPUKUNNAT 2008 Partiotoiminnan tavoitteet Partiotoiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua personalisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoimintaan kuuluu myös hengellinen kasvatus. Yhteistyö seurakunnan kanssa Mikaelinseurakunnan partioyhteistyön tavoitteena on tukea partion hengellistä kasvatusta sekä huolehtia tarvittavista tiloista ja rahallisista avustuksista. Yhteistyötä tekee myös seurakunnan Kasvatusasiain keskus. Yhteistyötä säätelee yhteinen sopimus, jonka mukaisesti lippukunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi ja yhteistyöstä vastaa paikallisseurakunnassa johtava nuorisotyöntekijä. Kertomusvuonna tämän työntekijä oli syyskuun loppuun asti Jaakko Paakkanen, sen jälkeen Juho Sankamo. Lippukunnat, joitakin tilastoja Mikaelinseurakunnan yhteydessä toimii neljä lippukuntaa: Mikaelin Sinikellot (tyttölippukunta) Sinikelloissa on 9 ryhmää, joissa on yhteensä 79 lasta. Retkiä ja leirejä oli 14. Mikaelin Siniset (poikalippukunta) Mikaelin Sinisissä on 9 ryhmää, joissa on yhteensä 70 lasta. Retkiä ja leirejä oli 67. Lisäksi Siniset kävivät purjehtimassa 38 kertaa. Partio-Puhurit (sekalippukunta) Partio-Puhureissa on 9 ryhmää, joissa on yhteensä 68 lasta. Retkiä ja leirejä oli 13. Ahertajat (kuurojen lippukunta) Toimitilat Kullakin lippukunnalla on käytössä omat tilat, joissa ei järjestetä muuta seurakunnan toimintaa: Mikaelin sinisillä Mikonmökissä, Sinikelloilla ja Ahertajilla Mikaelin Seurakuntakodin pohjakierroksessa sekä Partio-Puhureilla Pansiossa, Pernontie 16:ssa. Tammikirkko on partiolaisten vuotuinen kirkkopyhä Toiminnan painopisteet Partion perustoiminta painottuu Sudenpentuihin ja vartioihin, jotka kokoontuivat viikoittain. Varttuneemmat nuoret kokoontuvat harvemmin. Erilaiset leirit ja retket ovat keskeinen osa partiotoimintaa. Selvästi eniten leirejä ja retkiä suhteessa jäsenmäärään oli Mikaelin Sinisillä. Yhteistyö seurakuntien kanssa painottuu Mikaelinkirkon perinteiseen Tammikirkkoon sekä huhtikuussa Yrjönpäivän aikaan järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa pappi on mukana. 20

21 Rippikoululeirillä ehtii välillä uimaan vaikka porukalla RIPPIKOULUTYÖ Tavoitteet Antaa perusopetusta kristinuskosta ja rohkaista ihmisiä rakentamaan elämänsä Kristuksen varaan. Säilyttää rippikoulun vankka asema jatkuvasti uudistamalla rippikoulua ajan haasteita vastaavaksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti vuotiaat, mutta myös tätä vanhemmat rippikouluun haluavat, jotka yleensä osallistuvat yksityisrippikouluun. Myös isoskoulutus kuuluu rippikoulutyön kokonaisuuteen. Isoset ovat toisaalta osa kohderyhmää, toisaalta avustajia tavoitteisiin pääsemisessä. Sama pätee rippikoululaisten vanhempiin. Vastuuhenkilöt Vastaava viranhaltija Jaakko Paakkanen Lisäksi kaikki hengellisen työn viranhaltijat, erityisesti papit ja nuorisotyönohjaajat. Päävastuussa kustakin ryhmästä on ryhmän työtiimiin kuuluva pappi. Yhteistyötahot Kasvatusasiain keskus, Leirikeskukset, Yhtymän seurakuntien rippikouluteologit, Turun NMKY, Rippikoululaisten vanhemmat Toimitilat Mikaelin seurakuntakodin rippikoululuokat ovat pienehköt ja pimeät, ja elämyksellisen opetuksen järjestäminen niissä on vaikeaa. Leirikeskustilat ovat hyvät. Toiminnan painopisteet Rippikoulutyö painottui edelleen leireihin, mutta myös kaupunkiosuus oli tärkeä. Kun- 21

22 kin ryhmän työntekijät toteuttivat rippikoulun itsenäisesti joten painotukset vaihtelivat. Muutoksia edellisvuodesta Ville Niittynen lähti Mikaelinseurakunnasta ja vastaavan viranhaltijan tehtävät siirtyivät Jaakko Paakkaselle alkaen. Aikuisrippikoulu on osittain integroitu Alfa-kurssiin. Isoskoulutus Raamis menossa rippikoululeirillä Isoskoulutuksessa oli kaksi vuosikurssia. Uusia isoskoulutettavia tuli suhteellisen paljon. Arviointi Rippikoulut ovat yhä vankka osa nuorisokulttuuria, ja rippikoulut ovat onnistuneet hyvin. Rippikoulun käyneiden juurtumista seurakuntaan ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään tavoitteiden mukaisesti Rippikoulussa yhdessäolo ja viihtyminen ovat tärkeitä asioita. 22

23 Näissä merkeissä: Nuoret ja risti. NUORISOTYÖ TAVOITTEET: Nuorisotyön tavoitteena on johdattaa nuoria kiinteään seurakuntayhteyteen ja sitä kautta olla tukemassa nuorten kasvamista kristittyinä. Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on elää mukana nuorten elämässä ja tukea heitä kasvun kysymyksissä. Vastuuhenkilöt: Arno Heinonen, Sirpa Hiltunen, Pauliina Elonen, Jaakko Paakkanen sekä johtavana Juho Sankamo. Nuorten hallitus & nuoret aktiivit, jotka koostuvat nykyisistä tai entisistä isosista. Resurssit: Toimitilat ovat kiitettävät. Erityisesti Kahvila God s Gas on hyvä paikka tehdä työtä: työn- tekijöillä on hyvät ja riittävät varastointi- ja toimitilat sekä tarvittava laitteisto. Myös nuorille kahvila on viihtyisä toinen koti. Merkittävimmät yhteistyötahot: Merkittävimmät yhteistyötahot ovat seurakunnan alueella olevat koulut sekä seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, muut yhtymän seurakunnat, Kansan Raamattuseura ja Maata Näkyvissä festivaalien järjestäjät. Toiminnan painopisteet: 1) Nuorten GG-illat joka perjantai: iltoja oli 30. Torstaikahviloita oli samoin 30. Näiden kokonaisosallistujamäärä oli noin 420 nuorta. 23

24 2) Kouluvierailut ja aamunavaukset: 59 kpl. 3) Isos- ja rippikoulutyö: koulutuksessa oli mukana 95 nuorta, joista tyttöjä oli 65 ja poikia 30. Rippileireillä isosia oli 37 isosta. 4) Nuorten leirit: 2 keväällä ja 2 syksyllä. Kullakin leirillä oli keskimäärin 25 nuorta. 5) Solupiiri: kokoontumisia 23 kpl. Nuorisotyön tilaisuuksia, muita kuin GG-illat ja torstain kahvilaillat, oli yhteensä 16. Näiden tilaisuuksien yhteenlaskettu kokonaisosallistujamäärä on noin 550 nuorta. UUTTA: Katumaalausta nuorten tavalla Juho Sankamo on valittu syksyllä 2008 uudeksi nuorisotyön työalavastaavaksi. Internetissä tehtävä työ on osoittautunut tärkeäksi. Nuorten nettisivut uudistettiin ja ne löytyvät osoitteesta Sivustosta nuoret löytävät nopeasti tietoa toiminnastamme. Nuoriin on hyvä luoda yhteyttä messengerin, blogin tai IRC:n kautta. Netin kautta syntyy usein yhteys, jota voi parantaa rippikoulussa ja muussa nuorisotoiminnassa, kun tavataan kasvotusten. Lyhytelokuvien, videoiden ja kuvien merkitys on suuri. Jaakko Paakkasen ja Juho Sankamon johdolla tehtiin Shakki-video, joka löytyy internet-sivuiltamme. Vastaavanlaisen materiaalin tuottamisella on tärkeä merkitys, kun haluamme tavoittaa nuoret. Nuorten illat eli GG-illat ovat palvelleet lähinnä rippikoululaisia. Iltaan kuuluu opetuksellinen osuus klo Tämän jälkeen ilta kuluu pelien ja seurustelun merkeissä. Nuoria käy illoissa keskimäärin Isot illallistilaisuudet keväällä ja syksyllä: Näihin tilaisuuksiin nuorten aktiivit ovat valmistaneet aterian. Seurakuntakodilla järjestetyssä joulujuhlassa, jossa tarjoiltiin nuorten tekemä ateria, oli 110 nuorta. Heistä 35 oli mukana rippikoulussa. Osallistujamäärän suhteen tämä oli menestys. Solutoiminta on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana nuorisotyötä, ja uuden solun perustaminen on kehitteillä. Vuoden aikana solutapaamisia oli 23 iltana. Solussa käy vakiintunut 5-9hengen porukka. ARVIONTI Toiminta on ollut monenlaisessa alkuvaiheessa koko vuoden. Tämä johtuu muun muassa työalavastaavan vaihdoksesta ja siitä, että viime vuona on aloitettu tai kehitetty monenlaista uutta toimintamuotoa: internet-, videoja solutyö & isot illallistapahtumat. Haasteena on saada nuoria mukaan toimintaamme. Pyrimme myös auttamaan nuoria eri tapaamisten ja kouluvierailujen kautta: pyrimme olemaan läsnä nuorten maailmassa. Osittain olemme tässä haasteessa ja tavoitteessa onnistuneet. Parannettavaa ja haasteita on tosin paljon. 24

25 NUORET AIKUISET MIKAELISSA (NAMI) Tavoitteet 1. Seurakunnan nuorisotyössä mukana olleiden, nyt vuotiaiden hengellisestä kasvusta ja seurakuntaan juurtumisesta huolehtiminen 2. Seurakunnasta vieraantuneiden nuorten aikuisten tavoittaminen. 3. Siltojen vahvistaminen nuorisotyön ja aikuistyön välillä, jotta nuoret voisivat luontevasti kasvaa vastuullisiksi seurakuntalaisiksi. Vastuuhenkilöt Vastaava viranhaltija: Jaakko Paakkanen Muut osallistuneet viranhaltijat: Pasi Jaakkola, Jouni Lehikoinen, Juho Sankamo Vapaaehtoisia vastuunkantajia: avoin toimintaryhmä, noin 10 henkeä Yhteistyötahot Oman srk:n nuorisotyö, aikuistyö ja uudet työmuodot Toimitilat Toiminta keskittyi pääosin God s Gasiin / Mikonmökkiin. Raamattupiiri käytti myös aikuistyön tiloja Mikaelin seurakuntakodista. Toiminnan painopisteet 1. Raamattuopetus 2. NAMI-illat 3. Yhteistyön kehittäminen Uutta Kerran kuukaudessa järjestettävä Kohtaamispaikka (ennen rakkauden iltapäivä ) on va- Mikaelinseurakunta jakoi opiskelijoille soppaa ja sympatiaa yliopiston mäellä. 25

26 kiinnuttanut paikkansa osana Mikaelinseurakunnan toimintaa, ja NAMI on omalta osaltaan ollut mukana tämän uudentyyppisen seurakuntaillan järjestelyissä. Nuoria aikuisia on kutsuttu myös Linnateatterin kutsuvierasnäytäntöjen kautta mukaan Nami-toimintaan, viimeksi alkusyksystä. Linnateatterissa järjestettiin joulukuusa myös ensimmäinen Ilta Lauran Kanssa Talk Show, joka poiki myönteistä palautetta monelta taholta. Raamattupiiri Community Bible Study oli tauolla alkuvuonna 2008, jolloin kokeiltiin sen sijaan solupiiriä vuoroviikoin Kohtaamispaikan kanssa, mutta se ei lyönyt itseään läpi. Syksyllä palattiinkin CBS-konseptiin. Raamattupiirin kävijämäärä on vähentynyt, tosin uusiakin on tullut mukaan. Nami-illat ja NamiPlus Nami-iltojen kävijämäärä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Uusiakin kävijöitä tulee, mutta yhä useampi käy illoissa vain silloin tällöin. Varsinaiset joka toinen viikko järjestettävät Nami-illat ovat keskusteluiltoja tai konsertteja; peli-illat ja muut harrastetyyppiset illat on siirretty väliviikoille NamiPlus otsakkeen alle ja niitä järjestetään satunnaisesti. Kuorotoiminta: Gospel Angels Gospel Angels -lauluryhmän kokoonpano on osin vaihtunut. Vuoden päätapahtuma oli yhdessä Kohtaus-bändin kanssa toteutettu Suomalainen messu itsenäisyyspäivänä. Leirit ja retket Nuorten aikuisten leiri järjestettiin jälleen aiempaan tapaan sekä keväällä että syksyllä. Kummassakin oli osallistujia noin 15. Leiriohjelmaan kuului raamattuopetusta, pelejä, leikkejä, saunomista sekä messu. Nami vieraili myös palolaitoksella tutustumassa sen kalustoon ja toimintaan Internet Namin verkkosivu toimivat yhä lähinnä tiedotuskanavana, sähköpostilistana ja kuvagalleriana. Seurakunnan verkkouudistuksen myötä Nami-sivujen integrointia osaksi virallista sivustoa on alustavasti suunniteltu. Arviointi Ydintoiminta on pyörinyt hyvin. Nami-iltoihin, raamattupiiriin ja kuoroon on tullut tänäkin vuonna uusia ihmisiä. Pidempiaikaisten aktiivien yhteys on syventynyt, eikä se ole onneksi luonut uusia karkoittavaa sisäpiiriä. Tavoitteet 1 ja 2 ovat siis toteutuneet melko hyvin. Yhteistyö muiden työmuotojen ja tahojen kanssa ei ole toteutunut suunnitellussa syvyydessä. Esim. teatteri-illat eivät ole toivotulla tavalla tuoneet Nami-toimintaan uutta sisältöä tai väkeä, eikä Kohtaamispaikka ole muodostunut nuorisotyön ja Namin yhteiseksi projektiksi, vaan se on koonnut oman, erillisen vapaaehtoisjoukkonsa. Suunnitellut nuorisotyön ja Namin yhteisillat ja leirit ovat lykkääntyneet vuodelle Jää nähtäväksi miten niiden kautta onnistutaan luomaan toimintamuotojen välinen yhteys. 26

27 Mikaelinseurakunnan nuorten aikuisten toiminta 2008 Tilastotietoja Säännöllisesti toimivia nuorten aikuisten ryhmiä yhteensä 2 kpl: C Avoin raamattupiiri / solu C Gospel Angels -kuoro Raamattupiiri Gospel Angels Vap. eht. ohjaajat osanottajat miehiä naisia yhteensä miehiä naisia yhteensä YHT YHT kevät syksy CBSI / solu 5 12 Gospel Angels 10 9 NAMI-illat / NamiPlus 10 9 osallistujia keskimäärin 15 Messut - 1 Leirit ja saunaillat 1 1 Yhteistilaisuudet muiden tahojen kanssa - - YHTEENVETO Nuorten aikuisten tilaisuuksia yhteensä Osallistujia laskennallisesti yhteensä noin

28 Suuri Kristuskulkue kokosi porukoita yli seurakuntarajojen. Liikkeelle lähdettiin Mikaelinkirkolta. PORUKKATOIMINTA Tavoitteet Tarjota aikuisille ja työikäisille seurakuntayhteisö, jossa kasvaa suhteessa Jumalan ja toisiin seurakuntalaisiin, sekä suuntautua aktiivisesti tavoittavaan työhön. Vastuuhenkilöt Pastorit Pasi Jaakkola, Jaakko Paakkanen, Juho Sankamo ja Ulla Junell sekä perhetyöntekijä Laura Siltala. Vastuussa mukana lisäksi maallikoita kunkin työntekijän porukoista. Toimitilat Kohtaamispaikka ja Rukouksen iltapäivä vuoro viikoin sunnuntaisin klo 17 seurakuntako- dissa. Tuu porukoihin ja alfa-kurssit Mikonmökissä (God s Gas) sekä solut seurakunnan tiloissa ja kodeissa. Toiminta Kohtaamispaikka nimistä vapaamuotoista jumalanpalvelusta on toteutettu yhteistyössä nuorten ja nuorten aikuisten työn kanssa. Tavoitteena on ollut muodostaa silta yhteisöllisessä seurakunnassa nuorisotyöstä aikuistyöhön. Yrityksestä huolimatta tässä on vielä ponnisteltavaa. Syksyllä 2008 Kohtaamispaikkaan tuli paljon sitoutuneita vapaaehtoisia, joka teki jumalanpalveluksesta entistä maallikkovetoisemman. Kävijöitä on ollut kerrallaan. Rukouksen iltapäivässä on rukoiltu seura- 28

29 kunnan sekä erityisesti Kohtaamispaikassa kerättyjen rukousaiheiden puolesta. Teemana syksyllä 2008 on ollut Isä meidän -rukous. Vetäjänä on Pasi Jaakkolan rinnalla ollut Johannes Pelkonen, kävijöitä keskimäärin kymmenkunta. Seurakuntaa johdattavina kursseina on ollut keväällä Tuu porukoihin ja syksyllä alfakurssi. Keväällä kurssilaisia oli n. 15, joista soluihin tai Kohtaamispaikkaan sitoutettiin 1/3. Syksyllä heitä oli n. 25, joista sitoutettiin puolet. Lisäksi vapaaehtoisia tiimiläisiä on ollut kymmenkunta. Heille kurssit ovat tarjonneet hengellistä ravintoa ja entisestään sitouttaneet Mikaelinseurakuntaan. Vuoden aikana toimivia pienryhmiä ovat olleet naisten solu (vetäjä: Taina Yli-Junnila) ja filsosofinen solu (Pyry Winter). Lisäksi soluja on ollut nuorisotyössä ja NAMIssa. Arviointi Kohtaamispaikka on tilaisuutena vakiinnuttanut paikkansa ja muotonsa. Ilahduttavaa on ollut sen siirtyminen työntekijävetoisesta maallikkovetoiseksi. Tavoitteena on kävijämäärän kasvattaminen sekä erityisesti nuorten saaminen mukaan tähän jumalanpalvelusmuotoon. Rukouksen iltapäivä on vuoden aikansa koonnut uusia rukoilijoita. Tavoitteena on lisätä sitoutumista ja terävöittää opetusta varustavammaksi. Kurssit ovat olleet suosittuja ja hyvinkin siunauksellisia seurakunnalle. Tuu porukoita kurssi ei kuitenkaan alfaa lyhempänä ole yhtä tehokas sitouttamisessa. Tavoitteena tulevilla kursseilla on entisestään panostaa seurakuntaan sitouttamiseen mm. jatkosolujen avulla. Solutoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Niiden sitouttaminen opetussisältöjen puolesta Kohtaamispaikkaan ei kuitenkaan ole onnistunut suunnitellusti. Tavoitteena on kaksinkertaistaa solujen määrä vuosittain sekä panostaa solujärjestelmän kehittämiseen ja solunjohtajien koulutukseen. 29

30 UUDET TYÖMUODOT Yleisöluistelu jatkui kertomusvuonna vilkkaana. Alkuvuodesta luisteltiin vielä Kupittaan hallissa, mutta sitten palattiin takaisin Turkuhalliin. Kaikenikäisiä luistelijoita riitti runsaasti läpi koko kertomusvuoden - parhaimmillaan Turkuhallin kenttä oli ääriään myöten täynnä. Sekä miehet että naiset kokoontuivat sauna-iltaan merimieskirkolle kerran kuukaudessa. Miehet maanantaina, naiset keskiviikkona. Miehiä kokoontui saunomaan 10-15, naisia noin 10. Saunailloisssa käytiin monia keskusteluja elämästä. Ruissalossa järjestettiin vuonna 2007 yksi virkistyspäivä. Kertomusvuonna koettiin Ruissalossa peräti viisi kesäpäivää, joihin kuului uimista, saunomista, grillaamista, yhdessäoloa ja kesäinen hartaus. Papit baanalla- työmuotoa toteutettiin neljän eri tempauksen voimin - keväällä Galaxissa ja Koulussa kesällä kahdesti jokilaivoilla Papa Joella ja Svarte Rudolfissa - sekä pikkujouluaikana Rento Barissa. Vastaanotto oli positiivisen rohkaisevaa vuotiaiden kutsutapahtuma elokuussa avioliitto on ikuista -näytelmään Aboa Vetus & Ars Novassa keräsi 300 osallistujaa. 40-kymppiset kutsuttiin lokakuussa Mikaelinkirkkoon Samuli Edelmannin virsiä -konserttiin. 50-kymppiset puolestaan kutsuttiin seuraamaan Linnateatterin Kaksinaista -näytelmää. Seurakuntaan muuttaneiden kutsutilaisuus järjestettiin joulukuussa Turkuhalliin TPS-Lukko-otteluun. Läsnä oli 100 henkeä. Mikaelinseurakunta jalkautui Hansatorille ja kävelykadulle kohtaamaan ihmisiä. Yliopistomäellä lokakuussa oltiin kahtena päivänä soppatykin kera kohtaamassa opiskelijoita. Keväällä oltiin Portsan katumarkkinoilla, jossa jaettiin 400 annosta lihasoppaa. Rappukahvit järjestettiin Paakarlassa ja Vienolassa. Mopokerhon autohuutokaupassa kirkonmäellä saatiin myytyä kaikki seitsemän korjattua menopeliä. Kaikki kuulolla eläinten joulurauhan julistuksessa. Tapahtuma tuplasi osanottajamääränsä 600:aan. 30

31 Kolme iloista uimaria Ruissalon kesäpäivässä Kirkkoherra Lehikoinen jakaa lippuja kutsu-iltaan tuleville Paakarlassa pidettiin autohuutokauppa maaliskuussa. Taustalla Arno Heinonen, yksi puuhamiehistä. 31

32 Soppaa ja sinisiä ajatuksia DIAKONIATYÖ Diakoniaviranhaltijat Neljästä diakoniavirasta kolme on täytetty vakituisesti ja yksi on määräaikaisesti viideksi vuodeksi. Seurakunnan jäsenmäärän lasku on vaikuttanut siihen, että neljättä virkaa ei täytetty vakituisesti. Johtavana diakoniatyöntekijänä toimi Anneli Koskinen, perhetyössä diakoniatyöntekijä Marita Heinonen ja vanhus- ja vapaaehtoistyössä Hilkka-Helena Katainen, sekä viisivuotisessa vanhustyönprojektivirassa aloitti Suvituuli Turunen. Diakoniapappina oli syksyyn asti Pasi Jaakkola ja syyskuussa aloitti Piia Klemi. Diakoniajohtokunta Diakoniajohtokunnassa jatkoivat Marjatta Kuusela (pj), Seija Hemling (sihteeri), Satu Oldendorff(varapj), Liisa Kaskinen ja Ritva Peräsalo, sekä varajäseninä Antti Yli-Paunu ja Pirjo Niinivirta. Yhteistyötahoja olivat muut paikallisseurakunnat, Diakoniakeskus, Turun kaupungin velkaneuvojat, sosiaalityöntekijät, kotipalvelu, neuvolat, koulut, palvelutalot, liikuntavirasto, SPR:n Vastaanottokeskus, Kirkon Diakoniarahasto, TOK, Wiklund, K-Portsa, Työttömien ruokalat, Turun seudun työttömät ry, Ekotori, Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, Poiju,Vilkku, Turun kristillinen opisto, Kansan Raamattuseura, Poliisi, Turun Petanque-seura, Mestaripalvi, Turun Naiskeskus, Turun Merimieskirkko, Aker Yards Turun telakka, Hansaprint, Ruusukortteli, Metalli 1, Turun Veturimiehet, Turun seudun vanhustuki ry, Takuu-säätiö, Perheasiainneuvottelukeskus ja Pietarin Pyhän Marian seurakunta, Alsiken luosta- 32

33 Saman pöydän ääressä. ri Ruotsissa, Turun Katolisen kirkon Birgittalaisluostari, Diak Pieksämäki, Turun kaupunkilähetys. Toiminta-ajatuksena oli edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisenrakkauden toteutumista kotimaassa ja ulkomailla. Elää ihmisen arjessa ja reagoiden nopeasti ihmisen hätään tukien kokonaisvaltaisesti hänen omia voimavarojaan. Diakonia vahvistaa ihmisen osallisuutta ja vastuullisuutta. Se hoitaa yhteiskunnallisten epäkohtien perusilmiöitä ja pyrkii vaikuttamaan niiden syihin. Toiminnallaan se edistää oikeudenmukaisuutta, toteuttaa armahtavaisuutta ja toimii ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Työn painopistealueiksi ja tavoitteiksi valittiin paneutuminen ikääntyvien ihmisten kysymyksiin. Lisäksi diakoniatyöntekijöiden uusien työnkuvien käyttöön ottaminen, ammattitaidon kehittäminen ja riittävien resurssien ylläpitäminen. Tavoitteena oli ottaa käyttöön sähköinen diakoniatyön asiakasohjelma, sekä yhteiskunnallisen työn kehittäminen Pansio-Perno ja Jyrkkälä-Härkämäki alueilla. Ympäristötavoitteina on ollut luonnon kuormittamisen vähentäminen diakoniatyössä. 1. Yksilökohtainen toiminta Vastaanotolla, kodeissa ja puhelimitse Ajanvaraus asiakkaille oli ma ja to klo 9-11 Puistokadulla. Vastaanottopaikkoina olivat diakoniatoimisto Puistokadulla ja Paakarlan seurakuntakoti Pansiossa, sekä Suikkilan seurakuntatalolla. Keväällä sähköisen asiakasohjelman käyttöönoton jälkeen on varsinkin taloudellisten asioiden hoidossa vastaan- 33

34 otto keskittynyt Puistokadulle, sillä tietokoneita ei ole ollut muualla käytössä. Kodeissa asiakkaita on kohdattu tarpeen ja pyyntöjen mukaan. Laitos- ja sairaalakäynnit ovat lisääntyneet kerholaisten ikääntyessä. Yhteen keskusteluun ja kohtaamiseen käytettiin aikaa keskimäärin tunnista kahteen tuntia tapaamista kohden. Sähköiseen asiakasohjelmaan siirtyminen toi uuden työvälineen, joka pitkitti vastaanottoaikoja puolestatoista tunnista eteenpäin. Puhelimen kautta hoidettiin monia työasioita ja se onkin tärkeä työväline. Asiakaskontaktien määrä oli vuonna (703/07). Uusien asiakkaiden määrä oli 407 (406/07). Vastaanotolla tavatut 531 (508/07). Kotikäynneillä ja muualla kohdattuja oli 183. Puhelin- ja sähköpostikontakteja oli yhteensä 1970 (1840/07). Asiakkaiden moniongelmaiset elämän tilanteet ovat vaatineet paljon paneutumista työntekijältä. Tukea ja apua tarvittiin sekä hengelliseen, psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen että taloudellisen tilanteen korjaamiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa ja köyhyys lisääntyy. Taloudellisen kasvun aikana rikkaat rikastuvat ja köyhien huono-osaisuus ja syrjäytyminen on lisääntynyt entisestään. Työttömyyden syynä ei ole enää pelkästään työn vähyys, vaan työn vaatimusten lisääntyminen ja työkyvyn heikentyminen mm. sairauksien ja päihde- sekä mielenterveysongelmien takia. Diakoniassa näkyy köyhyyden ja huono-osaisuuden periytyminen sukupolvelta toiselle. Lama-ajan lasten pahoinvointi ja vanhempien tai läheisten elämisen malli näkyy nuorten aikuisten elämäntilanteissa. Elämää rahoitetaan lainoilla ja pikavipeillä. Koulutuksen ja työpaikan puuttuessa velkataakka kasvaa. Talouden taantuma ja laman alku näkyi syksyllä ja loppuvuonna diakoniatyössä lisääntyneinä asiakasmäärinä ja avustuspyyntöinä. Ihmisen kokonaisvaltainen tuen ja avun antaminen asiakkaalle vaati hyvää ammattitaitoa ja laaja-alaista verkostotyötä. Ruoka-avustuksia annettiin maksusitoumuspalveluna ruokakauppaan ja työttömien ruokalaan. Maksusitoumuksia annettiin apteekkiin ja Ekotorille, Karderooppiin. Lisäksi on ollut muuta taloudellista avustamista kuten rästivuokria, sähkölaskuja, puhelinlaskuja, sairaalalaskuja ja leiriavustuksia. Ruoka-avustusta sai 344 (318/07) taloutta yhteensä 12065e (11519E/07). Muuta taloudellista avustamista sai 134 (112/07) taloutta yhteensä 16893e (18213e/07). Taloudelliseen avustamiseen käytettiin yhteensä 28958e (29732e/07). Ruoka-avustusten määrä on rahallisesti ja määrällisesti noussut viime vuoteen verrattuna. Muu taloudellinen avustus on myös lisääntynyt määrällisesti, vaikka rahallisesti onkin hieman pienentynyt. Arviointia: Materiaalinen auttaminen on olennainen osa diakoniatyötä ja asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista. Asiakkaat olivat tyytyväisiä keskusteluaikojen riittävän nopeaan saamiseen. Taloudellista tukea annettiin katvealueisiin, mm. silloin kun sosiaalitoimen normitettu apu ei ole riittänyt turvaamaan perustoimentuloa. Painopiste on ollut jo pitkään asiakaskeskeisessä, oireita korjaavassa työssä. Yhteiskunnan talouden taantuessa ei hyvinvointi jakaannu kaikille tasaisesti. Huolestuttavaa on köyhyyden takia ihmisten hoitamatta jättäminen; lääkäriin ja lääkkeisiin ei ole varaa, eikä kuntouttavaa toimintaa tarjota. Nälkä ei ole hyvinvointi Suomessa vieras asia diakonian asiakkaille. Pienituloisten eläkeläisten määrä kasvaa ja heitä tullaan kohtaamaan jatkossa yhä enenevässä määrin myös diakoniatyössä. Vanhuus ja yksinäisyys ovat haasteena vanhusväestön kasvaessa myös seu- 34

35 Diakonian tiimi voitti starttipyhässä Eelin maljan rakunnalle. Sähköinen asiakasohjelma toi uuden työvälineen diakoniatyöhön, joka käyttöönoton alkukankeuden jälkeen on tuonut työhön myös helpotusta ja toimivuutta. Tämä varsinkin silloin, jos tietokoneet ja ohjelmat ovat toimineet ja olleet käytössä. Lisää työtilaa kuitenkin tarvittaisiin, sillä nyt on jouduttu käyttämään muiden työhuoneita. Paakarlan työtilaa odotellaan. 2. Yhteisöllinen toiminta Seurakunta ja diakoniatyö tarjoavat ihmisille yhteisöä, paikkaa johon kuulua. Yhteisöllistä toimintaa ovat olleet kerhot, leirit ja retket, sekä erilaiset tempaukset. Seurakuntalainen on voinut etsiä ja valita paikkaansa omien voimiensa ja kiinnostuksensa mukaan. Yhteisöllistä toimintaa on tarjolla perhetyössä, eläkeläis- ja vapaaehtoistoiminnassa, sekä ohjattua vertaistukea omaishoitajille ja sururyhmäläisille. Diakonisesta perhetyöstä, kansainvälisestä diakoniasta ja ystävyysseurakuntatoiminnasta sekä Yhteisvastuu-keräyksestä on kerrottu enemmän kasvatusasiain- ja kansainvälisen vastuun- johtokuntien toimintakertomuksissa. Eläkeläistoiminta Vanhustyön viikon teemana vuonna 2008 oli Viisas vanhuus joka oli mottona sekä esitteissä että ikääntyvien parissa tehtävässä työssä. Kotikäyntityötä ovat tehneet sekä diakoniaviranhaltijat, Lyhdyn vapaaehtoiset ja Mikaelin omat vapaaehtoiset. Kotikäynnit ovat sisältäneet onnittelu- ja surukäyntejä sekä keskustelua ja taloudellista avustamista. Seurakunnan omat vapaaehtoiset ovat toimineet avustajina kerhoissa. Eläkeläiset ovat kokoontuneet keskustelu-, laulu-, tuolijumppa, Pilates-voimisteluun ja juhlahetkiin. Ryhmiä kokoontui viikoittain ja kuukausittain. Vienolan eläkeläiskerho päättyi vähäisten osanottajamäärien takia vuoden lopussa. Suikkilan tuolijumppa on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Syntymäpäivät ja juhlat sekä leiritoiminta Helmikuussa oli Sinapissa 75-vuotiaiden kutsuleiri Eläkeläisten leiri Sinapissa 20.3 eläkeläisten kiirastorstain ehtoolliskirkko Perheiden viikonloppu 30.4 Yhdistetty Vappu- ja kevätjuhla Mikaelin seurakuntakodilla 28.5 Kevätlaulajaiset Mikaelinseurakuntakodin pihapiirissä 35