Kirkkokahveilla on tosi mukava jutella ja tavata tuttuja messun jälkeen. Ruissalon metsäkirkossa mentiin myös vihille.

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Kirkkokahveilla on tosi mukava jutella ja tavata tuttuja messun jälkeen. Ruissalon metsäkirkossa mentiin myös vihille. Mikaelinseurakunnan vuosikertomus Toukokuu Kopiotyö: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo. Kuvat: Riitta Tunturi ja Uolevi Salonen. Vuosikertomuksen toimittajat: Timo Hanttu ja Katriina Helala. Graafinen työ ja sivuntaitto: Ulriikka Lipasti, Turun Etusivu Oy. 2

3 MIKAELINSEURAKUNTA VUOSIKERTOMUS 2011 Juhlaa ja arkea 4 Seurakuntaneuvosto 6 Toimintasuunnitelma ja toiminnan arvio 8 90-vuotisjuhlavuoden kuvia 10 Työmuotojen toimintakertomukset 14 Pyhäkoulutyö 14 Perhetyö 16 Varhaisnuorisotyö 19 Partiot 21 Isoskoulutus 23 Rippikoulutyö 24 Nuorisotyö 26 Erityisnuorisotyö ja Saapas 29 Nuorten aikuisten työ 30 Uudet työmuodot 32 Diakoniatyö 35 Lähetys ja kansainvälinen työ 44 Merimieskirkkotyö 50 Musiikkityö 54 Mikael-teatteri 56 Yhteisvastuukeräys 57 Ystävyysseurakuntatyö 59 Viestintä 60 Luottamushenkilöt ja johtokunnat 64 Henkilöstö 67 Tilinpäätöksen yhteenveto 70 Tilastotietoja 71 3

4 juhlaa ja arkea! Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Hansatorilla mikki kädessä, tuttu tilanne turkulaisille. Seurakunnan 90-vuotistaival on kirkollisessa mittapuussa laskettuna varsin lyhyt, mutta ruohonjuuritasolta katsottuna hyvinkin merkittävä. Paikallisseurakunta on se toimintayksikkö, joka tehokkaimmin pystyy tavoittamaan ja kohtaamaan ajan tuomat haasteet ja tietenkin ihmiset ainakin Mikaelin näkökulmasta katsottuna. Meidän voimavaramme on hyvä työilmapiiri ja tekemisen meininki niin työntekijöiden, luottamushenkilöiden kuin vapaaehtoisten vastuunkantajienkin kohdalla. Juhlavuotemme oli kouriintuntuva esimerkki siitä. Erityisiä ilonaiheita löytyi toimintavuodesta paljonkin. Diakoniatyömme sai uutta tuulta siipiensä alle. Ruoka- ja avustuskassijakelut kokosivat paljon avuntarvitsijoita. Asunnottomien yö Mikaelinkirkossa herätti suurta huomiota ja Ruokamestarien lahjoittamat 130 joulukinkkua lisukkeiden kera kertovat omalta osaltaan siitä arvostuksesta, jota toimintaamme kohtaan ulkopuolisilta tahoilta tunnetaan. Paakarlan seurakuntakoti on herännyt aivan uuteen aikakauteen ja toimintaan Toivon torstaiden myötä. Vienolan seurakuntatilojen vuokrajärjestelyjen myötä seurakuntamme sai mahdollisuuden jatkaa toimintaansa myös siellä. Juhlavuoden toiminta piti erityisen paljon sisällään erilaisia konsertteja, kutsutilaisuuksia ja tietenkin jalkautumista kansan pariin. Seurakuntamme oli Turun messuilla messuosastoa hoitamassa koko yhtymän puolesta sekä osallisena päivystämässä häämessuilla. Kirkkomusiikin puolella kanttorimme ur- 4

5 kuvartit urkujen esittelyineen kiinnostivat seurakuntalaisia. Erityinen ilonaihe on kuorotoiminnan uusi alku. Seurakuntaamme perustettiin uuden kirkkomuusikkomme johdolla kaksi uutta kuoroa. Uudet toimintamuodot ovat Mikaelin arkea. Erityinen konsertti-ilta oli Jeesus ja Johnny Cash -teemalla, joka kokosi kirkon täyteen väkeä. Papit liikkuivat baanalla niin yöelämässä, kauppatorilla, Hansatorilla kuin motoristikaffeillakin Förin rannassa. STXtelakan väkeä olimme tervehtimässä joulukahvituksen ja Linnateatterin kutsunäytelmän kera. Seurakuntien yhteinen pääsiäisnäytelmä sekä erityisesti juhlavuoden Job-näytelmä Mikaelinkirkossa olivat koskettavia ja kertovat omaa kieltään siitä osaamisesta ja vapaaehtoistyön voimavarasta, jota seurakunnasta löytyy. Paljon muutakin tärkeää ilonaihetta toimintavuodesta löytyisi, mutta varmaankin se on tuo saavutettu puoli vuosisataa, joka jättää jälkensä allekirjoittaneen muistitoimintoihin Edessä odottavat monet arjen haasteet talouden tasapainottamisineen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin luottaen siihen, että Herramme on meille varannut oman paikkamme valtakuntansa työssä. Haluan lausua kiitokset työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille vapaaehtoisille vastuunkantajille sekä yhteistyötahoille menneestä vuodesta. Soli Deo Gloria Aeterna! Jouni Lehikoinen kirkkoherra Toiminta-ajatus MIKAELINSEURAKUNNAN STRATEGIA Mikaelinseurakunta meidän seurakuntamme l Osallisuuden, lähimmäisenrakkauden ja aidon läsnäolon seurakunta Suuntaviivat Mikaelinseurakunta l on uskon, toivon ja rakkauden asialla kantaa vastuuta apua tarvitsevista lähimmäisistä l tarjoaa tilaa ja tilaisuuksia pyhän, levon, hiljentymisen ja ilon kokemiseen l on läsnä elämän eri tilanteissa etsii ja toteuttaa uusia toimintamuotoja eri-ikäisten ihmisten kanssa l tukee kristittynä kasvamista ja vahvistaa kirkon jäsenyyden merkitystä l on seurakuntalaisista, vapaaehtoisista ja työntekijöistä koostuva kristillinen yhteisö, jossa on hyvä olla l kommunikoi, keskustelee, viestii ja tekee yhteistyötä pitää ajankohtaisesti esillä evankeliumia Arvot l Armo l Lähimmäisyys l Avoimuus l Oikeudenmukaisuus Visio l Seurakuntalaiset kokevat Mikaelinseurakunnan kotiseurakunnaksi, joka tukee heitä uskossa ja elämässä ja jonka toiminta koskettaa heitä elämän eri vaiheissa. 5

6 Seurakuntaneuvoston kokouksessa otettiin ryhmäkuva. Myös puheenjohtajan viisikymppisiä juhlittiin. Kuvassa takana vasemmalta Ismo Seivästö, seurakuntaneuvoston sihteeri Pekka Ahlamo, puheenjohtaja kirkkoherra Jouni Lehikoinen, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Pia Lindell (varajäsen), Jorma Sundvall (varajäsen), Mikko Nieminen, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Matti Pennanen ja Jarno Kuivala. Edessä vasemmalta Seija Hemling, Marjatta Kuusela, Kristiina Lahdenvesi, Hanna Suomela, Taru Pätäri, Raili Pajula ja Aila Harjanne. Kuvasta puuttuvat Seppo Sarelius, Ulla-Maija Vierimaa, Virpi Vuorinen ja Tamara Teros-Jaakkola. SEURAKUNTANEUVOSTO Vuosille valittu, uusi seurakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa. Pöytäkirjaan merkittiin 151 pykälää. Kokouspaikkana oli pääsääntöisesti Mikaelin seurakuntakoti, mutta kokouksia pidettiin myös Härkämäen seurakuntakodissa, Ruissalon kylpylässä, Turun merimieskirkolla ja Tuorlan majatalossa. Seurakuntaneuvosto teki matkan Pietariin Neuvoston naisia ja Uolevi. 6

7 SEURAKUNTANEUVOSTON TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ: Pvm Diakonian työnjakokirjat Diakoniatyön johtokunnan jäsenten vaali Henkilöstön kehittämissuunnitelma Johtavan diakonityöntekijän tehtävien hoitaminen Johtavan nuorisotyöntekijän viran sijaisen valinta Jouni Kuorikosken irtisanoutumisilmoitus ja kyseisen viran hoitaminen Jumalanpalvelus- ja musiikkityön toimikunnan jäsenten vaali Kansainvälisen työn sihteerin äitiysloman sijaisen valinta Kanttorin äitiysloman sijaisen valinta Kari Tynkkysen virkavapausanomus Kasvatusasiain johtokunnan jäsenten vaali Mikaelinseurakunnan johtokuntien, toimikuntien ja työryhmien lakkauttaminen Mikaelinseurakunnan Kansainvälisen vastuun johtokunnan jäsenten vaali Mikaelinseurakunnan työryhmät Mikaelinseurakunnan uusi nimikkosopimus Suomen Lähetysseuran kanssa Nuorisotyöntekijän sijaisen valinta Nuorisotyön työnjako Pasi Jaakkolan virkavapausanomus Perhetyön sihteerin viran perustaminen Saapas-toiminnan jatkuminen seurakuntayhtymässä Seurakuntaneuvoston matka Pietariin Seurakuntaneuvoston työjaoston valinta Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan vaali Seurakuntapastorin sijaisen valinta Sirpa Hiltusen viransijaisuus Toimintamäärärahojen jako vuodeksi Toimintasuunnitelma Tulevaisuustyöryhmän perustaminen Mikaelinseurakuntaan Työhyvinvointitutkimuksen tulokset Mikaelinseurakunnassa Työjaoston jäsenet Työntekijöiden edustajan valinta seurakuntaneuvoston kokouksiin vuonna 2012 Työntekijöiden kevätretki Yhteisvastuupäällikön valinta

8 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Työmuoto: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Resurssit: Ammattitaitoinen ja kutsumustietoinen henkilöstö, luottamushenkilöt sekä vapaaehtoiset vastuunkantajat. Henkilöstön ja/tai toimipisteiden muutostarpeet: Kansainvälisen työn sihteerin viran vakinaistaminen Merkittävimmät yhteistyötahot: Linnateatteri, Tuomasyhteisö, Turkuhalli, Kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi, yhtymän muut seurakunnat ja selektiivit, Suomen Ekumeeninen neuvosto, kristilliset järjestöt, kaupunginosaseurat Tavoite 1: Mikaelinseurakunnan 90-vuotisjuhlien toteuttaminen erilaisine toimintatempauksineen sekä kulttuuripääkaupunkivuoden huomioiminen toiminnassa. Tavoite 2: Uusien jumalanpalvelusmuotojen toteuttaminen ja sisäänajo nuorten aikuisten toiminnassa ja nuorisotyössä. Tavoite 3: Turvapaikkatoiminnan selkeyttäminen ja vakiinnuttaminen. Ympäristötavoite: Yhteistyö Puuska-projektin kanssa sekä ympäristödiplomin asettamissa suuntaviivoissa toimiminen. Vuoden 2012 avaintavoitteet: Yhteiskunnallinen työ seurakunnan alueella Vuoden 2013 avaintavoitteet: Toivon festivaalin toteuttaminen 8

9 VUODEn 2010 toiminnan arviointi Seurakunta/Työmuoto: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi: Tavoite 1: Mikaelinseurakunnan 90-vuotisjuhlavuoden toteuttaminen sekä kulttuuripääkaupunkivuoden huomioiminen toiminnassa. Tavoitteeseen päästiin. Juhlavuosi piti sisällään runsasta ohjelma- ja tapahtumatarjontaa hyvinkin erilaisille kohderyhmille. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa päästiin toteuttamaan vapaaehtoistyön seminaarin järjestämisen myötä Logomossa sekä Black Market -tapahtuman välityksellä. Tavoite 2: Uusien jumalanpalvelusmuotojen toteuttaminen ja sisäänajo nuorten aikuisten toiminnassa sekä nuorisotyössä. Tavoitteessa päästiin hyvään alkuun. Metallimessut (3kpl) ja ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty punkmessu kokosivat hyvän määrän osallistujia. Mikaelmessu uutena pysyväisluonteisena jumalanpalvelusmuotona koki ensi-illan marraskuussa. Tästä on hyvä jatkaa kyseisten messujen kehittämistä. Tavoite 3: Turvapaikkatoiminnan selkeyttäminen ja vakiinnuttaminen. Tavoitteeseeen päästiin vain osittain. Vuosi 2011 oli seurakuntamme turvapaikkatyössä ennätysvilkas vuosi. Autettavia oli reippaasti yli 20 henkilöä. Lisäksi kyselyjä ympäri maata tuli lukuisia. Seurakuntaamme perustettiin turvapaikkatyöryhmä, jonka toiminnalta odotetaan apua turvapaikkatyössä. Ympäristötavoite: Yhteistyö Puuska-projektin kanssa sekä ympäristödiplomin asettamissa suuntaviivoissa toimiminen. Tavoite toteutui vain osittain. Puuska-projektin kanssa tehtävää yhteistyötä ei päästy kehittämään meistä johtumattomista syistä. Muuten yhtymän ympäristödiplomin asettamia suuntaviivoja huomioitiin toiminnassa. 9

10 MIKAELINSEURAKUNTA KESKELLÄ ELÄMÄÄ Yksi juhlavuoden jutuista: Mikaelinkirkkomallinen linnunpönttö, ei pöntömpi idea. Juhlamessun kulkue Eloisa gospel liikutti koko ihmistä; kroppaa, sielua ja sydäntä. Juhlakonsertin sointi täytti kirkon holvit. Kuoro ja kanttorit Silvia Koski, Jouni Kuorikoski sekä Marko Hakanpää. Mikaelin edelliset kirkkoherrat. 10 Jouni Lehikoinen kiittää 50-vuotisjuhlakonserttinsa nimekästä esiintyjäkaartia.

11 90 VUOTTA - JUHLAVUODEN KUVIA Juhlaväellä oli hauskaa. Astuessa laivaan kirjoitettiin nimet vieraskirjaan. Vieraskirjaa pidettiin Mikaelin virkeät seniorit: Anneli Luokkakallio, Terttu-Sisko Meskanen, Sirkku Niiniviita, Pentti Kokko ja Eeva Paajanen. Juhlakakku poikineen nautittiin juhlavuonna Irma Hokka osasi valita sanansa. Muut seurakuntayhtymän edustajat Hannu Hurme ja Hannu Kallio. 11

12 MIKAELINSEURAKUNTA KESKELLÄ ELÄMÄÄ Raikuvat naurut sai aikaan erityisesti Vähä-Heikkilä itte. Kakkukahvitreffit kaikelle kansalle Hansatorilla. Myös miesten jääkiekkoporukka HC Hurmos onnitteli vetreää pelikaveriansa. Startti kesäjuhlille Onnittelijoiden jono oli pitkä viisikymppisen Jouni-kirkkoherran pakeilla. 12 Torvi teltassa ja teltta torvessa ja torvesta toivon sävel.

13 90 VUOTTA - JUHLAVUODEN KUVIA Kesäjuhlien mainos Mikaelinkirkon mäellä. Ysikymppisten Mikaelinseurakunnan ja Helluntaiseurakunnan johtajat rinnakkain kesäjuhlassa. Kauppatorilla aurinko helli kesäjuhlaväkeä. Lapsille oli omaa ohjelmaa. 13

14 Pyhäkoulutytöt sytyttävät lähetyskynttilän palamaan kirkossa. PYHÄKOULUTYÖ Tavoitteet Pyhäkoulutyö on tavoittanut vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden kristillistä kasvatusta tuettiin. Pyhäkoulutyö on ollut työyhteydessä seurakunnan muun työn kanssa. Vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot Vastaavina teologeina ovat toimineet pastorit Ulla Junell kevätkaudella ja Sinikka Tuori syyskaudella, pyhäkoulusihteerinä on toiminut Ritva Lundén. Vapaaehtoisina pyhäkoulunopettajina ovat toimineet Sirkka-Liisa Jakobsson, Aulikki Koskimäki, Pirkko Mitikka, Matti Pennanen, Maija Pursiainen ja Taina Yli-Junnila. Opettajina ovat toimineet myös Ritva Lundén ja Sinikka Tuori. Yhteistyötahoina olivat päiväkodit, Mikaelinseurakunnan muut työmuodot, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus sekä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley). Toimitilat Mikaelinkirkon krypta, Mikaelin, Härkämäen, Vienolan, Suikkilan ja Paakarlan srkkoti, Jyrkkälänkatu 4 (asukastupa) ja Paavolankatu 3 A (kerhohuone). Päiväkodeissa on pidetty uskontokasvatushetkiä: Iso Omppu, päiväkodit Koulukatu 12 ja Topeliuksen koulun esiaste. Toiminnan painopisteet Päätoimintamuoto on ollut sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut; kaksi pyhäkoulua on kokoontunut arki-iltoina. Päiväkodeissa on pidetty uskontokasvatushetkiä niiden toiveiden mukaan. Toimintakaudet olivat ja vuotissynttärit, uskontokasvatushetket, retki, opettajien kokoukset 4-vuotissynttärit järjestettiin Mikaelin seurakuntakodissa , mukana 3 lastenohjaajaa. On toteutettu pyhäkoululuonteisia uskontokasvatushetkiä päiväkodeissa. On tehty koko perheen kevätretki Ruissalon Metsäkirkkoon 7.5. Pyhäkoululaiset ovat osallistuneet vaihtelevin määrin muihin seurakunnan 14

15 järjestämiin tapahtumiin. Opettajien kokouksia on ollut 5 kertaa. Apuna työssä ovat olleet opettajan Pyhäkoululehti sekä Pikkuväki-lehti. Hartaushetket ja vauvakerho On toteutettu pyhäkoulun luonteisia hartaushetkiä Mikaelin, Suikkilan ja Paakarlan seurakuntakodin vanhusten kerhoissa sekä palvelutalo Iso-Heikissä sekä Härkämäen perhekerhossa. Vauvakerho toimi kevätkaudella ( ) klubissa keskiviikkoisin Syyskaudella ( ) toiminta siirtyi Mikaelin seurakuntasaliin ja kokoontumispäivä vaihtui maanantaiksi. Kevätjuhla oli ja joulujuhla Kokoontumiskertoja 33. Lastenohjaajta Helena Rantala, Tarja Yli-Jouppi ja Tiina Nieminen ovat olleet mukana työssä. Evankeliumijuhlat Turussa Kesällä 2012 Sley järjestää Turussa evankeliumijuhlat. Tämän tapahtuman järjestämiseksi on ollut 7 kertaa kokoontumisia Sleyn henkilöstön kanssa koskien juhlan lasten tapahtumia. On osallistuttu myös Sleyn Raahen evankeliumijuhliin Arviointi Ainoastaan kevätkaudella toiminut Paakarlan kokkipyhäkoulu tavoitti huomattavasti enemmän lapsia kuin syyskaudella toteutettu perinteinen pyhäkoulu. Vauvakerho kokosi ilahduttavan määrän pieniä seurakuntalaisia ja heidän vanhempiaan, lähinnä äitejä. Vauvakerho vahvisti linkkiä kastetoimituksen ja kotiseurakunnan välillä. 15

16 PERHETYÖ Tavoitteet Tukea perheitä ja parisuhdetta. Vanhemmuuden tukeminen. Tukea lasten ja aikuisten uskonelämän kasvua ja seurakuntayhteyttä sekä auttaa perhettä kristillisessä kasvatuksessa. Auttaa perheitä solmimaan uusia sosiaalisia suhteita. Perhekerhot ovat mahdollisuus perheelle löytää oma paikkansa seurakunnassa sekä avata ovia seurakuntayhteyteen esim. jumalanpalveluselämään, pyhäkouluun, päiväkerhoon. Vastuuhenkilöt, toimitilat ja yhteistyötahot Vastuuhenkilöinä diakoni Marita Heinonen, seurakuntapastori Ulla Junell ( ) ja vs. seurakuntapastori Sinikka Tuori ( ), pyhäkoulusihteeri Ritva Lunden. Toimitiloina Härkämäki, Suikkila, Vienola, Paakarla, Mikonmökki, Mikaelin srkkoti ja Mikaelinkirkko. Toimitilat ovat riittävän hyvät. Yhteistyötahoina olivat Kasvatusasiainkeskus, neuvolat, paikallisseurakunnat, srk-yhtymän toiset perhetyöntekijät eli Pesue, Mikaelinseurakunnan työntekijät, seurakunnan alueen päiväkodit. Toiminnan painopisteet Eniten satsataan perhekerhoihin, jotka tavoittavat aina uusia seurakuntalaisia. Kerhosta on helppo lähteä mukaan muuhunkin seurakunnan toimintaan esim. pyhäkouluun, päiväkerhoon, jumalanpalveluselämään. Muutoksia edellisvuodesta Mikaelinseurakunta osallistui Brahen neuvolan kanssa laajennetun perhevalmennuksen pitämiseen. Seurakunnan työntekijöinä mukana olivat Sinikka Tuori ja Tea Merilä-Koskinen. Laajennetussa perhevalmennuksessa on mukana ainoastaan ensisynnyttäjiä ja se on ollut pilottihankkeena Turussa. Siinä oli kaksi ensimmäistä kokoontumista Brahen neuvolassa, kolmas klubilla ja neljäs neuvolassa. Viides ja kuudes tapaaminen ovat seurakunnassa tammikuussa ja toukokuussa Seurakunnan kerroilla käsitellään vanhemmuutta, parisuhdetta ja seurakunnan tarjoamia tilaisuuksia ja tukea lapsiperheille. Isovanhempien ja lastenlasten leiri Isovanhempien ja lastenlasten leirillä Sinapissa oli tänä vuonna mukana sekä perheitä, isovanhempia että maahanmuuttajia (osallistujia 51). Leiri koettiin virkistävänä ja myös maahanmuuttajat iloitsivat mahdollisuudesta olla useita päiviä yhdessä suomalaisten perheiden kanssa. Perhekerhot Perhekerhojen kevätretket Heinänokkaan, osallistujina oli kahden päivän aikana yhteensä 59 aikuista ja 44 lasta. Perhekerhojen omat joulujuhlat pidettiin seurakuntakodeissa. Perhekerhoja järjestettiin koko vuonna 68, ja niihin osallistui kaikkiaan noin 717 aikuista ja 921 lasta. Kansainvälisen työn sihteeri Elisa Rainerma ( 20.4.) ja Saara Markkula 16

17 Perhekerho iloisella ja reippaalla kevätretkellä Heinänokassa. (21.4. ) ovat käyneet perhekerhoissa kertomassa lähetystyöhön liittyvistä aiheista. Elisa/Saara ovat myös Marita Heinosen kanssa mukana Paakarlan monikulttuurisessa perhekerhossa. Sinne tulee kävijöitä sekä Pansion vastaanottokeskuksesta että suomalaisista perheistä. Syksyllä on jatkanut myös vauvakerho Mikaelin seurakuntakodin tiloissa. Sitä pitävät Ritva Lundén, Helena Rantala (kevät 2011), Tiina Nieminen (syksy 2011) ja Tarja Rinta-Jouppi. Lasten kirkot Mikaelinkirkossa kävi useita ryhmiä joulukirkossa eri päiväkodeista, muskareista ja perhepäivähoitajien ryhmistä. Sinikka ja muut papit vastasivat näistä tilaisuuksista yhdessä kanttorin kanssa. Sinikka vieraili myös muutamassa päiväkodissa ja piti siellä jouluhartauden. Lapset ja aikuiset viihtyivät joulukirkoissa. Perhetyön työryhmä Yhteinen perhetyön työryhmä eli Pesue kokoontui muutamia kertoja vuoden aikana suunnittelemaan ja linjaamaan yhteisiä toimintamuotoja. Se suunnitteli ja toteutti Lastenkirkon tuomiokirkon Tarkk'ampujan kappelissa Mikaelinseurakunnasta teimme sinne yhden alttarin, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Tea Merilä-Koskinen. Martinseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan verkostotapaamiset seurakunnan, kaupungin ja päiväkotien yhteistyöfoorumina ja tiedotuksen kanavana on kokoontunut 2 kertaa. Mikaelia siellä on edustanut Marita Heinonen. Lastenohjaajat ja seurakunnan työntekijät perhetyössä Lastenohjaajat ovat pitäneet vuoden aikana muskareita kahdelle eri ryhmälle; vauvoille ja isommille lapsille. Muskarit ovat olleet pidet- 17

18 tyjä ja suosittuja. Seurakunnan kaikki työntekijät ovat kohdanneet perheitä ja kaikenikäisiä ihmisiä Ruissalon kesäpäivissä ja yleisöluisteluissa. Arviointi Leirityö ja perhekerhot on koettu erittäin tärkeänä ja voimia antavana. Lauluissa, leikeissä ja hartauksissa on välitetty kristillistä uskoa ja tuettu kristillistä kasvatusta. Perhekerhoissa on painotettu arjen elämässä jaksamisen tukemista ja käyty myös keskusteluja erilaisista elämänkysymyksistä vanhempien ja työntekijöiden välillä. Hartauksien kautta raamatunkertomukset, rukous ja hengelliset laulut ovat tulleet tutuiksi. Lapsityössä panostetaan laadukkaaseen perustyöhön ja ihmisten aitoon kohtaamiseen. Ihmisten kohtaamisessa, keskustelujen synnyssä ja kerhojen hartauselämän pitkäjänteisessä suunnittelussa on hyvin tärkeää, että työntekijät ovat tuttuja ja toimintaan sitoutuneita. Marita Heinonen saa myös diakoniatyön kautta kosketuksen perheisiin, jotka tulevat mielellään perhekerhoihin tutun työntekijän kautta. Lapsityö on laaja ja monitahoinen työala ja vaatii sekä lapsityön teologin, diakoniatyöntekijän, pyhäkoulusihteerin että lastenohjaajien yhteistyötä. Laajennetussa perhevalmennuksessa osalla valmennuksessa olevilla oli ennakkoluuloja seurakuntaa kohtaan eivätkä he tulleet paikalle seurakunnan kertoina. Paikalle tulleet kuitenkin nauttivat ja viihtyivät. Toimintamuotoa on syytä miettiä, sillä tällaisenaan se ei toimi ja sitoo suotta kahden työntekijän resursseja. Yhteistyön jatkosta ei ole sovittu, sillä sekä Brahen neuvolassa että Mikaelinseurakunnan lapsityöntekijöissä tapahtuu henkilöstövaihdoksia kevään 2012 kuluessa. Sinänsä osallistuminen perhevalmennukseen tarjoaa seurakunnalle tilaisuuden kohdata kaukana seurakunnan toiminnasta olevia ihmisiä. Pastori Sinikka Tuori ja perhekerhon lapset leikkimässä. 18

19 Perhekirkossa pastori Ulla Junell ja pyhäkoulusihteeri Ritva Lundén lasten kanssa. VARHAISNUORISOTYÖ Tavoitteet Varhaisnuorisotyön tavoitteena oli elää mukana varhaisnuorten elämässä ja tukea heitä kasvun kysymyksissä. Lisäksi seurakunnallisen varhaisnuorisotyön erityisenä tavoitteena oli johdattaa varhaisnuoria kiinteään seurakuntayhteyteen ja sitä kautta olla tukemassa kasvamista kristittyinä. Vastuuhenkilöt, toimitilat ja yhteistyötahot Vastuuhenkilöt Arno Heinonen yksin 1.1. alkaen ja alkaen yhdessä Pauliina Elosen kanssa. Toiminta keskittyi pääasiassa Mikonmökkiin, Paakarlaan ja Kunstenniemen leirikeskukseen. Yhteistyötahoina olivat seurakunnan alueella olevat koulut, seurakun- tayhtymän kasvatusasiainkeskus, yhtymän muut seurakunnat sekä Ventana Latinoamericana -ryhmä. Toiminnan painopisteet Vuoden 2011 painopisteenä oli liittyä TekstariTupu -toimintaan yhdessä yhtymän muiden seurakuntien kanssa. (Toiminta pääsee alkamaan keväällä 2012.) Oma kokoava toiminta, leiritoiminta ja kouluyhteistyö Omaa kokoavaa toimintaa olivat kerhot ja God s Gas varhaisnuorille. Järjestettiin kaksi 10-leiriä sekä espanjankielinen perheleiri Kunstenniemessä. Yhteistyötä tehtiin kaikkien seurakunnan alueen alakoulujen kanssa. 19

20 Perheillat ja kerhonohjaajat Espanjankielisiä perheiltoja järjestettiin sellaisille lapsiperheille, joissa toisen vanhemman kulttuurinen tausta on latinalaisamerikkalainen. Paakarlan kerhossa toimivat samat kerhonohjaajat kuin edellisenäkin vuotena. Syksyn kerhonohjaajakoulutus päätettiin siirtää vuoden 2012 keväälle, jolloin tavoitellaan uusia kerhonohjaajia. Arviointi Kevätkausi sujui tavoitteiden mukaisesti ja onnistuneesti. Syyskausi alkoi viiveellä, kos- ka viranhaltijoiden keskinäinen työnjako ei ollut selvillä Kari Tynkkysen jäädessä virkavapaalle. Tästä johtuva syyskauden käynnistyminen myöhässä näkyi selvästi esim. God s Gas -iltapäivien osallistujamäärässä. Uusien kerhonohjaajien saaminen ei myöskään sujunut tavoitteiden mukaisesti. Jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota juuri uusien kerhonohjaajien saamiseen. Espanjankielinen perheleiri ja perheillat toteutuivat osallistujamääriltään yli odotusten, joten näitä toimintoja kannattaa kehittää edelleen. Tytöt tutustumassa Mikaelinkirkkoon kesäoppaan johdolla. 20

21 Tavoitteena on saada kaikki partioryhmät koolle tammikirkkoon. Sinikellot ryhmäkuvassa. PARTIOTYÖ Partiotoiminnan tavoitteet Partiotoiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoimintaan kuuluu myös hengellinen kasvatus. Toimitilat Kullakin lippukunnalla on käytössä omat tilat, joissa ei järjestetä muuta seurakunnan toimintaa: Mikaelin Sinisillä Mikonmökissä, Sinikelloilla ja Ahertajilla Mikaelin seurakuntakodin pohjakierroksessa sekä Partio-Puhureilla Pansiossa, Pernontie 16:ssa. 21

22 Yhteistyö seurakunnan kanssa Mikaelinseurakunnan partioyhteistyön tavoitteena on tukea partion hengellistä kasvatusta sekä huolehtia tarvittavista tiloista ja rahallisista avustuksista. Yhteistyötä tekee myös seurakunnan Kasvatusasiain keskus. Yhteistyötä säätelee yhteinen sopimus, jonka mukaisesti lippukunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi ja yhteistyöstä vastaa paikallisseurakunnassa partioyhteistyöstä vastaava nuorisotyöntekijä. Kertomusvuonna tämä työntekijä oli aluksi pastori Jaakko Paakkanen ( ) ja sittemmin pastori Juho Sankamo ( ). Toiminnan painopisteet Partion perustoiminta painottuu sudenpentuihin ja vartioihin, jotka kokoontuivat viikoittain. Varttuneemmat nuoret kokoontuvat harvemmin. Erilaiset leirit ja retket ovat keskeinen osa partiotoimintaa. Yhteistyö seurakuntien kanssa painottuu joulukirkkoon, tammikirkkoon sekä huhtikuussa Yrjönpäivän aikaan järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa pappi on mukana. Neljä partiolippukuntaa ja niiden toimintaa Mikaelin Sinikellot (tyttölippukunta) Mikaelin Siniset (poikalippukunta) Partio-Puhurit (sekalippukunta) Ahertajat (kuurojen lippukunta) vielä, että Sinikellot ja Turun Mikaelin Siniset osallistuivat molemmat pitkille purjehduksille pohjoismaiden vesillä. Molemmat lippukunnat olivat mukana Ruotsin Maailman Jamboreella. Tämän lisäksi Turun Mikaelin Siniset suorittivat matkapurjehduksen Tanskaan ja Ruotsiin. Matkan kesto oli 14 vuorokautta. Partiotyön arviointi Partiotyö on siinä mielessä saavuttanut tavoitteitaan, että se on kyennyt antamaan nuorille partiolaisille hyviä elämän eväitä, onnistumisen kokemuksia ja hyviä ihmissuhteita. Partion ja seurakunnan tavoitteena on antaa nuorille myös hengellistä kasvatusta. Tässä olemme onnistuneet partiokirkkojen kautta. Yhteistyö seurakunnan kanssa saisi olla tiiviimpää tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuosi 2011 oli sikäli hajanainen, että seurakunnan partioyhdyshenkilö vaihtui kesken vuoden. Pastori Juho Sankamo saapui opintovapaaltaan partioyhdyshenkilön tehtäviin kesällä Kun työsuhteet vakiintuvat niin syntyvät paremmat edellytykset vahvempaan yhteistyöhön seurakunnan ja lippukuntien välillä. Vuonna 2011 näissä neljässä lippukunnassa oli yhteensä 25 ryhmää, joissa oli yhteensä yli 180 jäsentä. Lippukunnat järjestivät yhteensä 38 retkeä ja seurakuntamatkaa, joissa osallistujia oli lähes 500 henkeä. Lippukuntien järjestämiä tilaisuuksia oli yhteensä 44, joissa oli yhteensä yli 850 osallistujaa. Edelliseen vuoteen verrattuna lippukuntien toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrä on kautta linjan laskussa. Mainittakoon 22

23 Nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen vetämässä isoskoulutusta Mikonmökissä. ISOSKOULUTUS Tavoitteet 1. Kouluttaa rippikoulun käyneitä rippikoululeireille ryhmänjohtajiksi eli isosiksi ja muihin vapaaehtoistehtäviin mm. varhaisnuorisotyöhön. 2. Saada nuoria mukaan pysyvästi seurakunnan toimintaan. 3. Rohkaista koulutettavia rakentamaan elämänsä Kristuksen varaan. Vastuuhenkilöt, toimitilat ja yhteistyötahot Työalan vastuuhenkilönä oli Sirpa Hiltunen. Muut työmuodon työntekijät olivat Kaisa Vanhala, Kari Tynkkynen, Juho Sankamo ja Arno Heinonen. Vapaaehtoisina vastuuhenkilöinä toimivat vanhat isoset, jotka ovat mukana leireillä. Toiminta keskittyi God s Gas -kahvilaan. Lisäksi järjestettiin neljä viikonloppuleiriä seurakuntayhtymän leirikeskuksisssa. Tilat soveltuvat hyvin toiminnan tarpeisiin. Yhteistyötahoina olivat Kasvatusasiainkeskus (Yhteinen TYKKI-leiri) ja leirikeskukset Heinänokka ja Kunstenniemi. Toiminnan painopisteet Painopiste on antaa koulutettaville valmiudet toimia ryhmänjohtajana rippikoululei- reillä. Isosten tehtävät rippikoululeirillä ovat seuraavat: Osallistuminen leirin yleiseen valvontaan yhdessä leirin ohjaajien kanssa, oman ryhmätunnin vetäminen päivittäin, osallistuminen iltaohjelmien ja vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä osallistuminen hartauksien ja jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen. Näihin isoskoulutus antaa valmiudet. Isko 1 -kurssi kokoontui vuoden verran noin joka toinen viikko. Lisäksi koulutukseen kuului neljä viikonloppuleiriä, joista kolme oli Mikaelinseurakunnan omia ja neljäs oli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen Isosleiri, TYK- KI-leiri. Toiminta on vakiintunut kaksivuotiseksi. Isko 2:een jatkoi noin kolmannes Isko 1 -kurssilaisista. Kesän rippileireille isoseksi pääsi jokainen Isko-kursseille osallistunut. Arviointi Isoskoulutus on edelleen suosittu. Vaikka tavoitimme edellisvuotta enemmän nuoria, silta nuorisotyöhön on edelleen vaikea. Monet jäävät isoskoulutuksen ja isosena olemisen loputtua kokonaan pois seurakunnan nuorisotyöstä. 23

24 Kesäiset konfirmaatiomessut Mikaelinkirkossa ovat myös nuorisotyön kivijalka. RIPPIKOULUTYÖ Tavoitteet Rippikoulutyön tavoitteena on muokata rippikoululaisten kuvaa kristillisestä uskosta ja kirkkomme toiminnasta selkeämmäksi ja mahdollisimman myönteiseksi käyttäen apuna sekä tiedollista opetusta että kokemuksellisia elementtejä. Rippikoululaisia autetaan tunnistamaan omasta elämästään niitä tarpeita ja kysymyksiä, joihin kristillinen usko tarjoaa vastauksia. Näin rohkaistaan heitä rakentamaan elämäänsä Kristuksen varaan. Rippikoulun käyneistä pyritään värväämään ja kouluttamaan 30 % vapaaehtoisiksi isostoimintaan sekä muuhun toimintaan seurakunnan nuorisotyössä. Näin pyritään edesauttamaan heidän juurtumistaan seurakuntaan sekä kristittynä kasvamista. Vastuuhenkilöt Vuoden 2011 heinäkuun loppuun rippikouluvastaavan tehtäviä hoiti johtava nuorisotyönohjaaja Kari Tynkkynen. Lokakuun alusta alkaen rippikouluvastaavan tehtävät siirtyivät nuorisotyönohjaajan viransijaisuutta hoitavalle Pauliina Eloselle. Rippikoulujen toteutumisesta vastaavat kaikki hengellisen työn viranhaltijat. Päävastuussa sekä opetusvastuussa on kunkin ryhmän työtiimiin kuuluva pappi. Diakonia- ja lähetystyöopetuksesta vastaavat diakoniatyöntekijät sekä kansainvälisentyön sihteeri. Musiikkiopetuksesta vastuussa ovat kanttorit. Yhteistyötahot Merkittävimmät yhteistyötahot ovat Kasva- 24

25 tusasiainkeskus, seurakuntayhtymän leirikeskukset ja rippikouluvastaavien työryhmä. Toimitilat Seurakunnan omat rippikoululuokat ovat hyvät. Muita käytössä olevia tiloja ovat GGkahvilatilat sekä klubitila ja kahvio vanhempainiltoja varten. Leirikeskuksien tarjoamat tilat ovat hyviä, joskin joissakin rakennuksissa työntekijöiden mahdollisuus lepoon ei ole kunnollinen; melu sekä johtajatilojen puutteellisuus aiheuttavat joissakin majoissa erityisjärjestelyjä. Arviointi Rippikoulun Mikaelinseurakunnassa vuonna 2011 kävi 165 henkilöä. Heistä isoskoulutukseen ilmoittautui n. 40 henkilöä. Rippikoululla on edelleen vankka asema seurakunnan perustyössä. Puolen vuoden kestoisen rippikoulun huipentumana on viikon mittainen leiri, joka edelleen on elämys ja erittäin positiivinen kokemus suurimmalle osasta leiriläisiä. Niille, jotka eivät jostain syystä leiriä halua käydä, tarjotaan kaupunkirippikoulu. Kaupunkirippikoulu on selvästi tarpeellinen, koska sen haluaa vuosittain seurakunnassamme valita henkilöä. Vuonna 2011 Mikaelinseurakunnan jäsenistä kaupunkirippikoulun kävi 10 henkilöä, sekä yksityisrippikoulun myös 10 henkilöä. Haasteena on saada nuoret rippikouluelämyksen jälkeen jatkamaan kasvuaan kristittynä seurakuntayhteydessä. Isoskoulutus on suosittu toimintamuoto, joten sen avulla olemme onnistuneet tavoitteessamme saada nuoria mukaan toimintaan rippikoulun jälkeenkin. Jatkuvana haasteena on kuitenkin löytää oma paikkansa heille, jotka haluavat lopettaa isoskoulutuksen tai eivät halua siihen mukaan alkuunkaan. Rippikoululaisia ja diakoniaväkeä riparirallissa Mikaelin seurakuntakodissa. 25

26 NUORISOTYÖ Tavoitteet Nuorisotyön tavoitteena on johdattaa nuoria kiinteään seurakuntayhteyteen ja sitä kautta olla tukemassa nuorten kasvamista kristittyinä. Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on elää mukana nuorten elämässä ja tukea heitä hengellisissä ja kasvun kysymyksissä. Vastuuhenkilöt Nuorisotyön tiimin työalavastaavana toimi elokuuhun 2011 nuorisotyönohjaaja Kari Tynkkynen. Karin lähtiessä elokuussa virkavapaalle, Sirpa Hiltunen valittiin hänen sijaisekseen. Sirpan sijaiseksi valittiin Pauliina Elonen. Muu nuorisotyön tiimi: nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen ja nuorisopastorit Kaisa Vanhala ja Juho Sankamo. Juho Sankamo palasi vuoden kestäneeltä virkavapaaltaan kesällä Mikaelinseurakuntaan. Juhon virkavapauden ajan nuorisopastorina toimi Kaisa Vanhala. Syksyllä tehtiin uusi työnjakokirja, jonka mukaan nuorisotyöstä vastaavat Juho Sankamo ja Sirpa Hiltunen. Erityis- ja varhaisnuorisotyöstä vastaavat Arno Heinonen ja Pauliina Elonen. Yhteistyötahot Merkittävimmät yhteistyötahot ovat seurakunnan alueella olevat yläkoulut ja lukiot sekä seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, muut yhtymän seurakunnat, Kansan Raamattuseura ja Maata Näkyvissä -festivaalien järjestäjät. Erityisnuorisotyössä merkittävimmät yhteistyötahot ovat Turun kaupungin nuorisotoimi ja Mikaelin koulut. Sählyporukka innkokkaana liikunnallisen yhdessäolon merkeissä Snellmanin koululla. 26

27 Nuoria on tullut ekologisesti Mikaelinkirkkoon gospelmessuun. Toimitilat Pääasiassa God s Gas - kahvila sekä seurakuntayhtymän leirikeskukset sekä erityisnuorisotyön osalta vielä Turun kaupungin nuorisotoimen moottorihalli. Toimitilat ovat kiitettävät. Erityisesti kahvila God s Gas on hyvä paikka tehdä nuorisotyötä. Työntekijöillä on Mikonmökissä hyvät ja riittävät varastointija toimitilat sekä tarvittava laitteisto. Toiminta Nuorten GG-illat joka perjantai: iltoja oli noin 35. Nuorten GG-iltojen kokonaisosallistujamäärä oli noin 560 nuorta (35 tilaisuutta, keskimäärin 16 nuorta illassa). Soffailta eli avoimet ovet GG:llä lopetettiin keväällä osallistujien vähyyden vuoksi. Syksyllä aloitettiin uutena työmuotona nuorten leffaillat kerran kuukaudessa. Mukana oli noin 8 nuorta/ilta. Sirpa Hiltunen aloitti uutena työmuotona viikoittaisen nettipäivystyksen vuoden alusta. Paikalla keskusteluissa oli keskimäärin 3 nuorta / kerta. Juhana Herttuan Sählykerho jatkoi syksyllä toimintaansa. Pelaamassa kävi viikoittain kymmenkunta nuorta. Kouluvierailuja sekä aamunavauksia oli säännöllisesti. Sirpa Hiltunen aloitti koulukiertueen 6-luokkalaisille. Aiheena oli Sinä ihana ihminen, jossa puhuttiin kiusaamisesta ja itsetunnosta. Koulut ottivat oppitunnit hyvin vastaan. Oppitunteja on tarkoitus jatkaa vuosittain yläkouluun siirtyville oppilaille seitsemässä Mikaelin alueen koulussa. Nuorten leirejä järjestettiin yksi keväällä ja kaksi syksyllä. Kullakin leirillä oli keskimäärin 21 nuorta. Nuorten retkiä järjestettiin Linnanmäelle (mukana 21 nuorta) ja Vappugospeliin (mukana 8 nuorta). Kesällä oli muutama retki Ruissaloon. Mukana molemmilla kerroilla noin 10 nuorta. Yhtymän yhteiseen joulumessuun osallistui noin 10 Mikaelin nuorta. Nuorisotyön lettukestit järjestettiin syksyn alussa Aurajoen rannassa. Jaoimme lettuja ja nuorisotyön esitteitä. Nuorisotyön työpaja-päivä järjestettiin syksyn alussa. Kokemus oli hyvä, vaikka osallistujia oli vain 8 nuorta. Ns. Käpy-Raamis vanhoille Mikaelin nuo- 27

28 rille kokoontui kerran kuukaudessa. Käpyjä käy säännöllisesti Raamattupiirissä 8. Yhteisvastuu-lipaskeräys järjestettiin nuorille ja isoskoulutuslaisille neljänä iltana kevään aikana. Innokkaita osallistujia tempaukseen oli noin 20. Maata Näkyvissä -festarit: noin 20 Mikaelinseurakunnan nuorta osallistui talkoolaiseksi Pohjoismaiden suurimpaan nuorten tapahtumaan. Ylen Nenäpäivä: Noin 20 Mikaelin nuorta osallistui Ylen järjestämään Nenäpäivään. Nuoret pöljäilivät Nenäpäivän hengessä Hansatorilla keräten rahaa hyvään tarkoitukseen. Uutta edellisvuodesta Kari Tynkkynen lähti syksyn alussa virkavapaalle. Pauliina Elonen tuli tiimiimme lokakuun alussa. Nuorisopastori Juho Sankamo palasi nuorisotyöhön kesällä, ja Kaisa Vanhala siirtyi nuorisotyöstä nuoriin aikuisiin ja naistyöhön. Nuorten leffaillat aloittivat toimintansa syksyllä. Nettipäivystys aloitti toimintansa vuoden alusta. Nuorten retki Linnanmäelle ja Vappugospeliin. Lettukestit. Arviointi Koulutyön merkitys on ollut suuri. Aamunavauksia pidetään viikoittain eri kouluissa. Läsnäolo kouluissa on osoittautunut tärkeäksi myös erilaisten onnettomuuksien jälkihoidossa, joita ei onneksi tänä vuonna ole suurempia ollut. Nuorten illat eli GG-illat ovat palvelleet lähinnä rippikoululaisia ja isoskoulutuslaisia. Iltaan kuuluu opetuksellinen osuus klo Tämän jälkeen ilta kuluu pelien ja seurustelun merkeissä. Nuoria käy illoissa keskimäärin nuorta. Kokoava toiminta on edelleen suuri haasteemme. Nuorten osallisuutta seurakuntaan olemme vahvistaneet lähinnä nuorteniltojen ja leirien kautta. Ilahduttavaa on ollut huomata, että uudet isoskoulutettavat ovat löytäneet oman paikkansa nuortenilloissa ja leiritoiminnassa. Parannettavaa ja haasteita on paljon, mutta osittain olemme saavuttaneet tavoitteemme. Mikaelinkirkossa nuorille oli tarjolla tuttua metallimessua ja myös ensi kerran Punk-messu. 28

29 Mopokerhon autohuutokauppa pidettiin Mikaelinkirkon mäellä. Nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen tuntee pelit. ERITYISNUORISOTYÖ JA OPERAATIO SAAPAS Tavoitteet Erityisnuorisotyön tavoitteena oli tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia sekä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumassa olevia nuoria. Palveluoperaatio Saapas on Suomen ev.lut. seurakuntien ensisijaisesti alle 18-vuotiaisiin kohdistuvaa, etsivän työn menetelmin toteutettua auttamis- ja sielunhoitotyötä. Saappaan toiminnassa noudatetaan Lastensuojelulain velvoitteita. Toimintaa ohjaa ja koordinoi Nuorten Keskus ry:n Palveluoperaatio Saappaan neuvottelukunta. Vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot Erityisnuorisotyön vastuuhenkilönä oli Arno Heinonen. Saapas -toiminnasta vastasi Pauliina Elonen ( alkaen.), alkuvuoden 2011 vastuuhenkilönä oli Kari Tynkkynen. Erityisnuorisotyössä merkittävimmät yhteistyötahot olivat Turun kaupungin nuorisotoimi, Mikaelin koulun Topeliuksen yksikkö ja Turun kristillinen opisto. Operaatio Saappaan yhteistyötahoina olivat Nuortenkeskus, Poliisi, SPR ja muut Saapastoimintaa ylläpitävät seurakunnat Suomessa. Toimitilat Pääasiassa God s Gas -kahvila sekä seurakuntayhtymän leirikeskukset sekä erityisnuorisotyön osalta vielä Turun kaupungin nuorisotoimen moottorihalli. Toimitilat ovat kiitettävät. Erityisesti kahvila God s Gas on hyvä paikka tehdä nuorisotyötä. Työntekijöillä on Mikonmökissä hyvät ja riittävät varastointija toimitilat sekä tarvittava laitteisto. Myös nuorille kahvila on viihtyisä toinen koti. Toiminnan painopisteet Moottorikerho Pansion moottorihallilla tavoitti pääasiassa vuotiaita nuoria, joi- 29

30 den kanssa toiminta oli mopojen ja autojen korjaustoiminnan ympärillä tapahtuvaa kanssakäymistä. Vuoden aikana hankittiin ja kunnostettiin yhteensä parikymmentä autoa ja mopoa. Operaatio Saappaan toiminnan painopisteet ovat ensisijaisesti etsivässä nuorisotyössä katupäivystyksissä joka toinen perjantai. Uutta edellisvuodesta Operaatio Saapas siirtyi Mikaelinseurakunnan alaisena tapahtuvaksi toiminnaksi vuoden 2011 alusta. Arviointi Saapas-toiminta eli murrosvaihetta; uudet toimitilat, uusi työntekijä ja sopeutuminen tilanteeseen, jossa Saappaan tulevaisuus on epävarma. Toimintaa pyrittiin jatkamaan mahdollisimman normaalisti koko vuoden ajan, samoin uusien kouluttamista. Pauliina Elonen ja Sinikka Loukamaa kävivät Nettisaapas -toimintakoulutuksessa Jyväskylässä marraskuussa, joka käynnistettäneen vuonna 2012 uutena Saapastyön toimintamuotona. Päivystyksiä oli koko vuonna 17 kappaletta, jotka sisältävät myös Operaatio Turku - päivystykset yhteistyössä Turun kaupungin ja Poliisin sekä useiden eri toimijoiden kanssa vappuna ja uutenavuotena. Lisäksi Saapas toimi SPR:n alihankkijana Ruisrock-festivaalissa selviämisteltassa, ja oma toimipiste oli Saaroniemen leirintäalueella. Päivystäjiä on ollut keskimäärin 5/päivystys. Ruisrockiin vapaaehtoisia ja erityisnuorisotyön ammattilaisia saapui ympäri Suomea yhteensä 40. NUORET AIKUISET Tavoitteet 1. Seurakunnan nuorisotyössä mukana olleiden, nyt vuotiaiden hengellisestä kasvusta ja seurakuntaan juurtumisesta huolehtiminen. 2. Seurakunnasta vieraantuneiden nuorten aikuisten tavoittaminen. 3. Siltojen vahvistaminen nuorisotyön ja aikuistyön välillä, jotta nuoret voisivat luontevasti kasvaa vastuullisiksi seurakuntalaisiksi. Vastuuhenkilö, toimitilat ja yhteistyötahot Vastaavana viranhaltijana oli seurakuntapastori Jaakko Paakkanen. Toiminta keskittyi Mikonmökin pianohuoneeseen, kerhotiloihin ja God s Gasiin. Yhteistyötahoina toimivat SPR:n vastaanottokeskus, oman seurakunnan nuorisotyö, aikuistyö, lähetystyö ja uudet työmuodot Toiminnan painopisteet Raamattu- ja rukouspiiri, kansainvälinen vastuu ja yhteistyön kehittäminen. Uutta Keväällä 2011 osa nuorten aikuisten työn aktiiveista perusti uuden Aikuisten Oikeesti -nimisen vapaaehtoisvetoisen työmuodon (AO), jonka oli tarkoitus muodostaa silta nuorten aikuisten ja aikuistyön välillä. Jonkin aikaa tämä ryhmä toimi rinnakkain perinteisten Nami-iltojen kanssa. Syksyn aikana sekä AO että perinteinen Nami-ilta alkoivat hiipua osallistujamäärän romahdettua. Syyskuun Nami-leirillä julkistettiin Jaakko Paakkasen siirtyminen lähetyspapiksi ja Kaisa Vanhalan siirtyminen Nami-työn vastuunkantajaksi. Siirtymät tapahtuivat asteittain vuodenvaihteeseen mennessä. 30

31 Nuorten aikuisten Kohtaus-bändi Mikaelmessussa. Nami-illat ja raamattupiiri Raamattupiiri siirtyi torstaihin ja nami-ilta takaisin lauantaihin. Lauantai-iltojen rinnalla oli tarkoitus olla nuorille suunnattuja iltoja, jotka eivät kuitenkaan keränneet osallistujia. Nami-illat ja raamattupiiri ovat syksyn aikana hiipuneet kävijämäärältään niin pieniksi, että niiden tulevaisuus on täysin avoin. Tulevana vuonna Kaisa Vanhala lähtee kehittämään nuorten aikuisten työtä täysin uudelta pohjalta. Leirit Nuorten aikuisten leiri järjestettiin jälleen aiempaan tapaan sekä keväällä että syksyllä. Kummassakin oli osallistujia noin 15. Leiriohjelmaan kuului raamattuopetusta, pelejä, leikkejä, saunomista sekä messu. Leirit ovat yhä olleet Nami-toiminnan selkäranka muun toiminnan hiipumisesta huolimatta. Internet Namin verkkosivua ei enää käytetty syksyllä Uudet nuorten sivut sekä Mikaelilainen-verkkolehti toimivat jatkossa myös nuorten aikuisten työn tiedotuskanavana. Arviointi Vuosi 2011 on osoittanut seurakuntatyön arvaamattomuuden: Edellisen vuoden innokkuudesta ja uudistusmielialasta huolimatta toiminta hiipui kertomusvuonna pohjalukemiin. Syyt tähän lienevät moninaiset: toiminnan pirstaloituminen useisiin pieniin ryhmiin, useiden aiemmin aktiivisten henkilöiden omat elämäntilanteet, ennakkotieto työntekijän vaihtumisesta nämä kaikki yhdessä ajoivat Nami-toiminnan voimakkaaseen murrokseen. Nähtäväksi jää, millaiseksi toiminta muodostuu Kaisa Vanhalan johdossa. Meneillään olevan sukupolvenvaihdoksen myötä seurakuntanuorten saamiseen nuorten aikuisten toiminnan piiriin ja kirkosta vieraantuneiden nuorten aikuisten tavoittamiseen tultaneen jatkossa panostamaan entistä selkeämmin. 31

32 Joulupukki vieraili perinteiseen tapaan HK Areenan yleisöluistelussa. UUDET TYÖMUODOT Yleisöluistelu toi kaikenikäisiä luistelijoita Turkuhalliin/ HK Areenaan. Parhaimmillaan hallin kenttä oli ääriään myöten täynnä. Mukana luisteluissa oli kerrallaan 2 3 työntekijää. Musiikki ja infopaketit ryydittivät yhdessäoloa. Luisteluja järjestettiin kaikkiaan 26. Jouluinen luistelu oli perinteiseen tapaan mitaltaan puolitoista tuntia. Miesten saunailta kutsui Turun merimieskirkolle kerran kuukaudessa. Kesällä saunottiin Ykköspirtin maisemissa. Syksyllä siirryttiin saunomaan Turun Pyrkivän saunalle. Illat pitivät sisällään keskusteluja, pienen iltapalan ja yhdessäoloa. Mukana oli kerrallaan kirkkoherra Lehikoisen kanssa miestä. Yhteensä saunailtoja oli 11. Äijäkävely starttasi marraskuun alusta uutena miesten toimintana. Pakettiin kuului tunnin kävely ja puolen tunnin iltakahvi. Kerran kuussa kävelemässä oli mies- tä. Toimintaa luotsasi Jouni Lehikoinen, Timo Hantun tuuratessa. Miesten jääkiekkoporukka HC Hurmos polki jäällä harjoituksissa sunnuntai-iltaisin ja peleissä lauantaisin. Tällä hetkellä ringissä on toimiva määrä pelaajia, eli miestä, joista iltaa kohden on paikalla Toimintaa johtivat Timo Hanttu ja Jouni Lehikoinen. Seurakunnan kesäpäiviä järjestettiin Ruissalon kauniin luonnon keskelle 16.6., ja Kesäpäiväpakettiin kuului uimista, saunomista, luonnon kauneutta, grillaamista, yhdessäoloa, yhteislauluja ja kesäinen hartaus. Ruissalon kesästä saatiin nauttia myös suvihartauksissa, joihin hiljennyttiin kesäelokuussa joka toisena sunnuntai-iltana. Seurakunnan kädenojennuksena eri ikäryhmiä kutsuttiin tasokkaisiin kutsutapahtumiin. Illoissa oli mahdollisuus myös tutustua seurakunnan työntekijöihin ja kuulla ko- 32

33 tiseurakunnan toiminnasta. Tärkeimpänä kutsupaikkana ja yhteistyötahona oli Linnateatteri. Näytelmiä katsomaan kutsuttiin katsomaan nuoret aikuiset 20 30v, kastettujen vanhemmat ja avioliittoon vihityt sekä STX-telakan työntekijät yhdessä diakoniakeskuksen kanssa. Osallistijia oli 200. Lisäksi HK Areenalle kutsuttiin TPS Kärpätotteluun Mikaelinseurakuntaan muuttaneet. Osallistujia 300. Mikaelinseurakunta oli keskellä kylää myös toreilla, kadulla ja ravintoloissa. Ennen pääsiäistä ja joulua järjestettiin Kohtaamispaikka-tiimin johdolla tempaukset kävelykadulla. Kesäjuhlan edellä oli lettukestit Humalistonkadulla ja itsenäisyyspäivänä osallistuimme vähävaraisten juhlaan torilla. Papit baanalla -työmuodon merkeissä vierailtiin turkulaisissa ravintoloissa ja ravintolalaivoissa tapaamassa ihmisiä vapaa-ajan ja hauskanpidon keskellä. Diakonian uusina työmuotoina jaettiin Paakarlan Toivon torstaissa ruokakasseja sekä keskustan seurakuntakodilla aloitettiin Keskellä elämää -ruokailut vähävarai- Ruissalon kesäpäivän tunnelmaa. Jaakko Paakkanen kitaroi. Laivoja näkyy vain yksi; "Timi Laivo". sille. Elokuussa seurakuntamme vastasi Turun messuilla esilläolosta ja palveli kohdaten messuväkeä. Tapahtumassa järjestettiin mm. lettutarjoilu. Olimme mukana myös Häämessuilla tammikuun lopussa Caribiassa. Elokuun lopussa vietettiin Mikaelinpuiston kesäjuhlia yhdessä Turun helluntaiseurakunnan kanssa. Tapahtuma oli osa seurakuntien 90-vuotisjuhlavuotta. Juhlateltan lisäksi tapahtumia oli Mikaelinkirkossa, Kaup- Ruokajakelun pitkä jono Turun kauppatorilla. 33

34 Mikaelmessu starttasi vuonna Messussa käytettiin valkokangasta ja äänentoistolaitteita. patorilla ja Tall Ship Regatta alueella. Osaltaan tunnetut vieraat, kuten ministeri Päivi Räsänen, piispa Kaarlo Kalliala ja artistit Jippu ja Viktor Klimenko, houkuttivat juhlille 2500 kävijää. Kaupungissa tuulee -projekti starttasi yhteistyössä herätysliikkeiden ja lähetysjärjestöjen kanssa. Projektin tuloksena aloitettiin mm. uusimuotoiset Mikaelmessut, joissa vierailivat niin Pekka Simojoki kuin Turun Romanikuoro. Lokakuussa järjestettiin kokeileva Jeesus ja Johnny Cash -ilta, joka kokosi yli 600 henkeä Mikaelinkirkkoon. Kohtaamispaikka-jumalanpalvelus on vakiinnuttanut paikkansa yhteisöllisenä jumalanpalveluksena ja sen ytimen muodostava Kohtaamispaikka-tiimi on ollut keskeisessä asemassa myös Mikaelmessuissa. Rukouskoulu muuttui kaudella Emmaus-nimiseksi uskon syventämisen illaksi, josta vastaa Kaisa Vanhala. Samalla alkoi tiistai-iltaisin Raamattukoulu, joka on koonnut liki sata henkeä raamattuopetuksen äärelle (mm. Ilkka Puhakka, Juho Sankamo ja Antti Laato). Syvempi hengellinen opetus on tuonut uusia ihmisiä seurakuntaan ja varustanut hengellisesti maallikkojoukkoamme. Tulevaisuuden haasteita ovat uuden Mikaelmessun vakiinnuttaminen sekä jäntevämmän ja toimivamman solujärjestelmän luominen messun yhteyteen. Papit ja moottoripyörät baanalla. 34

35 DIAKONIATYÖ Diakoniaviranhaltijat Neljästä diakoniavirasta on kolme täytetty vakituisesti ja yksi määräaikaisesti viideksi vuodeksi. Seurakunnan jäsenmäärän lasku on vaikuttanut siihen, että neljättä virkaa ei ole täytetty vakituisesti. Vs. johtavana diakoniatyöntekijänä toimi, viranhaltijan Anneli Koskisen ollessa vuorotteluvapaalla, Hilkka-Helena Katainen ja Mertsi Ärling. Perhetyössä toimi edelleen Marita Heinonen. Viisivuotista vanhustyön projektivirkaa hoiti Suvituuli Turunen aina kesäkuuhun asti, minkä jälkeen hän siirtyi diakonian perustyöhön. Suvituuli Turusta ja Hilkka-Helena Kataista sijaistivat Ritva Katainen-Mäkelä, Arja Helena Partti ja Pirkko Mesihää. Lokakuun ajan diakoniatyö toimi vain kolmella työntekijällä säästösyistä ja joulukuussa diakoniatyö sai nuorisopuolelta apua vas- taanottotyöhön Pauliina Eloselta ilman lisäkuluja. Diakoniaharjoittelijoina olivat keväällä 10 viikkoa Mikael Hagelberg Noviasta ja syksyllä 10 viikkoa Elina Pulli Porin Diakista. Diakoniajohtokunta Diakoniajohtokunnassa toimivat Marjatta Kuusela (pj), Hanna Suomela (siht.), Aiju von Schöneman, Matti Pennanen ja Seija Hemling sekä varajäseninä Liisa Kaskinen ja Markus Matikka. Yhteistyötahot Yhteistyötahoja olivat muut paikallisseurakunnat, Diakoniakeskus, Turun kaupungin velkaneuvojat, sosiaalityöntekijät, Operaatio Ruokakassi ry ja sen jäsen- ja yhteistyöjärjestöt, Kotipalvelu, neuvolat, koulut, palvelutalot, liikuntavirasto, SPR:n vastaanottokes- Tuolijumppaa saatiin harrastaa kolmessa seurakuntakodissa, tässä Suikkilan seurakuntakodissa. 35

36 kus, Kirkon diakoniarahasto, TOK, Wiklund, K-supemarket Kivikukkaro, Työttömien ruokalat, Turun seudun työttömät ry, Ekotori, Turun seudun omaishoitajat ja Läheiset ry, Lounais-Suomen syöpäyhdistys ry, Poiju, Vilkku, Turun kristillinen opisto, Kansan Raamattuseura, Poliisi, Mestaripalvi, Turun naiskeskus, Turun Merimieskirkko, STX Turun telakka, Hansaprint, Ruusukortteli, Metalli 1, Takuu-säätiö, Arkkihiippakunnan diakoniarahasto, Perheasianneuvottelukeskus, Alsiken luostari Ruotsissa, Marian tyttäret Suomessa ja Ruotsissa, Turun Katolisen kirkon Birgittalaisluostari, Diak Pori, Diak Novia, Turun kaupunkilähetys, Turun Marttayhdistys, Turun Ruokamestarit ja Iso- Heikin Työkeskus. Toiminta-ajatus Mikaelinseurakunnan diakoninen toiminta perustuu: Kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisenrakkauden edistämiseen sekä kotimaassa että ulkomailla. Elämiseen ihmisen arjessa, reagoiden ihmisten hätään tilanteiden vaatimalla tavalla kokonaisvaltaisesti. Jokaisen omien voimavarojen tukemiseen sekä asiakkaiden että työntekijöiden. Jokaisen oman osallisuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen. Yhteiskunnallisten epäkohtien perusilmiöiden hoitamiseen, pyrkien vaikuttamaan niiden syihin. Oikeudenmukaisuuden ja armahtavaisuuden edistämiseen. Ensi kertaa järjestetty asunnottomien yö antoi ruumiin ja sielun ravintoa sekä yösijan Mikaelinkirkossa. 36