BIOKATALYYSIN MAHDOLLISUUDET
|
|
- Juuso Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA 2013 BIOKATALYYSIN MAHDOLLISUUDET Sanna Taskila Bioprosessitekniikka / Kemiallinen prosessitekniikka
2 Biotekniikan määritelmä Biotekniikka yhdistää luonnontieteitä ja insinööritieteitä tavalla, joka mahdollistaa elävien organismien, solujen ja niiden osien ja molekyylien sekä molekyylianalogien hyödyntämisen tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi (EFB: European Federation of Biotechnology) Biotekniikka geenitekniikka tai rekombinantti-dnatekniikka Sanna Taskila
3 Biotekniikan soveltaminen prosesseissa = bioprosessitekniikkaa Biotekniikassa tiedon määrä kasvaa nopeammin kuin millään muulla tieteen osa-alueella, mutta tähän tietoon perustuvien prosessiteknisten sovellusten määrä ei lisäänny samaa vauhtia Alalla on puutetta insinööriosaamisesta sekä riittävän pitkäjänteisestä pääomasta Joillakin alueilla sovelluksia on runsaasti ja niiden taloudellinen, globaali, sosiaalinen... merkitys on todella suuri (esim. lääkkeiden valmistus, elintarvike- ja ympäristöbiotekniikka) (puhutaan myös biotaloudesta) Sanna Taskila
4 Bioprosessitekniikka: suunnittelee ja kehittää laitteita ja prosesseja, joissa käytetään biokatalyyttejä. Prosessiteknologiat Uudet seurantateknologiat, mallien rakentaminen ja verifiointi Älykkäät kasvatusratkaisut Biokatalyyttien kehitys Biokatalyyttien seulonta pienessä mittakaavassa Biomassojen tehokkaampi hyödyntäminen Perinteiset prosessit Sivuvirtojen hajotus ja fermentointi Prosessien skaalaus ja optimointi Tuotteiden puhdistus ja karakterisointi Cells Molecules Processes
5 Katalyytti = aine, joka nopeuttaa reaktiota kulumatta siinä itse. Raaka-aineen käsittely Polymeerirakenteiden pilkkominen selektiivisesti Tuotantoprosessi Yhdistelmäkatalyysi, biotekninen tuotanto Sivuvirtojen / jätteiden käsittely Ravinteiden poisto, jätteet tuotteiksi
6 Organismit & solut Eukariootit : eläimet ja kasvit Eukariootit mikro-organismit: homeet, hiivat, levät, alkueläimet) Prokariootit : arkkibakteerit ja varsinaiset bakteerit Sanna Taskila
7 Solujen osat Solujen osia käytetään harvemmin sovelluksissa ja silloin lähinnä eukarioottien osia Sanna Taskila
8 Molekyylit Entsyymiproteiini Sanna Taskila Solun pintamolekyylejä
9 Bioprosessitekniikassa hyödynnetään erityisesti mikroorganismeja ja entsyymejä = tärkeimmät biokatalyytit Organismit, solut katalyytteinä Solut monistavat itseään = tuottavat solumassaa => vaativat ympäristöstään solumassan kaikki alkuaineet jossain muodossa (mikro-organismit edullisimmillaan yksinkertaisina kemikaaleina = ravinteet) Solut muokkaavat ravinnekomponentteja entsyymiensä avulla ensin monomeereiksi (= aineenvaihdunta eli metabolia) ja niistä edelleen osan polymeereiksi (ml. entsyymit), joista solumassa pääosin koostuu; entsyymien valmistusohjeet ovat DNAssa (= perintötekijät, perimä) Sanna Taskila
10 Organismit, solut katalyytteinä (jatkoa): Aineenvaihdunta muodostuu pitkistä, monimutkaisista, usein haaroittuneista reaktioketjuista (= metaboliareitit) Solut ovat tavallaan katalyyttikimppuja Metaboliareittien haarautumiskohdissa useammat katalyytit (= entsyymit) kilpailevat substraateistaan (eli reaktanteistaan) (sarja- ja rinnakkaisreaktioita) Yleensä bioprosesseissa hyödynnetään vain yhden organismin soluja; organismi valitaan siten, että prosessi on mahdollisimman tehokas : volumetrinen tuottonopeus (g l -1 h -1 ), tuotesaanto substraat(e)ista (g g -1 tai mol mol -1 ), tuotantokustannus ( kg -1 ) Ohessa metaboliareittien esitystapoja Sanna Taskila
11 Sanna Taskila
12 Sanna Taskila
13 Sanna Taskila PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2010 Biokatalyysin mahdollisuudet
14 Organismit, solut katalyytteinä (jatkoa): Noin 2 miljoonasta tunnetusta organismilajista suurin osa on mikro-organismeja, joilla on myös suurimmat vaihtelut ominaisuuksissaan => erilaisiin tarkoituksiin löytyy usein paras prosessimikro-organismi Prosessikehitys: Organismin valinta Organismin mahdollinen muokkaus geenitasolla Ravinteiden valinta Prosessityypin valinta (panos, fed-batch, jatkuva, solujen palautus...) Prosessiolosuhteiden valinta Sanna Taskila
15 Miksi/milloin valita solut katalyyteiksi Useiden reaktioiden ketjut edullisista ja saatavilla olevista raakaaineista tuotteiksi (solutehtaat eli cell factories) Stereo- tai muuten spesifiset reaktiot ja kiraaliset tuotteet (esim. L-lysiini, 5-keto-D-glukonihappo) Kemiallisesti monimutkaiset tuotteet (polymeerit, antibiootit, vitamiinit...; esim. proteiinit ja hiilihydraatit, tetrasykliinit, B 12 - vitamiini) Historialliset ja viranomais/kuluttajasyyt (esim. etanoli) Joskus ympäristö- ja kestävään kehitykseen liittyvät syyt (esim. liuottimien, myrkkyjen jne. käytön välttäminen) (sustainability) Energian säästö (reaktio-olosuhteet: T, p...) Sanna Taskila
16 Ksantaani-polymeeri L-lysiini Tetrasykliinit B 12 -vitamiini Sanna Taskila
17 Miksi/milloin valita solut katalyyteiksi Reaktiossa vaaditaan kofaktorin osallistumista (kts. entsyymiosa; esim. elektroninsiirtäjä-komponentti vaaditaan) Kemiallinen katalyytti asettaa raaka-aineelle (reaktantille, substraatille) tai prosessille epärealistisia vaatimuksia (esim. raaka-aineen/tuotteen puhdistaminen, reaktio-olosuhteet...) Kokonaistaloudellisuuden edellyttäessä Sanna Taskila
18 Solut katalyytteina/prosessi Prosessia kutsutaan yleensä nimellä fermentointi (engl. fermentation) tai biotransformaatio (biotransformation) tai biokonversio (bioconversion) Prosessin toteutuksessa useita vaihtoehtoja: panos, toistettu panos, fed-batch, jatkuva, jatkuva solujen palautuksella, useampivaiheinen jatkuva; toisaalta solujen suhteen: vapaat tai immobilisoidut solut; lisäksi: kiinteässä (solid-state) tai nestemuodossa (submerssi, submerge) Immobilisointi: solut liitetään tai suljetaan kiinteään kantajamateriaaliin Prosessi on solujen aineenvaihdunnan mukaan joko aerobinen (solut vaativat happea), mikroaerobinen (happea tarvitaan, mutta hyvin säädellysti ja vähän) tai anaerobinen (happea ei tarvita tai ei siedetä) Sanna Taskila
19 Bioprosesseja From cells to cells From compound 1 by biocatalysts to compound 2 From cells by cells to compounds Sanna Taskila
20 Solut katalyytteina/prosessi Kullakin organismilla on tarkat vaatimukset prosessiolosuhteiden suhteen; lisäksi itse prosessi (esim. haluttu aineenvaihdunta) voi vielä rajata näitä olosuhteita Tärkeitä olosuhdetekijöitä: vesipitoisuus, T, ph, liuenneen hapen osapaine (po 2 ), ravinnepitoisuudet, aseptisuus (=> puhdasviljelmä), korkea homogeenisuusaste Solut käyttävät vain veteen liuennutta happea; happi erittäin niukkaliukoinen veteen (n. 8 mg l o C:ssa) => jatkuva liuottaminen Erityisesti solumassaa tuotettaessa vapautuu lämpöä: eksoterminen tapahtuma (n. 460 kj/mol kulutettua happea) => lämmönsiirto = T-säätö Solujen toiminta usein muuttaa ympäristönsä ph:ta (happojen/ emästen tuotto/kulutus) => ph-säätö emästä/happoa lisäämällä Sanna Taskila
21 Solut katalyytteina/prosessi Tärkeitä insinööriaspekteja: Lämmönsiirto (toteutus vaipan avulla; organismityyppi vaikuttaa: useimmat mesofiileja (T: o C); myös termofiilejä (T: o C) ja hypertermofiilejä (T: o C) Aineensiirto: erityisesti hapen osalta, jolloin ajava voima (DC) on erittäin pieni; toisaalta aineensiirto partikkeleihin ja partikkeleissa (immobilisoidut solut) Sekoituksen vaikutus homogeenisuuteen, lämmönsiirtonopeuteen, aineensiirtoon, soluihin, fluidin (solut+neste) viskositeettiin Laite- (fermentori) suunnittelu => aseptiikka & sterilointi Taloudelliset indikaattorit: volumetrinen tuottonopeus => laitteiden/laitoksen koko (investointi); tuotesaanto => raakaainekustannukset Sanna Taskila
22 Solut vs. kemialliset katalyytit Osa raaka-aineista kuluu solumassan tuottoon => tuotesaanto Perinteisesti solumassan tuotto on osa prosessia (tuotetaan ns. siirrostevaiheissa asteittain fermentoritilavuutta kasvattamalla) Yleensä solut sietävät selvästi alhaisempia reaktanttipitoisuuksia kuin kemialliset katalyytit => tuotepitoisuudet Solut ovat hitaita: tyypillinen volumetrinen tuottonopeus perinteisissä prosessitoteutuksissa: 2-4 g l -1 h -1 Soluja voidaan kierrättää Ylijäämäsolumassa hyödynnettävissä, mutta taloudellinen arvo alhainen Solujen ominaisuuksia voidaan muuttaa => GMO (geneettisesti muunnetut organismit); esim. metabolian muokkaus: solut saadaan sopivien geenien siirroilla/poistamisilla yms. tuottamaan yhdisteitä, joita ne eivät luonnostaan ole tuottaneet (= metabolian muokkaus = metabolic engineering) Sanna Taskila
23 Tyypillinen fermentointiprosessi Siirrosteen tuotto Tuotantofermentointi Tuotteen puhdistus (= jälkikäsittely) Jätteiden käsittely Sanna Taskila
24 Entsyymit katalyytteina Entsyymit ovat aktiivisia proteiineja, jotka katalysoivat reaktioita (= alentavat katalysoimansa reaktion aktivoitumisenergiaa) kulumatta itse reaktiossa (teoriassa kyllä, käytännössä entsyymin aktiivisuus usein pikku hiljaa alenee) Entsyymejä ei annostella reaktioseoksiin painon vaan aktiivisuuden mukaan (1 U = 1 µmol min -1 ; 1 nkat = 1 nanokatal = 1 nmol s -1 ) Usein reaktio-/substraatti-/stereospesifisiä Entsyymit luokitellaan katalysoimansa reaktion mukaan 5 luokkaan, joista prosessisovelluksia on eniten hapetus/pelkistys- (dehydrogenaasit ja oksidaasit) entsyymeillä, intramolekulaarisia muutoksia aikaansaavilla entsyymeillä (isomeraasit) sekä hydrolyyttisillä (hydrolaasit) entsyymeillä Sanna Taskila
25 Entsyymit katalyytteina (jatkoa) Hydrolaasit liittävät kemiallisiin sidoksiin vettä katkaisten sidoksen; esim.: Biokatalyysin mahdollisuudet Entsyymi + H 2 O > + + sakkaroosi glukoosi fruktoosi Sanna Taskila
26 Entsyymit katalyytteina (jatkoa) Hapetus/pelkistysentsyymit siirtävät elektroneja/vetyä/happea käyttäen hyväksi reaktioseoksessa olevaa elektroninsiirtäjää Entsyymi + NADH > + NAD glukoosi D-sorbitoli Elektroninsiirtäjä (NADH 2 /NAD) on kallis komponentti => käytetään joko soluja (joissa tarvittavat entsyymit ja elektroninsiirtäjä syntetisoituvat ja NAD regeneroituu (pelkistyy) takaisin NADH 2 :ksi tai yhdistetään 2 reaktiota: toinen hapetus toinen pelkistys Sanna Taskila
27 Entsyymit katalyytteina (jatkoa) Isomeraasit muuttavat substraattinsa sisäistä rakennetta, esim. glukoosiisomeraasi Glukoosi-isomeraasi > D-glukoosi D-fruktoosi Sanna Taskila
28 Entsyymit katalyytteina Lähteistään eristetyt entsyymit ovat bioprosessiteollisuuden tärkeitä tuotteita, joita hyödynnetään muualla teollisuudessa hyvin laajasti (elintarvikeprosesseissa, sellu- ja paperiteollisuudessa, ympäristötekniikassa, erilaisten biopolymeerien käsittelyssä, biojalostamoissa, kemian teollisuudessa...) Entsyymejä voidaan käyttää liuosmuodossa, jolloin niitä yleensä ei voi kierrättää tai käyttää yhtä kertaa useammin; tällöin entsyymin hinnan tulee olla hyvin alhainen tai entsyymin avulla tuotetun tuotteen hinnan hyvin korkea Kuten soluja myös entsyymejä voidaan immobilisoida => kierrätys tai käyttö jatkuvassa prosessissa yleensä kolonnissa, jonka läpi substraattiliuos syötetään jatkuvana virtana Sanna Taskila
29 A540/% Biokatalyysin mahdollisuudet Entsyymit katalyytteina Kuten soluilla myös entsyymeillä on toiminnan (= aktiivisuuden) kannalta optimaaliset olosuhteet (lähinnä T, ph, reaktanttien pitoisuudet, aktivaattorien ja inhibiittorien pitoisuudet) ja toisaalta ehdottomat rajat olosuhteille, joiden ulkopuolella ensyymit menettävät irreversiibelisti (= palautumattomasti) aktiivisuutensa xynii, Y5 enzyme activity ph act. xynii vs ST6 120 xynii 120 ST6/Tris Y5 Act. /% ST6/sf xynii/sf xynii/tris Temp/ºC 0 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 ph Sanna Taskila
30 Entsyymit katalyytteina 1-faasisysteemeissä (täysin liukoiset reaktantit ja entsyymit) reaktionopeus määräytyy yleensä reaktion alkuvaiheessa (s.o. substraatti ei rajoita) käytetyn entsyymiannostuksen mukaan, myöhemmin substraattipitoisuuden aletessa jossain vaiheessa (riippuu entsyymistä) alkaa substraattipitoisuus myös vaikuttaa reaktionopeuteen: Michaelis-Menten kinetiikka Immobilisoiduilla entsyymeillä myös aineensiirtonopeus voi rajoittaa reaktionopeutta Kiinteillä substraateilla joudutaan käyttämään liukoisia entsyymejä (esim. biomassojen sisältämien polymeerien hydrolyysissä) Sanna Taskila
31 YHDISTELMÄKATALYYSI - kemiallisen ja biokatalyysin yhdistelmä BIOKATALYYTTI (SOLU TAI ENTSYYMI) Spesifisyys Enantioselektiivisyys Regioselektiivisyys Miedot olosuhteet KEMIALLINEN KATALYYTTI (HETERO- TAI HOMOG.) Tehokkuus
32 Bruggink et al. Concepts of Nature in Organic Synthesis: Cascade Catalysis and Multistep Conversions in Concert. Organic Process Research & Development 2003, 7,
33 TEHTÄVÄ Voidaanko biokatalyyttejä hyödyntää tarkastelunne kohteena olevassa tuotantoprosessissa joko korvaamalla koko prosessi tai osia siitä bioteknisellä ratkaisulla? Perustelut? Miten? Mitä katalyyttejä käyttäen? Onko jo olemassa toteutettuja ratkaisuja? Miten prosessi /raaka-aineet tms. muuttuvat? Muuttuuko mittakaava (laitoskoko)? Biokatalyysin edut/haitat ko. prosessissa? Tekniikan kypsyys (kehitysvaihe: ideataso/laboratoriotaso/demonstraatio/kypsä)? Miksi ei? Miten prosessia pitäisi muuttaa, jotta hyödyntäminen olisi mahdollista? Millaisia ympäristövaikutuksia prosessilla on? Miten prosessin tuottamia sivu- ja jätevirtoja pitäisi käsitellä? Voidaanko niiden käsittelyssä soveltaa bioprosessitekniikkaa (esim. biologinen jäteveden puhdistus, kiinteiden jätteiden kompostointi tai mädätys, raskasmetallien ym. myrkyllisten komponenttien poisto jne.)? Sanna Taskila
PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä
Biotekniikan määritelmä Biotekniikka yhdistää luonnontieteitä ja insinööritieteitä tavalla, joka mahdollistaa elävien organismien, solujen ja niiden osien ja molekyylien sekä molekyylianalogien hyödyntämisen
LisätiedotEntsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä
Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia
LisätiedotFermentoinnin toteutustavat Panosfermentointi
Fermentoinnin toteutustavat Panosfermentointi jokaista panosta varten tuotetaan oma siirroste (engl. inoculum; monikko inocula) siirrostelinjassa (inoculum train) varsinainen tuotantoreaktori (fermentori)
LisätiedotKemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio
LisätiedotBiotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka
Biotekniikka elintarviketeollisuudessa Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Merkittävä teollisuudenala on neljänneksi suurin teollisuudenala työllistää 37 800 henkeä, teollisuudenaloista kolmanneksi
LisätiedotUusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT
Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta
LisätiedotBIOprosessitekniikka - Johdanto
Bioprosessitekniikka BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold Saksa; tutkija 1989-1998 TKK laboratorioinsinööri 1998-2003
LisätiedotKE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely
KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun
LisätiedotSolu tuotantolaitoksena Cell factory
Solu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi / fermentaatioksi / fermentointiprosesseiksi Tuotteena voi olla solumassa itse
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotBioprosessiteollisuus / perusteita & termistöä
Bioprosessiteollisuus / perusteita & termistöä = biokatalyyteillä toteutettavaa teollista tuotantoa (teollista biotekniikkaa) Tärkeimmät teolliset biokatalyytit: entsyymit ja solut Biotekniikan määritelmä
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotBioprosessiteollisuus / perusteita & termistöä
Bioprosessiteollisuus / perusteita & termistöä = biokatalyyteillä toteutettavaa teollista tuotantoa (teollista biotekniikkaa) Tärkeimmät teolliset biokatalyytit: entsyymit ja solut Biotekniikan määritelmä
LisätiedotElämän synty. Matti Leisola
Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen
LisätiedotSolu tuotantolaitoksena Cell factory
Solu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi / fermentaatioksi / fermentointiprosesseiksi Tuotteena voi olla solumassa itse
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Syksy 2013 Vastuuopettaja Aki Sorsa Vastuuopettajasta (myös teema 8) Aki Sorsa Tullut osastolle 1995 Tutkimus- ja opetustehtävissä vuodesta 2001 töissä säätötekniikan
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotBIOREAKTORIT CHEM C2310 Bioprosessitekniikka Tero Eerikäinen
BIOREAKTORIT CHEM C2310 Bioprosessitekniikka Tero Eerikäinen 21.3.2017 Bioprosessin kehitystyö Bioreaktorit Reaktorin tyyppi: sekoitussäiliö, ilmastuksella ohjattu ilman mekaanista sekoittamista, tulppavirta,
LisätiedotKurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset
LisätiedotELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia
ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit
LisätiedotKokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotFermentoinnin toteutustavat 1. Panosfermentointi
Fermentoinnin toteutustavat 1. Panosfermentointi jokaista panosta varten tuotetaan oma siirroste (engl. inoculum; monikko inocula) siirrostelinjassa (inoculum train) varsinainen tuotantoreaktori (fermentori)
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotSolu tuotantolaitoksena Cell factory
olu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi/fermentaatioksi/fermentointi-prosesseiksi Mitä sana fermentaatio alun perin tarkoittaa?
LisätiedotMUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy
MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY 14.5.2019 Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy KATRI LUOMA-AHO Osastopäällikkö/Ympäristöpalvelut Pöyry Finland Oy DI, Oulun yliopisto, ympäristötekniikka,
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
LisätiedotToteutustavat - sovelluksia
Toteutustavat - sovelluksia Panosfermentointi yksinkertainen toteutus; sopii sekä prim. että sek. metaboliiteille pienin riski kontaminaatioille ja tuotantokannan muutoksille (esim. muutokset geenitasolla
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
Lisätiedot2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu
2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit
LisätiedotMetGen Oy TEKES 24.10.2014
MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa
LisätiedotOulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely
Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely Heini Postila (Vesi- ja ympäristötekniikka), Tiina Leiviskä (Kemiallinen prosessitekniikka) ja Satu Pitkäaho (Ympäristö- ja kemiantekniikka)
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotCHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät BIOprosessitekniikka - Johdanto
CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät 2019 BIOprosessitekniikka - Johdanto BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotCHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät BIOprosessitekniikka - Johdanto
CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät 2018 BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold Saksa; tutkija 1989-1998 TKK laboratorioinsinööri
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotBioprosessiteollisuus: Entsymaattiset prosessit
Bioprosessiteollisuus: Entsymaattiset prosessit Voidaan mieltää myös elintarvike-, metsä-, kemianteollisuudeksi riippuen siitä kuinka suurta osaa entsymaattinen käsittely näyttelee kokonaisuudessa 3 esimerkkiä:
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotGLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS
GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka
LisätiedotReaktiotekniikka. Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Teema 4 Kaisa Lamminpää
Reaktiotekniikka Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Teema 4 Kaisa Lamminpää Luennon sisältö Johdanto ja termejä Reaktiotekniikka Kemiallinen prosessitekniikka Kemialliset reaktiot Reaktioiden jaottelu
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotAalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotTie biotalouteen -ohjelman yhteenveto
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tie biotalouteen -ohjelman yhteenveto Kristiina Kruus Huomisen biotalous tehdään tänään-tapahtuma 15.2.2017 Wanha Satama, Helsinki Miksi kärkiohjelma Tie biotalouteen?
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli
LisätiedotKE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi
KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokemuksia kemiasta kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään
LisätiedotREAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE
REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE Essi Purhonen 1, Krista Iltanen 1 & Sini Hänninen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Oppilaan ohje 1.1 LÄMPÖTILAN
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotBIOprosessitekniikka - Johdanto
Bioprosessitekniikka BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold Saksa; tutkija 1989-1998 TKK laboratorioinsinööri 1998-2003
LisätiedotTie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT
Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotMateriaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana
Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana Kestävän tuotekehityksen teemaklinikka Joensuu 20.4.2017 Mervi Matilainen
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotBiomassan käyttömahdollisuudet
Biomassan käyttömahdollisuudet Dr Jyri Maunuksela, Senior Scientist (Chemistry, Energy and Biotechnology) +358 29 53 222 20 or +358 400 74 34 94 Industrial Symbiosis, Circular Economy and Energy Bio-based
LisätiedotKOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)
Johdanto KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotMallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21
Joensuun yliopisto/metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 009/MALLIVATAUKET BIOLOGIA. ellunkeiton aikana puusta vapautuviin kuituihin jää noin 0 % jäännösligniiniä, joka aiheuttaa sellulle sen ominaisen
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotEkodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit
Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotLuonnonkasveista biotalouden innovaatioita ajankohtaista rohdostutkimuksessa
Luonnonkasveista biotalouden innovaatioita ajankohtaista rohdostutkimuksessa Yvonne Holm Professori, dosentti 3.11.2017 1 Biotalous Uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen ravinnon, energian, tuotteiden
Lisätiedotja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.
Harjoituksia yhtälöryhmistä ja matriiseista 1. Ratkaise yhtälöpari (F 1 ja F 2 ovat tuntemattomia) cos( ) F 1 + cos( ) F 2 = 0 sin( ) F 1 + sin( ) F 2 = -1730, kun = -50 ja = -145. 2. Ratkaise yhtälöpari
LisätiedotTeknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki
Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotRinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Sakari Pitkäjärvi Huittisten puhdistamo oy 1 1 Perinteinen rinnakkaissaostus Fosfori saostetaan jätevedestä kemiallisesti Esimerkiksi ferrisulfaattia
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotTÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.
TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotBIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm
BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA Jana Holm 8.4.2014 Lähtötilanne Biotaloudessa keskeisiä globaaleja haasteita ovat: Kasvava energian tarve Vähenevät fossiiliset öljyvarannot Tarve
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotSAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO
SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotVitamiinien puutostilat: Christian Ejkman (1858-1930) havaitsi ensimmäisenä vuonna 1888, että jonkin ravintotekijän puute aiheutti kanoilla
Vitamiinit Vitamiinit ovat biologisesti aktiivisia orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö tarvitsee, mutta ei itse pysty syntetisoimaan lainkaan tai riittävästi ja siksi niitä on saatava ravinnosta. Poikkeuksena
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotFOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN
FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN 1980 2020 Risto Saarinen Toimitusjohtaja Porvoon vesi Yhteenveto Fosforinpoisto osataan Suomessa Osaaminen ja tekniset ratkaisut ovat parantuneet On aika arvioida, tarvitaanko
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.
HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet
LisätiedotSoluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien
Lisätiedotsiirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!
siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! Bioteknologia tähtää luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen. HomCare Finland Oy:n ranskalainen yhteistyökumppani on LUONTO ON TULEVAISUUTEMME Bioaktiivisten
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
Lisätiedot