AJOISSA APUA VÄKIVALTAAN AAP-HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AJOISSA APUA VÄKIVALTAAN AAP-HANKE"

Transkriptio

1 AJOISSA APUA VÄKIVALTAAN AAP-HANKE Loppuraportti

2 SISÄLLYS Ajoissa apua väkivaltaan AAP-hanke Loppuraportti VIOLA Ry, 2014 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Groteski Oy Johdanto Hankkeen organisointi ja tavoitteet Parisuhdeväkivalta ilmiönä: teoreettinen ja kokemuksellinen näkökulma Parisuhdeväkivallan preventio käytännössä Primaaripreventio Sekundaaripreventio Preventiivisen väkivaltatyön kehittäminen Preventiiviset palvelut Preventiivinen työote Arviointia ja pohdintaa Kirjallisuus Liitteet

3 1 JOHDANTO Ajoissa apua perheväkivaltaan (AAP) -hanke on VIOLA - väkivallasta vapaaksi ry:n hallinnoima hanke, joka toimi vuosina RAY:n rahoituksella. Hanke toimi pääsääntöisesti Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen tavoitteena on ollut parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja ennaltaehkäisyä tukevien työskentely- ja toimintamallien kehittäminen. Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteenasettelut ovat nousseet vahvasti esiin nimenomaan VIOLA ry:n asiakastyön kautta, jossa preventiivisen väkivaltatyön tarpeeseen on pyritty vastaamaan avotyön palveluiden avulla. Preventiivisen väkivaltatyön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ei avotyössä ollut kuitenkaan resursseja ja tämän johdosta AAP-hankkeelle haettiin rahoitusta. 4 Raportti koostuu viidestä luvusta. Johdannon jälkeen käydään läpi hankkeen organisointia ja tavoitteita. Kolmannessa luvussa keskitytään parisuhdeväkivallan varhaisiin vaiheisiin ja ennaltaehkäisyn kysymyksiin AAPhankkeessa kerätyn aineiston ja verkostoyhteistyön pohjalta. Haastatteluaineisto koostui 17 yksilö- ja 10 fokusryhmähaastattelusta, joissa keskityttiin uhrien ja tekijöiden kokemuksiin parisuhdeväkivallan varhaisista vaiheista. Aineistoa käytettiin edelleen hankkeen verkostoyhteistyön, käytännössä työyhteisökohtaisten preventiivisten työskentely- ja toimintamallien kehittämisen, pohjana. Neljännessä luvussa esitellään hankkeessa tehtyjä yksittäisiä primaari- ja sekundaaripreventiivisia toimenpiteitä. Luvussa käydään lyhyesti läpi yhteistyötä Kontiolahden yläkoulun (Matti&Maija forumesitys-työpaja, valokuvaustyöpaja), Kontiorannan varuskunnan, Tikkamäen vuoropäiväkodin sekä Joensuun moniammatillisen työryhmän kanssa. Luvussa esitellään myös tarkemmin hankkeen koulutuspakettia Parisuhdeväkivalta: tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Viidennessä luvussa keskitytään preventiivisen työn kysymyksiin ja pohditaan preventiivisen työn (promootion ja prevention) ulottuvuuksia väkivaltatyössä. Lopuksi arvioidaan lyhyesti hankkeen tuloksia. Raportista löytyy myös liiteosio, johon on kerätty osa hankkeessa tuotetuista materiaaleista. 5

4 6 2 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TAVOITTEET 3 PARISUHDEVÄKIVALTA ILMIÖNÄ: TEOREETTINEN JA KOKEMUKSELLINEN NÄKÖKULMA AAP-hanke aloitti toimintansa keväällä 2008 yhden työntekijän, Annukka Hulkon, voimin. Hankkeen toinen työntekijä, Tuula Tiainen, aloitti työnsä hankkeessa kesäkuussa Ensimmäinen RAY:n rahoitus hankkeelle saatiin vuosiksi Hankkeen juurruttamiselle haettiin lisärahoitusta, joka myönnettiinkin vuosille Hulkko ja Tiainen työskentelivät hankkeen ensimmäisessä vaiheessa täysiaikaisina, mutta juurruttamisvaiheessa molempien työntekijöiden työpanokset vaihtelivat prosentin välillä. Resurssien puitteissa hanketta olikin mahdollisuus jatkaa aina vuoteen 2013 asti. Tiainen työskenteli koko hankkeen ajan Joensuussa, Hulkko Mikkelissä ja Joensuussa. AAP-hankkeen tavoitteena oli parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja ennaltaehkäisyä tukevien toiminta ja -työskentelymallien kehittäminen Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen tavoitteita pilkottiin edelleen vuositasolla hallittavimpiin osakokonaisuuksiin, mutta päätavoite pysyi koko hankkeen ajan samana. Toki juurruttamisvaiheessa ennaltaehkäisevän väkivaltatyön kehittämisen näkökulma laajentui valtakunnalliseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut kokemuksellisen näkökulman esiintuominen ja tämän tiedon hyödyntäminen preventiivisen väkivaltatyön kehittämisessä. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena on siis ollut kokemuksellinen Kolmannessa luvussa keskitytään parisuhdeväkivallan varhaisiin vaiheisiin ja ennaltaehkäisyyn. Parisuhdeväkivallan varhaisia vaiheita ja ennaltaehkäisyn kysymyksiä tarkastellaan ensisijaisesti Ajoissa apua perheväkivaltaan (AAP) -hankkeessa kerätyn aineiston ja hankkeessa tehdyn verkostoyhteistyön pohjalta. Haastatteluaineisto koostui 17 yksilö- ja 10 fokusryhmähaastattelusta, joissa keskityttiin uhrien ja tekijöiden kokemuksiin parisuhdeväkivallan varhaisista vaiheista. Aineistoa käytettiin edelleen hankkeen verkostoyhteistyön, käytännössä työyhteisökohtaisten preventiivisten työskentely- ja toimintamallien kehittämisen, pohjana. Tekstissä edetään parisuhdeväkivallan teoreettisen ruodinnan myötä kokemuksellisen tiedon tarkasteluun. Siitäkin huolimatta, että parisuhdeväkivallasta tuotetut (tutkimukselliset) kuvat osaltaan yleistävät, yksinkertaistavat ja kategorisoivat ilmiötä, ne myös merkittävällä tavalla sitovat ilmiön osaksi viitekehystä, joka määrittää käsityksiä liittyen ilmiön syihin, esiintyvyyteen, osallisuuteen ja seurauksiin. Lopuksi tarkastellaan parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn liittyviä kysymyksiä työyhteisöjen näkökulmasta käsin ja pohditaan myös sitä, millä tavalla kokemuksellisuutta voidaan hyödyntää preventiivisessä työssä. tiedon kiinnittäminen osaksi preventiivisen parisuhdeväkivallan kategoriaa, teoriaa ja käytäntöä. Hanke rakennettiin toisin sanoen vahvasti kokemuksellisen tiedon varaan. Käytännössä hankkeessa edettiin laajan kartoitustyön pohjalta varsinaiseen kehittämistyöhön. Hankkeen alkuvaiheessa haastateltiin väkivallan uhreja ja tekijöitä ja edelleen tämän tiedon pohjalta hahmoteltiin hankkeen preventiiviseen väkivaltatyöhön keskittyvän kehittämistyön sisältöjä ja muotoja. Hankkeen resurssien myötä käytännön kehittämistyö oli rakennettava ja rajattava hyvinkin tarkasti. Käytännössä hankkeessa kokeiltiin yksittäisiä, preventiivisiä toiminta- ja työskentelymalleja yksittäisissä työyhteisöissä sillä ajatuksella, että ko. malleja voidaan jatkossa soveltaa laajemminkin. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeessa on edetty parisuhdeväkivallan merkitysten ja prosessien sanoittamisen kautta preventiivisten, työyhteisökohtaisten toiminta- ja työskentelymallien kehittämiseen. Hanketta on hallinnoinut Viola väkivallasta vapaaksi ry. Hankkeen työtä ovat tukeneet ja arvioineet myös johto- ja ohjausryhmät, joista jälkimmäinen muodostui pääsääntöisesti PohjoisKarjalan alueen ja edellinen valtakunnallisen tason toimijoista. PARISUHDEVÄKIVALTA TEOREETTISENA ILMIÖNÄ Lundy & Grossman (2001, ) jakavat perhe- ja parisuhdeväkivaltaa selittävät teoreettiset näkökulmat kolmeen ryhmään: psykologiset ja psykiatriset, sosiaalispsykologiset sekä sosiokulttuuriset selitysmallit. Psykologisissa ja psykiatrisissa selitysmalleissa korostetaan väkivallan ja persoonallisuuden piirteiden, persoonallisuushäiriöiden, alhaisen itsetunnon sekä traumaattisen kiinnittymisen välistä yhteyttä. Esimerkiksi Dutton (1994, 1998, 2000; Dutton & Browning 1988; Hart, Dutton & Newlove 1993; Tweed & Dutton 1998) on tuonut esille persoonallisuushäiriöiden (esim. rajatilapersoonallisuushäiriö) ja kiintymyssuhteen (turvaton kiintymyssuhde) merkityksen väkivaltaisissa suhteissa. Duttonin (1995) mukaan konfliktitilanteiden emotionaalinen reagointi on selitettävissä kiintymyssuhdeteorian ja traumamallien avulla, jolloin väkivallan tekijöiden sisäisillä prosesseilla (huoli, jännitteisyys, epävakaa käsitys itsestä), lapsuuden häpeäntunteilla (shaming experiences) ja traumaattisilla tapahtumilla (traumatic stressors) on keskeinen asema parisuhdeväkivallassa. Myös Moffitin (2005; Moffit & Caspi 2006) 7

5 8 tutkimukset väkivaltaisen käyttäytymisen biososiaalisesta perustasta lukeutuvat osin psykologisiin ja psykiatrisiin selitysmalleihin. Sosiaalipsykologisissa selitysmalleissa korostuvat erityisesti perhe- ja parisuhdeväkivallan vuorovaikutuksellista, dynaamista ja systeemistä luonnetta kuvaavat teoriat. Esimerkiksi Strausin (1971) ja Gellesin1 (1974) uraauurtavat perheväkivaltatutkimukset ja laajat väestötutkimukset (NFVS 1975; 19852) kiinnittyvät teoreettisella tasolla vahvasti konfliktiteoriaan, jonka perusolettamuksena on käsitys läheisten ihmissuhteiden vuorovaikutuksen intensiivisyydestä ja ambivalenttiudesta. Läheisten ihmissuhteiden vuorovaikutuksen erityispiirteet selittävät siten osaltaan sitä, miksi väkivalta näyttäytyy konfliktien ja ristiriitojen validina ratkaisutapana. Sosiaalisen oppimisen teoria sijoittuu myös sosiaalipsykologisiin ja vuorovaikutuksellisiin selitysmalleihin. Sosiaalisen oppimisen teoria nojaa käsitykseen väkivaltaisen käyttäytymisen oppimisesta: lapsi oppii lähiympäristöä havainnoimalla väkivaltaisen käyttäytymismallin ja hän voi edelleen oppia myös tulkitsemaan sosiaalista toimintaa vääristyneellä tavalla. Sosiaalisen oppimisen teorialla on pyritty selittämään erityisesti väkivallan siirtymistä sukupolvelta toiselle. (Vrt. esim. Bandura 1973; Selzer & Kalmuss 1988.) Sosiokulttuuriset selitysmallit keskittyvät puolestaan perhe- ja parisuhdeväkivallan yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin. Haapasalon (2008, 51) mukaan erilaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät voivat joko lisätä tai vähentää väkivallan riskiä. Esimerkiksi väkivallan käyttöä suosivat kulttuuriset arvot ja asenteet sekä yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat osaltaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja sen hyväksyttävyyteen. Myös erilaiset yhteiskunnalliset riskitekijät esimerkiksi työttömyys, asuinolot, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, syrjäytyminen, osattomuus vaikuttavat väkivallan ilmenemiseen. Erityisesti sosiologisissa teorioissa (sosiaalisen kontrollin teoria, anomiateoria) painotetaan erilaisten sosiaalisten tekijöiden, prosessien ja rakenteiden merkitystä. Perhe- ja parisuhdeväkivallan feministiset teoriat (esim. Dobash&Dobash 1979; Roy 1976, Walker 1984) selittävät väkivaltaista käyttäytymistä yhteiskunnallisen patriarkaatin, naisten alisteisen ja miesten valta-aseman, kautta.3 Väkivalta näyttäytyy siten konkreettisina, taloudellisten ja sosiaalisten prosessien tukemina tekoina, joilla naisia voidaan kontrolloidusti pitää alistetussa asemassa. Myös stressiteorioissa korostetaan yhteiskunnallisten muutosten ja niiden hallinnan merkitystä: väkivaltaisella käyttäytymisellä voidaan erilaisissa stressaavissa elämäntilanteissa ja siirtymävaiheissa (transition) kompensoida voimavarojen ja elämänhallinnallisten taitojen puuttumista (vrt esim. Farrington 1986; Hotaling & Straus 1980). Perhe- ja parisuhdeväkivallan tutkimus on kiinnittynyt osaltaan erilaisiin näkökulmiin ja teorioihin. Vahva tutkimuksellinen kahtiajako on löydettävissä toisaalta feminististen ja toisaalta perhetutkimuksen traditioiden väliltä, joissa edellinen kiinnittyy selkeästi yhteiskunnallisiin ja sosiologisiin ja jälkimmäinen sosiaalipsykologisiin ja vuorovaikutuksellisiin lähtökohtiin. Traditioiden merkittävimmäksi kiistanaiheeksi on noussut perhe- ja parisuhdeväkivallan sukupuolikysymys: perheväkivalta- tutkimuksissa (esim. Straus&Gelles) perhe- ja parisuhdeväkivalta on näyttäytynyt sukupuolisymmetrisenä kun taas lähtökohdiltaan feministissä tutkimuksissa (esim. Dobash&Dobash) lähtökohtaisesti asymmetrisenä. Traditioiden välistä kiistaa on osaltaan selitetty tutkimusotteiden eroavuuksien kautta. Esimerkiksi Archer (2000) on meta-analyyttisessä tarkastelussaan tuonut esille otosten merkittävyyden suhteessa parisuhdeväkivallan sukupuolisymmetriaan: laajoissa väestötutkimuksissa (joissa oli useimmiten käytetty Strausin Conflict Tactics Scale kyselyä) naisten ja miesten fyysisessä aggressiossa ei todettu suuria eroja, mutta ns. turvakotiotoksissa miehet identifioituivat useimmiten väkivallan tekijöiksi. Tutkimusotoksiin liittyvä ongelma on siten ilmeinen: väestöotokset koostuivat yksilöistä, jotka eivät välttämättä olleet väkivaltaisissa suhteissa ja turvakotiotokset ainoastaan sellaisista yksilöistä, jotka olivat olleet väkivaltaisissa suhteissa. Archer (mt.) onkin havaintojensa pohjalta esittänyt, että parisuhdeväkivaltatutkimuksessa erilaiset otannat tuottavat väistämättä keskenään ristiriitaisia tuloksia. Tutkimustulosten ristiriitaisuutta on edelleen selitetty väkivallan monimuotoisuuden avulla (vrt. esim. Babcock et al. 2005; GrahamKevan & Archer 2003; Holzworth-Munroe & Stuart 1994; Straus 1999). Esimerkiksi Johnson (1995) on väittänyt, että parisuhdeväkivalta ei ilmiönä ole yhtenäinen: erilaiset otokset ja menetelmät ilmentävät parisuhdeväkivallan eri muotoja. Johnsonin parisuhdeväkivallan muotojen määrittely on lähtenyt liikkeelle patriarkaalisen terrorin (patriarchal terrorism) ja yleisesti esiintyvän väkivallan (common couple violence) erottelusta ja edennyt jaotteluihin, joissa ovat esiintyneet parisuhdeterrori (intimate terrorism), pakottava kontrollointi (coercive controlling violence), tilannesidonnainen väkivalta (situational couple violence), molemminpuolinen väkivaltainen kontrollointi (mutual violent control), väkivaltainen vastustaminen (violent resistance) ja erotilanteeseen liittyvä väkivalta. (separation instigated violence) (vrt. Johnson 1995, 2008; Johnson & Kelly 2008). Johnsonin (esim. 2000) mukaan parisuhdeterrorin ja pakottavan kontrolloinnin muodot tulevat esille erityisesti ns. turvakotiotoksissa, joissa väkivalta määrittyy erityisesti miesten vallankäyttönä sekä kontrollointina ja on seurauksiltaan useimmiten vakavaa. Tilannesidonnaisen väkivalta, joka määrittyy riitatilateisiin liittyvänä, symmetrisenä ja seurauksiltaan vähemmän vakavana, on yleisempää laajoissa väestötutkimuksissa. Johnsonin näkemyksen mukaan parisuhdeväkivallan eri muodot poikkeavat siten merkittävällä tavalla toisistaan: muodot eroavat toisistaan syiden, osallisuuden ja esiintyvyyden sekä seurauksien tasolla. Tämä asettaa ehtoja ja rajoja myös parisuhdeväkivallan preventio- ja interventiomalleille. Erilaiset bioekologiset ja ekologis-kehitykselliset teoriat (vrt. Bronfenbrenner 1974; DePanfilis & Zuravin 1998, DePanfilis 1996) ovat pyrkineet hahmottamaan perhe- ja parisuhdeväkivaltaa useiden eri tasojen yksilö, perhe, lähiympäristö, kulttuuri, yhteiskunta vuorovaikutuksen kautta. Eri tasoilla on useita yksilön käyttäytymiseen epäsuorasti tai suorasti vaikuttavia tekijöitä, jotka voidaan edelleen kehityksellisessä kontekstissa jakaa riski- ja suojaaviin tekijöihin. Esimerkiksi yksilötasolla vaikea temperamentti, stressaavat elämänkokemukset ja lapsuuden aikaiset ongelmat psyykkisessä hyvinvoinnissa (vrt. haavoittuvuus, vulnerability), 9

6 10 perheen tasolla jatkuvat ristiriidat sekä kriittinen ja epäjohdonmukainen kasvatus, koulu- ja yhteisötasolla epäonnistumisen kokemukset, normittomuus, sosiaalisen kompetenssin puute ja yhteisön vaihtuvuus sekä yhteiskunnallisen tason erilaiset ilmiöt (työttömyys, syrjäytyminen, osattomuus) ovat potentiaalisia kehitykseen vaikuttavia riskitekijöitä. Riskitekijöiden vaikutus on kuitenkin erilaista eri kehitysvaiheissa ja sama tekijä voi edelleen lisätä riskikehityksen todennäköisyyttä yhdessä kontekstissa ja vähentää toisessa. Edelleen myös erilaiset suojaavat tekijät voivat kumota riskitekijän, mutta ainoastaan silloin, jos suojaavaa tekijää voidaan käyttää hyväksi (ja jos riskitekijöitä ylipäänsä on olemassa). Esimerkiksi läheiset ja turvalliset ihmissuhteet, harrastukset, erilaiset suojaavat prosessit (adoptio, ero) sekä selviytymiskeinot ja -kyvyt (coping, resilience) ongelmanratkaisu, emootionsäätely, vastoinkäymisen ja sen merkityksen arviointi, joustavuus, stressinsietokyky vaikuttavat osaltaan riskitekijöiden vaikutuksiin. (Ks. esim. Haapasalo 2008, 53.) AAP-hankkeen haastatteluaineisto määrittyy teoreettisessa viitekehyksessä ns. turvakotiaineistoksi. Väkivallan muotojen osalta haastatteluissa keskitytäänkin erityisesti parisuhdeterroriin ja pakottavaan kontrollointiin. Itse väkivalta näyttäytyy haastatteluissa pääsääntöisesti useiden eri tasojen ilmiönä, minkä takia parisuhdeväkivallan ilmiötä lähestytään artikkelissa nimenomaan ekologisesta näkökulmasta käsin. Haastatteluaineiston lähtökohdat asettavat siten selkeät rajat ja ehdot artikkelissa esitellyille preventiivisille työskentely- ja toimintamalleille, koska parisuhdeväkivallan eri muodot eroavat toisistaan niin syiden, osallisuuden, esiintyvyyden kuin seurauksienkin tasolla. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET PARISUHDEVÄKIVALLAN VARHAISISTA VAIHEISTA NiCarthy & Hutt ovat luvulla tutkineet parisuhteeseen liittyviä ja väkivaltaa ennakoivia merkkejä. NiCarthyn & Huttin (1990) mukaan mustasukkaisuus, omistushaluisuus ja kontrollointi ovat ilmiöitä, jotka monissa väkivaltaisissa parisuhteissa esiintyvät jo alkuvaiheessa. Myös erilaiset uhkailun, määräilyn, hallinnan, häpäisemisen, nöyryyttämisen ja syyttämisen muodot sekä seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät vaatimukset ovat tyypillisiä alkuvaiheen varoitusmerkkejä. NiCarthy & Hutt ovat nostaneet esille myös nopean tunneperäisen kiintymyksen, väkivaltaisen lapsuudenperheen ja aikaisempien väkivaltaisten ihmissuhteiden sekä tiukkojen sukupuoliroolien ja -odotuksien ilmenemisen todennäköisyyden väkivaltaa ennakoivina asioina. Short et al. (2000) ovat puolestaan parisuhdeväkivallan varhaisiin vaiheisiin keskittyneessä tutkimuksessaan syventyneet erityisesti kolmen asian tarkasteluun: a) mitkä tekijät lisäävät väkivaltaisen suhteen riskiä, b) mitkä tekijät toimivat fyysisen väkivallan ennakoivina merkkeinä, c) mitkä tekijät toimivat suojaavina tekijöinä väkivallan loppumisen suhteen. Short et al. ovat tarkastelleet myös sitä, missä määrin afroamerikkalaisten (African American) ja valkoisten (White) naisten ja/tai kaupunkilais- ja maalaisväestön riski- ja suojaavat tekijät eroavat toisistaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 168 naista (81 valkoista, joista 42 oli kaupunkilaisväestön edustajaa ja 87 afroamerikkalaista, joista 48 oli kaupunkilaisväestön edustajaa). Naisten ikäjakauma oli Rekrytointi tapahtui paikalli- Mustasukkaisuus, omistushaluisuus ja kontrollointi ovat ilmiöitä, jotka monissa väkivaltaisissa parisuhteissa esiintyvät jo alkuvaiheessa. (NiCarthy & Hutt 1990) 11

7 Elämäntilanne Siirtymät Stressikokemukset Kuvio 1. Haastatteluissa esiin nousseet osa-alueet, joiden kautta perhe- ja parisuhdeväkivallan varhaisia vaiheita voidaan tarkastella. Muut tekijät Alkoholiongelmat, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat Aikaisemmissa suhteissa ilmennyt väkivalta Suhteen nopea eteneminen Lapsuudenkodin ongelmat Parisuhdetekijät Kontrollikäyttäytyminen, epäsymmetrinen valta-asema Konfliktitilanteiden vuorovaikutusmallit Parisuhteen epävakaus, kiintymystyylit Ennaltaehkäisemisen yritykset tulisikin siten Short et al. mukaan kohdistaa ensisijaisesti naisiin ja nuoriin, jotta nämä pystyisivät identifioimaan varoitusmerkkejä omissa suhteissaan ja edelleen omaksumaan ainoastaan sellaisia käytäntöjä ja normeja omaan suhteeseensa, joissa ei esiinny väkivallan muotoja. Short et al. (2000, 280) nostavat voimakkaasti esiin lapsuudenperheen merkitystä ja roolia parisuhdeväkivallan ilmiössä. Edelleen myös naisten kyky havaita varoitusmerkkejä näytti heikentyvän, jos naisen omassa lapsuudenperheessä oli ilmennyt väkivaltaa. Tämän johdosta Short et al. esittävät, että väkivallan ehkäisytoimenpiteiden pitäisi kohdentua erityisesti niihin aikuisiin ja lapsiin, Ennakoivat ja varhaiset vaiheet Tunteiden taso: tunnetilat (emootiot) Käyttäytymisen taso Epäluuloisuus, huomionhakuisuus Ristiriitainen minäkokemus joiden (lapsuuden)kodissa on ilmennyt väkivaltaa. Väkivaltaisen perhehistorian vaikutusten minimoiminen vaatii Short et al. mukaan kattavaa kommunikointistrategioiden ja interventioiden systeemiä: a) parisuhdeväkivallan ennakoivista merkeistä kerätyn tiedon julkituomista erityisesti naisten terveyspalveluiden yhteydessä (esitteet, lehdet, kirjat jne.), b) itsearviointivälineiden kehittämistä ennakoivista merkeistä (ja niiden kattava saatavuus esim. terveys- ja sosiaalihuollossa, kirjastoissa jne.), c) vanhempien ennakoivien taitojen ja toisaalta väkivallan vaikutuksiin (lapsilla) liittyvän ymmärryksen lisääminen ja syventäminen. Short et al. viittaavat myös historiallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, jotka merkittävällä tavalla myötävaikuttavat (väkivaltaa hyväksyviin) uskomuksiin parisuhteesta, itsevarmuudesta, omanarvontunteesta, itsenäisyydestä ja odotuksista. Sikäli ennaltaehkäisevien toimien tulisi Short et. al mukaan liittyä vahvasti myös peruskoulujen terveyskasvatukseen. (Short et al. 2000, ) NiCarthy&Hutt ja Short et al. tutkimukset vaikuttivat osaltaan myös AAP-haastattelujen teemoihin. Erityisesti erilaisten kontrolloinnin muotojen esiin nostaminen sekä näiden tekijöiden eskaloitumistendenssien ja yhdessä esiintymisen tarkastelu olivat haastatteluissa keskeisellä sijalla. Myös Short et al. esittämät ajatukset Yksilölliset tekijät 12 Tunne-elämän epävakaus parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevistä toimista vahvistivat osaltaan AAP-hankkeen preventiiryhmällinen ulottuvuus ja 4) vahvistaa haastataa tulosten tulkintaa 3) tuoda mukaan vertais- Narsistiset ulottuvuudet 13 visten toimien sisältöjä. Hankkeessa keskityttiin oleellisesti ilmiöstä tiedottamiseen eri kohdetyhmille (esim. nuoret aikuiset; varusmiehet, opiskelijat) nimenomaan kokemuksellisen tiedon avulla. PARISUHDEVÄKIVALLAN VARHAISET VAIHEET HAASTATTELUJEN VALOSSA AAP-haastattelututkimukseen osallistui 17 haastateltavaa. Haastateltava joukko koostui sekä väkivallan tekijöistä että uhreista. Haastatteluihin osallistumisen muodolliseksi kriteeriksi muodostui ainoastaan henkilökohtainen kokemus perhe- tai parisuhdeväkivallasta. Muiden potentiaalisten kriteereiden suhteen (esim. sosioekonominen status, koulutus) haastateltava joukko oli varsin kattava. Osa haastateltavista ei enää haastattelujen aikaan elänyt väkivaltaisessa suhteessa. Haastatteluihin ohjauduttiin paikallisten väkivaltatyön avopalveluiden sekä kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kautta. Käytännössä haastateltavaa joukkoa voidaan verrata ns. turvakotiotoksiin. Yksilöhaastattelut rakentuivat avoimen haastattelun pohjalle, jota ohjasi löyhä teemarunko (ennakoivat ja varhaiset vaiheet, parisuhteen konfliktitilanteet ja niiden ratkaisutavat, väkivallan muodot). Haastatteluja kertyi, henkilöstä riippuen, 1-3 kertaa. Yksilöhaastatteluista edettiin fokusryhmähaastatteluihin, joiden tarkoituksena oli 1) tarkentaa ja monipuolistaa perheväkivallan ennakoiviin merkkeihin liittyvää tekijöiden ja kokijoiden sanastoa ja ajattelutapoja, 2) vahvis- teltavien osallisuutta tutkimushankkeessa (ks. esim. Solatie 2001). Fokusryhmähaastatteluissa kokemusten vastavuoroinen jakaminen ja moniääninen dialogisuus edesauttoivat erityisesti yhteistyössä tuotettavan tiedon syntymistä ja perinteisen tutkijan valta-aseman vaikutuksen vähentymistä: fokus siirtyi siten selkeämmin haastateltavien keskinäiseen sosiaaliseen dynamiikkaan (vrt. Törrönen 2005, Bryman & Bell 2003). Fokusryhmiin osallistui 8 yksilöhaastattelun läpikäynyttä henkilöä (osallistuminen oli vapaaehtoista). Sekä yksilö- että fokusryhmähaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelututkimuksen metodologinen lähestymistapa määrittyi narratiivisuuden ja kokemuksen tutkimisen kautta. Tutkimuksellisesti tiedon tuottaminen tapahtui siten tarinoiden avulla, joita analysoitiin Giorgin fenomenologisen psykologian metodilla (vrt. Bruner 1987, Giorgi 1989). Narratiivisen viitekehyksen ja giorgilaisen, viisivaiheisen analyysimetodin (vrt. Giorgi 1985; Perttula 1995, 2000) yhdistämisen tavoitteena oli toisaalta tilan antaminen kerron-

8 nallisesti rakennetuille ja välitetyille kokemuksille perhe- ja parisuhdeväkivallasta ja toisaalta tämän kokemuksen kuvaaminen mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Haastatteluissa nousi selkeästi esiin neljä osa-aluetta, joiden kautta perhe- ja parisuhdeväkivallan varhaisia vaiheita voidaan tarkastella: 1) tunteiden ja käyttäytymisen taso, 2) yksilölliset tekijät, 3) parisuhdetekijät, 4) elämäntilanne (ks. kuvio 1). Osa-alueet ovat luonnollisesti vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa nähden, mutta keinotekoinen erittely antaa tilaa väkivallan syvemmälle tarkastelulle. Tunteiden ja käyttäytymisen tason muutokset ovat kokemuksellisesti välittömiä ja sikäli varhaisten vaiheiden kannalta 14 merkittävimpiä ilmiöitä, mutta useimmiten näi- mä pelkään, sitä enemmän, sitä varmemmin sitä 15 den kokemusten taustalla on erilaisia yksilöllisiin piirteisiin, parisuhteeseen sekä elämäntilanteeseen liittyvä tekijöitä. TUNTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN TASO Tekijöiden ja kokijoiden haastatteluissa esiin nousseet kokemukset perhe- ja parisuhdeväkivallan varhaisista vaiheista näyttäytyivät hyvin samankaltaisina ryhmien välillä, mutta eroavat toisistaan merkityssisältöjen suhteen. Esimerkiksi molemmat ryhmät liittävät perhe- ja parisuhdeväkivallan varhaisiin vaiheisiin pelon, häpeän ja turvattomuuden kokemuksia, mutta itse tunnekokemuksia aikaansaaneet tilanteet vaihtelivat merkittävästi ryhmien välillä. Pelon tunteet liittyivät uhriryhmällä useimmiten kumppanin uhkaavaan käyttäytymiseen, mutta tekijäryhmällä pelon tunteet kiinnittyvät erityisesti hylkäämisen ja arvottomuuden kokemuksiin: No tässä on niinku tälläset asiat, että jos ihminen hakkaa nyrkillä seinään tai on tällanen niinku kiukkunen luonne. Ja että sitä niinku pelkää, vaikka se ei oo koskenukkaan siuhun. Ni se ois miun niinku pitäny tajuta, että hetkinen, nyt. Mutta sillon se meni vaan niin, että siinähän on kova jätkä. -- Se nousi siitä miehen käytöksestä, kun se tuli joskus niin vihaseks. Ni sillon tuli sellanen pelko, sellanen pelkotila, että jos tuo tekeekin jotain. Siis se mies, joka on mustasukkanen, kontrolloi ja lyö, pelkää ihan hirveesti. Pelkää ihan hirveesti. Sitä hylkäämistä, sitä et mua ei rakasteta, sitä et mä jään yksin. Kaikkea sitä. Ja se tekee just ne asiat, mitkä toteuttaa sen pelon. Mitä enemmän lyö. Erityisesti uhrien haastatteluissa korostuivat myös traumaattisille tapahtumille ominaiset tunnereaktiot, kuten ahdistuneisuus, jännittyneisyys, tunnottomuus (tunteettomuus), epätodellisuuden tunteet sekä jossakin määrin myös fyysiset oireet (pahoinvointi). H: No jos asettautuisit itsesi ulkopuolelle mitä ne merkit sitten vois olla, josta pitäis voida lukea, että nyt on jotain? Esimerkiksi itsesi kohdalla. Tämmönen, että sulkeutuu, masentuu, muuttuu erilaiseks, ahdistuneeks esimerkiks. Jos lakkaa olemasta jollain tavalla pelokas. H: Millä tavalla pelokas? No se, että jos huomaa vähän siitä, että vaikka jos se mies on samassa huoneessa ja näkee että se vähän uhkaa, että pelottaa. H: Miten tää sulkeutuminen, mitä sää sillä tarkotat? No se sulkeutuminen, niinku sisäänpäin, ettei oo enää kavereihin yhteydessä. Sitte jos tapaa kave-

9 reita, ni puhuu ihan pintapuolisia asioita no mites teillä menee no meillä menee iha hyvi ja mites sulla menee. Että loppuu tavallaan halu puhua niistä hyvistäki asioista. Häpeän ja syyllisyyden kokemukset nousivat esiin molemmissa ryhmissä, tosin tekijöillä kokemukset kiinnittyvät selkeästi itse tekoon ja uhreilla kohteena olemiseen: Tekijä kokee usein syyllisyyttä ja häpeää teostaan mutta toisaalta syyllistää myös uhria teostaan. Vaikka mies sitten yritti ottaa keskusteluun ja mies oli oikeestaan aktiivisempi hakemaan sitä apua meille..niin mie vaan en osanna sillä tavalla Ja sitten pikku hiljaa vuosien varrella sitä jotenkin turtu siihen tilanteeseen, siihen henkiseen väkival- 16 perääntyy. Mie sitten olin hyvin haluton puhumaan seurausten vähätteleminen (minimisation) ja vaikka lasten huoneeseen ja avattiin telkkari, että taan ja alistamiseen sillä tavalla, että sitä ei sillon 17 sitä, et niinku puimaan niitä tilanteita jälkikäteen, koska mie tiesin tehneeni väärin. Ja oli sit kauheen syvä häpeä siitä väkivallasta -- Mut mie en kertakaikkiaan kyenny puhumaan siitä. Mieshän puhu hyvin avoimasti ja aina kun puhutaan siitä, et suomalainen mies ei puhu, niin meijän kohalla se oli niinku täysin päinvastoin..et mies niinku pysty puhumaan ja mie taas en. Mie taas vaan sanoin, että mitä se sulle kuuluu. Ei nää kuulu sulle, et nää ei oo siun asioita ollenkaan, että mitä sie näistä urkit. Urkit vaan sen takia, että pystyt käyttämään näitä jossain kohti niinku minua vastaan. Miun ex-mies aina, että siehä kerjäsit sitä, et siehä ansaitsit sen. Kumppanin syyllistämisen ja väkivaltaisen teon ulkoistamisen kysymykset on usein tekijäkontekstissa liitetty neutralisaatioteorioihin, joissa selittelytavat l. neutralisaatiot toimivat teon tilannekohtaisen hyväksymisen ja perustelun pohjana. Esimerkiksi Agnew (1994) ja Cavanagh et al. (2000) ovat esittäneet, että teon/tapahtuman kieltäminen (denial), toisten syyttäminen (blame; counter-denounce), teon/ alentunut syyntakeisuus (reduced competence) toimivat varsin yleisinä väkivaltaisen käyttäytymisen selitystapoina. Toisaalta väkivallan tekijän oma kokemus itseen kohdistuvasta kaltoinkohtelusta, mitätöinnistä, hylkäämisestä ja torjumisesta näyttäytyy varsin vahvana. Siitähän on kyse väkivallassa, kaikes täs kontrolloinnissa, että mä maksan takasin. Et mulle on tehty jotain, mä olen uhri, mulle on tehty jotain ja mä samastun siihen uhrin rooliin et vitsi kun sä et soittanu vaikka lupasit, et jumalauta sä oot nyt mulle velkaa, ai et oo vai, no mäpä lisään vähän kierroksii, et tajuutsä et sä oot velkaa se lähtee siitä, et mä olin uhri. Sä teit mulle jotain, mikä ei oo kohtuullista tai mulle oikein ja mä ansaitsen parempaa. Tunnetason muutokset vaikuttavat ja ovat suoraan yhteydessä myös käyttäytymisen tason (strategisiin) muutoksiin. Useimmiten erilaiset pelkotilat, ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja turvattomuus heijastuvat parisuhteessa joko välttävänä tai konfrontoivana käyttäytymisenä: tunteiden tason muutokset näyttäytyvät käyttäytymisessä varovaisuutena ja ennakointina, mikä toisaalta saattaa samanaikaisesti johtaa myös kumppanin ylimitoitettuun ja väkivallan kehää ylläpitävään (emotionaaliseen) reagointiin. Kun esimerkiksi auto tulee pihaan, miten kovaa se esimerkiks jarruttaa, niin siitä ollaan tiietty. Tai millä tavalla aukee ulko-ovi. Ni sillon lähettiin ollaan täällä. Ja oon kauheen vahvasti eläny hänen mielihalujen mukaisesti ja kaikella lailla ennakoinu sitä ja sanonu lapsillekin, että nyt iskä on varmaan aika väsyny, että ollaan hiljaa ja menkää vaikka omiin huoneisiin. Ihan kauhee, mitä oon tehny lapsille, mutta näin oon tehny. Jostain pienistä asioista tuli niin mieletön raivonpuuska, että se pelotti. Sillon niinku tajuaa hiljetä ja tajuaa myöntyä siihen, mitä toinen haluaa. Mie en tiiä, mitä käsitteitä tähän mie en osaa nimetä niitä, mutta alkuun se oli just sitä, että hän sillä uhalla ja omalla olemuksellaan ohjaili ja määräili ja Kyllähä me K:n kanssa käytiin läpi, että kun hän on ruvennut pelkäämään mun reaktioita ni sit hän on ruvennu tekemään tiettyjä asioita, esimerkiks valehtelemaan. Ja mä niinku, älä hyvä nainen ikinä, toi on ihan väärä polku, koska se on mun vastuulla se väkivalta, niissä tilanteissa se siis oli. Ja jos sä rupeet niitä funtsailemaan, ni sä et enää eläis niinku sä muuten eläisit ja sit se jäis sun sisälle ja valehtelu on hyvä esimerkki, et tarkotus oli estää joku ikävä tilanne. No millä musta saa sitte sen kaikista isoimman reaktion aikaseks? No valehtelemalla. Eli joo, ymmärrän hyvin. Onks siin muuta keinoo, ku pistää se seinä eteen ku nainen rupee muokkautumaan, väistelemään ja välttelemään, ni eihän se voi parantaa sitä. Haastatellut uhrit toivat esille myös sen, että suhteelle oli ominaista jo alkuvaiheessa vastuunkanto kumppanin väkivaltaisesta käyttäytymisestä, mikä osaltaan selittää väkivallan varsin huomaamattomasti etenevää normalisoitumisprosessia. edes osannu luokitella epänormaliks. Sitä aatteli, ku mie oon tän ihmisen kanssa, että tää ihminen on vaan tämmönen. Tää on päässyt tapahtumaan ihan tällai huomaamatta ja olen jo toisen työntekijän kanssa kahteen kertaan puhunut ja nyt mä olen sulle puhunut ja nää asiat vaan silleen mä meen ihan hiljaiseksi koko ajan, elämässä että vasta nyt tajuan että miksi mä oon antanut asioiden mennä, että sellaisia hassuja vihan tunteita itseä kohtaan että miksi mä oon niin tyhmä nainen YKSILÖLLISET TEKIJÄT Väkivallan tekijän räjähdysalttiuteen ja impulsiivisuuteen liittyvät ominaisuudet nousivat esiin molemmissa haastatelluissa ryhmissä. Voimakkaat tunteenpurkaukset, suuttumuksen kontrolloinnin vaikeudet ja mielialan vaihtelut nimettiin selkeästi myös suhteen alkuvaiheessa esiinnousseiksi ja myöhempää väkivaltaista käyttäytymistä ennakoivaksi ilmiöksi.

10 18 Mä koin sen sillain, et mulla niinku meni hermo. Et oli tällänen tilanne ja se oli aina sen tilanteen vika tai sen toisen ihmisen vika. Et mul meni hermot ja se oli itse asiassa ihan okei, et välil voi mennä hermot. Erityisesti vastakkaisten tai eriävien mielipiteiden esittäminen näyttäytyivät monissa suhteissa ongelmallisina ja konflikteja synnyttävinä tilanteina. Kun hän suuttu ni se oli ihan mieletöntä, että semmosta normaalia suuttumista ei ollu ollenkaan. En minä tiiä pelkäsinko minä, että hän olis minulle mitään tehny sillä lailla fyysisesti vielä, mutta se oli ihan hirveetä. Sitte jos ties, että oli jotain mistä hän ei tykkää, ni sitte niinku saat lepytellä, selitellä, pyyellä anteeks tekemättömiä asioita että päästäs taas jollakin lailla jatkamaan. Et oli ehkä helpompaa mennä hänen mielen mukaan. Minä oon hirveen monta kertaa pyyelly anteeksi sitä, että oon huora ja oon huorannu vaikka ikäpäivänä ei oo ollu mitään sellasia. Että anteeks, että minulla on ollu toisia miehiä, vaikka niin naurettavalta ku se kuulostaakin, mutta sen takia vaan että se tilanne ois lauennu. H: Mitä sitten tällästen tilanteiden jälkeen tapahtui? Rauhottuiko hän? Joo, mutta pitkän semmosen marttyyrimykkäkoulun jälkeen. Et minulla meni siihen hyvittelyyn ja semmoseen niinkun kauheen pitkä aika. Piti niellä itse se suru ja yrittää elää vähän sellasena tekopirteenä siinä et taas mennään eteenpäin. Kyllä se sit rauhottu, mut aina mentiin sit siihen samaan tilanteeseen. Et oli joku parempi tietty aika, mut sit oltiin taas jostakin mitättömästä asiasta. Ni ja sit siinä tulee just itellä tuo, et just ihan sama et ei tiijä, et se muuttu niinku hetkessä ja vaikka näyttäs, et kaikki on hyvin ja aamulla on kaikki hyvin, ni sitten iltapäivällä ei ookaan ja sit siinä tulee itellä se, et mitä mie nyt tekisin et se ois hyvillään. Ja et ennen ku se tulee, ja sitten millä tuulella se on et mitä, mitä mie nyt tekisin, et äkkiä leivonks mie pullaa vai mitä, et semmonen hirvee pingottaminen koko aika. Aluksi mie en niitä ajatellut silleen, et mie ajattelin, että hän nyt on vaan tämmöinen tempperamenttinen tai joku, mut kyllä nyt kun jälkeenpäin mietin niin kyllä hän joskus esim. puhelimessa jotain jostain ihan pienestä mielettömästi raivostui, että silleen hillittömästi raivostui jostain ja mie mietin, että hei ei tässä nyt ole syytä tällaiseen hillittömään raivoamiseen että semmoinen aivan niin kuin joku psykoottinen huutaminen jostakin asiasta että hänen oli pakko saada minut uskomaan että asia on näin, et siun nyt on vaan toteltava ja uskottava että asiat on näin. et alussa oli, kun nyt jälkeenpäin miettii, niin sellaisia mielipiteisiin liittyviä eroja joita ei saanut olla. Haastateltavat uhrit liittivät tekijään myös narsistisia piirteitä, joihin liitettiin empatiakyvyttömyyden, kylmyyden, julmuuden sekä röyhkeän ja loukkaavan käyttäytymisen ilmiöitä. Paradoksaalisesti, suhteen alkuvaiheessa käyttäytymisen narsistiset ulottuvuudet korostuivat kotioloissa, neljän seinän sisällä, mutta harvoin eksplikoituivat väkivallan tekijän käyttäytymisessä kodin ulkopuolella. Ihan sama jos ite oli kipeenä tai. Ei mitään vaikka oisit kui kipee ollu, ni ei mitään, et mie voin tyhjentää tiskikoneen tai muuta. Et ei saanu sairastaa. Miekin olin sairaalassa, ku miun lapset synty, ni ne oli varmaan 9 kuukauden vanhoja, ku miulla oli suolisto ihan sekaisin, et olin tipassa, mikään ei pysyny sisällä. Ni lapset järjestin hoitoon, konttasin kun en uskaltanu ottaa kumpaakaan vauvaa syliin, naapurille et voiko hän ottaa ja viijä sitten miun vanhemmille, ku miut vietiin sairaalaan. Ei mitään myötätuntoa, hän kävi varmaan vajaan viikon aikana miua yhen kerran kattomassa ja sano, et täällä haisee niin pahalle, et hän ei täällä viihdy. Ja sekin oli varmaan vähä semmonen kattominen vaan, et jos nyt miun vanhemmat vaikka sattuu kysymään, ni voi sit sanoo et onhan minu mieheni täällä käyny. Eikä lapsista, ei mitään hän ei niinku ees kysyny. Et no käyks muille, et ne hoitelee niitä vauvoja, vaa se oli siis ihan.mut sit ku oli ite vähä nenän päässä rupi, ni kaikkien piti puhaltaa tai suunnilleen niinku pyöriä siinä ympärillä et. Se on kylmää touhua. Myös väkivallan tekijän epäluuloisuus ja mustasukkaisuus, jotka kohdistuivat erityisesti kumppanin ystäviin ja sukulaisiin, korostuivat monen haastateltavan kohdalla. Tyypillisimmillään mustasukkaisuuskohtauksen laukaisee alkuvaiheessa kuitenkin ajatus vieraasta, suhdetta uhkaavasta, ihmisestä. No ensimmäinen riitamme ja siis väkivaltamme oli sellanen, et me oltiin oltu viikko yhessä ja me oltiin sit illallisella, jossa mä koin et tällänen kaveri mun vieressä flirttaili tälle mun upouudelle tyttöystävälleni. Ja tää mun upouusi tyttöystävä on äärimmäisen ystävällinen kaikille ihmisille ja mä koin se sillain, en häntä sillon ees hirveen hyvin tuntenu, et hetkinen, nythän tää mun omistamani tyttöystävä flirttailee takasin. Mä sain niinku mustasukkasuusreaktion, en saanu sitä siinä pöydässä mut sain sen viimestään kotona. Ja ymmärrän itseäni, mun mielestä se näytti siltä. Ja se käsitys, mikä mulla oli sillon maailmasta, ni se oli sitä. Ja aina hän niinku epäili, kun ystävienkin kanssa, että mulla on jotain vilppiä, että minä niinku suunnittelen jotain hänen selän takana tai että mulla on joku toinen mies. Haastatteluissa nousivat esiin myös erilaiset väkivallan tekijän huomionhakuisuuteen ja toisaalta uhrin jatkuvaan saatavilla oloon ja läsnäoloon kohdistuneet vaatimukset. Tuo huomion keskipisteenä oleminen sillee, et jos nyt oltiin jossain porukassa, ni sitten siitähän lähetiin, jos siinä rupesi juttu luistamaan. paremmin et oli ne miehiä tai naisia tai mitä hyvänsä, ni sit lähetiin, nyt mennään kotiin. Nyt myö lähetän täältä. Et se ehkä, et hän ei niinku sietäny tavallaan et minun huomio taas oli jossain muissa ihmisissä. Toisaalta mustasukkaisuus saattaa näyttäytyä tekijäkontekstissa reaalisena ja kumppanin aikaansaamana ilmiönä, minkä takia kumppanin luotettavuutta kyseenalaistetaan aika ajoin. Luulen melkein et hän on enemmän musta mustasukkanen kun minä hänestä. Mut on se sitten sitä kautta kyllä tuonu mulle sitä mustasukkasuutta enemmän. Ja just tätä epäilyä välillä, mis on tätä luottamuksen puutetta, koska se on ollu sellanen tai on, et kyl se sitten rupee sua itteeski no mä tiedän, etten oo tehny mitään, joten mun on helppo olla, mut jotenkin se tarttuu se semmonen epäluulosuus toista kohtaan kun se on sua kohtaan. Ja se ei oo ollu mun tapa ja mä aina exälle ilmotin nää asiat, just sitä luottamusta. Hänen kanssa sitä ei tuu tehtyä, koska sekään ei tee sitä, et sit on joutunu niiku itte luopuun siitä. Ja ei mun exän tarvinnu soittaa mulle, et missä oon ja mihin meet, koska mä tein sen itse rehellisesti. Ja ei siinä tarttenu sitte epäillä. oon tänä päivänä mustasukkasempi, ku oon ollu ennen. Mut ei se semmosta oo, et pitäis valvovan silmän et joskus mä teen sitä, kun arvaan aina millon se olis menossa ulos, ni soitan sitten et onko baarissa, et arvasinko oikein. 19

11 20 Haastatteluissa tuotiin esille myös väkivallan tekijän minäkokemukseen liittyviä ristiriitaisia piirteitä. Haastateltavat kuvasit kumppaniaan usein ihmisenä, jolla on hyvinkin kaikkivoipaisia ja epärealistisia kuvitelmia itsestään ja tulevaisuudestaan. Semmosta olemattomilla rahoilla leuhkimista. Se oli minusta ihan hirveen hävettävää. Mitä hän hankkii ja miten nopeesti hän maksaa talon pois. Ja siellä seisoo talo, velkaa enemmän kuin ottaessa tälläkin hetkellä, mut se, et hirveesti hävetti. Ku oltiin meillä, oli jotkut kyläjuhlatkin, ni mie muistan, ku siellä hän puhu mie näin, et niinku ihmiset naureskeli. Vähä niinku sillee, et joo just, et näitä juttuja. Mut hän ihan tosissaan ja semmonen ehkä siinä oli myöskin, semmosta kaikkivoipaisuustunnetta, mitä mie kuvit ajattelen, et tälle miun entiselle miehelle niinku oli et hän oikeesti kuvitteli niinku suitsait sukkelaan hankkivansa noin vaan. Toisaalta väkivallan tekijöiden haastatteluissa menestyksen ja kaikkivoipaisuuden rinnalle nousivat usein myös arvottomuuden, huonommuuden, kyvyttömyyden ja neuvottomuuden ajatukset, mitkä osaltaan kuvaavat ristiriitaisen minäkokemuksen positiivisia ja negatiivisia ulottuvuuksia. Just se, et kuka sä oikein oot. Melkein nelikymppinen mies, varatj, asun X:ssä ja sit mulla on auto ja tyttöystävä. Mulla on, huomaaks sä. Mulla on, minulla on. Onko se sama kuin mitä mä olen? Mutta näillähän me määritellään, mulla on koira et se kertoo musta jotain, mun identiteetistä. Sehän on ihan hirveen vaikee kysymys, et kuka minä olen. Et mä luulen, et tällänen perusvaikee asia, mut mitä kauempana se elämä jota sä elät on siitä, mitä sä olet, sitä enemmän sattuu, sitä enemmän on tuskaa, sitä vähemmän sulla on iloa, ja sitä enemmän sä rupeet sit hosumaan sitä ympäristöö tavallaan kuntoon, et ku mä tarviin sen ja ton ja säkään et saa olla noin ja niinku määrittelen koko ajan sitä, mitä mun ympärillä saa tapahtua, jotta mä säilytän tän mun onnellisuuden. -- Me ei niinku osata elää. Ja tää on hirveen iso kysymys. Jos ajattelee väkivaltaa, pahaa oloa, musta vaan tuntuu et se tarina, mikä mulle on kerrottu, tarina jonka oon ostanu, se ei vaan vastaa sitä mun totuutta. Mut kun mä en saa mistään tukee siihen, et mä olisi oikeessa ja se tarina on väärässä. En mistään koska kaikki sanoo, et se tarina on totta. PARISUHDETEKIJÄT Yksi merkittävimmistä parisuhde- ja perheväkivallan ilmiöistä kiinnittyy vahvasti parisuhteen epäsymmetriseen valta-asetelmaan ja väkivaltaisen kumppanin kontrolloivaan käyttäytymiseen, jotka esiintyvät, tavalla tai toisella, jo suhteen alkuvaiheessa. Parisuhteen tasolla puhuttaessa on kuitenkin oleellista painottaa väkivaltaisen suhteen prosessinomaista luonnetta, jossa monet eri tekijät ja ilmiöt vahvistavat hallintaan ja alistamiseen perustuvaa suhdetta. Elintilan kaventaminen sekä ystävyys- ja sukulaisuussuhteiden rajoittaminen nousevat esiin erityisesti suhteen alkuvaiheen ilmiöinä. Ja sit siinä, tossa kun ajattelee alkuvaihetta, ni hirveesti rajotettiin sitä et mulla on hirveesti ystäviä ja kavereita, lämpimät suhteet vanhempiin ja äidin kanssa olin paljon puhelimessa ja ystävien, et se oli sitten paha asia. Ja aina hän niinku epäili, kun ystävienkin kanssa, että mulla on jotain vilppiä, että minä niinku suunnittelen jotain hänen selän takana tai että mulla on joku toinen mies. 21

12 Mä kontrolloin häntä hirveen paljon aluksi, koska mä pelkäsin ihan todella paljon. Kaikki tämmönen tuli niinku. Ja minä sitten hirveesti vakuuttelin, että ei todellakaan ja että sinähä se oot se minun mieheni ja blää blää blää. Mutta jotenki nyt jälkeen päin aateltuna kaikki oli niinku jollain lailla uhkaa: kaikki minun naispuoliset ystävät oli uhkaa. Sillä piettiin sitten niinku kurissa, että oli niinku sellanen tavallaan, niinku miun exäkin, että se oli tavallaan miua ylempänä. Ja se pysty pitämään miut, se sai miut toimimaan tietyllä tavalla sillä väkivallan avulla. 22 Suhteen alkuvaiheessa monet kontrolloinnin ja hallinnan yritykset koetaan ja ymmärretään kuitenkin positiivisina huomion- ja välittämisen osoituksina. Ja sit semmonen mieletön omistaminen että jonka tulkitsi sillon ihan väärin. Ajatteli, et se on vaan niin rakastunu, et se ajaa minua joka ilta vieraalle paikkakunnalle kattomaan. Joka ilta on liioteltu, mut useemman kerran viikossa. Ei kenenkään muun poikaystävät tuu tänne niinku pitkästä matkasta ajaan vaan, et on se niinku ihanaa. Mut sehän oli kaikki sitä, ja nyt niinku tajuaa, että mitä minä teen, mitä minä semmosta vahtimista ja sitä omistamista. Väkivallan tekijöille kontrollointi ja hallinta ovat osin rationaalisia suhteessa olemisen tapoja, joiden taustalla on havaittavissa yhteneväisyyttä hylkäämiseen, torjumiseen ja arvottomuuteen liittyvään emotionaaliseen reagointiin. Mä kontrolloin häntä hirveen paljon aluksi, koska mä pelkäsin ihan todella paljon. - - Sen taustalla on aina aina aina pelko, aina. Eli kun mä vähän mietin, miten mulle tuli tää olo, että mun pitäs vä- hän tsekata, ni mulla on joku pelko siellä takana. Onkohan se nyt jonkun toisen kanssa ja onkohan se ja joskus ne liittyy häneen, mut suurimmas osas ne ei liity häneen. Ne liittyy muhun, ne liittyy mun pelkoihin, mitä päässäni liikkuu, mikä mistäkin syystä.-- Mut siitä tulee kontrollointi, jos sä aiot tehä jotain mikä on mun boksini ulkopuolella, ni mä en itse asiassa voi sietää sitä, et se ei mahdu mun maailmankuvaan. Et mun täytyy sitten vaan ottaa ja tunkee sut takasin sinne laatikkoon. Myös erilaiset kommunikointiongelmat näyttävät haastattelujen perusteella liittyvän väkivaltaisen parisuhteen varhaisiin vaiheisiin. Kommunikointiongelmille on varsin tyypillistä se, että konfliktitilanteiden nostattamia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan tasavertaisesti molempia tyydyttävällä tavalla. Minä en niinku saanu sanottua ikinä asioita, että joko hän suuttu tai sano, ettei hän keskustele tästä asiasta minun kanssa. Toisaalta parisuhde näyttäytyy väkivallan tekijöille eräänlaisena taistelukenttänä, jossa voittajan täytyy saada toinen nujerrettua joko sanallisesti tai fyysisesti. Meillä varsinkin ollu se, et jommankumman pitää saada sanoo se viimenen sana. Ja sit jos siinä välillä näytti siltä, et mä en saa sitä viimestä sanaa, ni sit siinä tuli semmonen no, hermot meni. Ja mul on edelliset tyttöystävät ollu sellasia, et kyl mä ton nitistän, jos on tullu tiukka paikka. Ja tää on jännä, me ollaan saman kokosia, ja me ollaan painittukin välillä ja siin ei tuu voittajaa, siin ei tuu sitä, et toinen on toisen päällä ja toinen selällään. Ei tuu, molemmat pääsee sieltä alta veke, molemmat. Parisuhteissa on haastattelujen perusteella havaittavissa myös kiintymyssuhteeseen liittyviä, paradoksaalisesti eriytymiseen ja riippuvuuteen kiinnittyviä ongelmia, jotka näyttäytyvät toisaalta arjen (esim. lasten- ja/tai talouden- ja kodinhoito) eriytymisenä ja toisaalta takertuvana kiintymistyylinä. Sitten synnytyssairaalassa tavallaan se ikään kuin vastuu mä tein kaikki tämmöset ope miten siellä näytettiin miten lasta tavallaan hoidetaan kyllä minä ikään kuin katsoin ne.. ja ja äitiä ne ei hirveesti kiinnostanut.. sillälailla et ja sit se oli hirveen huolissaan imetyksestä että.. kuinka se onnistuu.. ja kuinka se oli aika kova paikka ja, ja no se kesä meni siinä sittensiinä mökillä niin se meni siinä aika helposti mutta se vaan että siis sillälailla kyllä mä aikapaljon hoidin tietenkin ja kyllä mä haluankin omaa lastani hoitaa, sehän on selvä, mutta että niin se oli jo silloin vähän sillälailla että se hoitovastuu oli enemmän minulla Takertuminen näyttäytyy myös väkivallan tekijöille ristiriitaisena tilana, jota hallitsevat toisaalta pakonomainen tarvitsevuus sekä yksinjäämisen uhka ja toisaalta luonteeltaan väkivaltaiset turvallisuuden lisäämisen yritykset (myös itsemurhalla uhkailu) kyseisten tarpeiden tyydyttämiseksi. En haluu missään tapauksessa olla sellanen riippuvainen, en halua että toi, kun se sanoo et se lähtee ja koskaan ei enää nähdä, ni en mä halua olla heikko ja kokea sitä niin, että apua, apua, apua. Itse asiassa kaikki tää, et mä en halua ja enhän mä halua käydä käsiksi, kaikki se et mä vastustan sitä todennäkösesti vaan vahvistaa sitä. ELÄMÄNTILANNE Väkivaltainen käyttäytyminen näyttäytyy väkivallan tekijöille usein monen eri tekijän summana. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten paineet opiskelu- tai työelämässä, ovat haastateltavien kokemuksien mukaan sidoksissa väkivaltaan. Myös siirtymät (työ, perhe), elämänrakenteen muutokset (tärkeiksi koetut asiat) ja erilaiset kriisit näyttävät vaikuttavan, suoraan tai epäsuorasti, väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Mut se oli sitä, että meijän lapsi sairasteli hirveen paljon ja tosi vaikee oli niinkun järjestää sillä tavalla niitä työvuoroja että.. Meijän piti aina sillä tavalla tehä, että toinen teki iltaa, toinen aamuu, että toinen lähti aamuvuorosta vähän aikasemmin että toinen ehtis sitten lähtee iltaan, et kun sitä sairasta lasta ei voinu viiä hoitoon. Ja siinä vaiheessa meijän isälläkin todettiin syöpä ja äiti oli reumaatikko ja miehenkin äiti oli tämmönen fyysisesti sairas ja ei niinku ollu ketään, että kuka ois oikeestaan voinu sitä lasta hoitaa. Et ihan yksittäisiä kertoja saatiin kodinhoitajaa, mutta... Ja se oli tosi rankkaa. Haastateltavat nostivat esiin myös erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvien epäonnistumisen ja kyvyttömyyden kokemuksien merkittävyyden väkivaltaisen käyttäytymisen kontekstissa. 23

13 ...Ja jossain vaiheessa se meni siihen pisteeseen, et se meni yli äyräiden ja sit tuli käytyy kiinni. Mie tunsin niinkun jatkuvaa semmosta epäonnistumisen tunnetta vauvan hoidossa, että en osannu mielestäni niinku yhtään mitään, mulla ei tullu maitoa, mie itkin sitä, mie mietin että mitenkä tää vaippa nyt laitetaan, mie itkin sitä. Ja mies yritti niinku kaikin tavoin kuitenkin kannustaa...ja... sit jotenkin se tuntuu niin monimutkaselta jutulta, että...no siinä sitten kun lapsi alkoi olla toisella vuodella, niin ne, sitten niinku se riitely alko taas uuestaan. Stressaavat elämäntilanteet, erilaiset suorittamispaineet, oman elämän ristiriidat ja jatkuva tyytymättömyys johtavatkin usein tilanteeseen, jossa erinäiset ärsykkeet tulkitaan vihan ja väki- 24 vallan kautta. Aivan naurettavaa.mie oon väähän ruvennu sille 25 Et niinku mun faija on sanonu miljoona kertaa jossain, kun hänellä on ollu sellanen aika tyypillinen asenne elämään, että kun joku tollanen että sataa tai muuta epämiellyttävää, niin muistan aika pienestä, kun hän on sanonu että nyt ampuisin tykillä jos olis jotain mihin ampua. Must se oli ihan helvetin hyvä sanonta. Et sulle tulee niinku viha jotain kohtaan, jota sä et edes tiedä. Mutta mistähän se viha, mitä se on. Se on se, et sä et oo itse itsesi kanssa sinut. Sä et tunne, kuka sä oot. Koska sit ku sä oot tyytyväinen itseesi ni se on ihan sama tuuleeko tai sataako. Sä otat sen olosuhteen, aha tuulee, pysynpä sisällä. Tai sit joo, sä meet ulos, aha tuulee. MUUT TEKIJÄT Päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat näyttävät haastattelujen perusteella olevan vahvasti sidoksissa perhe- ja parisuhdeväkivaltaan. Päihteet ja alkoholi näyttävät kasaavan ympärilleen myös muita ongelmia, mutta toisaalta haastatteluissa nousee esiin ristiriitaisia kokemuksia päihteiden, alkoholin ja mielenterveysongelmien keskinäisestä suhteesta. Siis siinä meni sillein, ettei ollu ihan jatkuvaa että saatto mennä pitempiäkin aikoja, mutta kyllä ne rupes pahenemaan koko ajan. Jossain vaiheessa oli, että siut hakataan niin pahasti, ettet pysty suurin piirtein kävelemään. Eli just sellanen kaava, että aina vähän enemmän. -- Ja sitten myöhemmin oli se, että sillä rupes mielenterveys menemään. Diagnoosihan on sitten skitsofreenikko. Sekin vielä siinä sekasin. -- Meijän äitin vahva mielipide oli että kestää sitä miestä, ku...että sitä kautta. H: No mitä mieltä itse olet? linjalle, että se on vähän sairautta mie syytän siitä vähän meijän mutsia, koska siltä koko ajan sai, että tuo on ihan ok ja tuo on ihan ok. Että enhän mie loppujen lopuksi kertonu kellekään, ku hakattiin. Miehän piin sen seittemän vuotta sisällä. No sit jos tuli näitä riitoja, mistä ne nyt aina alko, mut alkoholi niissä oli aina mukana kuvioissa, et sit ku tuli niitä riitoja ni sit tuli kaivettua näitä raha-asioita tai näitä tulemisia ja menemisiä ja sit tietenkin kun ne on totta, ni ne loukkas häntä ja sit tietenkin sieltä rupes tulemaan takasin päin. Ja jossain vaiheessa se meni siihen pisteeseen, et se meni yli äyräiden ja sit tuli käytyy kiinni. Haastateltavat toivat esille myös väkivallan tekijän, joskus myös uhrin, lapsuudenkodin väkivaltaisen ilmapiirin. Ominaista näille lapsuudenkokemuksille on hylkäämisen, häpäisemisen ja arvottomuuden tunteet, jotka ovat konkretisoituneet erityisesti kasvatuksen ja vuorovaikutuksen tavoissa. Kuvio 2. Parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen teoreettisessa ja kokemuksellisessa kontekstissa. TEORIAT feministiset teoriat sosiaalisen kontrollin teoriat stressiteoriat konfliktiteoriat sosiaalisen oppimisen teoriat kiintymyssuhdeteoriat persoonallisuushäiriöt traumateoriat KOKEMUKSELLISUUS arvot ja asenteet sosiaaliset ongelmat siirtymät (elämänhallinta) stressikokemukset parisuhteen epävakaus konfliktitilanteiden vuorovaikutusmallit kontrollikäyttäytyminen kiintymystyylit epäluuloisuus, huomionhakuisuus narsistiset ulottuvuudet ristiriitainen minäkokemus tunne-elämän epävakaus emotionaalinen reagointi NÄKÖKULMAT RISKITEKIJÄT psykologinen/psykiatrinen normittomuus, lainsäädäntö osattomuus, syrjäytyminen sopeutumattomuus elämänrakenteen muutokset ristiriitaiset ja intensiiviset parisuhteet (riippuvuus, nopea eteneminen) epävakaa perhe-elämä ei-dialoginen kasvatus kuormittavat elämänkokemukset epäonnistumisen ja häpeän kokemukset temperamentti psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat psyykkinen haavoittuvuus sosiaalipsykologinen/vuorovaikutuksellinen yhteiskunnallinen/sosiokulttuurinen ENNALTAEHKÄISYN TASOT yhteiskunta /yhteisö perhe/yksilö

14 Ja niinku mullakin, mulla on hylkäämisen kokemuksia aika paljon sieltä lapsuudesta, se isä joka oli aina töissä, ja mul on tietty miehen malli tullu sieltä niinku, kärjistettynä se et sit kun se isä tulee kotiin ni se määrittelee kaikki oikeet ja väärät, mustat ja valkoiset ja miten täällä olisi pitänyt olla ja vähän sillain et kun te ette keskenänne oo täällä osannu elää, kun en oo ollu paikalla. Mutta en ole huomennakaan paikalla. Et kävi sanomassa, kuinka päin helvettii te ootte täällä taas ollu ku hän on käyny tekemässä paljon töitä. Ja te ette oo täällä tehny mitään. Eli siis oman pahan olonsa siitä, kun ei oo ollu kotona, hän ois oikeesti halunnu olla kotona, mut hän ei sitä pystyny käsitteleen näin päin vaan että hän totes, et se on täällä kotona se kyl se jättää jälkensä. Mut tää itselle, kun siel on trauma siitä hylkäämisestä ni se on jännä juttu miten voimakas se on vielä aikuisiälläkin. Kun joku juttu muistuttaa siitä hylkäämisestä, jollon on oikeesti ollu riippuvainen, jollon on oikeesti tarvinnu ihmisiä, äitiä ja isää huolehtimaan koska muuten ei ois selvinny, ni se sama kokemus, ku ne tunteet ei vanhene. Mul on tällänen käsitys, et tunteet ei aikuistu, ne on ihan niitä samoja tunteita ku pienenä. Ne on lapsen ja vauvan tunteita,ikävää, tai mitä ne onkaan, ja kun ne ei vanhene ni se on se sama kokemus nyt 37-vuotiaana ku tyttöystävä sanoo, et ei se haluu olla sun kanssa et se lähtee tost ovesta ulos. Se sama tunne tulee, ku sillon ku se isä tai äiti, mitä nyt on kenellekin tapahtunu, ni se saattaa olla niin voimakas, et se tunne menee kaiken yli. Tunne voittaa aina järjen, se vaan menee yli siitä vaikka kuinka kuinka tietäisin, et kun hän sanoo lähtevänsä ovesta ulos, ni mä tiedän, et munhan ei tarvi tehä yhtään mitään. Mun elämähän ei lopu siihen, et se kävelee ulos. Et saan varmaan huomennakin ruokaa ja pysyn hengissä. Mut mulle tulee se tunne, et apua nyt käy jotain, jolloin mä säntään sen perään ja sanon, et vittu sä et lähe mihinkään. Eli rupeen pakottaan sitä siihen, ettei se mun traumani laukeis. Haastateltujen suhteille on ollut ominaista myös nopean tunneperäisen kiintymyssuhteen muodostuminen. Haastateltavat ovat kuvanneet kumppaneitaan alkuvaiheessa monella tasolla puoleensavetäviksi, mikä edesauttoi erityisesti suhteen nopeaa etenemistä. Voi, kun se oli niin komee ja se tuoksu niin hyvälle. 26 ongelma. Ja kun sitä 20 vuotta tapahtuu niin joo, Se oli kyllä niin unelma ja niin kiintee vatsa, hyvän- 27 näköset vaatteet H: Muuttuko nää asiat vuosien varrella? No, rupes sitten lihomaan ja vaatteetkaan ei ollu niin hienoja, et kyl se sitten ei ne puheetkaan ollu enää yhtään samat, kun ne oli alussa. H: Entä se käyttäytyminen, muuttuko se oleellisesti? Tietenkin hän sai minut tuntemaan itteni niin erikoiseks ja sit mie niinku alusta lähtienhän sillä oli aina tyttöystävä samaan aikaan, mut sit se yritti miut sieltä Yhteenvetona voidaan todeta, että parisuhdeväkivalta kokemuksellisena ilmiönä, haastattelujen valossa, linkittyy teoreettisella tasolla nimenomaan ekologiseen viitekehykseen. Preventiivisen työn näkökulmasta ekologinen viitekehys tarjoaa mielekkään ja hyödyllisen mallintamisen välineen preventiiviselle työlle (ks. kuvio 2). Mut tää itselle, kun siel on trauma siitä hylkäämisestä ni se on jännä juttu miten voimakas se on vielä aikuisiälläkin.

15 4 PARISUHDEVÄKIVALLAN PREVENTIO KÄYTÄNNÖSSÄ Kun puhutaan parisuhdeväkivallan ehkäisystä, on vielä hyvä tarkentaa, mitä ehkäisy käytännössä tarkoittaa. Tässä yhteydessä ehkäisyllä, preventiolla tarkoitetaan: ennakoitavissa olevien, epäsuotuisien ja kielteisten tapahtumien ehkäisemistä tehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden ja toimenpiteiden ylläpitämistä suotavien tilanteiden, asioiden ja olotilojen edistämistä (vrt. Bloom 1981; Bloom&Gullotta 2003). Yleisesti ottaen ehkäisevässä työssä on siis kyse negatiivisten tapahtumien ja ilmiöiden eh- 28 käisemisestä, vaikuttavien ja tehokkaiden palve- tai vanhemmuuteen liittyvien taitojen vahvista- 29 luiden ylläpitämisestä sekä positiivisten tapahtumien ja ilmiöiden edistämisestä. Ehkäisevässä työssä ehkäistään, ylläpidetään ja edistetään tapahtumia, palveluita, toimenpiteitä, tilanteita, asioita ja olotiloja. AAP-hankkeessa tavoitteena oli edelleen mallintaa sitä, mitkä ovat parisuhdeväkivallan kontekstissa niitä asioita, tapahtumia ja palveluita, jotka ovat ennaltaehkäisyn näkökulmasta merkittäviä tekijöitä. Hankkeessa jouduttiin tekemään myös rajauksia primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiivisen työn osalta, koska ne ovat käytännössä eri asioita ja vaativat siten erilaisia toimenpiteitä toteutuakseen. Esimerkiksi parisuhdeväkivallan ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen ovat käsitteellisesti eri tason toimintoja. Varsinaisesti ennaltaehkäisy, so. primaaripreventio, kohdistuu väkivallan uhkaan ennen todellisen vaara- tai riskitekijän läsnäoloa tai esiintymistä. Käytännössä väkivallan ennaltaehkäiseminen tarkoittaa siis ehkäisemistä ennen väkivallan syntymistä. Ennaltaehkäisyn osalta puhutaan edelleen ns. ensisijaisista toimista tai toimenpiteistä, joissa kohderyhmänä ovat laajat ryhmät tai koko väestö. Esimerkiksi erilaiset mediakampanjat tai opiskelijoille suunnatut oppikurssit ovat ensisijaisia toimenpiteitä, joilla väkivaltaa pyritään ennaltaehkäisemään. (STM 2010, 33.). Varhainen puuttuminen, so. sekundaaripreventio, määrittyy puolestaan toimintana, jolla pyritään välittömästi puuttumaan väkivaltaan ja edelleen estämään sen kumuloitumista ja/tai vakavampien seurauksien syntymistä. Varhaisen puuttumisen osalta puhutaan toissijaisista toimista tai toimenpiteistä, jotka suunnataan valikoiduille riskiryhmille. Esimerkiksi voidaan nostaa puolustusvoimissa tehtävä asennekasvatus minen. (Vrt. STM 2010, 33.) Sekundaaripreventio määrittyy parisuhdeväkivallan kontekstissa pitkälti varhaisen puuttumisen prosessin kautta: 1.) reagointi 2.) tunnistaminen; puheeksi ottaminen 3.) tilanteen kartoitus (arviointi) 4.) jatkotoimenpiteet (sopivan avun piiriin ohjaaminen). Varhaisen puuttumisen prosessia voi tarkastella myös hieman erilaisen esimerkin kautta. Ihminen kaatuu kadulla. Oletettavasti vierellä oleva ihminen reagoi tilanteeseen nopeasti ja kyselee kaatujalta hänen vointiaan. Jos kaatuminen on aiheuttanut kovia kipuja ja jatkohoitoa vaativan loukkaantumisen, kanssakulkija todennäköisesti soittaa paikalle ambulanssin. Ambulanssi vie kaatujan ensiapuun, jossa kaatuja ohjataan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Tapaturmien osalta auttamisprosessi on jokseenkin yksiselitteinen, mutta parisuhdeväkivallan osalta prosessi TUEN MUOTO (mitä) Sosiaalinen tuki osana perhe- ja ystävyyssuhteita Sosiaalinen tuki osana huolenpito- ja palvelutehtäviä Epävirallinen ohjausja neuvontatyö Puolimuodollinen ohjausja neuvontatyö Virallinen ohjaus- ja neuvontatyö Intensiivinen hoitoja terapiatyö TUEN TARJOAJAT (kuka) Perhe, ystävät Palveluammattien työntekijät (esim. taksikuskit, parturikampaajat, kiinteistönhoitajat) Vastaanottovirkailijat, vapaa-ajan ohjaajat, toimistotyöntekijät, opettajat, maallikko auttajat, vapaa- ehtoistyöntekijät Erityisopettajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat, mielenterveystyöntekijät, sairaanhoitajat, nuorisotyöntekijät Koulutetut neuvojat, sosiaalityöntekijät, psykologit, kuraattorit, perheneuvojat Erikoistuneet työntekijät (hoitohenkilökunta, terapeutit) VARHAISEN PUUTTUMISEN PROSESSI (miten) Emotionaalinen, käytännöllinen ja informatiivinen tuki Informatiivinen, käytännöllinen ja emotionaalinen tuki Tilanteen kartoitus Sopivan avun piiriin ohjaaminen Tilannetta jäsentävä arviointi ja keskustelu (dialogisuus) Tilanteen tulkinta ja arviointi Interventio Tavoitteiden asettaminen (kommunikatiivisuus) Ongelmien tiedostaminen ja työstäminen Elämän uudelleen jäsentäminen (refleksiivisyys) Kuvio 3. Varhaisen puuttumisen prosessit (vrt. D.L. Milne 1998).

16 30 on vähintäänkin vaillinainen. Prosessin kannalta keskeisten kysymysten ratkaisemattomuus kuka reagoi (tunnistaa; ottaa puheeksi; kartoittaa; ohjaa; hoitaa) miten reagoidaan (tunnistetaan; otetaan puheeksi; kartoitetaan; ohjataan; hoidetaan) mitä reagointi (tunnistaminen; puheeksi ottaminen; kartoittaminen; ohjaaminen; hoitaminen) on näyttää edelleen olevan se konkreettinen este parisuhdeväkivallan varhaiselle puuttumiselle. Seuraavassa kuviossa (kuvio 3.) on jäsennetty yksityiskohtaisemmin sitä, miten monitasoinen ja -toimijainen prosessi varhainen puuttuminen oikeastaan on. Myös primaariprevention näkökulmasta oleellista on edelleen sen määrittely, mitä itse asiassa edistetään, ehkäistään ja/tai ylläpidetään. Ennaltaehkäisyn prosessin kannalta keskeistä on siten: 1.) riski- ja suojaavien tekijöiden määrittely 2.) vaikuttavien menetelmien käyttäminen 3.) tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Raskauden aikainen ja perinataalinen terveydenhuolto, esikouluikäisten lasten kouluvalmiuksien parantaminen sekä lapsille ja nuorille suunnatut sosiaaliset kehitysohjelmat Vanhemmuustaitojen opettaminen ja perheiden toimivuuden edistäminen Urbaanin infrastruktuurin (sekä fyysisen että sosioekonomisen) parantaminen Asenteiden, käyttäytymisen ja sosiaalisten normien muuttamiseen tähtäävät valistuskampanjat Lasten ja vanhempien välisten suhteiden kehittäminen (keskeisellä sijalla turvallisuus, vakaus, lapsen kehityksen tukeminen) Lasten ja nuorten elämäntaitojen kehittäminen Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttöön puuttuminen Vaikuttaminen aseiden, teräaseiden ja muiden vaarallisten aineiden saatavuuteen Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen (naisiin kohdistuva väkivalta) Vaikuttaminen väkivaltaa oikeuttaviin kulttuurisiin ja sosiaalisiin normeihin Riskianalyysit (uhrin/tekijän identifiointi), hoitoonohjaus ja tuki. 31 Primaariprevention sisällön määrittelyn kannalta prevention kohteiden (koko väestö, riskiryhmät, tekijät/uhrit) ja tasojen (paikallinen, kansallinen, globaali) kartoittaminen on myös välttämätöntä. Krug et al ja WHO 2009 ovat listanneet väkivallan preventiivisen työn kannalta oleellisia ja vaikuttavia toimenpiteitä. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat: AAP-hankkeen toimenpiteet liittyivät käytännössä asenteisiin ja kulttuurisiin normeihin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vanhemmuus- ja elämäntaitoihin sekä lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen. Henkilöstö- ja aikaresurssien takia hankkeessa päädyttiin kokeilemaan yksittäisiä toimenpiteitä erilaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä. Seuraavaksi käydään läpi muutamia AAP-hankkeen esimerkkitapauksia liittyen parisuhdeväkivallan primaari- ja sekundaariprevention käytännön sovelluksiin.

17 4.1 PRIMAARIPREVENTIO Primaariprevention osalta esitellään lyhyesti Kontiolahden yläkoululla ja lukiossa toteutetut Matti&Maija forumesitys-työpaja sekä valokuvaustyöpaja. Kontiolahden yläkoululla ja lukiossa pidettiin hankkeen tiimoilta myös parisuhdeja seurusteluväkivaltaan keskittyviä oppitunteja, mutta oppituntien sisältöjä ei tässä yhteydessä esitellä tarkemmin. Oppitunneilla käytettiin hyväksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija Tytti Nissisen hankkeelle tekemän lopputyön esitettä Baby Don t Hurt Me (nuorten seurusteluväkivallasta) sekä sosionomiopiskelijoiden Maiju Niskasen ja Lasse Oikarisen hankkeessa tehdyn harjoittelun pohjalta tuotettuja materiaaleja (juliste ja kysely VIOLA ry:n nettisivuilta. Kontiorannan varuskunnan kotiuttamistapahtuma lukeutuu myös hankkeessa tehdyn primaaripreventiivisen työn piiriin samoin kuin useissa työyhteisöissä ja organisaatioissa toteutettu Parisuhdeväkivalta: tunnistaminen ja ennaltaehkäisy -koulutus. Hankkeessa tuotettiin myös nettipeli ValtaPeliä, joka on primaariprventiota parhaimmillaan. Pelin käsikirjoitus syntyi yhteistyössä sairaanhoitajaopiskelijoiden, Maria Elian ja Mariliis Järvelän, kanssa ja hankkeen haastatteluaineistoon pohjautuen. Pelin tekninen toteutus tapahtui peliohjelmoinnin vapaavalintaisen kurssin työnä (tekijöinä Jani Eronen ja Matti Mehtonen). Peli löytyy Nettiturvakodin sivuilta (www.turvakoti.net) ja opiskelijoiden lopputyö VIOLA ry:n sivuilta. Hyvinvointi ja parisuhdekysely tehtiin alun perin tilaustyönä Terveyden edistämisen tehostaminen Keski- Karjalassa-hankkeelle, mutta se toimi edelleen tehokkaana kyselylomakkeena hankkeen koko toiminnan ajan. Em. hankkeessa tarkoituksena oli kyselyn avulla nostaa esille lähisuhdeväkivaltaan liittyviä kysymyksiä ikäluokittaisissa terveystapaamisissa. Kyselystä tehtiin myös animoitu nettiversio, joka löytyy Nettiturvakodin sivuilta. Normaali, tulostettavissa oleva versio löytyy VIOLA ry:n sivuilta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu erilaisia räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia Joensuun alueella mm. nuorisopsykiatrian osastolle, seurakunnille, amk:n vapaavalintaisiin opintoihin ja ammattioppilaitoksen asuntoloissa järjestettyihin te toihin. Ennaltaehkäisyyn liittyvää materiaalia tuotettiin myös kuunnelmien ja lyhytelokuvien muodossa. Materiaalit löytyvät Nettiturvakodin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ja edelleen hankkeen haastatteluaineistoihin pohjautuen (medianomiopiskelijat). MATTI&MAIJA Forumesitystyöpaja toteutettiin Kontiolahden yläkoululla niin, että jokainen 9. luokka osallistui vuorollaan työpajaan yhden syyslukukauden aikana. Forumesitys-työpaja on interaktiivinen työskentelymuoto, jossa yleisö osallistuu näytöksen etenemisen suunnitteluun ja keskusteluun joka herää näytöksen myötä. Työmuodon tavoitteena on käsitellä draaman keinoin elämän eri osa-alueita koskettavia aiheita. Forumesitystyöpajaa käytetään koulutusmuotona muun muassa työyhteisöissä, nuoriso- ja lapsityössä. Työpajatyöskentelyn tavoitteena on saada osallistujat pohtimaan omia näkemyksiä, asenteita, omakohtaisia kokemuksia ja saada tarkasteleja erityisesti seurusteluväkivallan muodoista. Jokainen teatterityöpaja on omanlaisensa kokonaisuus, sen mukaan millaiseksi osallistujat haluavat sitä muokata. (Romppanen 2012, 12.) AAP-hankkeen Maija&Matti forumesitys-työpajaa olivat mukana toteuttamassa Joensuun nuorisoteatteri Sataman neljä näyttelijää, heidän ohjaaja sekä VIOLA ry:n hanketyöntekijä. Forumesitys-työpajan käsikirjoituksen laati Teatteri Satama ohjaa Tero Sarkkinen. Käsikirjoitusta muokattiin yhdessä forumesitys-työpajaan osallistuneiden näyttelijöiden kanssa. Taustamateriaalina käytettiin AAPhankkeen ensimmäisessä vaiheessa kerättyjä haastatteluita. 32 nuorten seurustelusta). Materiaalit löytyvät ja VIOLA ry:n sivuilta. Materiaalit tuotettiin Haastatteluiden pohjalta laadittu käsikirjoi- 33 tus koostuu viidestä kohtauksesta. Matista ja Maijasta on pyritty luomaan helposti samaistuttavat hahmot, niin että jokainen työpajaan osallistuja voisi kokea aiheen omakohtaiseksi. Seurustelevan pariskunnan lisäksi näytelmässä ovat mukana Matin kämppis Aki ja Maijan paras ystävä Lotta. Forumesitys-työpajan alussa esitellään näytelmän hahmot ja kuvataan heidän keskinäisiä suhteita. Maijan ja Matin suhdetta kuvataan lyhyesti ensitapaamisesta nykyhetkeen. Ensimmäisessä kohtauksessa käsitellään seurusteluväkivallan ensimerkkejä. Toisessa kohtauksessa kuvataan mustasukkaisuutta. Kolmannessa kohtauksessa käsitellään sosiaalisen elämän kontrollointia. Neljännessä kohtauksessa jatketaan sosiaalisen elämän kontrolloinnin syvenemisen käsittelyä Maijan ja Lotan suhteen kautta. Samalla kuvataan miten väkivalta seurustelusuhteessa vaikuttaa usein myös muihin läheisiin suhteisiin. Viidennessä kohtauksessa kuvataan miten väkivallan verkko tiukentuu ja sosiaalisen elämän kontrollointi syventyy. Osana työpajaa jokainen luokka kokosi ajatuksensa seurustelusuhteen pelisäännöt tauluksi. Seurustelusuhteen pelisäännöt taulut asetettiin esille koulun seinille, muistuttamaan aiheesta. Seurustelusuhteen pelisäännöt tauluja tuli yhteensä 14. Ne asetettiin seinälle ilman luokkien tunnisteita. Hanni-Mari Romppanen teki Matti&Maija forumesitys-työpajan tiimoilta selvityksen, jossa kartoitettiin yleisesti työpajaan osallistuneiden nuorten omakohtaisia kokemuksia sekä käsityksiä väkivallasta. Selvityksessä kartoitettiin myös nuorten kokemuksia draamatyöpajan mielekkyydestä työskentelymenetelmänä väkivalta-asioissa. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan VIOLA ry:n sivuilta. Lyhyenä yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että suurin osa tytöistä ja yli puolet pojista pitivät menetelmää mielekkäänä tapana väkivalta-asioiden käsittelyssä.

18 VALOKUVAUSTYÖPAJA Valokuvaustyöpaja toteutettiin oppituntien sisällä, eri oppituntien aikana, kaikille Kontiolahden yläkoulun 8. luokkalaisille. Pajat olivat luonteva jatko AAP-hankkeen ennaltaehkäisevälle väkivaltatyölle Kontiolahden yläkoulussa (oppitunnit, Matti&Maija forumesitys-työpaja 9. luokkalaisille). Työpajojen aiheena oli lähisuhdeväkivalta ja pajat toteutettiin valokuvaaja, yhteisöpedagogiopiskelija Henna Middeken johdolla. Työpajat olivat noin kahdeksan oppitunnin kestoisia. Työskentely aloitettiin alustusluennolla (aiheena valokuvaus), jonka jälkeen oppilaat jaettiin pienryhmiin. Pienryhmät aloittivat suunnittelutyön ja lopulta myös toteuttivat sekä valokuvien ottamisen, niiden muokkaamisen sekä valmiiden kuvien kehystyksen. Valokuvaustyöpajojen tuotosten pohjalta rakennettiin myös valokuvanäyttely Kontiolahden koulun aulatiloihin. Seuraavaksi muutama työpajan tuotos

19 POHJOIS-KARJALAN PRIKAATI: KONTIORANNAN VARUSKUNTA Lähi- ja parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisytyötä on puolustusvoimissa toteutettu pitkälti erilaisten paikallisten toimijoiden ja järjestyöyhteistyötahojen sekä hankkeiden avulla. AAP-hanke pääsi osallistumaan varuskunnan kotiuttamistilaisuuksiin (oppitunnit), joissa hankkeen osuus käsitteli hyvinvoivaa parisuhdetta. Lisäksi Katri Kinnari teki hankkeessa opinnäytetyön Lähija parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy varusmiesikäluokassa - Opaslehtinen varusmiehille ja ohjauksen työvälineeksi sosiaalikuraattorille. Kinnarin työn tavoitteena oli tuottaa helposti ymmärrettävä, ajatuksia herättävä ja kuvitettu opas puolustusvoimien sotilassosiaalityön käyttöön. Opaslehtisen kohderyhmänä olivat varusmiespalvelustaan suorittavat nuoret aikuiset, mutta opaslehtinen oli esimerkiksi myös palkatun henkilöstön saatavilla. Opaslehtisen tarkoituksena oli saada varusmiespalvelustaan suorittavia nuoria miettimään omien ihmissuhteiden hyvinvointia ja siten kannustaa heitä oman hyvinvointinsa kohentamiseen. Puolustusvoimien sosiaalikuraattori pystyi hyödyntämään opaslehtistä puheeksiottamisen ja ohjauksen työvälineenä. Kinnarin lopputyö löytyy VIOLA ry:n sivuilta kokonaisuudessaan. PARISUHDEVÄKIVALTA: TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY -KOULUTUSPAKETTI Koulutuspakettia tilattiin mm. YTHS:lle (Joensuu, Oulu, Tampere), seurakunnille (Joensuun alue), Nuorisoasemalle (Joensuu) ja SovaTekille (Joensuu). Myös VIOLA ry:n työntekijät osallistuivat koulutukseen. Koulutusmateriaalia käytetään myös Ensi- ja turvakotienliiton väkivaltatyön koulutuksissa. (ennalta)ehkäisevää väkivaltatyötä omassa organisaatiossa edelleen omista tarpeista käsin. Koulutuksen sisältö rakentui seuraavanlaisesti. A-osa Parisuhdeväkivalta: teoreettinen ja kokemuksellinen näkökulma Parisuhdeväkivallan määritelmä Parisuhdeväkivallan muodot Parisuhdeväkivallan teoriat ja selitysmallit Parisuhdeväkivallan erityispiirteet B-osa Parisuhdeväkivallan riskitekijät ja varhaisen puuttumisen menetelmät Parisuhdeväkivallan määritelmä Parisuhdeväkivallan muodot 36 Koulutuspaketilla pyrittiin vastaamaan Parisuhdeväkivallan teoriat ja selitysmallit 37 ammatillisen osaamisen vahvistamisen tarpeeseen väkivalta-asioihin liittyen. Koulutus suunniteltiin toteutukseltaan kevyeksi (ajallisesti ja sisällöllisesti), koska harvassa sosiaali-, terveys- tai opetustoimen organisaatiossa on mahdollista kouluttaa koko henkilökuntaa kerralla usean päivän ajan. Koulutuksen kesto oli yhteensä 6 tuntia ja koulutus koostui kolmesta eri osasta. Koulutuksessa pyrittiin yhdistämään hankkeessa tuotettu kokemuksellinen ja professionaalinen, tieteellinen tieto yhdeksi kompaktiksi kokonaisuudeksi, joka antaisi työntekijöille ja organisaatioille mahdollisuuden kehittää Parisuhdeväkivallan erityispiirteet C-osa Parisuhdeväkivallan suojaavat tekijät ja ennaltaehkäisy Parisuhdeväkivallan määritelmä Parisuhdeväkivallan muodot Parisuhdeväkivallan teoriat ja selitysmallit Parisuhdeväkivallan erityispiirteet Koulutus sisälsi myös ennakkotehtäviä, joissa piti pohtia väkivaltatyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia omassa työyhteisössä. Kuva 1. Opaslehtinen parisuhteen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

20 4.2 SEKUNDAARIPREVENTIO Sekundaariprevention osalta esitellään lyhyesti Tikkamäen vuoropäiväkodin Tuutikki-työmallia ja Joensuun moniammatillisen työryhmän toimintaa. Moniammatillisen työryhmän tavoitteena oli toki väkivallan ennaltaehkäisy, mutta käytännössä ryhmän toiminta kiinnittyi sellaisiin tilanteisiin ja toimenpiteisiin, joissa väkivalta oli jo tapahtunut. Työryhmässä keskityttiin käytännössä siihen, miten väkivallan ilmiöön pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa ja miten väkivallan uusiutumisriskiä voidaan erilaisilla toimenpiteillä ja yhteistyön malleilla vähentää. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä monien eri tahojen kanssa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn tiimoilta, mutta useimmiten räätälöityjä koulutuspaketteja, joiden puitteissa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn malleja hahmoteltiin. Kuvio 4. Tuutikki-työmalli. Tuntuva tai suuri huoli: tuodaan huoli työryhmään Pieni huoli: otetaan huoli puheeksi perheen kanssa TIKKAMÄEN VUOROPÄIVÄKODIN TUUTIKKI-TYÖMALLI Tikkamäen vuoropäiväkodin kanssa tehtiin monentasoista yhteistyötä. Yhteistyö lähti liikkeelle päiväkodin omien tarpeiden kartoituksesta liittyen ehkäisevään väkivaltatyöhön. Alkuvaiheessa hankkeen työntekijä Tuula Tiainen kokoontui päiväkodin henkilöstön kanssa kerran kuukaudessa työnohjauksellisessa viitekehyksessä. Käytännössä tapaamisissa pohdittiin konkreettisten keissien kautta mielekästä ja tehokasta tapaa tarkastella vanhempien välisiä suhteita ja niissä ilmeneviä, perheen elämää ja lasten elä- 38 näihin yhteistyökuvioihin liittyi myös erilaisia mää hankaloittavia asioita. Päiväkodissa kokeil- puuttui kokonaan väkivaltatyöhön erikoistunut 39 tiin erilaisia toimintatapoja, joille kaikille yhteisenä tavoitteena oli lapsen ja perheen elämän tasapainottaminen ja vakauttaminen tilanteissa, joissa henkilöstöllä nousi huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoli perheen tilanteesta: lapsen käyttäytyminen, huomiot vanhempien käyttäytymisestä ja/tai vuorovaikutuksesta Henkilöstöä koulutettiin ja opastettiin huomioimaan ja ottamaan puheeksi erilaisia huolestuttavia asioita ja merkkejä perheiden elämässä, joita joko lapset toivat ilmi omalla käyttäytymisellään tai joita vanhemmat ilmaisivat omassa toiminnassaan ja puheissaan. Huolen puheeksiottamisen menetelmän rinnalle rakennettiin lisäksi moniammatillinen työryhmä, joka kokoontui Tikkamäellä kerran kuukaudessa. Työryhmässä oli edustus lastensuojelusta, perheneuvolasta ja lastenpsykiatrialta. Työryhmään tuotiin keskusteltavaksi ja arvioitavaksi keissit, joissa työntekijöiden huoli perheen ja lasten tilanteesta oli ns. tuntuvaa tai suurta. ilmaisevat. (Ks. kuvio 4.) JOENSUUN MONIAMMATILLISEN TYÖRYHMÄN AAMUKAHVIT Joensuussa ei hankkeen aikana ollut aktiivisesti toimivaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön keskittyvää moniammatillista työryhmää. Joensuun alueella tehty väkivaltatyö on ollut hajanaista ja pitkälti kolmannen (ja yksityisen sektorin) varassa tehtyä työtä. Toki Joensuun alueella on ollut muutamia väkivaltatyöhön ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn liittyviä hankkeita ja näiden kautta ns. avainhenkilöitä, mutta strukturoidusti toimivaa ryhmää ei ole ollut. Aamukahvit toteutettiin osana AAP-hankkeen verkostotyötä. Hankkeen juurruttamisvaiheessa verkostotyön tarkoituksena oli koota saman pöydän ääreen väkivaltatyön kannalta keskeisiä tahoja. Ryhmän toimintaa oli alustavasti ajateltu STM:n ja Suomen Kuntaliiton suositusten pohjalta (vrt. poikkihallinnollinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaatioryhmä - Tunnista, turvaa ja toimi 2008). Myös yhdyshenkilöverkoston päivittäminen koettiin tarpeelliseksi ryhmän toiminnassa. Aamukahveilla oli seuraavien tahojen edustus: Kasperi l. kasvatus- ja perheneuvola Lastensuojelu ja perhetyö Pohjois-Karjalan poliisi Riku Perheasiain neuvottelukeskus Terveyskeskus Mielenterveyspalvelut Sovittelu Työryhmä nosti esille erilaisia alueellisia haasteita väkivaltatyöhön liittyen. Joensuusta matalan kynnyksen toimipiste sekä vertaisryhmätoiminta. Myös eri tahojen yhteistyö, toimintamallit ja palvelupolut erilaisissa väkivaltatilanteissa koettiin ongelmallisiksi. Apua ja tukea kaivattiin erityisesti maahanmuuttajakysymyksissä ja ylisukupolviseen väkivaltailmiöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi ammatillisen osaamisen vahvistaminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen osalta koettiin tärkeäksi. Aamukahvien aloittamisen aikoihin AVI vaati vastauksia yhteistyöryhmään l. kunnalliseen (yhteistoiminta-alueelliseen) ja poikkihallinnolliseen lähisuhde- ja perheväkivallan koordinaatioryhmään liittyen (joka edelleen vastaisi väkivaltatyön strategisesta suunnittelusta ja ohjauksesta), mutta epävirallisena työryhmänä AVIn vaatimuksiin ei otettu kantaa. Työryhmän päätavoitteeksi nostettiin siten verkostotyön tehostaminen ja toimintamallien (polut) kehittäminen Joensuun alueella. Työryhmän toimimisen aikana tehtiin kooste Joensuun alueen väkivaltatyön toimijoista, tietopisteistä ja valtakunnallisista auttajatahoista.

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri Tutkimuksen taustaa Pro gradu-tutkimus Tampereen yliopiston

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Huolipuheesta mielekkääseen toimintaan ja tekemiseen Kuntoutusakatemia 11.6.2015 VTT, erikoistutkija Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.

Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena. Hämärä huone, jonka keskellä on sänky ja sivussa ovi. Sängyssä on pastellin väriset petivaatteet ja sänky on petaamatta, vuodevaatteet myllättyinä. Huoneen päävalonlähde on karusellilamppu, joka piirtää

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Psykiatrinen diagnoosi pariterapian osapuolena yhteistyösuhteen haasteet. Katja Kurri Suomen Mielenterveysseura Koulutuskeskus Psykoterapiaklinikka

Psykiatrinen diagnoosi pariterapian osapuolena yhteistyösuhteen haasteet. Katja Kurri Suomen Mielenterveysseura Koulutuskeskus Psykoterapiaklinikka Psykiatrinen diagnoosi pariterapian osapuolena yhteistyösuhteen haasteet Katja Kurri Suomen Mielenterveysseura Koulutuskeskus Psykoterapiaklinikka Terapeuttinen tilanne ei ole moraalisten merkitysten tuolla

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot