FITS-julkaisuja 14/2003. Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 14/2003. Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 14/2003 Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys

2

3 FITS-julkaisuja 14/2003 Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2003

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juuso Kummala/ VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sanna Otava, Tarja Rautio/ Digita Oy Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa. Esiselvitys Tiivistelmä Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödynnettävyyttä henkilöliikenteen telematiikan sovelluksissa ja palveluissa. Tavoitteena oli tunnistaa lähivuosina toteutettavissa olevat palvelut tai palvelukokeilut sekä arvioida digitaalisten broadcast-tekniikoiden etuja ja rajoitteita. Esiselvityksessä käytiin karkeasti läpi digitaalisen radion (DAB, Digital Audio Broadcasting) ja digitaalisen television (DVB, Digital Video Broadcasting) nykytila ja hyödynnettävyys tulevaisuudessa. Tekniikan edut ovat selkeästi alueilla, joissa siirrettävän tiedon määrä ja/tai vastaanottimien määrä on suuri. Mahdolliset sovellusalueet painottuvat erilaisiin tiedotuspalveluihin. Esimerkkejä suuresta vastaanottimien määrästä kotipäätteiden lisäksi ovat joukkoliikennevälineet ja -pysäkit, terminaalit, erilaiset infopisteet sekä suurten kuljetusyritysten ajoneuvot. Suuria tiedostokokoja voi esiintyä esimerkiksi erilaisten lähetettävien kuvien, karttojen ja videoleikkeiden yhteydessä. Tulevaisuudessa vastaanottimien määrää lisäävät ajoneuvopäätteet (mm. navigointilaitteet) ja henkilökohtaiset kannettavat hybridipäätelaitteet. Mahdollisia kuluttajien massakokeiluja rajoittaa kuitenkin vielä päätelaitteiden puute. Digitaalisen tekniikan tulevaisuus ja palvelut ovat vahvasti sidoksissa markkinoiden kehitykseen ja päätelaitteiden yleistymiseen. Digitaalinen radio ja televisio valtaavat ennemmin tai myöhemmin markkinoita analogisilta edeltäjiltään. Digitaalinen televisio voi jopa kokonaan korvata analogisen tv-toiminnan. Aikataulua on kuitenkin vaikea arvioida täsmällisesti. Mahdollisia digitaalisen broadcast-tekniikan lähitulevaisuuden kokeilukohteita todettiin olevan: 1. liikenteen tiedotuspalvelu digitaalitelevisiossa, 2. ajantasainen joukkoliikenneinformaatio joukkoliikennepysäkeillä, terminaaleissa ja joukkoliikennevälineissä, 3. mobiilit DVB-T-kokeilut yhteistyössä jo käynnissä olevien kotimaisten hankkeiden kanssa. Seurattavia kohteita ovat esimerkiksi aihepiiriä käsittelevät EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeet sekä alueen standardointi- ja yhteistyöelinten työ. Mielenkiintoisia hankkeita liittyen muun muassa digitaalisten karttojen ajantasaiseen päivitykseen on käynnissä. Hankkeessa toteutettiin lisäksi pienimuotoinen digi-tv-demonstraatio, jossa kokeiltiin miten kuluttaja voisi hyödyntää tulevaisuudessa digi-tv-liikennepalvelua. Samalla demonstraatio havainnollistaa digitaalista televisiota käyttöliittymänä sekä sen mahdollisuuksia uutena liikennetiedon jakelukanavana. Avainsanat (asiasanat) Digitaalinen radio, digitaalinen televisio, liikennetelematiikka, henkilöliikenne Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 14/2003 Kokonaissivumäärä 45 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Juuso Kummala/ VTT Building and Transport Sanna Otava, Tarja Rautio /Digita Oy Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Feasibility study of the digital radio and the digital television in passenger transport telematics. Abstract The objective of this preliminary study was to investigate the feasibility of Digital Audio Broadcasting (DAB) and Digital Video Broadcasting (DVB) in transport telematics applications and services, with emphasis on public transport. The study identified the possible services or pilot services that can be provided during the next few years. The study recognised the advantages and disadvantages of digital broadcast techniques in transport telematic purposes. The study illustrated the state of the art of digital broadcasting techniques and their feasibility in the future. The advantages of digital broadcasting in ITS applications are obvious in areas where the amount of information to be transferred or the number of receivers is large. Possible pilot applications will mainly focus on various information services. In addition to home terminals, public transport vehicles, bus stops and commercial vehicles of large hauling companies are examples of volume of terminals at the moment. Large files to be transferred relate to e.g. pictures, video animations or maps. In the future, the number of receivers might increase as a consequence of various integrated in-vehicle systems (e.g. navigation systems) and also personal hybrid receivers might become more common. The lack of applicable receivers limits mass market consumer pilots at this stage. The future of digital broadcast techniques depends on the markets and the market penetration of new receivers. Digital television and radio will sooner or later take over market share from its analogue predecessors. The digital television might even replace the analogue TV. The time scale, however, is difficult to estimate. The following projects were identified as possible pilot applications in the near future: 1. traffic information service in digital television, 2. real-time public transport information in bus stops, terminals and public transport vehicles, 3. mobile DVB-T experiments in co-operation with projects already going on in Finland. The interesting projects and issues to be followed are e.g. those in the EU Sixth Framework Programme and the work of various standardisation and co-operation bodies. Interesting projects related to dynamic updating of digital maps are also ongoing. A small-scale digital television demonstration was also implemented in the project. The demonstration illustrates how the consumer could utilise the possible traffic information service in digital television. At the same time the demonstration concretises the digital television and its possibilities as a new traffic information channel. Keywords Digital audio broadcasting, digital video broadcasting, intelligent transport systems, passenger transport Miscellaneous Serial name and number FITS publications 14/ 2003 Pages, total 45 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Tämä esiselvitys kartoittaa digitaalisten broadcast-tiedonsiirtoverkkojen hyödynnettävyyttä henkilöliikenteen telematiikan sovelluksissa ja palveluissa. Selvityksen ovat kirjoittaneet Juuso Kummala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sekä Sanna Otava ja Tarja Rautio Digita Oy:stä. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat: Seppo Öörni Matti Roine Sabina Lindström Osmo Moisio Juhani Vehviläinen Risto Kulmala Jukka Andersson Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Jussa Consulting VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digita Oy Helsinki, joulukuu 2002 Seppo Öörni yli-insinööri

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 LYHENTEET JOHDANTO TAVOITTEET JA TOTEUTUS DIGITAALISET BROADCAST-TEKNIIKAT Tekniikoiden kuvaukset ja kehityksen sekä yleistymisen aikajänne Digitaalinen radio, DAB Digitaalinen televisio, DVB Broadcast-tekniikoiden SWOT Kustannusvertailua broadcasting-verkoissa Uusi viestintämarkkinalaki Lakiuudistuksen tausta Lakiuudistuksen vaikutukset LIIKENNETELEMATIIKKA JA BROADCAST-TEKNIIKAT EUROOPASSA Yleistä Eurooppalaisia tutkimuksia ja kokeiluja SOVELLETTAVUUS LIIKENNETELEMATIIKASSA Yleistä DAB- ja DVB-T-verkon mahdolliset liikennetelematiikan sovelluskohteet EHDOTUKSET JATKOHANKKEIKSI Liikennetiedotus digitaalitelevisiossa Palvelun taustaa Palvelun sisältö ja rakenne Toteutuksen haasteet Ajantasainen joukkoliikenneinformaatio joukkoliikennepysäkeille, terminaaleihin ja joukkoliikennevälineisiin Mobiilit DVB-T-kokeilut Seurattavia kohteita LÄHDELUETTELO

10 LYHENTEET ADAS ADSL ATSC DAB DARC DGPS Digiboksi, Set-Top-Box DVB DVB-C DVB-S DVB-T EPG ESG FIC GPRS GPS IPDC ISA Kanavanippu Advanced Driver Assistance Systems Asymmetric Digital Subscriber Loop Advanced Television System Commitee Digital Audio Broadcasting. Mahdollistaa analogista radiota monipuolisemman radiotoiminnan ja siihen liittyvät lisäpalvelut. Data Radio Channel Differential Global Positioning System, differentiaalikorjattu satelliittipaikannus. Analogiseen televisioon liitettävä lisälaite, joka mahdollistaa digitaalisten lähetysten vastaanottamisen. Digital Video Broadcasting, digitaalinen tv-lähetysjärjestelmä. Digital Video Broadcasting Cabel Digital Video Broadcasting Satellite Digital Video Broadcasting Terrestial Electronic Programme Guide, ks. ohjelmaopas Navigaattori Event Service Guide. Vastaanottimen sisäänrakennettu sovellus, jolla on mahdollista muuttaa vastaanottimen asetuksia sekä selata rajoittuneesti ohjelmatietoja. Fast Information Channel General Packet Radio Service Global Positioning System Internet Protocol Data Casting, IP-protokollaa käyttävän tiedon välitystä DVB verkossa, IP over DVB. Intelligent Speed Adaption Digitaalisen lähetysjärjestelmän signaali, jolla ohjelmakanavat lähetetään katsojalle yhtenä nippuna (yhdellä kanavataajuudella). Tällainen nippu sisältää useita ohjelmia, palveluja ja kaiken niihin liittyvän kuva- ja äänimateriaalin sekä oheispalvelujen datan. 8

11 MHP Multipleksi Objektikaruselli Ohjelmaopas PCI-väylä RDS-TMC Superteksti-tv TPEG TV-kortti UMTS USB-väylä WAP WLAN Multimedia Home Platform, avoin java-pohjainen ohjelmistorajapinta digi-tv:n palveluiden toteuttamiseen. Ks. kanavanippu Yleinen tapa välittää tiedostoja digitaalisen TV-lähetteen mukana. Otettu käyttöön MHP-standardissa. EPG, sovellus, jonka avulla selataan tietoja lähetettävistä ja tulevista ohjelmista. Peripheral Component Interconnect Radio Data System Traffic Message Channel Lähetysvirrassa lähetettävän sivumuotoisen sisällön selaamisen mahdollistava sovellus. Transport Expert Protcol Group Kortti, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistuksen ja helpon ostamisen TV:n kautta. Universal Mobile Telecommunication System Universal Serial Bus Wireless Application Protocoll Wireless Local Area Network 9

12

13 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) käynnisti maaliskuussa 2001 Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K-ohjelman (FITS). Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) laajentaa FITS:n hankealueen 5 Matkustajainformaatio omaksi ohjelmakseen. HEILI-ohjelma edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2001b). HEILI-ohjelman visio toteaa: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät (Liikenne- ja viestintäministeriö 2001b). Vision toteutumisen runkona on myös teknologiakehitys ja erityisesti eri viestintäteknologioiden konvergenssi, jolla tarkoitetaan viestintäteknologioiden lähentymistä ja yhdentymistä. Tämä kehitys johtaa televiestinnän, internetin ja joukkoviestinnän rajojen hämärtymiseen. Konvergoitumisen myötä yhdellä päätelaitteella (esim. matkaviestin) voidaan käyttää hyvinkin erilaisia palveluita. Tulevaisuuden kannettavassa päätelaitteessa yhtyvät puhelimen, radion, television ja internet-päätteen ominaisuudet. Tämän myötä mahdollistuvat myös moninaiset joukkoliikenteen ennen matkaa ja matkan aikana käytettävät tiedotuspalvelut. Joukkoliikenteen kehittämisstrategian (Liikenne- ja viestintäministeriö 2001a) mukaan LVM:n tavoitteena on luoda edellytykset valtakunnalliselle useista yhteensopivista informaatiojärjestelmistä koostuvalle kokonaisuudelle, jossa matkustajalla on mahdollisuus saada yhdestä palvelusta ovelta ovelle -matkan informaatio ja tieto matkaan sisältyvistä esteettömistä palveluista. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi laadukkaaseen informaatioon kuuluvat tiedot kalustosta, liityntäyhteyksistä, pysäkeistä ja asemista. Tavoitteiksi todetaan muun muassa luoda informaatiojärjestelmiä varten yhteinen arkkitehtuuri sekä määritellä informaatiojärjestelmiä koskevat standardit, edistää matkustajatiedotuksen ja uusien jakelukanavien kehittämistä sekä erityisesti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa ajantasaisen pysäkki-informaation kehittämistä. Lisäksi kehitetään kutsujoukkoliikennettä ja muita uusia liikenteen hoitomalleja sekä edistetään yhteensopivien lippujärjestelmien kehittämistä. Hallitusohjelma toteaa Suomen vuonna 1998 hyväksytyn tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteis- 11

14 kunnan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palveluiden sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi kaikkien ihmisten käyttöön yhtälailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja matkaviestimen avulla. Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti julkinen sektori kehittää tietoyhteiskunnan toimintapuitteita ja edistää palvelukykyisen teknologian ja infrastruktuurin rakentamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa on kehitettävä ja sovellettava innovatiivisesti ja arvioitava sen vaikutuksia yhteiskunnassa. (Valtioneuvosto 1999, SITRA 1998.) Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan toimijoiden välinen yhteistyö edistäisi digitelevisioiden käyttöönottoa. Yhteistyön tulisi kohdistua erityisesti kolmeen osa-alueeseen: markkinointiviestintään, teknologian koordinointiin sekä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuvaan seurantaan ja tiedon jakamiseen. Toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi digi-tv:n yleistymistä voitaisiin selvityksen mukaan edistää kiihdyttämällä laitekauppaa, tukemalla kotimaista sisällöntuotantoa sekä hyödyntämällä henkilön sähköistä tunnistamista (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a, 2002b). Liikenne- ja viestintäministeriö on linjannut valtion roolista Digitaalisen television strategiassa muun muassa seuraavasti (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a): 1) Valtio luo hyvän toimintaympäristön lainsäädännöllä (Suomi ja EU) toimilupapolitiikalla hallintotoiminnalla sisältötuotantoa edistävillä hankkeilla 2) Valtio ei ota taloudellista vastuuta ei laitesubventioita eikä verohelpotuksia ei verkkovuokria valtion varoista. 3) eikä osallistu voitonjakoon. 12

15 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntämismahdollisuudet liikenteen telematiikassa painottuen henkilöliikenteen palvelusovelluksiin. Tavoitteena oli tunnistaa lähivuosina toteutettavissa olevat mahdolliset palvelut tai palvelukokeilut. Hankkeen avulla saatettiin digitaalisen broadcast-tekniikan asiantuntijat tietoisiksi liikenteen telematiikasta ja sen tarpeista sekä toisaalta liikennetelematiikan palvelusovellusten kehittäjät broadcast-tekniikan eduista ja rajoitteista. Esiselvityksessä käytiin läpi digitaalisen radion (DAB, Digital Audio Broadcasting) ja digitaalisen television (DVB, Digital Video Broadcasting) nykytila ja tulevaisuus. Hankkeen yhteydessä järjestetyn työpajan avulla kartoitettiin mahdollisia sovelluskohteita ja keskusteltiin niiden toteutettavuudesta. Työapajan jatkoksi ohjausryhmä valitsi olennaisimmat sovelluskohteet jatkotarkasteluun. Näistä sovelluksista on laadittu yksityiskohtaisemmat esitykset keskittyen palvelun toteutukseen ja sisältöön. Hankkeessa toteutettiin myös pienimuotoinen digi-tv-demonstraatio, jonka avulla kuvataan, miten kuluttaja voisi digi-tv-liikennepalvelua tulevaisuudessa hyödyntää. Samalla demonstraatio havainnollistaa digitaalista televisiota käyttöliittymänä sekä sen mahdollisuuksia uutena liikennetiedon jakelukanavana. Demonstraatiota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös kartoitettaessa käyttäjien tarpeita tai suunniteltaessa mahdollisen palvelun käytettävyyttä. 13

16 3 DIGITAALISET BROADCAST-TEKNIIKAT 3.1 Tekniikoiden kuvaukset ja kehityksen sekä yleistymisen aikajänne Digitaalinen radio, DAB Digitaalinen radio (Digital Audio Broadcasting, DAB) on digitaaliseen tiedonsiirtoon perustuva järjestelmä radiopalveluille. Digitaalisena verkkona DAB mahdollistaa kaiken tyyppisen tiedon jakelun. Tiedonsiirtonopeus tiedolle yhdessä kanavanipussa on suuruusluokaltaan noin 1 Mbit/s. DAB-radiolähetysjärjestelmä on kehitetty Euroopan yleisradioliiton, Euroopan unionin (EU) ja eurooppalaisen teollisuuden yhteistyönä EU:n Eureka 147 -projektissa. Digitaaliradio mahdollistaa entistä paremman äänenlaadun, enemmän radiokanavia sekä ohjelmiin liittyviä lisäpalveluja. Digitaaliradiolähetyksen mukana voidaan lähettää äänen lisäksi myös tekstiä, grafiikkaa ja kuvia, ohjelmiin liittyvää tietoa ja muuta palvelutietoa kuten nettisivuja tai uutisotsikoita. DAB-verkko tukee liikkuvaa vastaanottoa jopa 300 km/h nopeuteen asti, ja DABpalvelujen ensisijaisena kohderyhmänä ovat autoilijat ja tielläliikkujat. DAB-radiota voi kuunnella erityisellä DAB-vastaanottimella. Saatavilla olevat vastaanottimet voidaan jakaa tällä hetkellä kolmeen luokkaan: autoradiovastaanottimiin, hifi-luokan kotivastaanottimiin sekä PC-vastaanotinkortteihin. Digitaalisessa radioverkossa hyödynnetään nykyistä analogisen radion asemaverkostoa, mastoja ja antenneja. DAB-verkko peittää nykyisellään 40 % väestöstä kahdella kanavanipulla. Uuden viestintämarkkinalain mukaisesti digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon myönnetään verkkotoimiluvat, jotka velvoittavat tarjoamaan lähetysverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä varten sekä muille käyttäjille esimerkiksi datasovelluksia varten. Valtioneuvosto myönsi marraskuussa 2002 digiradion verkkotoimiluvat Digita Oy:lle ja Telemast Nordic Oy:lle. Verkkotoimiluvat ovat voimassa saakka. Uusia verkkolupia tulee hakuun, kun analogisessa käytössä olevia taajuuksia vapautuu. Digitaalinen radio kasvattaa varmasti markkinoitaan Suomessa. Aikataulua on kuitenkin vaikea arvioida täsmällisesti. Siirtymistä kokonaan DAB:iin tuskin tapahtuu lähivuosina. DAB yleistynee kuitenkin juuri liikenteeseen liittyvissä palveluissa ja sovelluksissa Digitaalinen televisio, DVB Suomessa digitaalinen televisio eli digitaaliseen tiedonsiirtoon perustuva tv-järjestelmä on rakennettu yhteiseurooppalaisen DVB-standardin (Digital Video Broadcasting) mukaisesti. Digitaalisessa tv-järjestelmässä on kolme eri lähetemuotoa: maanpäällinen lähetys (DVB-T), kaapeliverkkojen lähetys (DVB-C) ja satelliittilähetykset (DVB-S). Eri 14

17 lähetemuodot perustuvat erilaiseen modulointitekniikkaan, joten kullekin lähetemuodolle on oltava sitä tukeva vastaanotin. Digitaalinen televisioverkko hyödyntää perinteisen, analogisen televisioverkon rakenteita ja kattaa nykyisellään 72 % suomalaisista kolmella kanavanipulla. Tiedonsiirtonopeus nykyisessä DVB-T-verkossa on noin 22 Mbit/s yhdellä taajuudella menevää kanavanippua kohden. Yksi perinteinen tv-kanava eli tv-palvelu vie kanavanipusta noin 2 4 Mbit/s. Uuden viestintämarkkinalain mukaisesti digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon myönnetään verkkotoimiluvat, jotka velvoittavat tarjoamaan lähetysverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä varten sekä muille käyttäjille esimerkiksi datasovelluksia varten. Valtioneuvosto myönsi marraskuussa 2002 digitaalisen televisioverkon verkkotoimiluvan Digita Oy:lle, mikä oikeuttaa kolmen kanavanipun käyttöön ja hallintaan. Verkkotoimiluvat ovat voimassa saakka. Uusia verkkolupia tulee hakuun, kun analogisessa käytössä olevia taajuuksia vapautuu. Lisäksi työn alla on selvitys neljännen kanavanipun käyttötarpeesta ja käyttökohteista esimerkiksi mobiileja sovelluksia ajatellen. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten ja milloin neljäs digitaalinen lähetysverkko voitaisiin ottaa käyttöön ja mihin tarkoitukseen sitä tulisi käyttää. Työryhmän tarkoituksena on selvittää, millaisia uusia sisältöpalveluja digitaalisen lähetysverkon kautta voitaisiin välittää, millaisia teknologioita siinä voitaisiin soveltaa ja miten verkkoa käytettäisiin. Työryhmän tulee tehdä esitys mahdollisesti tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista, verkkoluvan sisällöstä sekä koko hankkeen toteuttamisesta ja aikataulusta (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a). Digitaalinen televisioverkko mahdollistaa nykyisellään vain kiinteän vastaanoton, mutta tulevaisuudessa verkko on mahdollista muuttaa liikkuvaa vastaanottoa tukevaksi ns. mobiiliksi DVB-T-verkoksi. Päätelaitteiden kehittyessä on todennäköistä, että kannettavalla päätelaiteella otetaan tulevaisuudessa vastaan palveluita niin UMTS-verkoista kuin laajakaistaisista DVB-T-verkoistakin. Digitaalisen verkon kautta voidaan välittää perinteisen kuvan ja äänen lisäksi myös dataa. Uusia, digitaalisen verkon dataominaisuutta hyödyntäviä palveluita (pelejä, portaaleja, pankkipalveluita jne.) kutsutaan tässä datapalveluiksi. Datapalvelut voivat erota täysin perinteisistä tv-ohjelmista tai ne voivat muodostua osaksi tv-ohjelmia (vuorovaikutteinen tv-ohjelma). Vuorovaikutteisiin tv-ohjelmiin liittyvät datapalvelut ja tvtoiminnasta irralliset datapalvelut erotetaan toisistaan myös lainsäädännöllisesti (kts. kohta viestintämarkkinalaki ). Datapalveluita voidaan tuottaa digi-tv-verkkoon pääsääntöisesti kahdella eri tekniikalla riippuen kohderyhmästä: 15

18 Tv-katsojille tarkoitettujen palvelujen perustaksi on luotu uusi, java-kieleen pohjautuva standardi MHP (Multimedia Home Platform). PC-käyttäjille ja yrityskäyttöön soveltuvaan tiedonsiirtoon on yleistymässä internetmaailmasta muokattu IP datacasting-tekniikka. MHP-standardi on kehitetty silmälläpitäen tv-kuluttajan tarpeita. Standardi kertoo, miten lisäarvopalveluja mahdollistavia sovelluksia tehdään, miten ne lähetetään ja millainen vastaanottimen on oltava, jotta palvelut pystytään suorittamaan kotivastaanottimessa eli digiboxissa. Digitaalinen televisioverkko on yksisuuntainen tiedonsiirtoverkko, mutta yhdistämällä vastaanottimeen toisen verkon esimerkiksi puhelinlinjan, voidaan toteuttaa vuorovaikutteisia palveluita, kuten pankkipalveluita. Tällöin pääosa sisällöstä tulee laajakaistaista televisioverkkoa pitkin ja pieni määrä palvelupyyntöjä yms. tietoa kulkee internetissä puhelinverkkoa pitkin. Ohjelmaoppaat ovat digi-tv:n perussovelluksia, jotka käyttävät hyväksi tv-virrassa lähetettävää ohjelmainformaatiota. Ohjelmaopas on määritelty DVB-standardissa, joten myös perusvastaanottimissa (ei MHP) voi toimia laitevalmistajan oma ohjelmaopas eli navigaattori. Ohjelmaoppaat kertovat katsojille, mitä ohjelmia eri kanavilla lähetetään parhaillaan ja seuraavaksi. Lisäksi ohjelmaoppaista voi käynnistää haluamansa tvkanavan tai lisäpalvelun, jos kyseessä on MHP-vastaanotin. Vastaanottimien oman ohjelmaoppaan lisäksi Suomeen on kehitetty niin sanottu kansallinen ohjelmaopas, joka on kaikilla digi-tv-kanavilla samanlainen. Teknisesti opas on MHP-sovellus ja toimii siten vain MHP-vastaanottimissa. Ominaisuuksina siihen kuuluu kahdeksan päivän ohjelmatiedot, radiokanavien listaus, ohjelmatiedot ohjelmatyypeittäin ja eri kanavien superteksti-tv-palveluiden käynnistäminen. IP datacasting eli internet-protokollan käyttö DVB-verkon tiedonsiirrossa on tullut tunnetuksi satelliittimaailmasta. IP datacasting-palveluita ovat esimerkiksi laajakaistaiset video streaming-lähetteet tai suurien tiedostojen siirrot. Vastaanottimena IP datacastingissa käytetään tällä hetkellä PCI- ja USB-väyläisiä tietokonekortteja. Vastaanotinkanta ei ole yhtä hyvin standardoitu kuin esimerkiksi vuorovaikutteisen tv:n MHP:ssa, joten aluksi IP-pohjaiset palvelut tulevat tähtäämään yrityskäyttöön tai vain tietylle kohderyhmälle. Kuitenkin viimeaikoina myös DVB-organisaatio on nähnyt IP datacastingin tarpeet, ja alueen standardisointi on käynnissä. IP datacastingin yleistymisen voimakkain myötävaikuttaja tulee olemaan mobiili DVB-verkko ja sen tarjoamat datapalvelut. Digitaalisen televisioverkon käyttö uusissa kuluttajien datapalveluissa, kuten joukkoliikenteen tiedotuksessa internetsivujen kaltaisena portaalina, edellyttää MHP-vastaanotinta palvelun käyttäjältä. Vain perinteinen tv-ohjelma eli kuva, ääni ja tekstitys toimivat ilman MHP-rajapintaa toteutetuissa vastaanottimissa eli ns. perusboxeissa. MHPvastaanottimissa toimivat palvelut (tai palvelun osat) voidaan edelleen jakaa paluukanavaa käyttäviin tai käyttämättömiin palveluihin. Paluukanavaa eli fyysistä tietoliikenneverkkoa ja internetliittymää tarvitaan aina, kun halutaan, että kuluttaja voi välittää tietoa 16

19 palveluntarjoajaan päin (esim. hakea tietoa palvelimelta). Tulee kuitenkin huomioida, että laajakaistaisena verkkona ja varsinkin vastaanottimien muistikapasiteetin kehittyessä DVB-verkkoa pitkin voidaan välittää jo niin paljon dataa, että aina ei ole tarvetta hakea paluukanavalla lisää tietoa erillisiltä palvelimilta. Ilman paluukanavaa toimivia palveluita kutsutaan toiminnaltaan paikalliseksi vuorovaikutteisuudeksi (palvelimena toimii oman vastaanottimen muisti). Digitaalinen televisio korvaa jossain vaiheessa todennäköisesti kokonaan analogisen tvtoiminnan. Aikataulua ei voida kuitenkaan varmuudella sanoa. MHP-vastaanottimien yleistyminen on keskeinen tekijä mietittäessä datapalvelujen tavoittavuutta. Tällä hetkellä markkinoilla on lukuisien eri valmistajien perusboxeja, joita kuluttajilla on arvioitu olevan marraskuussa tukkukauppiaiden mukaan noin tai Finnpanelin mukaan noin MHP-vastaanottimien markkinoille tulo alkoi Sonyn integroidun television myötä syksyllä Marraskuussa saatavilla oli ensimmäinen halvemman hintaluokan MHP-vastaanotin ja joulumarkkinoille odotetaan lisää uusia tuotemerkkejä. Alle 400 euron hintaisella digiboksilla voi kotimaisten digitaalisten televisiolähetysten lisäksi myös käyttää kanavilla lähetettäviä MHP-palveluja ja kuunnella tarjolla olevia digitaalisia radiokanavia. 3.2 Broadcast-tekniikoiden SWOT Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty karkeat analyysit digitaalisesta radio- ja televisioverkosta tiedonsiirtoverkkona erityisesti uusien palvelujen suhteen. Tarkastelu on jaettu kuluttaja- ja yrityspalveluihin. SWOT-analyysit antavat kuvan broadcasting-verkkojen luonteesta tiedon jakelussa. Tyypillisintä on, että broadcasting-verkot ovat taloudellisesti erittäin kilpailukykyisiä, kun vastaanottajien määrä on suuri tai lähetettävää tietoa on paljon. Palvelujen näkökulmasta DVB-T-verkon etuna on television hyvä tavoittavuus. Samalla kun DVB-Tverkon uudet päätelaitteet mahdollistavat uusia palveluja ja lisäävät tiedonsiirtokapasiteettia, ne aiheuttavat myös suurimman uhkakuvan tällä hetkellä; vastaanottimien yleistyminen on hidasta. Standardoinnin, lainsäädännön uudistumisen ja mobiilin DVBverkon kehityksen myötä odotukset päätelaitteiden yleistymiselle ja sen myötä uusille palveluille kuitenkin kasvavat. Myös DAB-verkossa vastaanotinten hidas yleistyminen on keskeisin rajoite palvelujen syntymiselle ja käyttöönotolle. Yleisesti broadcasting-verkkojen heikkoutena on verkkojen yksisuuntaisuus. Kaksisuuntaisuuden tarve korostuu palveluissa, joissa on runsaasti hakutoimintoja ja palvelupyyntöjä. 17

20 Taulukko 1. SWOT-analyysi DAB kuluttaja- ja yrityspalveluille. VAHVUUDET Broadcasting: sama data kaikille yhdellä lähetyskerralla kustannustehokkuus massajakelussa (point-to-multipoint). Langaton Liikkuva vastaanotto (300 km/h) Globaali standardi HEIKKOUDET Yksisuuntaisuus Kallis ratkaisu yhdeltä-yhdelle (point-topoint) tiedonsiirtoon Vastaanotinten yleisyys tällä hetkellä pieni Verkon väestöpeitto tällä hetkellä pieni (40 %) MAHDOLLISUUDET Verkon laajentuminen ja aluejako tulossa Yhdistyminen mobiiliverkkoihin laajakaistaisena down link -palveluna tulossa? Potentiaalia erityisesti liikenteen palveluissa (ajoneuvotelematiikka) UHAT Vastaanotinten hidas yleistyminen Analogisen radioverkon vahva asema hidaste DAB-verkon laajenemiselle Taulukko 2. SWOT-analyysi DVB-T kuluttajapalveluille (lähinnä MHP-pohjaiset palvelut). VAHVUUDET Broadcasting: sama data kaikille yhdellä lähetyskerralla kustannustehokkuus massajakelussa (point-to-multipoint) Laajakaistainen (22 Mbit/s teoriassa) Langaton Laaja väestöpeitto (72%) TV:n ylivoimainen ja helppo tavoittavuus kuluttajiin (internet-käyttäjämäärät pienemmät, PC:n käyttäjän oltava aktiivisempi palvelujen käytössä.) Globaali ja avoin standardi (DVB ja MHP), isot markkinat, joten palvelujen ja tuotteiden hinnat pysyvät alhaisina kilpailutilanteessa HEIKKOUDET Yksisuuntaisuus, jolloin tiedon välittäminen kuluttajalta palveluntarjoajalle edellyttää toisen siirtotien (esim. puhelinlinjan internetliittymällä) Kallis ja kestämätön (=kapasiteetti rajallinen) ratkaisu puhtaasti yhdeltä-yhdelle (point-to-point) -tiedonsiirtoon MHP-vastaanotinpenetraatio tällä hetkellä pieni, johtuen standardin uutuudesta Pelikenttä on vasta muotoutumassa MAHDOLLISUUDET Aluejako tulossa, jolloin palveluja voidaan kohdistaa maantieteellisesti ( kustannustehokkuus kasvaa) Siirtyminen liikkuvaan vastaanottoon (mobiili) tietyillä alueilla. Tulossa ? Yhdistyminen mobiiliverkkoihin laajakaistaisena down link -palveluna tulossa? Lainsäädännön nykyaikaistamisen tuomat mahdollisuudet uusille palveluille UHAT MHP-vastaanottimien hidas yleistyminen Edellä mainittu hidastaa palvelujen kehitystä Ansaintalogiikat vielä muotoutumatta 18

21 Taulukko 3. SWOT-analyysi DVB-T yrityspalveluille (lähinnä IP-pohjaiset palvelut). VAHVUUDET Broadcasting: sama data kaikille yhdellä lähetyskerralla kustannustehokkuus massajakelussa (point-to-multipoint) Laajakaistainen (22 Mbit/s teoriassa) Langaton Laaja väestöpeitto (72%) Yhteensopivuus nykyisille IP-pohjaisille palveluille TV-verkko tarjoaa muita verkkoja paremman käytettävyyden Tiedon luotettavuus, sillä TV-verkon lähetyspää on suljettu ja lähetetyn tiedon muuttaminen ja edelleen lähetys edellyttää korkeaa teknologiaa HEIKKOUDET IP datacasting ei tavoita tv-kuluttajia Yksisuuntaisuus, jolloin tiedon välittäminen kuluttajalta palveluntarjoajalle edellyttää toisen siirtotien (esim. puhelinlinja) Kallis ja kestämätön (=kapasiteetti rajallinen) ratkaisu puhtaasti yhdeltä-yhdelle tiedonsiirtoon IP datacasting ei ole vielä täysin standardoitu vaan perustuu suljettuihin järjestelmäratkaisuihin MAHDOLLISUUDET Aluejako tulossa, jolloin palveluja voidaan kohdistaa maantieteellisesti ( kustannustehokkuus kasvaa) Siirtyminen liikkuvaan vastaanottoon (mobiili) tietyillä alueilla. Tulossa ? Yhdistyminen mobiiliverkkoihin laajakaistaisena down link -palveluna tulossa? Lainsäädännön nykyaikaistamisen tuomat mahdollisuudet uusille palveluille Standardointityön tulokset edesauttavat palvelujen ja tuotteiden markkinoille tuloa ja teknologian yhdistymistä TV-palveluihin UHAT Standardointi ei etene Lainsäädännön muutoksesta johtuva yleinen epävarmuus 3.3 Kustannusvertailua broadcasting-verkoissa Broadcasting-verkot eroavat muista tietoliikenneverkoista pääasiassa niiden yksisuuntaisuutensa vuoksi. Niiden hinnoittelumalli pohjautuu lähettäjän maksamaan kapasiteettiperusteiseen verkkomaksuun, ei niinkään loppukäyttäjän liittymä- tai transaktiomaksuun. Lisäksi käyttöä säätelee voimakkaasti mm. television käyttötapa, jolloin ns. parhaan katseluajan (prime-time) ja muun ajan (off-prime) hinnoitteluissa on eroja verkon käyttöasteen tasaamiseksi. Täten kustannusvertailut muiden tiedonsiirtoverkkojen kanssa eivät ole yksiselitteisiä. Ohessa on suuntaa antavia kuvaajia digitaalisen televisioverkon tiedonsiirtokustannuksista. Kustannusten muotoutumisesta eri tiedonsiirtomenetelmin on seuraavassa kaksi esimerkkiä. Esimerkissä 1 (Kuva 1) jaetaan videokuvaa internetistä tutulla IP-streamingtekniikalla 1 Mbit/s:n nopeudella päiväaikaan 7 tunnin ajan. Käytettäessä jakelutienä ADSL:ää on jokaiselle vastaanottajalle otettava oma liittymä, kun taas DVB-T-verkon 19

22 käyttö ei reagoi käyttäjämäärään. Laskennassa ei huomioida verkkojen muuta hyötykäyttöä. Tiedonsiirtokustannus päiväsaikaan 1 Mbit/s jakelussa 140 siirtokustannus /vuosi ADSL DVB-T tiedonsiirto vastaanottajien määrä Kuva 1. Vuotuiset videokuvan IP-streaming jakelun tiedonsiirron kustannukset karkealla tarkkuudella ADSL-liittymän ja DVB-T-verkon välityksellä. Esimerkissä 2 (Kuva 2) jaetaan 100 Megatavun datapakettia yöaikaan (päivitys tms.), jolloin DVB-T:n etu tulee esiin taas suurilla käyttäjämäärillä. Laskennassa ei huomioida liittymien muuta hyötykäyttöä. Datapaketin (100Mtavua) jakelu yöaikaan siirtokustannus /vuosi vastaanottopisteitä DVB-T tiedostonsiirto GPRS liittymät ADSL Kuva 2. Vuotuiset karkeat tiedonsiirtokustannukset eri menetelmillä yöaikaan tapahtuvassa yhden 100 Megatavuisen tiedoston jakelussa. 20

23 Kuvaajista nähdään karkeasti eri tiedonsiirtoverkkojen hinnoittelun riippuvuus vastaanottajien määrästä. Broadcasting-verkoille on tyypillistä saman tiedon lähettäminen laajalle alueelle, jolloin lähettämisen hintaan ei vaikuta yksittäisten vastaanottajien määrä. Broadcasting-verkko on hinnoittelunsa perusteella tehokas vaihtoehto palveluissa, joissa tavoitellaan laajaa vastaanottajamäärää, kuten tietyn alueen kotitalouksia, alueen tielläliikkujia tai tietyllä alueella olevia päätelaitteita. Lisäksi broadcasting-verkkojen hinnoittelumalli, jossa tiedon vastaanottaja ei maksa suoraan varsinaisesta tiedonsiirrosta, tukee palveluita, joiden katsotaan jo sinänsä tuottavan yhteiskunnallista hyötyä ja lisäarvoa sekä edistävän asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 3.4 Uusi viestintämarkkinalaki Lakiuudistuksen tausta Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla viestintämarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Viestintämarkkinalailla pyritään turvaamaan Suomen asema eturivin tietoyhteiskuntavaltiona sekä takaamaan suomalaisille yrityksille paras mahdollinen kilpailuasema globaaleilla viestintämarkkinoilla. Viestintämarkkinalain ensimmäisen vaiheen lait astuivat voimaan (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a.) Viestintäverkkoja koskeva lainsäädäntö yhtenäistettiin siten, että televisio- ja radioverkkoja koskeva sääntely siirrettiin telemarkkinalakiin. Samalla telemarkkinalaki nimettiin viestintämarkkinalaiksi. Perinteisesti viestintäverkkoja on säännelty sen mukaan, käytetäänkö verkkoa kohdeviestintään vai joukkoviestintään. Uuden viestintämarkkinalain tavoitteena on, että tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, minkä verkon välityksellä palveluita tarjotaan. Tietoyhteiskunnan ja verkkoliiketoiminnan kehityksen edistämisen lisäksi yritetään luoda entistä parempia edellytyksiä uudenlaisen viestintäteknologian ja sisällöntuotannon kehitykselle ja parantaa televisiotoimialan toimintaedellytyksiä. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a.) Lakiuudistuksen vaikutukset Lain ensimmäinen vaihe sisälsi muun muassa seuraavia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös digitaalisten broadcast-verkkojen hyödyntämiselle liikennetelematiikassa (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a.): Kaupallisten kanavien toimintaedellytykset paranivat, kun niiden Yleisradio Oy:lle maksamat toimilupamaksut alenivat. Analogisen televisiotoiminnan toimilupamaksu puolittui. Digitaalisen televisiotoiminnan harjoittajilta ei vaadita maksua ollenkaan ensimmäisenä toimilupakautena. 21

24 Entiset televisiotoimiluvat jaettiin ohjelmisto- ja verkkoluviksi. Uudet verkkotoimiluvat velvoittavat tarjoamaan lähetysverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä varten sekä muille käyttäjille esimerkiksi datasovelluksia varten. Täten verkkoluvan haltijat pystyvät entistä selvemmin ja yhdenmukaisemmin ehdoin tarjoamaan verkkoa myös muuhun kuin televisio- tai radiotoimintaan, ja broadcasting-verkkojen asema televerkkona vahvistuu. Kansalaisten maksamaan televisiomaksuun ei tullut muutoksia, mutta maksun korotus tulee seuraavan hallituksen harkittavaksi. Televisiomaksua korotettaneen vuonna 2004, ja tämän jälkeen sitä tarkistettaneen vuosittain. Televisiomaksua uudistettaessa otetaan huomioon edellisen televisiomaksun korotuksen jälkeen tapahtunut inflaatiokehitys ja uusien sisältöpalvelujen kehittämisen kustannukset. Pidemmällä aikavälillä kansalaiset joutuvat ostamaan uusia vastaanottolaitteita, kun analogiset lähetykset loppuvat aikaisintaan vuonna Koska viestintäverkkoja voidaan jatkossa käyttää aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin, kuluttajapalvelujen saatavuus ja hintakilpailu monipuolistuvat. Viestintämarkkinalain toisessa vaiheessa pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön uudet sähköisen viestinnän direktiivit, tehostetaan viestintähallintoa ja nopeutetaan riitaasioiden käsittelyä. Uudistuksessa otetaan huomioon myös uuden perustuslain vaatimukset. Lakiesityksellä edistetään verkkoliiketoimintaa, televisio- ja radiotoimintaa sekä sisältötuotantoa. Lakiesitys luo entistä paremmat edellytykset viestintäpalvelujen kehitykselle. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 25. heinäkuuta 2003 (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a). Lain toisessa vaiheessa on esitetty esimerkiksi seuraavia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös digitaalisten broadcast-verkkojen hyödyntämiselle liikennetelematiikassa: Velvoitteita voitaisiin tulevaisuudessa kohdistaa pääasiassa vain huomattavan markkinavoiman yritykseksi nimettyihin teleyrityksiin. Huomattavan markkinavoiman yritykseen kohdistuvat velvoitteet asettaisi Viestintävirasto yksittäistapauksessa laissa mainituilla edellytyksillä ja ehdoilla. Huomattavan markkinavoiman teleyrityksillä olisi esimerkiksi tietyissä tilanteissa velvollisuus luovuttaa muille yrityksille käyttöoikeus matkapuhelinliittymän tai muun vastaavan viestintäverkon liityntäpisteen hallinnoinnissa käytettävän älykortin (esimerkiksi SIM-kortti) kapasiteettiin. Älykortin vapaana olevalla kapasiteetilla voitaisiin tarjota erilaisia sisältöpalveluita kuten sähköisiä allekirjoituksia. Kaapelitelevisioverkossa toimivien teleyritysten tulisi jatkossa siirtää korvauksetta vain Yleisradio Oy:n ohjelmistot. Siirtovelvoite eli niin sanottu must carry -velvoite koskisi myös kaupallisten toimijoiden valtakunnallisia kanavia, mutta niiden siirrosta teleyritys voisi periä enintään kustannussuuntautuneen hinnan. 22

25 Viestintävirasto voisi myöntää ohjelmistoluvan sellaiseen digitaaliseen televisiotai radiotoimintaan, joka on lyhytaikaista tai pienimuotoista. Myös lyhytaikaisten analogisten radiotoimilupien käsittely siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriöltä Viestintäviraston tehtäväksi. Yleisesti uuden viestintämarkkinalain uskotaan tuovan yhdenmukaiset pelisäännöt palvelujen tarjoamiseen eri verkoissa. Ennen lakia digi-television aloitusvaiheessa ongelmia aiheutti esimerkiksi perinteisen tv-toiminnan suhde uusiin palveluihin, joita tekniikka mahdollisti, mutta jotka eivät kuuluneet perinteiseen tv-toimintaan. Näille, esimerkiksi pankkipalveluille, voidaan uuden lain myötä osoittaa oikea paikka suhteessa normaaliin televisiotoimintaan. Verkko-operaattorin roolin eriyttäminen ohjelmatoiminnasta mahdollistaa verkon kapasiteetin tarjoamisen uusille palveluille yhdenmukaisin hinnoin. Myös liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva sähköisen viestinnän tietosuojalaki liittyy eri viestintätekniikoiden soveltamiseen liikennetelematiikassa. Laki lisää yksityisyyden ja viestinnän luottamuksellisuuden suojaa sähköisessä viestinnässä ja selkeyttää teleyritysten sekä sähköisen viestinnän palveluntarjoajien vastuita tietoturvasta. Uusi sähköisen viestinnän tietosuojalaki koskisi teleyritysten lisäksi myös sähköisen viestinnän lisäarvopalvelujen tarjoajia sekä sellaisia toimijoita, jotka hyödyntävät käyttäjien teletunnistetietoja oman toimintansa mahdollistamiseen. Lakiesitys tarkentaisi myös paikantamispalveluissa käytettävien tietojen käyttöä. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväällä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a). 23

26 4 LIIKENNETELEMATIIKKA JA BROADCAST- TEKNIIKAT EUROOPASSA 4.1 Yleistä Palveluja on Euroopassa tarjolla, ja vastaanottimia on myyty muutama vuosi, mutta massamarkkinoita ei vielä ole syntynyt. Markkinoilla on tarjolla yli 30 erilaista DABvastaanotintyyppiä, myös hybridipäätelaitteita (DAB+GSM/GPRS). DAB:in osalta odotukset kohdistuvat juuri liikenteeseen ja autoradioihin sekä ajoneuvopäätteisiin. DAB:in yleistyminen liikennetiedon välittämisessä on läheisesti kytköksissä RDS- TMC:n (Radio Data System Traffic Message Channel) kehitykseen. Muutamissa DABautoradioissa on jo navigointipalvelut, mutta nämä hyödyntävät liikenneinformaation välittämisessä vielä RDS-TMC:tä. Myös kaupalliset navigointilaitteet hyödyntävät liikenneinformaation välittämiseen RDS:ää. DAB:in dataominaisuudet tekevät sen kiinnostavaksi liikenteen sovelluksissa. Yleisesti ottaen DAB:ssa voidaan siirtää kaikkea tietoa, joka on digitaalisessa muodossa kunhan siirrettävän tiedon määrä ei ylitä kapasiteettirajoja. Siirrettävä tieto voi siis olla pysäytyskuvia, kuvasarjoja, liikennetiedotteita, ohjelmistopäivityksiä ja videoanimaatioita yms. Maailmassa on käytössä kolme digi-tv-standardia. Eurooppalaista Digital Video Broadcasting-standardia ollaan käyttöönottamassa myös Euroopan ulkopuolisissa maissa, joista merkittävimpiä ovat Australia ja Uusi-Seelanti sekä Intia. Yhdysvaltojen standardi ATSC (Advanced Television System Commitee) on levinnyt myös muutamiin Aasian ja Etelä-Amerikan maihin. Kolmas järjestelmä, ISDB, on käytössä Japanissa. Digitaalisen television kehitykseen ja tulevaisuuden sovelluksiin liittyy läheisesti mobiili DVB-T-verkko. Samanaikaisesti usealle tilaajalle lähetettävät mobiilit datapalvelut ovat osa kehitystä, jonka digi-tv-teknologia ja siihen liittyvä taajuuksien tehokas käyttö tuovat mukanaan. Singaporelainen yritys MediaCorp TV on julkaisut ensimmäisenä maailmassa mobiilin DVB-T-pohjaisen palvelun TVmobile (TVMobile 2002). Palvelu toimii bussissa. Myös Suomessa kehitetään mobiilia digi-tv-verkkoa. Suomen merkittävimpien mediatalojen, teleoperaattoreiden ja verkkoteknologiayhtiöiden muodostama Radio- ja Televisiotekniikan Tutkimus RTT Oy on avannut pääkaupunkiseudulla toimivan koeverkon. Verkko on niin sanottu IP datacast-lähetysverkko (IPDC). Verkon avulla voidaan lähettää kannettaviin päätelaitteisiin internet- eli IP-pohjaista dataa. 24

27 4.2 Eurooppalaisia tutkimuksia ja kokeiluja Seuraavassa on esitetty joitakin viidennen puiteohjelman Käyttäjäystävällinen Tietoyhteiskunta -ohjelman yhteydessä toteutettuja DAB- ja DVB-tekniikoita hyödyntäviä liikenteeseen liittyviä tutkimuksia sekä muita aluetta käsitteleviä eurooppalaisia selvityksiä. Hankkeilla on yhtymäkohtia Suomessakin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettaviin liikennetelematiikan palveluihin. DIAMOND DIAMOND (Multimedia ITS services via DAB) -hankkeessa olennaista oli sen keskittyminen olemassa olevaan tekniikkaan. Projektin tavoitteena oli selvittää DAB:ia hyödyntävien ITS-palveluiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus. Toteutettavuutta testattiin testialueilla eri kaupungeissa. ITS-palvelut toteutettiin hyödyntäen DAB:in lisäksi matkapuhelin- (GSM/GPRS) ja paikannustekniikkaa (GPS) (DIAMOND 2001a.) Hankkeessa tunnistetut tärkeimmät sovellukset ryhmiteltiin yksi- ja kaksisuuntaisiin palveluihin sekä navigointipalveluihin. Pilotoidut sovellukset olivat internet-broadcast, matkailu- ja turisti-info, joukkoliikenneinformaatio, paikannukseen liittyvät sovellukset, liikenne- ja pysäköintitiedotus sekä erilaiset infotainment-palvelut (DIAMOND 2001b). Hankeen lopputuloksena todettiin, että tekniset valmiudet DIAMOND-tyyppisille ITSpalveluille on olemassa. Taloudelliset tarkastelut osoittivat, että DAB:in avulla on mahdollista toteuttaa kannattavaa ITS-liiketoimintaa. Laskelmien soveltaminen suomalaisiin olosuhteisiin on kuitenkin kyseenalaista. Toiminnan kannalta pidettiin tärkeänä roolituksen määrittelyä (eri toimijoiden tehtävät ja vastuut). Hankkeessa esille nousseet standardointiehdotukset tai täydennykset välitettiin asiaa käsitteleville työryhmille (TMC Forum, Telematic Forum, World DAB jne.).(diamond 2001a.) Kokeiluissa välitettiin TMC-viestejä DAB:in avulla. TMC Forum on esittänyt kiinnostuksensa laajentaa TMC myös muille kuin RDS-kanavalle ja suunnitellut työryhmän perustamista pohtimaan DAB-TMC:n jatkoa. DAB mahdollistaa myös HTMLkoodattujen sivujen välittämisen. Hankkeessa todettiin, että XML soveltuu HTML:ää paremmin ITS-palveluiden jakeluun. Telematic Forum on todennut DIAMOND hankkeen tavoin, että tarvetta Telematic XML-standardille on olemassa ja alustavat työt tällaisen määrittelyn laatimiseksi on aloitettu (DIAMOND 2001b.) Multimedia Car Platform Multimedia Car Platform-hankkeen (MCP) tavoitteena oli kehittää horisontaali alusta ajoneuvon sisäisille multimedia- ja infotainment-palveluille. Tavoitteena oli luoda perusta multimediapalveluille, jotka hyödyntävät ja yhdistävät olemassa olevia ja tulevia tekniikoita kuten GSM/GPRS, DAB, DVB-T sekä UMTS. Tärkeänä seikkana huomioitiin myös ajoneuvoympäristö ja sen asettamat erityistarpeet. (MCP 2002.) 25

28 MCP on joukko määrityksiä ajoneuvopäätteelle ja integroidulle matkaviestinverkolle, joka tukee broadcasting-, matkapuhelin- ja paikannustekniikkaan pohjautuvia palveluja. Projekti herätti laajaa mielenkiintoa ajoneuvo- ja laitevalmistusteollisuudessa. MCPhankkeen yhteydessä laadituista määrityksistä on jätetty standardointiehdotukset niitä käsitteleville organisaatiolle. Vaikka MCP keskittyy ajoneuvomaailmaan, ovat määritykset sovellettavissa myös muihin liikkuviin päätelaitteisiin. (MCP 2002.) CICMUNDUS CICMUNDUS (Convergence of IP-based Services for Mobile Users and Networks in DVB-T and UMTS Systems) -hankkeen tavoitteena oli edistää eri jakeluverkkoja hyödyntävän viestintäympäristön syntyä. Tavoitteena oli kehittää tiedonsiirtomekanismia, joka tarpeen mukaan tapahtuu joko broadcasting- tai matkapuhelinverkossa. Tavoitteena on edullinen viestintäkanava käyttäen broadcast-tekniikkaa yleiseen tiedonjakeluun ja matkapuhelintekniikkaa personoituihin palveluihin sekä transaktioihin. (CICMUNDUS 2002.) TPEG Kuten DIAMOND:lla myös TPEG-hankkeella (Transport Protocol Expert Group) on läheinen liityntä esiselvitykseen. TPEG-hanke kehitti liikennetiedotusta eri jakelukanaviin. TPEG-palvelut on suunniteltu toteutettavaksi erilaisiin vastaanottimiin (TPEG 2002): digitaalinen radio, navigointisovelluksella tai ilman kannettavat päätelaitteet kartalla tai ilman multimediapäätelaitteet kannettavat tietokoneet ja kämmenmikrot yms. PEPTRAN PEPTRAN-hanke (Pedestrian and Public Transport Navigator) kehittää ohjelmistoa multimodaalille liikennetiedotukselle. Ohjelmiston avulla voidaan tarjota reittitiedotusta jalankulkijalle tai liityntäpysäköintiä hyödyntävälle autoilijalle. Reititys on jaettu keskuspalvelimella tapahtuvaan joukkoliikenteen reititykseen sekä tieverkon reititykseen, joka tapahtuu päätelaitteella. Ohjelmistoa kehitetään sekä kannettavaan päätelaitteeseen että olemassa oleviin autonavigointijärjestelmiin opastaen ajoneuvonkuljettajaa käyttämään liityntäpysäköintiä. DAB:in avulla voitaisiin ladata mm. paikallisia karttoja kannettavaan päätelaitteeseen. (PEPTRAN 2002.) DRIVE DRIVE (Dynamic Radio for IP-Services in Vehicular Environments) -hankkeessa kehitettiin myös matkapuhelinverkon ja broadcast-verkon yhteiskäyttöisyyttä. Tavoitteena oli edistää ajoneuvoihin erilaisia IP-pohjaisia multimediapalveluja. DRIVE-hanke poh- 26

29 jautuu eri viestintätekniikoiden yhteiskäyttöisyyteen hyödyntäen käytössä olevia taajuusalueita mahdollisimman tehokkaasti. Hanke jatkuu Overdrive-nimellä. (DRIVE 2002.) RELY Hankkeessa selvitettiin navigointijärjestelmien sekä kaluston hallinnan sovelluksien toteutettavuutta hyödyntäen DAB-satelliitteja, maanpäällistä matkapuhelinverkkoa (GSM, GPRS) sekä EGNOS-järjestelmää (European Global Navigation Overlay Service). Päätelaiteprototyypillä voidaan antaa turn-by-turn-navigointiohjeita sekä liikennetietoa. (RELY 2002.) ISCOM ISCOM-hanke (Information Systems for Combined Mobility Management in Urban and Regional Areas) keskittyy multimodaalin joukkoliikenneinformaation kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa sähköinen alueellinen joukkoliikenteen multimodaaliaikataulu edistäen rajat ylittävää multimodaalia tiedotusta (ISCOM 2002). ActMAP Olemassa olevat digitaaliset kartta-aineistot vaativat päivityksiä jatkuvasti. Navigointipalveluiden lisäksi uudet liikennetelematiikan sovellukset, kuten ADAS (Advanced Driver Assistance Systems), hyödyntävät digitaalisia kartta-aineistoja. Haasteena on kehittää menetelmä, jolla kartta-aineistot päivitettäisiin tehokkaasti. ActMAP (Actual and dynamic MAP for transport telematic applications) -hankkeen tavoitteena on kehittää ja tutkia standardoituja menettelyjä ajantasaisten karttakomponenttien välittämiseen ajoneuvoon ja ajoneuvossa käytettäviin sovelluksiin. Päivitykset koskevat sekä olemassa olevan kartta-aineiston päivityksiä että ajantasaisen tiedon välittämistä (nopeusrajoitukset). Hanke on ajankohtainen myös Suomessa Digiroadin valmistuessa. (ActMAP 2002). 27

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? 1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä

Lisätiedot

Internet Protocol Datacast

Internet Protocol Datacast Internet Protocol Datacast Televisiopalvelut kännykkään Älyä verkossa Web Intelligence Tekesin Fenix-ohjelman minisymposio Tiedekeskus Heureka, 2.9.2004 IP Datacast mahdollistaa Nykyistä rikkaammat mobiilit

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen... -- - z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ...

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen... -- - z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ... Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen. Juha Vesaoja > """"" = T I Perinteinen sähköinen viestintä PALVELU CradiO GlOkuv0 C cpuhelin z C C ::g 1 T I = TEKNOLOGIAALUSTA

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

Antennijakelu UHF-alueella 2017

Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11.

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11. Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi Mikä on LähiTV? Kaksivuotinen (2004-2005) tutkimushanke, jota koordinoi

Lisätiedot

Digi-tv kuulemistilaisuus

Digi-tv kuulemistilaisuus Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa

TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa Diplomityöseminaari / Hanna-Riina Korhonen 2.6.2005 1 Agenda Työn tausta ja tavoitteet Termejä Jakeluoikeuksiin

Lisätiedot

1. Palvelun yleiskuvaus... 2. 2. Edut asiakkaille... 2. 3. Palvelun tilaaminen, käyttö ja soveltuvat päätelaitteet... 3. 3.1 Tilaus...

1. Palvelun yleiskuvaus... 2. 2. Edut asiakkaille... 2. 3. Palvelun tilaaminen, käyttö ja soveltuvat päätelaitteet... 3. 3.1 Tilaus... 1 (6) DNA MOBIILI TV - PALVELUKUVAUS SISÄLTÖ 1. Palvelun yleiskuvaus... 2 2. Edut asiakkaille... 2 3. Palvelun tilaaminen, käyttö ja soveltuvat päätelaitteet... 3 3.1 Tilaus... 3 3.2 Tilauksen lopetus...

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN Popup-TV on erinomainen tapa yhdistää perinteinen televisio ja sosiaalinen media sekä muut markkinointitoimenpiteet

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään?

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Radioverkkojen erityisasiantuntija Kari Kangas, Viestintävirasto TV muuttuu Television käytettävissä oleva taajuusalue

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

Verkkoneutraliteetti ja multicasting koko väestön mahdollisuus vastaanottaa julkisen palvelun sisältöjä avoimessa internetissä

Verkkoneutraliteetti ja multicasting koko väestön mahdollisuus vastaanottaa julkisen palvelun sisältöjä avoimessa internetissä Verkkoneutraliteetti ja multicasting koko väestön mahdollisuus vastaanottaa julkisen palvelun sisältöjä avoimessa internetissä ViVin seminaari Kolme näkökulmaa verkkoneutraliteettiin 20.11.2013 Janne Holopainen,

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

AntenniTV:n tulevaisuus. Anvian kesäpäivät. Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen 31.5.2013

AntenniTV:n tulevaisuus. Anvian kesäpäivät. Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen 31.5.2013 AntenniTV:n tulevaisuus Anvian kesäpäivät 31.5.2013 Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen DIGITA Olemme Suomen johtava langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen

Lisätiedot

Virallinen huomautus on ensimmäinen vaihe komission rikkomusmenettelyssä. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 21.4.2014.

Virallinen huomautus on ensimmäinen vaihe komission rikkomusmenettelyssä. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 21.4.2014. Ulkoasiainministeriö TUOMIOISTUINMUISTIO UM2014-00407 OIK-30 08.04.2014 EU-ministerivaliokunta 11.4.2014 Viite Asia KOMISSION VIRALLINEN HUOMAUTUS 2012/4097; tekijänoikeuskorvauksien maksaminen jakeluvelvoitteen

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

MUISTIO 049:00/2001 15.6.2004 TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNAN LÄHETYSPALVELUJEN MARKKINAT

MUISTIO 049:00/2001 15.6.2004 TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNAN LÄHETYSPALVELUJEN MARKKINAT MUISTIO 049:00/2001 15.6.2004 TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNAN LÄHETYSPALVELUJEN MARKKINAT Komission sähköisen viestinnän markkinoita koskevassa suosituksessa 1 markkina 18 käsittää televisio- ja radiotoiminnan

Lisätiedot

Määräyksen 70 perustelut ja soveltaminen. Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräyksen 70 perustelut ja soveltaminen. Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä 1 (8) 21.11.2014 Määräyksen 70 perustelut ja soveltaminen Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä MPS 70 MPS 70 2 (8) SISÄLLYS A-OSA MÄÄRÄYKSEN TAUSTA... 3 B-OSA PYKÄLÄKOHTAISET

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén)

DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén) DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén) Ajansiirto Tallentava digisovitin (tai integroitu digitv) voi tallentaa lähetystä sillä aikaa, kun et voi seurata sitä. Tauon jälkeen voit jatkaa ohjelman seuraamista

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON Mikko Saarentaus Cable Days 23.4.2015 Hanasaari, Espoo Julkinen 1 SISÄLTÖ Uudistunut DNA DNA TV avain uuteen televisioon Ajankohtaista antenniverkosta uusi antennitelevisio

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 17/2003. DARC-palvelu liikennetelematiikassa Esiselvitys

FITS-julkaisuja 17/2003. DARC-palvelu liikennetelematiikassa Esiselvitys FITS-julkaisuja 17/2003 DARC-palvelu liikennetelematiikassa Esiselvitys FITS-julkaisuja 17/2003 DARC-palvelu liikennetelematiikassa Esiselvitys ISBN 951-723-778-2 FITS-julkaisuja Helsinki 2003 Julkaisija

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

DIGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET ANTENNIASENNUSALALLE

DIGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET ANTENNIASENNUSALALLE DIGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET ANTENNIASENNUSALALLE Antennilla on useita eri käyttötarpeita ANVIA TV Kesäpäivä 31.5.2013 DGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET Martti Kemppi 1 Tässä esityksessä keskityn lähinnä RF tekniikan

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot