FITS-julkaisuja 14/2003. Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 14/2003. Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 14/2003 Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys

2

3 FITS-julkaisuja 14/2003 Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa Esiselvitys

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2003

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juuso Kummala/ VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sanna Otava, Tarja Rautio/ Digita Oy Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa. Esiselvitys Tiivistelmä Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödynnettävyyttä henkilöliikenteen telematiikan sovelluksissa ja palveluissa. Tavoitteena oli tunnistaa lähivuosina toteutettavissa olevat palvelut tai palvelukokeilut sekä arvioida digitaalisten broadcast-tekniikoiden etuja ja rajoitteita. Esiselvityksessä käytiin karkeasti läpi digitaalisen radion (DAB, Digital Audio Broadcasting) ja digitaalisen television (DVB, Digital Video Broadcasting) nykytila ja hyödynnettävyys tulevaisuudessa. Tekniikan edut ovat selkeästi alueilla, joissa siirrettävän tiedon määrä ja/tai vastaanottimien määrä on suuri. Mahdolliset sovellusalueet painottuvat erilaisiin tiedotuspalveluihin. Esimerkkejä suuresta vastaanottimien määrästä kotipäätteiden lisäksi ovat joukkoliikennevälineet ja -pysäkit, terminaalit, erilaiset infopisteet sekä suurten kuljetusyritysten ajoneuvot. Suuria tiedostokokoja voi esiintyä esimerkiksi erilaisten lähetettävien kuvien, karttojen ja videoleikkeiden yhteydessä. Tulevaisuudessa vastaanottimien määrää lisäävät ajoneuvopäätteet (mm. navigointilaitteet) ja henkilökohtaiset kannettavat hybridipäätelaitteet. Mahdollisia kuluttajien massakokeiluja rajoittaa kuitenkin vielä päätelaitteiden puute. Digitaalisen tekniikan tulevaisuus ja palvelut ovat vahvasti sidoksissa markkinoiden kehitykseen ja päätelaitteiden yleistymiseen. Digitaalinen radio ja televisio valtaavat ennemmin tai myöhemmin markkinoita analogisilta edeltäjiltään. Digitaalinen televisio voi jopa kokonaan korvata analogisen tv-toiminnan. Aikataulua on kuitenkin vaikea arvioida täsmällisesti. Mahdollisia digitaalisen broadcast-tekniikan lähitulevaisuuden kokeilukohteita todettiin olevan: 1. liikenteen tiedotuspalvelu digitaalitelevisiossa, 2. ajantasainen joukkoliikenneinformaatio joukkoliikennepysäkeillä, terminaaleissa ja joukkoliikennevälineissä, 3. mobiilit DVB-T-kokeilut yhteistyössä jo käynnissä olevien kotimaisten hankkeiden kanssa. Seurattavia kohteita ovat esimerkiksi aihepiiriä käsittelevät EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeet sekä alueen standardointi- ja yhteistyöelinten työ. Mielenkiintoisia hankkeita liittyen muun muassa digitaalisten karttojen ajantasaiseen päivitykseen on käynnissä. Hankkeessa toteutettiin lisäksi pienimuotoinen digi-tv-demonstraatio, jossa kokeiltiin miten kuluttaja voisi hyödyntää tulevaisuudessa digi-tv-liikennepalvelua. Samalla demonstraatio havainnollistaa digitaalista televisiota käyttöliittymänä sekä sen mahdollisuuksia uutena liikennetiedon jakelukanavana. Avainsanat (asiasanat) Digitaalinen radio, digitaalinen televisio, liikennetelematiikka, henkilöliikenne Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 14/2003 Kokonaissivumäärä 45 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Juuso Kummala/ VTT Building and Transport Sanna Otava, Tarja Rautio /Digita Oy Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Feasibility study of the digital radio and the digital television in passenger transport telematics. Abstract The objective of this preliminary study was to investigate the feasibility of Digital Audio Broadcasting (DAB) and Digital Video Broadcasting (DVB) in transport telematics applications and services, with emphasis on public transport. The study identified the possible services or pilot services that can be provided during the next few years. The study recognised the advantages and disadvantages of digital broadcast techniques in transport telematic purposes. The study illustrated the state of the art of digital broadcasting techniques and their feasibility in the future. The advantages of digital broadcasting in ITS applications are obvious in areas where the amount of information to be transferred or the number of receivers is large. Possible pilot applications will mainly focus on various information services. In addition to home terminals, public transport vehicles, bus stops and commercial vehicles of large hauling companies are examples of volume of terminals at the moment. Large files to be transferred relate to e.g. pictures, video animations or maps. In the future, the number of receivers might increase as a consequence of various integrated in-vehicle systems (e.g. navigation systems) and also personal hybrid receivers might become more common. The lack of applicable receivers limits mass market consumer pilots at this stage. The future of digital broadcast techniques depends on the markets and the market penetration of new receivers. Digital television and radio will sooner or later take over market share from its analogue predecessors. The digital television might even replace the analogue TV. The time scale, however, is difficult to estimate. The following projects were identified as possible pilot applications in the near future: 1. traffic information service in digital television, 2. real-time public transport information in bus stops, terminals and public transport vehicles, 3. mobile DVB-T experiments in co-operation with projects already going on in Finland. The interesting projects and issues to be followed are e.g. those in the EU Sixth Framework Programme and the work of various standardisation and co-operation bodies. Interesting projects related to dynamic updating of digital maps are also ongoing. A small-scale digital television demonstration was also implemented in the project. The demonstration illustrates how the consumer could utilise the possible traffic information service in digital television. At the same time the demonstration concretises the digital television and its possibilities as a new traffic information channel. Keywords Digital audio broadcasting, digital video broadcasting, intelligent transport systems, passenger transport Miscellaneous Serial name and number FITS publications 14/ 2003 Pages, total 45 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Tämä esiselvitys kartoittaa digitaalisten broadcast-tiedonsiirtoverkkojen hyödynnettävyyttä henkilöliikenteen telematiikan sovelluksissa ja palveluissa. Selvityksen ovat kirjoittaneet Juuso Kummala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sekä Sanna Otava ja Tarja Rautio Digita Oy:stä. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat: Seppo Öörni Matti Roine Sabina Lindström Osmo Moisio Juhani Vehviläinen Risto Kulmala Jukka Andersson Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Jussa Consulting VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digita Oy Helsinki, joulukuu 2002 Seppo Öörni yli-insinööri

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 LYHENTEET JOHDANTO TAVOITTEET JA TOTEUTUS DIGITAALISET BROADCAST-TEKNIIKAT Tekniikoiden kuvaukset ja kehityksen sekä yleistymisen aikajänne Digitaalinen radio, DAB Digitaalinen televisio, DVB Broadcast-tekniikoiden SWOT Kustannusvertailua broadcasting-verkoissa Uusi viestintämarkkinalaki Lakiuudistuksen tausta Lakiuudistuksen vaikutukset LIIKENNETELEMATIIKKA JA BROADCAST-TEKNIIKAT EUROOPASSA Yleistä Eurooppalaisia tutkimuksia ja kokeiluja SOVELLETTAVUUS LIIKENNETELEMATIIKASSA Yleistä DAB- ja DVB-T-verkon mahdolliset liikennetelematiikan sovelluskohteet EHDOTUKSET JATKOHANKKEIKSI Liikennetiedotus digitaalitelevisiossa Palvelun taustaa Palvelun sisältö ja rakenne Toteutuksen haasteet Ajantasainen joukkoliikenneinformaatio joukkoliikennepysäkeille, terminaaleihin ja joukkoliikennevälineisiin Mobiilit DVB-T-kokeilut Seurattavia kohteita LÄHDELUETTELO

10 LYHENTEET ADAS ADSL ATSC DAB DARC DGPS Digiboksi, Set-Top-Box DVB DVB-C DVB-S DVB-T EPG ESG FIC GPRS GPS IPDC ISA Kanavanippu Advanced Driver Assistance Systems Asymmetric Digital Subscriber Loop Advanced Television System Commitee Digital Audio Broadcasting. Mahdollistaa analogista radiota monipuolisemman radiotoiminnan ja siihen liittyvät lisäpalvelut. Data Radio Channel Differential Global Positioning System, differentiaalikorjattu satelliittipaikannus. Analogiseen televisioon liitettävä lisälaite, joka mahdollistaa digitaalisten lähetysten vastaanottamisen. Digital Video Broadcasting, digitaalinen tv-lähetysjärjestelmä. Digital Video Broadcasting Cabel Digital Video Broadcasting Satellite Digital Video Broadcasting Terrestial Electronic Programme Guide, ks. ohjelmaopas Navigaattori Event Service Guide. Vastaanottimen sisäänrakennettu sovellus, jolla on mahdollista muuttaa vastaanottimen asetuksia sekä selata rajoittuneesti ohjelmatietoja. Fast Information Channel General Packet Radio Service Global Positioning System Internet Protocol Data Casting, IP-protokollaa käyttävän tiedon välitystä DVB verkossa, IP over DVB. Intelligent Speed Adaption Digitaalisen lähetysjärjestelmän signaali, jolla ohjelmakanavat lähetetään katsojalle yhtenä nippuna (yhdellä kanavataajuudella). Tällainen nippu sisältää useita ohjelmia, palveluja ja kaiken niihin liittyvän kuva- ja äänimateriaalin sekä oheispalvelujen datan. 8

11 MHP Multipleksi Objektikaruselli Ohjelmaopas PCI-väylä RDS-TMC Superteksti-tv TPEG TV-kortti UMTS USB-väylä WAP WLAN Multimedia Home Platform, avoin java-pohjainen ohjelmistorajapinta digi-tv:n palveluiden toteuttamiseen. Ks. kanavanippu Yleinen tapa välittää tiedostoja digitaalisen TV-lähetteen mukana. Otettu käyttöön MHP-standardissa. EPG, sovellus, jonka avulla selataan tietoja lähetettävistä ja tulevista ohjelmista. Peripheral Component Interconnect Radio Data System Traffic Message Channel Lähetysvirrassa lähetettävän sivumuotoisen sisällön selaamisen mahdollistava sovellus. Transport Expert Protcol Group Kortti, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistuksen ja helpon ostamisen TV:n kautta. Universal Mobile Telecommunication System Universal Serial Bus Wireless Application Protocoll Wireless Local Area Network 9

12

13 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) käynnisti maaliskuussa 2001 Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K-ohjelman (FITS). Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) laajentaa FITS:n hankealueen 5 Matkustajainformaatio omaksi ohjelmakseen. HEILI-ohjelma edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2001b). HEILI-ohjelman visio toteaa: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät (Liikenne- ja viestintäministeriö 2001b). Vision toteutumisen runkona on myös teknologiakehitys ja erityisesti eri viestintäteknologioiden konvergenssi, jolla tarkoitetaan viestintäteknologioiden lähentymistä ja yhdentymistä. Tämä kehitys johtaa televiestinnän, internetin ja joukkoviestinnän rajojen hämärtymiseen. Konvergoitumisen myötä yhdellä päätelaitteella (esim. matkaviestin) voidaan käyttää hyvinkin erilaisia palveluita. Tulevaisuuden kannettavassa päätelaitteessa yhtyvät puhelimen, radion, television ja internet-päätteen ominaisuudet. Tämän myötä mahdollistuvat myös moninaiset joukkoliikenteen ennen matkaa ja matkan aikana käytettävät tiedotuspalvelut. Joukkoliikenteen kehittämisstrategian (Liikenne- ja viestintäministeriö 2001a) mukaan LVM:n tavoitteena on luoda edellytykset valtakunnalliselle useista yhteensopivista informaatiojärjestelmistä koostuvalle kokonaisuudelle, jossa matkustajalla on mahdollisuus saada yhdestä palvelusta ovelta ovelle -matkan informaatio ja tieto matkaan sisältyvistä esteettömistä palveluista. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi laadukkaaseen informaatioon kuuluvat tiedot kalustosta, liityntäyhteyksistä, pysäkeistä ja asemista. Tavoitteiksi todetaan muun muassa luoda informaatiojärjestelmiä varten yhteinen arkkitehtuuri sekä määritellä informaatiojärjestelmiä koskevat standardit, edistää matkustajatiedotuksen ja uusien jakelukanavien kehittämistä sekä erityisesti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa ajantasaisen pysäkki-informaation kehittämistä. Lisäksi kehitetään kutsujoukkoliikennettä ja muita uusia liikenteen hoitomalleja sekä edistetään yhteensopivien lippujärjestelmien kehittämistä. Hallitusohjelma toteaa Suomen vuonna 1998 hyväksytyn tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteis- 11

14 kunnan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palveluiden sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi kaikkien ihmisten käyttöön yhtälailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja matkaviestimen avulla. Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti julkinen sektori kehittää tietoyhteiskunnan toimintapuitteita ja edistää palvelukykyisen teknologian ja infrastruktuurin rakentamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa on kehitettävä ja sovellettava innovatiivisesti ja arvioitava sen vaikutuksia yhteiskunnassa. (Valtioneuvosto 1999, SITRA 1998.) Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan toimijoiden välinen yhteistyö edistäisi digitelevisioiden käyttöönottoa. Yhteistyön tulisi kohdistua erityisesti kolmeen osa-alueeseen: markkinointiviestintään, teknologian koordinointiin sekä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuvaan seurantaan ja tiedon jakamiseen. Toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi digi-tv:n yleistymistä voitaisiin selvityksen mukaan edistää kiihdyttämällä laitekauppaa, tukemalla kotimaista sisällöntuotantoa sekä hyödyntämällä henkilön sähköistä tunnistamista (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a, 2002b). Liikenne- ja viestintäministeriö on linjannut valtion roolista Digitaalisen television strategiassa muun muassa seuraavasti (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a): 1) Valtio luo hyvän toimintaympäristön lainsäädännöllä (Suomi ja EU) toimilupapolitiikalla hallintotoiminnalla sisältötuotantoa edistävillä hankkeilla 2) Valtio ei ota taloudellista vastuuta ei laitesubventioita eikä verohelpotuksia ei verkkovuokria valtion varoista. 3) eikä osallistu voitonjakoon. 12

15 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntämismahdollisuudet liikenteen telematiikassa painottuen henkilöliikenteen palvelusovelluksiin. Tavoitteena oli tunnistaa lähivuosina toteutettavissa olevat mahdolliset palvelut tai palvelukokeilut. Hankkeen avulla saatettiin digitaalisen broadcast-tekniikan asiantuntijat tietoisiksi liikenteen telematiikasta ja sen tarpeista sekä toisaalta liikennetelematiikan palvelusovellusten kehittäjät broadcast-tekniikan eduista ja rajoitteista. Esiselvityksessä käytiin läpi digitaalisen radion (DAB, Digital Audio Broadcasting) ja digitaalisen television (DVB, Digital Video Broadcasting) nykytila ja tulevaisuus. Hankkeen yhteydessä järjestetyn työpajan avulla kartoitettiin mahdollisia sovelluskohteita ja keskusteltiin niiden toteutettavuudesta. Työapajan jatkoksi ohjausryhmä valitsi olennaisimmat sovelluskohteet jatkotarkasteluun. Näistä sovelluksista on laadittu yksityiskohtaisemmat esitykset keskittyen palvelun toteutukseen ja sisältöön. Hankkeessa toteutettiin myös pienimuotoinen digi-tv-demonstraatio, jonka avulla kuvataan, miten kuluttaja voisi digi-tv-liikennepalvelua tulevaisuudessa hyödyntää. Samalla demonstraatio havainnollistaa digitaalista televisiota käyttöliittymänä sekä sen mahdollisuuksia uutena liikennetiedon jakelukanavana. Demonstraatiota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös kartoitettaessa käyttäjien tarpeita tai suunniteltaessa mahdollisen palvelun käytettävyyttä. 13

16 3 DIGITAALISET BROADCAST-TEKNIIKAT 3.1 Tekniikoiden kuvaukset ja kehityksen sekä yleistymisen aikajänne Digitaalinen radio, DAB Digitaalinen radio (Digital Audio Broadcasting, DAB) on digitaaliseen tiedonsiirtoon perustuva järjestelmä radiopalveluille. Digitaalisena verkkona DAB mahdollistaa kaiken tyyppisen tiedon jakelun. Tiedonsiirtonopeus tiedolle yhdessä kanavanipussa on suuruusluokaltaan noin 1 Mbit/s. DAB-radiolähetysjärjestelmä on kehitetty Euroopan yleisradioliiton, Euroopan unionin (EU) ja eurooppalaisen teollisuuden yhteistyönä EU:n Eureka 147 -projektissa. Digitaaliradio mahdollistaa entistä paremman äänenlaadun, enemmän radiokanavia sekä ohjelmiin liittyviä lisäpalveluja. Digitaaliradiolähetyksen mukana voidaan lähettää äänen lisäksi myös tekstiä, grafiikkaa ja kuvia, ohjelmiin liittyvää tietoa ja muuta palvelutietoa kuten nettisivuja tai uutisotsikoita. DAB-verkko tukee liikkuvaa vastaanottoa jopa 300 km/h nopeuteen asti, ja DABpalvelujen ensisijaisena kohderyhmänä ovat autoilijat ja tielläliikkujat. DAB-radiota voi kuunnella erityisellä DAB-vastaanottimella. Saatavilla olevat vastaanottimet voidaan jakaa tällä hetkellä kolmeen luokkaan: autoradiovastaanottimiin, hifi-luokan kotivastaanottimiin sekä PC-vastaanotinkortteihin. Digitaalisessa radioverkossa hyödynnetään nykyistä analogisen radion asemaverkostoa, mastoja ja antenneja. DAB-verkko peittää nykyisellään 40 % väestöstä kahdella kanavanipulla. Uuden viestintämarkkinalain mukaisesti digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon myönnetään verkkotoimiluvat, jotka velvoittavat tarjoamaan lähetysverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä varten sekä muille käyttäjille esimerkiksi datasovelluksia varten. Valtioneuvosto myönsi marraskuussa 2002 digiradion verkkotoimiluvat Digita Oy:lle ja Telemast Nordic Oy:lle. Verkkotoimiluvat ovat voimassa saakka. Uusia verkkolupia tulee hakuun, kun analogisessa käytössä olevia taajuuksia vapautuu. Digitaalinen radio kasvattaa varmasti markkinoitaan Suomessa. Aikataulua on kuitenkin vaikea arvioida täsmällisesti. Siirtymistä kokonaan DAB:iin tuskin tapahtuu lähivuosina. DAB yleistynee kuitenkin juuri liikenteeseen liittyvissä palveluissa ja sovelluksissa Digitaalinen televisio, DVB Suomessa digitaalinen televisio eli digitaaliseen tiedonsiirtoon perustuva tv-järjestelmä on rakennettu yhteiseurooppalaisen DVB-standardin (Digital Video Broadcasting) mukaisesti. Digitaalisessa tv-järjestelmässä on kolme eri lähetemuotoa: maanpäällinen lähetys (DVB-T), kaapeliverkkojen lähetys (DVB-C) ja satelliittilähetykset (DVB-S). Eri 14

17 lähetemuodot perustuvat erilaiseen modulointitekniikkaan, joten kullekin lähetemuodolle on oltava sitä tukeva vastaanotin. Digitaalinen televisioverkko hyödyntää perinteisen, analogisen televisioverkon rakenteita ja kattaa nykyisellään 72 % suomalaisista kolmella kanavanipulla. Tiedonsiirtonopeus nykyisessä DVB-T-verkossa on noin 22 Mbit/s yhdellä taajuudella menevää kanavanippua kohden. Yksi perinteinen tv-kanava eli tv-palvelu vie kanavanipusta noin 2 4 Mbit/s. Uuden viestintämarkkinalain mukaisesti digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon myönnetään verkkotoimiluvat, jotka velvoittavat tarjoamaan lähetysverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä varten sekä muille käyttäjille esimerkiksi datasovelluksia varten. Valtioneuvosto myönsi marraskuussa 2002 digitaalisen televisioverkon verkkotoimiluvan Digita Oy:lle, mikä oikeuttaa kolmen kanavanipun käyttöön ja hallintaan. Verkkotoimiluvat ovat voimassa saakka. Uusia verkkolupia tulee hakuun, kun analogisessa käytössä olevia taajuuksia vapautuu. Lisäksi työn alla on selvitys neljännen kanavanipun käyttötarpeesta ja käyttökohteista esimerkiksi mobiileja sovelluksia ajatellen. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten ja milloin neljäs digitaalinen lähetysverkko voitaisiin ottaa käyttöön ja mihin tarkoitukseen sitä tulisi käyttää. Työryhmän tarkoituksena on selvittää, millaisia uusia sisältöpalveluja digitaalisen lähetysverkon kautta voitaisiin välittää, millaisia teknologioita siinä voitaisiin soveltaa ja miten verkkoa käytettäisiin. Työryhmän tulee tehdä esitys mahdollisesti tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista, verkkoluvan sisällöstä sekä koko hankkeen toteuttamisesta ja aikataulusta (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a). Digitaalinen televisioverkko mahdollistaa nykyisellään vain kiinteän vastaanoton, mutta tulevaisuudessa verkko on mahdollista muuttaa liikkuvaa vastaanottoa tukevaksi ns. mobiiliksi DVB-T-verkoksi. Päätelaitteiden kehittyessä on todennäköistä, että kannettavalla päätelaiteella otetaan tulevaisuudessa vastaan palveluita niin UMTS-verkoista kuin laajakaistaisista DVB-T-verkoistakin. Digitaalisen verkon kautta voidaan välittää perinteisen kuvan ja äänen lisäksi myös dataa. Uusia, digitaalisen verkon dataominaisuutta hyödyntäviä palveluita (pelejä, portaaleja, pankkipalveluita jne.) kutsutaan tässä datapalveluiksi. Datapalvelut voivat erota täysin perinteisistä tv-ohjelmista tai ne voivat muodostua osaksi tv-ohjelmia (vuorovaikutteinen tv-ohjelma). Vuorovaikutteisiin tv-ohjelmiin liittyvät datapalvelut ja tvtoiminnasta irralliset datapalvelut erotetaan toisistaan myös lainsäädännöllisesti (kts. kohta viestintämarkkinalaki ). Datapalveluita voidaan tuottaa digi-tv-verkkoon pääsääntöisesti kahdella eri tekniikalla riippuen kohderyhmästä: 15

18 Tv-katsojille tarkoitettujen palvelujen perustaksi on luotu uusi, java-kieleen pohjautuva standardi MHP (Multimedia Home Platform). PC-käyttäjille ja yrityskäyttöön soveltuvaan tiedonsiirtoon on yleistymässä internetmaailmasta muokattu IP datacasting-tekniikka. MHP-standardi on kehitetty silmälläpitäen tv-kuluttajan tarpeita. Standardi kertoo, miten lisäarvopalveluja mahdollistavia sovelluksia tehdään, miten ne lähetetään ja millainen vastaanottimen on oltava, jotta palvelut pystytään suorittamaan kotivastaanottimessa eli digiboxissa. Digitaalinen televisioverkko on yksisuuntainen tiedonsiirtoverkko, mutta yhdistämällä vastaanottimeen toisen verkon esimerkiksi puhelinlinjan, voidaan toteuttaa vuorovaikutteisia palveluita, kuten pankkipalveluita. Tällöin pääosa sisällöstä tulee laajakaistaista televisioverkkoa pitkin ja pieni määrä palvelupyyntöjä yms. tietoa kulkee internetissä puhelinverkkoa pitkin. Ohjelmaoppaat ovat digi-tv:n perussovelluksia, jotka käyttävät hyväksi tv-virrassa lähetettävää ohjelmainformaatiota. Ohjelmaopas on määritelty DVB-standardissa, joten myös perusvastaanottimissa (ei MHP) voi toimia laitevalmistajan oma ohjelmaopas eli navigaattori. Ohjelmaoppaat kertovat katsojille, mitä ohjelmia eri kanavilla lähetetään parhaillaan ja seuraavaksi. Lisäksi ohjelmaoppaista voi käynnistää haluamansa tvkanavan tai lisäpalvelun, jos kyseessä on MHP-vastaanotin. Vastaanottimien oman ohjelmaoppaan lisäksi Suomeen on kehitetty niin sanottu kansallinen ohjelmaopas, joka on kaikilla digi-tv-kanavilla samanlainen. Teknisesti opas on MHP-sovellus ja toimii siten vain MHP-vastaanottimissa. Ominaisuuksina siihen kuuluu kahdeksan päivän ohjelmatiedot, radiokanavien listaus, ohjelmatiedot ohjelmatyypeittäin ja eri kanavien superteksti-tv-palveluiden käynnistäminen. IP datacasting eli internet-protokollan käyttö DVB-verkon tiedonsiirrossa on tullut tunnetuksi satelliittimaailmasta. IP datacasting-palveluita ovat esimerkiksi laajakaistaiset video streaming-lähetteet tai suurien tiedostojen siirrot. Vastaanottimena IP datacastingissa käytetään tällä hetkellä PCI- ja USB-väyläisiä tietokonekortteja. Vastaanotinkanta ei ole yhtä hyvin standardoitu kuin esimerkiksi vuorovaikutteisen tv:n MHP:ssa, joten aluksi IP-pohjaiset palvelut tulevat tähtäämään yrityskäyttöön tai vain tietylle kohderyhmälle. Kuitenkin viimeaikoina myös DVB-organisaatio on nähnyt IP datacastingin tarpeet, ja alueen standardisointi on käynnissä. IP datacastingin yleistymisen voimakkain myötävaikuttaja tulee olemaan mobiili DVB-verkko ja sen tarjoamat datapalvelut. Digitaalisen televisioverkon käyttö uusissa kuluttajien datapalveluissa, kuten joukkoliikenteen tiedotuksessa internetsivujen kaltaisena portaalina, edellyttää MHP-vastaanotinta palvelun käyttäjältä. Vain perinteinen tv-ohjelma eli kuva, ääni ja tekstitys toimivat ilman MHP-rajapintaa toteutetuissa vastaanottimissa eli ns. perusboxeissa. MHPvastaanottimissa toimivat palvelut (tai palvelun osat) voidaan edelleen jakaa paluukanavaa käyttäviin tai käyttämättömiin palveluihin. Paluukanavaa eli fyysistä tietoliikenneverkkoa ja internetliittymää tarvitaan aina, kun halutaan, että kuluttaja voi välittää tietoa 16

19 palveluntarjoajaan päin (esim. hakea tietoa palvelimelta). Tulee kuitenkin huomioida, että laajakaistaisena verkkona ja varsinkin vastaanottimien muistikapasiteetin kehittyessä DVB-verkkoa pitkin voidaan välittää jo niin paljon dataa, että aina ei ole tarvetta hakea paluukanavalla lisää tietoa erillisiltä palvelimilta. Ilman paluukanavaa toimivia palveluita kutsutaan toiminnaltaan paikalliseksi vuorovaikutteisuudeksi (palvelimena toimii oman vastaanottimen muisti). Digitaalinen televisio korvaa jossain vaiheessa todennäköisesti kokonaan analogisen tvtoiminnan. Aikataulua ei voida kuitenkaan varmuudella sanoa. MHP-vastaanottimien yleistyminen on keskeinen tekijä mietittäessä datapalvelujen tavoittavuutta. Tällä hetkellä markkinoilla on lukuisien eri valmistajien perusboxeja, joita kuluttajilla on arvioitu olevan marraskuussa tukkukauppiaiden mukaan noin tai Finnpanelin mukaan noin MHP-vastaanottimien markkinoille tulo alkoi Sonyn integroidun television myötä syksyllä Marraskuussa saatavilla oli ensimmäinen halvemman hintaluokan MHP-vastaanotin ja joulumarkkinoille odotetaan lisää uusia tuotemerkkejä. Alle 400 euron hintaisella digiboksilla voi kotimaisten digitaalisten televisiolähetysten lisäksi myös käyttää kanavilla lähetettäviä MHP-palveluja ja kuunnella tarjolla olevia digitaalisia radiokanavia. 3.2 Broadcast-tekniikoiden SWOT Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty karkeat analyysit digitaalisesta radio- ja televisioverkosta tiedonsiirtoverkkona erityisesti uusien palvelujen suhteen. Tarkastelu on jaettu kuluttaja- ja yrityspalveluihin. SWOT-analyysit antavat kuvan broadcasting-verkkojen luonteesta tiedon jakelussa. Tyypillisintä on, että broadcasting-verkot ovat taloudellisesti erittäin kilpailukykyisiä, kun vastaanottajien määrä on suuri tai lähetettävää tietoa on paljon. Palvelujen näkökulmasta DVB-T-verkon etuna on television hyvä tavoittavuus. Samalla kun DVB-Tverkon uudet päätelaitteet mahdollistavat uusia palveluja ja lisäävät tiedonsiirtokapasiteettia, ne aiheuttavat myös suurimman uhkakuvan tällä hetkellä; vastaanottimien yleistyminen on hidasta. Standardoinnin, lainsäädännön uudistumisen ja mobiilin DVBverkon kehityksen myötä odotukset päätelaitteiden yleistymiselle ja sen myötä uusille palveluille kuitenkin kasvavat. Myös DAB-verkossa vastaanotinten hidas yleistyminen on keskeisin rajoite palvelujen syntymiselle ja käyttöönotolle. Yleisesti broadcasting-verkkojen heikkoutena on verkkojen yksisuuntaisuus. Kaksisuuntaisuuden tarve korostuu palveluissa, joissa on runsaasti hakutoimintoja ja palvelupyyntöjä. 17

20 Taulukko 1. SWOT-analyysi DAB kuluttaja- ja yrityspalveluille. VAHVUUDET Broadcasting: sama data kaikille yhdellä lähetyskerralla kustannustehokkuus massajakelussa (point-to-multipoint). Langaton Liikkuva vastaanotto (300 km/h) Globaali standardi HEIKKOUDET Yksisuuntaisuus Kallis ratkaisu yhdeltä-yhdelle (point-topoint) tiedonsiirtoon Vastaanotinten yleisyys tällä hetkellä pieni Verkon väestöpeitto tällä hetkellä pieni (40 %) MAHDOLLISUUDET Verkon laajentuminen ja aluejako tulossa Yhdistyminen mobiiliverkkoihin laajakaistaisena down link -palveluna tulossa? Potentiaalia erityisesti liikenteen palveluissa (ajoneuvotelematiikka) UHAT Vastaanotinten hidas yleistyminen Analogisen radioverkon vahva asema hidaste DAB-verkon laajenemiselle Taulukko 2. SWOT-analyysi DVB-T kuluttajapalveluille (lähinnä MHP-pohjaiset palvelut). VAHVUUDET Broadcasting: sama data kaikille yhdellä lähetyskerralla kustannustehokkuus massajakelussa (point-to-multipoint) Laajakaistainen (22 Mbit/s teoriassa) Langaton Laaja väestöpeitto (72%) TV:n ylivoimainen ja helppo tavoittavuus kuluttajiin (internet-käyttäjämäärät pienemmät, PC:n käyttäjän oltava aktiivisempi palvelujen käytössä.) Globaali ja avoin standardi (DVB ja MHP), isot markkinat, joten palvelujen ja tuotteiden hinnat pysyvät alhaisina kilpailutilanteessa HEIKKOUDET Yksisuuntaisuus, jolloin tiedon välittäminen kuluttajalta palveluntarjoajalle edellyttää toisen siirtotien (esim. puhelinlinjan internetliittymällä) Kallis ja kestämätön (=kapasiteetti rajallinen) ratkaisu puhtaasti yhdeltä-yhdelle (point-to-point) -tiedonsiirtoon MHP-vastaanotinpenetraatio tällä hetkellä pieni, johtuen standardin uutuudesta Pelikenttä on vasta muotoutumassa MAHDOLLISUUDET Aluejako tulossa, jolloin palveluja voidaan kohdistaa maantieteellisesti ( kustannustehokkuus kasvaa) Siirtyminen liikkuvaan vastaanottoon (mobiili) tietyillä alueilla. Tulossa ? Yhdistyminen mobiiliverkkoihin laajakaistaisena down link -palveluna tulossa? Lainsäädännön nykyaikaistamisen tuomat mahdollisuudet uusille palveluille UHAT MHP-vastaanottimien hidas yleistyminen Edellä mainittu hidastaa palvelujen kehitystä Ansaintalogiikat vielä muotoutumatta 18

21 Taulukko 3. SWOT-analyysi DVB-T yrityspalveluille (lähinnä IP-pohjaiset palvelut). VAHVUUDET Broadcasting: sama data kaikille yhdellä lähetyskerralla kustannustehokkuus massajakelussa (point-to-multipoint) Laajakaistainen (22 Mbit/s teoriassa) Langaton Laaja väestöpeitto (72%) Yhteensopivuus nykyisille IP-pohjaisille palveluille TV-verkko tarjoaa muita verkkoja paremman käytettävyyden Tiedon luotettavuus, sillä TV-verkon lähetyspää on suljettu ja lähetetyn tiedon muuttaminen ja edelleen lähetys edellyttää korkeaa teknologiaa HEIKKOUDET IP datacasting ei tavoita tv-kuluttajia Yksisuuntaisuus, jolloin tiedon välittäminen kuluttajalta palveluntarjoajalle edellyttää toisen siirtotien (esim. puhelinlinja) Kallis ja kestämätön (=kapasiteetti rajallinen) ratkaisu puhtaasti yhdeltä-yhdelle tiedonsiirtoon IP datacasting ei ole vielä täysin standardoitu vaan perustuu suljettuihin järjestelmäratkaisuihin MAHDOLLISUUDET Aluejako tulossa, jolloin palveluja voidaan kohdistaa maantieteellisesti ( kustannustehokkuus kasvaa) Siirtyminen liikkuvaan vastaanottoon (mobiili) tietyillä alueilla. Tulossa ? Yhdistyminen mobiiliverkkoihin laajakaistaisena down link -palveluna tulossa? Lainsäädännön nykyaikaistamisen tuomat mahdollisuudet uusille palveluille Standardointityön tulokset edesauttavat palvelujen ja tuotteiden markkinoille tuloa ja teknologian yhdistymistä TV-palveluihin UHAT Standardointi ei etene Lainsäädännön muutoksesta johtuva yleinen epävarmuus 3.3 Kustannusvertailua broadcasting-verkoissa Broadcasting-verkot eroavat muista tietoliikenneverkoista pääasiassa niiden yksisuuntaisuutensa vuoksi. Niiden hinnoittelumalli pohjautuu lähettäjän maksamaan kapasiteettiperusteiseen verkkomaksuun, ei niinkään loppukäyttäjän liittymä- tai transaktiomaksuun. Lisäksi käyttöä säätelee voimakkaasti mm. television käyttötapa, jolloin ns. parhaan katseluajan (prime-time) ja muun ajan (off-prime) hinnoitteluissa on eroja verkon käyttöasteen tasaamiseksi. Täten kustannusvertailut muiden tiedonsiirtoverkkojen kanssa eivät ole yksiselitteisiä. Ohessa on suuntaa antavia kuvaajia digitaalisen televisioverkon tiedonsiirtokustannuksista. Kustannusten muotoutumisesta eri tiedonsiirtomenetelmin on seuraavassa kaksi esimerkkiä. Esimerkissä 1 (Kuva 1) jaetaan videokuvaa internetistä tutulla IP-streamingtekniikalla 1 Mbit/s:n nopeudella päiväaikaan 7 tunnin ajan. Käytettäessä jakelutienä ADSL:ää on jokaiselle vastaanottajalle otettava oma liittymä, kun taas DVB-T-verkon 19

22 käyttö ei reagoi käyttäjämäärään. Laskennassa ei huomioida verkkojen muuta hyötykäyttöä. Tiedonsiirtokustannus päiväsaikaan 1 Mbit/s jakelussa 140 siirtokustannus /vuosi ADSL DVB-T tiedonsiirto vastaanottajien määrä Kuva 1. Vuotuiset videokuvan IP-streaming jakelun tiedonsiirron kustannukset karkealla tarkkuudella ADSL-liittymän ja DVB-T-verkon välityksellä. Esimerkissä 2 (Kuva 2) jaetaan 100 Megatavun datapakettia yöaikaan (päivitys tms.), jolloin DVB-T:n etu tulee esiin taas suurilla käyttäjämäärillä. Laskennassa ei huomioida liittymien muuta hyötykäyttöä. Datapaketin (100Mtavua) jakelu yöaikaan siirtokustannus /vuosi vastaanottopisteitä DVB-T tiedostonsiirto GPRS liittymät ADSL Kuva 2. Vuotuiset karkeat tiedonsiirtokustannukset eri menetelmillä yöaikaan tapahtuvassa yhden 100 Megatavuisen tiedoston jakelussa. 20

23 Kuvaajista nähdään karkeasti eri tiedonsiirtoverkkojen hinnoittelun riippuvuus vastaanottajien määrästä. Broadcasting-verkoille on tyypillistä saman tiedon lähettäminen laajalle alueelle, jolloin lähettämisen hintaan ei vaikuta yksittäisten vastaanottajien määrä. Broadcasting-verkko on hinnoittelunsa perusteella tehokas vaihtoehto palveluissa, joissa tavoitellaan laajaa vastaanottajamäärää, kuten tietyn alueen kotitalouksia, alueen tielläliikkujia tai tietyllä alueella olevia päätelaitteita. Lisäksi broadcasting-verkkojen hinnoittelumalli, jossa tiedon vastaanottaja ei maksa suoraan varsinaisesta tiedonsiirrosta, tukee palveluita, joiden katsotaan jo sinänsä tuottavan yhteiskunnallista hyötyä ja lisäarvoa sekä edistävän asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 3.4 Uusi viestintämarkkinalaki Lakiuudistuksen tausta Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla viestintämarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Viestintämarkkinalailla pyritään turvaamaan Suomen asema eturivin tietoyhteiskuntavaltiona sekä takaamaan suomalaisille yrityksille paras mahdollinen kilpailuasema globaaleilla viestintämarkkinoilla. Viestintämarkkinalain ensimmäisen vaiheen lait astuivat voimaan (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a.) Viestintäverkkoja koskeva lainsäädäntö yhtenäistettiin siten, että televisio- ja radioverkkoja koskeva sääntely siirrettiin telemarkkinalakiin. Samalla telemarkkinalaki nimettiin viestintämarkkinalaiksi. Perinteisesti viestintäverkkoja on säännelty sen mukaan, käytetäänkö verkkoa kohdeviestintään vai joukkoviestintään. Uuden viestintämarkkinalain tavoitteena on, että tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, minkä verkon välityksellä palveluita tarjotaan. Tietoyhteiskunnan ja verkkoliiketoiminnan kehityksen edistämisen lisäksi yritetään luoda entistä parempia edellytyksiä uudenlaisen viestintäteknologian ja sisällöntuotannon kehitykselle ja parantaa televisiotoimialan toimintaedellytyksiä. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a.) Lakiuudistuksen vaikutukset Lain ensimmäinen vaihe sisälsi muun muassa seuraavia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös digitaalisten broadcast-verkkojen hyödyntämiselle liikennetelematiikassa (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a.): Kaupallisten kanavien toimintaedellytykset paranivat, kun niiden Yleisradio Oy:lle maksamat toimilupamaksut alenivat. Analogisen televisiotoiminnan toimilupamaksu puolittui. Digitaalisen televisiotoiminnan harjoittajilta ei vaadita maksua ollenkaan ensimmäisenä toimilupakautena. 21

24 Entiset televisiotoimiluvat jaettiin ohjelmisto- ja verkkoluviksi. Uudet verkkotoimiluvat velvoittavat tarjoamaan lähetysverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä varten sekä muille käyttäjille esimerkiksi datasovelluksia varten. Täten verkkoluvan haltijat pystyvät entistä selvemmin ja yhdenmukaisemmin ehdoin tarjoamaan verkkoa myös muuhun kuin televisio- tai radiotoimintaan, ja broadcasting-verkkojen asema televerkkona vahvistuu. Kansalaisten maksamaan televisiomaksuun ei tullut muutoksia, mutta maksun korotus tulee seuraavan hallituksen harkittavaksi. Televisiomaksua korotettaneen vuonna 2004, ja tämän jälkeen sitä tarkistettaneen vuosittain. Televisiomaksua uudistettaessa otetaan huomioon edellisen televisiomaksun korotuksen jälkeen tapahtunut inflaatiokehitys ja uusien sisältöpalvelujen kehittämisen kustannukset. Pidemmällä aikavälillä kansalaiset joutuvat ostamaan uusia vastaanottolaitteita, kun analogiset lähetykset loppuvat aikaisintaan vuonna Koska viestintäverkkoja voidaan jatkossa käyttää aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin, kuluttajapalvelujen saatavuus ja hintakilpailu monipuolistuvat. Viestintämarkkinalain toisessa vaiheessa pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön uudet sähköisen viestinnän direktiivit, tehostetaan viestintähallintoa ja nopeutetaan riitaasioiden käsittelyä. Uudistuksessa otetaan huomioon myös uuden perustuslain vaatimukset. Lakiesityksellä edistetään verkkoliiketoimintaa, televisio- ja radiotoimintaa sekä sisältötuotantoa. Lakiesitys luo entistä paremmat edellytykset viestintäpalvelujen kehitykselle. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 25. heinäkuuta 2003 (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a). Lain toisessa vaiheessa on esitetty esimerkiksi seuraavia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös digitaalisten broadcast-verkkojen hyödyntämiselle liikennetelematiikassa: Velvoitteita voitaisiin tulevaisuudessa kohdistaa pääasiassa vain huomattavan markkinavoiman yritykseksi nimettyihin teleyrityksiin. Huomattavan markkinavoiman yritykseen kohdistuvat velvoitteet asettaisi Viestintävirasto yksittäistapauksessa laissa mainituilla edellytyksillä ja ehdoilla. Huomattavan markkinavoiman teleyrityksillä olisi esimerkiksi tietyissä tilanteissa velvollisuus luovuttaa muille yrityksille käyttöoikeus matkapuhelinliittymän tai muun vastaavan viestintäverkon liityntäpisteen hallinnoinnissa käytettävän älykortin (esimerkiksi SIM-kortti) kapasiteettiin. Älykortin vapaana olevalla kapasiteetilla voitaisiin tarjota erilaisia sisältöpalveluita kuten sähköisiä allekirjoituksia. Kaapelitelevisioverkossa toimivien teleyritysten tulisi jatkossa siirtää korvauksetta vain Yleisradio Oy:n ohjelmistot. Siirtovelvoite eli niin sanottu must carry -velvoite koskisi myös kaupallisten toimijoiden valtakunnallisia kanavia, mutta niiden siirrosta teleyritys voisi periä enintään kustannussuuntautuneen hinnan. 22

25 Viestintävirasto voisi myöntää ohjelmistoluvan sellaiseen digitaaliseen televisiotai radiotoimintaan, joka on lyhytaikaista tai pienimuotoista. Myös lyhytaikaisten analogisten radiotoimilupien käsittely siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriöltä Viestintäviraston tehtäväksi. Yleisesti uuden viestintämarkkinalain uskotaan tuovan yhdenmukaiset pelisäännöt palvelujen tarjoamiseen eri verkoissa. Ennen lakia digi-television aloitusvaiheessa ongelmia aiheutti esimerkiksi perinteisen tv-toiminnan suhde uusiin palveluihin, joita tekniikka mahdollisti, mutta jotka eivät kuuluneet perinteiseen tv-toimintaan. Näille, esimerkiksi pankkipalveluille, voidaan uuden lain myötä osoittaa oikea paikka suhteessa normaaliin televisiotoimintaan. Verkko-operaattorin roolin eriyttäminen ohjelmatoiminnasta mahdollistaa verkon kapasiteetin tarjoamisen uusille palveluille yhdenmukaisin hinnoin. Myös liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva sähköisen viestinnän tietosuojalaki liittyy eri viestintätekniikoiden soveltamiseen liikennetelematiikassa. Laki lisää yksityisyyden ja viestinnän luottamuksellisuuden suojaa sähköisessä viestinnässä ja selkeyttää teleyritysten sekä sähköisen viestinnän palveluntarjoajien vastuita tietoturvasta. Uusi sähköisen viestinnän tietosuojalaki koskisi teleyritysten lisäksi myös sähköisen viestinnän lisäarvopalvelujen tarjoajia sekä sellaisia toimijoita, jotka hyödyntävät käyttäjien teletunnistetietoja oman toimintansa mahdollistamiseen. Lakiesitys tarkentaisi myös paikantamispalveluissa käytettävien tietojen käyttöä. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväällä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002a). 23

26 4 LIIKENNETELEMATIIKKA JA BROADCAST- TEKNIIKAT EUROOPASSA 4.1 Yleistä Palveluja on Euroopassa tarjolla, ja vastaanottimia on myyty muutama vuosi, mutta massamarkkinoita ei vielä ole syntynyt. Markkinoilla on tarjolla yli 30 erilaista DABvastaanotintyyppiä, myös hybridipäätelaitteita (DAB+GSM/GPRS). DAB:in osalta odotukset kohdistuvat juuri liikenteeseen ja autoradioihin sekä ajoneuvopäätteisiin. DAB:in yleistyminen liikennetiedon välittämisessä on läheisesti kytköksissä RDS- TMC:n (Radio Data System Traffic Message Channel) kehitykseen. Muutamissa DABautoradioissa on jo navigointipalvelut, mutta nämä hyödyntävät liikenneinformaation välittämisessä vielä RDS-TMC:tä. Myös kaupalliset navigointilaitteet hyödyntävät liikenneinformaation välittämiseen RDS:ää. DAB:in dataominaisuudet tekevät sen kiinnostavaksi liikenteen sovelluksissa. Yleisesti ottaen DAB:ssa voidaan siirtää kaikkea tietoa, joka on digitaalisessa muodossa kunhan siirrettävän tiedon määrä ei ylitä kapasiteettirajoja. Siirrettävä tieto voi siis olla pysäytyskuvia, kuvasarjoja, liikennetiedotteita, ohjelmistopäivityksiä ja videoanimaatioita yms. Maailmassa on käytössä kolme digi-tv-standardia. Eurooppalaista Digital Video Broadcasting-standardia ollaan käyttöönottamassa myös Euroopan ulkopuolisissa maissa, joista merkittävimpiä ovat Australia ja Uusi-Seelanti sekä Intia. Yhdysvaltojen standardi ATSC (Advanced Television System Commitee) on levinnyt myös muutamiin Aasian ja Etelä-Amerikan maihin. Kolmas järjestelmä, ISDB, on käytössä Japanissa. Digitaalisen television kehitykseen ja tulevaisuuden sovelluksiin liittyy läheisesti mobiili DVB-T-verkko. Samanaikaisesti usealle tilaajalle lähetettävät mobiilit datapalvelut ovat osa kehitystä, jonka digi-tv-teknologia ja siihen liittyvä taajuuksien tehokas käyttö tuovat mukanaan. Singaporelainen yritys MediaCorp TV on julkaisut ensimmäisenä maailmassa mobiilin DVB-T-pohjaisen palvelun TVmobile (TVMobile 2002). Palvelu toimii bussissa. Myös Suomessa kehitetään mobiilia digi-tv-verkkoa. Suomen merkittävimpien mediatalojen, teleoperaattoreiden ja verkkoteknologiayhtiöiden muodostama Radio- ja Televisiotekniikan Tutkimus RTT Oy on avannut pääkaupunkiseudulla toimivan koeverkon. Verkko on niin sanottu IP datacast-lähetysverkko (IPDC). Verkon avulla voidaan lähettää kannettaviin päätelaitteisiin internet- eli IP-pohjaista dataa. 24

27 4.2 Eurooppalaisia tutkimuksia ja kokeiluja Seuraavassa on esitetty joitakin viidennen puiteohjelman Käyttäjäystävällinen Tietoyhteiskunta -ohjelman yhteydessä toteutettuja DAB- ja DVB-tekniikoita hyödyntäviä liikenteeseen liittyviä tutkimuksia sekä muita aluetta käsitteleviä eurooppalaisia selvityksiä. Hankkeilla on yhtymäkohtia Suomessakin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettaviin liikennetelematiikan palveluihin. DIAMOND DIAMOND (Multimedia ITS services via DAB) -hankkeessa olennaista oli sen keskittyminen olemassa olevaan tekniikkaan. Projektin tavoitteena oli selvittää DAB:ia hyödyntävien ITS-palveluiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus. Toteutettavuutta testattiin testialueilla eri kaupungeissa. ITS-palvelut toteutettiin hyödyntäen DAB:in lisäksi matkapuhelin- (GSM/GPRS) ja paikannustekniikkaa (GPS) (DIAMOND 2001a.) Hankkeessa tunnistetut tärkeimmät sovellukset ryhmiteltiin yksi- ja kaksisuuntaisiin palveluihin sekä navigointipalveluihin. Pilotoidut sovellukset olivat internet-broadcast, matkailu- ja turisti-info, joukkoliikenneinformaatio, paikannukseen liittyvät sovellukset, liikenne- ja pysäköintitiedotus sekä erilaiset infotainment-palvelut (DIAMOND 2001b). Hankeen lopputuloksena todettiin, että tekniset valmiudet DIAMOND-tyyppisille ITSpalveluille on olemassa. Taloudelliset tarkastelut osoittivat, että DAB:in avulla on mahdollista toteuttaa kannattavaa ITS-liiketoimintaa. Laskelmien soveltaminen suomalaisiin olosuhteisiin on kuitenkin kyseenalaista. Toiminnan kannalta pidettiin tärkeänä roolituksen määrittelyä (eri toimijoiden tehtävät ja vastuut). Hankkeessa esille nousseet standardointiehdotukset tai täydennykset välitettiin asiaa käsitteleville työryhmille (TMC Forum, Telematic Forum, World DAB jne.).(diamond 2001a.) Kokeiluissa välitettiin TMC-viestejä DAB:in avulla. TMC Forum on esittänyt kiinnostuksensa laajentaa TMC myös muille kuin RDS-kanavalle ja suunnitellut työryhmän perustamista pohtimaan DAB-TMC:n jatkoa. DAB mahdollistaa myös HTMLkoodattujen sivujen välittämisen. Hankkeessa todettiin, että XML soveltuu HTML:ää paremmin ITS-palveluiden jakeluun. Telematic Forum on todennut DIAMOND hankkeen tavoin, että tarvetta Telematic XML-standardille on olemassa ja alustavat työt tällaisen määrittelyn laatimiseksi on aloitettu (DIAMOND 2001b.) Multimedia Car Platform Multimedia Car Platform-hankkeen (MCP) tavoitteena oli kehittää horisontaali alusta ajoneuvon sisäisille multimedia- ja infotainment-palveluille. Tavoitteena oli luoda perusta multimediapalveluille, jotka hyödyntävät ja yhdistävät olemassa olevia ja tulevia tekniikoita kuten GSM/GPRS, DAB, DVB-T sekä UMTS. Tärkeänä seikkana huomioitiin myös ajoneuvoympäristö ja sen asettamat erityistarpeet. (MCP 2002.) 25

28 MCP on joukko määrityksiä ajoneuvopäätteelle ja integroidulle matkaviestinverkolle, joka tukee broadcasting-, matkapuhelin- ja paikannustekniikkaan pohjautuvia palveluja. Projekti herätti laajaa mielenkiintoa ajoneuvo- ja laitevalmistusteollisuudessa. MCPhankkeen yhteydessä laadituista määrityksistä on jätetty standardointiehdotukset niitä käsitteleville organisaatiolle. Vaikka MCP keskittyy ajoneuvomaailmaan, ovat määritykset sovellettavissa myös muihin liikkuviin päätelaitteisiin. (MCP 2002.) CICMUNDUS CICMUNDUS (Convergence of IP-based Services for Mobile Users and Networks in DVB-T and UMTS Systems) -hankkeen tavoitteena oli edistää eri jakeluverkkoja hyödyntävän viestintäympäristön syntyä. Tavoitteena oli kehittää tiedonsiirtomekanismia, joka tarpeen mukaan tapahtuu joko broadcasting- tai matkapuhelinverkossa. Tavoitteena on edullinen viestintäkanava käyttäen broadcast-tekniikkaa yleiseen tiedonjakeluun ja matkapuhelintekniikkaa personoituihin palveluihin sekä transaktioihin. (CICMUNDUS 2002.) TPEG Kuten DIAMOND:lla myös TPEG-hankkeella (Transport Protocol Expert Group) on läheinen liityntä esiselvitykseen. TPEG-hanke kehitti liikennetiedotusta eri jakelukanaviin. TPEG-palvelut on suunniteltu toteutettavaksi erilaisiin vastaanottimiin (TPEG 2002): digitaalinen radio, navigointisovelluksella tai ilman kannettavat päätelaitteet kartalla tai ilman multimediapäätelaitteet kannettavat tietokoneet ja kämmenmikrot yms. PEPTRAN PEPTRAN-hanke (Pedestrian and Public Transport Navigator) kehittää ohjelmistoa multimodaalille liikennetiedotukselle. Ohjelmiston avulla voidaan tarjota reittitiedotusta jalankulkijalle tai liityntäpysäköintiä hyödyntävälle autoilijalle. Reititys on jaettu keskuspalvelimella tapahtuvaan joukkoliikenteen reititykseen sekä tieverkon reititykseen, joka tapahtuu päätelaitteella. Ohjelmistoa kehitetään sekä kannettavaan päätelaitteeseen että olemassa oleviin autonavigointijärjestelmiin opastaen ajoneuvonkuljettajaa käyttämään liityntäpysäköintiä. DAB:in avulla voitaisiin ladata mm. paikallisia karttoja kannettavaan päätelaitteeseen. (PEPTRAN 2002.) DRIVE DRIVE (Dynamic Radio for IP-Services in Vehicular Environments) -hankkeessa kehitettiin myös matkapuhelinverkon ja broadcast-verkon yhteiskäyttöisyyttä. Tavoitteena oli edistää ajoneuvoihin erilaisia IP-pohjaisia multimediapalveluja. DRIVE-hanke poh- 26

29 jautuu eri viestintätekniikoiden yhteiskäyttöisyyteen hyödyntäen käytössä olevia taajuusalueita mahdollisimman tehokkaasti. Hanke jatkuu Overdrive-nimellä. (DRIVE 2002.) RELY Hankkeessa selvitettiin navigointijärjestelmien sekä kaluston hallinnan sovelluksien toteutettavuutta hyödyntäen DAB-satelliitteja, maanpäällistä matkapuhelinverkkoa (GSM, GPRS) sekä EGNOS-järjestelmää (European Global Navigation Overlay Service). Päätelaiteprototyypillä voidaan antaa turn-by-turn-navigointiohjeita sekä liikennetietoa. (RELY 2002.) ISCOM ISCOM-hanke (Information Systems for Combined Mobility Management in Urban and Regional Areas) keskittyy multimodaalin joukkoliikenneinformaation kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa sähköinen alueellinen joukkoliikenteen multimodaaliaikataulu edistäen rajat ylittävää multimodaalia tiedotusta (ISCOM 2002). ActMAP Olemassa olevat digitaaliset kartta-aineistot vaativat päivityksiä jatkuvasti. Navigointipalveluiden lisäksi uudet liikennetelematiikan sovellukset, kuten ADAS (Advanced Driver Assistance Systems), hyödyntävät digitaalisia kartta-aineistoja. Haasteena on kehittää menetelmä, jolla kartta-aineistot päivitettäisiin tehokkaasti. ActMAP (Actual and dynamic MAP for transport telematic applications) -hankkeen tavoitteena on kehittää ja tutkia standardoituja menettelyjä ajantasaisten karttakomponenttien välittämiseen ajoneuvoon ja ajoneuvossa käytettäviin sovelluksiin. Päivitykset koskevat sekä olemassa olevan kartta-aineiston päivityksiä että ajantasaisen tiedon välittämistä (nopeusrajoitukset). Hanke on ajankohtainen myös Suomessa Digiroadin valmistuessa. (ActMAP 2002). 27

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä

Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00230 Valtioneuvosto cc: kirsi.miettinen@mintc.fi Helsinki 13.6.2007 Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä Viestinnän Keskusliitto ry

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Viestintävirasto kerää tietoa

Viestintävirasto kerää tietoa Viestintävirasto kerää tietoa Joonas Orkola Miksi Viestintävirasto kerää tietoa? Teletoimijoiden ja toiminnan laajuuden määrittämiseksi» Viestintävirasto tulkitsee lain perusteella, mitkä tahot harjoittavat

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi

e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi Haasteita sisäiset toimintaympäristöstä tulevat globaalit Year(s) Change of Telecommunications Regulation

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MUISTIO 049:00/2001 15.6.2004 TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNAN LÄHETYSPALVELUJEN MARKKINAT

MUISTIO 049:00/2001 15.6.2004 TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNAN LÄHETYSPALVELUJEN MARKKINAT MUISTIO 049:00/2001 15.6.2004 TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNAN LÄHETYSPALVELUJEN MARKKINAT Komission sähköisen viestinnän markkinoita koskevassa suosituksessa 1 markkina 18 käsittää televisio- ja radiotoiminnan

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh ,

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh , Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi Elina Thorström, puh. 0295 342 393, elina.thorstrom@lvm.fi Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin tavoitteet Alentaa laajakaistan rakentamiskustannuksia

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma

HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma > Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnantoteuttamiseksi > Käynnissä vuosina 2001-2004 Juhani Vehviläinen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet 15 projektia Volyymi noin 750 000 Yhteyshenkilöt: Petri Jalasto (petri.jalasto@mintc.fi) Sabina Lindström (sabina.lindstrom@mintc.fi)

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Taustalla LVM:n työryhmän ehdotus LVM asetti syyskuussa 2013 työryhmän,

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 486. Laki. uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

SISÄLLYS. N:o 486. Laki. uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2002 N:o 486 495 SISÄLLYS N:o Sivu 486 Laki uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta...

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Viestintäviraston näkemykset komission esitykseen verkkovierailun tukkusääntelyn uudistamiseksi

Viestintäviraston näkemykset komission esitykseen verkkovierailun tukkusääntelyn uudistamiseksi Lausunto 1 (5) Dnro: 29.6.2016 790/97/2016 Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö komission esityksestä verkkovierailun tukkuhintoja koskevaksi uudeksi sääntelyksi 16.6.2016 Viestintäviraston

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikennelabra-päivä 01.04.2016 Thomas Casey, VTT Englanninkielinen raportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t255.pdf Mitä

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot