MINÄ OON NOUSSUT JALOILLENI, NIINKUIN SITÄ SANOTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINÄ OON NOUSSUT JALOILLENI, NIINKUIN SITÄ SANOTAAN"

Transkriptio

1 MINÄ OON NOUSSUT JALOILLENI, NIINKUIN SITÄ SANOTAAN Haastattelututkimus tukiasunnoissa asuvien parissa Sanna Pesonen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sanna Pesonen. Minä oon noussut jaloilleni, niinkuin sitä sanotaan. Haastattelututkimus tukiasunnoissa asuvien parissa. Helsinki, syksy 2006, 50 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tuki- jatkotukiasuntojen asukkaiden kokemuksia asumisesta Sininauhasäätiön asumisyksiköissä, sekä kokonaisvaltaisen isännöitsijän antamasta tuesta. Tutkimuksen kohderyhminä ovat Sininauhasäätiön Helsingin tukiasuntojen ja Vantaan jatkotukiasuntojen asukkaat. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutui teemahaastatteluin (7 Kpl.). Haastattelut tehtiin maalis- ja kesäkuussa Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tuki- ja jatkotukiasunnoissa asuville pelkästään jo tieto kokonaisvaltaisen isännöitsijän olemassaolosta loi turvallisuuden tunnetta. Merkittävimpänä sosiaalisen tuen muotona he kokivat aineellisen tuen. Kokonaisvaltaisen isännöitsijän säännöllisille palveluille ei haastateltavien mielestä ollut tarvetta. Tutkimustuloksista voi päätellä, että kokonaisvaltaisella isännöitsijällä on merkityksellinen rooli asumisen onnistumisessa. Myös ympäristöllä on merkitystä asumisen onnistumiseen. Asiasanat: asunnottomuus, sosiaalinen tuki, tukiasuminen, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Sanna Pesonen. I am Standing on my Feet. Interview Study with the Residents in Rehabilitative Accommodation. Helsinki, Autumn 2006, 50 p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The aim of this study was to clarify the experiences of the residents in rehabilitative accommodation living in The Blue Ribbon residences and their experiences about the social support from their house managers. The Finnish Blue Ribbon Foundation arranges accommodation and support for the homeless. The target group was the Helsinki Blue Ribbon s and Vantaa s rehabilitative accommodation residents. A qualitative research method was used in the study. The data were provided by seven theme interviews. They took place in March and June The results showed that in rehabilitative supported residential accommodation, the residents` had a safe feeling knowing that the house managers were there. The most significant social support was experienced in the form of material support. In the interviewees opinion there was no need for the regular services provided by the house managers. According to the findings of this study, the house managers have a significant role in successful rehabilitative accommodation. Another significant fact for successful accommodation is the surroundings, which provide a safe and content feeling to the residents. Key words: Homelessness, social support, rehabilitative accommodation, qualitative method

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ASUNNOTTOMUUS, SEN MUODOT JA LAAJUUS ASUNNOTTOMUUDEN SYYT ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Asunnottomuuden ennaltaehkäisy, sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta Tukiasuminen SOSIAALINEN TUKI JA PYSYVÄN ASUMISEN TUKEMINEN SININAUHASÄÄTIÖN ASUMISPALVELUTOIMINTA Lähtökohdat Asumispalvelut TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Kokonaisvaltaisen isännöitsijän tuki Asuminen Elämäntilanne JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...40 LÄHTEET...45 LIITTEET...47 Liite 1: Kirje tutkimuksen tarkoituksesta...47 Liite 2: Suostumus haastatteluun...48 Liite 3: Teemahaastattelurunko...49

5 1 JOHDANTO Kiinnostukseni asunnottomuuden problematiikkaan heräsi suorittaessani Mielenterveys ja päihteet -opintokokonaisuuden työharjoitteluni keväällä 2005 asunnottomien naisten tukipiste Sallissa. Idean opinnäytetyöhöni syntyi, kun Sininauhasäätiön Oikeus omaan oveen -projektin projektivastaava vieraili Diakissa luennoimassa projektista ja siihen liittyvästä sosiaalisesta isännöinnin mallista. Erityisesti sosiaaliseen isännöintiin liittyvät asiat jäivät kiinnostamaan minua. On todettu, että asunnottomuutta ei ratkaista pelkästään vuokra-asuntoja lisäämällä, vaan on panostettava myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Hallituksen asuntopoliittisen strategian mukaan asunnottomille on vuokra-asuntojen sekä tukiasuntojen lisäksi järjestettävä muita avohuollon tukipalveluja. Ympäristöministeriön selvityksessä kävi ilmi, että palvelut usein lakkaavat kun asunnoton siirryy tuetusta asumisesta itsenäiseen. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuutta on pyritty vähentämään muun muassa toimeenpanemalla Valtion sekä pääkaupunkiseudun kuntien välinen asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelma (Ympäristöministeriö) Ohjelman tavoitteena on hankkia ja rakentaa normaaleja vuokra-asuntoja ja sosiaalihuollon tuki- ja palveluasuntoja sekä yksinasuville että perheellisille asunnottomille ja turvata asumisen edellyttämät tukipalvelut. (Pitkänen & Kaakinen 2004, 15.) Sininauhasäätiö toteuttaa omalta osaltaan asunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Sininauhasäätiön keskeisin tavoite on olla mukana poistamassa asunnottomuutta niiltä henkilöiltä, joilta itsenäinen asuminen ilman tukea ei onnistu. Vuoden 2006 aikana Sininauhasäätiön on tarkoitus hankkia 10 uutta jatkotukiasuntoa. Tavoitteena on myös vakinaistaa jo olemassa olevia toimintoja kuten

6 6 kokonaisvaltaisen isännöitsijän toimintaa, sekä vastata uusiin yksilöllisiin tarpeisiin kokonaisvaltaisen isännöitsijän työpanoksella. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata kuinka, asukkaat kokevat asumisen Sininauhasäätiön tuki- ja jatkotukiasunnoissa, sekä mikä merkitys kokonaisvaltaisen isännöijän tuella on heille. Kokonaisvaltaisen isännööitsijän rooli poikkeaa sosiaalisesta isännöitsijästä siinä, että konaisvaltainen isännöitsijä on samalla vuokranantaja. Sosiaalisen isännöitsijän palvelut vuokranantaja ostaa ulkopuoliselta toimijalta. Kokonaisvaltaisella isännöitsijällä on enemmän keinoja esimerkiksi vuokranmaksusuunnitelmien tekemiseen. Opinnäytetyössäni haastattelen yhteensä seitsemää Vantaan jatkotukiasuntojen sekä Helsingin tukiasuntojen asukasta. Uskon, että opinnäytetyön tutkimustulokset ovat hyödyksi Sininauhasäätiölle toimintaa kehitettäessä. Opinnäytetyön kehittämisideoiden on tarkoitus hyödyntää Sininauhasäätiötä, sekä tällä hetkellä tukiasunnoissa asuvia että tulevia asukkaita. Sininauhasäätiö tuottaa Vantaalla tuetussa asumisyksikössään vantaalaisille asunnottomille suunnattua tuettua asumista, josta on mahdollisuus siirtyä itsenäisempään asumismuotoon, jatkotukiasuntoihin. Erityisesti siirtymävaiheen onnistumisesta kaivataan tietoa, työssäni kuitenkin vain sivuan tätä aihetta. (Sininauhasäätiö 2005). 2 ASUNNOTTOMUUS, SEN MUODOT JA LAAJUUS Suomalaisessa asunnottomuuskeskustelussa käytetään lähes yksinomaan käsitettä asunnottomuus ja vain harvoin kodittomuuden käsitettä. Granfelt määrittelee tutkimuksessaan erikseen asunnottomuuden ja kodittomuuden. Asunnottomuuden määrittelyssä on otettu lähtökohdaksi se paikka, jossa asunnoton oleilee. Asunto on fyysinen paikka, joka voidaan omistaa, rakentaa, vuokrata tai

7 7 kalustaa. Kodittomuus taas ymmärretään yleensä asunnottomuutta laajemmaksi, subjektiiviseen hyvinvointiin liittyväksi ilmiöksi, jossa painottuu kokemuksellisuus. Koti on paikka, joka perustetaan ja luodaan. Kodittomuuden vähentäminen on laajempi käsite, sillä se edellyttää myös tukitoimia, jotka koskevat ympäristöä ja ihmissuhteita. (Granfelt 1998, ) Asunnottomuutta voidaan myös tarkastella absoluuttisena ja suhteellisena. Absoluuttinen asunnottomuus käsittää silloin kadulla, metsissä ja yömajoissa asustelun. Se on näkyvä sosiaalinen ongelma, joka liittyy äärimmäiseen köyhyyteen. Suhteellinen asunnottomuus puolestaan ei ole niin konkreettista ja silminnähtävää kuin absoluuttinen asunnottomuus. Suhteellisesti asunnottomina pidetään esimerkiksi erilaisissa asuntoloissa, hoitokodeissa ja tuttavien luona asuvia. (Granfelt 1998, ) Valtion asuntorahasto kokoaa vuosittain kunnilta asuntomarkkinatietoja sekä tietoja kuntien asunnottomuustilanteesta. Kuntien asunnottomuuslukuun sisältyy sosiaalitoimen tai asunnottomien palvelujen piirissä olevat henkilöt, jotka ovat ilman vakinaista asuntoa. (Ryöti 2005, 9.) Valtion asuntorahaston tilastoissa yksinelävät asunnottomat määritellään sen mukaan, missä he majailevat. Asunnottomiksi luetaan ulkona ja tilapäissuojissa majailevat, asunnon puutteen vuoksi yömajoissa asuvat sekä erilaisissa laitoksissa, hoito- ja huoltokodeissa asunnon puutteen vuoksi olevat. Asunnottomiksi luetaan myös vapautuneet vangit, joilla ei ole asuntoa sekä tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi majailevat. Nuoria, jotka asuvat vanhempiensa luona, ei lasketa tähän ryhmään. Asunnottomiksi perheiksi luetaan ne perheet, jotka asuvat erillään tai tilapäismajoituksissa asunnon puutteen vuoksi. (Ympäristöministeriö 2001, 8.) Granfelt on tutkinut erityisesti naisten asunnottomuutta. Tutkimuksen lähtökohtana olivat yksittäisten naisten kokemukset marginalisaatiosta ja kodittomuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön oikeutta elää erilaisen ihmisen elämää, sekä mahdollisuudesta saada tukea siihen. Granfelt osoittaa tutkimuksellaan että miesten ja naisten asunnottomuus poikkeaa toisistaan sekä määrällisesti

8 8 että laadullisesti. Naisten asunnottomuus on miehiä monimuotoisempaa. Se ei ole tyypillistä kadulla tai yömajoissa asustelua. Naisten asunnottomuuden erityispiirre on sen näkymättömyys. Naiset majailevat sukulaisten, ystävien ja miestuttavien luona. Tämän vuoksi naiset eivät läheskään aina näy kunnallisissa asunnottomuustilastoissa. (Granfelt 1998, 7, 74, 177.) Ympäristöministeriön mukaan asunnottomia on Suomessa tällä hetkellä noin Heistä pääkaupunkiseudulla on arviolta Pääosa asunnottomista on yksineläviä pääkaupunkiseudun asunnottomista 197 asui ulkona tai ensisuojassa, asuntoloissa asui 1073 henkilöa sekä hoitokotityyppisissä tai kuntouttavassa asumispalveluyksikössä 425 henkilöä. Vapautuvia vankeja joilla ei ollut asuntoa oli tuolloin pääkaupunkiseudulla 48, sukulaisten ja tuttavien luona majailevia oli (Ryöti 2005, 7, 10.) 3 ASUNNOTTOMUUDEN SYYT Asunnottomuuden luonne on muuttunut. Ennen tyypillinen asunnoton oli keskiikäinen, alkoholisoitunut, muovikassien kanssa kulkeva mies. Nykyään asunnottomuuteen liittyy moniongelmaisuutta, kuten huume- ja mielenterveysongelmia, joihin liittyy HIV tai muita tauteja. (Heikkilä & Kautto 2002, 373.) Asunnottomuustutkimuksissa käsitellään usein päihdeongelman ja asunnottomuuden yhteen kietoutumista. Mitä enemmän ihmisellä on taloudellisia vaikeuksia, sitä todennäköisemmin alkoholiongelmat työntävät häntä asunnottomuuteen. Päihdeongelma pahentaa muita ongelmia ja altistaa haavoittuvuudelle. Päihteiden käyttö voi olla yksi keino selviytyä päivästä toiseen kylmästä, masennuksesta, eristyneisyyden tunteesta ja tuskasta. Päihteiden käyttö voi olla myös keino lisätä sosiaalisuuden tunnetta asunnottomien keskuudessa. Päihteidenkäyttö on riippuvuutta sekä selviytymiskeino. Päihteet voivat mahdollistaa pakenemisen mahdottomalta tuntuvasta tilanteesta sekä ovat keino turruttaa

9 9 omia vaikeita tunteita. Päihteitä käyttämällä yritetään selviytyä, suojautua joltakin vielä pahemmalta kuin nykytilanteelta. (Granfelt 1998, 71 72, 144.) Uusi asunnottomuus on vastakohta perinteiselle asunnottomuudelle. Uudet asunnottomat muodostuvat sen mukaan, mihin väestöryhmiin köyhyys milloinkin kovimmin kohdistuu. Uutta asunnottomuutta edustavat tyypillisemmin naiset, nuoret, psyykkisesti sairaat, narkomaanit ja asunnottomat perheet. Pelkkä asunnon tarjoaminen ei ole riittävä ratkaisu moniongelmaisille. Tämä on synnyttänyt tarpeen perustaa yksiköitä, jotka ovat erikoistuneet johonkin erityiskysymykseen, kuten päihde- tai mielenterveysongelmiin. (Granfelt 1998, ) Naisten ja miesten asunnottomuuden syyt ovat erilasia. Tämä johtuu heidän erilaisesta yhteiskunnallisesta asemastaan. Naisilla on usein paremmat edellytykset vastustaa asunnottomuuskierteeseen ajautumista, mikä liittyy huolenpitovelvoitteisiin sekä haluun sitoutua intiimeihin lähisuhteisiin. Naiset ovat sosiaalistuneet miehiä paremmin avun tarjoamiseen ja pyytämiseen. Naiset joutuvat myös miehiä enemmän selittelemään asunnottomuuttaan. Heitä ei useinkaan tarkastella ensisijaisesti asunnottomina vaan perheettöminä, kodin puuttumisen näkökulmasta. Usein naiset itsekin selittävät asunnottomuuttaan ihmissuhteiden katkeamisella. (Granfelt 1998, ) Helsingin kaupungin tietokeskus on julkaissut Erkki Korhosen tutkimuksen Helsingin ja pääkaupunkiseudun asunnottomuudesta. Korhosen mukaan asunnottomuuden taustalla ovat tavallisesti asuntopula, köyhyys ja syrjäytyminen. (Korhonen 2002, 9 12.) Shulmanin mukaan halpojen vuokra-asuntojen puute, sekä asuntojen puute ylipäänsä johtavat asunnottomuuteen. Köyhyys, syrjäytyminen ja työttömyys linkittyvät usein mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja tuottavat asunnottomuutta. Pelkkä asunnon saanti monen kohdalla ei riitä. Asuttamisen onnistuminen edellyttää usein muuta tukea ja kuntoutusta. (Korhonen 2002, 5.) Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimus osoitti että, asunnottomuus oli monella haastatellulla seurausta pitkään jatkuneesta päihteiden käytöstä. Päih-

10 10 teiden runsaan käytön vuoksi menetetään työpaikka, vuokrat jäävät maksamatta ja asunto menee alta. Asunnottomaksi joutuminen puolestaan lisää päihteiden käyttöä. Kun henkilö ajautuu vaikeaan päihdekierteeseen, on päihteistä ja asunnottomuudesta vaikea päästä irti. Haasteltavat olivat sitä mieltä, että ensisijaista oli päästä eroon päihteistä ja saada oma elämä hallintaan, vasta tämän jälkeen kannatti yrittää itsenäistä asumista. Mikäli päihteiden käyttö jatkuu saadussa asunnossa, on uhkana asunnon menettäminen maksamattomien vuokrien ja häiritsevän elämäntyylin johdosta. (Korhonen 2002, 78.) Päihteet ja mielenterveysongelmat kietoutuvat usein yhteen. Kuitenkin mielenterveysongelmat jäävät yleensä diagnosoimatta rankasti päihteitä käyttäviltä. Jos päihteitä käyttävän mielenterveysongelmaisen asumisen järjestäminen ja hoito jäävät sosiaalitoimen vastuulle, kuntoutumismahdollisuudet ovat heikommat ja hoitoresursseja on vähemmän kuin terveystoimen puolella. (Korhonen 2002, 79.) Helsingin kaupungin erityissosiaalitoimiston vuonna 2002 tekemässä selvityksessä asunnottomille tyypillisiä ovat päihde-, mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmat. Etenkin nuorilla on huumeiden käyttö yleistynyt. Osalta asiakkaista puuttui diagnoosi ja sairauden tunne, toisilla lääkityksen puuttuminen tai sen laiminlyöminen aiheutti ongelmia. Psyykkisten ongelmien lisäksi asiakkailla on fyysisiä ongelmia johtuen muun muassa päihteiden käytöstä. Asiakkailta puuttuu yleensä myös arkielämän taitoja. Heillä voi olla oppimishäiriöitä, puutteellinen luku- tai kirjoitustaito, heikkolahjaisuutta, yleistä kykenemättömyyttä sekä koulutuksen ja työkokemuksen puute. Asunnottomat ovat monenlaisten palvelujen tarpeessa, mutta he ovat usein kykenemättömiä selvittämään asioitaan itsenäisesti. Kynnys palvelujen piiriin hakeutumiselle voi olla suuri. Joillakin saattaa olla porttikiellot useisiin tai jopa kaikkiin asumispalveluihin heidän häiritsevän tai väkivaltaisen käyttäytymisen ja valkaanutumisensa vuoksi. (Pitkänen & Kaakinen 2004, ) Salovaara-Karstu ja Muttilainen ovat tutkineet asuntohäätöjä. Tutkimuksessaan he tarkastelevat asiaa sekä häädön saaneiden että vuokranantajien näkökulmista. Asunnottomuuden kierre saattaa alkaa joissakin tapauksissa häädöstä.

11 11 Kerran asunnostaan häädetyn on vaikea saada uutta vuokra-asuntoa. Suurimmalla osalla tutkittavista häätö johtui maksamattomista vuokraveloista. Osassa tapauksia henkilöillä ei ollut lainkaan vuokravelkoja, vaan niissä häätötoimenpiteet oli käynnistetty muiden syiden takia, kuten esimerkiksi häiritsevän käytöksen seurauksena. (Salovaara-Karstu & Mutilainen 2004, 41.) Asunnottomuus voi olla seuraus esimerkiksi henkilön päihdeongelmasta, työttömyydestä, taloudellisista vaikeuksista, vankilaan joutumisesta ja näitä seuranneesta asunnon menettämisestä. Asunnottomuus voi alkaa myös häädöstä, jonka syynä on asukkaan ongelmien kasaantuminen. Asunnottomuutta aiheuttaa myös se, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi tarjolla hakijoiden tarpeita ja vuokranmaksakykyä vastaavia asuntoja. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 9 10.) Sosiaali- ja terveysministeriö teki kartoituksen alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna Tutkimuksen mukaan korvikkeiden käyttäjien elämäntilanne on kaikilla hyvin samanlainen. Korvikkeita käyttävät yleensä keski-ikäiset miehet, jotka hyvin alkeellisesti asuvia tai asunnottomia sekä ovat olleet työkyvyttömiä pitkän aikaa. Viimeinen side yhteiskuntaan heillä oli ollut avo- tai avioliitto, tämän katkettua lopullinen syrjäytyminen oli alkanut, ja sen mukana korvikkeiden käyttö. Tutkimuksessa haastatelluilla korvikkeiden käyttäjillä oli vuosikymmenien mittainen päihdehistoria takanaan. Haastateltavien mukaan syy korvikkeiden käyttöön oli raha, kun mitään muuta ei ollut enää saatavilla, haettiin huoltoasemalta pullo. Myös asunnottomuus oli haastateltujen mukaan syy korvikkeiden käyttöön. (Malinen 2003, 42.) 4 ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Ryöti korostaa, että asunnottomuuden pysyvä vähentäminen edellyttää korjaavien ja ennaltaehkäisevien asumisen tukimuotojen lisäämistä sekä niiden sisäl-

12 12 lön kehittämistä. Eniten kehittämistarpeita on palveluasumisen tasoisissa asumismuodoissa sekä itsenäiseen asumiseen tukemisessa, jota varten ei nykyisin ole riittävästi toimijoita eikä resursseja. (Ryöti 2005, ) Hallituksen 2000 hyväksymässä Asuntopoliittisessa strategiassa todetaan, että laaditaan toimenpideohjelma asunnottomuuden vähentämiseksi. Ohjelman tavoitteena on, että vuosien aikana asunnottomuuden vähentämiseksi osoitetaan lisää asuntoja noin 1000 vuodessa, eli yhteensä 4000 asuntoa. Toimenpideohjelman tarkoituksena on yhteistyössä eri tahojen kanssa vuosina rakentaa ja hankkia uusia asuntoja asunnottomille sekä turvata asumisen edellyttämät tukipalvelut. Ajatuksena on, että osa asunnottomista tarvitsee normaalin vuokra-asunnon, pääosin itsenäiseen asumiseen kykenevät tarvitsevat tukiasunnon lisäksi avohuollon tukipalveluja ja osa tarvitsee päivittäistä tukea asumiseensa. (Ympäristöministeriö 2002, 1 2.) Hallitus, kunnat ja muut toimijat ovat yhdessä toteuttaneet Asunnottomuuden vähentämisohjelmaa vuodesta 2001 lähtien. Vähentämisohjelmassa on monenlaisia toimenpiteitä, joilla edistetään asuntojen ja mahdollisen tuen tarjontaa asunnottomille sekä ehkäistään asunnottomaksi joutumista. Asunnottomuuden moniongelmaisuus on kasvanut, tämän vuoksi usein ei pelkkä asunnon saaminen riitä, vaan tarvitaan tukea asumiseen ja elämänhallintaan. Näiden järjestämiseksi asunto- ja sosiaalitoimen hyvä yhteistyö on tärkeää, samoin kuin kuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö, jotka osallistuvat tukiasumisen ja palvelujen tuottamiseen. (Ryöti 2005, 3.) Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat sopivat yhdessä valtion kanssa helmikuussa 2002 Pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille Ohjelman tavoitteeksi asetettiin 4000 uuden asunnon järjestäminen yksinasuville ja perheellisille asunnottomille turveten asumisen edellyttämät tukipalvelut. Ohjelman toteutusta koordinoimaan asetettiin työryhmä. Ohjelmakaudella Helsingin, Vantaan ja Espoon yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt runsaalla neljänneksellä eli noin 1600 hengellä. Ohjelman hankkeisiin kuuluu asunnottomille varattavia tavallisia vuokra-asuntoja, erityyp-

13 13 pisiä tuetun asumisen hankkeita sekä palveluasumisyksiköitä ja tilapäisen asumisen yksiköitä. (Ryöti 2005, 3 7.) Pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentäisohjelman työryhmän mukaan pääkaupunkiseudun asunnottomista selviytyisi noin 31 % suoraan normaalissa vuokra-asunnossa. Noin 26 % pääkaupunkiseudun asunnottomista tarvitsisi tukiasumistasoisen asumisyksikön tai sosiaalityön keinoin toteutettavaa tukea selvitäkseen omassa asunnossa. Itsenäisen tai tukiasumisen ulkopuolelle jää noin 43 % pääkaupunkiseudun yksinäisistä asunnottomista. (Ryöti 2005, 11.) Työryhmän johtopäätökset olivat että vuokra-asuntojen tuotanto ei ratkaise asunnottomuuden ongelmaa, koska vain osa asunnottomista on asutettavissa normaaleihin vuokra-asuntoihin. Suuri osa asunnottomista tarvitsee asumisen onnistumiseksi sosiaalityön keinoin toteutettavaa asumisen tukea. Mikäli tukea ei ole tarjolla silloin kun sitä tarvitaan, itsenäinen asuminen ei onnistu ja seuraukset kantaa koko asuinympäristö. Kynnyskysymykseksi muodostuu kaupunkien ja muiden toimijoiden mahdollisuudet lisätä itsenäisen asumisen tukea ja neuvontaa. Työryhmän mukaan toiminnan tulisi keskittyä vastedes vaikeimmin asutettavien asunnottomien asumispalveluiden kehittämiseen sekä itsenäisen asumisen tuen ja neuvonnan kehittämiseen. (Ryöti 2005, ) 4.1 Asunnottomuuden ennaltaehkäisy, sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta Ympäristöministeriön mukaan asunnottomuuden pysyvä vähentäminen edellyttää sekä korjaavien että ennalta ehkäisevien asumisen tukimuotojen lisäämistä ja sisällön kehittämistä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisevissä toimintamuodoissa pyritään tukemaan asunnottomiksi jo aiemmin joutuneita tai suurimman asunnottomuusuhan alaisina olevia kuntalaisia, jotka ovat onnistuneet vielä toistaiseksi säilyttämään asuntonsa. Asumisneuvonta, asumisohjaus sekä sosiaalinen isännöinti ovat asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, joiden tavoitteena on säilyttää koti varhaisella puuttumisella, estää häädöt sekä tukea asukasta verkostotyön avulla. Näillä tukitoimilla pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vuokrarästeihin tai häiritsevään elämään, selvit-

14 14 tämään asumisen ongelmien syitä, opastamaan asumiskulttuuriin, toimimaan linkkinä asukaan ja viranomaisten välillä sekä parantamaan alueen asumisviihtyvyyttä aktivoimalla asukkaita. Asumisneuvonta, asumisohjaus ja sosiaalinen isännöinti voivat parhaimmillaan ennaltaehkäistä häätöjä. (Pitkänen & Kaakinen 2004,10, 32.) Itsenäisen asumisen tukemisen muodoista on saatu myönteisiä kokemuksia asumisneuvonnasta ja sosiaalisesta isännöinnistä. Siirryttäessä tukiasumisesta itsenäiseen asumiseen ongelmana on ollut tuen lakkaaminen kokonaan tukiasunnosta muuton yhteydessä tai sitten tukea on saanut vain lyhyen aikaa. Sosiaalista tukea ja konkreettista opastusta sekä asumiseensa tehokasta seurantaa tarvitsevat hyötyvät jatkuvasta, aikaan sitoutumattomasta löyhästä peruspalveluita täydentävästä asumisen tuesta. (Pitkänen & Kaakinen 2004, ) Myös asunnottomuustyöryhmän mukaan itsenäiseen asumiseensa tukea tarvitsevat usein putoavat palvelujärjestelmästä etenkin asumispalvelumuodosta toiseen siirryttäessä, tällöin tukiasumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät jäävät täysin tyhjän päälle (Ryöti 2005, 57). Sosiaaliseen isännöintiin ei ole olemassa vain yhtä mallia. Perinteisesti vuokrataloissa isännöinti on kohdistunut vain kiinteistön kunnossapitoon ja talouden hoitoon, mutta isännöinti voi kohdistua myös asukkaaseen, jolloin isännöintiin kytketään sosiaalisten asioiden hoitoa. Esimerkiksi Sininauhasäätiön toiminnassa sosiaalisen isännöinnin, asumisneuvonnan ja asumisen tukemiseen käytettävissä olevat keinot riippuvat työntekijälle määritellystä toimenkuvasta ja valtuuksista. (Sininauhasäätiö 2005.) Asumisneuvonnan mallit vaihtelevat eri kaupunkien välillä. Asumisneuvonnassa asiakasmäärät ovat tyypillisesti suuria. Huolimatta samantyyppisistä työnkuvistaan asumisneuvojat eivät pysty antamaan asumiseen tiivistä psykososiaalista tukea, jollaista yleensä järjestöjen projektityöntekijät pystyvät asiakkaille antamaan. (Kaakinen & Pitkänen 2004, ) Asumisneuvonnan avulla on saatu myönteisiä kokemuksia häätöjen ehkäisemiseksi. Kontulan kiinteistöt Oy toteutti vuosina asumisneuvontapro-

15 15 jektin, jonka tuloksena häädöt ja asumishäiriöt vähenivät noin puolella. Asumisen ongelmien ennaltaehkäisemisellä sekä nopealla puuttumisella ongelmiin voitaisiin estää häätöjä tai häätöuhkatilanteita. Yli puolella Salovaara-Karstun ja Muttilaisen kyselyyn vastanneista vuokranantajista oli käytössään asumisneuvoja tai sitä vastaava henkilö, jonka luo asukas voidaan tarvittaessa ohjata. Erään arvion mukaan vuokrarästitapauksissa suuri osa häädöistä olisi estettävissä varhaisen asumisneuvonnan avulla. Häiriökäyttäytymiseen ei asumisneuvonnan uskottu vaikuttavan. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 83, ) 4.2 Tukiasuminen Hallituksen, kuntien ja muiden toimijoiden toteuttamaan Asunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyi myös asunnottomuustutkimuksen vahvistaminen. Yhtenä tutkimuksena ehdotettiin hanketta, jossa kehitettään menetelmiä asunnottomien asuttamiseen ja tuen mallien arviointiin. Ympäristöministeriöltä ilmestyi 2005 raportti, jossa on arviointi tuetun asumisen toimintamalleista. Raportin mukaan tuetun asumisen tarpeessa olevat asunnottomat asiakkaat tarvitsevat ensisijaisesti tavallisen vuokra-asunnon tai tukiasunnon, johon liittyy yhteistyössä asukaan kanssa suunniteltu tuki ja tukiverkosto. Lisäksi on tarvetta pitkäkestoiseen ja joustavasti asukkaan tarpeista lähtevään tukeen. Tuen jatkumot laitoksista tuleville tulee järjestää, tähän liittyy asumisen suunnittelu ja järjestäminen käytännössä. Tukiverkon kokoaminen ja tukisuhteen luominen tulisi aloittaa jo laitosjakson aikana. Lisäksi osana laitoksissa tapahtuvaa kuntoutusta tulisi vahvistaa asumisvalmiuksia, käymällä esimerkiksi läpi aikaisempia vaikeuksia asumisessa ja laitoksen jälkeisen elämän riskitekijöitä, jotka voivat uhata asumista. Raportin mukaan myös verkostotyössä tulee kiinnittää huomiota ylisektorialiseen, ammatillisen ja vertaistuen yhdistävään orientaatioon. (Ryöti 2005, 7,163.) Tuetusta asumisesta puhutaan silloin, kun henkilö saa asumiseensa sosiaalista tai muuta tukea. Tuettu asuminen jakautuu yksittäisiin tukiasuntoihin tai asumisyksiköihin, jolloin palveluntuottaja itse tarjoaa asunnon lisäksi tukipalveluja. Toisena toimintamallina ovat jälleenvuokrausasunnot, jolloin kunta, seurakunta

16 16 tai yhdistys vuokraa omille asiakkailleen asunnon sen omistajalta. Välivuokraaja voi itse tuottaa tukipalvelut tai ostaa ne toiselta palveluntuottajalta. (Ryöti 2005, 35.) Tukiasumisella tarkoitetaan itsenäistä asumista erillisissä asunnoissa tai suuremmassa kokonaisuudessa, tuki muodostuu pääosin avuhuollon tukipalveluista. Tukiasuminen voi merkitä esimerkiksi tavanomaista vuokra-asumista ja sosiaalityöntekijän käyntejä häiriöiden ilmaannuttua sekä tiiviimmillään intensiivisen kuntoutuksen tai hoidon sisältävää yhteisöasumista. Sellaisessa tukiasumisen mallissa, jossa tavalliseen vuokra-asumiseen tarjotaan erilaista tukea, asuminen on mahdollistamassa kuntoutumista, eikä edellytä tuen vastaanottamista. Sen sijaan tukiasumismallissa, jossa tukea saavat tietyt asiakasryhmät tukipalveluita varten rakennetussa tai hankitussa asunnossa tai asumisyksikössä, on asuminen itsessään rakennettu kuntouttavaksi. Palveluasumisessa tukea asumiseen tarjotaan asukkaiden tarpeista riippuen päivittäisesti ja mahdollisesti myös ympärivuorokautisesti samassa rakennuksessa, jonne asiakas on sijoittunut. (Pitkänen & Kaakinen 2004, 23.) Asunnottomien tukeminen ja asuttaminen vaatii monenlaista tukemista. Tuetun asumisen piirissä olevat ovat yleensä kokeneet useita menetyksiä elämänsä aikana, päihde tai mielenterveysvaikeudet tai molemmat samanaikaisesti ovat käyneet ylivoimaisiksi hallita, ja monella on laitostausta. Asumisajat tuetussa asumisessa vaihtelevat, tuetun asumisen jälkeen tuen tarve usein vielä jatkuu muodossa tai toisessa. Asumisen tukeminen on usein kokonaisvaltaista elämisen tukemista. Tuettu asuminen vahvistaa arjessa selviytymisen ja sitä kautta myös asumisen onnistumisen, yleensä ensin tuetummin ja vähitellen itsenäisemmin. Tuetun asumisen onnistunut toteuttaminen edellyttää usein verkostotyötä sekä yksilökohtaista tukea. Siinä tarvitaan sekä ammatillista erityisosaamista että vertaistukea. Marginaaliryhmien tai erityisryhmien asumisen järjestäminen edellyttää moniammatillista verkostotyötä. Tärkeää on myös huomioida että siirtymä vahvasti tuetusta paikasta itsenäiseen asumiseen ei ole liian jyrkkä, vaan tarvittava tuki tukee siirtymistä asuinpaikasta toiseen. (Ryöti 2005, )

17 17 Tuettua asumista tarvitsevien ihmisten ryhmä on varsin heterogeeninen. Jotkut haluavat viettää aikaa yhdessä, samaistuvat vertaisryhmiin sekä kokevat päiväkeskukset mielekkäinä. Toiset taas haluavat olla omissa oloissaan ja käsitellä asioitaan vain kahdenkeskeisissä ammattilais- tai vertaissuhteissa. Kunkin henkilön yksilölliset tarpeet, erilaiset elämänhallinnan taidot ja elämänkokemukset on kyettävä ottamaan huomioon tukiasumisessa sekä myös normaalissa vuokra-asumisessa, johon liittyy tukipalveluita. (Ryöti 2005, ) Tukiasuntojen kautta on usein tarkoitus siirtyä pois pohjimmaisilta asuntomarkkinoilta. Yleensä tukiasuntoon on päädytty laitosten tai asuntoloiden kautta. Mikäli asiakkaan on katsottu pärjänneen näissä, on siirto tukiasuntoon mahdollista. Asumiskyvyn seuranta tukiasunnoissa voi vaihdella suuresti, sillä yhtenäistä mallia seurannalle ei ole. Kukin tukiasuntotoimintaa pyörittävä organisaatio määrittelee oman tuen ja seurannan järjestämisestä. Seuranta on kuitenkin yleensä järjestetty niin, että asukkaan on pidettävä jonkinlaista yhteyttä tukiasumisesta vastaavaan työntekijään. Jos asuminen tukiasunnossa on onnistunutta voi se johtaa itsenäiseen asumiseen, vastaavasti tukiasunnosta voi myös tipahtaa asumisportaikossa alemmalle tasolle, esimerkiksi takaisin asuntolaan. (Jokinen & Juhila 1991, ) Valtion avustusten lisäksi asunnottomille hankitaan ja rakennetaan asuntoja Raha-automaattiyhdistyksen invastointiavustuksilla sekä tuotetaan toiminta- ja projektiavustuksilla asumispalveluita. Palvelu- ja tuettu asuminen on RAY:lle merkittävä avustuksen kohde. RAY:n yhtenä tavoitteena on luoda edellytyksiä itsenäiselle selviytymiselle ja elämänhallinnalle. Vuonna 2004 Rahaautomaatiyhdistys myönsi avustuksia palvelu- ja tuettuun asumiseen muun muassa Mielenterveyden keskusliitolle, Sininauhasäätiölle, Y-säätiölle, Espoon Daikoniasäätiölle, kriminaalihuollon tukisäätiölle ja Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. (Pitkänen & Kaakinen 2004, 79, ) Pääkaupunkiseudulla järjestöillä on erilaisia yksiköitä vaikeimmin asutettaville. Helsingin Diakonissalaitos on tuottanut asumispalveluita vuodesta 1994 lähtien. Tällä hetkellä Helsingin Diakonissalaitoksen tarjoamia asumispalveluita ovat muun muassa Villa Nova. Alppitupa, Lehmustupa ja Hia-koti ovat päihteiden

18 18 käytön vuoksi vaikeasti asutettaville ikääntyville tarkoitettuja asumispalveluyksiköitä. Tukipiste Sallissa ja sen yhteydessä olevassa asumisyksikössä tarjotaan asumispalveluita päihdeongelmaisille naisille. (Pitkänen & Kaakinen 2004, 91.) Espoon Diakonisäätiön asumispalvelut koostuvat ensisijaisesti päide- ja mielenterveyskuntoutujille kohdennettavasta yhteisöasumisesta sekä tukiasuntokannasta. Yhteisöasumispaikkoja ovat Lintumetsä ja Kivitasku, joista Kivitasku on tarkoitettu huumekuntoutujille. Kuninkaanmetsän monimuotoisen asumispalveluyksikön asukkaat ovat eläkeläisiä, paluumuuttajia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia sekä sosiaalialan opiskelijoita. Kaikki säätiön asumispalveluyksiköt edellytävät päihteettömyyttä, sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisilta voimassa olevaa avohoitokontaktia. (Pitkänen & Kaakinen 2004, 92.) Y-säätiö on valtakunnallinen yhteisö, joka toimii yhteistyössä valtiovallan, kuntien, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden poistamiseksi. Säätiön tavoitteena on ostaa yleisiltä asuntomarkkinoilta asumisturvaltaan ja- tasoltaan kunnollisia asuntoja ja myös vähävaraisten saavutettavissa olevia vuokraasuntoja. Y-säätiön toimintaperiaatteena on, että välivuokraajataho hoitaa asumisen tukemisen ja hoitaa sen haluamallaan tavalla asukkaille. Pitkänen & Kaakinen 2004, 93.) Sininauhasäätiöllä on erilaisia tukiasuntoja ja asumisen tukipalveluita. Säätiö koordinoi Oikeus omaan oveen -projektia, jonka tavoitteena on lisätä asuntoloista muuttavien kykyä itsenäiseen asumiseen ja elämänhallintaan. Säätiöllä on puolimatkankoti Topi-Katti, jossa on pienasuntoja, sekä sen yhteydessä toimiva päivä- ja toimintakeskus. Jatko-Katit ovat itsenäisempään asumiseen tarkoitettuja jatkoasuntoja. Vantaalla on puolimatkankoti Myrri, sekä jatkotukiasuntoja. Lisäksi säätiö tuottaa Tuusulassa kunnan kanssa tehdyn sopuksen mukaisesti asumisen tukipalveja päihdekuntoutujille. (Pitkänen & Kaakinen 2004, )

19 19 5 SOSIAALINEN TUKI JA PYSYVÄN ASUMISEN TUKEMINEN Sosiaalinen tuki viittaa niihin toimintakäytäntöihin, joiden kautta ihminen itse, hänen lähiyhteisönsä tai yksityiset ja julkiset toimijat pyrkivät turvaamaan yksilöiden hyvinvoinnin. Sosiaalisen tuen luonne voi olla esimerkiksi aineellista, tiedollista, toiminnallista, henkistä ja emotionaalista. Sosiaalisen tuen käsite tarkoittaa vuorovaikutuksellisia toimintakäytäntöjä, joilla erilaisiin hyvinvoinnin toteutumiin päädytään. (Kinnunen 1998, 29.) Sosiaalinen tuki on yhtenä tukimuotona erilaisissa asunnottomien palveluissa jolloin henkilön hyvinvointia pyritään pysyvän asumisen kautta lisäämään. Sosiaalista tukea voidaan määritellä muun muassa rakenteelliselta, toiminnalliselta ja laadulliselta kannalta. Rakenteellisella tuella tarkoitetaan henkilön sosiaalisen verkoston kokoa sekä niiden sosiaalisten ryhmien määrään, joihin hän kuuluu. Toiminnallisella tuella tarkoitetaan tuen sisältöä eli suhteen tarjoamaa emotionaalisia, tiedollisia ja välineellisiä voimavaroja. Tuen laatu viittaa suhteen voimakkuuteen, jatkuvuuteen, vastavuoroisuuteen, keskinäiseen sitoutumiseen ja muihin suhteen pysyvämpiin piirteisiin. Näiden tuen ominaisuuksien lisäksi myös tunne siitä, että tukea on saatavilla voi vaikuttaa ihmisen terveyteen. Tarjotun tuen lisäksi merkitystä on sillä, miten tukea otetaan vastaan. Avun tarjoaminen voidaan ottaa myös negatiivisesti vastaan, tuen vastaanottaminen saattaa esimerkiksi uhata henkilön omanarvontuntoa. (Koski-Jännes, Valtari & Pienimäki 2003, 9.) Sosiaalisen tuen tuottajat voidaan jakaa kolmeen eri osaan, joita ovat henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvat toimijat, kuten kanssaihmiset, perheenjäsenet, sukulaiset ja naapurit. Vertaisuuteen perustuvat toimijat, kuten erilaiset lähiyhteisöjen ja järjestöjen jäsenet. Syy- ja normiperusteiset toimijat, joita ovat lähinnä palkkatyönään sosiaalista tukea tuottavat julkisen ja yksityisen sektorin ammattiauttajat. Sosiaalisen tuen tuottajien merkitys vaihtelee. Perinteisesti julkinen sektori suuntaa ja tuottaa sellaisia tuen muotoja, joilla on taloudellisesta ahdingosta kärsivälle keskeinen merkitys. Sukulaisuuteen ja tuttavuuteen perustuvan lähiyhteisön sosiaalinen tuki koetaan erittäin keskeiseksi. Päivittäisessä todellisuudessa ihmiset turvautuvat vuorovaikutuksellisesti niin sukulaisiin,

20 20 tuttaviin ja naapureihin. Vaikka nämä sosiaalisen tuen muodot ovat erittäin keskeisiä, on julkisen ja yksityisen sektorin ammatillisella auttamisella sekä kolmannen sektorin vertaistuella hyvinvoinnin kannalta edelleen suuri merkitys. (Kinnunen 1998, 77 79,81.) Kinnusen mukaan ihminen voi hankkia sosiaalista tukea eri tavoin. Sosiaalista tukea hankitaan sekä lähiyhteisöistä että viranomaissektorilta ja markkinoilta, tai tukeudutaan vain viranomaissektoriin, ja käytetään yksinomaan kunnallisia ja valtiollisia sosiaalisen tuen muotoja. Tukea voi hakea erilaisilta järjestöiltä ja yhteisöiltä, jolloin hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan kolmatta sektoria sosiaalisen tuen tuottamisessa. Sosiaalisessa tuessa turvaudutaan sukulaisuus-, tuttavuus ja naapurussuhteisiin; tällöin lähiyhteisöt ovat keskeisiä sosiaalisen tuen hankkimisessa. Näiden tapojen ulkopuolelle jää ulkopuolisten ryhmä. He eivät kykene tai halua hankkia sosiaalista tukea miltään taholta. Tällä ryhmällä on monenlaisia syrjäytymisen ongelmia, kuten kiinnittymättömyys asuinalueeseen ja lähiympäristöön, köyhyys ja koulutusvajaukset. (Kinnunen 1998, ) Osa asumispalveluissa asuvista ja niiden ulkopuolelle jäävistä eivät sopeudu tarjottuihin asumispalveluihin ja jäävät näin ollen sosiaalisen tuen ulkopuolelle. Heillä voi olla asuttamista vaikeuttavia tekijöitä kuten päihde- ja mielenterveysongelmia, vakivaltaisuutta tai ympäristöä haittaava kaveripiiri. Nämä vaikeasti asutettavat henkilöt saatetaan usein sulkea koko palvelujärjestelmän ulkopuolelle, jos heidän tarpeisiinsa vastaavia palveluja ei ole tarjolla. Asunnottomat voivat myös itse jättäytyä palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Vaikeimmin syrjäytyneet asunnottomat ovat hoitoon ja elämäntavan muutoksiin motivoitumattomimpia ja sitoutumattomimpia. He eivät hakeudu mielenterveys-, huume- tai päihdepalveluihin, eivätkä myöskään hae asuntoa kaupungin asuntojonojen kautta. Kuilua asunnottomien ja palvelujärjestelmän välillä kasvattaa se, ettei sopivia palveluita ole tarjolla tai niihin ei ole mahdollista päästä. Jos henkilö on ollut pitkään asunnottomana, hän voi lamaantua niin, ettei hän usko enää mahdollisuuksiinsa saada asunto tai hän ei jaksa hakeutua saatavilla olevien palveluiden piiriin. Osa itsenäisen asunnon saaneista saattaa jättää asunnon, koska tukea ei ole riittävästi tarjolla tai he ovat yksinäisiä ja toimettomia. Asuntoloissa

21 21 asukkaat ovat saanet sosiaalista tukea, tukea ei ole enää saatavilla lähiyhteisöltä kun siirrytään itsenäiseen asumiseen. (Pitkänen & Kaakinen 2004, ) Rättyän mukaan sosiaalisen tuen tarvetta lisää sosiaaliset vaikeudet, jotka voivat johtua menetyksen kokemuksista sekä ihmissuhdevaikeuksista. Tuen tarvetta aiheuttavat myös terveyttä uhkaavat tekijät, oma tai läheisen sairaus sekä psyykkiset vaikeudet. Taloudelliset vaikeudet, kuten työttömyys, velkaantuminen ja kulutusmahdollisuuksien puute aiheuttavat sosiaalisen tarvetta. Myös hengelliset vaikeudet, kuten hengellinen ristiriita ja syyllisyys tuovat mukanaan sosiaalisen tuen tarpeen. Sosiaaliseen tukeen liittyviä odotuksia Rättyän mukaan ovat emotionaalinen tuki, henkinen tuki sekä instrumentaalinen tuki. (Rättyä 1998, 26, 31.) 6 SININAUHASÄÄTIÖN ASUMISPALVELUTOIMINTA 6.1 Lähtökohdat Sininauhasäätiön keskeisin tavoite on olla mukana poistamassa asunnottomuutta henkilöiltä, joille täysin itsenäinen asuminen ilman tukea ei ole onnistunut. Sininauhasäätiö on erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun tekemisen ja asumisen ammattilainen. Säätiö tarjoaa ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen ja elämisen muotojen, kokeilujen, kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla kokonaisratkaisuja mielekkäämpään ja ihmisarvoisempaan elämään. (Sininauhaliitto.) Sininauhasäätiötä hallinnoi Sininauhaliitto, joka on kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Sininauhaliiton perustehtävänä ja toiminta-ajatuksena on palvella jäsenyhteisöjään ja kristillisiä seurakuntia ehkäisevässä päihdetyössä, vähentää päihdehaittoja ja syrjäytymistä sekä auttaa riippuvuuksista toipumisessa ja elämän eheyttämisessä. Liiton toimintaa ohjaavat arvot ovat diakonisuus, jäsenyhteisötyytyväisyys, avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. (Sininauhaliitto.)

22 22 Sininauhaliike on syntynyt Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Francis Murphy ( ) joutui alkoholin väärinkäytön seurauksena vankilaan. Vankilasta muodostui Murphyn elämän käännekohta ja hänestä tuli kristitty. Vankilasta vapauduttuaan hän alkoi tehdä raittiustyötä ja sinisestä nauhasta syntyi raittiuslupauksen antaneiden tunnusmerkki. Sininauha-aate levisi 1880-luvulla myös Suomeen, mutta varsinainen Sininauhaliitto perustettiin vuonna luvun lopulla päihdealan kristillisiä järjestöjä oli paljon, mutta yhteistoiminta puuttui. Päihdehuoltojärjestöt perustivat yhteistyötoimikunnan, joka etsi keinoja yhteistyön tiivistämiseksi. Yhteistyötoimikunta pyysi Sininauhaliitolta että se uudistaisi toiminta-ajatuksensa keskusliitto-organisaatioiksi ja avaisi ovensa uusille jäsenille. Vuonna 1984 Sininauhaliitto muutti toiminta-ajatuksensa ja sääntönsä jolloin kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto syntyi. (Sininauhaliitto.) Hyvinvointivaltion lupaus on ollut köyhyyden poistaminen. Kuitenkin kansalaisten kohtuuttomat elämäntilanteet, köyhyys ja syrjäytyminen ovat usein järjestöjen tehtäväkenttää. Matka marginaalista niin sanottuun normaaliyhteiskuntaan on usein pitkä ja kynnys monesti korkea. Tällöin tarvitaan vastayhteisöjä, joko pysyvästi tai väliaikaisesti tavoittamaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti syrjään jääneet. (Möttönen & Niemelä 2005, ) Sininauhasäätiö vastaa köyhyyden poistamiseen tuottamalla pääkaupunkiseudulla erilaisia tuetun asumisen ja sosiaalisen isännöinnin palveluita. Näillä palveluilla tähdätään mielekkäämpään ja ihmisarvoisempaan elämään. Opinnäytetyötäni varten haastattelin henkilöitä, jotka asuvat Helsingin tukiasunnoissa tai Vantaan jatkotukiasunnoissa. Ennen muuttoa jatkotukiasuntoon olivat vantaalaiset asuneet Vantaan asumisyksikössä. Tukiasunnoissa sekä jatkotukiasunnoissa asuvien kanssa tehdään aluksi palvelusopimus, joka asumisen edetessä muuttuu vuokrasopimukseksi. Järjestöjen tarjoamissa asunnottomien asumispalveluissa huomioimisen arvoista on se, että niihin usein yhdistetään erilaisia toimintamahdollisuuksia kuten päivä- ja toimintakeskuksia sekä neuvonta- ja tukipisteitä. Tavallisesti nämä tilat ovat avoinna myös muille asunnottomille. Sosiaalisen tuen lisäksi päiväkeskuk-

23 23 set tarjoavat ruokailu- ja peseytymismahdollisuuden, ja lisäksi joissakin paikoissa on erilaista päivä- ja harrastustoimintaa. (Kaakinen & Pitkänen 2004, ) Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini kuvaa tuettua asumista Sininauhasäätiön näkökulmasta näin: Tuetulla asumisella tarkoitamme, että ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Tarvitsemme toinen toisiamme, sillä usealla meistä on ystävien tilalla yksinäisyys. On sama, suljemmeko asuntomme oven sisä- tai ulkopuolelta, asunto ei aina tunnu kodilta. Haluamme olla rakentamassa asunnosta kotia rinnalla kulkemisen, sosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinnin sekä yksilöllisen asumisneuvonnan keinoin. (Sininauhasäätiö 2005.) 6.2 Asumispalvelut Sininauhasäätiön tuki- ja jatkotukiasuntoihin muuttaville tehdään palvelusopimus. Sosiaalitoimisto ja Sininauhasäätiö päättävät yksimielisesti palvelusopimuksen piiriin otettavista henkilöistä. Palvelusopimus tehdään sellaisille asiakkaille, joilla on tarvetta kokonaisvaltaisen isännöitsijän tukeen. Palvelusopimus velvoittaa asiakasta tapaamaan kokonaisvaltaista isännöitsijää. Palvelusopimukseen liittyy kaikkien kokonaisvaltaisen isännöinnin menetelmien käyttäminen asukkaan valinnasta, asumisen yksilöllisestä tukemisesta ja mahdollisten vaikeuksien ennaltaehkäisystä lähtien. Yksilöllisen, mahdollisimman itsenäiseen asumiseen tähtäävän tuen avulla ennaltaehkäistään vuokrasopimuksen purkaminen tai muunlainen katkeaminen. Palvelusopimuksen piiriin kuuluvan asiakkaan asioissa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kuten sosiaali-, työvoima-, ja Kelan kanssa. Mahdollisten ongelmatilanteiden ilmetessä asiakasta ei jätetä yksin, vaan etsitään ratkaisuja yhdessä asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioon ottaen. Palvelusopimuksen voimassaoloaika on yleensä kolme kuukautta, jonka aikana kokonaisvaltainen isännöitsijä tapaa asiakasta keskimäärin kerran viikossa, tarvittaessa kuitenkin vaikka päivittäin. Jos asumisessa on ilmennyt ongelmia ja tuen tarvetta vielä on, voidaan palvelusopimusta jatkaa. Tarvittaessa yksilöllisen tuen tarvetta ja sopimuksen jatkamista arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa kolmen kuukauden välein. Kun yhteisesti on todettu, ettei

24 24 tuen tarvetta enää ole, palvelusopimus lakkautetaan ja asuminen jatkuu normaalina vuokra-asumisena. Vaikka palvelusopimus päättyy, on asukkaalla edelleen käytössä kokonaisvaltaisen isännöitsijän tuki. (Soini, Päivi 2006.) Sininauhasäätiöllä on Helsingissä 44 tukiasuntoa, jotka sijaitsevat samassa kiinteistössä. Tukiasuntojen yhteydessä on palvelukeskus, joka on avoinna säännöllisesti viitenä päivänä viikossa, palvelukeskus on avoinna myös viikonloppuisin muutaman tunnin. Tukiasunnot ovat tarkoitettu ensisijaisesti vailla vakinaista asuntoa oleville helsinkiläisille. Asiakkaat ohjautuvat tukiasuntoihin pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän kautta. Asiakkaat voivat hakea asuntoihin myös itsenäisesti. Sininauhasäätiön työntekijät haastattelevat asiakkaat ja tekevät yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa asiakasvalinnat. Palvelukeskus sijaitsee tukiasuntojen yhteydessä, jolloin isännöitsijä näkee asiakkaita päivittäin. Tukiasunnot eivät ole päihteettömiä, päihteiden käyttö sallitaan, kunhan siitä ei aiheudu häiriöitä muille. (Soini, Marko 2006.) Vantaalla sijaitsee asumisyksikkö, jossa on 12 yksiötä ja kaksi perheasuntoa. Työntekijöitä yksikössä on kolme. Asumisyksikön yhteydessä on päivätoimintakeskus. Asukkaiksi valitaan haastattelujen perusteella vailla vakinaista asuntoa olevia vantaalaisia, jotka haluavat sitoutua päihteettömään asumismuotoon. Heillä tulee olla voimassaoleva asuntohakemus Vantaan kaupungin vuoraasuntoihin. Asumisyksikön työntekijät haastattelevat hakijat. Kun asukasvalinta on tehty, otetaan yhteyttä asukkaan sosiaalityöntekijään ja tehdään palvelusopimus. (Soini, Päivi 2006.) Vantaalla on myös seitsemän jatkotukiasuntoa, joista viisi sijaitsee samassa taloyhtiössä. Jatkotukiasuntoihin valitaan asukkaat pääsääntöisesti asumisyksiköstä. Niihin voidaan valita asumaan myös muualta tuleva vailla vakinaista asuntoa oleva vantaalainen. Asukkaaksi valittaessa arvioidaan henkilön tuen tarvetta asumisessa sekä muilla elämän osa-alueilla. Asukkaiden ei tarvitse olla täysin kykeneviä itsenäiseen asumiseen, sillä heillä on tukenaan Sininauhasäätiön kokonaisvaltainen isännöitsijä. Kokonaisvaltaisen isännöintiin kuuluu asukkaan tapaaminen, asumisessa ja arjen hallinnassa auttaminen ja tukeminen sekä vuokranseuranta. Isännöitsijän tärkein tehtävä on asumisen turvaaminen

25 25 siten, ettei asumista jouduta katkaisemaan. Kokonaisvaltaisen isännöitsijän rooli poikkeaa sosiaalisesta isännöitsijästä siinä, että kokonaisvaltainen isännöitsijä on samalla vuokranantaja. Tämä antaa enemmän keinoja esimerkiksi vuokranmaksun seurantaan ja mahdollisten vuokranmaksusuunnitelmien tekemiseen. Sosiaalisen isännöitsijän palvelut vuokranantaja ostaa ulkopuoliselta toimijalta, eikä asiakasta velvoiteta tapaamaan sosiaalista isännöitsijää. (Soini, Päivi 2006.) Asukkaaksi valitulle tehdään palvelusopimus kolmeksi kuukaudeksi, jonka aikana isännöitsijä tapaa häntä usein. Tänä aikana on tarkoitus seurata, kuinka asuminen itsenäisessä asunnossa alkaa sujua, sekä pohtia onko se asukkaan, hänen sosiaalityöntekijän ja isännöitsijän mielestä hänelle oikea asumismuoto. Jatkotukiasunnoissa asuvilla on edelleen mahdollisuus käydä asumisyksikön yhteydessä olevassa päivätoimintakeskuksessa. Päivätoimintakeskus ei sijaitse enää samassa pihapiirissä, joten on tärkeää että asukkaalle mietitään mielekästä tekemistä kodin ulkopuolelta, jotta kotiutuminen uuteen asumiseen ja ympäristöön sujuisi helpommin. Mielekkään tekemisen löytäminen tukee asukkaan päihteetöntä elämää ja ehkäisee neljän seinän sisään juuttumista. Kokonaisvaltainen isännöitsijä voi käydä asukkaan kanssa esimerkiksi elokuvissa, ulkona syömässä tai harrastustoiminnassa kuten punttisalilla. Mikäli asuminen ei jatkotukiasunnossa suju, voi asukas palata asumisyksikköön asumaan. Itsenäistä asumista voidaan kokeilla myöhemmin uudestaan. Mikäli itsenäinen asuminen sujuu hyvin, päättyy palvelusopimus kolmen kuukauden päästä ja asuminen jatkuu itsenäisempänä. (Soini, Päivi 2006.) 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa Sininauhasäätiölle asukkaiden kokemuksista asumisesta asumistoiminnan kehittämiseksi.

26 26 Tutkimustehtävänä on kuvata, kuinka asukkaat kokevat Sininauhasäätiön tukija jatkotukiasunnoissa asumisen, sekä mikä merkitys kokonaisvaltaisen isännöijän antamalla tuella on heille. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja aineistonkeruu tapahtuu yksilöteemahaastattelua. (Liite 3.) 8 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Valitsin opinnäytetyöhöni kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän, koska lähtökohtana siinä on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiivinen tutkimus pyrkii saamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan tutkittavasta kohteesta. Aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa, ja pyrkimyksenä on löytää tai paljastaa tosiasioita, ei todentaa jo olemassa olevia totuuksia. Laadullisessa tutkimuksessa suositaan metodeja, joissa tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät esille. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruun väline on inhimillinen eli tutkija itse. Tästä syystä voi aineistoon liittyvien näkökulmien ja tulkintojen katsoa kehittyvän tutkijan tietoisuudessa vähitellen tutkimusprosessin edetessä. Tämän ominaispiirteen myötä korostuu tutkimuksen joustava kehittyminen tutkimuksen edetessä. (Aaltola & Valli 2001, 68.) Toteutin opinnäytetyöni empiirisen osan teemahaastattelujen avulla, mikä on kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillinen työskentelymuoto. Teemahaastattelussa haastattelujen aihepiirit, teema-alueet, ovat ennalta määrättyjä. Kysymyksillä ei kuitenkaan ole tarkkaa muotoa eikä järjestystä. Haastattelijan tehtävänä on varmistaa, että kaikki teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus saattavat vaihdella haastattelusta toiseen. (Eskola & Suoranta, 1998, 87.) Haastattelun etuna on, että tutkittavilta itseltään välittyy suoraan kokemus, jonka he ovat todellisuudessa käyneet läpi. Haastateltava saattaa myös kertoa ai-

27 27 heesta enemmän kuin tutkija on ennakoinut. Haastattelun etuna on myös sen joustavuus; aineiston keruuta voidaan säädellä tilanteen mukaan ja haastateltavaa myötäillen. Haastateltavat ovat mahdollisesti myös tavoitettavissa myöhemmin, jos aineistoa on tarpeen täydentää tai halutaan tehdä seurantatutkimusta. (Hirsjärvi 2004, ) Teemahaastatteluja toteuttaessa haastattelija saattaa joutua hyvinkin erilaisiin keskusteluihin, kuin oli osannut varautua. Haastateltavat saattavat olla kovin puheliaita tai vastaavasti haastattelussa eteenpäinpääsy voi olla hyvinkin vaikeaa. Teemaluettelon lisäksi olisikin hyvä olla mietittynä jotain keskustelun aiheita, jolla päästään eteenpäin niukkasanaisten haastateltavien kanssa. (Eskola & Suoranta 2002, 89.) Ongelmallista teemahaastattelussa on haastattelun epäluotettavuus, sillä tilanteeseen saattaa liittyä paljon virhelähteitä. Näitä voi aiheuttaa esimerkiksi haastattelutilanteen kokeminen uhkaavaksi, pelottavaksi tai muuten epämiellyttäväksi. Haastateltavilla on myös taipumuksena antaa sosiaalisesti suotavia vastauksia. Haastattelujen huolellinen suunnittelu vie runsaasti aikaa, ja varsinkin haastattelujen purku on työlästä ja hidasta. (Hirsjärvi ym. 1997, 202.) Haastattelemani kohderyhmä oli haasteellinen. Suurimmalla osalla haastateltavista oli päihdetausta, enkä voinut olla varma siitä, että haastateltavat ovat sovitusti kotona tai siinä kunnossa että haastattelu on mahdollista toteuttaa. Uskoakseni heidän ei ollut helppoa päästää kotiinsa tuntematonta haastattelijaa, joka kyseli heiltä hyvinkin aroista asioista, kuten päihteiden käytöstä. Kysymykseni kokonaisvaltaisesta isännöitsijästä saattoivat herättää heissä epäluuloisuutta. Yksi haastateltavista kysyi, että vaikuttavatko hänen sanomisensa jollain tavalla asumisen jatkumiseen. Tein Vantaan jatkotukiasunnoissa asuvien haastattelut heidän kotonaan. Sovimme haastatteluajan haastateltavien kanssa viikkoa ennen haastattelua, lisäksi varmistin vielä haastattelua edeltävänä päivänä tekstiviestillä että haastateltavat muistivat tuloni. Haastattelutilanteeseen oli vaikea valmistautua muuten kuin käymällä teemahaastattelurunko läpi. En ollut aikaisemmin tavannut haas-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 25.05.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 72 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Asunnottomuus - Helsinki 2013

Asunnottomuus - Helsinki 2013 Asunnottomuus - Helsinki 2013 HELSINKI asunnottomia 2013 pitkäaikaisia Vuosimuutos (hlöä) ensisuojissa yms. 90 70-10 -5 Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 210 90-60 -20 350 220 50 20 Vapautuvat vangit (ei

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-verkoston tapaaminen Seinäjoella 7.9.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE

Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE VUOKRANANTAJAT ASUKAS HÄIRIÖ/RÄSTI TUKI YHTEISTYÖTAHOT ASUKKAAN VERKOSTOT ATTE -ASUMISEN OHJAAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Selvitys 1/2017. Asunnottomat

Selvitys 1/2017. Asunnottomat 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Piia Wallenius, Aikuisten sosiaalipalvelut 1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki - Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä -seminaari 10.3.2015 Turku Katja Forssén Sosiaalityön professori Veli-Matti

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Helsingin kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot