Maakunnan edunvalvontalistan kaksi ensimmäistä asiaa tulivat budjettiesityksen julkistuksen aikaan hoidetuksi:

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Juho Savo: 3 Ajankohtaiset asiat Meyer Werftin ja Suomen valtion ilmoitus sopimuksesta STX:n Turun telakan ostamisesta oli parasta mitä valtiolta on voitu odottaa Uutinen joka piti sisällään myös kaksi sovittua laivatilausta ja optiot kahdesta muusta TUI:n Mein Schiff - laivastoon muutti kertaheitolla alueen pidemmän tähtäimen talousennusteet positiivisiksi. Uutinen poisti pidäkkeet koko suomalaisen meriteollisuuden kehittämishankkeilta. Tulevaisuus on nyt vahvemmalla pohjalla kuin mitä se on ollut koko Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin jälkeisenä 25 vuoden aikana. Varsinaissuomalaiset päättäjät osoittivat tässä asiassa niin laajaa yhteistahtoa, että muutos valtion strategisissa linjauksissa saatiin aikaan. Jo kahden edellisen hallituksen aikana on ollut jatkuva tarve perehdyttää ministerit turkulaisen risteilijärakentamisen tasoon ja volyymiin. Viimeisenä asiassa kääntyivät TEM:n ja VM:n virkamiehet. 1 miljardin arvoiset risteilijät olivat liian suuria rahoitus- ja takuujärjestelmillemme, vaikka vientitilastot ne luovutusvuosina positiivisiksi käänsivätkin. Käydyn harjoituksen jälkeen uskon, että myös nämä takuuja rahoitusjärjestelyt syntyvät jatkossa vähemmällä dramatiikalla. Kaiken kaikkiaan voi tässä vaiheessa todeta, että järki voitti. Samalla työllisyystilanne, ja bkt-luvut ja kauppatase vahvistuvat kaikkien suomalaisten hyväksi. Selvää on myös se, että alalla on edelleen hyvin erikoinen kilpailutilanne ja, että vain kannattavilla projekteilla tulevaisuus muodostuu hyväksi. Budjettiriihessä vielä varaa parantaa Maakunnan edunvalvontalistan kaksi ensimmäistä asiaa tulivat budjettiesityksen julkistuksen aikaan hoidetuksi: 1. Telakkateollisuuden kilpailukyvyn ja jatkon turvaaminen 2. VT 8: n Masku Nousiainen välin nelikaistaistamisen rahoitus Muu budjettiesitys ei julkisuutta näiden erinomaisten asioiden lisäksi juuri saanut. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusta vuodelle 2015 on arvioitu liiton virastossa maakunnan näkökulmasta. Liitteenä arvio, jossa ehdotusta peilataan maakuntahallituksen keväällä 2014 vahvistamiin edunvalvonnan painopisteisiin (Liite, ks. alla). Ehdotuksen mukaan jo vuosia laskenut maakunnan kehittämisraha -määräraha loppuu kokonaan. Maakunnan kehittämisraha on ollut ainoa alueiden omista lähtökohdista myönnettävä kehittämishankeraha, jolla on voitu toteuttaa mm. maakuntastrategiaa. Kesällä hyväksytyn tuoreen maakuntastrategian toteutukseen tulee siten löytyä muita resursseja. Tunnin junan jatkosuunnittelusta ei ole mainintaa ehdotuksessa. Tästäkin huolimatta on syytä toivoa, että saamme yhdessä valtion kanssa jatkosuunnittelua eteenpäin. Tunnin juna on osa EU:n priorisoimaa TEN-T ydinverkkokäytävää, johon Suomi toivottavasti hakee TEN-T osarahoitusta.

2 Tämä kesä oli taas konkreettinen osoitus siitä, että Itämeren tilan parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. Saaristomeren levälautat pysäyttivät taas kerran miettimään toimia ja resurssia tilan parantamiseksi. Talousarvioehdotus puolestaan vähentää määrärahoja tähän. Talousarvioehdotus ei näytä parantavan kuntatalouden ongelmia. Kunnille ollaan lisäämässä uusia tehtäviä kuten oppivelvollisuuden jatko ja vaikeasti työllistyvien aktivointi. Samalla valtionosuusleikkaukset vain jatkuvat. Tämän viikon lopulla pidettävään budjettiriiheen riittää siis vielä toteutumattomia tavoitteita Varsinais-Suomen osalta. Rajavartiolaitoksen merellisten toimintojen keskittäminen Turkuun olisi perusteltua Rajavartiolaitos painii säästö- ja tehostamistoimien alla. Viime vuonna kopterikorjaamot olivat keskittämisen kohteena. Nyt vuorossa ovat Rajan merelliset toiminnot. Rajavartiolaitoksen ensi vuoden toimintasuunnitelmaluonnoksessa on kirjauksia laitoksen tilannekuva- ja johtokeskustoimintojen tehostamisen kartoittamisesta huomioiden pääkaupunkiseudun toimitilojen mahdollisuudet. Näen suunnitelmaluonnoksen avoimena uhkana juuri hyvään vauhtiin päässeen Auriga -kiinteistön toiminnoille Turussa Juhana Herttuan Puistokadulla. Täällä Länsi-Suomen merelliset viranomaistoimijat ovat löytäneet erinomaisen hyvin synergiaa toimintojen osalta. On kovin kapea-alaisesti katsottu, jos edes osia meripelastus-, tilannekuva- ja johtokeskustoiminnoista viedään Turusta Helsinkiin. Aurigassa on löytynyt lisäksi hyvää yhteistyötä Rajavartioston ja Aboa Mare -merenkulkuoppilaitoksen välillä merellisessä koulutuksessa. Jos voimakasta keskittämistä Helsinkiin näiden toimintojen osalta syntyy, asia ei ole vain Rajan sisäinen säästökysymys ja ministeri Räsäsen päätös. Välittömät ja välilliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että laajempaa poliittista keskustelua asiasta on syytä käydä. Mikäli valtiontalouden säästöpaineet merkitsevät rajavalvonnassa edelleen keskittämisratkaisuja, niin merellisten toimintojen osalta Turku ja Auriga on paikka, johon tällainen toiminta tulisi alueellistaa. Täällä on hyvät edellytykset laajentaa meripelastuskeskusta, tilanne- ja johtokeskustoimintoja sekä myös Rajan merellistä koulutusta. Jos keskittämisratkaisuja tehdään, niin se vaihtoehto että keskittäminen toteutettaisiinkin Turkuun, on ainakin rehellisesti ja avoimesti tutkittava. Päätöksentekoa viedään pois alueilta Maakuntahallituksen listalla on tänään sopimus Euroopan unionin rakennerahastotehtävien hoidosta Etelä- Suomen maakuntien liitoissa sekä lausunto ELY-keskusten kansallisten yritystukiasioiden siirtämisestä neljään ELY-keskukseen. Aikaisemmin tänä vuonna päätettiin rakennerahastotehtäviin liittyvän päätöksenteon keskittämisestä neljään ELY:yyn ja suuralueittain neljään maakunnan liittoon. Nyt työ- ja elinkeinoministeriö ulottaa samaa käytäntöä myös kansallisiin yritystukiin. Vallitsevana trendinä ministeriöissä tuntuu olevan pyrkimys hallinnon ja eri toimintojen keskittämiseen. Termi alueellistaminen kuulostaa nykyään jo kovin vieraalta käsitteeltä. Rakennerahastotehtäviä ja kansallisten yritystukien päätöksiä keskitettäessä ei suinkaan yksinkertaisteta hallintoa, vaan luodaan yksi päätöksentekoporras lisää. Vaarana on, että päätöksentekoprosessi pitkittyy ja tärkeimmät eli asiakkaat kärsivät. Vielä tällä het-

3 kellä vakuutetaan varsinaisen asiakaspalvelutyön säilyvän alueilla toivottavasti lopullisena tavoitteena ei ole myös sen keskittäminen. Yksi Euroopan unionin peruskäsitteistä, alueiden Eurooppa, on tainnut hukkua ministeriöiden mappeihin kun uusi polvi on ryhtynyt näihin keskittämistalkoisiin. Varsinais-Suomen ja Satakunnan susipopulaatio on nyt tarkasti tutkittu Maakunnan uusi ja erikoinen susipopulaatio on herättänyt viimeisen viiden vuoden aikana valtavasti huolta ja ihmettelyä. Talven aikana tehtiin Turun yliopistossa opinnäytetyö, jossa metsästäjien ja RKTL:n tutkimusapulaisen toimesta kerättyjen susien ulosteiden DNA:t analysoitiin. Tuloksena saatiin täysin yksiselitteinen kuva Köyliön - Huittisten - Loimaan, Pöytyän Oripään ja Mynämäen Nousiaisten alueilla liikkuneista susista. Lainaus tutkimusraportista : Näytteitä toimitettiin Turun yliopiston Biologian laitokselle vuoden aikana yhteensä 168, kun mukaan lasketaan kaikki kerätyt näytteet (myös kevään ja kesän 2013 näytteet). Näistä yksilöllinen DNA-genotyypin määritys onnistui 125 näytteestä. Näytteiden määrän kasvu selkeytti entisestään näytteissä esiintyvien yksilöiden jakautumista kolmeen eri alueeseen. Alla on esitetty onnistuneesti analysoidut näytteet ja niistä määritettyjen eri yksilöiden lukumäärä alueittain. Lukumäärät kerrotaan ensin koko vuodelle ( ) ja sen jälkeen viime talvikaudelle (lokakuu 2013 maaliskuu 2014) eli varsinaiselle näytteiden keräyskaudelle. Yksilöiden ajalliset havaintohistoriat näyteaineistossa näkee parhaiten taulukosta 1. Oripää Pöytyä Alueelta analysoitiin onnistuneesti kerättyä näytettä, jotka olivat peräisin kahdeksasta eri yksilöstä. (Neljää kolmen eri koiran ulosteeksi osoittautunutta näytettä ei ole laskettu mukaan näihin lukuihin.) Kaikki kahdeksan yksilöä havaittiin alueella loka-maaliskuussa. Yksi alueen yksilöistä oli siirtynyt keväällä 2014 Vehmaalle, missä se lopetettiin poliisin toimesta. Tämä havaittiin Suomen Riistakeskuksen teettämästä Vehmaalla kaadetun suden DNA-tunnistuksesta, joka tehtiin Turun yliopistossa. Kyseisestä sudesta löytyy useita aiempia DNA-tunnistuksia Oripää Pöytyä -alueelta ajalta marraskuu 2013 helmikuu Mynämäki Nousiainen Pöytyän Yläne (Yläne-Säkylä-tien länsipuoli) Alueelta vuoden aikana kerätyistä näytteistä analysoitiin onnistuneesti 16 näytettä, joissa esiintyi viisi eri yksilöä. Talvikaudella loka-maaliskuussa kerätyissä näytteissä havaittiin neljä eri yksilöä (yksi yksilö määritettiin ainoastaan kahdesta kerätystä näytteestä, eikä siitä ole aineistossa myöhempää näytettä). Köyliö Huittinen Loimaan Alastaro: Alueelta vuoden aikana kerätyistä näytteistä analysoitiin onnistuneesti 37 näytettä, joista tunnistettiin 10 eri yksilöä. Tässä ovat mukana myös Loimaan Alastarolta kerätyt näytteet (10 kpl), koska ne olivat kaikki peräisin samoista Köyliö-Huittinen alueella havaituista yksilöistä. Näistä kymmenestä yksilöstä havaittiin talvikauden näytteissä kuusi. Yksi niistä löytyi kapiin kuolleena Huittisista tammikuussa 2014 ja yksi jäi auton alle Karkkilassa maaliskuussa Auton alle jääneestä yksilöstä saatiin kudosnäyte EVIRAsta. Siitä oli aiemmin kuusi

4 näytettä Köyliö-Huittinen alueelta, joista osa oli kesältä Neljä yksilöä havaittiin ainoastaan heinäelokuussa kerätyissä näytteissä. Aluejaon perustelu: Kaikki yllämainitut yksilöt olivat eri yksilöitä, eli päällekkäisyyksiä tämän aluejaon mukaisten alueiden välillä ei näytteissä ole ollut muita kuin Oripäästä Vehmaalle siirtynyt yksilö. Sen lisäksi alueelta oli lähtenyt pois Karkkilassa auton alle jäänyt yksilö. Koirien erottaminen näytemateriaalista: Näytteiden DNA:ta verrattiin Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa 43 koiranäytteeseen. Lisäksi niitä verrattiin 297:ään Oulun yliopistossa aiemmin analysoituun suomalaisen suden DNA-genotyyppiin. Sudet ja koirat erottuvat DNA-vertailussa kahdeksi eri ryhmäksi. Näytteiden määrittäminen susien ulostenäytteiksi oli onnistunut maastossa erittäin hyvin: vertailun mukaan ainoastaan neljä maastosta kerätyistä näytteistä oli koiran ulosteita (kolmen eri koiran). Kaikki muut näytteet olivat peräisin 23:sta taulukossa 1 esitetystä susiyksilöstä. Näiden yksilöiden genotyypit sijoittuvat Oulun yliopiston susinäytteiden joukkoon ja kuuluvat siten laajempaan suomalaiseen susipopulaatioon. Lounais- Suomen alueelta kerättyjen näytteiden joukossa ei havaittu yhtään risteymäyksilöä (analyysi tehtiin kahdella geneettisellä tilasto-ohjelmalla, STRUCTURE:lla ja Newhybrids-ohjelmalla). Työn jatko: Tarkemmat analyysit aineistosta (esimerkiksi yksilöiden väliset sukulaisuussuhteet) käsitellään tekeillä olevassa opinnäytetyössä. Työ aineiston parissa jatkuu syksyllä. Meiltä on kysytty, jatketaanko uusien näytteiden analyysejä ensi syksynä. Tähän opinnäytetyöhön ei enää kerätä uusia näytteitä, mutta uusien näytteiden analyysejä ja vertailua vanhoihin voi kuka tahansa tilata maksua vastaan Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksesta (sähköposti:cea@utu.fi). Täysin ainutlaatuinen ja erittäin tarkan kuvan maakunnan susitilanteesta antanut työ siis loppuu tähän, ellei sen jatkamiseen löydy rahoitusta ja toimijaa. Varsinais-Suomen liitto rahoitti 5000 avustuksella Turun yliopiston analyysityön Jatkossa MMM:n alaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulisi jatkaa tätä työtä. Ellei se jostakin syystä siihen lähde, niin katson, että maakunnan riistanhoitopiirin kannattaisi ottaa jatkotyö haltuunsa. Varsinais-Suomen liitto on vedonnut asiassa maa- ja metsätalousministeriin. Asialla on kiire, sillä sekä Köyliössä, että Pöytyällä on todennettu kummankin lauman saaneen tänä kesänä ehkä seitsemänkin uutta poikasta. Seurantaa ja analyysejä tulisi jatkaa välittömästi, jotta myös kannanhoidollisiin toimenpiteisiin ja mahdollisiin häirikkösusien yksilöintiin saataisiin pitävät perusteet. Valonian isännöinti tarjolla Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus on Varsinais-Suomessa toimiva kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Valonia on perustettu 2008 yhdistämällä Varsinais-Suomen Agenda- ja Energiatoimistot. Valonian toimintaa ovat rahoittaneet kaikki Varsinais-Suomen kunnat. Kuntien maksuosuus on ollut 0,45 /asukas/vuosi. Hallinnollisesti Valonia on sijoitettu Turun kaupungin organisaatioon. Toiminnan sisällöstä on vastannut kuntien, liiton, ELY:n, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän edustajista koottu johtoryhmä. Valonia toimii maakunnallisten ohjelmien toimeenpanijana yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeinen resurssi ovat laajat projektit, jotka rahoittavat Valonian työtä. Kuntien maksuosuus toimii kansallisen ja kansainvälisen hankerahoituksen perusrahoitusosuutena. Rahoitusmallin ansiosta Valonia kykenee

5 tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman tarjonnan palveluita. Kuntarahoituksen osuus Valonian vuosibudjetista on noin 25 %. Valonian budjetti vuodelle 2014 on n. 1 M. Valonian toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Valonia tarjoaa palveluita kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Tavallisille kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille Valonia tarjoaa sekä tietoa että tapahtumia. Käytännön työn osa-alueita ovat mm. energianeuvonta, hajaasutusalueiden jätevesiasiat, kuluttaminen ja resurssitehokkuus, kestävä liikkuminen ja logistiikka, vesiensuojelu, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana on kehitetty erityisesti yritysten ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta. Kevään 2014 aikana on Valonialle laadittu uusi toimintaohjelma Ohjelma 2020 Varsinais- Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Valonian tuleva ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2020, joka on niin valtakunnan kuin EU:n tasollakin asetettu yhdeksi tärkeimmistä välitavoitteeksi kohti kestävää yhteiskuntaa. Ohjelmassa on viisi painopistealuetta: 1. Julkinen sektori edelläkävijänä 2. Vastuullinen yritystoiminta, vihreä yrittäjyys 3. Kestävä yhdyskuntarakenne, resurssitehokkaat ja vähähiiliset alueet 4. Osallistuva ja vastuullinen asuminen 5. Laajapohjainen ympäristönlukutaito Turun kaupunki on esittänyt, että Valonian toiminta sen aidosti maakunnallisesta luonteesta johtuen siirrettäisiin uudella sopimus- ja ohjelmakaudella osaksi Varsinais-Suomen liiton organisaatiota. Kuntien sitoumusta Valonian toiminnan jatkamiseen tullaan pyytämään lähiviikkoina. Samalla pyydetään kuntia ottamaan kantaa toiminnan isännöintikysymykseen. Toiminnan siirto nähdään liitossa mahdollisena ja jopa uusia toimintatapoja luovana. Ennen lopullisia päätöksiä täytyy saada täydellinen varmuus siitä, ettei siirto vaaranna liiton nykyisten, pääosin lakisääteisten tehtävien rahoitusta ja hoitamista. Samoin pitää varmistaa Valonian toiminnan keskeytyksetön jatkuminen ja käynnissä olevien hankkeiden eteneminen. Mahdollinen siirto ei tule olemaan yksinkertaista. Valonia on toiminnallisesti vahvasti sidoksissa Turun kaupungin eri yksiköihin. Omarahoitteisuudesta huolimatta uuden yksikön tulo liittoon toisi oleellisia lisätöitä talous- ja henkilöstöhallinnolle. Asia on liitolle ja kunnille talousarviokysymys. Asiaa käsitellään kuntajohdon neuvottelussa tiistaina 16.syyskuuta.

6 LIITE VM:N TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2015 Valtiovarainministeriö (VM) julkisti ehdotuksensa valtion talousarvioesitykseksi vuodelle Talousarvioehdotuksen loppusumma on 53,4 miljardia euroa (v. 2014: 54,0 miljardia euroa). Ehdotus perustuu keskeisiltä osiltaan kevään kehyspäätöksen ja kesän minihallitusneuvotteluiden ratkaisuihin. Kasvua ja työllisyyttä tukevien toimien lisäksi ehdotus sisältää säästöpäätöksiä ja tasomuutoksia. Budjettiehdotus on 4 miljardia euroa alijäämäinen. Hallitus käsittelee talousarvioesityksen budjettiriihessään Eduskunta saa esityksen käsiteltäväkseen syyskuun puolivälissä. Budjettiriihen yhteydessä hallitus käsittelee myös kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion. VALTATIELLE 8 MYÖNNETYN 100 MILJ. EURON INVESTOINTIVALTUUDEN VARMISTAMINEN VT 8 Turku-Pori-hankkeen valtuus pienenee 10 M, 102,5 M -> 92,5 M säästyvästä osuudesta 20 M leikataan 10 M ja 10 M kohdennetaan Masku-Nousiainen nelikaistaistukseen. TELAKKATEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN Telakan kauppa menestys Alusinvestointien ympäristötuki -momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi. Laivanrakennuksen innovaatiotuki-momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi. Tässä tapana on ollut mennä tilauskohtaisesti lisäbudjetin kautta. Telakan kaupan myötä valtio valmistautuu osallistumaan uuden telakkayhtiön kehittämiseen myöntämällä kahdelle uudelle TUI-alukselle laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 10 M. VÄLINEITÄ JA RESURSSEJA MAAKUNNAN OMAEHTOISEEN KEHITTÄMISEEN Ehdotuksen mukaan maakunnan kehittämisraha poistetaan valtion talousarviosta. Kuluvana vuonna se on ollut 6 milj. euroa. Maakunnan kehittämisraha on ollut ainoa alueiden omista lähtökohdista myönnettävää kehittämishankerahaa, jolla on voitu toteuttaa maakuntastrategiaa. TEN-T YDINVERKKOKÄYTÄVÄN TOTEUTTAMINEN Tunnin junan jatkosuunnittelusta ei ole mainintaa ehdotuksessa. Varsinais-Suomen tavoite on Espoo-Lohja-Salo-oikoradan jatkosuunnittelu osana TEN-T verkkojen toteuttamista. SAARISTOLIIKENTEEN RIITTÄVÄN PALVELUTASON TURVAAMINEN

7 Saaristoliikenteen määrärahoihin on tulossa pientä nousua: 11,7 M vuonna 2015 (10,7 M v. 2014). Lisäksi edelleen mukana 3 vuoden siirtomääräraha 5,3 M liikenteen ostosopimuksiin. PERUSVÄYLÄNPIDON TASOKOROTUS Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon esitetään 917 milj. euroa. Vähennystä vuoden 2014 määrärahaan on 73 milj. euroa. Hallituksen aiempia kehyspäätöksiä muutetaan osoittamalla liikennehankkeisiin 88 milj. euroa siten, että 50 milj. euroa on aikaisempien leikkausten perumista ja 38 milj. euroa kohdistetaan liikenneinvestointien ja -suunnitelmien aikaistamiseen. Hallituksen kehyspäätös sisälsi 5 milj. euron leikkauksen joukkoliikenteen tukemiseen. Säästöstä 3 milj. euroa kohdentuu suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen. Väylämaksu puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi Kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa on tarkoitus osoittaa milj. euroa perusväylänpidon elinkeinopoliittisiin liikennehankkeisiin. YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN RAHOITUS SEKÄ II ASTEEN KOULUTUKSEN SAATAVUUS TURVATTAVA OKM:n hallinnonalan säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2015 noin 100 M säästöt kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Korkeakoulut ja tutkimus: Kasvua rahoituksessa > 2015 runsaat 500 M eli n. 20 %. Suomen Akatemian varoissa selvä kasvu. Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan indeksikorotuksella 1,3 prosenttia. Aalto-yliopiston erityisrahoitus on edelleen mukana ehdotuksessa. Aalto-yliopistolle kohdennettua lisärahoitusta ollaan kuitenkin aiempien linjausten mukaisesti asteittain purkamassa. Esityksessä Aalto-yliopiston lisärahoituksesta ollaan siirtämässä 21,5 M osaksi yliopistojen perusrahoitusta. Korkeakoulujen tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus on koko maassa sama kuin kuluvana vuonna eli 8,5 M. Merkittävin, tiedossa ollut pudotus ammatillisella puolella > 2015 n. 224 M eli 31 %. Koulutustakuu-ohjelmaan ja ns. nuorten osaamisohjelmaan panostetaan aiemmin päätetyn mukaisesti eli pientä kasvua. Yleissivistävä puoli, laskua > M eli 19 % AITO KOULUTUSVIENTI TULEE MAHDOLLISTAA Ei tunnistettua vahvaa kytkentää talousarvioehdotukseen.

8 RAKENNEMUUTOSTUKIEN JATKON VARMISTAMINEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEEN Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen -momentilta esitetään 3 milj. euroa äkillisen rakennemuutoksen alueille ja toimialoille. Kuluvana vuonna määrä on ollut 20 milj. euroa. Näistä on vielä jakamatta alueille n. 7 milj. euroa. V-S ELY-keskuksella on vielä sitomatta ärm-rahoitusta n.3 milj. euroa. Saloon on myönnetty n. 2,5 milj. euroa/vuosi ärm-vuosien aikana. SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMINEN ITÄMEREN SUOJELUN KESKIÖSSÄ Valtion tukea uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristötyöhankkeisiin ei enää myönnetä. Itämeren suojelu -momentissa laskua 2,5 M, > ,3 M -> 3,8 M. Eduskunta lisäsi tämän vuoden talousarvioon 1,5 M joulukuussa (alkuperäinen 4,8 M ). ÖRÖN SAAREN MATKAILUN KEHITTÄMISEEN LISÄÄ RESURSSEJA Tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa Metsähallituksen luontopalveluille annettiin 5 M lisämääräraha. Tästä merkittävä osa kohdistui Örön saaren kehittämiseen. Työllisyyden tukemiseksi Metsähallituksen luontopalveluille esitetään 5 M lisämääräraha kansallispuistojen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden palveluiden ja rakenteiden parantamiseen. Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti Öron saaren ja uusien Teijon ja Etelä- Konneveden kansallispuistojen investointeihin euroa Teijon retkeilyalueen ylläpitokustannuksiin. ALUEHALLINTOUUDISTUS MAAKUNNALLISTA ELINVOIMAA, KILPAILUKYKYÄ JA IDENTITEETTIÄ VAH- VISTAVALLA TAVALLA Ei tunnistettua vahvaa kytkentää talousarvioehdotukseen. LÄNSIRANNIKON SOTE-ALUEEN VALTAKUNNALLISTA PAINOARVOA VAHVISTETAAN Ei tunnistettua vahvaa kytkentää talousarvioehdotukseen Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto