Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 ARKEOLOGIA hieroglyfi Hieroglyfien Jean-François Champollion kiinnostui hieroglyfeistä jo lapsena. Uurastettuaan niiden parissa vuosia hän onnistui lopulta tulkitsemaan muinaisten egyptiläisten tekstejä. BRIDGEMAN/POLFOTO NIELS-PETER GRANZOW BUSCH Kilpailu siitä, kuka lopulta ratkaisisi hieroglyfien arvoituksen, käynnistyi vuonna Napoleon Bonaparte oli vuotta aiemmin valloittanut Egyptin, ja nyt hän oli määrännyt Niilin suiston vanhoja linnoituksia laajennettavaksi. Joukko ranskalaissotilaita alkoi aamulla 19. kesäkuuta purkaa vanhaa muuria lähellä Rashidin kaupunkia, jonka eurooppalaiset tunsivat nimellä Rosette tai Rosetta. Työn edetessä miehet löysivät yhtäkkiä

3 en arvoitus arvoituksen ratkaisija Hieroglyfit olivat vuosisatoja ratkaisematon arvoitus. Vuonna 1799 ranskalaiset sotilaat löysivät egyptiläisestä Rosettan kaupungista kaiverretun kiven. Sen avulla hieroglyfien tutkimuksessa päästiin vauhtiin, ja lopulta nuori ranskalainen Jean-François Champollion onnistui niiden tulkitsemisessa. suuren kivipaaden. Reilun metrin korkuisen kiven yksi sivu oli kiillotettu ja täynnä kaiverruksia. Hieroglyfejä oli nähty ennenkin, mutta tässä kivessä oli jotain outoa. Siinä oli selvästi yhden sijaan kolme eri tekstiä, jotka oli kirjoitettu erilaisilla kirjoitusmerkeillä. Avain hieroglyfien tulkintaan Napoleon oli tuonut mukanaan Egyptiin sotilaiden lisäksi puolentoista sataa eri alojen tieteilijää, ja osa heistä sai tehtäväkseen tutkia kiveä. Yhden teksteistä he tunnistivat muinaiskreikaksi, toinen oli egyptiä hieroglyfein kirjoitettuna ja kolmas oli tuolloin vielä tuntematonta kirjoitusta, hieroglyfeistä kehittynyttä egyptiä, joka sai myöhemmin nimen demoottinen, kansanomainen. Muinaiskreikkaa osaavat tutkijat saivat nopeasti selville, että muinaisen Memphisin kaupungin papisto oli kaivertanut kiven vuonna 196 eaa. Ptolemaios V:n kunniaksi. Ptolemaios oli yksi kreikkalais-makedonialaisista valtiaista, jotka hallitsivat Egyptiä niin sanottuna hellenistisenä kautena eaa. Kahta muuta tekstiä tutkijat eivät osanneet lukea, mutta he olivat varmoja siitä, että kaikki kolme tekstiä olivat RANSKA/1822 Ennen Napoleonin n valloitusretkeä Egyptiin tiedot maasta olivat Euroopassa perustuneet pääosin antiikin lähteisiin. Egypti oli ollut muslimien hallinnassa ja suljettu eurooppalaisilta yli tuhannen vuoden ajan. PARIISI RANSKA Historia

4 ARKEOLOGIA Kivestä tuli egyptologien sanakirja Rosettan kiveen on kaiverrettu sama teksti kolmella eri kirjoitusjärjestelmällä. Muinaiset hieroglyfit pystyttiin lopulta tulkitsemaan vertailemalla demoottista egyptiä ja hieroglyfejä kreikankieliseen tekstiin. BRIDGEMAN Rosettan kiven teksteissä esiintyvä nimi Ptolemaios johti brittiläisen tutkijan Thomas Youngin oikeille jäljille. HIEROGLYFEJÄ DEMOOTTISTA EGYPTIÄ KREIKKAA

5 1 Rosettan kivi löytyi Napoleonin Egyptin-matkan aikana. Kiveen oli kaiverrettu sama teksti hieroglyfeillä, demoottisella egyptillä sekä muinaiskreikaksi. Ranskalaiset tutkijat osasivat lukea vain muinaiskreikkaa mutta uskoivat 3 Kolmikielisen kiven löytyminen Champollion luki Youngin menetelmästä ja yritti samaan tapaan etsiä hieroglyfeistä kreikkalaista nimeä Kleopatra, jossa oli jo Ptolemaioksesta päätellyt yhteiset merkit P, L ja O. Näin hän pystyi selvittämään yhä uusia hieroglyfejä. Läpimurto koitti kuitenkin vasta kun hän alkoi soveltaa tuntemaansa koptin kieltä hieroglyfien tulkintaan. Käyttämällä apuna aiemmin tunnistettuja hieroglyfejä sekä koptia hänen onnistui tulkita egyptiläinen nimi Ramses, minkä jälkeen muutkin hieroglyfit aukenivat hänelle helposti. tekstin olevan saman eri kielillä. He ymmärsivät, että kivi voisi olla avain hieroglyfien tulkitsemiseen, joten he laativat kiveen kaiverretuista teksteistä jäljennöksiä, joita lähetettiin tutkijoille ja kielitieteilijöille ympäri Eurooppaa. Pian Rosettan kiven löytymisen jälkeen ranskalaiset joutuivat tekemään Egyptissä tilaa briteille. Kivi päätyi British Museumiin, missä se on yhä esillä. Champollionin läpimurto Kuuluisa Champollion päätyi koristamaan mm. suklaarasian kantta. MARY EVANS BRIDGEMAN 2 Kreikkalainen nimi oli tärkeä johtolanka 1820-luvun alussa brittiläinen lääkäri Thomas Young havaitsi, että osa Rosettan kiven hieroglyfeistä oli kehystetty, ja päätteli näiden olevan erityisen tärkeitä merkkejä. Kreikankielisessä tekstissä esiintyi nimi Ptolemaios, joten Young uskoi nimen löytyvän myös hieroglyfiversiosta, mahdollisesti korostettuna. Ptolemaios on kreikkalainen nimi, joten Young oletti, että egyptiläisillä ei ollut sille omaa hieroglyfiä vaan kaivertaja oli käyttänyt vierassanaa varten foneettisia merkkejä. Näin Young pystyi päättelemään joidenkin yksittäisten hiero gly fien lausuntatavan, mutta hän ei oivaltanut, että hieroglyfeissä on sekä foneettisia merkkejä että kokonaista sanaa vastaavia kuvamerkkejä. = k = l = e = o = p = a = d = r = a = p = t = o = l = m = e = s Ensimmäisinä tulkittiin hallitsijanimet Ptolemaios ja Kleopatra. samansisältöisiä; heillä oli käsissään avain hieroglyfien ymmärtämiseen. Jäljennöksiä lähetettiin Eurooppaan Pian Rosettan kiven löytymisen jälkeen kaiverroksista alettiin tehdä jäljennöksiä, joita lähetettiin yliopistoihin ympäri Eurooppaa. Tutkijat kaikkialla alkoivat innolla selvittää muinaisten tekstien sisältöä. Oli enää ajan kysymys, koska saataisiin egyptiläisten oma selvitys Egyptistä, kuten eräs ranskalainen tutkija julisti. Kukaan ei arvannut, että kestäisi vielä 23 vuotta, ennen kuin hieroglyfejä pystyttäisiin lukemaan. Puoli vuotta kiven löytymisen jälkeen ranskalaiset joukot joutuivat antautumaan briteille Egyptissä, ja britit vaativat myös Rosettan kiven luovutusta. Kivi päätyi Lontooseen British Museumiin, missä se on edelleen. Kaiverroksista oli kuitenkin tehty niin paljon jäljennöksiä, että kiven omistajanvaihdos ei vaikuttanut tutkijoiden käytännön työhön. Kaikki toivoivat voivansa selvittää hieroglyfien salaisuuden ensimmäisinä. Pikkupojan unelmasta ura Jean-François Champollion tutustui hieroglyfeihin jo 11-vuotiaana. Hän oli osoittanut poikkeuksellista lahjakkuutta kielissä ja osasi lukea kreikkaa, latinaa ja hepreaa. Champollion asui tuolloin Grenoblessa, missä hän tapasi Napoleonin mukana Egyptissä olleen tutkijan Joseph Fourierin. Fourier kiinnostui lahjakkaasta pojasta ja kutsui hänet vierailulle kotiinsa. Fourierin esitellessä Egyptistä tuomiaan esineitä Champollionille tämä tuijotti kuin lumoutuneena papyruspalojen ja kivitaulujen hieroglyfejä ja kysyi, osattiinko niitä lukea. Kun Fourier pudisti päätään, poika ilmoitti kirkkaalla äänellä: Minä opettelen lukemaan niitä. Sitten minä voin lukea niitä teille! Sitten kun olen iso! Tutkijat ymmärsivät, että Rosettan kivi oli avain hieroglyfien tulkitsemiseen. Historia

6 ARKEOLOGIA Kristityt hallitsijat kielsivät pakanalliset hieroglyfit Hieroglyfejä käytettiin lähes vuoden ajan, mutta lopulta ne hylättiin pakanallisina Egyptin hallitsijoiden omaksuttua kristinuskon. Kun Champollion näki ensimmäistä kertaa muinaisia egyptiläisiä hieroglyfejä, kukaan ei ollut käyttänyt niitä yli vuoteen. Myöhäisin arkeologien löytämä hieroglyfiteksti on ajoitettu vuoteen 394. Noihin aikoihin kristinusko levisi Egyptissä ja egyptiläiset olivat hylkäämässä vanhoja jumaliaan ja näiden palvontaan liittynyttä hieroglyfikirjoitusta. Hieroglyfejä oli sitä ennen käytetty yhtäjaksoisesti lähes vuotta. Ajan saatossa egyptiläisten kirjoitusten ulkoasu oli muuttunut erittäin selkeistä hieroglyfimerkkien kuvista vähitellen yhä enemmän meikäläistä käsialakirjoitusta muistuttavaksi. HIEROGLYFIT Monumentaalikirjoitus. Hieroglyfejä käytettiin esim. temppelien kaiverroksissa vuoden 3300 eaa. tienoilta vuoteen 394. SCANPIX BRIDGEMAN Egyptomania levisi Euroopassa Kun ranskalaiset tunkeutuivat Egyptiin, maa oli ollut suljettu länsimaisilta yli tuhat vuotta. Ranskalaiset sotilaat olivat pakahtua kunnioituksesta nähdessään Egyptin muinaiset rauniot ja monumentit. Napoleonin Egyptin-retkeen osallistui noin 150 Ranskan tiedemaailman edustajaa. Joukossa oli myös historioitsijoita, jotka alkoivat täyttä päätä havainnoida ja kirjata näkemäänsä. Kahden vuoden kuluttua ranskalaisten oli lähdettävä Egyptistä, mutta tutkijat olivat jo ehtineet kerätä mittaamattoman arvokasta tietoa muinaisesta Egyptistä. Euroopassa levisi todellinen egyptomania, ja muoti-ilmiön piirteitä alkoi näkyä arkkitehtuurissa, koristeissa ja muodissa. Ranskalaiset tutkimassa Rosettan kiveä. Hieroglyfeistä tuli Champollionille lähes pakkomielle. Seuraavina vuosina hän opiskeli arabiaa, syyriaa, kaldean kieltä, kiinaa ja lopulta koptin kieltä, jota kristityt egyptiläiset puhuivat ja kirjoittivat ennen kuin islaminuskoiset arabit valloittivat Egyptin 600-luvulla. Näiden kielten opiskelu oli Champollionille valmistau tumista hänen todelliseen haasteeseensa hieroglyfeihin. Niiden kimppuun hän kävi vuonna 1808 ollessaan 18-vuotias. Ensimmäiset askeleet Tutkijat olivat turhaan yrittäneet tulkita hieroglyfejä Rosettan kiven avulla. Työ keskittyi kiven demoottiseen kirjoitukseen, joka oli hieroglyfeistä kehittynyt myöhäisempi egyptin kirjoitusmuoto. Kiven varsinaisista hieroglyfeistä kukaan ei ymmärtänyt yhtään mitään. Yksi syy siihen oli vallitseva yksimielisyys siitä, että hieroglyfit olivat pelkkää kuvakirjoitusta, jossa jokainen merkki vastasi kokonaista sanaa tai korkeintaan tavua. Tutkijat eivät uskoneet, että hieroglyfeillä olisi ollut foneettisia merkityksiä eli että ne olisivat viitanneet merkin lausumiseen. Sitä paitsi foneettisten merkkien etsiminen olisi ollut turhaa, sillä muinais egyptiä ei ollut puhuttu lähes tuhanteen vuoteen. Ei siis olisi mitään keinoa tietää, mitä äänteitä merkit olisivat vastanneet. Tutkimus alkoi kunnolla edetä vasta vuonna 1814, kun brittiläinen lääkäri ja matemaatikko Thomas Young alkoi tutkia Rosettan kiven hieroglyfejä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että jotkin hieroglyfit oli kehystetty: ne oli kirjoitettu niin sanottuun kartussiin. Young uskoi, että kartussien sisällä olevat hieroglyfit olivat erityisen tärkeitä; ne sisälsivät mahdollisesti Ptolemaioksen nimen, sillä se oli mainittu myös kiven kreikkalaisessa tekstissä. Ptolemaios oli kreikkalainen nimi, ja Young oletti, että se oli lausuttu samalla tavalla sekä kreikaksi että muinaisegyptiksi. Niinpä hän vertaili nimen kreikkalaisia kirjaimia ja niiden äänteitä hieroglyfeihin ja päätteli siten hieroglyfien lausuntatavan. Sen jälkeen hän teki samanlaisia vertailuja erään toisen hieroglyfitekstin osalta, jonka hän tiesi sisältävän maininnan kreikkalais-makedonialaisesta kuningatar Berenikestä. Näin hän sai selville vielä lisää hieroglyfien ääntämistapoja. Se oli suuri edistysaskel. Sen jälkeen Young ei kuitenkaan edistynyt, sillä muiden tavoin hänkin uskoi hiero glyfien kuitenkin yleensä vastaavan sanoja eikä äänteitä. Hänen tunnistamansa kaksi kreikkalaista nimeä oli hänen mielestään kirjoitettu poikkeuksellisesti äännemerkeillä vain siksi, että ne olivat vieraskielisiä eikä egyptiläisillä näin ollen Minä opettelen lukemaan niitä! Sitten voin lukea niitä teille! Sitten kun olen iso! Champollion 11-vuotiaana voinut olla niille yhtä ainoaa kuvamerkkiä. Lisää merkkejä 24-vuotias Champollion oli käytännössä omistanut elämänsä hieroglyfeille. Hänet oli viisi vuotta aiemmin, vain 19-vuotiaana, nimitetty histo rian opettajaksi, mutta hänen palkkansa riitti hädin tuskin elämiseen. Hän käytti kaiken 46 Historia

7 HIERAATTINEN DEMOOTTINEN KOPTI WIKIPEDIA WIKIPEDIA WIKIPEDIA Pappien kirjoitus. Hieroglyfien yksinkertaistettu muoto, joka sopi paremmin kirjoitettavaksi papyrukselle. Hallinnon kirjoitus. Syntyi vuoden 700 eaa. paikkeilla. Käytettiin ainoastaan maallisten asioiden kirjaamiseen. Uusi kieli ja kirjoitus. Syntyi vuoden 250 paikkeilla. Perustui muinaisegyptiin mutta kirjoitettiin kreikkalaisin kirjaimin. vapaa-aikansa tutkimalla lakkaamatta hieroglyfejä. Vuosien mittaan Champollionille oli selvinnyt, että Rosettan kiven yksi kirjoitus oli hieroglyfeihin perustuvaa myöhäisempää egyptiläistä kirjoitusta, demoottista kirjoitusta. Jos hän pystyisi tulkitsemaan sen, hän pystyisi tulkitsemaan myös hiero glyfit. Hieroglyfien koodi ei kuitenkaan ottanut auetakseen. Niukkuus ja työpaineet verottivat nuoren egyptologin terveyttä, eikä sitä parantanut se, että suuret kieli tieteilijät julistivat vähän väliä ratkaisseensa tai ainakin olevansa hyvin lähellä ratkaista hieroglyfien arvoituksen. Heidän riemunsa osoittautui kerta toisensa jälkeen ennenaikaiseksi, mutta Champollion pelkäsi koko ajan, että joku muu piankin onnistuisi ja murskaisi hänen unelmansa ja elämäntyönsä. Kun Young sitten julkisti löytönsä, Champollion sai niistä uutta energiaa. Hän alkoi tutkia samaan tapaan muita kartussiin kirjoitettuja hieroglyfejä ja onnistui tulkitsemaan nimen Kleopatra, joka sisälsi Youngin Ptolemaios-nimestä selvittämät P-, L- ja O-äänteitä vastaavat hieroglyfit. Siltä pohjalta hän tunnisti yhä useamman hieroglyfin äänteen ja siten yhä useampia uusia nimiä. Champollion oli hurmoksessa. Nyt hän oli tulkinnut jo enemmän hieroglyfejä kuin Young. Kaikki Champollionin tunnistamat nimet olivat kuitenkin yhä kreikkalaisperäisiä, eivät vanhoja egyptiläisiä. Lopullinen ratkaisu Vuonna 1822 Champollion sai käsiinsä jäljennöksiä kartusseista, jotka eivät olleet peräisin Egyptin hellenistiseltä kaudelta vaan olivat paljon vanhempia ja sisälsivät siten vanhoja egyptiläisiä hallitsijanimiä. 14. syyskuuta 1822 pienessä talossa Rue Mazarinella Pariisissa tapahtui ihme. Champollion keskittyi yhteen kartussiin, jossa oli vain neljä hiero glyfiä. Ensimmäiset olivat hänelle outoja, kahden jälkimmäisen hän tiesi vastaavan s-äännettä. Hänellä oli siis kartussi, jossa luki?-?-s-s. Champollion päätti turvautua itselleen rakkaaseen koptin kieleen, mikä osoittautuikin ratkaisevaksi käänteeksi. Hän päätti testata koptin ja hieroglyfien sukulaisuutta ja yritti suoraan soveltaa koptin tuntemustaan kartussin merkkeihin. Ensimmäinen hieroglyfi näytti pieneltä auringolta. Koptiksi aurinko on ra, joten Champollion päätti kokeilla sitä. Kartussissa voisi siis lukea RA-?-S-S. Oli selvää, että se voisi sopia vain yhden faraon nimeen: RAMSES. Hiero glyfien arvoitus oli ratkeamassa! Champollion tuskin uskoi silmiään. Hän oli aamusta alkaen työstänyt vastikään saamiaan jäljennöksiä vanhoista egyptiläisistä hieroglyfiteksteistä, ja nyt hän oli ratkaissut arvoituksen, kuten oli 11-vuotiaana luvannut tehdä. Champollion oli todistanut, että hieroglyfit eivät olleet vain kuvakieltä vaan osa merkeistä oli äännekirjoitusta, jota saattoi lukea samaan tapaan kuin meikäläisiä aakkosia. Koptin kielen avulla Champollion pystyisi nyt tulkitsemaan muitakin hieroglyfitekstejä. Champollion ryntäsi suin päin kadulle puristaen muistiinpanojaan rintaansa vasten. Hän jatkoi juoksuaan kohti lähellä sijaitsevaa Ranskan instituuttia, jossa hänen isoveljensä oli töissä. Jacques- Joseph Champollion oli pitkään ollut huolissaan pikkuveljestään, joka uurasti taukoamatta armaiden hieroglyfiensä parissa huolehtimatta päivä päivältä heikkenevästä terveydestään. Jacques- Joseph Champollionin toimiston ovi lennähti sepposen selälleen, kun nuorempi veli Jean-François ryntäsi sisään huutaen voitonriemuisena: Minä keksin sen! Minä keksin sen! Sitten hän lyyhistyi pyörtyneenä lattialle ja joutui viettämään seuraavat viisi päivää vuodepotilaana. Vuonna 1826 Champollion nimitettiin Ranskan kansallismuseon Louvren egyptiläisen kokoelman johtajaksi. Siinä asemassa hän työskenteli aina vuoteen 1832, jolloin hän menehtyi sydänkohtaukseen vain 41-vuotiaana. Champollionin läpimurron jälkeen tutkijat ovat pystyneet kääntämään tuhansia hiero glyfitekstejä. Niiden avulla olemme saaneet valtavasti tietoa niin muinaisten egyptiläisten uskonnosta kuin jokapäiväisestä elämästä tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Champollion oivalsi, että hieroglyfeissä on sekä sanoja että äänteitä vastaavia merkkejä. LUE LISÄÄ: Lesley & Roy Adkins: The Keys of Egypt: The Race to Read the Hieroglyphs, HarperCollins Publishers, 2001 Richard Parkinson: Cracking Codes: The Rosetta Stone and Decipherment, British Museum Press, 1999 Bridget McDermott: Decoding Egyptian Hieroglyphs, Duncan Blair Publishers Ltd., Historia