JULKISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta 1.2 Selvityksen lähtökohtia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta 1.2 Selvityksen lähtökohtia"

Transkriptio

1 JULKISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta 1.2 Selvityksen lähtökohtia 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 2.1 Selvityksen tavoitteet 2.2 Keskeiset käsitteet 2.3 Selvityksen toteuttaminen ja aineiston käsittely 2.4 Vastaajayritysten taustatiedot 3 JULKISTEN YRITYSPALVELUJEN TUNTEMUS JA KÄYTTÖKOKEMUKSET 3.1 Tuntemus innovatiiviset kasvuyritykset vs. muut yritykset 3.2 Käyttökokemukset innovatiiviset kasvuyritykset vs. muut yritykset 3.3 Yrityspalvelujen merkitys eri alueilla 4 YRITYSPALVELUJEN TOIMIVUUS 4.1 Arviot yrityspalvelujen ominaisuuksista 4.2 Yrityspalvelujärjestelmän selkeys tai monimutkaisuus Yleiskuva järjestelmän toimivuudesta Yritysjohtajien avoimet vastaukset 4.3 Palveluorganisaatioiden työnjako 5 YRITYSPALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 5.1 Keskeiset kehittämistarpeet 5.2 Toiveet palvelutoiminnan suuntaamisesta 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Selkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä kaivataan 6.2 Yhdenmukaisuutta ja räätälöintiä = mahdoton yhtälö? LÄHTEET LIITE

2 2 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta Julkinen sektori tukee yritysten tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa (TKI toimintaa) Suomessa monin tavoin. Tukimuodoiksi voidaan laskea suorat rahalliset tuet sekä laaja joukko erilaisia tieto, neuvonta ja asiantuntijapalveluja. Niitä kaikkia kutsutaan tässä selvityksessä julkisiksi yrityspalveluiksi. Suomen julkinen yrityspalvelujärjestelmä on todettu toistuvasti monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Vuonna 2005 laskettiin 1, että erilaisia palveluntarjoajia on 20 30, palvelutuotteita 200 ja palveluja tarjoavia toimipisteitä Yrityspalveluja tarjoavat paitsi työ ja elinkeinoministeriön (TEM) alaiset organisaatiot, myös esimerkiksi tiedepuistot ja teknologiakeskukset, seudulliset kehitysyhtiöt sekä korkeakoulut ja oppilaitokset. Kansallisen tarjonnan lisäksi yrityspalveluilla on voimakas alueellinen ulottuvuus. ETLAn arvion mukaan erilaisissa yritysten perustamista tai toiminnan tukemista koskevissa julkisissa neuvontapalveluissa työskentelee arviolta noin henkilöä, joista noin kolmasosa aluetasolla 2. Viesti monimutkaisuudesta on toistunut useissa viimeaikaisissa selvityksissä, esimerkiksi vuoden 2010 julkista kasvurahoitusta tarkastelleessa selvitysmiesraportissa 3 ja vuonna 2009 julkaistussa Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa 4. Näistä jälkimmäisen taustakyselyssä ilmeni mm., että lähes kolme neljäsosaa alkavista innovatiivisista yrityksistä pitää palvelujärjestelmää verrattain tai erittäin monimutkaisena. Ongelmavyyhti tiedostetaan siis varsin hyvin. Palvelujärjestelmän kehittämishankkeista ei ole ollut pulaa. Yrityspalveluja on pyritty koordinoimaan viime vuosina voimakkaasti sekä alueellisesti että kansallisesti. Seudulliset yrityspalvelut hanke on verkottanut alueellisia ja kansallisia toimijoita yhteen. Yritys Suomi on pyrkinyt luomaan kansallista palvelubrändiä ja internetpalvelua, yhtä luukkua, jonka kautta yritys pääsee käsiksi kaikkiin julkisesti tarjottaviin yrityspalveluihin. TEMin asiakkuusstrategian avulla yrityksiä on luokiteltu asiakasryhmiksi, joille pyritään tarjoamaan juuri heille tarpeellisia ja soveltuvia palveluja. Hyvä esimerkki viimeksi mainitusta on Kasvuväylä hanke 5, jota pilotoidaan vuodesta 2011 alkaen. Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten näkökulmasta julkisen yrityspalvelujärjestelmän toimivuus on keskeinen kysymys. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa julkisten yrityspalvelujen käyttöä EK:n PK jäsenyrityksissä sekä yritysten mielipiteitä palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kantaa yritystukien tai palvelujen volyymiin ei oteta suoraan. Selvityksen ovat tehneet EK:n asiantuntijat Aki Enkenberg, Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky ja Juhapekka Suutarinen. 1 Suomalaisten yrityspalvelujen kehityspolku maailman kärkijoukkoon (2005) 2 Koski et al. (2010) 3 Puttonen V. (2010) 4 Vergeulers et al. (2009) 5

3 3 1.2 Selvityksen lähtökohtia Työ ja elinkeinoministeriö teetti vuonna 2010 Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin pohjalta suppean selvityksen innovaatiotuista. Tällä ns. innovaatiotukiinventaarilla 6 pyrittiin saamaan kattava kuva erilaisista innovaatiotoimintaa tukevista julkisista palvelu ja rahoitusmuodoista, niiden päällekkäisyyksistä ja pullonkauloista. Selvitystä täydensi ETLAn samanaikaisesti TEMin toimeksiannosta toteuttama selvitys 7, jossa tarkasteltiin Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta yritystukien tarjontaa, täydentävyyttä ja hyödyntämisen toistuvuutta yrityksissä. ETLAn selvityksessä olivat mukana kaikki Tilastokeskuksen yritystukiluokituksen alle laskettavat suorat ja epäsuorat tuki ja julkisen rahoituksen muodot. TEMin selvitys keskittyi pääasiassa vain suoriin yrityksille suunnattuihin avustuksiin. Muita tukimuotoja kartoitettiin yleisellä tasolla. ETLAn mukaan lähes kaikki vuonna 2008 toiminnassa olleet yritykset, joilla oli tilastojen mukaan t&k menoja, olivat saaneet julkista tukea tähän toimintaan vuosina Lähes kaikki innovatiiviset yritykset ovat siis jossakin vaiheessa elinkaartaan jonkin julkisen yrityspalveluorganisaation asiakkaita. Päällekkäiset ja jaetut asiakkuudet ovat myös yleisiä. Esimerkiksi Tekesin tukia saavista yrityksistä vuonna 2008 noin neljäsosa oli Finpron asiakkaita ja viidesosa sai rahoitusta myös Finnveralta. TEMin selvityksessä erilaisten yritystuki instrumenttien kokonaismääräksi laskettiin 90 vuonna Myöntäjätahoja oli puolestaan 23. TEMin johtopäätöksissä määrät todettiin rajallisiksi ja hallittaviksi, mutta tukien moninaisuus ja osittainen päällekkäisyys tunnustettiin. Selvityksen tulokset ja johtopäätökset tukevatkin tarvetta yksinkertaistaa järjestelmää. Kumpikin edellä mainittu selvitys analysoi pääasiassa yritystukien ja palvelujen tarjontaa. Tarjonnan kartoittamisen lisäksi tarvitaan kattavampaa kuvaa yrityspalvelujen asiakkaiden näkemyksistä järjestelmän nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Tästä näkökulmasta Innovaatiotuki inventaarissa nostettiin alustavasti esille kaksi tekijää, jotka voivat yritysten näkökulmasta monimutkaistaa yrityspalvelukenttää: erilaisten välittäjäorganisaatioiden rooli palvelujärjestelmässä sekä rahoituksen myöntäjien ja hakijoiden näkökulmien erilaisuus. Lisäksi spekuloitiin sillä, että monet yrityspalveluiksi ymmärretyt toimintamallit ovat itse asiassa kehittämishankkeita. Hanketoiminta onkin syytä pitää mukana tarkasteltaessa koko yrityspalvelujärjestelmää 8. 6 Suoheimo & Niinikoski (2010) 7 Koski & Pajarinen (2010). Yritystukien tarjonta, täydentävyys ja toistuvuus. ETLA Discussion papers No Vrt. esim. Suomalaisten yrityspalvelujen kehityspolku maailman kärkijoukkoon 2005.

4 4 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 2.1 Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tarkoituksena on täydentää hiljattain valmistuneita, tarjontanäkökulmasta tehtyjä selvityksiä palvelujen käyttäjien näkökulmalla. Selvityksessä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: o Kuinka hyvin EK:n jäsenyritykset tuntevat julkiset yrityspalvelut ja kuinka yleisesti niitä on hyödynnetty viimeisten vuosien aikana Suomen eri alueilla ja erilaisissa yrityksissä? o Kuinka selkeäksi tai monimutkaiseksi julkinen yrityspalvelujärjestelmä yritysten keskuudessa mielletään ja millaiset tekijät mielipiteisiin vaikuttavat? o Millaisia ovat innovatiivisten kasvuyritysten ja muiden yritysten näkemykset julkisen yrityspalvelujärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista? Selvityksessä muodostetaan kokonaiskuva palvelujärjestelmästä, johon kuuluu iso määrä erilaisia organisaatioita sekä suoria ja epäsuoria tukia ja palveluja. Yrityspalvelukentän organisaatioiden ja instrumenttien runsauden vuoksi selvityksessä ei pyritä saamaan tietoa yksittäisten yrityspalvelujen käyttäjäkokemuksista, vaan luomaan yleisemmän tason kuvaa järjestelmän toimivuudesta, esimerkiksi eri yrityspalveluorganisaatioiden ja palvelujen välisistä suhteista ja päällekkäisyyksistä. 2.2 Keskeiset käsitteet Julkiset yrityspalvelut ymmärretään tässä kyselyssä laajasti. Niihin luetaan sekä suorat rahalliset tuet että laaja joukko erilaisia tieto, neuvonta ja asiantuntijapalveluja. Termillä viitataan sekä julkisen sektorin itse tuottamiin palveluihin että yksityisiltä toimijoilta hankittuihin, usein julkisesti subventoituihin yksityisiin palveluihin. Kysely kohdistuu erityisesti yritysten innovaatiotoimintaa tukeviin julkisiin organisaatioihin ja yrityspalveluihin, vaikkakin se sivuaa myös muita yrityspalveluja. Selvityksen ulkopuolelle jäävät julkiset asiointi ja tietopalvelut, jotka liittyvät puhtaasti viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Niitä ovat mm. vero ja tullihallinto, patentti ja rekisterihallitus sekä Tilastokeskus. Aineiston analysoinnissa keskityttiin vertailemaan erityisesti innovatiivisten kasvuyritysten ja muiden yritysten kokemuksia yrityspalvelujen käytöstä sekä näkemyksiä palvelujen kehittämistarpeista. Innovatiivisilla kasvuyrityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä yrityksiä, jotka täyttävät seuraavat kolme kriteeriä: 1. Yritys harjoittaa vientiä tai muuta kansainvälistä toimintaa, 2. yritys tekee tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoimintaa sekä 3. yritys tavoittelee toiminnassaan maltillista tai voimakasta kasvua.

5 5 Määritelmä on erittäin laaja, ja sen täytti tässä selvityksessä 126 yritystä (noin 33 prosenttia vastaajista). Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että aineistossa oli vain muutamia toimintansa alkuvaiheessa olevia yrityksiä, minkä vuoksi tulokset ovat yleistettävissä ainoastaan varttuneempien työnantajayritysten perusjoukkoon. 2.3 Selvityksen toteuttaminen ja aineiston käsittely Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena yhteistyössä EK:n Innovaatioympäristö ja yritysten kasvu yksikön ja PK yksikön kesken. Otos kattoi lähes yritystä ja siinä pyrittiin ottamaan huomioon eri alojen ja eri puolilla Suomea toimivien yritysten edustavuus. Verkkokyselylomakkeella esitettyihin kysymyksiin vastasi 386 yritystä eli noin viidennes kyselyn saaneista. Vastaajayrityksistä vain 13 oli alle viisi henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, jotka rajattiin ennen analyyseja tarkastelun ulkopuolelle. Näin varmistettiin tulosten edustavuus ja luotettavuus vähintään viisi henkilöä työllistävien yritysten kaikissa kokoluokissa. Alueellisia vertailuja varten yritykset jaettiin kotikuntansa perusteella neljään ryhmään: Etelä Suomessa, Länsi Suomessa, Itä Suomessa ja Pohjois Suomessa toimiviin yrityksiin. Etelä Suomen yrityksiksi luettiin kaikki Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois Suomessa toimivat yritykset (35 prosenttia kaikista vastaajista). Länsi Suomen yrityksiksi luokiteltiin Varsinais Suomessa, Satakunnassa, Keski Suomessa, Pirkanmaalla, Etelä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla kotikuntaansa pitävät yritykset (40 prosenttia vastaajista). Itä Suomeen taas kuuluivat Etelä Savon, Pohjois Savon ja Pohjois Karjalan yritykset (12 prosenttia vastaajista) ja Pohjois Suomeen Pohjois Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin yritykset (13 prosenttia vastaajista). Sen tarkempaa alueellista vertailua ei voitu tehdä aineiston rajallisuuden vuoksi. Siksi alueita koskevat tulokset ovat vain suuntaa antavia. Selvityksessä vertailtiin myös kaupungeissa ja maaseutualueilla toimivien yritysten vastauksia ja niissä mahdollisesti esiin nousevia eroja. Maaseutualueiksi luettiin kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Kaikista kyselyyn osallistuneista yrityksistä noin 68 prosentin kotipaikka oli kaupunki ja 32 prosenttia toimi maaseudulla. 2.4 Vastaajayritysten taustatiedot Vastaajayritykset jakautuivat melko tasaisesti valmistustoimintaa tekeviin ja palveluja tarjoaviin yrityksiin. Vastaajista 41 prosenttia toimi palvelualoilla (pl. kauppa) ja 37 prosenttia teollisuudessa. Kaksi kolmasosaa oli pienyrityksiä, jotka työllistivät alle 50 henkilöä. Taulukossa 1 esitellään vastaajia tiettyjen taustamuuttujien valossa. Kaksi kolmasosaa vastaajayrityksistä oli harjoittanut TKI toimintaa kyselyajankohtaa edeltävien kolmen vuoden aikana. Eniten näitä innovatiivisia yrityksiä oli teollisuudessa. Lisäksi noin 14 prosentilla vastaajista t&k investointien osuus liikevaihdosta ylitti viisi prosenttia. Kansainvälistä toimintaa oli noin kahdella viidesosalla yrityksistä, ja kasvua tavoitteli selkeä enemmistö yrityksistä. Yleensä kasvutavoitteet olivat kuitenkin maltillisia, sillä voimakasta kasvua tavoitteli noin 17 prosenttia vastaajista. Voimakkaasti t&k toimintaan investoivat yritykset olivat myös keskimäärin nuorempia ja kasvuhakuisempia kuin yritykset yleensä.

6 6 Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedot N % Yrityksen koko Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset Päätoimiala Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Yrityksen ikä Alle 3 vuotta Alle 10 vuotta Vähintään 10 vuotta Kasvutavoitteet Ei kasvutavoitteita Maltillinen kasvu Voimakas kasvu Yhteensä

7 7 3 JULKISTEN YRITYSPALVELUJEN TUNNETTUUS JA KÄYTTÖKOKEMUKSET KESKEISET HAVAINNOT Yritykset tuntevat keskeiset yrityspalveluorganisaatiot melko hyvin. Muuten julkisia yrityspalveluja tunnetaan yrityksissä huonosti. Kaikkein keskeisimpiä yrityspalveluorganisaatioita ja niiden palvelutarjontaa lukuun ottamatta palvelujärjestelmä tunnetaan yritysten keskuudessa heikosti. Erityisesti kansallisia Yritys Suomi ja Asiantuntijahaku internetpalveluja ei tunneta juuri lainkaan. Innovatiiviset kasvuyritykset hyödyntävät muita yrityksiä useammin ja monipuolisemmin julkisia yrityspalveluja. Selvityksen perusteella erityisesti Tekes, Finnvera ja Finpro ovat profiloituneet innovatiivisten kasvuyritysten rahoittajina. Sen sijaan ELY keskusten, kuntien elinkeinotoimistojen ja seudullisten kehitysyhtiöiden tarjoamia palveluja on käytetty eri yritysryhmissä tasaisesti. Innovatiiviset kasvuyritykset tarvitsevat palveluja uuden luomiseen, muut yritykset työpaikkojen turvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Innovatiiviset kasvuyritykset käyttävät yrityspalveluja odotetusti TKI toimintaan, kasvun tukemiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Muut yritykset puolestaan hyödyntävät yrityspalveluja erityisesti yritystoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että innovatiivisten kasvuyritysten palvelutarpeet syntyvät pääosin markkinalähtöisesti, kun taas muut yritykset tarvitsevat palveluja sisäisten vahvuustekijöidensä ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Julkisten yrityspalvelujen hyödyntämisaktiivisuus vaihtelee Suomen eri alueilla. Julkisilla yrityspalveluilla on usein suhteellisesti suurempi merkitys Itä ja Pohjois Suomen yrityksille kuin Etelä Suomen. Selvitykseen osallistuneista pohjoissuomalaisista yrityksistä kaksi kolmasosaa oli käyttänyt julkisia yrityspalveluja viimeisen kolmen vuoden aikana, kun taas eteläsuomalaisista yrityksistä hieman yli puolet oli tarvinnut julkisia neuvonta tai rahoituspalveluja. 3.1 Tunnettuus innovatiiviset kasvuyritykset vs. muut yritykset Kannanotot julkisen yrityspalvelujärjestelmän kokonaisuudesta pohjautuvat ainakin osittain yksittäisten palvelujen tuntemukseen. Sen vuoksi kyselyssä selvitettiin, miten eri palveluorganisaatiot ja niiden tarjoamat palvelut tunnetaan yritysten keskuudessa. Tulokset osoittavat, että yritykset tuntevat palvelujärjestelmää ja yksittäisiä palveluntuottajia melko huonosti. Toisaalta eri yrityspalveluorganisaatioiden tuntemus yritysten keskuudessa vaihtelee suuresti, kuten kuviosta 1 nähdään.

8 8 Kuvio 1. Palveluorganisaatioiden tuntemus innovatiivisissa kasvuyrityksissä ja muissa yrityksissä % osuus vastaajista, jotka tuntevat palvelun mielestään melko hyvin tai erittäin hyvin ELY keskukset Finnvera Tekes Yliopisto tai korkeakoulu Ammattikorkeakoulu VTT Kunnan elinkeinotoimi tai yhtiö Finpro Seudullinen kehitysyhtiö tms Keksintösäätiö 5 5 Tiedepuisto tai teknologiakeskus Uusyrityskeskus Yrityshautomo Fintra Suomen teollisuussijoitus Yritys Suomi 2 2 Asiantuntijahaku 0 0 Yrityskiihdyttämö Vigo Muut yritykset Innovatiiviset kasvuyritykset Kaikki Kun tarkastellaan kaikkia yrityksiä, parhaiten tunnettuja olivat ELY keskusten palvelut. Lähes puolet vastaajayrityksistä tunsi ne melko tai erittäin hyvin. ELY keskusten lisäksi tunnetuimpia palveluorganisaatioita ovat Finnvera, Tekes sekä tiede ja ammattikorkeakoulut. On syytä panna merkille, että monet paikallisesti toimivat organisaatiot, kuten kunnan elinkeinotoimi tai yhtiö, seudulliset kehittämisyhtiöt, tiedepuistot ja uusyrityskeskukset, jäivät yritysten keskuudessa suhteellisen tuntemattomiksi. Toisaalta tuloksiin esimerkiksi kuntien ja seutukuntien kehitysyhtiöiden tunnettuudesta voi jossakin määrin vaikuttaa se, etteivät vastaajat välttämättä tiedosta yksittäisen kunnan ja seudullisen kehitysyhtiön eroa. Yhteensä näiden organisaatioiden tunnettuus oli kohtuullisella tasolla vastaajien keskuudessa. Innovatiiviset kasvuyritykset tunsivat varsinkin TKI toimintaan, yritysrahoitukseen, kansainvälistymiseen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön liittyviä palveluja paremmin kuin yritykset yleensä. Erot yritysryhmien välillä olivat suurimmat, kun vertailtiin Tekesin, Finnveran ja Finpron tuntemusta. Esimerkiksi Tekesin toimintaa tuntee melko tai erittäin hyvin yli kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä. Kaiken kaikkiaan innovatiiviset kasvuyritykset tuntevat palvelut merkittävästi paremmin kuin muut yritykset. Tähän vaikuttanevat kasvuyritysten vertailuyrityksiä monitahoisemmat tarpeet mm. kasvun rahoitukselle sekä kansainvälistymis ja innovaatiopalveluille, jotka lisäävät myös yritysten omaa aktiivisuutta tutustua palvelujärjestelmään.

9 9 Kansallisten Yritys Suomi ja Asiantuntijahaku verkkopalvelujen tuntemus on erittäin huono. Esimerkiksi Yritys Suomea tuntee melko tai erittäin hyvin vain kaksi prosenttia vastaajista. Tämä on huomionarvoista erityisesti siksi, että kyseiset palvelut ovat avoimesti kaikkien yritysten käytössä. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi tutkimuksessa, jolla TEM selvitti nuorten yritysten palvelutarpeita vuonna Käyttökokemukset innovatiiviset kasvuyritykset vs. muut yritykset Palvelujen käytöstä piirtyvä kuva on samankaltainen kuin palvelujen tunnettuudesta. Kaikkiaan julkisia yrityspalveluja käytetään kohtuullisen runsaasti. Yksittäisistä palveluorganisaatioista ELY keskusten rooli kuitenkin korostuu: yli kolme neljäsosaa kaikista vastaajista oli asioinut niissä. Tekes, Finnvera, Finpro, VTT, yliopistot, Fintra sekä tiedepuistot ja teknologiakeskukset profiloituvat erityisesti innovatiivisten kasvuyritysten palvelijoina tai rahoittajina. Sen sijaan ELYkeskukset, kuntien elinkeinotoimet ja seudulliset kehitysyhtiöt näyttäisivät palvelevan kaikkia yritysryhmiä suhteellisen tasaisesti. Aloitteleville tai nuorille yrityksille suunnattujen palvelujen käyttö ei ollut vastaajayrityksissä laajaa. Tulokset heijastelevat sitä, että vastaajien joukossa oli vain joitakin toimintansa alkuvaiheessa olevia yrityksiä. Kuviossa 2 esitetään yrityspalveluorganisaatioiden tarjoamien palvelujen käytön yleisyyttä innovatiivisissa kasvuyrityksissä ja muissa yrityksissä. Kuvio 2. Yrityspalvelujen käyttö innovatiivisissa kasvuyrityksissä ja muissa yrityksissä Palveluja käyttäneet, %-osuus vastaajista ELY-keskukset Finnvera Tekes Yliopisto tai korkeakoulu Ammattikorkeakoulu VTT Kunnan elinkeinotoimi tai -yhtiö Finpro Seudullinen kehitysyhtiö tms. Keksintösäätiö Tiedepuisto tai teknologiakeskus Uusyrityskeskus Yrityshautomo Fintra Suomen teollisuussijoitus Yritys-Suomi Asiantuntijahaku Yrityskiihdyttämö Vigo Tutkimus 2 3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista. Työ ja elinkeinoministeriö Työ ja yrittäjyys 24/2010 M uut yritykset Innovatiiviset kasvuyritykset Kaikki

10 10 Yrityspalvelujen käyttökohteissa havaittiin merkittäviä eroja yritysryhmien välillä (kuvio 3). Melko odotetusti innovatiiviset kasvuyritykset olivat käyttäneet yrityspalveluja eniten TKItoimintaan, kasvun tukemiseen sekä kansainvälistymiseen. Näiden lisäksi korostuivat tuotannon tehostaminen ja investointien toteuttaminen. Noin kolmasosa tästä yritysjoukosta oli käyttänyt palveluja myös liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun ja myynnin kehittämiseen. Sen sijaan muut yritykset näyttäisivät käyttävän yrityspalveluja määrällisesti eniten yrityksen ja henkilöstön kehittämiseen, mutta vähemmän investointeihin ja kasvun tukemiseen. Kuvio 3. Yrityspalvelujen käyttötarkoitus innovatiivisissa kasvuyrityksissä ja muissa yrityksissä % osuus julkisia yrityspalveluja käyttäneistä vastaajista, jotka ilmoittaneet kyseisen käyttötarkoituksen palvelulle T&K&I toimintaan Kasvun tukemiseen Investointeihin Yrityksen/henkilöstön kehittämiseen Tuotannon tehostamiseen Markkinoinnin kehittämiseen Johtamisen kehittämiseen Viennin/kansainvälistymisen edistämiseen Liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun Myynnin kehittämiseen Verkostoitumiseen Yritystoiminnan suunnitteluun ja aloittamiseen Viestintään Muotoilun/visuaalisen ilmeen kehittämiseen Informaatioteknologian hyödyntämiseen IPR:n hyödyntämiseen Muut yritykset Innovatiiviset kasvuyritykset Kaikki Vastausten perusteella julkisia yrityspalveluja tarvitaan erityisesti TKI toiminnan aloittamiseen tai kehittämiseen, yrityksen kasvun tukemiseen, investointien toteuttamiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Vähiten on tarvetta palveluille, jotka liittyvät viestinnän tehostamiseen, muotoilun kehittämiseen, informaatioteknologian käyttämiseen tai aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen. Tosin viimeksi mainittujen voidaan katsoa myös sisältyvän TKI toimintaan.

11 11 Palvelujen käytön ja niiden tunnettuuden välillä on odotetusti voimakas yhteys. Esimerkiksi Finnveran ja Tekesin palveluja käyttäneistä noin 90 prosenttia tuntee palvelun erittäin tai melko hyvin. Tulokset näyttäisivät olevan samansuuntaisia ja merkitseviä myös muiden palvelujen kohdalla, joskin erot kaventuvat hieman, kun tarkastellaan niitä palveluja, joita ylipäätään tunnetaan huonosti ja/tai käytetään vähän. 3.3 Yrityspalvelujen merkitys alueilla Alueellisesti julkisia yrityspalveluja oli viimeisen kolmen vuoden aikana käytetty eniten Pohjois ja Itä Suomessa. Molemmilla alueilla noin kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoi hyödyntäneensä jotakin edellä mainituista neuvonta tai rahoituspalveluista. Vaikka erot Etelä ja Länsi Suomeen verrattuna eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, tulokset tukevat kuitenkin käsitystä, jonka mukaan julkisilla yrityspalveluilla on alueellista ulottuvuutta. Kuviossa 4 kuvataan yrityspalvelujen käytön yleisyyttä ja palvelun löytämisen vaikeutta Suomen eri alueilla. Kuvio 4. Yrityspalveluja käyttäneet yritykset eri alueilla ja vaikeudet palvelujen löytämisessä Julkisia yrityspalveluja käyttäneet yritykset (% eri alueen vastaajista) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Palvelujen käyttö Vaikeudet palvelujen löytämisessä Etelä Suomessa toimivilla yrityksillä oli ollut useimmin vaikeuksia löytää tarvitsemaansa palvelua. Noin 26 prosentilla alueen yrityksistä oli ollut siinä vaikeuksia, kun vastaava osuus esimerkiksi Pohjois Suomessa oli 16 prosenttia. Tulokseen vaikuttanee ainakin kaksi toisiaan täydentävää tekijää. Ensinnäkin Etelä Suomessa on enemmän ns. nuoria ja/tai uusia yrittäjiä, joilla voi olla puutteellisen kokemuksensa takia vaikeuksia hahmottaa palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Toiseksi asukasmäärältään pienemmillä alueilla palveluntarjoajat ja käyttäjät tuntevat toisensa usein paremmin, mikä voi helpottaa tarvittavan palvelun löytämistä. Tätä tukevat myös tulokset, joiden mukaan kaupungeissa toimivilla yrityksillä oli ollut useammin vaikeuksia löytää tarvitsemaansa palvelua (23 prosenttia kaupunkiyrityksistä vs. 12 prosenttia maaseutuyrityksistä) ja palvelujärjestelmä koettiin monimutkaisemmaksi kuin maaseudulla. Syynä on todennäköisesti myös se, ettei Etelä Suomessa ei markkinapuutteita.

12 12 Edellä kuvatut tekijät tarjoavat toisaalta kuitenkin vain osaselityksen tuloksille, koska esimerkiksi Länsi Suomessa ja erityisesti Turussa ja Tampereella ongelmia palvelujen löytämisessä esiintyi vain vähän. Tämä viitannee siihen, että yhteistyö palveluja tarjoavien organisaatioiden ja alueen yritysten välillä toimii kohtuullisen hyvin. Alueiden välisessä vertailussa Itä Suomi erottuu selvästi alueeksi, jossa yritykset hyödyntävät ELY keskusten, kuntien elinkeinotoimien ja seudullisten kehittämisyhtiöiden palveluja muiden alueiden yrityksiä useammin. Esimerkiksi ELY keskuksen palveluja oli käyttänyt noin 93 prosenttia itäsuomalaisista yrityksistä. Vastaavat osuudet Länsi ja Pohjois Suomessa olivat 81 prosenttia ja Etelä Suomessa 65 prosenttia. Kaikkein käytetyimmistä yrityspalveluista myös Finnveran toiminnalla näyttäisi olevan tulosten valossa edelleen merkittävä alueellinen ulottuvuus. Finnveran palveluja oli käytetty suhteellisesti eniten Pohjois Suomessa (55 prosenttia vastaajista) ja vähiten Etelä Suomessa (39 prosenttia vastaajista). Finnveran palveluja oli myös hyödynnetty enemmän maaseutuyrityksissä (53 prosenttia vastaajista) kuin kaupunkiyrityksissä (39 prosenttia yrityksistä).

13 13 4 YRITYSPALVELUJEN TOIMIVUUS KESKEISET HAVAINNOT Yrityspalvelujärjestelmää pidetään yleisesti monimutkaisena. Yli kolme viidesosaa vastaajayrityksistä piti järjestelmää monimutkaisena. Monimutkaisuutta aiheuttaviksi tekijöiksi mainittiin erityisesti liian monta toimijaa ja instrumenttia, mutta myös jäykät, vaihtelevat ja byrokraattiset toimintamallit sekä tiedonpuute. Näyttää siltä, yrityksen käsitys järjestelmästä selkeytyy sen jälkeen, kun se on käyttänyt palveluja. Yleisarviot yrityspalvelujen toimivuudesta ovat myönteisiä. Palveluihin liittyy usein kuitenkin byrokratiaa, palveluntarjoajien välinen yhteistyö ei toimi ja työnjako on epäselvä. Selvitys osoittaa, että suuri PK yritysten joukko pitää yrityspalveluorganisaatioiden työnjakoa epäselvänä ja niiden tarjoamia palveluja osin päällekkäisinä. Erityisesti tämä korostuu kansainvälistymispalveluja tarjoavissa organisaatioissa. Viidesosa yrityksistä on kokenut suoranaisia vaikeuksia löytää tarvitsemiaan palveluja. 4.1 Arviot yrityspalvelujen ominaisuuksista Yrityksiltä tiedusteltiin näkemyksiä palvelujen toimivuudesta pyytämällä niitä ottamaan kantaa käyttämiensä palvelujen laatuun, sopivuuteen yrityksen tarpeisiin nähden, palveluorganisaation henkilöstön asiantuntemukseen ja palvelujen asiakaslähtöisyyteen. Yleisarvosanat toimivuudesta ovat myönteisiä ja samansuuntaisia sekä innovatiivisissa kasvuyrityksissä että muissa yrityksissä. Eniten parannettavaa nähdään palvelujen asiakaslähtöisyydessä, mutta sekin sai selvityksessä hyvän arvosanan. Palveluja käyttäneet ovat siis keskimäärin tyytyväisiä niiden toimivuuteen. (Kuvio 5) Kuvio 5. Yritysten arviot yrityspalveluista Kaikki julkisia palveluja käyttäneet yritykset (asteikko 1 5: 1=Erittäin huono, 5=Erittäin hyvä) Palvelujen laatu Palvelujen sopivuus Henkilöstön asiantuntemus Palvelujen asiakaslähtöisyys 3,91 3,97 3,86 3,88 4,00 3,78 3,81 3,83 3,80 3,62 3,64 3,60 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Muut yritykset Innovatiiviset kasvuyritykset Kaikki Alueellinen vertailu osoittaa, että kaikkein tyytyväisimpiä palvelujen toimivuuteen ollaan Pohjois Suomessa. Tämä viittaa jälleen siihen, että palvelut ovat pohjoisessa usein henkilökohtaisempia, koska palveluntarjoajat ja yritykset tuntevat toisensa usein melko hyvin var

14 14 sinkin asukasmäärältään pienemmillä alueilla. Se näkyy mm. palveluorganisaatioiden kyvyssä tarjota asiakkaiden tarpeisiin perustuvia asiakaslähtöisiä palveluja. 4.2 Yrityspalvelujärjestelmän selkeys tai monimutkaisuus Yleiskuva järjestelmän toimivuudesta Vaikka yksittäisten yrityspalvelujen saamat arvosanat ovat positiivisia, koko järjestelmää kritisoidaan ankarammin. Vastaajista 61 prosenttia pitää nykyistä palvelujärjestelmää joko melko tai erittäin monimutkaisena. Vastaukset ovat samansuuntaisia innovatiivisten kasvuyritysten (59 prosenttia) ja muiden yritysten (62 prosenttia) ryhmissä. Useimmin palvelujärjestelmää pidetään monimutkaisena alle kolme vuotta toimineissa yrityksissä, rakennusalalla ja suurissa yrityksissä. Tulokset myötäilevät Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin taustakyselyssä vuonna 2009 saatuja tuloksia 10. Selvityksessä yrityspalveluista esitettiin myös sarja valmiiksi muotoiltuja väittämiä, joihin vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa. (Kuvio 6) Kuvio 6. Yrityspalveluja koskevat väittämät ja niiden keskiarvot Keskiarvot (asteikko 1 5: 1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä) 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Toisen yrittäjän suositus on varmin tae osaavasta asiantuntijasta 3,71 3,69 3,73 Julkisten yrityspalveluorganisaatioiden henkilöstö on yleisesti ottaen riittävän asiantuntevaa Ns. välittäjäorganisaatioiden* olemassaolo on yritysten näkökulmasta tärkeää Julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut vastaavat yritykseni tarpeita Julkiset yrityspalvelut ovat helposti lähestyttäviä Välittäjäorganisaatioiden* toiminta selkeyttää palvelutarjontaa Asiakasta ohjataan eri toimijoiden palveluihin sujuvasti Julkisten ja yksityisten yrityspalveluiden yhteistyö on toimivaa Viestintä ja tiedonvälitys yrityspalveluista on toimivaa ja ymmärrettävää Julkisten ja yksityisten palveluiden välillä ei ole liiallisia päällekkäisyyksiä Julkisten palveluntarjoajien yhteistyö toimii hyvin 3,25 3,35 3,18 3,16 3,14 3,18 3,02 3,28 2,85 2,86 3,01 2,76 2,86 2,94 2,80 2,83 2,83 2,82 2,75 2,96 2,61 2,67 2,75 2,63 2,67 2,70 2,66 2,67 2,76 2,61 Kaikki Innovatiiviset kasvuyritykset Muut yritykset Julkisiin palveluihin ja rahoitusmuotoihin liittyvä hallinnollinen työ on kohtuullista 2,36 2,37 2,36 Vastaajat kritisoivat erityisesti yrityspalvelujen käytöstä koituvaa hallinnollista taakkaa, julkisten ja yksityisten palvelujen päällekkäisyyksiä sekä puutteita julkisten palveluntarjoajien yhteistyössä. Myös esimerkiksi viestinnästä löytyi huomautettavaa. Yrityspalveluja ei koettu erityisen helposti lähestyttäviksi. 10 Veugelers et al. (2009)

15 15 Suoranaisia vaikeuksia löytää tarvitsemiaan palveluja oli kokenut keskimäärin noin 20 prosenttia yrityksistä. Kokemus näyttäisi jonkin verran helpottavan palvelujen löytämistä, sillä nuorilla yrityksillä oli useammin vaikeuksia kuin varttuneemmilla. Alle kolme vuotta toimineista yrityksistä neljännes (25 prosenttia) ja vähintään kymmenen vuotta toimineista viidennes (20 prosenttia) raportoivat jonkinasteisista ongelmista palvelujen löytämisessä. Toimialoista eniten ongelmia oli rakentamisessa (33 prosentilla yrityksistä). Innovatiivisten kasvuyritysten ja muiden yritysten välillä ei ollut merkittäviä eroja Yritysjohtajien avoimet vastaukset Niiltä vastaajilta, jotka kokivat palvelujärjestelmän monimutkaiseksi, kysyttiin tarkemmin avoimella kysymyksellä, mitkä tekijät aiheuttavat monimutkaisuutta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla ja luokiteltiin teemoittain. Esiin nousi kolme kokonaisuutta: 1) Yrityspalveluorganisaatioiden määrä ja kentän hajanaisuus (38 vastausta). Yritykset kokivat, että toimijoita ja instrumentteja on yksinkertaisesti liikaa, eikä se kenelle mikäkin asia kuuluu ole aina selkeää. "Tahoja on monia ja kaikilla on omat toimintamallinsa. Itse olemme kehittämispalvelluja tarjoava yritys ja meillekin on haasteellista auttaa asiakkaitamme hakuprosesseissa. 2) Tiedonpuute (22 vastausta), jonka syyksi mainittiin yleisimmin jonkinasteinen aika tai resurssipula. Hyvin tyypillinen oli näkemys, jonka mukaan yrittäjällä ei ole aikaa perehtyä ja ottaa selvää tarjolla olevista palveluista, koska yrityksissä aika menee tuottavan työn tekemiseen. Tämä ongelma syntyy paitsi yrityspalveluorganisaatioiden toiminnasta, myös yritysten omasta tietämättömyydestä, minkä vastaajat myös itse tunnistivat. 3) Yrityspalveluorganisaatioiden toimintatavat (25 vastausta). Tämä teema jakaantui useampaan alakokonaisuuteen: a. Hakuprosesseihin ja hanketoimintaan liittyvät vaatimukset ja byrokratia: yritykset kokivat, että yritystoimintaa ja käytännön ongelmia joudutaan teoretisoimaan hankekriteereihin sopivaksi. Uhkana ovat pikkutarkat raportointi ja dokumentointivaatimukset ja toistuvat selvitykset. "Ongelmana on osata monimutkaistaa yrityksen käytännön tarve niin, että se vastaa tukimuotoviidakon säännöksiä. Yrityksen toimintaa on vaikea sopeuttaa julkisten palvelujen asiakkuuskriteereihin. b. Kriteerien ja toimintatapojen alueellinen vaihtelu: Yrityksissä näyttäisi vallitsevan näkemys, jonka mukaan julkisten palveluorganisaatioiden toimintatavat ja julkisen tuen kriteerit vaihtelevat liikaa eri alueilla: samallakin tukipalveluja tarjoavalla taholla on alueellisia eroja toiminnassa. c. Palveluasenne ja käytännöt: Palvelutoiminnan koettiin olevan luonteeltaan viranomaisluonteista, jossa sääntöjen noudattaminen on paljon tärkeämpää kuin

16 16 järkevä toiminta. Toisin sanoen yritysneuvonnasta puuttuu joustavuutta ja kykyä ymmärtää yrityksiä. " Tavallinen perheyrittäjä tarvitsee ensin asiantuntijan, joka lähestyy näitä asiantuntijaorganisaatioita Finnveraa lukuun ottamatta." Edellä mainitun kolmen asiakokonaisuuden lisäksi vastauksissa nousi esille mm. kritiikki viestintää kohtaan. Näissä vastauksissa korostettiin erityisesti verkkosivujen sekavuutta ja markkinoinnin vähäisyyttä. Koska me olemme vanha yritys, on meidän suht helppo löytää palvelut ja tehdä yhteydenotot em. toimijoihin, mutta ei viimeisen kymmenen vuoden aikana heidän myynti tai markkinointiaktiviteettinsa ole lisääntyneet lainkaan. 4.3 Palveluorganisaatioiden työnjako Vastaajia pyydettiin myös ottamaan kantaa tiettyjen yrityspalvelujärjestelmän toimijoiden väliseen työnjakoon. Kysymys oli monille vaikea eikä lähes puolet yrityksistä osannut vastata siihen. Yleisesti ottaen suuri PK yritysten joukko pitää organisaatioiden välistä työnjakoa kuitenkin kohtuullisen epäselvänä. Näyttäisi siltä, että ainakin Tekesin ja Finnveran välinen työnjako on innovatiivisille kasvuyrityksille selkeä. Myös muiden palveluorganisaatioiden työnjaosta näiden yritysten näkemys on positiivisempi kuin yrityksillä yleensä. Tulosta voidaan pitää luonnollisena, koska innovatiiviset kasvuyritykset ovat myös useammin ja monipuolisemmin käyttäneet kyseisiä palveluja, mikä taas kehittää kokonaisnäkemystä järjestelmän eri toimijoiden työnjaosta. (Kuvio 7) Kuvio 7. Arviot palveluorganisaatioiden välisestä työnjaosta % osuus kaikista vastaajista, joista työnjako selkeä tai osittain selkeä 34 Tekes ja Finnvera Tekes ja ELY keskus Kaikki Innovatiiviset kasvuyritykset ELY keskus ja alueelliset yrityspalveluorganisaatiot Muut yritykset Finpro ja muut kansainvälistymistä edistävät tahot

17 17 5 YRITYSPALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KESKEISET HAVAINNOT Yritykset toivovat nykyistä tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa palvelujärjestelmää. Yritykset toivoivat byrokratian vähentämistä, nykyistä räätälöidympiä palveluja ja ns. yhden luukun periaatetta palvelujen tarjoamisessa. Lisäksi kannatettiin järjestelmän yksinkertaistamista ja virtaviivaistamista, palvelutuotannon parempaa koordinaatiota ja panostuksia viestintään. Toimintaan haluttiin yhdenmukaisia palvelukonsepteja eri puolilla Suomea. Tarvitaan yritysten erilaisten tarpeiden mukaan räätälöityjä palveluja. Innovatiiviset kasvuyritykset kaipaavat tukea laaja alaiseen innovaatiotoimintaan, joka sisältää myös kaupallistamisen ja kansainvälistymisen. Muille yrityksille tärkeämpiä näyttäisivät olevan yleinen osaamisen kasvattaminen, rahoitus ja verkostot. Nuoret yritykset kaipasivat enemmän panostusta verkkopalveluihin. Toisaalta kasvokkain tapahtuvaa palvelua toivotaan kaikissa yritysryhmissä. Innovaatiotoimintaan halutaan laaja alaista tukea. 5.1 Keskeiset kehittämistarpeet Yrityspalvelujärjestelmän kehittämiseksi vastaajat painottivat selkeästi kolmea seikkaa: hallinnollisen työn vähentämistä, palvelujen räätälöimistä yritysten tarpeisiin ja palveluorganisaatioiden tarjoamien palvelujen integroimista yhteen paikkaan (Kuvio 8). Kuvio 8. Yrityspalvelujärjestelmän kehittämistarpeet Kyllä vastanneet (% osuus vastanneista) Vähentämällä yrityksiltä vaadittavaa hallinnollista työtä Räätälöimällä palveluja enemmän yksittäisten yritysten tai yritysryhmien tarpeisiin Integroimalla eri organisaatioiden toimijoiden palveluja yhteen paikkaan Hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tieto ja viestintäteknologian tuomia mahdollisuuksia Parantamalla julkisten yrityspalveluorganisaatioiden välistä tiedonkulkua Panostamalla yksityisten yrityspalveluiden kehittymiseen Panostamalla yksityisten yrityspalvelujen tehokkaampaan hyödyntämiseen julkisten palvelujen tuottajina Vähentämällä erilaisten palveluiden lukumäärää Antamalla yrityksille enemmän vaikutusvaltaa palvelujen sisältöön ja ostamiseen esim. palvelusetelijärjestelmän avulla Keskittymällä kasvuyrityksiin ja niitä tukeviin palveluihin nykyistä enemmän Muut yritykset Innovatiiviset kasvuyritykset Kaikki

18 18 Suosituimmissa kehittämislinjauksissa korostuvat siten yleiset palvelujen tuottamisen, kohdentamisen ja markkinoinnin reunaehdot. Esimerkiksi palvelujen kohdentaminen entistä enemmän kasvuyritysten tarpeisiin saa kannatusta. (Kuvio 8) Vastaajilta pyydettiin tarjottujen vaihtoehtojen lisäksi myös avointa palautetta yrityspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Vastauksissa nousivat esiin seuraavat keskeiset teemat: 1) Päällekkäisyyksien purkaminen ja toiminnan parempi koordinointi. Monet yritysjohtajat kaipasivat mm. paremmin määriteltyä Tekes ELY suhdetta. 2) Palvelujen kokoaminen yhdelle luukulle. Tämän toteuttamiseen ei kuitenkaan esitetty konkreettisia toimenpide ehdotuksia. 3) Palveluprosessien kehittäminen. Vastaajat kaipasivat kokonaisvaltaisempaa asiakaspalvelua julkisilta yrityspalveluorganisaatioilta, parempaa asiakasvastaavuutta ja jalkautumista kentälle. Neuvoa tarvitseva yrittäjä tarvitsee helposti lähestyttävää viisasta auttajaa." 4) Yrityspalveluinstrumenttien yksinkertaistaminen ja/tai karsiminen. Esimerkkinä mainittiin mm. seudulliset kehittämisyhtiöt, joiden koettiin tekevän liikaakin. 5) Viestinnän selkeyttäminen ja verkkoviestintään panostaminen. Vastausten perusteella viestintä koettiin todelliseksi ongelmaksi. Yksityisiin palveluihin verrattuna julkisia palveluja ei osata vastaajien mielestä markkinoida. 6) Yrityspalveluorganisaatioiden henkilöstön osaamisen kehittäminen. Monessa vastauksessa korostettiin esimerkiksi liiketoimintaosaamisen tärkeyttä ja kokemusta yritysmaailmasta. 7) Palvelujen kriteerien ja toimintamallien yhdenmukaistaminen koko maassa Julkisia yrityspalveluja tulisi selkeyttää ja tehtävät rajoittaa vain tiettyihin toimintoihin (esim. rahoitus, alkavien yritysten neuvonta ym.). Palvelusetelijärjestelmä tulisi ottaa käyttöön tehokkaammin. Tämä takaisi sen, että yritykset voisivat käyttää oman alansa parhaita asiantuntijoita. Nyt julkisella sektorilla on liikaa päällekkäisiä toimijoita, valtio ja kunnat voisivat hyvin keventää organisaatioitaan." Yrityspalvelujen tuottajien palveluprofiilia pitäisi edelleen selkeyttää ja poistaa samalla päällekkäisyydet. Kun on määritetty selkeät vastuualueet, eri toimijat voivat toimia tehokkaasti omalla vastuualueellaan ja resurssit kohdennetaan tehokkaasti. Kuten edellä sanoin, toimijoiden osaaminen on tärkeää. Koko valtakunnan teknologia ja liiketoiminnan kehittämisen rahoitusta ei saisi keskittää Tekesiin kaikki viisaus ei asu siellä. Tekesin organisaatio on paisunut tukirahoituksen ansiosta niin laajaksi, että heidän omat ihmisetkään eivät ymmärrä niiden toimintaa. Julkisten palvelujen tuottajaorganisaatiot (erit. ELY keskukset, Tekes) ja niiden strategiat ovat olleet muutosten kourissa ja pienen yrityksen on ollut vaikea seurata, missä mennään.

19 Toiveet palvelutoiminnan suuntaamisesta Yritysten innovaatiotoimintaa tukevien julkisten palvelujen sisällöllisestä suuntaamisesta kysyttiin erikseen. Yritysten osaamisen kasvattamista painotettiin kaikissa yritysryhmissä, erityisesti pienissä kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä. Verkostoituminen sai myös kannatusta, samoin rahoitus. Teknologian tai osaamisen siirto, innovaatioaihioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä kansainvälistyminen korostuivat odotetusti innovatiivisten kasvuyritysten vastauksissa. (Kuvio 9) Kuvio 9. Toiveet toiminnan keskittämisen painopistealueista Kyllä vastanneet (%-osuus vastaajista) Yritysten osaamisen kasvattamiseen Verkostoitumisen ja yhteistyön edistämiseen Rahoitukseen Teknologian tai osaamisen siirtoon tutkimuksesta liiketoimintaan Tietoisuuden lisäämiseen ja yritysten saamiseen mukaan innovaatiotoimintaan Innovaatioaihioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Kansainvälistymisen edistämiseen M onialaisen yritysyhteistyön aktivoimiseen Innovaatioprosessin hallinnan kehittämiseen M uut yritykset Innovatiiviset kasvuyritykset Kaikki Vastauksissa painottui toisaalta yritysten oman osaamisen lisääminen, toisaalta verkostomaisten toimintamallien ja hankkeiden tärkeys. Välittyvä kuva innovaatiotoimintaa tukevista instrumenteista on varsin kokonaisvaltainen ja korostaa kaupallistamista ja kansainvälistymistä. Seuraava lainaus kuvaa tätä hyvin: "Tutkimukseen ja teknologian kehitykseen saa tukea Suomessa melko hyvin, mutta on syntynyt käsitys, että Tekes rahat menevät usein matalan riskin hankkeisiin. Tällainen tuki saattaa jopa laiskistaa yrityksen innovaatiotoimintaa ja todellista pyrkimystä hyppäämään liiketoiminnassa seuraavalle tasolle. Ideoiden ja tuotekehitysaihioiden kaupallistamisen, markkinoinnin ja viennin osaamista on tuettava sekä rahallisesti että tarjoamalla näiden innovaatioprosessin ratkaisevien vaiheiden toteutukseen koulutusta ja ohjausta. Hyväkään tuote ei

20 20 itsestään myy, vaan se on osattava markkinoida. Markkinat ja asiakasnäkökulma on kytkettävä kehityshankkeisiin alusta alkaen. Vastaajat pitivät sopivimpina palvelumuotoina henkilökohtaisia tapaamisia ja verkkopalveluja. Tapaamisia kannatti 65 prosenttia ja verkkopalveluja 50 prosenttia vastaajista. Henkilökohtaisia palveluja toivottiin melko tasaisesti kaikissa yritysryhmissä. Verkkopalvelujen kannatus oli suurinta alle kolme vuotta toimineiden yritysten keskuudessa (75 prosenttia yrityksistä vrt. vähintään 10 vuotta toimineista 49 prosenttia). Tulos on samansuuntainen kuin TEMin tutkimuksessa vuodelta : nuoret yritykset ja yrittäjät haluavat asioida verkossa. 11 Tutkimus 2 3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista (2010)

21 21 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Selkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä kaivataan Selvityksessä tarkasteltiin EK:n jäsenyritysten näkemyksiä Suomen julkisen yrityspalvelujärjestelmän toimivuudesta. Mukana oli lähes 400 erikokoista yritystä eri toimialoilta ja alueilta. Tulokset vahvistavat aiheesta muodostunutta yleistä kuvaa: julkinen yrityspalvelujärjestelmä näyttäytyy PK yrityksille suhteellisen monimutkaisena ja vaikeaselkoisena kokonaisuutena. Ongelma on siis olemassa. Täytyy kuitenkin kysyä, mitä monimutkaisuudesta seuraa. Estääkö se esimerkiksi potentiaalisten yritysten hakeutumisen palvelujen piiriin? Johtaako se julkisten resurssien tehottomaan käyttöön? Takaisiko selkeämpi järjestelmä paremmin palvelujen laadun ja saavutettavuuden? Tämän selvityksen perustella yritykset näkevät julkiset palvelut hieman hahmottomana kokonaisuutena. Systeemin tarkkaa toimivuutta on vaikea hahmottaa yrityksen arjesta käsin. Heterogeenisen PK yritysjoukon arviot järjestelmän toimivuudesta ovat moniulotteisia ja osin ristiriitaisiakin (ks. julkaisun liitteenä oleva taulukko). Toisaalta monimutkaisuus ei välttämättä ole yritysten näkökulmasta järjestelmän kaikkein keskeisin ongelma. Eniten yrityspalveluja hyödyntäneet innovatiiviset kasvuyritykset pitävät järjestelmää kohtuullisen toimivana ja palveluja tarjoavien organisaatioiden työnjakoa selkeämpänä kuin muut. Näyttää siis siltä, että palveluja käyttävät yritykset pystyvät hahmottamaan järjestelmän, palveluorganisaatiot ja niiden roolit sekä yksittäiset palvelut paremmin kuin yritykset, jotka eivät ole hyödyntäneet palveluja. Käyttökokemus ja tietoisuus kulkevat käsi kädessä. Työnjaon selkeyteen viittaa myös se, että ELY keskusten, kuntien elinkeinotoimistojen ja seudullisten kehitysyhtiöiden tarjoamia palveluja on käytetty tasaisesti eri yritysryhmissä. Tekes, Finpro ja Finnvera ovat profiloituneet innovatiivisten kasvuyritysten rahoittajina. Julkisiin palveluihin liittyvästä, paljon parjatusta byrokratiasta saadaan hieman lisävalaistusta. Huomio kiinnittyy lähinnä kahteen seikkaan: palvelukäytäntöihin ja hallinnolliseen taakkaan. Niihin onkin syytä tarttua. Tuotantolähtöisyyttä pitää purkaa asiakaspalvelun tieltä ja ohjausta ja palveluprosesseja kehitettävä. Yritysjohtajat tunnistavat yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi, ettei heillä yksinkertaisesti ole tietoa palveluista tai aikaa ottaa niistä selvää. kaivataan siis parempaa viestintää ja opastusta. 6.2 Yhdenmukaisuutta ja palvelujen räätälöintiä = mahdoton yhtälö? Vastaajat nostivat jälleen esiin ns. yhden luukun periaatteen palvelujen toteuttamisessa. Yritys Suomea on kehitetty viime vuosina alustaksi, joka kerää palvelut yhteen paikkaan ja selkeyttää siten tarjontaa 12. Siihen on perusteensa. Erityisesti nuoret yrittäjät kaipaavat enemmän verkkopalveluja. Projekti on kuitenkin ilmiselvästi vielä kesken. Palvelujen ja asioinnin vieminen verkkoon ei toimi, ellei verkkopalveluja ja portaaleja tunneta. Yritykset eivät löydä Yritys Suomea, mutta eivät ole myöskään tyytyväisiä palveluorganisaatioiden verkkoviestintään. Voi olla jopa vaarallista, jos kansallisen portaalin kehittäminen vie pois painet 12 Suomalaisten yrityspalvelujen kehityspolku maailman kärkijoukkoon (2005), Suomi.fi

22 22 ta organisaatioiden oman viestinnän ja asioinnin kehittämiseltä. Verkkoviestinnän kehittämisessä on myös syytä muistaa, että toisen yrittäjän vinkki ja suositus hyvästä palvelusta on yrityksille tärkeää. Kasvoton verkkopalvelu ei sitä tue. Palveluprosessien ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen on PK yrityksille tärkeää: yritykset näyttävät kaipaavan julkisilta toimijoilta ennustettavuutta, tasalaatuisuutta ja yhtäläistä palvelua eri puolilla maata. Yrityspalveluilla on voimakkaita sidoksia aluekehitykseen, mikä on omiaan eriyttämään toimintamalleja eri alueilla. Yritykset eivät pidä sitä hyvänä. Pikemminkin palvelujen tulisi olla läpinäkyviä ja ne pitäisi toteuttaa samoin perustein kaikkialla Suomessa. Toisaalta tämäkin selvitys osoittaa, ettei julkista yrityspalvelujärjestelmää voi tarkastella pelkästään valtakunnallisella tasolla. Tulosten perusteella julkisia yrityspalveluja käytetään suhteellisesti vilkkaimmin Itä ja Pohjois Suomessa, joissa yrittämisen olosuhteet poikkeavat monin tavoin esimerkiksi Etelä Suomesta. Järjestelmän uudistamista koskevissa päätöksissä on siksi huomioitava yrittäjyyden erilaiset olosuhteet eri alueilla ja varmistettava tasavertaiset toimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Palvelujen tulee tukea nykyistä tehokkaammin kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukyvyn kehittämistä, eikä siinä voi unohtaa palvelujärjestelmän alueellista vaikuttavuutta. Päätökset eivät saa kuitenkaan perustua aluepoliittisiin syihin, vaan niiden tulee ratkaista kysymys, miten kilpailukykyistä yritystoimintaa tuetaan Suomen eri alueilla. Alueellisesta näkökulmasta kuntien rooli palveluntarjonnassa herättää kysymyksiä. Rooli arvioidaan merkittäväksi, mutta kuva toiminnan kokonaisuudesta ja kuntien rahoituksesta on varsin puutteellinen 13. Kunnalliset toimijat ovat myös tämän selvityksen mukaan vain kohtuullisen hyvin tunnettuja yritysten keskuudessa. Siksi tämän selvityksen alueellinen vertailu on vain suuntaa antava. Julkista yrityspalvelujärjestelmää ja erityisesti rahoituspalveluja on kehitettävä vastaisuudessa entistä määrätietoisemmin selkeämmäksi, asiakaslähtöisemmäksi ja PK yritysasiakkaiden erityistarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi, joka vahvistaa kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukyvyn kehittämistä nykyistä tehokkaammin. Se edellyttää mitä todennäköisimmin toimintojen karsimista tai suuntaamista uudelleen palvelujärjestelmässä. Myös yrityspalveluorganisaatioiden henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettava enemmän. Varsinkin liiketoimintaosaamista kaivataan lisää. Vaikka julkisia yrityspalveluja lähestyttiin tässä selvityksessä laajasti ja kokonaisvaltaisesti, on syytä muistaa, että niiden lisäksi yrityksiä voidaan kannustaa innovaatiotoimintaan myös muilla keinoilla, kuten turvaamalla osaavan työvoiman saatavuus ja markkinoiden toimivuuden. Myös verotuksella voidaan kannustaa. Kuten eräs vastaaja toteaa: "Välillä tuntuu siltä, että tehokkaampi tapa tukea yrityksiä on ottaa vähemmän kuin antaa enemmän." 13 Koski et al. (2010), Veugelers et al. (2009)

23 23 LÄHTEET Koski, H., Maliranta, M., Rouvinen, P., Ylä Anttila, P. (2010) Yritystukia tulisi karsia. Julkaisussa Muistioita seuraavalle hallitukselle. Talouspolitiikan painopisteitä Taloustieto. Koski H., Pajarinen M. (2010). Yritystukien tarjonta, täydentävyys ja toistuvuus. ETLA Discussion papers No Puttonen, V. (2005) Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 29/2010. Suomalaisten yrityspalvelujen kehityspolku maailman kärkijoukkoon Suomalaiset yrityspalvelut työryhmä. KTM julkaisuja 19/2005 Suoheimo M., Niinikoski M L. (2010). Innovaatiotukiselvitys. Loppuraportti. TEM Innovaatio 2010 Tutkimus 2 3 vuotta toimineiden yritysten palveluntarpeista (2010). Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 24/2010. Veugelers, R. et al. (2009) Evaluation of the Finnish National Innovation System Policy Report. Helsinki: Taloustieto.

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen EK:nYrittäjäpaneeli: Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen 3.11.2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot