LUONNOS. Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.2.2013 LUONNOS. Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos 13.2.2013"

Transkriptio

1 Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos

2 KAAKKOIS-SUOMEN VENÄJÄ KASVUSOPIMUS 1. LÄHTÖKOHDAT Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen lähtökohtana on hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä kansantalouden kasvun moottoreina. Kaakkois-Suomi on erittäin vahvan teollisuuden rakennemuutoksen aluetta. Metsäteollisuudessa viime vuosina koettuja tuhansien työpaikkojen menetyksiä on osittain onnistuttu korvaamaan palvelu- ja logistiikka-alan työpaikoilla, joiden kasvu on vahvasti sidoksissa liikenneväylien tasoon ja rajaliikenteen sujuvuuteen. Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Venäjän markkinat, talousuudistukset ja vuorovaikutus EU:n ja Venäjän raja-alueella ovat merkittäviä kasvun lähteitä koko maallemme ja eritoten Kaakkois-Suomelle. Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi antaa Kaakkois-Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja laajentaa rajan yli tapahtuvaa kaupankäyntiä ja kanssakäymistä. Aloitekykyisillä ja innovatiivisilla toimenpiteillä Kaakkois-Suomi voi hyödyntää maantieteellistä sarana-asemaansa ja pitkää kokemustaan yhteistyöstä venäläisten kanssa koko Suomen hyväksi. Rajaliikenteen vahvojen kasvuennusteiden toteutuessa rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan kehittämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. 2. OSAPUOLET Tämän sopimuksen sopijapuolia ovat Kaakkois-Suomen kaupungit Kouvola Lappeenranta, Kotka, Imatra ja Hamina Kaakkois-Suomen ELY-keskus valtion aluehallinnon edustajana sekä valtakunnan tason osalta työ- ja elinkeinoministeriö, liikenneja viestintäministeriö, valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Sopimuksen valmisteluun ovat osallistuneet myös Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto ja alueen korkeakoulut. 3. KASVUSOPIMUKSEN TAVOITTEET KAAKKOIS-SUOMESSA Alueellisella kasvusopimuksella sopimusosapuolet määrittelevät Kaakkois-Suomen sijaintiasemaan perustuvat kehittämisteemat sekä sopivat yhdessä Venäjäkasvupotentiaalin hyödyntämiseen liittyvistä toimista hallituskaudella Sopimusosapuolet edistävät yhdessä kasvusopimuksen tavoitteita, joita ovat: liiketoiminnan kehittäminen ja aluekehityksen edistäminen innovaatio-, koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen rajaliikenteen sujuvuus ja liikennekäytävien kehittäminen Kaakkois-Suomen kasvu- ja innovaatiopotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä alueen toimijoiden ja valtiovallan yhteistyöllä. Kasvusopimus kokoaa ja varmistaa riittä- 1

3 vän laajat yhteiset resurssit Venäjän tarjoamien kasvumahdollisuuksien ja Kaakkois- Suomen vahvuuksien hyödyntämiseksi. 4. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Tämän osaamisklusterin kehittymiselle luodaan yhdessä vankka alusta. Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät Kaakkois-Suomen aseman vahvistumista kansainvälisenä Venäjä-liiketoimintakeskuksena. Suomalaisyritysten vientiä ja kauppaa Venäjälle lisätään yhteisin toimintatavoin ja osana Team Finland- verkostoa. Lisäksi edistetään venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista, venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois- Suomeen. Kaakkois-Suomen kaupungit ja valtio lisäävät yhteisiä toimenpiteitä, joilla edistetään Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä suomalaisyritysten kiinnostusta hakeutua Venäjän markkinoille. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta matkusti vuonna 2011 n. 3,5 milj. venäläistä, jotka jättivät Suomeen n. 1 mrd ja Kaakkois-Suomeen 320 milj.. Kasvusopimusosapuolet asettavat yhteiseksi tavoitteeksi matkailijamäärän ja matkailutulon kaksinkertaistamisen vuoteen 2016 mennessä sekä viisinkertaistamisen vuoteen 2025 mennessä. Kaakkois-Suomeen on näin luotavissa jo vuoteen 2016 mennessä uutta kaupan ja matkailualan työpaikkaa. Matkailutulon kasvattaminen edellyttää, että maankäytön ohjaamisessa huomioidaan erityistekijänä venäläisten ostosmatkailu tehtäessä aluevarauksia kaupan suuryksiköiden tarpeisiin rajan läheisyydessä. Raja-aluetta kehitetään kohti nykyistä yhtenäisempää työmarkkina-aluetta, jossa on mahdollisuus joustavaan liikkumiseen ja päivittäiseen työssäkäyntiin yli rajan. Ulkoministeriö ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät Suomen ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutumista tavoitteena viisumivapauden voimaantulo vuoteen 2020 mennessä. Seuranta: Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvu, työllistävien venäläisomisteisten yritysten määrä, venäläisten matkailu- ja ostosmatkailutulon vuotuinen kehitys, kaupan alan ja muut investoinnit Kaakkois-Suomessa Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Kaupunkien kehitysyhtiöt ja muut julkisen sektorin toimijat tiivistävät elinkeinopoliittista ja käytännön yhteistyötään ja rakentavat yhdessä Venäjä-liiketoiminnoille kehitysalustaa. Mahdollisia yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä ovat mm.: 1. Invest in -toimintojen kehittäminen 2. suomalais- ja venäläisyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen 3. kansainvälisen innovaatioympäristön ja alueen vetovoimaisuuden kehittäminen 4. innovaatioperusteisten kv. start-up-yritysten rahoitusmekanismien tarvekartoitus ja kehittäminen 2

4 5. yhteiset asiakastilaisuudet 6. rahoittajailtapäivä -tyyppisen toiminnan laajentaminen eri sektoreille 7. yhteiset hankevalmistelut ja hankkeet (mm. uuden ENI-ohjelman projektit) Tavoitteena näiden toimenpiteiden osalta on, että elinkeinoyhtiöt ja muut yrityspalveluiden tuottamiseen osallistuvat toimijat voivat sopia yhteisestä palvelustrategiasta ja sen toimeenpanoon liittyvästä työnjaosta. Suomen luotettava maine hyödynnetään Invest in -toiminnassa, kun haemme venäläisiä tai kansainvälisiä yrityksiä sijoittamaan toimintojaan Suomeen. Valtio ja kaupungit korostavat Invest in -toiminnassaan Kaakkois-Suomen kilpailuetua EU:n ja Venäjän sarana-alueena, jota Venäjän WTO -jäsenyys entisestään vahvistaa. Yritys-Suomi ja Seudulliset yrityspalvelut laajentavat yhteistoimintaansa siten, että valtionhallinnon kansainvälistymispalvelut (Team Finland ja erityisesti Team Finland - Venäjä) linkitetään saumattomasti seudullisten toimijoiden palveluketjuihin ja niiden kautta paikallisten yritysten tarjoamiin asiantuntijapalveluihin. TEM:n rahoittaman Venäläisten Innovaatioiden kaupallistamispalvelun pohjalta jatketaan palvelutuotannon sekä suomalais-venäläisen kasvuverkoston kehittämistä suomalaisten ja venäläisten yliopistokaupunkien välille. b) Sopimusosapuolet varautuvat siihen, että niiden alaiset tahot päättävät yhteisten markkinointiresurssien vahvistamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä kaupan, hyvinvointipalvelujen ja matkailun edistämiseksi. Kaupunkien kehitysyhtiöt käynnistävät yhdessä alan yritysten ja TEM:n kanssa mm. koulutus- ja markkinointitoimia, joilla varmistetaan terveys- ja hyvinvointimatkailulle kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja aktiivinen vuorovaikutus alan yritysten kanssa. Tarpeita on esimerkiksi Suomen ja Venäjän terveydenhuollon ammattilaisten vientikoulutuksessa. Aktiivinen public-private- yhteistyö hyvinvointipalveluiden vientitoiminnassa parantaa työvoiman saatavuutta ja investointien käyttöasteita myös julkisessa palvelutuotannossa. Hyvinvointialaan ja esimerkiksi lääketeolliseen toimintaan liittyviä lupakäytäntöjä kehitetään investointipäätöksiä tukevaan ja nopeuttavaan suuntaan yhdessä ao. viranomaistahojen kanssa. c) Yhteistyössä yritysten kanssa kehitysyhtiöt luovat edellytyksiä rajan ylittävän sähköisen kaupankäynnin kasvulle ja jakeluterminaalien tai kauppaliikkeiden perustamiselle Kaakkois-Suomeen. d) Sopijaosapuolet ottavat huomioon Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntakaavoja uudistettaessa ja kuntien kaavoitustyössä Venäjältä tulevan ostovoiman ja asiointivirtojen luonteen sekä niiden vaikutukset kaupan mm. suuryksiköiden sijoittumistarpeisiin. Kaakkois-Suomen aluerakenne palvelee omien asukkaiden lisäksi matkailijoita, joiden vaikutuksen ennakoidaan seuraavien kymmenen vuoden aikana olevan verrattavissa väestömäärän kaksinkertaistamiseen. e) Viisumivapauden vaikutuksia esitetään kokeiltavaksi Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden asukkailla, joilla on käytössään biotunnisteinen passi. Esitetään ulkoministeriölle, että käynnistetään kokeilu 36 tunnin viisumivapausstatuksen myöntämisestä junamatkustajille. 3

5 f) Tavoitteena on raja-aluekäsitteen ja raja-alue ohjelmien vaikuttavuuden laajentaminen alueellisesti koko Kaakkois-Suomeen siten, että kasvusopimuksen teemat kattavat fyysisen rajanylityksen (infra) lisäksi myös muut rajaliikenteen sujuvuutta tukevat palvelut, ml. sähköiset palvelut (esim. sähköinen kauppa, sähköinen viisuminkäsittely yms.) g) Kuljetus- ja varastointiala on Kaakkois-Suomessa neljänneksi suurin työllistäjä (ETLA 2010). Venäjän talouden vakautuminen ja WTO-jäsenyys ovat avaamassa alueellemme lisämahdollisuuksia. Sijaintimme hyödyntäminen vaatii rajanylityspalvelukonseptien ja liikenneväylien sekä yhteyksien kehittämistä, yritystoiminnan edellytysten varmistamista, markkinointia sekä kokonaisuuden visiointia. Pietarin alueen teollistuminen ja Venäjän lisääntyvä vientitoiminta hyödynnetään yritysten sijoittumisessa sekä satama- ja muissa logistisissa palveluissa. Esitetään liikenne- ja viestintäministeriölle, että transitoliikenteelle valmistellaan oma kansallinen strategiansa. h) Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän alueille luodaan yhteinen businessenkeliverkosto, joka edistää innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten riskirahoituksen saatavuutta Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Yhteistyössä Fibanin kanssa luodaan akkreditointimalli Venäläisille businessenkeleille Suomessa. Riskirahoituksen saatavuutta edistetään yksityisiä businessenkelisijoituksia ja muita pääomasijoituksia yhdistäen. i) Kaakkois-Suomessa kehitetään yhdessä elinkeinoelämän ja valtiohallinnon kanssa säännöllisiä kansainvälisiä foorumeita Venäjän ja EU:n yhteisten kaupallisten intressien esilletuomiseksi. Erityisesti energia-alalla on tunnistettu liiketoimintamahdollisuuksia, joissa on vahva EU:n ja Venäjän taloudellinen intressi. Kaakkois-Suomi on mukana kehittämässä ja käyttöönottamassa liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvittavia energiamarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta parantavia ratkaisuja, alihankintaverkostoja sekä rahoitustyökaluja. j) Yrittäjyyskasvatuskoulutusta edistetään ja kehitetään 5. INNOVAATIO-, KOULUTUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA Osaamisen yhteinen kärkialue on uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Kaupungit toimivat aktiivisesti uusiutuvan energian käytön edistämisessä ja edelläkävijämarkkinoiden luomisessa. Kaakkois-Suomen vahvuus tukeutuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen vahvan uusiutuvan energian resurssien ja Venäjä-yhteyksien ansiosta. Energiatehokkuuden kehittämiselle on asetettu velvoitteita myös Venäjällä. Kaakkois-Suomi kehittää ja edistää energiatehokkaan asuinympäristön ja teollisuuden sovellusten kehittämistä sekä uusiutuvan energiantuotannon sovelluksia Venäjän vientiin. Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on ulkomaalaisopiskelijoiden sekä suhteellisella että absoluuttisella määrällä tarkasteltuna Suomen kansainvälisin yliopisto. Yliopisto muodostaa yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa vetovoimaisen kansainvälisen kampuksen Lappeenrannassa. Venäjä-osaamista on monipuolisesti tarjolla myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Alueen korkeakoulut ovat laatineet yhteisen Venäjä-toiminnan painopisteet ja yhteistyömahdollisuudet -linjauksen (liite). Ne toimivat edelläkävijöinä kansainvälisen yhteistyön edistämisessä sekä kan- 4

6 sainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Kaakkoisen Suomen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta avainkysymys on, miten korkeasti koulutetut opiskelijat ja maahanmuuttajat löytävät paikkansa alueen työmarkkinoilla. Seuranta: Korkeakoulujen kansainvälistyminen, koulutusvienti, energia-alan yhteistyön edistäminen ja liiketoiminnan kasvu, venäjän kielen opiskelun lisääminen Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulujen sekä ammattioppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan tätä sopimusta tukevien yhteisten koulutuskokonaisuuksien vahvistamiseksi. Oppilaitosten asemaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutuskeskittymänä ja kansainvälisesti suuntautuneen uuden työvoiman tarjoajana vahvistetaan. Kansainvälistä tunnettuisuutta kasvatetaan mm. pyrkimällä kansainvälisille ranking-listoille. b) Oppilaitokset ja elinkeinoelämä tiivistävät yhteistyötä työelämäyhteyksien lisäämiseksi opintojen aikana. Valtio ja alueen kaupungit sitoutuvat edistämään ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kiinnittymistä alueen työmarkkinoille. Tämä tehdään kehittämällä yhteispalveluita, mitkä kytkevät alueen työnantajat ja ulkomaalaiset osaajat jo opintojen aikana. c) Energian osalta Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa sovitaan erityisesti energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen, biomateriaalien energiakäytön perustutkimus, biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen, biopolttoaineiden käytettävyystutkimukset ja optimaalinen käyttö voimalaitoksissa sekä tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamisen ja -teollisuuden kehittäminen. Prosessiteollisuuden ja ravinnontuotannon sekä mikrolevien kasvatuksen integraatioon perustuvaa BioA jalostamokonseptia (patentoitu) kehitetään aktiivisesti kansainvälisille markkinoille. Yritykset ja oppilaitokset kehittävät uusiutuvaan energiaan perustavan osaamisen, tuotteiden ja palveluiden vientiä Venäjälle ja osallistuvat aktiivisesti asumisen, yhdyskuntarakentamisen ja teollisuuden uudenlaisten ratkaisujen toteuttamiseen (esim. energiatehokkuuden, biovoiman, tuuli- ja aurinkoenergian käytön edistäminen, jätteen hyötykäyttö sekä Venäjän teollisuuden modernisointi). d) Puurakentamisen osalta Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa sovitaan erityisesti puuteknologian tutkimus, tuote- ja menetelmäkehitys sekä liiketoimintamallien kehittäminen. Sopimusosapuolet kehittävät alan tutkimustoimintaa yhteistyössä Venäjän osapuolten kanssa sekä vahvistavat alan yritysten Venäjälle suuntautuvan kaupan edellytyksiä. Kehitystoimintaa tuetaan mm. materiaalitehokkuuden, energiaviisaan, uusiutuvan rakentamisen sekä kaikki koulutustasot käsittävän koulutusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Kouvolaan perustettava WoodInno Oy kehitetään puurakentamista palvelevaksi kauppahuoneeksi ja valtakunnalliseksi osaamiskeskittymäksi. e) Logistiikan osalta innovaatiotoiminnan sisältö on monitieteellisessä logistisen ketjun hallinnassa, kuljetusketjujen turvallisuudessa, toimitusvarmuudessa, toimitusnopeudessa, uusissa reiteissä ja ympäristöosaamisessa. Mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen, edelläkävijämarkkinoiden kehittämiseen sekä Venäjän kanssakäymisen hyödyntämiseen ovat keskeisiä. Alueen korkeakoulut ja kehitysyhtiöt pyrkivät yhdessä yritysten kanssa synnyttämään logistiikan innovaatio- ja osaa- 5

7 miskeskittymän, joka lisää yritysten logistista osaamista ja kilpailukykyä. Innovaatiokeskittymä toimii kansallisen verkoston koordinaattorina ja verkottuu vahvasti Team Finland -toimijoiden sekä logistiikan kansallisten ja kansainvälisten kehittäjäverkostojen kanssa. Mahdollisuuksia on myös logistiikan infrarakentemisessa, jossa suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä Venäjän markkinoilla. Jatkossa myös Venäjälle laajentunut vähittäiskauppamme tulee kehittämään jakelukanaviaan ja sähköinen kauppaa. f) Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden osalta peliteollisuuden jo vahvana käynnistynyttä kehitystoimintaa laajennetaan pelillistämisen sovelluksiin laajasti hyötyohjelmiin sekä peliteollisuuden kokonaisarvoketjujen kehittämiseen, koulutusten laatujärjestelmiin, kustannus- ja julkaisutoiminnan start-up -kiihdyttämöihin sekä demotuotantoihin. Tämä avaa merkittäviä kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia myös venäläisten yritysten ja teknologiakeskittymien kanssa. Keskeisenä kehittämiskohteena on koti- ja ulkomaisten yritysten sekä T&K investointien saaminen alueelle. g) Kaakkois-Suomessa, erityisesti Imatralla ja Kouvolassa sijaitsevat Suomen merkittävimmät pakkausteollisuuden kehittämis- ja tuotantoyksiköt. Yhteistyössä kansanvälisten asiakasyritysten kanssa organisoidaan alan voimakkaasti muuttuvilla markkinoilla tarvittavat uudet ekosysteemit. Materiaali- ja tuotantoprosesseissa tärkein strateginen tavoite on öljypohjaisen muovin korvaaminen puuraakaaineella. Pakkausteollisuuden lopputuotteiden markkinoinnissa puolestaan keskitytään pakkausten digitalisointiin, minkä avulla alalle on kehittymässä maailmanlaajuisesti uusi edelläkävijämarkkina. Venäjä tarjoaa uusille teknologioille ja liiketoimintakonsepteille erinomaiset laajentumismarkkinat. h) Yliopisto, ammattikorkeakoulut ja OKM sopivat toimista, joilla monipuolistetaan kaksoistutkintoja ja kansainvälisiä koulutusohjelmia. Kaakkois-Suomen korkeakoulut verkottuvat alan parhaimpiin korkeakouluihin maailmalla ja erityisesti Venäjällä sekä tiivistävät keskinäistä yhteistyötään Venäjä-osaamisessa. LUT, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat laatineet yhteisen Venäjä-toiminnan painopisteet ja yhteistyömahdollisuudet -linjauksen, joka laajennetaan Venäjä-toimintaohjelmaksi (liite). Edistetään ja tehostetaan toimijoiden yhteistoimintaa erityisesti Venäjälle suuntautuvassa koulutusviennissä. i) Lappeenrannan neljäsluokkalaisista A 2-kielen opiskelijoista lukee venäjää 83 %, kun koko maassa vastaava osuus on 2 %. Kieliopinnoissa tulisi lainsäädäntöä joustavoittaa edelleen siten, että sopimusalueella voitaisiin peruskouluissa valita naapurimaan kieli B 1-kielenä kunkin oppilaan oman mielenkiinnon mukaan (ruotsi, venäjä, viro, norja). Vaihtoehtoisesti OKM ja Kaakkois-Suomen kunnat sopivat kielikokeilusta Venäjän kielen opiskelun mahdollistamiseksi B1-kielenä. j) Korkeakoulut ja kehitysyhtiöt sopivat toimista joilla alueella sijaitsevaa logistiikan ja merenkulun koulutus- ja tutkimustoimintaa edelleen kehitetään, sekä pyrkivät luomaan logistiikan- ja talviliikenneosaamisenkoulutuksesta Venäjän tarpeita vastaavan vientituotteen. Logistiikan koulutusta tarjoavat oppilaitokset uudistavat logistiikan koulutusta yritysten ja liiketoiminnan kehityksen vaatimuksia vastaavaksi kokonaisuudeksi. (koulutusputki toinen aste-yliopisto) 6

8 6. RAJALIIKENNE SEKÄ LIIKENNE- JA KASVUKÄYTÄVÄT Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät raja-integraation myönteisiä vaikutuksia vahvistamalla Kaakkois-Suomen asemaa Venäjän ja muun Suomen välissä. Venäjän rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja venäläisten matkailun kasvulle ja edellyttää rajanylityspaikkojen sekä rajalle johtavien liikennekäytävien merkittävää kehittämistä. Kasvusopimuksella tuetaan rajan ylityksen sujuvuuteen ja rajalle johtavien kansainvälisten liikennekäytävien kehittämiseen tähtääviä toimia. Osapuolet varautuvat nykyisten rajanylitysmäärien merkittävään kasvuun. Seuranta: rajan läpäisykyky, liikennekäytävien rakentaminen, raja-alueohjelmien rahoitus, ratayhteyksien parantaminen, junamatkustajien vuotuinen määrä, valtakunnan rajan ylittävien lähijunien käyttöönotosta tehty konkreettinen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen, viranomais- ja henkilöresurssit ja yhteistoiminnan muodot sekä infrastruktuuria parantavien toimien suunnittelu ja toteutus Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Liikenne- ja viestintäministeriö ja TEM jatkavat E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien sekä rautatien kehittämistä ja luodaan toimivat maantie- ja rautatieyhteydet Länsi- ja Itä-Suomesta Viipuriin ja Pietariin. b) Liikennekäytäviä hyödynnetään kasvukäytävinä ja elinkeinopoliittisina investointeina, joiden vaikutusalueelle sijoittuu uusia työpaikka-alueita. Kaupungit hyödyntävät liikennevirtoja matkailu- ja muun palveluasioinnin kehittämistyössä. 7

9 c) Junayhteyksien käyttöönottoa ja rautatielogistiikkaa edistetään. Allegroliikennöintiä nopeuttavat toimenpiteet toteutetaan ja avataan kansainvälinen rautatieyhteys ja matkustajajunaliikenne Imatralta. Allegron ja kotimaisten junien aikataulujen synkronisointia edistetään. Kehitysyhtiöt yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa tähtäävät Railway Corridor Finland -hankkeen käynnistämiseen uskottavan ja kilpailukykyisen rautatierahtiliikennetuotteen kehittämiseksi. d) Valtio ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät maidemme väliseen liikenteeseen suuntautuvia tieinvestointeja myös Venäjän puolella erityisesti Viipurin ja Suomen raja-asemien välillä. e) Sopimusosapuolet edistävät rajan ylityksen sujuvuutta tukevia toimia ja yhteistoimintaa molemmin puolin rajaa sekä kehittävät rajanylityspaikkojen infrastruktuuria Suomen puolella palvelemaan kaupunkiseutujen elinkeinopoliittisia intressejä sekä tässä kasvusopimuksessa asetettuja tavoitteita. f) Selvitetään mahdollisuus muuttaa valtatie 15 välillä Kotka - Kouvola ja maantie 355 valtatien 15 eteläpäästä Mussalon satamaan osaksi valtatietä 12. Valtatieksi 15 jää näin yhteysväli Kouvola Mikkeli. Tieyhteys Kotkasta Kouvolan ja Tampereen kautta Raumalle muodostaa Etelä-Suomen halkaisevan itä-länsisuuntaisen raskaalle liikenteelle tärkeän väylän, jonka molemmissa päissä on merkittävä yleissatama. g) Sisävesiliikenteen väylät ovat tärkeitä vähäpäästöisten kuljetusmuotojen käytön lisäämiseksi mm. energiakuljetuksissa. Saimaan kanavan sopimus on uusittu ja kanavan avaaminen ympärivuotiseen käyttöön, sekä Venäjän sisävesiverkoston avaaminen kansainväliselle liikenteelle saattaisivat tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Kaakkois-Suomen logistiikkatoimijoille. Kaupungit sitoutuvat selvittämään sisävesiliikenteen käyttömahdollisuudet liikenteen lisäämiseksi. h) Suomen satamat kilpailevat Baltian ja Venäjän satamien kanssa. Venäjän valtion liikennestrategian mukaisesti vuoteen 2020 mennessä omien satamien kautta kulkevan liikenteen osuuden tulee olla 95 %. Venäjän satamien kehitys on nopeaa ja tehokasta. Baltian satamien etuna on valtionomistus sekä laajalti käytetyt EU tuet mm. väylämaksuttomuus. Kaakkois-Suomen alueella on Suomen suurin satama, HaminaKotka. Sopimusosapuolet tutkivat mahdollisuudet parantaa alueen logistista kilpailukykyä väylämaksujen tilapäisellä poistamisella tai alentamisella. 7. KASVUSOPIMUKSEN KYTKENNÄT MUIHIN PROSESSEIHIN Kaakkois-Suomi muodostaa ainutlaatuisen kokeiluympäristön Venäjä-liiketoiminnan uusien mahdollisuuksien realisoimiselle. Kaakkois-Suomessa valmisteilla olevien Inka-ohjelmien keskeisenä lähtökohtana on Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja osaamispohjaisen liiketoiminnan voimakas kasvattaminen Venäjän ja Suomen välillä. Lappeenranta-Imatra-seudun Inka-ohjelman painopiste on älykkäässä erikoistumisessa painottuen: vihreän kasvun, puhtaan veden, kaatopaikattoman maailman ja materiaalitehokkuuden edistämiseen uudistuvien terveyspalvelujen ja terveysmatkailun tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien kasvattamiseen 8

10 Kaakkois-Suomessa ja Kymenlaaksossa tunnistettuja, alustavasti valmisteltuja INKAohjelman muita mahdollisia painopisteitä ovat; Metsäteollisuuden uudet innovaatiot - kestävä asuminen ja älykäs asuminen, uusiutuva rakentaminen Puhdas, vihreä, uusiutuva energia ja energiatehokkuus Logistikka Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Digipelit + digihyötysovellukset uusia tuotteita ja palveluja pienellä pääomalla ekologinen, kommunikoiva pakkaus verkostoituminen Suomen parhaiden osaajien kanssa, Kaakkois-Suomi laajasti mukana Rubicon-konsepti Venäjä-kasvusopimus muodostaa vahvan lähtökohdan Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan uusien maakuntaohjelmien valmistelulle sekä maakuntien keskinäisen yhteistyön vahvistamiselle. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat myös ohjaamassa liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistelua. Kasvusopimuksen toimenpiteiden rahoituksessa hyödynnetään lähinnä sekä tulevaa Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaa että ENI-ohjelmaa ja soveltuvin osin myös uutta Keskisen Itämeren ja Itämeri-ohjelmaa. Kasvusopimuksen päätavoitteet liiketoiminnan kehittämiseksi, innovaatio-, koulutusja tutkimustoiminnan kehittämiseksi sekä rajaliikenteen sujuvuudesta sopivat tämänhetkisen tiedon perusteella mainittujen ohjelmien strategioihin. Venäjään kytkeytyvän yritys- ja T&K&I-toiminnan lisäämiseen sekä erityisesti uusiutuvaan energiaan, energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä biotalouteen liittyviä toimenpiteitä rahoitetaan käytettävissä olevien varojen puitteissa rakennerahasto- ja ENI-ohjelmalla. Rajaliikenteen sujuvuuden kannalta ENI-ohjelma on alueen tärkein EU:n osarahoitusta mahdollistava rahoitusväline. Olennainen rahoitusinstrumentti on myös Inka-ohjelma. 8. KASVUSOPIMUKSEN TOTEUTUSAIKA Tämä kasvusopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun, jota ennen sopimus arvioidaan ja tarvittaessa uudistetaan. 9. KASVUSOPIMUKSEN SEURANTA Seurattavia asioita ovat kasvusopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja toimenpiteiden vaikuttavuus. Seurantaa toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön koolle kutsuma erikseen asetettu kasvusopimuksen seurantaryhmä. 10. KASVUSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN Kaupungit ja ministeriöt ottavat huomioon talousarvioissaan kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen. 9

11 Allekirjoittajat Kouvolan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Kotkan kaupunki Imatran kaupunki Haminan kaupunki Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ministeriöt 10

12 LIITE VISIO 2017 Kaakkois Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä osaamisen klusterin, jossa yhdessä ja erikseen, toinen toisiaan täydentäen korkeakoulut edistävät alueen kilpailukykyä ja kasvua. Strategiset painoalat Venäjä toiminta Kaakkois Suomen korkeakoulujen strategiset painoalat ja Venäjä toiminnan painopisteet Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) Vihreä energia ja teknologia Kestävä kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Venäjäyhteyksien rakentaja LUT:n on kansainvälinen Venäjä yhteyksien rakentaja ja LUT:lla on strategiset kumppanuudet valikoitujen venäläisten kumppaneiden kanssa, erityisesti niillä alueilla, missä suomalaiset yritykset ovat edustettuina Venäjällä Kaksoistutkinto ohjelmat tai rakenteet parhaiden venäläisten yliopistojen kanssa Kansainvälisen tason tieteellinen tutkimusyhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa LUT:n strategisilla painopistealoilla Johtaminen ja yrittäjyys Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen Terveys ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit Profiloituminen Venäjätoimintoihin Saimian vahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen Kansainvälisten liiketalouden ja matkailu ja ravitsemisalan koulutusohjelmien ja kaksoistutkintojen toteuttaminen yhteistyössä venäläisten korkeakoulujen kanssa Venäjään liittyvä hanketoiminta strategisilla painoaloilla Kestävä hyvinvointi Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Materiaalit ja ympäristöturvallisuus MAMKin Venäjätoiminnan keskiössä ovat Venäjä painotteiset Matkailun koulutusohjelmat, kaksoistutkintojen ja täydennyskoulutuksen edelleen kehittäminen, asiantuntijavaihdot sekä yhteistyö erityisesti ympäristöturvallisuuteen ja metsätalouteen liittyvässä tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja niiden turvallisuus Käyttäjälähtöiset hyvinvointi ja suunnittelupalvelut Kyamk:n tavoite on profiloitua kansainvälisen ja erityisesti Venäjäosaamisen kehittäjäksi yhdessä korkeakoulukentän ja elinkeinoelämän kanssa. Venäjäyhteistyötä toteutetaan erityisesti logistiikan, energiatalouden sekä sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämistoiminnassa, Venäjän liiketoiminnan koulutuksessa ja Venäjään liittyvissä hankkeissa. Venäjä yhteistyö on MAMKin ja KyAMKin yhteinen painopiste sopimuskaudella Korkeakoulujen Venäjä yhteistyön mahdollisuudet Koulutus Tavoite: Yhteistyö koulutuksessa ja koulutuksen kehittämisessä parhaan asiantuntemuksen tarjoamiseksi Tutkintokoulutustarjonta venäläisille opiskelijoille: maisteri ja tohtoriohjelmat LUT:ssa, kandiohjelmat ja ylemmät amk tutkinnot amk:ssa Kaksoistutkinto ohjelmien kehittäminen ammattikorkeakoulujen kesken Opiskelija ja asiantuntijavaihdot Osaamisen vienti Venäjälle Tutkimus ja kehittämisto Tavoite: Pyrkimys yhteistyöhön Venäjään liittyvissä tai suuntautuvissa tutkimus ja kehittämishankkeissa kunkin korkeakoulun strategisten painopisteiden mukaisesti iminta Tieteellinen tutkimus LUT:ssa, sovellukset ja testaaminen (Living Lab) amk:ssa Yhteistyömahdollisuuksia erityisesti energia ja ympäristösektorilla, sosiaali ja terveysalalla (tärkeä ala kaikille amk:lle), liikenteen ja logistiikan parissa Muu Tavoite: Korkeakoulujen asiantuntijat tukevat aluettaan Venäjä toiminnoissa alueellinen Yhteistyö Venäjän liiketoimintaan liittyvässä yritys ja täydennyskoulutuksessa toiminta Venäjään liittyvien tilaisuuksien, seminaarien ym. tapahtumien järjestäminen 11

13 Yhteistyö alueellisten Venäjä verkostojen ja toimijoiden kanssa 12

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO. MYR Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen

Kymenlaakson Liitto. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO. MYR Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen Kymenlaakson Liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO MYR 10.2.2016 Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen Tausta ja tavoitteet Osa hallituksen kilpailukykypakettia Hallitus tukee kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

EAKR rahaston tilannekatsaus

EAKR rahaston tilannekatsaus EAKR rahaston tilannekatsaus Riitta Kallström 7.10.2016 Hankehaku 2014 Etelä-Suomen yhteiset teemat: 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana 2. Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Maakunnalliset

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Valtion ja Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2016 2018

Valtion ja Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2016 2018 Valtion ja Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2016 2018 9.6.2016 Luonnos TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot