LUONNOS. Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.2.2013 LUONNOS. Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos 13.2.2013"

Transkriptio

1 Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos

2 KAAKKOIS-SUOMEN VENÄJÄ KASVUSOPIMUS 1. LÄHTÖKOHDAT Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen lähtökohtana on hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä kansantalouden kasvun moottoreina. Kaakkois-Suomi on erittäin vahvan teollisuuden rakennemuutoksen aluetta. Metsäteollisuudessa viime vuosina koettuja tuhansien työpaikkojen menetyksiä on osittain onnistuttu korvaamaan palvelu- ja logistiikka-alan työpaikoilla, joiden kasvu on vahvasti sidoksissa liikenneväylien tasoon ja rajaliikenteen sujuvuuteen. Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Venäjän markkinat, talousuudistukset ja vuorovaikutus EU:n ja Venäjän raja-alueella ovat merkittäviä kasvun lähteitä koko maallemme ja eritoten Kaakkois-Suomelle. Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi antaa Kaakkois-Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja laajentaa rajan yli tapahtuvaa kaupankäyntiä ja kanssakäymistä. Aloitekykyisillä ja innovatiivisilla toimenpiteillä Kaakkois-Suomi voi hyödyntää maantieteellistä sarana-asemaansa ja pitkää kokemustaan yhteistyöstä venäläisten kanssa koko Suomen hyväksi. Rajaliikenteen vahvojen kasvuennusteiden toteutuessa rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan kehittämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. 2. OSAPUOLET Tämän sopimuksen sopijapuolia ovat Kaakkois-Suomen kaupungit Kouvola Lappeenranta, Kotka, Imatra ja Hamina Kaakkois-Suomen ELY-keskus valtion aluehallinnon edustajana sekä valtakunnan tason osalta työ- ja elinkeinoministeriö, liikenneja viestintäministeriö, valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Sopimuksen valmisteluun ovat osallistuneet myös Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto ja alueen korkeakoulut. 3. KASVUSOPIMUKSEN TAVOITTEET KAAKKOIS-SUOMESSA Alueellisella kasvusopimuksella sopimusosapuolet määrittelevät Kaakkois-Suomen sijaintiasemaan perustuvat kehittämisteemat sekä sopivat yhdessä Venäjäkasvupotentiaalin hyödyntämiseen liittyvistä toimista hallituskaudella Sopimusosapuolet edistävät yhdessä kasvusopimuksen tavoitteita, joita ovat: liiketoiminnan kehittäminen ja aluekehityksen edistäminen innovaatio-, koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen rajaliikenteen sujuvuus ja liikennekäytävien kehittäminen Kaakkois-Suomen kasvu- ja innovaatiopotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä alueen toimijoiden ja valtiovallan yhteistyöllä. Kasvusopimus kokoaa ja varmistaa riittä- 1

3 vän laajat yhteiset resurssit Venäjän tarjoamien kasvumahdollisuuksien ja Kaakkois- Suomen vahvuuksien hyödyntämiseksi. 4. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Tämän osaamisklusterin kehittymiselle luodaan yhdessä vankka alusta. Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät Kaakkois-Suomen aseman vahvistumista kansainvälisenä Venäjä-liiketoimintakeskuksena. Suomalaisyritysten vientiä ja kauppaa Venäjälle lisätään yhteisin toimintatavoin ja osana Team Finland- verkostoa. Lisäksi edistetään venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista, venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois- Suomeen. Kaakkois-Suomen kaupungit ja valtio lisäävät yhteisiä toimenpiteitä, joilla edistetään Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä suomalaisyritysten kiinnostusta hakeutua Venäjän markkinoille. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta matkusti vuonna 2011 n. 3,5 milj. venäläistä, jotka jättivät Suomeen n. 1 mrd ja Kaakkois-Suomeen 320 milj.. Kasvusopimusosapuolet asettavat yhteiseksi tavoitteeksi matkailijamäärän ja matkailutulon kaksinkertaistamisen vuoteen 2016 mennessä sekä viisinkertaistamisen vuoteen 2025 mennessä. Kaakkois-Suomeen on näin luotavissa jo vuoteen 2016 mennessä uutta kaupan ja matkailualan työpaikkaa. Matkailutulon kasvattaminen edellyttää, että maankäytön ohjaamisessa huomioidaan erityistekijänä venäläisten ostosmatkailu tehtäessä aluevarauksia kaupan suuryksiköiden tarpeisiin rajan läheisyydessä. Raja-aluetta kehitetään kohti nykyistä yhtenäisempää työmarkkina-aluetta, jossa on mahdollisuus joustavaan liikkumiseen ja päivittäiseen työssäkäyntiin yli rajan. Ulkoministeriö ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät Suomen ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutumista tavoitteena viisumivapauden voimaantulo vuoteen 2020 mennessä. Seuranta: Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvu, työllistävien venäläisomisteisten yritysten määrä, venäläisten matkailu- ja ostosmatkailutulon vuotuinen kehitys, kaupan alan ja muut investoinnit Kaakkois-Suomessa Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Kaupunkien kehitysyhtiöt ja muut julkisen sektorin toimijat tiivistävät elinkeinopoliittista ja käytännön yhteistyötään ja rakentavat yhdessä Venäjä-liiketoiminnoille kehitysalustaa. Mahdollisia yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä ovat mm.: 1. Invest in -toimintojen kehittäminen 2. suomalais- ja venäläisyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen 3. kansainvälisen innovaatioympäristön ja alueen vetovoimaisuuden kehittäminen 4. innovaatioperusteisten kv. start-up-yritysten rahoitusmekanismien tarvekartoitus ja kehittäminen 2

4 5. yhteiset asiakastilaisuudet 6. rahoittajailtapäivä -tyyppisen toiminnan laajentaminen eri sektoreille 7. yhteiset hankevalmistelut ja hankkeet (mm. uuden ENI-ohjelman projektit) Tavoitteena näiden toimenpiteiden osalta on, että elinkeinoyhtiöt ja muut yrityspalveluiden tuottamiseen osallistuvat toimijat voivat sopia yhteisestä palvelustrategiasta ja sen toimeenpanoon liittyvästä työnjaosta. Suomen luotettava maine hyödynnetään Invest in -toiminnassa, kun haemme venäläisiä tai kansainvälisiä yrityksiä sijoittamaan toimintojaan Suomeen. Valtio ja kaupungit korostavat Invest in -toiminnassaan Kaakkois-Suomen kilpailuetua EU:n ja Venäjän sarana-alueena, jota Venäjän WTO -jäsenyys entisestään vahvistaa. Yritys-Suomi ja Seudulliset yrityspalvelut laajentavat yhteistoimintaansa siten, että valtionhallinnon kansainvälistymispalvelut (Team Finland ja erityisesti Team Finland - Venäjä) linkitetään saumattomasti seudullisten toimijoiden palveluketjuihin ja niiden kautta paikallisten yritysten tarjoamiin asiantuntijapalveluihin. TEM:n rahoittaman Venäläisten Innovaatioiden kaupallistamispalvelun pohjalta jatketaan palvelutuotannon sekä suomalais-venäläisen kasvuverkoston kehittämistä suomalaisten ja venäläisten yliopistokaupunkien välille. b) Sopimusosapuolet varautuvat siihen, että niiden alaiset tahot päättävät yhteisten markkinointiresurssien vahvistamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä kaupan, hyvinvointipalvelujen ja matkailun edistämiseksi. Kaupunkien kehitysyhtiöt käynnistävät yhdessä alan yritysten ja TEM:n kanssa mm. koulutus- ja markkinointitoimia, joilla varmistetaan terveys- ja hyvinvointimatkailulle kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja aktiivinen vuorovaikutus alan yritysten kanssa. Tarpeita on esimerkiksi Suomen ja Venäjän terveydenhuollon ammattilaisten vientikoulutuksessa. Aktiivinen public-private- yhteistyö hyvinvointipalveluiden vientitoiminnassa parantaa työvoiman saatavuutta ja investointien käyttöasteita myös julkisessa palvelutuotannossa. Hyvinvointialaan ja esimerkiksi lääketeolliseen toimintaan liittyviä lupakäytäntöjä kehitetään investointipäätöksiä tukevaan ja nopeuttavaan suuntaan yhdessä ao. viranomaistahojen kanssa. c) Yhteistyössä yritysten kanssa kehitysyhtiöt luovat edellytyksiä rajan ylittävän sähköisen kaupankäynnin kasvulle ja jakeluterminaalien tai kauppaliikkeiden perustamiselle Kaakkois-Suomeen. d) Sopijaosapuolet ottavat huomioon Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntakaavoja uudistettaessa ja kuntien kaavoitustyössä Venäjältä tulevan ostovoiman ja asiointivirtojen luonteen sekä niiden vaikutukset kaupan mm. suuryksiköiden sijoittumistarpeisiin. Kaakkois-Suomen aluerakenne palvelee omien asukkaiden lisäksi matkailijoita, joiden vaikutuksen ennakoidaan seuraavien kymmenen vuoden aikana olevan verrattavissa väestömäärän kaksinkertaistamiseen. e) Viisumivapauden vaikutuksia esitetään kokeiltavaksi Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden asukkailla, joilla on käytössään biotunnisteinen passi. Esitetään ulkoministeriölle, että käynnistetään kokeilu 36 tunnin viisumivapausstatuksen myöntämisestä junamatkustajille. 3

5 f) Tavoitteena on raja-aluekäsitteen ja raja-alue ohjelmien vaikuttavuuden laajentaminen alueellisesti koko Kaakkois-Suomeen siten, että kasvusopimuksen teemat kattavat fyysisen rajanylityksen (infra) lisäksi myös muut rajaliikenteen sujuvuutta tukevat palvelut, ml. sähköiset palvelut (esim. sähköinen kauppa, sähköinen viisuminkäsittely yms.) g) Kuljetus- ja varastointiala on Kaakkois-Suomessa neljänneksi suurin työllistäjä (ETLA 2010). Venäjän talouden vakautuminen ja WTO-jäsenyys ovat avaamassa alueellemme lisämahdollisuuksia. Sijaintimme hyödyntäminen vaatii rajanylityspalvelukonseptien ja liikenneväylien sekä yhteyksien kehittämistä, yritystoiminnan edellytysten varmistamista, markkinointia sekä kokonaisuuden visiointia. Pietarin alueen teollistuminen ja Venäjän lisääntyvä vientitoiminta hyödynnetään yritysten sijoittumisessa sekä satama- ja muissa logistisissa palveluissa. Esitetään liikenne- ja viestintäministeriölle, että transitoliikenteelle valmistellaan oma kansallinen strategiansa. h) Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän alueille luodaan yhteinen businessenkeliverkosto, joka edistää innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten riskirahoituksen saatavuutta Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Yhteistyössä Fibanin kanssa luodaan akkreditointimalli Venäläisille businessenkeleille Suomessa. Riskirahoituksen saatavuutta edistetään yksityisiä businessenkelisijoituksia ja muita pääomasijoituksia yhdistäen. i) Kaakkois-Suomessa kehitetään yhdessä elinkeinoelämän ja valtiohallinnon kanssa säännöllisiä kansainvälisiä foorumeita Venäjän ja EU:n yhteisten kaupallisten intressien esilletuomiseksi. Erityisesti energia-alalla on tunnistettu liiketoimintamahdollisuuksia, joissa on vahva EU:n ja Venäjän taloudellinen intressi. Kaakkois-Suomi on mukana kehittämässä ja käyttöönottamassa liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvittavia energiamarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta parantavia ratkaisuja, alihankintaverkostoja sekä rahoitustyökaluja. j) Yrittäjyyskasvatuskoulutusta edistetään ja kehitetään 5. INNOVAATIO-, KOULUTUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA Osaamisen yhteinen kärkialue on uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Kaupungit toimivat aktiivisesti uusiutuvan energian käytön edistämisessä ja edelläkävijämarkkinoiden luomisessa. Kaakkois-Suomen vahvuus tukeutuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen vahvan uusiutuvan energian resurssien ja Venäjä-yhteyksien ansiosta. Energiatehokkuuden kehittämiselle on asetettu velvoitteita myös Venäjällä. Kaakkois-Suomi kehittää ja edistää energiatehokkaan asuinympäristön ja teollisuuden sovellusten kehittämistä sekä uusiutuvan energiantuotannon sovelluksia Venäjän vientiin. Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on ulkomaalaisopiskelijoiden sekä suhteellisella että absoluuttisella määrällä tarkasteltuna Suomen kansainvälisin yliopisto. Yliopisto muodostaa yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa vetovoimaisen kansainvälisen kampuksen Lappeenrannassa. Venäjä-osaamista on monipuolisesti tarjolla myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Alueen korkeakoulut ovat laatineet yhteisen Venäjä-toiminnan painopisteet ja yhteistyömahdollisuudet -linjauksen (liite). Ne toimivat edelläkävijöinä kansainvälisen yhteistyön edistämisessä sekä kan- 4

6 sainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Kaakkoisen Suomen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta avainkysymys on, miten korkeasti koulutetut opiskelijat ja maahanmuuttajat löytävät paikkansa alueen työmarkkinoilla. Seuranta: Korkeakoulujen kansainvälistyminen, koulutusvienti, energia-alan yhteistyön edistäminen ja liiketoiminnan kasvu, venäjän kielen opiskelun lisääminen Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulujen sekä ammattioppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan tätä sopimusta tukevien yhteisten koulutuskokonaisuuksien vahvistamiseksi. Oppilaitosten asemaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutuskeskittymänä ja kansainvälisesti suuntautuneen uuden työvoiman tarjoajana vahvistetaan. Kansainvälistä tunnettuisuutta kasvatetaan mm. pyrkimällä kansainvälisille ranking-listoille. b) Oppilaitokset ja elinkeinoelämä tiivistävät yhteistyötä työelämäyhteyksien lisäämiseksi opintojen aikana. Valtio ja alueen kaupungit sitoutuvat edistämään ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kiinnittymistä alueen työmarkkinoille. Tämä tehdään kehittämällä yhteispalveluita, mitkä kytkevät alueen työnantajat ja ulkomaalaiset osaajat jo opintojen aikana. c) Energian osalta Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa sovitaan erityisesti energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen, biomateriaalien energiakäytön perustutkimus, biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen, biopolttoaineiden käytettävyystutkimukset ja optimaalinen käyttö voimalaitoksissa sekä tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamisen ja -teollisuuden kehittäminen. Prosessiteollisuuden ja ravinnontuotannon sekä mikrolevien kasvatuksen integraatioon perustuvaa BioA jalostamokonseptia (patentoitu) kehitetään aktiivisesti kansainvälisille markkinoille. Yritykset ja oppilaitokset kehittävät uusiutuvaan energiaan perustavan osaamisen, tuotteiden ja palveluiden vientiä Venäjälle ja osallistuvat aktiivisesti asumisen, yhdyskuntarakentamisen ja teollisuuden uudenlaisten ratkaisujen toteuttamiseen (esim. energiatehokkuuden, biovoiman, tuuli- ja aurinkoenergian käytön edistäminen, jätteen hyötykäyttö sekä Venäjän teollisuuden modernisointi). d) Puurakentamisen osalta Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa sovitaan erityisesti puuteknologian tutkimus, tuote- ja menetelmäkehitys sekä liiketoimintamallien kehittäminen. Sopimusosapuolet kehittävät alan tutkimustoimintaa yhteistyössä Venäjän osapuolten kanssa sekä vahvistavat alan yritysten Venäjälle suuntautuvan kaupan edellytyksiä. Kehitystoimintaa tuetaan mm. materiaalitehokkuuden, energiaviisaan, uusiutuvan rakentamisen sekä kaikki koulutustasot käsittävän koulutusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Kouvolaan perustettava WoodInno Oy kehitetään puurakentamista palvelevaksi kauppahuoneeksi ja valtakunnalliseksi osaamiskeskittymäksi. e) Logistiikan osalta innovaatiotoiminnan sisältö on monitieteellisessä logistisen ketjun hallinnassa, kuljetusketjujen turvallisuudessa, toimitusvarmuudessa, toimitusnopeudessa, uusissa reiteissä ja ympäristöosaamisessa. Mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen, edelläkävijämarkkinoiden kehittämiseen sekä Venäjän kanssakäymisen hyödyntämiseen ovat keskeisiä. Alueen korkeakoulut ja kehitysyhtiöt pyrkivät yhdessä yritysten kanssa synnyttämään logistiikan innovaatio- ja osaa- 5

7 miskeskittymän, joka lisää yritysten logistista osaamista ja kilpailukykyä. Innovaatiokeskittymä toimii kansallisen verkoston koordinaattorina ja verkottuu vahvasti Team Finland -toimijoiden sekä logistiikan kansallisten ja kansainvälisten kehittäjäverkostojen kanssa. Mahdollisuuksia on myös logistiikan infrarakentemisessa, jossa suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä Venäjän markkinoilla. Jatkossa myös Venäjälle laajentunut vähittäiskauppamme tulee kehittämään jakelukanaviaan ja sähköinen kauppaa. f) Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden osalta peliteollisuuden jo vahvana käynnistynyttä kehitystoimintaa laajennetaan pelillistämisen sovelluksiin laajasti hyötyohjelmiin sekä peliteollisuuden kokonaisarvoketjujen kehittämiseen, koulutusten laatujärjestelmiin, kustannus- ja julkaisutoiminnan start-up -kiihdyttämöihin sekä demotuotantoihin. Tämä avaa merkittäviä kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia myös venäläisten yritysten ja teknologiakeskittymien kanssa. Keskeisenä kehittämiskohteena on koti- ja ulkomaisten yritysten sekä T&K investointien saaminen alueelle. g) Kaakkois-Suomessa, erityisesti Imatralla ja Kouvolassa sijaitsevat Suomen merkittävimmät pakkausteollisuuden kehittämis- ja tuotantoyksiköt. Yhteistyössä kansanvälisten asiakasyritysten kanssa organisoidaan alan voimakkaasti muuttuvilla markkinoilla tarvittavat uudet ekosysteemit. Materiaali- ja tuotantoprosesseissa tärkein strateginen tavoite on öljypohjaisen muovin korvaaminen puuraakaaineella. Pakkausteollisuuden lopputuotteiden markkinoinnissa puolestaan keskitytään pakkausten digitalisointiin, minkä avulla alalle on kehittymässä maailmanlaajuisesti uusi edelläkävijämarkkina. Venäjä tarjoaa uusille teknologioille ja liiketoimintakonsepteille erinomaiset laajentumismarkkinat. h) Yliopisto, ammattikorkeakoulut ja OKM sopivat toimista, joilla monipuolistetaan kaksoistutkintoja ja kansainvälisiä koulutusohjelmia. Kaakkois-Suomen korkeakoulut verkottuvat alan parhaimpiin korkeakouluihin maailmalla ja erityisesti Venäjällä sekä tiivistävät keskinäistä yhteistyötään Venäjä-osaamisessa. LUT, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat laatineet yhteisen Venäjä-toiminnan painopisteet ja yhteistyömahdollisuudet -linjauksen, joka laajennetaan Venäjä-toimintaohjelmaksi (liite). Edistetään ja tehostetaan toimijoiden yhteistoimintaa erityisesti Venäjälle suuntautuvassa koulutusviennissä. i) Lappeenrannan neljäsluokkalaisista A 2-kielen opiskelijoista lukee venäjää 83 %, kun koko maassa vastaava osuus on 2 %. Kieliopinnoissa tulisi lainsäädäntöä joustavoittaa edelleen siten, että sopimusalueella voitaisiin peruskouluissa valita naapurimaan kieli B 1-kielenä kunkin oppilaan oman mielenkiinnon mukaan (ruotsi, venäjä, viro, norja). Vaihtoehtoisesti OKM ja Kaakkois-Suomen kunnat sopivat kielikokeilusta Venäjän kielen opiskelun mahdollistamiseksi B1-kielenä. j) Korkeakoulut ja kehitysyhtiöt sopivat toimista joilla alueella sijaitsevaa logistiikan ja merenkulun koulutus- ja tutkimustoimintaa edelleen kehitetään, sekä pyrkivät luomaan logistiikan- ja talviliikenneosaamisenkoulutuksesta Venäjän tarpeita vastaavan vientituotteen. Logistiikan koulutusta tarjoavat oppilaitokset uudistavat logistiikan koulutusta yritysten ja liiketoiminnan kehityksen vaatimuksia vastaavaksi kokonaisuudeksi. (koulutusputki toinen aste-yliopisto) 6

8 6. RAJALIIKENNE SEKÄ LIIKENNE- JA KASVUKÄYTÄVÄT Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät raja-integraation myönteisiä vaikutuksia vahvistamalla Kaakkois-Suomen asemaa Venäjän ja muun Suomen välissä. Venäjän rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja venäläisten matkailun kasvulle ja edellyttää rajanylityspaikkojen sekä rajalle johtavien liikennekäytävien merkittävää kehittämistä. Kasvusopimuksella tuetaan rajan ylityksen sujuvuuteen ja rajalle johtavien kansainvälisten liikennekäytävien kehittämiseen tähtääviä toimia. Osapuolet varautuvat nykyisten rajanylitysmäärien merkittävään kasvuun. Seuranta: rajan läpäisykyky, liikennekäytävien rakentaminen, raja-alueohjelmien rahoitus, ratayhteyksien parantaminen, junamatkustajien vuotuinen määrä, valtakunnan rajan ylittävien lähijunien käyttöönotosta tehty konkreettinen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen, viranomais- ja henkilöresurssit ja yhteistoiminnan muodot sekä infrastruktuuria parantavien toimien suunnittelu ja toteutus Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Liikenne- ja viestintäministeriö ja TEM jatkavat E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien sekä rautatien kehittämistä ja luodaan toimivat maantie- ja rautatieyhteydet Länsi- ja Itä-Suomesta Viipuriin ja Pietariin. b) Liikennekäytäviä hyödynnetään kasvukäytävinä ja elinkeinopoliittisina investointeina, joiden vaikutusalueelle sijoittuu uusia työpaikka-alueita. Kaupungit hyödyntävät liikennevirtoja matkailu- ja muun palveluasioinnin kehittämistyössä. 7

9 c) Junayhteyksien käyttöönottoa ja rautatielogistiikkaa edistetään. Allegroliikennöintiä nopeuttavat toimenpiteet toteutetaan ja avataan kansainvälinen rautatieyhteys ja matkustajajunaliikenne Imatralta. Allegron ja kotimaisten junien aikataulujen synkronisointia edistetään. Kehitysyhtiöt yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa tähtäävät Railway Corridor Finland -hankkeen käynnistämiseen uskottavan ja kilpailukykyisen rautatierahtiliikennetuotteen kehittämiseksi. d) Valtio ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät maidemme väliseen liikenteeseen suuntautuvia tieinvestointeja myös Venäjän puolella erityisesti Viipurin ja Suomen raja-asemien välillä. e) Sopimusosapuolet edistävät rajan ylityksen sujuvuutta tukevia toimia ja yhteistoimintaa molemmin puolin rajaa sekä kehittävät rajanylityspaikkojen infrastruktuuria Suomen puolella palvelemaan kaupunkiseutujen elinkeinopoliittisia intressejä sekä tässä kasvusopimuksessa asetettuja tavoitteita. f) Selvitetään mahdollisuus muuttaa valtatie 15 välillä Kotka - Kouvola ja maantie 355 valtatien 15 eteläpäästä Mussalon satamaan osaksi valtatietä 12. Valtatieksi 15 jää näin yhteysväli Kouvola Mikkeli. Tieyhteys Kotkasta Kouvolan ja Tampereen kautta Raumalle muodostaa Etelä-Suomen halkaisevan itä-länsisuuntaisen raskaalle liikenteelle tärkeän väylän, jonka molemmissa päissä on merkittävä yleissatama. g) Sisävesiliikenteen väylät ovat tärkeitä vähäpäästöisten kuljetusmuotojen käytön lisäämiseksi mm. energiakuljetuksissa. Saimaan kanavan sopimus on uusittu ja kanavan avaaminen ympärivuotiseen käyttöön, sekä Venäjän sisävesiverkoston avaaminen kansainväliselle liikenteelle saattaisivat tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Kaakkois-Suomen logistiikkatoimijoille. Kaupungit sitoutuvat selvittämään sisävesiliikenteen käyttömahdollisuudet liikenteen lisäämiseksi. h) Suomen satamat kilpailevat Baltian ja Venäjän satamien kanssa. Venäjän valtion liikennestrategian mukaisesti vuoteen 2020 mennessä omien satamien kautta kulkevan liikenteen osuuden tulee olla 95 %. Venäjän satamien kehitys on nopeaa ja tehokasta. Baltian satamien etuna on valtionomistus sekä laajalti käytetyt EU tuet mm. väylämaksuttomuus. Kaakkois-Suomen alueella on Suomen suurin satama, HaminaKotka. Sopimusosapuolet tutkivat mahdollisuudet parantaa alueen logistista kilpailukykyä väylämaksujen tilapäisellä poistamisella tai alentamisella. 7. KASVUSOPIMUKSEN KYTKENNÄT MUIHIN PROSESSEIHIN Kaakkois-Suomi muodostaa ainutlaatuisen kokeiluympäristön Venäjä-liiketoiminnan uusien mahdollisuuksien realisoimiselle. Kaakkois-Suomessa valmisteilla olevien Inka-ohjelmien keskeisenä lähtökohtana on Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja osaamispohjaisen liiketoiminnan voimakas kasvattaminen Venäjän ja Suomen välillä. Lappeenranta-Imatra-seudun Inka-ohjelman painopiste on älykkäässä erikoistumisessa painottuen: vihreän kasvun, puhtaan veden, kaatopaikattoman maailman ja materiaalitehokkuuden edistämiseen uudistuvien terveyspalvelujen ja terveysmatkailun tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien kasvattamiseen 8

10 Kaakkois-Suomessa ja Kymenlaaksossa tunnistettuja, alustavasti valmisteltuja INKAohjelman muita mahdollisia painopisteitä ovat; Metsäteollisuuden uudet innovaatiot - kestävä asuminen ja älykäs asuminen, uusiutuva rakentaminen Puhdas, vihreä, uusiutuva energia ja energiatehokkuus Logistikka Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Digipelit + digihyötysovellukset uusia tuotteita ja palveluja pienellä pääomalla ekologinen, kommunikoiva pakkaus verkostoituminen Suomen parhaiden osaajien kanssa, Kaakkois-Suomi laajasti mukana Rubicon-konsepti Venäjä-kasvusopimus muodostaa vahvan lähtökohdan Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan uusien maakuntaohjelmien valmistelulle sekä maakuntien keskinäisen yhteistyön vahvistamiselle. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat myös ohjaamassa liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistelua. Kasvusopimuksen toimenpiteiden rahoituksessa hyödynnetään lähinnä sekä tulevaa Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaa että ENI-ohjelmaa ja soveltuvin osin myös uutta Keskisen Itämeren ja Itämeri-ohjelmaa. Kasvusopimuksen päätavoitteet liiketoiminnan kehittämiseksi, innovaatio-, koulutusja tutkimustoiminnan kehittämiseksi sekä rajaliikenteen sujuvuudesta sopivat tämänhetkisen tiedon perusteella mainittujen ohjelmien strategioihin. Venäjään kytkeytyvän yritys- ja T&K&I-toiminnan lisäämiseen sekä erityisesti uusiutuvaan energiaan, energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä biotalouteen liittyviä toimenpiteitä rahoitetaan käytettävissä olevien varojen puitteissa rakennerahasto- ja ENI-ohjelmalla. Rajaliikenteen sujuvuuden kannalta ENI-ohjelma on alueen tärkein EU:n osarahoitusta mahdollistava rahoitusväline. Olennainen rahoitusinstrumentti on myös Inka-ohjelma. 8. KASVUSOPIMUKSEN TOTEUTUSAIKA Tämä kasvusopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun, jota ennen sopimus arvioidaan ja tarvittaessa uudistetaan. 9. KASVUSOPIMUKSEN SEURANTA Seurattavia asioita ovat kasvusopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja toimenpiteiden vaikuttavuus. Seurantaa toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön koolle kutsuma erikseen asetettu kasvusopimuksen seurantaryhmä. 10. KASVUSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN Kaupungit ja ministeriöt ottavat huomioon talousarvioissaan kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen. 9

11 Allekirjoittajat Kouvolan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Kotkan kaupunki Imatran kaupunki Haminan kaupunki Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ministeriöt 10

12 LIITE VISIO 2017 Kaakkois Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä osaamisen klusterin, jossa yhdessä ja erikseen, toinen toisiaan täydentäen korkeakoulut edistävät alueen kilpailukykyä ja kasvua. Strategiset painoalat Venäjä toiminta Kaakkois Suomen korkeakoulujen strategiset painoalat ja Venäjä toiminnan painopisteet Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) Vihreä energia ja teknologia Kestävä kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Venäjäyhteyksien rakentaja LUT:n on kansainvälinen Venäjä yhteyksien rakentaja ja LUT:lla on strategiset kumppanuudet valikoitujen venäläisten kumppaneiden kanssa, erityisesti niillä alueilla, missä suomalaiset yritykset ovat edustettuina Venäjällä Kaksoistutkinto ohjelmat tai rakenteet parhaiden venäläisten yliopistojen kanssa Kansainvälisen tason tieteellinen tutkimusyhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa LUT:n strategisilla painopistealoilla Johtaminen ja yrittäjyys Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen Terveys ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit Profiloituminen Venäjätoimintoihin Saimian vahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen Kansainvälisten liiketalouden ja matkailu ja ravitsemisalan koulutusohjelmien ja kaksoistutkintojen toteuttaminen yhteistyössä venäläisten korkeakoulujen kanssa Venäjään liittyvä hanketoiminta strategisilla painoaloilla Kestävä hyvinvointi Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Materiaalit ja ympäristöturvallisuus MAMKin Venäjätoiminnan keskiössä ovat Venäjä painotteiset Matkailun koulutusohjelmat, kaksoistutkintojen ja täydennyskoulutuksen edelleen kehittäminen, asiantuntijavaihdot sekä yhteistyö erityisesti ympäristöturvallisuuteen ja metsätalouteen liittyvässä tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja niiden turvallisuus Käyttäjälähtöiset hyvinvointi ja suunnittelupalvelut Kyamk:n tavoite on profiloitua kansainvälisen ja erityisesti Venäjäosaamisen kehittäjäksi yhdessä korkeakoulukentän ja elinkeinoelämän kanssa. Venäjäyhteistyötä toteutetaan erityisesti logistiikan, energiatalouden sekä sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämistoiminnassa, Venäjän liiketoiminnan koulutuksessa ja Venäjään liittyvissä hankkeissa. Venäjä yhteistyö on MAMKin ja KyAMKin yhteinen painopiste sopimuskaudella Korkeakoulujen Venäjä yhteistyön mahdollisuudet Koulutus Tavoite: Yhteistyö koulutuksessa ja koulutuksen kehittämisessä parhaan asiantuntemuksen tarjoamiseksi Tutkintokoulutustarjonta venäläisille opiskelijoille: maisteri ja tohtoriohjelmat LUT:ssa, kandiohjelmat ja ylemmät amk tutkinnot amk:ssa Kaksoistutkinto ohjelmien kehittäminen ammattikorkeakoulujen kesken Opiskelija ja asiantuntijavaihdot Osaamisen vienti Venäjälle Tutkimus ja kehittämisto Tavoite: Pyrkimys yhteistyöhön Venäjään liittyvissä tai suuntautuvissa tutkimus ja kehittämishankkeissa kunkin korkeakoulun strategisten painopisteiden mukaisesti iminta Tieteellinen tutkimus LUT:ssa, sovellukset ja testaaminen (Living Lab) amk:ssa Yhteistyömahdollisuuksia erityisesti energia ja ympäristösektorilla, sosiaali ja terveysalalla (tärkeä ala kaikille amk:lle), liikenteen ja logistiikan parissa Muu Tavoite: Korkeakoulujen asiantuntijat tukevat aluettaan Venäjä toiminnoissa alueellinen Yhteistyö Venäjän liiketoimintaan liittyvässä yritys ja täydennyskoulutuksessa toiminta Venäjään liittyvien tilaisuuksien, seminaarien ym. tapahtumien järjestäminen 11

13 Yhteistyö alueellisten Venäjä verkostojen ja toimijoiden kanssa 12

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kansainvälistä kasvua Lappeenrannan kaupungin kasvusopimus

Kansainvälistä kasvua Lappeenrannan kaupungin kasvusopimus Kansainvälistä kasvua Lappeenrannan kaupungin kasvusopimus Tällä kasvusopimuksella Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Kaakkois-Suomen ELYkeskus sekä sopimusprosessiin osallistuvat ministeriöt edistävät

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Sopimuksen valmisteluun on lisäksi osallistunut Imatran kaupunki.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Sopimuksen valmisteluun on lisäksi osallistunut Imatran kaupunki. LAPPEENRANNAN JA VALTION VÄLINEN KASVUSOPIMUS 1. SOPIJAOSAPUOLET 2. TAUSTAA Valtio: Työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot