LUONNOS. Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos

Transkriptio

1 Kaakkois Suomen Venäjä kasvusopimus Luonnos

2 KAAKKOIS-SUOMEN VENÄJÄ KASVUSOPIMUS 1. LÄHTÖKOHDAT Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen lähtökohtana on hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä kansantalouden kasvun moottoreina. Kaakkois-Suomi on erittäin vahvan teollisuuden rakennemuutoksen aluetta. Metsäteollisuudessa viime vuosina koettuja tuhansien työpaikkojen menetyksiä on osittain onnistuttu korvaamaan palvelu- ja logistiikka-alan työpaikoilla, joiden kasvu on vahvasti sidoksissa liikenneväylien tasoon ja rajaliikenteen sujuvuuteen. Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Venäjän markkinat, talousuudistukset ja vuorovaikutus EU:n ja Venäjän raja-alueella ovat merkittäviä kasvun lähteitä koko maallemme ja eritoten Kaakkois-Suomelle. Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi antaa Kaakkois-Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja laajentaa rajan yli tapahtuvaa kaupankäyntiä ja kanssakäymistä. Aloitekykyisillä ja innovatiivisilla toimenpiteillä Kaakkois-Suomi voi hyödyntää maantieteellistä sarana-asemaansa ja pitkää kokemustaan yhteistyöstä venäläisten kanssa koko Suomen hyväksi. Rajaliikenteen vahvojen kasvuennusteiden toteutuessa rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan kehittämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. 2. OSAPUOLET Tämän sopimuksen sopijapuolia ovat Kaakkois-Suomen kaupungit Kouvola Lappeenranta, Kotka, Imatra ja Hamina Kaakkois-Suomen ELY-keskus valtion aluehallinnon edustajana sekä valtakunnan tason osalta työ- ja elinkeinoministeriö, liikenneja viestintäministeriö, valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Sopimuksen valmisteluun ovat osallistuneet myös Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto ja alueen korkeakoulut. 3. KASVUSOPIMUKSEN TAVOITTEET KAAKKOIS-SUOMESSA Alueellisella kasvusopimuksella sopimusosapuolet määrittelevät Kaakkois-Suomen sijaintiasemaan perustuvat kehittämisteemat sekä sopivat yhdessä Venäjäkasvupotentiaalin hyödyntämiseen liittyvistä toimista hallituskaudella Sopimusosapuolet edistävät yhdessä kasvusopimuksen tavoitteita, joita ovat: liiketoiminnan kehittäminen ja aluekehityksen edistäminen innovaatio-, koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen rajaliikenteen sujuvuus ja liikennekäytävien kehittäminen Kaakkois-Suomen kasvu- ja innovaatiopotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä alueen toimijoiden ja valtiovallan yhteistyöllä. Kasvusopimus kokoaa ja varmistaa riittä- 1

3 vän laajat yhteiset resurssit Venäjän tarjoamien kasvumahdollisuuksien ja Kaakkois- Suomen vahvuuksien hyödyntämiseksi. 4. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Tämän osaamisklusterin kehittymiselle luodaan yhdessä vankka alusta. Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät Kaakkois-Suomen aseman vahvistumista kansainvälisenä Venäjä-liiketoimintakeskuksena. Suomalaisyritysten vientiä ja kauppaa Venäjälle lisätään yhteisin toimintatavoin ja osana Team Finland- verkostoa. Lisäksi edistetään venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista, venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois- Suomeen. Kaakkois-Suomen kaupungit ja valtio lisäävät yhteisiä toimenpiteitä, joilla edistetään Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä suomalaisyritysten kiinnostusta hakeutua Venäjän markkinoille. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta matkusti vuonna 2011 n. 3,5 milj. venäläistä, jotka jättivät Suomeen n. 1 mrd ja Kaakkois-Suomeen 320 milj.. Kasvusopimusosapuolet asettavat yhteiseksi tavoitteeksi matkailijamäärän ja matkailutulon kaksinkertaistamisen vuoteen 2016 mennessä sekä viisinkertaistamisen vuoteen 2025 mennessä. Kaakkois-Suomeen on näin luotavissa jo vuoteen 2016 mennessä uutta kaupan ja matkailualan työpaikkaa. Matkailutulon kasvattaminen edellyttää, että maankäytön ohjaamisessa huomioidaan erityistekijänä venäläisten ostosmatkailu tehtäessä aluevarauksia kaupan suuryksiköiden tarpeisiin rajan läheisyydessä. Raja-aluetta kehitetään kohti nykyistä yhtenäisempää työmarkkina-aluetta, jossa on mahdollisuus joustavaan liikkumiseen ja päivittäiseen työssäkäyntiin yli rajan. Ulkoministeriö ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät Suomen ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutumista tavoitteena viisumivapauden voimaantulo vuoteen 2020 mennessä. Seuranta: Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvu, työllistävien venäläisomisteisten yritysten määrä, venäläisten matkailu- ja ostosmatkailutulon vuotuinen kehitys, kaupan alan ja muut investoinnit Kaakkois-Suomessa Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Kaupunkien kehitysyhtiöt ja muut julkisen sektorin toimijat tiivistävät elinkeinopoliittista ja käytännön yhteistyötään ja rakentavat yhdessä Venäjä-liiketoiminnoille kehitysalustaa. Mahdollisia yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä ovat mm.: 1. Invest in -toimintojen kehittäminen 2. suomalais- ja venäläisyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen 3. kansainvälisen innovaatioympäristön ja alueen vetovoimaisuuden kehittäminen 4. innovaatioperusteisten kv. start-up-yritysten rahoitusmekanismien tarvekartoitus ja kehittäminen 2

4 5. yhteiset asiakastilaisuudet 6. rahoittajailtapäivä -tyyppisen toiminnan laajentaminen eri sektoreille 7. yhteiset hankevalmistelut ja hankkeet (mm. uuden ENI-ohjelman projektit) Tavoitteena näiden toimenpiteiden osalta on, että elinkeinoyhtiöt ja muut yrityspalveluiden tuottamiseen osallistuvat toimijat voivat sopia yhteisestä palvelustrategiasta ja sen toimeenpanoon liittyvästä työnjaosta. Suomen luotettava maine hyödynnetään Invest in -toiminnassa, kun haemme venäläisiä tai kansainvälisiä yrityksiä sijoittamaan toimintojaan Suomeen. Valtio ja kaupungit korostavat Invest in -toiminnassaan Kaakkois-Suomen kilpailuetua EU:n ja Venäjän sarana-alueena, jota Venäjän WTO -jäsenyys entisestään vahvistaa. Yritys-Suomi ja Seudulliset yrityspalvelut laajentavat yhteistoimintaansa siten, että valtionhallinnon kansainvälistymispalvelut (Team Finland ja erityisesti Team Finland - Venäjä) linkitetään saumattomasti seudullisten toimijoiden palveluketjuihin ja niiden kautta paikallisten yritysten tarjoamiin asiantuntijapalveluihin. TEM:n rahoittaman Venäläisten Innovaatioiden kaupallistamispalvelun pohjalta jatketaan palvelutuotannon sekä suomalais-venäläisen kasvuverkoston kehittämistä suomalaisten ja venäläisten yliopistokaupunkien välille. b) Sopimusosapuolet varautuvat siihen, että niiden alaiset tahot päättävät yhteisten markkinointiresurssien vahvistamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä kaupan, hyvinvointipalvelujen ja matkailun edistämiseksi. Kaupunkien kehitysyhtiöt käynnistävät yhdessä alan yritysten ja TEM:n kanssa mm. koulutus- ja markkinointitoimia, joilla varmistetaan terveys- ja hyvinvointimatkailulle kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja aktiivinen vuorovaikutus alan yritysten kanssa. Tarpeita on esimerkiksi Suomen ja Venäjän terveydenhuollon ammattilaisten vientikoulutuksessa. Aktiivinen public-private- yhteistyö hyvinvointipalveluiden vientitoiminnassa parantaa työvoiman saatavuutta ja investointien käyttöasteita myös julkisessa palvelutuotannossa. Hyvinvointialaan ja esimerkiksi lääketeolliseen toimintaan liittyviä lupakäytäntöjä kehitetään investointipäätöksiä tukevaan ja nopeuttavaan suuntaan yhdessä ao. viranomaistahojen kanssa. c) Yhteistyössä yritysten kanssa kehitysyhtiöt luovat edellytyksiä rajan ylittävän sähköisen kaupankäynnin kasvulle ja jakeluterminaalien tai kauppaliikkeiden perustamiselle Kaakkois-Suomeen. d) Sopijaosapuolet ottavat huomioon Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntakaavoja uudistettaessa ja kuntien kaavoitustyössä Venäjältä tulevan ostovoiman ja asiointivirtojen luonteen sekä niiden vaikutukset kaupan mm. suuryksiköiden sijoittumistarpeisiin. Kaakkois-Suomen aluerakenne palvelee omien asukkaiden lisäksi matkailijoita, joiden vaikutuksen ennakoidaan seuraavien kymmenen vuoden aikana olevan verrattavissa väestömäärän kaksinkertaistamiseen. e) Viisumivapauden vaikutuksia esitetään kokeiltavaksi Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden asukkailla, joilla on käytössään biotunnisteinen passi. Esitetään ulkoministeriölle, että käynnistetään kokeilu 36 tunnin viisumivapausstatuksen myöntämisestä junamatkustajille. 3

5 f) Tavoitteena on raja-aluekäsitteen ja raja-alue ohjelmien vaikuttavuuden laajentaminen alueellisesti koko Kaakkois-Suomeen siten, että kasvusopimuksen teemat kattavat fyysisen rajanylityksen (infra) lisäksi myös muut rajaliikenteen sujuvuutta tukevat palvelut, ml. sähköiset palvelut (esim. sähköinen kauppa, sähköinen viisuminkäsittely yms.) g) Kuljetus- ja varastointiala on Kaakkois-Suomessa neljänneksi suurin työllistäjä (ETLA 2010). Venäjän talouden vakautuminen ja WTO-jäsenyys ovat avaamassa alueellemme lisämahdollisuuksia. Sijaintimme hyödyntäminen vaatii rajanylityspalvelukonseptien ja liikenneväylien sekä yhteyksien kehittämistä, yritystoiminnan edellytysten varmistamista, markkinointia sekä kokonaisuuden visiointia. Pietarin alueen teollistuminen ja Venäjän lisääntyvä vientitoiminta hyödynnetään yritysten sijoittumisessa sekä satama- ja muissa logistisissa palveluissa. Esitetään liikenne- ja viestintäministeriölle, että transitoliikenteelle valmistellaan oma kansallinen strategiansa. h) Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän alueille luodaan yhteinen businessenkeliverkosto, joka edistää innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten riskirahoituksen saatavuutta Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Yhteistyössä Fibanin kanssa luodaan akkreditointimalli Venäläisille businessenkeleille Suomessa. Riskirahoituksen saatavuutta edistetään yksityisiä businessenkelisijoituksia ja muita pääomasijoituksia yhdistäen. i) Kaakkois-Suomessa kehitetään yhdessä elinkeinoelämän ja valtiohallinnon kanssa säännöllisiä kansainvälisiä foorumeita Venäjän ja EU:n yhteisten kaupallisten intressien esilletuomiseksi. Erityisesti energia-alalla on tunnistettu liiketoimintamahdollisuuksia, joissa on vahva EU:n ja Venäjän taloudellinen intressi. Kaakkois-Suomi on mukana kehittämässä ja käyttöönottamassa liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvittavia energiamarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta parantavia ratkaisuja, alihankintaverkostoja sekä rahoitustyökaluja. j) Yrittäjyyskasvatuskoulutusta edistetään ja kehitetään 5. INNOVAATIO-, KOULUTUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA Osaamisen yhteinen kärkialue on uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Kaupungit toimivat aktiivisesti uusiutuvan energian käytön edistämisessä ja edelläkävijämarkkinoiden luomisessa. Kaakkois-Suomen vahvuus tukeutuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen vahvan uusiutuvan energian resurssien ja Venäjä-yhteyksien ansiosta. Energiatehokkuuden kehittämiselle on asetettu velvoitteita myös Venäjällä. Kaakkois-Suomi kehittää ja edistää energiatehokkaan asuinympäristön ja teollisuuden sovellusten kehittämistä sekä uusiutuvan energiantuotannon sovelluksia Venäjän vientiin. Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on ulkomaalaisopiskelijoiden sekä suhteellisella että absoluuttisella määrällä tarkasteltuna Suomen kansainvälisin yliopisto. Yliopisto muodostaa yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa vetovoimaisen kansainvälisen kampuksen Lappeenrannassa. Venäjä-osaamista on monipuolisesti tarjolla myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Alueen korkeakoulut ovat laatineet yhteisen Venäjä-toiminnan painopisteet ja yhteistyömahdollisuudet -linjauksen (liite). Ne toimivat edelläkävijöinä kansainvälisen yhteistyön edistämisessä sekä kan- 4

6 sainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Kaakkoisen Suomen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta avainkysymys on, miten korkeasti koulutetut opiskelijat ja maahanmuuttajat löytävät paikkansa alueen työmarkkinoilla. Seuranta: Korkeakoulujen kansainvälistyminen, koulutusvienti, energia-alan yhteistyön edistäminen ja liiketoiminnan kasvu, venäjän kielen opiskelun lisääminen Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulujen sekä ammattioppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan tätä sopimusta tukevien yhteisten koulutuskokonaisuuksien vahvistamiseksi. Oppilaitosten asemaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutuskeskittymänä ja kansainvälisesti suuntautuneen uuden työvoiman tarjoajana vahvistetaan. Kansainvälistä tunnettuisuutta kasvatetaan mm. pyrkimällä kansainvälisille ranking-listoille. b) Oppilaitokset ja elinkeinoelämä tiivistävät yhteistyötä työelämäyhteyksien lisäämiseksi opintojen aikana. Valtio ja alueen kaupungit sitoutuvat edistämään ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kiinnittymistä alueen työmarkkinoille. Tämä tehdään kehittämällä yhteispalveluita, mitkä kytkevät alueen työnantajat ja ulkomaalaiset osaajat jo opintojen aikana. c) Energian osalta Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa sovitaan erityisesti energiatehokkaan asuinympäristön sovellusten kehittäminen, biomateriaalien energiakäytön perustutkimus, biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen, biopolttoaineiden käytettävyystutkimukset ja optimaalinen käyttö voimalaitoksissa sekä tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamisen ja -teollisuuden kehittäminen. Prosessiteollisuuden ja ravinnontuotannon sekä mikrolevien kasvatuksen integraatioon perustuvaa BioA jalostamokonseptia (patentoitu) kehitetään aktiivisesti kansainvälisille markkinoille. Yritykset ja oppilaitokset kehittävät uusiutuvaan energiaan perustavan osaamisen, tuotteiden ja palveluiden vientiä Venäjälle ja osallistuvat aktiivisesti asumisen, yhdyskuntarakentamisen ja teollisuuden uudenlaisten ratkaisujen toteuttamiseen (esim. energiatehokkuuden, biovoiman, tuuli- ja aurinkoenergian käytön edistäminen, jätteen hyötykäyttö sekä Venäjän teollisuuden modernisointi). d) Puurakentamisen osalta Kaakkois-Suomen kasvu- ja kehitysteemoiksi innovaatiotoiminnassa sovitaan erityisesti puuteknologian tutkimus, tuote- ja menetelmäkehitys sekä liiketoimintamallien kehittäminen. Sopimusosapuolet kehittävät alan tutkimustoimintaa yhteistyössä Venäjän osapuolten kanssa sekä vahvistavat alan yritysten Venäjälle suuntautuvan kaupan edellytyksiä. Kehitystoimintaa tuetaan mm. materiaalitehokkuuden, energiaviisaan, uusiutuvan rakentamisen sekä kaikki koulutustasot käsittävän koulutusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Kouvolaan perustettava WoodInno Oy kehitetään puurakentamista palvelevaksi kauppahuoneeksi ja valtakunnalliseksi osaamiskeskittymäksi. e) Logistiikan osalta innovaatiotoiminnan sisältö on monitieteellisessä logistisen ketjun hallinnassa, kuljetusketjujen turvallisuudessa, toimitusvarmuudessa, toimitusnopeudessa, uusissa reiteissä ja ympäristöosaamisessa. Mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen, edelläkävijämarkkinoiden kehittämiseen sekä Venäjän kanssakäymisen hyödyntämiseen ovat keskeisiä. Alueen korkeakoulut ja kehitysyhtiöt pyrkivät yhdessä yritysten kanssa synnyttämään logistiikan innovaatio- ja osaa- 5

7 miskeskittymän, joka lisää yritysten logistista osaamista ja kilpailukykyä. Innovaatiokeskittymä toimii kansallisen verkoston koordinaattorina ja verkottuu vahvasti Team Finland -toimijoiden sekä logistiikan kansallisten ja kansainvälisten kehittäjäverkostojen kanssa. Mahdollisuuksia on myös logistiikan infrarakentemisessa, jossa suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä Venäjän markkinoilla. Jatkossa myös Venäjälle laajentunut vähittäiskauppamme tulee kehittämään jakelukanaviaan ja sähköinen kauppaa. f) Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden osalta peliteollisuuden jo vahvana käynnistynyttä kehitystoimintaa laajennetaan pelillistämisen sovelluksiin laajasti hyötyohjelmiin sekä peliteollisuuden kokonaisarvoketjujen kehittämiseen, koulutusten laatujärjestelmiin, kustannus- ja julkaisutoiminnan start-up -kiihdyttämöihin sekä demotuotantoihin. Tämä avaa merkittäviä kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia myös venäläisten yritysten ja teknologiakeskittymien kanssa. Keskeisenä kehittämiskohteena on koti- ja ulkomaisten yritysten sekä T&K investointien saaminen alueelle. g) Kaakkois-Suomessa, erityisesti Imatralla ja Kouvolassa sijaitsevat Suomen merkittävimmät pakkausteollisuuden kehittämis- ja tuotantoyksiköt. Yhteistyössä kansanvälisten asiakasyritysten kanssa organisoidaan alan voimakkaasti muuttuvilla markkinoilla tarvittavat uudet ekosysteemit. Materiaali- ja tuotantoprosesseissa tärkein strateginen tavoite on öljypohjaisen muovin korvaaminen puuraakaaineella. Pakkausteollisuuden lopputuotteiden markkinoinnissa puolestaan keskitytään pakkausten digitalisointiin, minkä avulla alalle on kehittymässä maailmanlaajuisesti uusi edelläkävijämarkkina. Venäjä tarjoaa uusille teknologioille ja liiketoimintakonsepteille erinomaiset laajentumismarkkinat. h) Yliopisto, ammattikorkeakoulut ja OKM sopivat toimista, joilla monipuolistetaan kaksoistutkintoja ja kansainvälisiä koulutusohjelmia. Kaakkois-Suomen korkeakoulut verkottuvat alan parhaimpiin korkeakouluihin maailmalla ja erityisesti Venäjällä sekä tiivistävät keskinäistä yhteistyötään Venäjä-osaamisessa. LUT, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat laatineet yhteisen Venäjä-toiminnan painopisteet ja yhteistyömahdollisuudet -linjauksen, joka laajennetaan Venäjä-toimintaohjelmaksi (liite). Edistetään ja tehostetaan toimijoiden yhteistoimintaa erityisesti Venäjälle suuntautuvassa koulutusviennissä. i) Lappeenrannan neljäsluokkalaisista A 2-kielen opiskelijoista lukee venäjää 83 %, kun koko maassa vastaava osuus on 2 %. Kieliopinnoissa tulisi lainsäädäntöä joustavoittaa edelleen siten, että sopimusalueella voitaisiin peruskouluissa valita naapurimaan kieli B 1-kielenä kunkin oppilaan oman mielenkiinnon mukaan (ruotsi, venäjä, viro, norja). Vaihtoehtoisesti OKM ja Kaakkois-Suomen kunnat sopivat kielikokeilusta Venäjän kielen opiskelun mahdollistamiseksi B1-kielenä. j) Korkeakoulut ja kehitysyhtiöt sopivat toimista joilla alueella sijaitsevaa logistiikan ja merenkulun koulutus- ja tutkimustoimintaa edelleen kehitetään, sekä pyrkivät luomaan logistiikan- ja talviliikenneosaamisenkoulutuksesta Venäjän tarpeita vastaavan vientituotteen. Logistiikan koulutusta tarjoavat oppilaitokset uudistavat logistiikan koulutusta yritysten ja liiketoiminnan kehityksen vaatimuksia vastaavaksi kokonaisuudeksi. (koulutusputki toinen aste-yliopisto) 6

8 6. RAJALIIKENNE SEKÄ LIIKENNE- JA KASVUKÄYTÄVÄT Kasvusopimuksella sopimusosapuolet edistävät raja-integraation myönteisiä vaikutuksia vahvistamalla Kaakkois-Suomen asemaa Venäjän ja muun Suomen välissä. Venäjän rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja venäläisten matkailun kasvulle ja edellyttää rajanylityspaikkojen sekä rajalle johtavien liikennekäytävien merkittävää kehittämistä. Kasvusopimuksella tuetaan rajan ylityksen sujuvuuteen ja rajalle johtavien kansainvälisten liikennekäytävien kehittämiseen tähtääviä toimia. Osapuolet varautuvat nykyisten rajanylitysmäärien merkittävään kasvuun. Seuranta: rajan läpäisykyky, liikennekäytävien rakentaminen, raja-alueohjelmien rahoitus, ratayhteyksien parantaminen, junamatkustajien vuotuinen määrä, valtakunnan rajan ylittävien lähijunien käyttöönotosta tehty konkreettinen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen, viranomais- ja henkilöresurssit ja yhteistoiminnan muodot sekä infrastruktuuria parantavien toimien suunnittelu ja toteutus Tavoitetta tukevia toimenpiteitä ovat: a) Liikenne- ja viestintäministeriö ja TEM jatkavat E18 ja Salpausselän liikenne- ja kasvukäytävien sekä rautatien kehittämistä ja luodaan toimivat maantie- ja rautatieyhteydet Länsi- ja Itä-Suomesta Viipuriin ja Pietariin. b) Liikennekäytäviä hyödynnetään kasvukäytävinä ja elinkeinopoliittisina investointeina, joiden vaikutusalueelle sijoittuu uusia työpaikka-alueita. Kaupungit hyödyntävät liikennevirtoja matkailu- ja muun palveluasioinnin kehittämistyössä. 7

9 c) Junayhteyksien käyttöönottoa ja rautatielogistiikkaa edistetään. Allegroliikennöintiä nopeuttavat toimenpiteet toteutetaan ja avataan kansainvälinen rautatieyhteys ja matkustajajunaliikenne Imatralta. Allegron ja kotimaisten junien aikataulujen synkronisointia edistetään. Kehitysyhtiöt yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa tähtäävät Railway Corridor Finland -hankkeen käynnistämiseen uskottavan ja kilpailukykyisen rautatierahtiliikennetuotteen kehittämiseksi. d) Valtio ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät maidemme väliseen liikenteeseen suuntautuvia tieinvestointeja myös Venäjän puolella erityisesti Viipurin ja Suomen raja-asemien välillä. e) Sopimusosapuolet edistävät rajan ylityksen sujuvuutta tukevia toimia ja yhteistoimintaa molemmin puolin rajaa sekä kehittävät rajanylityspaikkojen infrastruktuuria Suomen puolella palvelemaan kaupunkiseutujen elinkeinopoliittisia intressejä sekä tässä kasvusopimuksessa asetettuja tavoitteita. f) Selvitetään mahdollisuus muuttaa valtatie 15 välillä Kotka - Kouvola ja maantie 355 valtatien 15 eteläpäästä Mussalon satamaan osaksi valtatietä 12. Valtatieksi 15 jää näin yhteysväli Kouvola Mikkeli. Tieyhteys Kotkasta Kouvolan ja Tampereen kautta Raumalle muodostaa Etelä-Suomen halkaisevan itä-länsisuuntaisen raskaalle liikenteelle tärkeän väylän, jonka molemmissa päissä on merkittävä yleissatama. g) Sisävesiliikenteen väylät ovat tärkeitä vähäpäästöisten kuljetusmuotojen käytön lisäämiseksi mm. energiakuljetuksissa. Saimaan kanavan sopimus on uusittu ja kanavan avaaminen ympärivuotiseen käyttöön, sekä Venäjän sisävesiverkoston avaaminen kansainväliselle liikenteelle saattaisivat tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Kaakkois-Suomen logistiikkatoimijoille. Kaupungit sitoutuvat selvittämään sisävesiliikenteen käyttömahdollisuudet liikenteen lisäämiseksi. h) Suomen satamat kilpailevat Baltian ja Venäjän satamien kanssa. Venäjän valtion liikennestrategian mukaisesti vuoteen 2020 mennessä omien satamien kautta kulkevan liikenteen osuuden tulee olla 95 %. Venäjän satamien kehitys on nopeaa ja tehokasta. Baltian satamien etuna on valtionomistus sekä laajalti käytetyt EU tuet mm. väylämaksuttomuus. Kaakkois-Suomen alueella on Suomen suurin satama, HaminaKotka. Sopimusosapuolet tutkivat mahdollisuudet parantaa alueen logistista kilpailukykyä väylämaksujen tilapäisellä poistamisella tai alentamisella. 7. KASVUSOPIMUKSEN KYTKENNÄT MUIHIN PROSESSEIHIN Kaakkois-Suomi muodostaa ainutlaatuisen kokeiluympäristön Venäjä-liiketoiminnan uusien mahdollisuuksien realisoimiselle. Kaakkois-Suomessa valmisteilla olevien Inka-ohjelmien keskeisenä lähtökohtana on Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja osaamispohjaisen liiketoiminnan voimakas kasvattaminen Venäjän ja Suomen välillä. Lappeenranta-Imatra-seudun Inka-ohjelman painopiste on älykkäässä erikoistumisessa painottuen: vihreän kasvun, puhtaan veden, kaatopaikattoman maailman ja materiaalitehokkuuden edistämiseen uudistuvien terveyspalvelujen ja terveysmatkailun tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien kasvattamiseen 8

10 Kaakkois-Suomessa ja Kymenlaaksossa tunnistettuja, alustavasti valmisteltuja INKAohjelman muita mahdollisia painopisteitä ovat; Metsäteollisuuden uudet innovaatiot - kestävä asuminen ja älykäs asuminen, uusiutuva rakentaminen Puhdas, vihreä, uusiutuva energia ja energiatehokkuus Logistikka Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Digipelit + digihyötysovellukset uusia tuotteita ja palveluja pienellä pääomalla ekologinen, kommunikoiva pakkaus verkostoituminen Suomen parhaiden osaajien kanssa, Kaakkois-Suomi laajasti mukana Rubicon-konsepti Venäjä-kasvusopimus muodostaa vahvan lähtökohdan Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan uusien maakuntaohjelmien valmistelulle sekä maakuntien keskinäisen yhteistyön vahvistamiselle. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat myös ohjaamassa liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistelua. Kasvusopimuksen toimenpiteiden rahoituksessa hyödynnetään lähinnä sekä tulevaa Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaa että ENI-ohjelmaa ja soveltuvin osin myös uutta Keskisen Itämeren ja Itämeri-ohjelmaa. Kasvusopimuksen päätavoitteet liiketoiminnan kehittämiseksi, innovaatio-, koulutusja tutkimustoiminnan kehittämiseksi sekä rajaliikenteen sujuvuudesta sopivat tämänhetkisen tiedon perusteella mainittujen ohjelmien strategioihin. Venäjään kytkeytyvän yritys- ja T&K&I-toiminnan lisäämiseen sekä erityisesti uusiutuvaan energiaan, energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä biotalouteen liittyviä toimenpiteitä rahoitetaan käytettävissä olevien varojen puitteissa rakennerahasto- ja ENI-ohjelmalla. Rajaliikenteen sujuvuuden kannalta ENI-ohjelma on alueen tärkein EU:n osarahoitusta mahdollistava rahoitusväline. Olennainen rahoitusinstrumentti on myös Inka-ohjelma. 8. KASVUSOPIMUKSEN TOTEUTUSAIKA Tämä kasvusopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun, jota ennen sopimus arvioidaan ja tarvittaessa uudistetaan. 9. KASVUSOPIMUKSEN SEURANTA Seurattavia asioita ovat kasvusopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja toimenpiteiden vaikuttavuus. Seurantaa toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön koolle kutsuma erikseen asetettu kasvusopimuksen seurantaryhmä. 10. KASVUSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN Kaupungit ja ministeriöt ottavat huomioon talousarvioissaan kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen. 9

11 Allekirjoittajat Kouvolan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Kotkan kaupunki Imatran kaupunki Haminan kaupunki Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ministeriöt 10

12 LIITE VISIO 2017 Kaakkois Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä osaamisen klusterin, jossa yhdessä ja erikseen, toinen toisiaan täydentäen korkeakoulut edistävät alueen kilpailukykyä ja kasvua. Strategiset painoalat Venäjä toiminta Kaakkois Suomen korkeakoulujen strategiset painoalat ja Venäjä toiminnan painopisteet Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) Vihreä energia ja teknologia Kestävä kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Venäjäyhteyksien rakentaja LUT:n on kansainvälinen Venäjä yhteyksien rakentaja ja LUT:lla on strategiset kumppanuudet valikoitujen venäläisten kumppaneiden kanssa, erityisesti niillä alueilla, missä suomalaiset yritykset ovat edustettuina Venäjällä Kaksoistutkinto ohjelmat tai rakenteet parhaiden venäläisten yliopistojen kanssa Kansainvälisen tason tieteellinen tutkimusyhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa LUT:n strategisilla painopistealoilla Johtaminen ja yrittäjyys Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen Terveys ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit Profiloituminen Venäjätoimintoihin Saimian vahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen Kansainvälisten liiketalouden ja matkailu ja ravitsemisalan koulutusohjelmien ja kaksoistutkintojen toteuttaminen yhteistyössä venäläisten korkeakoulujen kanssa Venäjään liittyvä hanketoiminta strategisilla painoaloilla Kestävä hyvinvointi Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Materiaalit ja ympäristöturvallisuus MAMKin Venäjätoiminnan keskiössä ovat Venäjä painotteiset Matkailun koulutusohjelmat, kaksoistutkintojen ja täydennyskoulutuksen edelleen kehittäminen, asiantuntijavaihdot sekä yhteistyö erityisesti ympäristöturvallisuuteen ja metsätalouteen liittyvässä tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja niiden turvallisuus Käyttäjälähtöiset hyvinvointi ja suunnittelupalvelut Kyamk:n tavoite on profiloitua kansainvälisen ja erityisesti Venäjäosaamisen kehittäjäksi yhdessä korkeakoulukentän ja elinkeinoelämän kanssa. Venäjäyhteistyötä toteutetaan erityisesti logistiikan, energiatalouden sekä sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämistoiminnassa, Venäjän liiketoiminnan koulutuksessa ja Venäjään liittyvissä hankkeissa. Venäjä yhteistyö on MAMKin ja KyAMKin yhteinen painopiste sopimuskaudella Korkeakoulujen Venäjä yhteistyön mahdollisuudet Koulutus Tavoite: Yhteistyö koulutuksessa ja koulutuksen kehittämisessä parhaan asiantuntemuksen tarjoamiseksi Tutkintokoulutustarjonta venäläisille opiskelijoille: maisteri ja tohtoriohjelmat LUT:ssa, kandiohjelmat ja ylemmät amk tutkinnot amk:ssa Kaksoistutkinto ohjelmien kehittäminen ammattikorkeakoulujen kesken Opiskelija ja asiantuntijavaihdot Osaamisen vienti Venäjälle Tutkimus ja kehittämisto Tavoite: Pyrkimys yhteistyöhön Venäjään liittyvissä tai suuntautuvissa tutkimus ja kehittämishankkeissa kunkin korkeakoulun strategisten painopisteiden mukaisesti iminta Tieteellinen tutkimus LUT:ssa, sovellukset ja testaaminen (Living Lab) amk:ssa Yhteistyömahdollisuuksia erityisesti energia ja ympäristösektorilla, sosiaali ja terveysalalla (tärkeä ala kaikille amk:lle), liikenteen ja logistiikan parissa Muu Tavoite: Korkeakoulujen asiantuntijat tukevat aluettaan Venäjä toiminnoissa alueellinen Yhteistyö Venäjän liiketoimintaan liittyvässä yritys ja täydennyskoulutuksessa toiminta Venäjään liittyvien tilaisuuksien, seminaarien ym. tapahtumien järjestäminen 11

13 Yhteistyö alueellisten Venäjä verkostojen ja toimijoiden kanssa 12