Ethnos tiedote 3/2008. Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ethnos tiedote 3/2008. Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla... 3"

Transkriptio

1 TIEDOTE 3/2008

2 Sisältö Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla Ensikertalaisena rajoja ylittävässä maailmankonferenssissa Lektio: Luontosidonnaisen elämäntavan ja luonnon muutos Kohti kylmempää...17 Uutisia ja ilmoitusasioita...24 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki Ethnos tiedote 3/2008 ISSN , verkkojulkaisu Lokakuu 2008 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Uutta omakotiasutusta Nuukissa, Grönlannissa. Kuva: Helena Ruotsala Ethnos ry:n hallitus 2008 Puheenjohtaja: Helena Ruotsala, puh , Varapuheenjohtaja / museoyhdyshenkilö: Pirkko Madetoja, puh. (09) Sihteeri: Annukka Lyra, puh , Taloudenhoitaja: Elina Anttonen, puh , Tiedotussihteeri: Jussi Lehtonen, puh , Kansainvälisten asioiden sihteeri: Sanna Lillbroända Annala, puh , Seminaarisihteeri: Heli Niskanen, puh , Julkaisusihteeri: Mirkka Hyytiäinen, puh , 2

3 Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla Helena Ruotsala Edellisessä puheenjohtajan palstassani mainitsin kuluneen kevään olleen kongressien ja seminaarien aikaa ja silloin käsittelin Porissa pidettyjä kansatieteen päiviä ja Turussa kansatieteen oppiaineen 50 vuotisjuhlaseminaaria. Jatkan vielä samaa teemaa. Akateeminen matkailu on paitsi hauskaa, se on myös tärkeää oman ammattitaidon kannalta. Kongresseissa saa kätevästi yleiskuvan mm. siitä, mistä omalla tieteenalalla käydään tieteellistä keskustelua ja mitä muilla [kuin kotimaan] laitoksilla tutkitaan ja opetetaan. Samalla tapaa vanhoja kollegoja ja tutustuu uusiin. Tutkimuksen teon lisäksi myös opinnäytteiden ohjaamisessa ja opetuksessa on oltava tietoinen siitä, mitä muualla tehdään ja mistä keskustellaan. Kävin kuten muutama muukin Ethnoksen jäsen kesän aikana kahdessa isossa kansainvälisessä seminaarissa, kansainvälisen etnologien ja folkloristien yhdistyksen SIEF:n kongressissa, joka pidettiin Ulsterin yliopistossa Derryssä ja arktisten alueiden yhteiskuntatieteilijöiden (IASSA) kongressissa Grönlannin yliopistossa Nuukissa. Molemmissa oli yli 300 osanottajaa, useita rinnakkaisia työryhmäesitelmiä, paljon mukavia vanhoja ja uusia tuttavuuksia ja kollegoja. Derryssä Suomesta oli monikymmenpäinen osanottajajoukko, Nuukissa huomattavasti vähemmän. SIEF:n kongressista on tässä tiedotteessa erillinen esittely, joten en puutu siihen, mutta haluan korostaa suomalaisten näkyvyyden tärkeyttä kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Suomalaisten runsas osanotto SIEF:n kongressissa sai positiivisia kommentteja samoin kuin professori Pertti Anttosen plenary esitelmä. SIEF:n yleiskokous pidettiin seminaarin aikana ja sen johtokuntaan valittiin useita uusia jäseniä puheenjohtajaksi valittiin Ulsterin yliopiston etnologian professori Ullrich Kockel ja varapuheenjohtajaksi professori Birgitta Svensson Tukholmasta mutta ainuttakaan suomalaista ei ollut ehdolla johtokuntaan. Myös meidän oman tutkimuksemme kannalta on tärkeää, että seuraavalla kerralla SIEF:n johtokunnassa olisi myös suomalaisedustus. Olkaa varuillanne ja valmiina, sillä muutama kuukausi ennen kongressia tulevassa tiedotteessa pyydetään ihmisiä asettumaan ehdokkaiksi. Seuraava kongressi pidetään vuonna 2011 Lissabonissa, Portugalissa. 3

4 SIEF:ssä on toiminut muutamia alatyöryhmiä, joista itse olen osallistunut Ritual Year työryhmän toimintaan. Muita, enemmän tai vähemmän aktiivisesti toimivia työryhmiä ovat mm. uskonnontutkimuksen, bildloren ja ruokatutkimuksen työryhmät. Derryssä uusiksi työryhmiksi hyväksyttiin Cultural Heritage and Property työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kristin Kuutma Tarton yliopistosta sekä Historical Approaches in Cultural Analysis työryhmä, jota johtaa Herman Rooneburg Meertens Instituutista Amsterdamista. (lisätietoja SIEF:stä ks. Kongressin pitopaikkaan Derryyn ehdin tutustua pikaisesti parina iltapäivänä. Mieleenpainuva kokemus oli käynti Free Derry museossa, joka kertoo 1960 luvun kansalaisoikeustaistelusta ja 1970 luvun Free Derry liikkeestä. Bogsiden kaupunginosassa sen lähihistoriasta kertovat muraalit, seinämaalaukset, ovat tehokas ja puhuttelevat esimerkki yhteisötaiteesta. Harvoin museonäyttely saa kävijät tai ainakin minut reagoimaan kyyneliin asti, mutta kun museota meille esitellyt työntekijä kertoi, että käsivarteen tatuoitu risti päivämäärineen ja nimineen kunnioittaa verisunnuntaina kuolleen pikkuveljen muistoa, en ollut ryhmästämme ainoa, jonka silmät kostuivat. Hän näytti seinällä kuvaa hautajaiskulkueesta, jossa hänen oma äitinsä suree epätoivoisesti kuoliaaksi ammuttua lastaan. Vaikutusta ei tehnyt ainoastaan asian traagisuus, vaan sen ajallinen läheisyys ja tapa, jolla se meille kerrottiin. Tammikuun 30. päivä vuonna 1972 sai nimekseen verisunnuntai, Domhnach na Fola, sillä 27 mielenosoittajaa sai surmansa brittiläisten laskuvarjojääkärien luodeista. Tästä kertoo myös U2:n kappale Sunday Bloody Sunday. Bonon erinäisiä miljoonia maksaneen kämpän olinkin jo nähnyt bussin ikkunasta edellisviikonloppuna retkeillessäni Killineyssä Dublinin lähistöllä. Itse jatkoin Derrystä vihreän saaren eteläosaan Corkiin, jossa Ritual Year piti oman seminaarinsa. Kaksiviikkoisen Irlannissa ja Pohjois Irlannissa oleskeluni aikana tuli erittäin selväksi syyt, miksi saari on niin vihreä. Jokseenkin jokaisena päivänä satoi vettä ja paljon ja paistoi aurinko. Samoin viimeistään tällöin omakohtaisesti ymmärsin, miksi Irish Coffee on keksitty. Toisella vihreällä saarella eli Grönlannissa pidetystä kongressista kerron erillisessä jutussa. Tulevasta Ethnoksen toiminnasta voitte lukea enemmän tapahtumakalenterista sivulta 26. Toivon kaikille ethnoslaisille kaunista syksyä! 4

5 SIEF 2008: Ensikertalaisena rajoja ylittävässä maailmankonferenssissa Karri Kiiskinen, FM, Turun yliopisto Järjestyksessään yhdeksännen SIEF konferenssin ( ) pitopaikkana oli Pohjois Irlannin Londonderry/Derry. Tällä kertaa Ulsterin yliopiston ja Academy of Irish Cultural Heritages'n organisoimana SIEF 2008 oli tervetullut uusi aluevaltaus, sillä vaikka oltiin Irlannin saarella, oli kyseessä myös ensimmäinen Isossa Britanniassa järjestetty SIEF:n maailmankonferenssi. Osanotto sekä työryhmiin, paneeleihin että SIEF:n yleiskokoukseen oli ilmeisen runsasta. Nelisatapäisessä osallistujajoukossa myös suomalaisten edustus oli vahva varsinkin akselilla Turku Helsinki Jyväskylä. Konferenssikaupunki Derry, Irlannin ainoana säilyneenä muureilla ympäröitynä kaupunkina, avasi kaupunkikuvassaan näkymiä pohjoisirlantilaiseen historian kulkuun. Vapaasti kierrettävissä olevien kaupunginmuurien päältä tarjoutui mahdollisuus nähdä, ei vain konferenssin plenary sessioiden pitopaikan Guildhallin ja Ulsterin yliopiston kampuksen uusgoottilaistyyliset rakennukset, mutta myös uudempaa aikaa edustavat seinämaalaukset protestanttisella asuinalueella (Fountain) ja vastaavalla katolisella kadulla (Bogside) sekä Britannian hallintoa edustavien rakennusten rujot julkisivut. Vaikka edelleenkään Englannin ja Irlannin liput eivät tähän kaupunkikuvaan mahdu vierekkäin, ovat ongelmallisimmat ajat jo takana. Turismin potentiaali on huomattu ja kaupunginmuurien ympärille on varsin taidokkaasti sijoiteltu uusia kauppakeskuksia uutta tulevaisuutta luvaten. Näin jo itse paikkakunta kuvasti monissa konferenssin esitelmissäkin painottuneita kulttuurin ja kulttuuriperinnön määrittelyjen valta ja talousulottuvuuksia. Konferenssin tarjonnasta suurin osa jäi väkisinkin kokematta, mutta silti osallistujalle tarjoutui täällä mahdollisuus tutustua alan moninaisiin tutkimus ja muihin traditioihin. Pääteemana oli Transcending European Heritages : Liberating the Ethnological Imagination. Eri päiville oli jaettu erilaiset, joskin melko ylimalkaiset teemat. Ensimmäinen päivä keskittyi sen pohdintaan, mitä oikeastaan tarkoitamme Euroopalla eurooppalaisessa etnologiassa tai miten eurooppalaista perintöä voidaan tarkastella arkielämän tutkimuksen tasolla. Seuraava päivä oli pyhitetty tutkimuksenteon teoreettis metodologisille kysymyksille. Kolmante 5

6 Ethnos-tiedote 3/2008 na päivänä taas esiin nousi kokeellisuus, käytännöt, performatiivisuus ja etnologian suhde vaikkapa taiteeseen. Ohjelma kuvasti konferenssin tavoitetta, eli mahdollisuutta etnologisiin rajojen ylityksiin erilaisten tutkimustraditioiden välillä. Eri päiville annettuihin teemoihin kytkeytyivät paitsi paneelit ja workshopit myös Guildhallin hulppeissa puitteissa pidetyt esitelmät. Pääpuhujina olivat Jan-Peter Margry, Wolfgang Kaschuba, Sharon Macdonald, Pertti Anttonen, Gulnara Aitpaeva, Helena Wulff, Regina Bendix ja Tony Candon. Tutkimusten poliittis-taloudelliset ulottuvuudet nousivat esiin, kuten myös mm. EU:n rooli, identiteettipolitiikat, muistamisen tavat, museoiden rooli, perinnön suhde traditioon, sekä performatiivisuus. Ainoana Euroopan ulkopuolisena puhujana mukana oli kirgisialainen Aitpaeva, joka olikin tuulahdus uudesta idästä : hän kun on pitkälti itse ollut perustamassa etnologista tutkimuksenalaa Kir- The Guildhall loi hulppeat puitteet konferenssin pääesiintyjille. Kuva: Karri Kiiskinen

7 Ethnos-tiedote 3/2008 gisiaan ja esitelmässään hän raotti ovea kyrgyzchylyk-käsitteen ymmärtämiseen osana kirgisialaisuuden rakentumista. Kyseessähän on vuonna 1991 itsenäistynyt noin viisimiljoonainen entinen sosialistinen neuvostotasavalta. Yksi ilmeisen suosituista paneeleista taas oli kulttuurin ja kulttuuriperinnön uusien määrittelyjen ja omistusoikeuden suhdetta käsitellyt paneeli, jossa käsiteltiin mm. UNESCOn aineetonta kulttuuriperintöä ja anticopyright-liikkeiden vapaa kulttuuri = yhteinen kulttuuri laajempaa merkitystä kulttuurisen tuotannon sosiaaliselle kontekstille ja lainsuojalle sekä tutkimuskohteiden asemalle ylipäätään. Toisaalla taas esiteltiin näkökulmia performatiivisuuteen, rajatutkimukseen, eurooppalaisuuden kulttuuriperintöön, uskontoihin, kielen merkitykseen ja entisten sosialistimaiden perintöihin. Sen sijaan työtyhmät painottuivat kokeellisempaan ja havainnollisempaan sisältöön. Mukana oli lisäksi kaikenlaista oheisohjelmaa esityksistä ja käsitöistä elokuviin ja illanviettoihin irkkumusiikin parissa. Vaikka Derryn pubisto vetikin monasti pidemmän korren, puolusti SIEF siis vahvasti paikkaansa etnologin kalenterissa. Ja seuraavaksihan SIEF järjestettäneen Atlantin rannalla, ilmastollisesti miellyttävä(mmä)ssä Lissabonissa. Näkymä kaupunginmuurilta Rossville Streetin seinämaalauksiin ja Bogsiden alueelle. Kuva: Karri Kiiskinen

8 Lektio: Luontosidonnaisen elämäntavan ja luonnon muutos Kuusamossa, Hailuodossa ja Inarijärvellä eri aikoina 1600 luvun lopulta näihin päiviin Anneli Meriläinen Hyvärinen, FT, Oulun yliopisto Väitöskirjatutkimukseni otsikko Luonnon kanssa käsikkäin on suora lainaus hailuotolaisen Helvi Juolan haastattelusta. Noilla sanoilla hän tarkoitti luotolaista luontosuhdetta ja elämäntapaa 1900 luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sitä, että luonto oli ihmisille elinehto, josta oltiin riippuvaisia ja johon oltiin tiiviissä yhteydessä; ikään kuin olisi kuljettu käsikkäin. Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, kuinka kuusamolaiset huuhtaviljelijät, paanajärveläiset peltoviljelijät, hailuotolaiset ja inarilaiset kalastajat hankkivat kukin omana aikanaan jokapäiväisen toimeentulonsa siten, että työ sitoi heidät luontoon ja sen kiertokulkuun. Kysymyksessä oli toimeentulon hankinnan kokonaisuus, jossa ihmiset hyödynsivät nautinnassaan olleita tuotantoalueita ja niiden luonnonvaroja paikalliselle kulttuurille ominaisten yhteisöllisten toimintamallien avulla. Keskeisessä asemassa oli se tieto, taito ja tekniikka, jolla tietty luonnonvara saatiin hyödynnetyksi niin, että työnteolle asetetut tavoitteet voitiin saavuttaa. Vuosikymmenten mittaan kukin tutkimuskohteena ollut yhteisö joutui käymään läpi muutoksia, joista ne pyrkivät selviytymään omien valmiuksiensa ja voimavarojensa avulla niissä olosuhteissa sekä siinä yhteiskunnallisessa ja historiallisessa kontekstissa, jossa kulloinkin elettiin. Viisi muutosta Kuusamolainen huuhtaviljely oli olennainen osa uudisasutusta, jonka seurauksena Savosta ja Kainuusta tullut väestö valtasi 1600 luvun loppupuolelta alkaen elintilaa Kuusamon alueella asuneilta saamelaisilta luku oli ekspansiivisen huuhtaviljelyn aikaa, joskin ensimmäiset merkit metsätuhoista olivat nähtävissä jo 1700 luvun lopulla luvulle tultaessa kuusamolaiset joutuivatkin luopumaan huuhtaviljelystä vastentahtoisesti. Tähän vaikutti toisaalta poltettaviksi sopivien metsien väheneminen, toisaalta puutavarateollisuuden nousu, jonka myötä maamme metsät tulivat uudella tavalla taloudellisten intressien kohteeksi. Kuusamolaiset selvisivät tästä muutoksesta venäläisen ostorukiin avulla. Mah 8

9 dollisuudet tähän viljantuontiin olivatkin hyvät, sillä sen teki mahdolliseksi Vienanjoen yhdistäminen kanavalla Volgaan vuonna Se merkitsi vesireittiä, jonka kautta edullinen vilja saatiin kuljetetuksi Sisä Venäjältä Arkangeliin ja sieltä moninaisten vaiheiden kautta Kuusamoon. Kuusamolaiset olivat tottuneet liikkumaan rajan takana, sillä pororaitoliikenteeseen perustunut kaupankäynti oli vanhastaan osa paikallista toimeentulon hankintaa. Koska yleinen markkinatilanne oli suotuisa, saatettiin viljaa välittää eteenkinpäin eikä se aina jäänyt kotitalouteen eikä edes Kuusamoon. Lopullinen siirtyminen huuhtaviljelystä peltoviljelyyn oli kulttuurisesti merkittävä askel. Kuusamolaiset pyrkivät kuitenkin pitäytymään itsepintaisesti edes jossain määrin vanhassa viljelytavassa, jota loppuaikoina harjoitettiin muun muassa salapolton avulla. Penttilänvaarassa sijaitseva Herrain huuhta kertoo paikannimenä vielä nykyisinkin siitä, kuinka salapolttoa seurasi sanktio ja siitä saatu vilja menetettiin virkavallalle luvulle tultaessa kuusamolaiset olivat jo siirtyneet täysipainoiseen peltoviljelyyn. Paanajärveläisten käyttämä ilmaisu armasta viljaa viittaa viljelyn ja siitä saadun sadon merkitykseen, joka saatettiin ilmaista jopa tunneperäisin sanakääntein luvun maatilataloudelle olikin ominaista pyrkimys maanviljelyn sekä karjanhoidon edistämiseen ja uudistamiseen. Keskeisiä vaikuttajia olivat Oulun läänin talousseura ja Kuusamon Kansanopisto, jotka välittivät tietoa ja saivat paikallisen väen innostumaan maatilataloudesta, raivaamaan suoviljelyksiä, hankkimaan ensimmäisiä koneita ja perustamaan osuuskuntatyyppisiä yhtymiä. Paanajärvellä tämä muutos voitiin toteuttaa asukkaiden omista lähtökohdista ja se oli alusta loppuun yhteisön hallinnassa. Se vastasi suomalaisessa ja erityisesti pohjoispohjalaisessa maatilataloudessa tuolloin yleisesti vallinnutta suuntausta. Tähän samaan maatilatalouden yhteiskunnalliseen kontekstiin sijoittui myös hailuotolaisen kalastuskulttuurin kokonaisvaltainen muutos, joka käynnistyi 1880 luvulla ja tuli loppuunsaatetuksi 1900 luvun alussa. Sen seurauksena luotolaiset lopettivat noin 200 vuotta jatkuneen silakan kaukopyynnin Perämeren ulkoluodoilla ja aloittivat silakan rysäpyynnin, siian verkkopyynnin sekä talvinuotanvedon Hailuodon edustalla. Kalastuksesta tuli lähipyyntiä, ja sitä varten perustettiin Hailuodon rannoille kalastajakyliä, joista ainoastaan Santosen talvinuottakylä oli osittain vakituisesti asuttu. Kalastuselinkeinon muutokseen vaikuttivat ratkaisevasti taloudelliset tekijät: Avainasemassa oli tuore kala, jolle 9

10 Ethnos-tiedote 3/2008 riitti kysyntää Oulun kaupungissa ja jonka säännöllinen kuljetus tuli mahdolliseksi vuonna 1902 käynnistyneen laivaliikenteen myötä. Toisena tekijänä olivat Pietarin markkinat, jonne vietiin talvisaikaan jäädytettyä kalaa, pääasiassa kuoretta eli norssia. Merkittävänä vaikuttajana oli oululainen kauppias Ahlberg, joka vastasi tästä kalan välityksestä. Taloudellisten ja ekologisten tekijöiden lisäksi tämän muutoksen toteuttaminen edellytti teknisiä ja yhteisöllisiä valmiuksia. Tässä yhteydessä korostuivat yksittäisten tilojen väliset pyyntiyhtymät, jotka järjestäytyivät ja vakiintuivat nopeasti. Siirtymä 1800-luvun kaukopyynnistä 1900-luvun alun lähipyyntiin oli hailuotolaisessa toimeentulon hankinnassa kokonaisvaltainen muutos, jonka seurauksena paikallinen monitoimitalous alkoi painottua entistä enemmän maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Paanajärveläisen kulttuurin muutoksen tavoin tämäkin muutos voitiin toteuttaa paikallisyhteisön lähtökohdista, ja se oli paikallisyhteisön hallinnassa. Inarijärvellä ammattikalastus oli voimissaan 1920-luvulla; järvi oli luonnontilassa, saadut saaliit olivat yleisesti hyviä ja mahdollisuudet niiden saamiseksi erinomaiset, sillä hyvät kalakannat ja pyyntipaikkojen runsaus takasivat kalastuksen Maisemaa Paanajärveltä juhannuksena Kuva: Anneli Meriläinen

11 onnistumisen. Tärkein osa saaliista oli sen omavaraistaloudellinen osuus, joka käytettiin kotona. Sen lisäksi kalaa markkinoitiin jatkuvasti muualle Suomeen. Inarin kalalle riitti kysyntää ja se saatiin myydyksi suolattuna. Siitä maksettiin niin hyvä hinta, että se täytti kalastukselle asetetut tavoitteet osana paikallista monitoimitaloutta luvulla Inarijärven kalastuksessa alkoi säännöstelyn myötä uusi aikakausi, kun järveä alettiin säännöstellä sähkön tuottamiseksi Petsamon nikkelikaivoksen tarpeisiin luvun vakaa tilanne jäi taakse, ja sille ominainen tasapaino järven, sen kalalajien, kalastajien ja heidän toimeentulonsa välillä oli murtumassa. Kysymyksessä oli uusi tilanne, johon kukaan ei ollut osannut varautua millään tavoin. Ei siis ollut olemassa mallia tai kokemusta, jonka perusteella olisi voitu suunnitella tulevaa kalastusta ja sen uudenlaista toteutusta. Kalastajat olivat ison ongelman edessä, sillä kasvaneesta pyyntitehosta huolimatta kalansaaliit pienenivät jatkuvasti. Riikasiika sekä nieriä hävisivät vähitellen olemattomiin, taimenkanta pieneni huomattavasti entisestään ja kalastus taantui. Vaikein vaihe ajoittui 1970 luvulta 1980 luvulle, jolloin kalastukseen vaikutti myös huono markkinatilanne luvun loppupuolella Inarijärven kalastajat joutuivat jälleen uudenlaiseen tilanteeseen, kun järveen ilmestyi valtavat määrät muikkua. Sen äkillinen lisääntyminen herätti uskoa kalastuksen elpymiseen, kannattavuuteen ja elinvoimaiseen jatkuvuuteen tulevaisuudessa. Yleinen käsitys oli, että yli kahdenkymmenen vuoden mittainen vaikea aika oli muikun myötä jäänyt taakse. Vihdoinkin oli löytynyt se ratkaisu, jota oli haettu säännöstelyn aiheuttamaan taantumaan; oli saatu korvaava kalalaji Inarijärven siialle. Tilanne oli kaikin puolin uusi ja toiveikas. Myönteiset kokemukset innostivat kalastajia niin, että troolilla, isorysillä ja talvinuotalla harjoitettu ammattimainen kalastus käynnistyi nopeasti. Vuodesta 1987 alkaen ammattikalastajien määrä alkoi nousta sitä mukaa, kun saaliit kasvoivat ja uudet, entistä tehokkaammat pyydykset otettiin käyttöön. Troolikalastuksesta tuli muutamassa vuodessa Inarijärven tärkein ammattikalastusmenetelmä. Kalastus oli huipussaan vuonna 1989, jolloin muikkusaalis oli yli kg luvun alussa tilanne muuttui jälleen, sillä saaliit pienenivät, muikku hävisi muutamassa vuodessa lähes olemattomiin ja kalastus taantui uudestaan. Nyt, joulukuussa 2007, nousevat esille kysymykset siitä, mitä näille kohteille tapahtui. Millainen tilanne on Kuusamon huuhtametsissä, Paanajärvellä, Hai 11

12 luodon Santosessa ja Inarijärvellä tutkimuksen päätösvaiheessa, vuonna Miten ihmiskäsi on muokannut maisemaa? Miten luonto on jatkanut elämäänsä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? Ajallinen ja kulttuurinen etäisyys tähän päivään on syytä ottaa huomioon siksi, että käsitykset muutoksista, niiden hetkellisyydestä tai kauaskantoisuudesta tulisivat selitetyiksi myös tutkimusajan jälkeisistä olosuhteista käsin. Ehkä se auttaa joiltakin osin ymmärtämään kulttuurin jatkuvuutta ja sitä, ettei mikään strategia eivätkä mitkään vaikutukset ole niin lopullisia, etteikö niiden jälkeen tulisi uusia muutoksia uusine vaikutuksineen ja seuraamuksineen. Huuhdasta luonnonmetsäksi 2000 luvulle tultaessa Kuusamon entiset huuhdat olivat muuttaneet muotoaan ja niistä oli tullut talousmetsää, viljelyksiä, tonttimaata ja joskus myös suojelualueita. Heikkilänkylässä, Kirpistö ja Kiitämäjärvien välisellä harjumaisella kannaksella, sijaitsee noin 19 hehtaarin suuruinen alue, jonka omistajat päättivät suojella vuonna Kysymyksessä oli Koillismaan ensimmäinen yksityinen suojelualue. Tämä Hentilän alue on noin vuotta vanhaa sekametsää. Suojelupäätös kypsyi parin, kolmen vuoden harkinnan jälkeen. Omistajat näkivät alueen ainutlaatuisuuden ja tahtoivat turvata sen säilymisen tulevaisuudessa sellaisenaan niin, että se saisi rauhassa jatkaa omaa elämäänsä luvulla tuo päätös herätti ihmetystä, mutta nykyisin asenteet ovat jo muuttuneet, ja tämänkaltaiseen suojeluun suhtaudutaan yleisesti myönteisesti. Vanhoja kaskimaita on suojeltu Kuusamossa laajemmaltikin, ja ne sisältyvät myös virallisiin suojeluhankkeisiin. Etelä Kuusamon vanhojen metsien suojeluhankkeessa valtion omistukseen hankittiin vuosina yhteensä noin hehtaaria. Kysymyksessä on neljä Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevaa kohdetta: Pajupuronsuo, Romevaara, Närängänvaara ja Virmajoki. Hankkeen tavoitteena oli arvokkaan metsäluonnon turvaaminen sekä alueita koskevan tietoisuuden lisääminen. Nämä alueet kuuluvat valtioneuvoston vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä Euroopan Unionin Natura 2000 verkostoon. Yhdessä ne muodostavat monimuotoisen vanhojen metsien kokonaisuuden. Näistä Pajuperänsuon ja Virmajoen alueisiin kuuluu vanhoja kaskia. Vanhimmat kaskimaat ovat 150 vuoden ikäisiä ja niille kasvaneita metsiä voidaan nykyisin pitää luonnonmetsinä. Virmajoen metsiä on luonnehdittu Kuusamon upeimmiksi vanhoiksi kaskialueiksi. Esimerkiksi Puuroahossa on nykyisin noin 120 vuotias lehtipuu 12

13 Ethnos-tiedote 3/2008 valtainen metsä, joka kasvaa suureksi osaksi järeää haapaa. Tuolla alueella on myös merkkejä 1800-luvun porokaskista. Maisemassa ne näkyvät siellä täällä pitkinä ja tasamittaisina kuusen kantoina. Paanajärvi: suomalaisesta kylästä kansallispuistoksi Paanajärven entisen kylän alue ympäristöineen on ollut yli kuusikymmentä vuotta koskemattomana, ja ainoina asukkaina ovat olleet venäläiset rajavartijat luvun lopulla järvi tuli jälleen esille ja yleiseen tietoisuuteen, kun Paanajärvelle ryhdyttiin suunnittelemaan pumppuvoimalaa. Asia käynnisti luonnonsuojelijat taisteluun Paanajärven suojelemiseksi niin Suomen kuin Karjalankin puolella. Kuusamon koskien suojelija, kirjailija Reino Rinne, käynnisti keskustelun ottamalla asiaan kantaa Moskovaan ja Petroskoihin lähettämällään kirjeellä, joka myöhemmin julkaistiin myös Suomessa ja on tiettävästi ensimmäinen julkisuudessa esitetty ehdotus Paanajärven suojelemiseksi. Mäntykoski, jota Gallen-Kallelakin maalasi 1890-luvulla. Kuva: Anneli Meriläinen. 13

14 Paanajärven puolesta käytyyn keskusteluun osallistui aktiivisesti myös joukko tutkijoita, mm. prof. Yrjö Vasari, dos. Leo Koutaniemi ja tri Jyrki Muona, jotka useissa eri yhteyksissä kirjoittivat Paanajärven luonnon erityispiirteistä ja ainutlaatuisuudesta. Suojelijoihin liittyi myös rajan takaa joukko sikäläisiä luontoihmisiä, kirjailijoita ja tutkijoita. Pumppuvoimalan suunnittelua kuitenkin jatkettiin, ja hanketta käsiteltiin aktiivisesti lehdistössä. Suomalais neuvostoliittolainen rajavesistöjen käyttökomissio esitti syksyllä 1988 erillisen Paanajärvi työryhmän ja kalatalouden asiantuntijaryhmän nimeämistä. Tutkijoiden välinen yhteistyö molemmin puolin rajaa oli vilkasta ja huhtikuussa 1989 Petroskoissa järjestettiin Paanajärvi symposio, jonka päätösjulkilausumassa toivottiin alueelle kansallispuistoa. Suojeluasiassa tapahtui ratkaiseva käänne , jolloin Venäjän hallituksen päätöksellä perustettiin Paanajärven kansallispuisto. Nykyisin Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot muodostavat yhtenäisen alueen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Puistojen ytimenä on Oulankajoen Oulangan laakso. Paanajärven kansallispuisto on laajuudeltaan noin hehtaaria, kun taas vuonna 1956 perustettu Oulanka on sitä pienempi, hehtaaria. Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen välillä solmittiin laaja alainen yhteistyösopimus, ja tämän jälkeen alueella on käynnistetty useita tutkimusprojekteja ja hankkeita. Keskeisessä asemassa on tutkimustyön ylläpitäminen ja kehittäminen sekä luontomatkailun edellytysten ja puiston palveluiden parantaminen. Hailuodon Santonen muutoksen kohteena Hailuodon Santonen oli elinvoimainen kalastajakylä 1950 luvulle saakka, mistä lähtien sen elämä alkoi vähitellen hiljentyä. Kalastuksen kannattavuus laski ja 1960 luvulla talvinuotanvetoa harjoitti enää kolme nuottakuntaa. Samaan aikaan Santosen vakituisiin asukkaisiin kuuluneet työikäiset muuttivat työn perässä Ouluun tai muualle Suomeen ja jotkut heistä lähtivät merille. Väkiluku oli pienimmillään 1960 luvun lopussa, jolloin Santosessa asui pysyvästi kuusi henkilöä ja 18 saaren sisäosista tullutta nuottamiestä. Yhteydet Santosen ja muun Hailuodon sekä mantereen välillä paranivat vuonna 1968, kun saaren läpi kulkenut maantie valmistui ja Hailuodon ja Oulunsalon välinen lauttaliikenne alkoi luvulta alkaen Santoseen alkoi palata asukkaita, joiden joukossa oli entisiä asukkaita sekä heidän lapsiaan perheineen luvun puolivälissä Santosessa asui vakituisesti viisi perhettä luvulta alkaen asukasmäärä on noussut 14

15 niin, että tällä hetkellä vakituisia asukkaita on 18 talossa. Yhteisöllisen elämän vuotuinen rytmi on muuttunut entisestä, sillä talvi on nykyisin paljolti hiljaiselon aikaa, ja elämä vilkastuu kesällä, kun kesäasukkaat saapuvat. Heidän joukossaan on Santosesta ja muualta Hailuodosta kotoisin olevia sekä manterlaisia. Nuorimmat heistä ovat neljännen tai viidennen polven santoslaisia. Vakituisista asukkaista osa käy töissä Hailuodossa tai Oulussa ja osa on eläkkeellä. Kesäasukkaissa on jonkin verran entisten nuottasukujen jälkeläisiä, mutta heidän osuutensa on kaiken kaikkiaan pieni, sillä vanhat nuottamökit on suureksi osaksi purettu pois ja niiden tilalle rakennetut kesäasunnot ovat usein muualta tulleiden omistuksessa. Tällä hetkellä entisen talvinuottakylän alue, Vaskenkangas, on muutoksen kohteena. Se on kaavoitettu ja sinne rakennetaan parhaillaan sekä loma että vakituiseen käyttöön tulevia asuntoja. Myös niemen kärjessä sijaitsevan Huikun etelärantaa ollaan kaavoittamassa loma ja kakkosasumisen käyttöön. Rakentamisen myötä muotoutuu uudenlainen Santonen, jossa voidaan havaita ainoastaan joitakin merkkejä vanhasta kalastajakylästä. Jos etsitään jatkumoa vanhasta nykyiseen, sitä ei enää löydä rakennetun ympäristön tai kalastuksen kautta. Yhteys 1900 luvun alun Santoseen on olemassa sikäli, että vakituinen asutus on joiltakin osin jatkunut yhtenäisenä näihin päiviin saakka ja menneisyys yhdistää ihmisiä. Kokonaisuudessaan elämäntapa ja yhteisöllisyys ovat kuitenkin muuttuneet vuosien mittaan. Tämän päivän santoslaisuus merkitsee asumista ja loman viettoa ja merellisyys on paljolti maisemaan, atmosfääriin sekä viihtyvyyteen liittyvä tekijä. Kalastuksen elpyminen Inarilla Tehdessäni Inarijärven ammattikalastukseen liittyneitä haastatteluita 1990 luvun puolivälissä kalastuksessa elettiin edelleen taantuman aikaa. Tuossa vaiheessa huomioni kiinnittyi siihen, kuinka toiveikkaita useimmat haastattelemani kalastajat olivat. Kalastus, sen hyvät ja huonot ajat, nähtiin osana pitkää aikajaksoa, mikä valoi uskoa siihen, että muikku kenties joskus voisi vielä palata Inarille luvun alkuvuosina sitä saatiinkin jo noin 5000 kiloa. Vuonna 2005 muikun kokonaissaalis oli jo reilut kiloa, mikä merkitsi 19,1 %:n kasvua edellisestä vuodesta. Talvinuottaseurannan perusteella muikkuvuosiluokka 2005 oli erittäin runsas. Koska myös vuosiluokka 2004 oli ollut vahva, oli järveen syntynyt kaksi peräkkäin onnistunutta vuosiluokkaa, mikä oli Inarijärven muikkuhis 15

16 toriassa harvinaista. Talvinuottasaaliissa muikku oli ohittanut reeskan jo useana vuonna, ja tilanne jatkui hyvänä myös vuonna 2006, sillä silloinkin saatiin runsas muikkuvuosiluokka. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen kerran Inarijärven muikun seurannan historiassa oli syntynyt peräkkäin kolme vahvaa vuosiluokkaa muikun kokonaissaalis nousikin jo lähelle 20 tonnia. Tämä oli poikkeuksellinen tilanne, sillä vastaava saalis on saatu viimeksi vuonna Viime vuonna Inarijärvellä oli 24 ammattikalastajaa ja yli kymmenen vuoden tauon jälkeen siellä harjoitettiin jälleen kaupallista troolausta yhden trooliparin voimin. Talvinuottaa veti kevättalvella 2006 kaksi nuottakuntaa, jotka jatkoivat nuottausta keväällä Viime kesäkuussa Inarin rannoilla parveili taas odotetusti muikunpoikasia, ja nyt joulukuussa tulevaisuuden näkymät ovat edelleen hyvät. Lajin uskotaan ja toivotaan tekevän paluutaan Inarille. Anneli Meriläinen Hyvärisen kulttuuriantropologian väitöskirja Luonnon kanssa käsikkäin. Selviytymisen strategiat neljässä pohjoissuomalaisessa yhteisössä eri aikoina 1680 luvulta 1990 luvulle tarkastettiin Oulun yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Leimu Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Pennanen Oulun yliopistosta. Väitöskirjan tekijä sai vastaanottaa Oulun yliopiston rehtorin tunnustuspalkinnon hyvästä väitöskirjasta yliopiston avajaisissa

17 Kohti kylmempää 1 Helena Ruotsala, dosentti, Turun yliopisto Arktisten alueiden yhteiskuntatieteilijöiden kongressit pidetään tutkimusalueilla, edellisellä kerralla 2004 Alaskassa Fairbanksissa ja nyt oli vuorossa Grönlannin pääkaupunki Nuuk. Seuraava kongressi pidetään Pohjois Islannissa Akureyrissä. Viikinkien saavuttua noin tuhat vuotta sitten Grönlannin rannikolle, he antoivat sille nimeksi Vihreä maa. Grönlantilaisten saagan mukaan nimi lienee tarkoitettu houkuttelemaan saarelle lisää siirtolaisia eikä vastaamaan paikan todellisuutta. Nykyään Grönlannista on 85 % vielä jään peitossa. Ilmaston muutos on suuri uhka Grönlannille, sillä se merkitsee dramaattisia muutoksia luontoon ja kulttuuriin. Suuret muutokset alueen kasvillisuudessa ja eläimistössä vaikuttavat voimakkaasti Grönlannin perinteisiin elinkeinoihin, kalastukseen ja metsästykseen. Kaupallisen pyynnin lisäksi niillä on tärkeä merkitys kotitarvekäytössä. Ilmaston muutos puhutti ihmisiä, niin kongressin esitelmöitsijöitä kuin paikallisia, sillä tutkimusten mukaan Grönlanti menettää jäätä kaksi kertaa nopeammin kuin vain kymmenen vuotta sitten. Nykyiset mallit eivät pysty selittämään tämän syitä. Tappava tuttu: faktoja ja vaikutelmia Grönlannin, maailman suurimman saaren pinta ala on km² ja sen väkiluku oli viime vuonna , joista muita kuin grönlantilaisia, etupäässä tanskalaisia, oli Se sijaitsee noin 740 kilometriä pohjoisnavalta, mutta pääkaupunki Nuuk noin 240 kilometriä napapiiriltä etelään. Nuukissa asuu runsaat asukasta. Nuukin lisäksi saarelta löytyy muutaman tuhannen asukkaan paikkakuntia ja lukuisia pienempiä kyliä. Asutuksen keskittäminen on alkanut jo 1960 luvulla, jolloin pikkukyliä tyhjennettiin asukkaista. Jatkoa tälle kehitykselle on se, että ainoastaan Nuukiin ja pariin suurempaan taajamaan voi saada asuntolainaa. Eri paikkakuntia yhdistävää tieverkkoa ei ole, vaan kulkeminen tapahtuu lentokoneella, koiravaljakoilla tai moottorikelkoilla, kesäaikaan myös meriteitse. Tieverkon pienuutta Nuukin lähistöllä noin 100 kilometriä autotietä ei uskoisi kaupungin runsaan autokannan perusteella, sillä liikenteen perusteel 17

18 1970 luvulla autioituneen Qoornoq'in kylän leikkikenttä. Kuva: Helena Ruotsala la luulisi suurimman osan Grönlannin autosta olevan Nuukissa. Ja autojen lisäksi pihoilla oli moottorikelkkoja, veneitä, kajakkeja ja valjakkorekiä koirien viettäessä kesää kaupungin ulkopuolella. Juuri alkanut karibujen (porojen) metsästys houkutteli asukkaita kaupungin ulkopuolelle. Tanskalle yhä kuuluva Grönlanti sai kotihallinnon, eräänlaisen itsehallinnon muodon (Home Rule Government), 1979 ja se on irrottautunut EU:sta Paikalliset käyttävät maastaan nimeä Kalaallit Nunaat, mikä tarkoittaa grönlantilaisten maata. Sillä on oma parlamentti, Inatsisartut ja kaksi edustajaa Tanskan parlamentissa. Nyt syksyllä järjestetään kansanäänestys Grönlannin varsinaisesta itsehallinnosta ja itsenäisyydestä. Omista kansallisista symboleista voi mainita myös oman lipun, kansallislaulun ja omat postimerkit sekä tulossa olevat omat setelit. Maan kansalliskukka on naalinhorsma (Epilobium latifolium), jota kasvoi talojen pihoilla. Pihoilla kasvoi meille pohjoisen asukkaillekin tuttua väinönputkea, jota käytetään ravinnoksi sen korkean c vitamiinipitoisuuden vuoksi. Perunamaita en nähnyt, vaikka perunan pitäisi kasvaa Etelä Grönlannissa. Muutaman omakotitalon pihalla oli kasvihuoneita. Talojen katoilla ja parvekkeilla oli kuivumassa kalaa, nahkoja, eläinten ruhonosia ja sarvia. Myös nahkavaatteita säilytettiin kerrostalojen parvekkeilla. Joissakin omakotitaloissa oli katettuja terasseja ja terassihuonekaluja kauniista ja lyhyestä kesästä nauttimista varten. Suurin osa kaupunkilaisista asuu rivi tai kerrostaloissa, joita oppaissa ja monissa lehtikirjoituksissa luonnehditaan lohduttomiksi vuokrakasarmeiksi. Yhdessä tällaisessa talossa, viisikerroksisessa Block P:ssä asuu yksi prosentti koko Grönlannin väestöstä. Nämä talot rakennettiin muualta saaresta siirrettyjä asukkaita varten. Grönlannin oma kieli kuuluu eskimo aleuttilaisen kielikuntaan ja sen inuiittikielten ryhmään. Grönlannin kielen lisäksi myös tanskan kielellä on virallinen asema. Väliotsikko tappava tuttu on leikittelyä tutun kuuloisilla sanoilla, sillä

19 Ethnos-tiedote 3/2008 länsigrönlannin kielellä tuttu tarkoittaa suomeksi poroa ja tappava puolestaan tuolla ylhäällä korkealla olevaa. Ilimmarfik, paikka, missä opitaan kunnolla ja perin pohjin Kongressi pidettiin maaliskuussa 2008 vihityllä yliopiston kampuksella Ilimmarfikissa. Grönlannin kielellä se tarkoittaa myös sekä paikkaa, jossa saadaan perinpohjaista opetusta että shamaanin henkimatkalle lähtöä. Ilimmarfik sijaitsee noin 5 kilometriä keskustasta. Sen ikkunoista avautuu hieno näköala vuonolle, josta saattaa bongata uiskentelevien jäälauttojen seasta myös valaita. Kongressi oli osa kansainvälistä polaarivuotta ja se näkyi ohjelmassa. Ihmistieteet olivat nyt ensimmäistä kertaa virallisesti osa polaarivuotta. Kuten aikaisemminkin, alkuperäiskansojen edustajat ovat tärkeässä roolissa IASSA:n kongresseissa. Mm. Inuit Circumpolar Council'in presidentti Aqqaluk Lynge oli yksi plenum-esitelmöitsijöistä. Hän korosti tutkijoiden ja tutkittavien molemminpuo- Tytöt ja koira Nuukin rannalla. Kuva: Helena Ruotsala

20 lista kunnioitusta ja osallistavaa tutkimusta, jossa he, inuiitit, ovat dialogin yksi osapuoli. Tämä olikin ainut plenum esitelmä, jossa edes sivuttiin metodisia kysymyksiä. Muiden aiheina olivat mm. arkisten sopimusten rooli ja kansainvälisen polaarivuoden historia ihmistieteiden näkökulmasta. Noin 250 työryhmäesitelmästä oli vaikea valita mitä kuuntelee, sillä pahimmassa tapauksessa 10 rinnakkaisesta sessiosta olisin halunnut mennä kuuteen. Valitettavasti saatoin olla vain yhdessä paikassa ja se oli oma sessioni kenttätyöstä. Muulloin yritin kuunnella mahdollisimman paljon Grönlantia koskevia esitelmiä, joita onneksi oli runsaasti mm. pakkomuutoista, sosiaalisista ongelmista ja terveysoloista, aineellisesta kulttuurista, taiteesta ja ilmastonmuutoksesta. Ainakin yksi kongressin esitelmistä ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa, sillä useissa medioissa Suomessa kerrottiin, miten joka neljäs nainen Grönlannissa on yrittänyt itsemurhaa ja pahin tilanne on nuorilla, vuotiailla. Nämä luvut ovat maailman korkeimpien itsemurhalukujen joukossa, vuosittain tehdään itsemurhaa. Grönlannin tilastokeskuksen mukaan alkoholinkulutus yli 14 vuotiasta henkilöä kohti oli puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 11,7 litraa vuodessa. Modernisaatio on muuttanut nopeasti grönlantilaisten elämää kaikilla tasoilla ja entinen perhe ja yhteisökeskeinen elämä on väistynyt. Nuukissa ja muissa suurissa taajamissa eläminen on totaalisesti erilaista kuin se oli aiemmin pienissä ja eristyksissä olevissa pyyntiyhteisöissä. Se näkyy toisaalta elintason nousuna, koulutustason kohoamisena, asuinolojen parantumisena, mutta myös perinteisen yhteisö ja perherakenteiden murtumisena ja lisääntyneinä sosiaalisina ongelmina. Meitä kongressin osanottajia hemmoteltiin myös tasokkaalla ja laajalla kulttuuriohjelmalla; Katuaqin kulttuurikeskuksessa nautimme mm. tanssiesityksestä, joka kertoi siitä mitä oikeasti tapahtuukaan pohjoisnavalla (Polaroid, Jo Strømgren Kompani), elokuvista, naamiotanssista sekä monista musiikkiesityksistä. Paikallinen keittiö tuli tutuksi vastaanotoilla, illanvietoissa ja kongressin lounailla: erilaisia mereneläviä, niin kalaa, katkarapuja kuin valaan ja hylkeen lihaa sekä poroa ja myskihärkää monissa eri muodoissa (keitettynä, paistettuna, savustettuna tai kuivattuna) oli tarjolla. Kasvissyöjillä valinnanvaraa oli niukemmin. Vaikka niin valaan kuin hylkeen lihaa oli kaupan sekä liha ja kalatorilla kuin paikallisissa supermarketeissa, niin valaanlihaa ei saa tuoda Euroopan Unioniin, sillä kaikki valaat ovat uhanalaisia nk. Cites lajeja, joiden käyttö kau 20

21 pallisesti on kielletty. Grönlannin, Venäjän ja Alaskan alkuperäisväestöllä on erityislupa valaiden pyytämiseen elannoksi. Grönlannin tärkein teollisuuden ala on kalateollisuus, josta tärkeän osan muodostaa katkarapujen pyynti ja jalostus. Myös hylkeenpyynti ja siihen liittyvä turkisteollisuus on tärkeää. Kaupoissa saikin ihailla mitä hienoimpia (ja kalliita) hylkeennahkaisia laukkuja ja vaatteita, kuten anorakkeja, liivejä ja kintaita. Siirtomaavaltion Tanskan myöntämillä erilaisilla tuilla on tärkeä sija saaren taloudessa. Tosin Grönlannin paikallishallinnon omistuksessa on ainakin osittain useita tärkeitä yhtiöitä, kuten liikenne ja energiayhtiötä. Matkailun merkitys nousee koko ajan ja mineraalien ja öljyn etsintää tehostetaan. Työttömyysprosentti oli vuonna 2006 vain 7,3 %. Yksi Nuukin keskustan yhdeksästä blockista. Kuva: Helena Ruotsala Siku, jää on osa kulttuuriperintöä Satunnaiselle matkailijalle on Grönlannissa tarjolla paljon kulttuuri ja luontoelämyksiä, jotka vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Matkaoppaan mukaan 21

22 Nuukin lämpötilan vuotuinen keskiarvo olisi 1/C ja lämpötila kohoaa yli 18 lämpöastetta vain pari kertaa vuodessa. Nuukissa on myös golfkenttä, jossa erään kongressin osanottajan mukaan joutui ainakin nyt syksyllä odottamaan lyöntivuoroaan, jotta ei osu marjoja poimivia paikallisia golfpallolla. Itse en käynyt golfaamassa, vaan retkeilin lähiympäristössä, kävin bongaamassa valaita ja osallistuin jäävuonoretkeen. Luonnollisesti kävin myös Grönlannin kansallismuseossa, jonka yksi ylpeys on neljä muumiota. Norjalais tanskalainen lähetyssaarnaaja Hans Edege tuntui hallitsevan yhä edelleen Nuukia, sillä hänen valtavaa patsastaan kaupungin vanhimmassa osassa Kolonihavnissa ja pienempiä muistomerkkejä sieltä täältä kaupungista ei voinut olla huomaamatta. Veneilyä Nuukin vuonossa. Kuva: Helena Ruotsala Retkien aikana saimme nauttia upeista ja aurinkoisista syyskesän päivistä. Aivan jäävuonon pohjukkaan emme päässeet, sillä jäätikön poikimisesta johtuen se oli täynnä ajelehtivia jäälauttoja. Jäälautoilla oli mitä mielenkiintoisimpia muotoja ja värejä kirkkaansinisestä harmaaseen ja niiden muodoissa pystyi näkemään niin laivoja, rakennuksia kuin erilaisia eläimiä. Paluumatkalla kävimme 1970 luvulla autioituneessa Qoornoq'in kylässä. Kylä ei kuitenkaan ole jäänyt 22

23 täysin autoksi, sillä sen taloja käytetään kesäasuntoina ja kylässä pidetään leirikouluja. Yksi oli käynnissä vierailumme aikana. Kirkkain värein maalatut talot on varustettu aurinkopaneeleilla ja täysi matkapuhelinkenttä tuo muun maailman tarvittaessa lähelle. Valasretkellä näimme yhden, aluksen kapteenin mukaan nuoren, ryhävalaan. Tätä yhtä valasta metsästi neljä turistialusta, sillä kaikkien kapteenit olivat yhteydessä toisiinsa ja auttoivat paikallistamaan valaita ja hylkeitä. Täysikasvuinen ryhävalas on metriä pitkä ja painaa noin tonnia. Se on ollut vaarassa kuolla sukupuuttoon, eikä sen kanta nyt arviolta ole vieläkään täysin vahvistunut. Ryhävalaan voi tunnistaa sen yksilöllisen selkäevän muodon ja ulkonäön perusteella. Viimevuosien saaliit ovat kertoneet, että jotkut valaslajit, kuten esimerkiksi grönlanninvalas, voivat elää paljon aiempaa luultua 60 vuotta vanhemmaksi. Muutamat saaliiksi saadut valaat ovat kantaneet ruhossaan kivisiä harppuunankärkiä, joiden käyttö loppui 1800 luvun lopussa tehokkaampien metallikärkisten harppuunoiden tultua alkuperäiskansojen käyttöön. Matkani oli kaikin puolin onnistunut, sillä kongressi oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen sekä oheisohjelmat monipuolisia. Monet kiitokset kongressin järjestäjille ja matkaseuralle. 1 Leea Klemolan näytelmä "Kohti kylmempää" (2008) vei katsojia Luoteis Grönlantiin, jääkauteen. Näytelmä kertoo suomalaisgrönlantilaisen retkikunnan vaiheista matkalla kohti tulevaisuutta, Etahia, pohjoisinta koskaan asuttua kylää. 23

24 Uutisia ja ilmoitusasioita Outi Tuomi Nikula professoriksi P X Suomalais unkarilainen symposium P Ethnoksen vuosikokousseminaari P Pohjoismainen etnologikongressi P Why Gender? Call for Sessions P Etnologinen tapahtumakalenteri P Jäsenmaksu P Seuraava Ethnos tiedote Kulttuuriperinnön tutkimuksen professoriksi Outi Tuomi Nikula Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen professorin virkaan on nimitetty FT Outi Tuomi Nikula. Hän on hoitanut aikaisemmin jo useita vuosia Turun yliopiston Porissa sijaitsevassa kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksessa kulttuuriperinnön tutkimuksen professuuria. Ethnos onnittelee! X Suomalais unkarilainen symposium Seuraava suomalais unkarilainen symposium, järjestyksessään kymmenes, pidetään Unkarissa, Budapestin ja Tonavan mutkan alueella. Symposiumin tämänkertainen teema on Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective. Teema liittyy myös Budapestin Etnografisen museon kesän 2009 näyttelyyn, joka kertoo suomalaisesta kulttuurista ja etnografisesta perinnöstä. CFP käynnissä katso tarkempaa tietoa takakannen ilmoituksesta! Vuosikokousseminaari Ethnos ry:n vuosikokousseminaari järjestetään perjantaina kello alkaen Tieteiden talolla Helsingissä. Teemana on tällä kertaa kansatieteilijän / etnologin rooli tämän päivän Suomessa. Tarkempia tietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kerrotaan seuraavassa Ethnos tiedotteessa. 24

25 Pohjoismainen etnologikongressi: Rakennuskiviä aineellinen, visuaalinen, kertomuksellinen Pohjoismaisen etnologi ja folkloristikongressin valmistelut etenevät. Call for workshops on päättynyt, ja kiinnostavia työryhmäehdotuksia tuli lähes 30. Ne ilmestyvät lokakuun aikana kongressin kotisivuille Nyt on ajankohtaista miettiä esityksiä työryhmiin, sillä call for papers päättyy Why Gender? University of Jyväskylä 9th 10th of October 2009 Call for Sessions deadline 30th November 2008 The two day international interdisciplinary conference entitled Why Gender? aims to bring together both Finnish and international scholars to participate in intellectual discussion regarding future directions gender theory could take. As researchers in the humanities, we are interested in how gender is theorized both within our disciplines as well as in areas outside the humanities, for example social studies. The conference organizers would like to see more theoretical work on gender, this most elusive of social divisions, which combines the insights made within women's studies, men's studies, feminist studies, queer studies, and the anthropological study of gender. The conference organizer is the Academy of Finland project Strategic Practices: Hidden Histories of Gender in Finland ", led by Prof. Laura Stark at the University of Jyväskylä and part of the research program Power in Finland. The abstracts of the proposed sessions should be in English, not exceeding 250 words. Abstracts and inquiries should be directed to Heli Niskanen The accepted sessions will be announced in December The call for papers will be announced in January More information about Call for Papers (and about the conference and our project): 25

26 Etnologinen tapahtumakalenteri (muutokset mahdollisia) 2009 Seurasaaren ulkomuseo täyttää 100 vuotta. Erilaista ohjelmaa tulossa. Lisää aiheesta seuraavassa Ethnos tiedotteessa Ethnos ry:n seminaari ja vuosikokous Tieteiden Talolla Helsingissä kello alkaen Pohjoismainen etnologikongressi Helsingin yliopistossa X Suomalais unkarilainen symposium Unkarissa Why Gender? konferenssi Jyväskylän yliopistolla suomalais ugrilainen kongressi Unkarissa. Ks. tarkemmin: VI Kansatieteen päivät Turussa SIEF, Lissabon, Portugal XI Suomalais unkarilainen symposium Suomessa. Jäsenmaksu vuodelle 2008 Oletko jo maksanut vuoden 2008 jäsenmaksun? Mikäli et, tarkemmat tiedot maksun suorittamisesta löytyvät tiedotteen takakannesta! Kotiin ei postiteta enää erikseen jäsenmaksukuittia, vaan summa maksetaan suoraan Ethnos ry:n tilille annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraava Ethnos tiedote Ethnos tiedote 4/2008 ilmestyy joulukuussa. Lehteen tuleva aineisto toimitetaan viimeistään mennessä tiedotussihteerille osoitteella Tuetut tiedostomuodot ovat.rtf,.doc,.wpd. 26

27 X SUOMALAIS UNKARILAINEN SYMPOSIUM Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective Seuraava ja järjestyksessään kymmenes suomalais unkarilainen kansatieteen symposium tullaan järjestämään Unkarissa, Budapestissä ja sen lähistöllä Symposiumin teemaksi on valittu Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective. Symposiumin teema liittyy Unkarin Etnografisessa museossa kesällä 2009 avattavaan näyttelyyn, jonka teemana on suomalainen kulttuuri ja etnografinen perintö, How we see the Finns?. Siinä keskitytään unkarilaisten näkemyksiin ja käsityksiin suomalaisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä. Yhtenä näyttelyn keskeisenä teemana ovat kysymykset stereotypioista, jotka kohdistuvat toinen toisiimme. Symposiumissa on tarkoitus keskustella myös muista kuin kansallisista ja historiallisista stereotypioista, mutta näyttelyn tarkoitus on toimia keskustelun avaajana koko symposiumille ja siellä käytävälle keskustelulle. Call for Papers Pyydämme kaikkia kiinnostuneita lähettämään korkeintaan sivun mittaisen suomenkielisen abstraktin omasta esitelmäaiheestaan mennessä Ethnos ry:n kansainvälisten asioiden sihteerille Sanna Lillbroända Annalalle sähköpostitse osoitteeseen Symposiumiin valitaan Suomesta abstraktien perusteella 12 tutkijaa ja valituille ilmoitetaan valinnasta 15.maaliskuuta mennessä. Käytännön asioiden järjestelyistä kuten majoituksesta ja ruokailuista huolehtivat unkarilaiset isäntämme, The Hungarian Ethnographical Society, mutta matkan kustannuksista vastaa jokainen lähtijä itse. Kehotammekin suomalaisia osallistujia hakemaan mahdollisuuksien mukaan osallistumiselleen rahoitusta. Maksuista ja muista käytännön asioista tiedotetaan lähemmin symposiumiin valituille. Lisätietoja: Sanna Lillbroända Annala, s posti

28 Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu Helsinki JÄSENMAKSU 2008 Maksetaan tilille: Sampo Viite: Viesti: Jäsenmaksu + vuosi + oma nimi Maksu: varsinainen jäsen 20 i / opiskelijajäsen 10 i Eräpäivä: HETI ( ) Jäsenmaksu sisältää Ethnologia Fennican. Tänä vuonna ei enää lähetetä erillisiä tilisiirtolomakkeita, vaan jäsenmaksu suoritetaan yllä olevia tietoja käyttäen. Helsingin yliopiston pikapaino 2008

Sisältö. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org

Sisältö. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org Jäsenkirje 2/2014 Joulukuu 2014 Sisältö Puheenjohtajan puheenvuoro: Tieteiden- ja toimintojenvälisyyden haaste 2 Jäsenmaksu 2015 3 Vuosikokousseminaari 13.3.2015 4 Seurasaarisäätiö tiedottaa! 5 Uutisia

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2010. Kesäkuu 2010. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/

JÄSENKIRJE 1/2010. Kesäkuu 2010. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ JÄSENKIRJE 1/2010 Kesäkuu 2010 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2010 Kesäkuu 2010 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Ruissalon leirintäalue

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2012. Kesäkuu 2012. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012.

JÄSENKIRJE 1/2012. Kesäkuu 2012. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012. Kesäkuu 2012 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012 Kesäkuu 2012 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Kirjamyyntiä VII Kansatieteen päivillä

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030?

TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030? TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030? TUTKIJA JUSSI LEHTONEN JUSSI.LEHTONEN@UTU.FI TOHTORIKOULUTETTAVA MAIJA MÄKI MAIJA.J.MAKI@UTU.FI KANSATIEDE, TURUN YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY:N 15-VUOTISJUHLASEMINAARI

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2013. Kesäkuu 2013. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-jäsenkirje 1/2013.

JÄSENKIRJE 1/2013. Kesäkuu 2013. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-jäsenkirje 1/2013. Kesäkuu 2013 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-jäsenkirje 1/2013 Kesäkuu 2013 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Kansatieteellisen symposiumin illallinen

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansikuva Talvisen iltapäivän lumista hämäryyttä 1.1.2010. Kuvaaja: Jussi Lehtonen.

Kansikuva Talvisen iltapäivän lumista hämäryyttä 1.1.2010. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. Joulukuu 2011 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 2/2011 Joulukuu 2011 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Talvisen iltapäivän lumista hämäryyttä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kokous- ja kongressipalvelut

Kokous- ja kongressipalvelut Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Kokous- ja kongressipalvelut Luku3: Kongressitilat HARJOITUSTEHTÄVIÄ 1. Mitä asioita tulisi selvittää kongressipaikkaa valittaessa? 2. Kongressin tilavalinta kriteerinä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Pietari Brahen Rotaryklubi

Pietari Brahen Rotaryklubi Pöytäkirja 1 (5) Lassi Myllykoski 2.9.2013, 2013-2014 Aika 20.8.2013 klo 11:45 13:00 Paikka Läsnä Raahen seurakuntakoti, Kirkokatu 10, pienempi Sali Jäsenet Juha Grekula puheenjohtaja, Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot