Ethnos tiedote 3/2008. Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ethnos tiedote 3/2008. Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla... 3"

Transkriptio

1 TIEDOTE 3/2008

2 Sisältö Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla Ensikertalaisena rajoja ylittävässä maailmankonferenssissa Lektio: Luontosidonnaisen elämäntavan ja luonnon muutos Kohti kylmempää...17 Uutisia ja ilmoitusasioita...24 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki Ethnos tiedote 3/2008 ISSN , verkkojulkaisu Lokakuu 2008 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Uutta omakotiasutusta Nuukissa, Grönlannissa. Kuva: Helena Ruotsala Ethnos ry:n hallitus 2008 Puheenjohtaja: Helena Ruotsala, puh , Varapuheenjohtaja / museoyhdyshenkilö: Pirkko Madetoja, puh. (09) Sihteeri: Annukka Lyra, puh , Taloudenhoitaja: Elina Anttonen, puh , Tiedotussihteeri: Jussi Lehtonen, puh , Kansainvälisten asioiden sihteeri: Sanna Lillbroända Annala, puh , Seminaarisihteeri: Heli Niskanen, puh , Julkaisusihteeri: Mirkka Hyytiäinen, puh , 2

3 Puheenjohtajan palsta: Akateemista matkailua vihreillä saarilla Helena Ruotsala Edellisessä puheenjohtajan palstassani mainitsin kuluneen kevään olleen kongressien ja seminaarien aikaa ja silloin käsittelin Porissa pidettyjä kansatieteen päiviä ja Turussa kansatieteen oppiaineen 50 vuotisjuhlaseminaaria. Jatkan vielä samaa teemaa. Akateeminen matkailu on paitsi hauskaa, se on myös tärkeää oman ammattitaidon kannalta. Kongresseissa saa kätevästi yleiskuvan mm. siitä, mistä omalla tieteenalalla käydään tieteellistä keskustelua ja mitä muilla [kuin kotimaan] laitoksilla tutkitaan ja opetetaan. Samalla tapaa vanhoja kollegoja ja tutustuu uusiin. Tutkimuksen teon lisäksi myös opinnäytteiden ohjaamisessa ja opetuksessa on oltava tietoinen siitä, mitä muualla tehdään ja mistä keskustellaan. Kävin kuten muutama muukin Ethnoksen jäsen kesän aikana kahdessa isossa kansainvälisessä seminaarissa, kansainvälisen etnologien ja folkloristien yhdistyksen SIEF:n kongressissa, joka pidettiin Ulsterin yliopistossa Derryssä ja arktisten alueiden yhteiskuntatieteilijöiden (IASSA) kongressissa Grönlannin yliopistossa Nuukissa. Molemmissa oli yli 300 osanottajaa, useita rinnakkaisia työryhmäesitelmiä, paljon mukavia vanhoja ja uusia tuttavuuksia ja kollegoja. Derryssä Suomesta oli monikymmenpäinen osanottajajoukko, Nuukissa huomattavasti vähemmän. SIEF:n kongressista on tässä tiedotteessa erillinen esittely, joten en puutu siihen, mutta haluan korostaa suomalaisten näkyvyyden tärkeyttä kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Suomalaisten runsas osanotto SIEF:n kongressissa sai positiivisia kommentteja samoin kuin professori Pertti Anttosen plenary esitelmä. SIEF:n yleiskokous pidettiin seminaarin aikana ja sen johtokuntaan valittiin useita uusia jäseniä puheenjohtajaksi valittiin Ulsterin yliopiston etnologian professori Ullrich Kockel ja varapuheenjohtajaksi professori Birgitta Svensson Tukholmasta mutta ainuttakaan suomalaista ei ollut ehdolla johtokuntaan. Myös meidän oman tutkimuksemme kannalta on tärkeää, että seuraavalla kerralla SIEF:n johtokunnassa olisi myös suomalaisedustus. Olkaa varuillanne ja valmiina, sillä muutama kuukausi ennen kongressia tulevassa tiedotteessa pyydetään ihmisiä asettumaan ehdokkaiksi. Seuraava kongressi pidetään vuonna 2011 Lissabonissa, Portugalissa. 3

4 SIEF:ssä on toiminut muutamia alatyöryhmiä, joista itse olen osallistunut Ritual Year työryhmän toimintaan. Muita, enemmän tai vähemmän aktiivisesti toimivia työryhmiä ovat mm. uskonnontutkimuksen, bildloren ja ruokatutkimuksen työryhmät. Derryssä uusiksi työryhmiksi hyväksyttiin Cultural Heritage and Property työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kristin Kuutma Tarton yliopistosta sekä Historical Approaches in Cultural Analysis työryhmä, jota johtaa Herman Rooneburg Meertens Instituutista Amsterdamista. (lisätietoja SIEF:stä ks. Kongressin pitopaikkaan Derryyn ehdin tutustua pikaisesti parina iltapäivänä. Mieleenpainuva kokemus oli käynti Free Derry museossa, joka kertoo 1960 luvun kansalaisoikeustaistelusta ja 1970 luvun Free Derry liikkeestä. Bogsiden kaupunginosassa sen lähihistoriasta kertovat muraalit, seinämaalaukset, ovat tehokas ja puhuttelevat esimerkki yhteisötaiteesta. Harvoin museonäyttely saa kävijät tai ainakin minut reagoimaan kyyneliin asti, mutta kun museota meille esitellyt työntekijä kertoi, että käsivarteen tatuoitu risti päivämäärineen ja nimineen kunnioittaa verisunnuntaina kuolleen pikkuveljen muistoa, en ollut ryhmästämme ainoa, jonka silmät kostuivat. Hän näytti seinällä kuvaa hautajaiskulkueesta, jossa hänen oma äitinsä suree epätoivoisesti kuoliaaksi ammuttua lastaan. Vaikutusta ei tehnyt ainoastaan asian traagisuus, vaan sen ajallinen läheisyys ja tapa, jolla se meille kerrottiin. Tammikuun 30. päivä vuonna 1972 sai nimekseen verisunnuntai, Domhnach na Fola, sillä 27 mielenosoittajaa sai surmansa brittiläisten laskuvarjojääkärien luodeista. Tästä kertoo myös U2:n kappale Sunday Bloody Sunday. Bonon erinäisiä miljoonia maksaneen kämpän olinkin jo nähnyt bussin ikkunasta edellisviikonloppuna retkeillessäni Killineyssä Dublinin lähistöllä. Itse jatkoin Derrystä vihreän saaren eteläosaan Corkiin, jossa Ritual Year piti oman seminaarinsa. Kaksiviikkoisen Irlannissa ja Pohjois Irlannissa oleskeluni aikana tuli erittäin selväksi syyt, miksi saari on niin vihreä. Jokseenkin jokaisena päivänä satoi vettä ja paljon ja paistoi aurinko. Samoin viimeistään tällöin omakohtaisesti ymmärsin, miksi Irish Coffee on keksitty. Toisella vihreällä saarella eli Grönlannissa pidetystä kongressista kerron erillisessä jutussa. Tulevasta Ethnoksen toiminnasta voitte lukea enemmän tapahtumakalenterista sivulta 26. Toivon kaikille ethnoslaisille kaunista syksyä! 4

5 SIEF 2008: Ensikertalaisena rajoja ylittävässä maailmankonferenssissa Karri Kiiskinen, FM, Turun yliopisto Järjestyksessään yhdeksännen SIEF konferenssin ( ) pitopaikkana oli Pohjois Irlannin Londonderry/Derry. Tällä kertaa Ulsterin yliopiston ja Academy of Irish Cultural Heritages'n organisoimana SIEF 2008 oli tervetullut uusi aluevaltaus, sillä vaikka oltiin Irlannin saarella, oli kyseessä myös ensimmäinen Isossa Britanniassa järjestetty SIEF:n maailmankonferenssi. Osanotto sekä työryhmiin, paneeleihin että SIEF:n yleiskokoukseen oli ilmeisen runsasta. Nelisatapäisessä osallistujajoukossa myös suomalaisten edustus oli vahva varsinkin akselilla Turku Helsinki Jyväskylä. Konferenssikaupunki Derry, Irlannin ainoana säilyneenä muureilla ympäröitynä kaupunkina, avasi kaupunkikuvassaan näkymiä pohjoisirlantilaiseen historian kulkuun. Vapaasti kierrettävissä olevien kaupunginmuurien päältä tarjoutui mahdollisuus nähdä, ei vain konferenssin plenary sessioiden pitopaikan Guildhallin ja Ulsterin yliopiston kampuksen uusgoottilaistyyliset rakennukset, mutta myös uudempaa aikaa edustavat seinämaalaukset protestanttisella asuinalueella (Fountain) ja vastaavalla katolisella kadulla (Bogside) sekä Britannian hallintoa edustavien rakennusten rujot julkisivut. Vaikka edelleenkään Englannin ja Irlannin liput eivät tähän kaupunkikuvaan mahdu vierekkäin, ovat ongelmallisimmat ajat jo takana. Turismin potentiaali on huomattu ja kaupunginmuurien ympärille on varsin taidokkaasti sijoiteltu uusia kauppakeskuksia uutta tulevaisuutta luvaten. Näin jo itse paikkakunta kuvasti monissa konferenssin esitelmissäkin painottuneita kulttuurin ja kulttuuriperinnön määrittelyjen valta ja talousulottuvuuksia. Konferenssin tarjonnasta suurin osa jäi väkisinkin kokematta, mutta silti osallistujalle tarjoutui täällä mahdollisuus tutustua alan moninaisiin tutkimus ja muihin traditioihin. Pääteemana oli Transcending European Heritages : Liberating the Ethnological Imagination. Eri päiville oli jaettu erilaiset, joskin melko ylimalkaiset teemat. Ensimmäinen päivä keskittyi sen pohdintaan, mitä oikeastaan tarkoitamme Euroopalla eurooppalaisessa etnologiassa tai miten eurooppalaista perintöä voidaan tarkastella arkielämän tutkimuksen tasolla. Seuraava päivä oli pyhitetty tutkimuksenteon teoreettis metodologisille kysymyksille. Kolmante 5

6 Ethnos-tiedote 3/2008 na päivänä taas esiin nousi kokeellisuus, käytännöt, performatiivisuus ja etnologian suhde vaikkapa taiteeseen. Ohjelma kuvasti konferenssin tavoitetta, eli mahdollisuutta etnologisiin rajojen ylityksiin erilaisten tutkimustraditioiden välillä. Eri päiville annettuihin teemoihin kytkeytyivät paitsi paneelit ja workshopit myös Guildhallin hulppeissa puitteissa pidetyt esitelmät. Pääpuhujina olivat Jan-Peter Margry, Wolfgang Kaschuba, Sharon Macdonald, Pertti Anttonen, Gulnara Aitpaeva, Helena Wulff, Regina Bendix ja Tony Candon. Tutkimusten poliittis-taloudelliset ulottuvuudet nousivat esiin, kuten myös mm. EU:n rooli, identiteettipolitiikat, muistamisen tavat, museoiden rooli, perinnön suhde traditioon, sekä performatiivisuus. Ainoana Euroopan ulkopuolisena puhujana mukana oli kirgisialainen Aitpaeva, joka olikin tuulahdus uudesta idästä : hän kun on pitkälti itse ollut perustamassa etnologista tutkimuksenalaa Kir- The Guildhall loi hulppeat puitteet konferenssin pääesiintyjille. Kuva: Karri Kiiskinen

7 Ethnos-tiedote 3/2008 gisiaan ja esitelmässään hän raotti ovea kyrgyzchylyk-käsitteen ymmärtämiseen osana kirgisialaisuuden rakentumista. Kyseessähän on vuonna 1991 itsenäistynyt noin viisimiljoonainen entinen sosialistinen neuvostotasavalta. Yksi ilmeisen suosituista paneeleista taas oli kulttuurin ja kulttuuriperinnön uusien määrittelyjen ja omistusoikeuden suhdetta käsitellyt paneeli, jossa käsiteltiin mm. UNESCOn aineetonta kulttuuriperintöä ja anticopyright-liikkeiden vapaa kulttuuri = yhteinen kulttuuri laajempaa merkitystä kulttuurisen tuotannon sosiaaliselle kontekstille ja lainsuojalle sekä tutkimuskohteiden asemalle ylipäätään. Toisaalla taas esiteltiin näkökulmia performatiivisuuteen, rajatutkimukseen, eurooppalaisuuden kulttuuriperintöön, uskontoihin, kielen merkitykseen ja entisten sosialistimaiden perintöihin. Sen sijaan työtyhmät painottuivat kokeellisempaan ja havainnollisempaan sisältöön. Mukana oli lisäksi kaikenlaista oheisohjelmaa esityksistä ja käsitöistä elokuviin ja illanviettoihin irkkumusiikin parissa. Vaikka Derryn pubisto vetikin monasti pidemmän korren, puolusti SIEF siis vahvasti paikkaansa etnologin kalenterissa. Ja seuraavaksihan SIEF järjestettäneen Atlantin rannalla, ilmastollisesti miellyttävä(mmä)ssä Lissabonissa. Näkymä kaupunginmuurilta Rossville Streetin seinämaalauksiin ja Bogsiden alueelle. Kuva: Karri Kiiskinen

8 Lektio: Luontosidonnaisen elämäntavan ja luonnon muutos Kuusamossa, Hailuodossa ja Inarijärvellä eri aikoina 1600 luvun lopulta näihin päiviin Anneli Meriläinen Hyvärinen, FT, Oulun yliopisto Väitöskirjatutkimukseni otsikko Luonnon kanssa käsikkäin on suora lainaus hailuotolaisen Helvi Juolan haastattelusta. Noilla sanoilla hän tarkoitti luotolaista luontosuhdetta ja elämäntapaa 1900 luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sitä, että luonto oli ihmisille elinehto, josta oltiin riippuvaisia ja johon oltiin tiiviissä yhteydessä; ikään kuin olisi kuljettu käsikkäin. Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, kuinka kuusamolaiset huuhtaviljelijät, paanajärveläiset peltoviljelijät, hailuotolaiset ja inarilaiset kalastajat hankkivat kukin omana aikanaan jokapäiväisen toimeentulonsa siten, että työ sitoi heidät luontoon ja sen kiertokulkuun. Kysymyksessä oli toimeentulon hankinnan kokonaisuus, jossa ihmiset hyödynsivät nautinnassaan olleita tuotantoalueita ja niiden luonnonvaroja paikalliselle kulttuurille ominaisten yhteisöllisten toimintamallien avulla. Keskeisessä asemassa oli se tieto, taito ja tekniikka, jolla tietty luonnonvara saatiin hyödynnetyksi niin, että työnteolle asetetut tavoitteet voitiin saavuttaa. Vuosikymmenten mittaan kukin tutkimuskohteena ollut yhteisö joutui käymään läpi muutoksia, joista ne pyrkivät selviytymään omien valmiuksiensa ja voimavarojensa avulla niissä olosuhteissa sekä siinä yhteiskunnallisessa ja historiallisessa kontekstissa, jossa kulloinkin elettiin. Viisi muutosta Kuusamolainen huuhtaviljely oli olennainen osa uudisasutusta, jonka seurauksena Savosta ja Kainuusta tullut väestö valtasi 1600 luvun loppupuolelta alkaen elintilaa Kuusamon alueella asuneilta saamelaisilta luku oli ekspansiivisen huuhtaviljelyn aikaa, joskin ensimmäiset merkit metsätuhoista olivat nähtävissä jo 1700 luvun lopulla luvulle tultaessa kuusamolaiset joutuivatkin luopumaan huuhtaviljelystä vastentahtoisesti. Tähän vaikutti toisaalta poltettaviksi sopivien metsien väheneminen, toisaalta puutavarateollisuuden nousu, jonka myötä maamme metsät tulivat uudella tavalla taloudellisten intressien kohteeksi. Kuusamolaiset selvisivät tästä muutoksesta venäläisen ostorukiin avulla. Mah 8

9 dollisuudet tähän viljantuontiin olivatkin hyvät, sillä sen teki mahdolliseksi Vienanjoen yhdistäminen kanavalla Volgaan vuonna Se merkitsi vesireittiä, jonka kautta edullinen vilja saatiin kuljetetuksi Sisä Venäjältä Arkangeliin ja sieltä moninaisten vaiheiden kautta Kuusamoon. Kuusamolaiset olivat tottuneet liikkumaan rajan takana, sillä pororaitoliikenteeseen perustunut kaupankäynti oli vanhastaan osa paikallista toimeentulon hankintaa. Koska yleinen markkinatilanne oli suotuisa, saatettiin viljaa välittää eteenkinpäin eikä se aina jäänyt kotitalouteen eikä edes Kuusamoon. Lopullinen siirtyminen huuhtaviljelystä peltoviljelyyn oli kulttuurisesti merkittävä askel. Kuusamolaiset pyrkivät kuitenkin pitäytymään itsepintaisesti edes jossain määrin vanhassa viljelytavassa, jota loppuaikoina harjoitettiin muun muassa salapolton avulla. Penttilänvaarassa sijaitseva Herrain huuhta kertoo paikannimenä vielä nykyisinkin siitä, kuinka salapolttoa seurasi sanktio ja siitä saatu vilja menetettiin virkavallalle luvulle tultaessa kuusamolaiset olivat jo siirtyneet täysipainoiseen peltoviljelyyn. Paanajärveläisten käyttämä ilmaisu armasta viljaa viittaa viljelyn ja siitä saadun sadon merkitykseen, joka saatettiin ilmaista jopa tunneperäisin sanakääntein luvun maatilataloudelle olikin ominaista pyrkimys maanviljelyn sekä karjanhoidon edistämiseen ja uudistamiseen. Keskeisiä vaikuttajia olivat Oulun läänin talousseura ja Kuusamon Kansanopisto, jotka välittivät tietoa ja saivat paikallisen väen innostumaan maatilataloudesta, raivaamaan suoviljelyksiä, hankkimaan ensimmäisiä koneita ja perustamaan osuuskuntatyyppisiä yhtymiä. Paanajärvellä tämä muutos voitiin toteuttaa asukkaiden omista lähtökohdista ja se oli alusta loppuun yhteisön hallinnassa. Se vastasi suomalaisessa ja erityisesti pohjoispohjalaisessa maatilataloudessa tuolloin yleisesti vallinnutta suuntausta. Tähän samaan maatilatalouden yhteiskunnalliseen kontekstiin sijoittui myös hailuotolaisen kalastuskulttuurin kokonaisvaltainen muutos, joka käynnistyi 1880 luvulla ja tuli loppuunsaatetuksi 1900 luvun alussa. Sen seurauksena luotolaiset lopettivat noin 200 vuotta jatkuneen silakan kaukopyynnin Perämeren ulkoluodoilla ja aloittivat silakan rysäpyynnin, siian verkkopyynnin sekä talvinuotanvedon Hailuodon edustalla. Kalastuksesta tuli lähipyyntiä, ja sitä varten perustettiin Hailuodon rannoille kalastajakyliä, joista ainoastaan Santosen talvinuottakylä oli osittain vakituisesti asuttu. Kalastuselinkeinon muutokseen vaikuttivat ratkaisevasti taloudelliset tekijät: Avainasemassa oli tuore kala, jolle 9

10 Ethnos-tiedote 3/2008 riitti kysyntää Oulun kaupungissa ja jonka säännöllinen kuljetus tuli mahdolliseksi vuonna 1902 käynnistyneen laivaliikenteen myötä. Toisena tekijänä olivat Pietarin markkinat, jonne vietiin talvisaikaan jäädytettyä kalaa, pääasiassa kuoretta eli norssia. Merkittävänä vaikuttajana oli oululainen kauppias Ahlberg, joka vastasi tästä kalan välityksestä. Taloudellisten ja ekologisten tekijöiden lisäksi tämän muutoksen toteuttaminen edellytti teknisiä ja yhteisöllisiä valmiuksia. Tässä yhteydessä korostuivat yksittäisten tilojen väliset pyyntiyhtymät, jotka järjestäytyivät ja vakiintuivat nopeasti. Siirtymä 1800-luvun kaukopyynnistä 1900-luvun alun lähipyyntiin oli hailuotolaisessa toimeentulon hankinnassa kokonaisvaltainen muutos, jonka seurauksena paikallinen monitoimitalous alkoi painottua entistä enemmän maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Paanajärveläisen kulttuurin muutoksen tavoin tämäkin muutos voitiin toteuttaa paikallisyhteisön lähtökohdista, ja se oli paikallisyhteisön hallinnassa. Inarijärvellä ammattikalastus oli voimissaan 1920-luvulla; järvi oli luonnontilassa, saadut saaliit olivat yleisesti hyviä ja mahdollisuudet niiden saamiseksi erinomaiset, sillä hyvät kalakannat ja pyyntipaikkojen runsaus takasivat kalastuksen Maisemaa Paanajärveltä juhannuksena Kuva: Anneli Meriläinen

11 onnistumisen. Tärkein osa saaliista oli sen omavaraistaloudellinen osuus, joka käytettiin kotona. Sen lisäksi kalaa markkinoitiin jatkuvasti muualle Suomeen. Inarin kalalle riitti kysyntää ja se saatiin myydyksi suolattuna. Siitä maksettiin niin hyvä hinta, että se täytti kalastukselle asetetut tavoitteet osana paikallista monitoimitaloutta luvulla Inarijärven kalastuksessa alkoi säännöstelyn myötä uusi aikakausi, kun järveä alettiin säännöstellä sähkön tuottamiseksi Petsamon nikkelikaivoksen tarpeisiin luvun vakaa tilanne jäi taakse, ja sille ominainen tasapaino järven, sen kalalajien, kalastajien ja heidän toimeentulonsa välillä oli murtumassa. Kysymyksessä oli uusi tilanne, johon kukaan ei ollut osannut varautua millään tavoin. Ei siis ollut olemassa mallia tai kokemusta, jonka perusteella olisi voitu suunnitella tulevaa kalastusta ja sen uudenlaista toteutusta. Kalastajat olivat ison ongelman edessä, sillä kasvaneesta pyyntitehosta huolimatta kalansaaliit pienenivät jatkuvasti. Riikasiika sekä nieriä hävisivät vähitellen olemattomiin, taimenkanta pieneni huomattavasti entisestään ja kalastus taantui. Vaikein vaihe ajoittui 1970 luvulta 1980 luvulle, jolloin kalastukseen vaikutti myös huono markkinatilanne luvun loppupuolella Inarijärven kalastajat joutuivat jälleen uudenlaiseen tilanteeseen, kun järveen ilmestyi valtavat määrät muikkua. Sen äkillinen lisääntyminen herätti uskoa kalastuksen elpymiseen, kannattavuuteen ja elinvoimaiseen jatkuvuuteen tulevaisuudessa. Yleinen käsitys oli, että yli kahdenkymmenen vuoden mittainen vaikea aika oli muikun myötä jäänyt taakse. Vihdoinkin oli löytynyt se ratkaisu, jota oli haettu säännöstelyn aiheuttamaan taantumaan; oli saatu korvaava kalalaji Inarijärven siialle. Tilanne oli kaikin puolin uusi ja toiveikas. Myönteiset kokemukset innostivat kalastajia niin, että troolilla, isorysillä ja talvinuotalla harjoitettu ammattimainen kalastus käynnistyi nopeasti. Vuodesta 1987 alkaen ammattikalastajien määrä alkoi nousta sitä mukaa, kun saaliit kasvoivat ja uudet, entistä tehokkaammat pyydykset otettiin käyttöön. Troolikalastuksesta tuli muutamassa vuodessa Inarijärven tärkein ammattikalastusmenetelmä. Kalastus oli huipussaan vuonna 1989, jolloin muikkusaalis oli yli kg luvun alussa tilanne muuttui jälleen, sillä saaliit pienenivät, muikku hävisi muutamassa vuodessa lähes olemattomiin ja kalastus taantui uudestaan. Nyt, joulukuussa 2007, nousevat esille kysymykset siitä, mitä näille kohteille tapahtui. Millainen tilanne on Kuusamon huuhtametsissä, Paanajärvellä, Hai 11

12 luodon Santosessa ja Inarijärvellä tutkimuksen päätösvaiheessa, vuonna Miten ihmiskäsi on muokannut maisemaa? Miten luonto on jatkanut elämäänsä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? Ajallinen ja kulttuurinen etäisyys tähän päivään on syytä ottaa huomioon siksi, että käsitykset muutoksista, niiden hetkellisyydestä tai kauaskantoisuudesta tulisivat selitetyiksi myös tutkimusajan jälkeisistä olosuhteista käsin. Ehkä se auttaa joiltakin osin ymmärtämään kulttuurin jatkuvuutta ja sitä, ettei mikään strategia eivätkä mitkään vaikutukset ole niin lopullisia, etteikö niiden jälkeen tulisi uusia muutoksia uusine vaikutuksineen ja seuraamuksineen. Huuhdasta luonnonmetsäksi 2000 luvulle tultaessa Kuusamon entiset huuhdat olivat muuttaneet muotoaan ja niistä oli tullut talousmetsää, viljelyksiä, tonttimaata ja joskus myös suojelualueita. Heikkilänkylässä, Kirpistö ja Kiitämäjärvien välisellä harjumaisella kannaksella, sijaitsee noin 19 hehtaarin suuruinen alue, jonka omistajat päättivät suojella vuonna Kysymyksessä oli Koillismaan ensimmäinen yksityinen suojelualue. Tämä Hentilän alue on noin vuotta vanhaa sekametsää. Suojelupäätös kypsyi parin, kolmen vuoden harkinnan jälkeen. Omistajat näkivät alueen ainutlaatuisuuden ja tahtoivat turvata sen säilymisen tulevaisuudessa sellaisenaan niin, että se saisi rauhassa jatkaa omaa elämäänsä luvulla tuo päätös herätti ihmetystä, mutta nykyisin asenteet ovat jo muuttuneet, ja tämänkaltaiseen suojeluun suhtaudutaan yleisesti myönteisesti. Vanhoja kaskimaita on suojeltu Kuusamossa laajemmaltikin, ja ne sisältyvät myös virallisiin suojeluhankkeisiin. Etelä Kuusamon vanhojen metsien suojeluhankkeessa valtion omistukseen hankittiin vuosina yhteensä noin hehtaaria. Kysymyksessä on neljä Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevaa kohdetta: Pajupuronsuo, Romevaara, Närängänvaara ja Virmajoki. Hankkeen tavoitteena oli arvokkaan metsäluonnon turvaaminen sekä alueita koskevan tietoisuuden lisääminen. Nämä alueet kuuluvat valtioneuvoston vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä Euroopan Unionin Natura 2000 verkostoon. Yhdessä ne muodostavat monimuotoisen vanhojen metsien kokonaisuuden. Näistä Pajuperänsuon ja Virmajoen alueisiin kuuluu vanhoja kaskia. Vanhimmat kaskimaat ovat 150 vuoden ikäisiä ja niille kasvaneita metsiä voidaan nykyisin pitää luonnonmetsinä. Virmajoen metsiä on luonnehdittu Kuusamon upeimmiksi vanhoiksi kaskialueiksi. Esimerkiksi Puuroahossa on nykyisin noin 120 vuotias lehtipuu 12

13 Ethnos-tiedote 3/2008 valtainen metsä, joka kasvaa suureksi osaksi järeää haapaa. Tuolla alueella on myös merkkejä 1800-luvun porokaskista. Maisemassa ne näkyvät siellä täällä pitkinä ja tasamittaisina kuusen kantoina. Paanajärvi: suomalaisesta kylästä kansallispuistoksi Paanajärven entisen kylän alue ympäristöineen on ollut yli kuusikymmentä vuotta koskemattomana, ja ainoina asukkaina ovat olleet venäläiset rajavartijat luvun lopulla järvi tuli jälleen esille ja yleiseen tietoisuuteen, kun Paanajärvelle ryhdyttiin suunnittelemaan pumppuvoimalaa. Asia käynnisti luonnonsuojelijat taisteluun Paanajärven suojelemiseksi niin Suomen kuin Karjalankin puolella. Kuusamon koskien suojelija, kirjailija Reino Rinne, käynnisti keskustelun ottamalla asiaan kantaa Moskovaan ja Petroskoihin lähettämällään kirjeellä, joka myöhemmin julkaistiin myös Suomessa ja on tiettävästi ensimmäinen julkisuudessa esitetty ehdotus Paanajärven suojelemiseksi. Mäntykoski, jota Gallen-Kallelakin maalasi 1890-luvulla. Kuva: Anneli Meriläinen. 13

14 Paanajärven puolesta käytyyn keskusteluun osallistui aktiivisesti myös joukko tutkijoita, mm. prof. Yrjö Vasari, dos. Leo Koutaniemi ja tri Jyrki Muona, jotka useissa eri yhteyksissä kirjoittivat Paanajärven luonnon erityispiirteistä ja ainutlaatuisuudesta. Suojelijoihin liittyi myös rajan takaa joukko sikäläisiä luontoihmisiä, kirjailijoita ja tutkijoita. Pumppuvoimalan suunnittelua kuitenkin jatkettiin, ja hanketta käsiteltiin aktiivisesti lehdistössä. Suomalais neuvostoliittolainen rajavesistöjen käyttökomissio esitti syksyllä 1988 erillisen Paanajärvi työryhmän ja kalatalouden asiantuntijaryhmän nimeämistä. Tutkijoiden välinen yhteistyö molemmin puolin rajaa oli vilkasta ja huhtikuussa 1989 Petroskoissa järjestettiin Paanajärvi symposio, jonka päätösjulkilausumassa toivottiin alueelle kansallispuistoa. Suojeluasiassa tapahtui ratkaiseva käänne , jolloin Venäjän hallituksen päätöksellä perustettiin Paanajärven kansallispuisto. Nykyisin Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot muodostavat yhtenäisen alueen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Puistojen ytimenä on Oulankajoen Oulangan laakso. Paanajärven kansallispuisto on laajuudeltaan noin hehtaaria, kun taas vuonna 1956 perustettu Oulanka on sitä pienempi, hehtaaria. Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen välillä solmittiin laaja alainen yhteistyösopimus, ja tämän jälkeen alueella on käynnistetty useita tutkimusprojekteja ja hankkeita. Keskeisessä asemassa on tutkimustyön ylläpitäminen ja kehittäminen sekä luontomatkailun edellytysten ja puiston palveluiden parantaminen. Hailuodon Santonen muutoksen kohteena Hailuodon Santonen oli elinvoimainen kalastajakylä 1950 luvulle saakka, mistä lähtien sen elämä alkoi vähitellen hiljentyä. Kalastuksen kannattavuus laski ja 1960 luvulla talvinuotanvetoa harjoitti enää kolme nuottakuntaa. Samaan aikaan Santosen vakituisiin asukkaisiin kuuluneet työikäiset muuttivat työn perässä Ouluun tai muualle Suomeen ja jotkut heistä lähtivät merille. Väkiluku oli pienimmillään 1960 luvun lopussa, jolloin Santosessa asui pysyvästi kuusi henkilöä ja 18 saaren sisäosista tullutta nuottamiestä. Yhteydet Santosen ja muun Hailuodon sekä mantereen välillä paranivat vuonna 1968, kun saaren läpi kulkenut maantie valmistui ja Hailuodon ja Oulunsalon välinen lauttaliikenne alkoi luvulta alkaen Santoseen alkoi palata asukkaita, joiden joukossa oli entisiä asukkaita sekä heidän lapsiaan perheineen luvun puolivälissä Santosessa asui vakituisesti viisi perhettä luvulta alkaen asukasmäärä on noussut 14

15 niin, että tällä hetkellä vakituisia asukkaita on 18 talossa. Yhteisöllisen elämän vuotuinen rytmi on muuttunut entisestä, sillä talvi on nykyisin paljolti hiljaiselon aikaa, ja elämä vilkastuu kesällä, kun kesäasukkaat saapuvat. Heidän joukossaan on Santosesta ja muualta Hailuodosta kotoisin olevia sekä manterlaisia. Nuorimmat heistä ovat neljännen tai viidennen polven santoslaisia. Vakituisista asukkaista osa käy töissä Hailuodossa tai Oulussa ja osa on eläkkeellä. Kesäasukkaissa on jonkin verran entisten nuottasukujen jälkeläisiä, mutta heidän osuutensa on kaiken kaikkiaan pieni, sillä vanhat nuottamökit on suureksi osaksi purettu pois ja niiden tilalle rakennetut kesäasunnot ovat usein muualta tulleiden omistuksessa. Tällä hetkellä entisen talvinuottakylän alue, Vaskenkangas, on muutoksen kohteena. Se on kaavoitettu ja sinne rakennetaan parhaillaan sekä loma että vakituiseen käyttöön tulevia asuntoja. Myös niemen kärjessä sijaitsevan Huikun etelärantaa ollaan kaavoittamassa loma ja kakkosasumisen käyttöön. Rakentamisen myötä muotoutuu uudenlainen Santonen, jossa voidaan havaita ainoastaan joitakin merkkejä vanhasta kalastajakylästä. Jos etsitään jatkumoa vanhasta nykyiseen, sitä ei enää löydä rakennetun ympäristön tai kalastuksen kautta. Yhteys 1900 luvun alun Santoseen on olemassa sikäli, että vakituinen asutus on joiltakin osin jatkunut yhtenäisenä näihin päiviin saakka ja menneisyys yhdistää ihmisiä. Kokonaisuudessaan elämäntapa ja yhteisöllisyys ovat kuitenkin muuttuneet vuosien mittaan. Tämän päivän santoslaisuus merkitsee asumista ja loman viettoa ja merellisyys on paljolti maisemaan, atmosfääriin sekä viihtyvyyteen liittyvä tekijä. Kalastuksen elpyminen Inarilla Tehdessäni Inarijärven ammattikalastukseen liittyneitä haastatteluita 1990 luvun puolivälissä kalastuksessa elettiin edelleen taantuman aikaa. Tuossa vaiheessa huomioni kiinnittyi siihen, kuinka toiveikkaita useimmat haastattelemani kalastajat olivat. Kalastus, sen hyvät ja huonot ajat, nähtiin osana pitkää aikajaksoa, mikä valoi uskoa siihen, että muikku kenties joskus voisi vielä palata Inarille luvun alkuvuosina sitä saatiinkin jo noin 5000 kiloa. Vuonna 2005 muikun kokonaissaalis oli jo reilut kiloa, mikä merkitsi 19,1 %:n kasvua edellisestä vuodesta. Talvinuottaseurannan perusteella muikkuvuosiluokka 2005 oli erittäin runsas. Koska myös vuosiluokka 2004 oli ollut vahva, oli järveen syntynyt kaksi peräkkäin onnistunutta vuosiluokkaa, mikä oli Inarijärven muikkuhis 15

16 toriassa harvinaista. Talvinuottasaaliissa muikku oli ohittanut reeskan jo useana vuonna, ja tilanne jatkui hyvänä myös vuonna 2006, sillä silloinkin saatiin runsas muikkuvuosiluokka. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen kerran Inarijärven muikun seurannan historiassa oli syntynyt peräkkäin kolme vahvaa vuosiluokkaa muikun kokonaissaalis nousikin jo lähelle 20 tonnia. Tämä oli poikkeuksellinen tilanne, sillä vastaava saalis on saatu viimeksi vuonna Viime vuonna Inarijärvellä oli 24 ammattikalastajaa ja yli kymmenen vuoden tauon jälkeen siellä harjoitettiin jälleen kaupallista troolausta yhden trooliparin voimin. Talvinuottaa veti kevättalvella 2006 kaksi nuottakuntaa, jotka jatkoivat nuottausta keväällä Viime kesäkuussa Inarin rannoilla parveili taas odotetusti muikunpoikasia, ja nyt joulukuussa tulevaisuuden näkymät ovat edelleen hyvät. Lajin uskotaan ja toivotaan tekevän paluutaan Inarille. Anneli Meriläinen Hyvärisen kulttuuriantropologian väitöskirja Luonnon kanssa käsikkäin. Selviytymisen strategiat neljässä pohjoissuomalaisessa yhteisössä eri aikoina 1680 luvulta 1990 luvulle tarkastettiin Oulun yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Leimu Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Pennanen Oulun yliopistosta. Väitöskirjan tekijä sai vastaanottaa Oulun yliopiston rehtorin tunnustuspalkinnon hyvästä väitöskirjasta yliopiston avajaisissa

17 Kohti kylmempää 1 Helena Ruotsala, dosentti, Turun yliopisto Arktisten alueiden yhteiskuntatieteilijöiden kongressit pidetään tutkimusalueilla, edellisellä kerralla 2004 Alaskassa Fairbanksissa ja nyt oli vuorossa Grönlannin pääkaupunki Nuuk. Seuraava kongressi pidetään Pohjois Islannissa Akureyrissä. Viikinkien saavuttua noin tuhat vuotta sitten Grönlannin rannikolle, he antoivat sille nimeksi Vihreä maa. Grönlantilaisten saagan mukaan nimi lienee tarkoitettu houkuttelemaan saarelle lisää siirtolaisia eikä vastaamaan paikan todellisuutta. Nykyään Grönlannista on 85 % vielä jään peitossa. Ilmaston muutos on suuri uhka Grönlannille, sillä se merkitsee dramaattisia muutoksia luontoon ja kulttuuriin. Suuret muutokset alueen kasvillisuudessa ja eläimistössä vaikuttavat voimakkaasti Grönlannin perinteisiin elinkeinoihin, kalastukseen ja metsästykseen. Kaupallisen pyynnin lisäksi niillä on tärkeä merkitys kotitarvekäytössä. Ilmaston muutos puhutti ihmisiä, niin kongressin esitelmöitsijöitä kuin paikallisia, sillä tutkimusten mukaan Grönlanti menettää jäätä kaksi kertaa nopeammin kuin vain kymmenen vuotta sitten. Nykyiset mallit eivät pysty selittämään tämän syitä. Tappava tuttu: faktoja ja vaikutelmia Grönlannin, maailman suurimman saaren pinta ala on km² ja sen väkiluku oli viime vuonna , joista muita kuin grönlantilaisia, etupäässä tanskalaisia, oli Se sijaitsee noin 740 kilometriä pohjoisnavalta, mutta pääkaupunki Nuuk noin 240 kilometriä napapiiriltä etelään. Nuukissa asuu runsaat asukasta. Nuukin lisäksi saarelta löytyy muutaman tuhannen asukkaan paikkakuntia ja lukuisia pienempiä kyliä. Asutuksen keskittäminen on alkanut jo 1960 luvulla, jolloin pikkukyliä tyhjennettiin asukkaista. Jatkoa tälle kehitykselle on se, että ainoastaan Nuukiin ja pariin suurempaan taajamaan voi saada asuntolainaa. Eri paikkakuntia yhdistävää tieverkkoa ei ole, vaan kulkeminen tapahtuu lentokoneella, koiravaljakoilla tai moottorikelkoilla, kesäaikaan myös meriteitse. Tieverkon pienuutta Nuukin lähistöllä noin 100 kilometriä autotietä ei uskoisi kaupungin runsaan autokannan perusteella, sillä liikenteen perusteel 17

18 1970 luvulla autioituneen Qoornoq'in kylän leikkikenttä. Kuva: Helena Ruotsala la luulisi suurimman osan Grönlannin autosta olevan Nuukissa. Ja autojen lisäksi pihoilla oli moottorikelkkoja, veneitä, kajakkeja ja valjakkorekiä koirien viettäessä kesää kaupungin ulkopuolella. Juuri alkanut karibujen (porojen) metsästys houkutteli asukkaita kaupungin ulkopuolelle. Tanskalle yhä kuuluva Grönlanti sai kotihallinnon, eräänlaisen itsehallinnon muodon (Home Rule Government), 1979 ja se on irrottautunut EU:sta Paikalliset käyttävät maastaan nimeä Kalaallit Nunaat, mikä tarkoittaa grönlantilaisten maata. Sillä on oma parlamentti, Inatsisartut ja kaksi edustajaa Tanskan parlamentissa. Nyt syksyllä järjestetään kansanäänestys Grönlannin varsinaisesta itsehallinnosta ja itsenäisyydestä. Omista kansallisista symboleista voi mainita myös oman lipun, kansallislaulun ja omat postimerkit sekä tulossa olevat omat setelit. Maan kansalliskukka on naalinhorsma (Epilobium latifolium), jota kasvoi talojen pihoilla. Pihoilla kasvoi meille pohjoisen asukkaillekin tuttua väinönputkea, jota käytetään ravinnoksi sen korkean c vitamiinipitoisuuden vuoksi. Perunamaita en nähnyt, vaikka perunan pitäisi kasvaa Etelä Grönlannissa. Muutaman omakotitalon pihalla oli kasvihuoneita. Talojen katoilla ja parvekkeilla oli kuivumassa kalaa, nahkoja, eläinten ruhonosia ja sarvia. Myös nahkavaatteita säilytettiin kerrostalojen parvekkeilla. Joissakin omakotitaloissa oli katettuja terasseja ja terassihuonekaluja kauniista ja lyhyestä kesästä nauttimista varten. Suurin osa kaupunkilaisista asuu rivi tai kerrostaloissa, joita oppaissa ja monissa lehtikirjoituksissa luonnehditaan lohduttomiksi vuokrakasarmeiksi. Yhdessä tällaisessa talossa, viisikerroksisessa Block P:ssä asuu yksi prosentti koko Grönlannin väestöstä. Nämä talot rakennettiin muualta saaresta siirrettyjä asukkaita varten. Grönlannin oma kieli kuuluu eskimo aleuttilaisen kielikuntaan ja sen inuiittikielten ryhmään. Grönlannin kielen lisäksi myös tanskan kielellä on virallinen asema. Väliotsikko tappava tuttu on leikittelyä tutun kuuloisilla sanoilla, sillä

19 Ethnos-tiedote 3/2008 länsigrönlannin kielellä tuttu tarkoittaa suomeksi poroa ja tappava puolestaan tuolla ylhäällä korkealla olevaa. Ilimmarfik, paikka, missä opitaan kunnolla ja perin pohjin Kongressi pidettiin maaliskuussa 2008 vihityllä yliopiston kampuksella Ilimmarfikissa. Grönlannin kielellä se tarkoittaa myös sekä paikkaa, jossa saadaan perinpohjaista opetusta että shamaanin henkimatkalle lähtöä. Ilimmarfik sijaitsee noin 5 kilometriä keskustasta. Sen ikkunoista avautuu hieno näköala vuonolle, josta saattaa bongata uiskentelevien jäälauttojen seasta myös valaita. Kongressi oli osa kansainvälistä polaarivuotta ja se näkyi ohjelmassa. Ihmistieteet olivat nyt ensimmäistä kertaa virallisesti osa polaarivuotta. Kuten aikaisemminkin, alkuperäiskansojen edustajat ovat tärkeässä roolissa IASSA:n kongresseissa. Mm. Inuit Circumpolar Council'in presidentti Aqqaluk Lynge oli yksi plenum-esitelmöitsijöistä. Hän korosti tutkijoiden ja tutkittavien molemminpuo- Tytöt ja koira Nuukin rannalla. Kuva: Helena Ruotsala

20 lista kunnioitusta ja osallistavaa tutkimusta, jossa he, inuiitit, ovat dialogin yksi osapuoli. Tämä olikin ainut plenum esitelmä, jossa edes sivuttiin metodisia kysymyksiä. Muiden aiheina olivat mm. arkisten sopimusten rooli ja kansainvälisen polaarivuoden historia ihmistieteiden näkökulmasta. Noin 250 työryhmäesitelmästä oli vaikea valita mitä kuuntelee, sillä pahimmassa tapauksessa 10 rinnakkaisesta sessiosta olisin halunnut mennä kuuteen. Valitettavasti saatoin olla vain yhdessä paikassa ja se oli oma sessioni kenttätyöstä. Muulloin yritin kuunnella mahdollisimman paljon Grönlantia koskevia esitelmiä, joita onneksi oli runsaasti mm. pakkomuutoista, sosiaalisista ongelmista ja terveysoloista, aineellisesta kulttuurista, taiteesta ja ilmastonmuutoksesta. Ainakin yksi kongressin esitelmistä ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa, sillä useissa medioissa Suomessa kerrottiin, miten joka neljäs nainen Grönlannissa on yrittänyt itsemurhaa ja pahin tilanne on nuorilla, vuotiailla. Nämä luvut ovat maailman korkeimpien itsemurhalukujen joukossa, vuosittain tehdään itsemurhaa. Grönlannin tilastokeskuksen mukaan alkoholinkulutus yli 14 vuotiasta henkilöä kohti oli puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 11,7 litraa vuodessa. Modernisaatio on muuttanut nopeasti grönlantilaisten elämää kaikilla tasoilla ja entinen perhe ja yhteisökeskeinen elämä on väistynyt. Nuukissa ja muissa suurissa taajamissa eläminen on totaalisesti erilaista kuin se oli aiemmin pienissä ja eristyksissä olevissa pyyntiyhteisöissä. Se näkyy toisaalta elintason nousuna, koulutustason kohoamisena, asuinolojen parantumisena, mutta myös perinteisen yhteisö ja perherakenteiden murtumisena ja lisääntyneinä sosiaalisina ongelmina. Meitä kongressin osanottajia hemmoteltiin myös tasokkaalla ja laajalla kulttuuriohjelmalla; Katuaqin kulttuurikeskuksessa nautimme mm. tanssiesityksestä, joka kertoi siitä mitä oikeasti tapahtuukaan pohjoisnavalla (Polaroid, Jo Strømgren Kompani), elokuvista, naamiotanssista sekä monista musiikkiesityksistä. Paikallinen keittiö tuli tutuksi vastaanotoilla, illanvietoissa ja kongressin lounailla: erilaisia mereneläviä, niin kalaa, katkarapuja kuin valaan ja hylkeen lihaa sekä poroa ja myskihärkää monissa eri muodoissa (keitettynä, paistettuna, savustettuna tai kuivattuna) oli tarjolla. Kasvissyöjillä valinnanvaraa oli niukemmin. Vaikka niin valaan kuin hylkeen lihaa oli kaupan sekä liha ja kalatorilla kuin paikallisissa supermarketeissa, niin valaanlihaa ei saa tuoda Euroopan Unioniin, sillä kaikki valaat ovat uhanalaisia nk. Cites lajeja, joiden käyttö kau 20

21 pallisesti on kielletty. Grönlannin, Venäjän ja Alaskan alkuperäisväestöllä on erityislupa valaiden pyytämiseen elannoksi. Grönlannin tärkein teollisuuden ala on kalateollisuus, josta tärkeän osan muodostaa katkarapujen pyynti ja jalostus. Myös hylkeenpyynti ja siihen liittyvä turkisteollisuus on tärkeää. Kaupoissa saikin ihailla mitä hienoimpia (ja kalliita) hylkeennahkaisia laukkuja ja vaatteita, kuten anorakkeja, liivejä ja kintaita. Siirtomaavaltion Tanskan myöntämillä erilaisilla tuilla on tärkeä sija saaren taloudessa. Tosin Grönlannin paikallishallinnon omistuksessa on ainakin osittain useita tärkeitä yhtiöitä, kuten liikenne ja energiayhtiötä. Matkailun merkitys nousee koko ajan ja mineraalien ja öljyn etsintää tehostetaan. Työttömyysprosentti oli vuonna 2006 vain 7,3 %. Yksi Nuukin keskustan yhdeksästä blockista. Kuva: Helena Ruotsala Siku, jää on osa kulttuuriperintöä Satunnaiselle matkailijalle on Grönlannissa tarjolla paljon kulttuuri ja luontoelämyksiä, jotka vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Matkaoppaan mukaan 21

22 Nuukin lämpötilan vuotuinen keskiarvo olisi 1/C ja lämpötila kohoaa yli 18 lämpöastetta vain pari kertaa vuodessa. Nuukissa on myös golfkenttä, jossa erään kongressin osanottajan mukaan joutui ainakin nyt syksyllä odottamaan lyöntivuoroaan, jotta ei osu marjoja poimivia paikallisia golfpallolla. Itse en käynyt golfaamassa, vaan retkeilin lähiympäristössä, kävin bongaamassa valaita ja osallistuin jäävuonoretkeen. Luonnollisesti kävin myös Grönlannin kansallismuseossa, jonka yksi ylpeys on neljä muumiota. Norjalais tanskalainen lähetyssaarnaaja Hans Edege tuntui hallitsevan yhä edelleen Nuukia, sillä hänen valtavaa patsastaan kaupungin vanhimmassa osassa Kolonihavnissa ja pienempiä muistomerkkejä sieltä täältä kaupungista ei voinut olla huomaamatta. Veneilyä Nuukin vuonossa. Kuva: Helena Ruotsala Retkien aikana saimme nauttia upeista ja aurinkoisista syyskesän päivistä. Aivan jäävuonon pohjukkaan emme päässeet, sillä jäätikön poikimisesta johtuen se oli täynnä ajelehtivia jäälauttoja. Jäälautoilla oli mitä mielenkiintoisimpia muotoja ja värejä kirkkaansinisestä harmaaseen ja niiden muodoissa pystyi näkemään niin laivoja, rakennuksia kuin erilaisia eläimiä. Paluumatkalla kävimme 1970 luvulla autioituneessa Qoornoq'in kylässä. Kylä ei kuitenkaan ole jäänyt 22

23 täysin autoksi, sillä sen taloja käytetään kesäasuntoina ja kylässä pidetään leirikouluja. Yksi oli käynnissä vierailumme aikana. Kirkkain värein maalatut talot on varustettu aurinkopaneeleilla ja täysi matkapuhelinkenttä tuo muun maailman tarvittaessa lähelle. Valasretkellä näimme yhden, aluksen kapteenin mukaan nuoren, ryhävalaan. Tätä yhtä valasta metsästi neljä turistialusta, sillä kaikkien kapteenit olivat yhteydessä toisiinsa ja auttoivat paikallistamaan valaita ja hylkeitä. Täysikasvuinen ryhävalas on metriä pitkä ja painaa noin tonnia. Se on ollut vaarassa kuolla sukupuuttoon, eikä sen kanta nyt arviolta ole vieläkään täysin vahvistunut. Ryhävalaan voi tunnistaa sen yksilöllisen selkäevän muodon ja ulkonäön perusteella. Viimevuosien saaliit ovat kertoneet, että jotkut valaslajit, kuten esimerkiksi grönlanninvalas, voivat elää paljon aiempaa luultua 60 vuotta vanhemmaksi. Muutamat saaliiksi saadut valaat ovat kantaneet ruhossaan kivisiä harppuunankärkiä, joiden käyttö loppui 1800 luvun lopussa tehokkaampien metallikärkisten harppuunoiden tultua alkuperäiskansojen käyttöön. Matkani oli kaikin puolin onnistunut, sillä kongressi oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen sekä oheisohjelmat monipuolisia. Monet kiitokset kongressin järjestäjille ja matkaseuralle. 1 Leea Klemolan näytelmä "Kohti kylmempää" (2008) vei katsojia Luoteis Grönlantiin, jääkauteen. Näytelmä kertoo suomalaisgrönlantilaisen retkikunnan vaiheista matkalla kohti tulevaisuutta, Etahia, pohjoisinta koskaan asuttua kylää. 23

24 Uutisia ja ilmoitusasioita Outi Tuomi Nikula professoriksi P X Suomalais unkarilainen symposium P Ethnoksen vuosikokousseminaari P Pohjoismainen etnologikongressi P Why Gender? Call for Sessions P Etnologinen tapahtumakalenteri P Jäsenmaksu P Seuraava Ethnos tiedote Kulttuuriperinnön tutkimuksen professoriksi Outi Tuomi Nikula Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen professorin virkaan on nimitetty FT Outi Tuomi Nikula. Hän on hoitanut aikaisemmin jo useita vuosia Turun yliopiston Porissa sijaitsevassa kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksessa kulttuuriperinnön tutkimuksen professuuria. Ethnos onnittelee! X Suomalais unkarilainen symposium Seuraava suomalais unkarilainen symposium, järjestyksessään kymmenes, pidetään Unkarissa, Budapestin ja Tonavan mutkan alueella. Symposiumin tämänkertainen teema on Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective. Teema liittyy myös Budapestin Etnografisen museon kesän 2009 näyttelyyn, joka kertoo suomalaisesta kulttuurista ja etnografisesta perinnöstä. CFP käynnissä katso tarkempaa tietoa takakannen ilmoituksesta! Vuosikokousseminaari Ethnos ry:n vuosikokousseminaari järjestetään perjantaina kello alkaen Tieteiden talolla Helsingissä. Teemana on tällä kertaa kansatieteilijän / etnologin rooli tämän päivän Suomessa. Tarkempia tietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kerrotaan seuraavassa Ethnos tiedotteessa. 24

25 Pohjoismainen etnologikongressi: Rakennuskiviä aineellinen, visuaalinen, kertomuksellinen Pohjoismaisen etnologi ja folkloristikongressin valmistelut etenevät. Call for workshops on päättynyt, ja kiinnostavia työryhmäehdotuksia tuli lähes 30. Ne ilmestyvät lokakuun aikana kongressin kotisivuille Nyt on ajankohtaista miettiä esityksiä työryhmiin, sillä call for papers päättyy Why Gender? University of Jyväskylä 9th 10th of October 2009 Call for Sessions deadline 30th November 2008 The two day international interdisciplinary conference entitled Why Gender? aims to bring together both Finnish and international scholars to participate in intellectual discussion regarding future directions gender theory could take. As researchers in the humanities, we are interested in how gender is theorized both within our disciplines as well as in areas outside the humanities, for example social studies. The conference organizers would like to see more theoretical work on gender, this most elusive of social divisions, which combines the insights made within women's studies, men's studies, feminist studies, queer studies, and the anthropological study of gender. The conference organizer is the Academy of Finland project Strategic Practices: Hidden Histories of Gender in Finland ", led by Prof. Laura Stark at the University of Jyväskylä and part of the research program Power in Finland. The abstracts of the proposed sessions should be in English, not exceeding 250 words. Abstracts and inquiries should be directed to Heli Niskanen The accepted sessions will be announced in December The call for papers will be announced in January More information about Call for Papers (and about the conference and our project): 25

26 Etnologinen tapahtumakalenteri (muutokset mahdollisia) 2009 Seurasaaren ulkomuseo täyttää 100 vuotta. Erilaista ohjelmaa tulossa. Lisää aiheesta seuraavassa Ethnos tiedotteessa Ethnos ry:n seminaari ja vuosikokous Tieteiden Talolla Helsingissä kello alkaen Pohjoismainen etnologikongressi Helsingin yliopistossa X Suomalais unkarilainen symposium Unkarissa Why Gender? konferenssi Jyväskylän yliopistolla suomalais ugrilainen kongressi Unkarissa. Ks. tarkemmin: VI Kansatieteen päivät Turussa SIEF, Lissabon, Portugal XI Suomalais unkarilainen symposium Suomessa. Jäsenmaksu vuodelle 2008 Oletko jo maksanut vuoden 2008 jäsenmaksun? Mikäli et, tarkemmat tiedot maksun suorittamisesta löytyvät tiedotteen takakannesta! Kotiin ei postiteta enää erikseen jäsenmaksukuittia, vaan summa maksetaan suoraan Ethnos ry:n tilille annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraava Ethnos tiedote Ethnos tiedote 4/2008 ilmestyy joulukuussa. Lehteen tuleva aineisto toimitetaan viimeistään mennessä tiedotussihteerille osoitteella Tuetut tiedostomuodot ovat.rtf,.doc,.wpd. 26

27 X SUOMALAIS UNKARILAINEN SYMPOSIUM Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective Seuraava ja järjestyksessään kymmenes suomalais unkarilainen kansatieteen symposium tullaan järjestämään Unkarissa, Budapestissä ja sen lähistöllä Symposiumin teemaksi on valittu Past and Present Stereotypes Ethnological Perspective. Symposiumin teema liittyy Unkarin Etnografisessa museossa kesällä 2009 avattavaan näyttelyyn, jonka teemana on suomalainen kulttuuri ja etnografinen perintö, How we see the Finns?. Siinä keskitytään unkarilaisten näkemyksiin ja käsityksiin suomalaisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä. Yhtenä näyttelyn keskeisenä teemana ovat kysymykset stereotypioista, jotka kohdistuvat toinen toisiimme. Symposiumissa on tarkoitus keskustella myös muista kuin kansallisista ja historiallisista stereotypioista, mutta näyttelyn tarkoitus on toimia keskustelun avaajana koko symposiumille ja siellä käytävälle keskustelulle. Call for Papers Pyydämme kaikkia kiinnostuneita lähettämään korkeintaan sivun mittaisen suomenkielisen abstraktin omasta esitelmäaiheestaan mennessä Ethnos ry:n kansainvälisten asioiden sihteerille Sanna Lillbroända Annalalle sähköpostitse osoitteeseen Symposiumiin valitaan Suomesta abstraktien perusteella 12 tutkijaa ja valituille ilmoitetaan valinnasta 15.maaliskuuta mennessä. Käytännön asioiden järjestelyistä kuten majoituksesta ja ruokailuista huolehtivat unkarilaiset isäntämme, The Hungarian Ethnographical Society, mutta matkan kustannuksista vastaa jokainen lähtijä itse. Kehotammekin suomalaisia osallistujia hakemaan mahdollisuuksien mukaan osallistumiselleen rahoitusta. Maksuista ja muista käytännön asioista tiedotetaan lähemmin symposiumiin valituille. Lisätietoja: Sanna Lillbroända Annala, s posti

28 Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu Helsinki JÄSENMAKSU 2008 Maksetaan tilille: Sampo Viite: Viesti: Jäsenmaksu + vuosi + oma nimi Maksu: varsinainen jäsen 20 i / opiskelijajäsen 10 i Eräpäivä: HETI ( ) Jäsenmaksu sisältää Ethnologia Fennican. Tänä vuonna ei enää lähetetä erillisiä tilisiirtolomakkeita, vaan jäsenmaksu suoritetaan yllä olevia tietoja käyttäen. Helsingin yliopiston pikapaino 2008

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista 1(6) Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista Vesistövaikutukset 1. Kalastatteko te tai perhekuntanne jäsen jollakin seuraavista vesistöistä? Vanhajoki Kaihlanen Aittojoki

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Ylijohtaja Juha S. Niemelä Luonnonvaraosasto Maa- ja metsätalousministeriö 7.1.2016 1 KÄRKIHANKKET

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Hydrologian iltapäivä Suomen hydrologian yhdistys

Hydrologian iltapäivä Suomen hydrologian yhdistys Hydrologian iltapäivä 5.11.2014 Suomen hydrologian yhdistys Ohjelma 14:00-14:10 Seminaarin avaus ja Suomen hydrologian yhdistyksen toiminnan esittely Johanna Korhonen, SHY & SYKE 14:10-14:30 Veden virtauksen,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011 Bond University KTA Henkilötiedot Koulutusohjelma: Kiinteistötalous Vaihtoyliopisto: Bond University Sijainti: Gold Coast, Queensland, Australia Ajankohta: 1.9.2010 30.4.2011

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava Kansalaisyhteiskunta,

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

MERIKALASTAJAN SANAKIRJA ja KARTTAPALVELU

MERIKALASTAJAN SANAKIRJA ja KARTTAPALVELU MERIKALASTAJAN SANAKIRJA ja KARTTAPALVELU Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n ja Merikarvia-Seura ry:n yhteishanke Lasse Loven: Hankeen vetäjä, koordinaattori ja vastaa taloushallinnosta Juhani Mellanoura:

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot