Vapaa-ajanohjaus. Käsikirja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi. Noora Mikkonen ja Johanna Rouvinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaa-ajanohjaus. Käsikirja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi. Noora Mikkonen ja Johanna Rouvinen"

Transkriptio

1 Vapaa-ajanohjaus Käsikirja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi Noora Mikkonen ja Johanna Rouvinen

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 1 LASTEN JA NUORTEN ERITYISPIIRTEITÄ ADHD ja ADD Autismin kirjo Dysfasia kielen kehityksen erityisvaikeus Toimintakyky ja siihen liittyvät rajoitteet 7 2 VAPAA-AJANTOIMINNAN MERKITYS 9 3 VAPAA-AJANOHJAUKSEN TOIMINTAMALLI 11 4 VAPAA-AJANOHJAUKSEN TOIMINTAMALLIN PERIAATTEET Harrastustoiminta ryhmässä ja yksin Toimintakauden kulku 16 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN JA NUOREN 18 VAPAA-AJANTOIMINNAN TUKEMINEN 5.1 Vinkkejä harrastuksen ohjaajalle Vinkkejä perheelle 21 6 VAPAA-AJANOHJAUKSEN TOIMINTAMALLIN 23 SOVELTAMINEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LÄHTEET 2

3 JOHDANTO Poikani löysi RRA-toiminnan kautta itselleen mieluisan harrastuksen, johon on todella motivoitunut. Ilman ryhmää en olisi kuuna päivänä tullut ajatelleeksi, että lapseni voisi kiinnostua judosta. Niin vain kävi, että nyt poika on käynyt judossa jo vuoden ja suorittanut ensimmäisen vyökokeensa. Pojan haaveena siintää jo musta vyö, vaikka itse olen ajatellut, että josko hän kohta lopettaa mutta ei pitäisi koskaan aliarvioida lastaan. (11-vuotiaan Aspergerpiirteisen pojan äiti) Kaikilla on oikeus harrastaa ja saada onnistumisen elämyksiä sekä kokea tekemisen riemua. Harrastukset ovat ilo kenelle tahansa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle mielekkään harrastuksen löytäminen ja siihen kiinnittyminen voi kuitenkin olla hankalaa. Harrastamista ja siinä onnistumista voidaan tukea erilaisin keinoin. Tavoitteellisella vapaa-ajanohjauksella mahdollistetaan lapsen tai nuoren omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä uusien asioiden oppiminen. Tämän käsikirjan kirjoittamiseen saatiin idea Ryhmästä Ryhtiä Arkeen - projektin aikana. Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti eli RRA-projekti toteutui Pohjois-Karjalassa vuosina Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin taustajärjestönä oli Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry. RRA-projektin tarkoituksena oli ehkäistä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten syrjäytymistä kehittämällä vapaa-ajanohjauksen toimintamalli. Tavoitteena oli mahdollistaa toimintamallin soveltaminen Pohjois-Karjalan kuntiin sekä vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. RRA-projektissa luotiin käytännössä hyviksi todettujen ja lasten ja nuorten harrastamista edistävien toimintatapojen ja käytäntöjen pohjalta vapaaajanohjauksen toimintamalli. Toimintamallista on esitetty selkeä ja käytännönläheinen kuvaus tässä käsikirjassa. Käsikirjassa on myös tietoa vapaaajantoiminnan merkityksestä ja erityispiirteistä sekä vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan tukemiseen. Lisäksi käsikirjassa on hyviä käytäntöjä vapaa-ajanohjauksen toimintamallin soveltamisesta. Käsikirja antaa ideoita käytännön toteutukseen perheille, harrastuksen ohjaajille, vapaa-ajantoimijoille, päättäjille ja kaikille erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Toivomme sen kannustavan ja rohkaisevan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseen. 3

4 1 LASTEN JA NUORTEN ERITYISPIIRTEITÄ Kaikki ihmiset ovat tosiinsa nähden erilaisia monella tavalla, esimerkiksi iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, harrastusten, asuinpaikan ja lempiruoan perusteella. Yksi tapa olla erilainen on olla henkilö, joka tarvitsee erityistä tukea arjessa. Kappaleissa ei pyritä avaamaan diagnooseja tai määrittelyjä yksityiskohtaisesti, vaan kuvaamaan niiden tuomia mahdollisia haasteita, jotka ilmenevät kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. On tärkeää, että erityispiirteiden kuvaukset eivät olisi leimaavia vaan päinvastoin erityispiirteiden tunnistaminen ohjaa saamaan oikeanlaista apua ja tukea. 1.1 ADHD ja ADD Mitä ADHD ja ADD tarkoittavat? ADHD eli tarkkaavaisuushäiriö on neurologisen kehityksen erityisvaikeus, jonka keskeisimmät oireet ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja ylivilkkaus. Lisäksi siihen voi kuulua muita samanaikaisia toimintahäiriöitä, esimerkiksi hahmottamisen ja motoriikan vaikeuksia, oppimisen vaikeuksia, käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmia. Tarkkaavaisuushäiriön toinen muoto on ADD, joka on tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta ja levottomuutta. Diagnoosi voi olla pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti ylivilkkaus-impulsiivisuus tai yhdistelmä molempia. Miten ADHD ja ADD ilmenevät arjessa? ADHD:n ja ADD:n oireet saattavat vaikuttaa lapsen tai nuoren arkielämään kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Tarkkaamattomuus ilmenee monin eri tavoin esimerkiksi: - huolimattomuutena - vaikeutena keskittyä ja kuunnella - vaikeutena noudattaa ohjeita ja oppia sääntöjä - suorituskyvyn vaihteluna - levottomuutena - vauhdikkuutena. Ylivilkkaus ja impulsiivisuus näkyvät esimerkiksi: - vaikeutena odottaa omaa vuoroa - kärsimättömyytenä - toisia häiritsevänä käyttäytymisenä - vaikeutena säädellä tunteita ja niiden ilmaisua 4

5 - vaikeutena ymmärtää tekojensa seurauksia - asiaankuulumattomina lausahduksina. Tarkkavaisuusongelma voi ilmetä myös ilman ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Ongelma voi ilmetä erilaisella, hiljaisella tavalla ilman ei toivottua käyttäytymistä ja jäädä siksi huomaamatta. Tuolloin lapsella tai nuorella voi olla esimerkiksi ajatuksen harhailua tai hän voi vetäytyä omiin maailmoihinsa. 1.2 Autismin kirjo Mitä autismi tarkoittaa? Autismi on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Miten autistisuus ja autistinen käyttäytyminen näkyvät arjessa? Autistisesti lapsen sosiaalisen kehityksen puutteet, kommunikoinnin vaikeudet, haastava käyttäytyminen ja aistitoimintojen poikkeavuudet esiintyvät erilaisina yhdistelminä eri yksilöillä, vaihdellen hyvin lieväasteisista ja vaikeasti havaittavista hyvin vakaviin ja selvästi havaittaviin ongelmiin. Autistisella lapsella tai nuorella voi ilmetä ongelmia muun muassa seuraavissa asioissa: - Sosiaaliset taidot: Sosiaalisiin perustaitoihin kuuluu muun muassa taito kuunnella, aloittaa ja jatkaa keskustelua, noudattaa ohjeita ja olla muiden seurassa sekä oma-aloitteinen toimiminen. Autistiselle lapselle tai nuorelle nämä taidot voivat tuottaa hankaluuksia - Kielellinen ja ei-kielellinen kommunikaatio: autistisella lapsella tai nuorella erityisesti kielen ymmärtäminen on rajoittunutta. Tämä voi vaihdella lähes täydellisestä kyvyttömyydestä ymmärtää puhuttua kieltä hyvin lieväasteisiin kielen ymmärtämisvaikeuksiin. - Käyttäytyminen: haastavasti käyttäytyvä autistinen lapsi tai nuori voi saada raivokohtauksia, jankuttaa, toistaa pakonomaisesti omia rutiinejaan tai saada liiallisia ja tilanteeseen nähden sopimattomia tunteenpurkauksia, kuten itkua tai jatkuvaa nauramista ilman syytä. - Katsekontakti: lapsi tai nuori, jolla on autismi, ei aina tiedä, milloin toisia pitäisi katsoa silmiin. Siksi toiset eivät välttämättä tiedä, kuunteleeko hän puhujaa vai ei, kun tämä siirtää katseensa muualle. - Empatia: toisen ajatusten ja tunteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa, koska asettuminen toisen asemaan ei onnistu. Ns. empatiakyky puuttuu siltä osin, kun autistinen lapsi tai nuori ei tiedä selvästi, mitä toinen ihminen toivoo tai odottaa. - Stereotypiat: taipumus toistaa kaavamaisesti kuultuja sanoja ja lauseita ja halu omaksua yksittäisiä ajatusten rippeitä ilman kokonaisuudentajua. 5

6 Mitä Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa? Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Aspergerin oireyhtymässä on kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta, joka on monimuotoinen ja omaleimainen. Miten Aspergerin oireyhtymän piirteet näkyvät arjessa? Yleisesti ottaen lapsilla ja nuorilla, joilla on Aspergerin oireyhtymä, ilmenee vaikeuksia erityisesti kolmella alueella: - Sosiaalinen kommunikaatio: Asperger-lapsi tai -nuori ymmärtää usein asioiden merkityksiä eri tavalla. Lisäksi kasvojen ja ilmeiden tulkinta sekä tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. - Sosiaalinen käsityskyky: Asperger-lapsi tai -nuori ei välttämättä ymmärrä kaikkia sosiaalisia sääntöjä ja siksi sanoo tai tekee tilanteeseen sopimattomia asioita. - Mielikuvitus: Asperger-lapselle tai -nuorelle voi olla vaikeaa kuvitella asioita, jotka eivät ole todellisia. Asperger-lapsella tai -nuorella saattaa olla myös pakottava tarve juttua rutiineihin tai harrastuksiin, esimerkiksi hänellä voi olla jokin tietty asia, josta hän on todella kiinnostunut ja josta voisi puhua koko ajan. Lisäksi hänellä voi olla kömpelyyttä ja erilainen, monotoninen puhetyyli. 1.3 Dysfasia kielen kehityksen erityisvaikeus Mitä dysfasia tarkoittaa? Dysfasia -termin rinnalla käytetään muun muassa nimityksiä kielen kehityksen erityisvaikeus, puheen ja kielen kehityksen häiriö ja erityinen kielihäiriö. Dysfasia ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja / tai ymmärtämisen vaikeutena. Miten dysfasia ilmenee arjessa? Dysfaattisen lapsen tai nuoren kielen kehitys voi olla viivästynyt ja/tai poikkeavaa. Lapsella tai nuorella voi olla puheen ymmärtämisvaikeuksia esimerkiksi: - vaikeus keskittyä kuuntelemaan erityisesti hälyisissä ympäristöissä - vaikeus toimia kuulemiensa tai lukemiensa ohjeiden mukaan - vaikeus seurata nopeaa keskustelua Ymmärtämisvaikeudet tulevat esille etenkin uusissa tilanteissa ja outojen ihmisten seurassa. 6

7 Toisaalta dysfaattisella lapsella tai nuorella voi ilmetä puheen tuottamisvaikeuksia esimerkiksi: - puheen niukkuus: puheen sisältö voi jäädä kuulijalle epäselväksi - sananlöytämisvaikeus: tietyissä tilanteissa henkilöiden, esineiden tai paikkojen nimet eivät palaudu muistista - puherytmin poikkeavuus: lapsi tai nuori saattaa puhua todella nopeasti tai hyvin hitaasti - puheen sekavuus: sanavalinnat voivat olla erikoisia tai lause- ja asiayhteyteen huonosti sopivia, tai puheen sisältö on asiasta toiseen pomppivaa - sanajärjestyksen virheellisyys - sanojen taivutuspäätteiden puuttuminen tai virheellisyys. Dysfaattisella lapsella tai nuorella voi olla lisäksi hahmotushäiriöitä ja kömpelyyttä sekä vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa ja voimakkaita tunteenilmaisuja. Lisäksi voi ilmetä juuttumista johonkin asiaan tai toimintaan. 1.4 Toimintakyky ja siihen liittyvät rajoitteet Lasten ja nuorten arjen ja oppimisen haasteina voi ilmetä monia erilaisia vaikeuksia, joista aiemmissa kappaleissa kuvatut neurologiset erityispiirteet ovat yksi ilmenemismuoto. Lapsen tai nuoren tuen tarve voi johtua erilaisista toimintakyvyn rajoitteista. Mitä toimintakyky tarkoittaa? Toimintakyvyllä tarkoitetaan lapsen tai nuoren kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä koulussa, kotona että vapaa-aikana. Lapsen tai nuoren terveys ja toimintakyky koostuvat fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta alueesta. Fyysinen toimintakyky - fyysinen toimintakyky on yleiskestävyyttä ja lihaskuntoa - fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan liikuntaa. Tietty määrä fyysistä aktiivisuutta on välttämätöntä, jotta elimistön rakenteet ja toiminnot pysyvät kunnossa - liikunta vähentää monia terveysongelmia. Kohtuullinen liikunta säilyttää ja parantaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä sekä tukee kasvua ja kehitystä. Psyykkinen toimintakyky - psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä suoriutua erilaisista älyllisistä ja muuta henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. 7

8 Sosiaalinen toimintakyky - Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa, että ihminen toimii vuorovaikutussuhteissa toisten kanssa sekä aktiivisena sosiaalisena toimijana erilaisissa yhteisöissä. - Sosiaaliset taidot muuttuvat iän myötä, koska ihmiset oppivat muuttamaan käyttäytymistään tilanteiden mukaan. Miten toimintakyvyn rajoitteet ilmenevät? Toimintakyvyn rajoitteet voivat vaihdella lähes huomaamattomista toimintavaikeuksista vaikeisiin kokonaisvaltaisiin toimintavaikeuksiin ja ongelmiin. Rajoitteet voivat ilmetä vaikeutena tai vaikeuksina esimerkiksi: - aivojen toiminnassa - hengittämisessä - jaksamisessa - ymmärtämisessä - oppimisessa - lihasvoimassa - ihmisen koossa - kommunikoinnissa - kuulemisessa - liikkumisessa - mielenterveydessä - muistamisessa - näkemisessä - puhumisessa. Fyysinen tai psyykkinen erilaisuus - sen merkitys ja kokemus - määrittyy sosiaalisesti. Erilaisuutta ei pidetä enää niinkään yksilön ominaisuutena vaan yhteiskunnan rakenteisiin liittyvänä epäkohtana, jota ei voi kuvata eikä määritellä ilman viittausta ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja esteisiin. Erilaisuutta määrittää yksilön edellytysten ja ympäristön vaatimusten välinen suhde. 8

9 2 VAPAA-AJANTOIMINNAN MERKITYS Lasten ja nuorten arki rakentuu kodin, koulun ja vapaa-ajan ympärille. Jokainen tarvitsee mielekästä tekemistä vapaa-ajalla. Erilaiset vapaa-ajan harrastustoiminnoista lapsi tai nuori saa onnistumisen kokemuksia ja uusi elämyksiä. Samalla ne mahdollistavat sosiaalisten taitojen harjoittamisen sekä vertaisryhmässä toimimisen. Harrastuksen kautta lisääntyy lapsen tai nuoren itseluottamus sekä luottamus toisiin. Harrastaminen on vapaaehtoisesta sekä oman kiinnostuksen ja nautinnon ohjaamaa. Siten harrastamista ohjaa lapsen tai nuoren oma motivaatio, joka on myös välttämätön edellytys mielenkiinnon ylläpitämiselle. Harrastaa voi melkein mitä tahansa ja sitä voi tehdä yksin tai ryhmässä. Harrastus voi olla säännöllistä tavoitteellista toimintaa tai harrastus voi olla silloin tällöin tehtävää rentouttavaa toimintaa ilman säännöllisyyttä tai tavoitteellisuutta. Harrastamisen tulee olla hauskaa, mutta myös tappiot ja epäonnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. On hyvä oppia kestämään myös epäonnistumisia. Oppimista voidaan tarkastella kokemusten karttumisena tai käyttäytymisen muutoksena, ei ainoastaan koulussa tapahtuvana tietojen lisääntymisenä. Oppimista tulisi pitää osana arkielämää, toimintakykyä, sosiaalista vuorovaikutusta sekä tilanteita, joissa lasten ja nuorten oletetaan osaavan toimia tarkoituksenmukaisesti. Harrastukset jäsentävät lapsen tai nuoren arkielämää; arkielämän jäsentyminen lisää arjen sujuvuutta ja harrastukset mahdollistavat itsensä toteuttamisen sekä identiteetin työstämisen. Harrastuksista onkin tullut koulun ja vanhempien rinnalle yhä merkittävämpi kasvattaja. Harrastuksissa lapsen tai nuoren itsekasvatuksella ja ohjaajan ohjeilla on merkittävä sija. Lisäksi lapsi tai nuori oppii elämäntaitoja vapaaehtoisesti harrastusten kautta. 9

10 Vapaaehtoisuus tekee harrastamisesta erinomaisen kasvatuksen välineen. Aktiivisissa toiminnoissa opitaan vuorovaikutustaitoja, tavoitteellisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Lapsen ja nuoren harrastaminen kasvattaa luonnetta, antaa rohkeutta ja lisää varmuutta vahvistaen itsetuntoa. Hyvä itsetunto näkyy reippautena, yhteistyökykynä, vastuuntuntoisuutena, toisten huomioimisena, sääntöjen noudattamisena, suvaitsevaisuutena, rehellisyytenä sekä kannustamisena. Harrastuksesta saa iloa ja uskoa omiin kykyihin. Mielekkäällä vapaa-ajantoiminnalla on suuri merkitys lapsen tai nuoren henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kasvuun. Aina harrastaminen ei kuitenkaan suju odotetulla tavalla. Etenkin erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren perheissä harrastamiseen liittyen kohdataan usein haasteita, vaikka juuri näille lapsille ja nuorille harrastusten tuomat hyödyt olisivat erittäin tärkeitä: ne tuovat sisältöä arkeen sekä antavat vastapainoa kouluun, harrastukset edistävät kaverisuhteiden luomista ja ylläpitämistä sekä vahvistavat sosiaalisia taitoja ja myös itsetuntoa. Harrastuksien voitaisiinkin nähdä olevan tärkeä tekijä syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. Harrastukset estävät syrjäytymistä antamalla sisältöä elämään ja tarjoamalla mielekästä tekemistä. Harrastukset tukevat lapsen kasvua. Harrastuksilla nähdään myös olevan myönteinen vaikutus lasten osallistumismahdollisuuksien vahvistamisessa. Hyvinvoinnin ulottuvuutena osallisuus ja osallistuminen korostavat syrjäytymiselle vastakkaisia asioita: lasten aktiivista toimijuutta, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteiskunnan jäseneksi kehittymistä. Harrastukset opettavat ja kehittävät sosiaalisia taitoja. Näin syntyvä yhteisöllisyys voi vaikuttaa myös laajemmin koti- ja kouluyhteisöön ja siten ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Harrastustoiminnassa voi oppia Sosiaalisia taitoja Tavoitteellisuutta, pitkäjänteisyyttä Ryhmässä toimimista, yhteistyön tapoja Harrastustoiminta tarjoaa Elämyksiä ja yhdessä tekemisen iloa Onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia turvallisessa ympäristössä Vahvistusta itsetunnolle Ohjaavan aikuisen tukea Vertaistukea Yhteys hyvinvointiin Tuo rytmiä ja sisältöä elämään Vastapainoa koulutyölle Elämänpiirin laajeneminen Itsevarmuuden ja omatoimisuuden lisääntyminen 10

11 3 VAPAA-AJANOHJAUKSEN TOIMINTAMALLI Vapaa-ajanohjauksen toimintamallissa lähtökohtana on selkeiden tavoitteiden ja tuetun vapaa-ajantoiminnan avulla edistää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksia. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin osa-alueet ovat perhe (I), harrastus (II) ja vapaa-ajanohjaus (III). Perheeseen kuuluu erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori sekä hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Harrastuksen osa-alueella toimivat harrastuspalveluiden tuottajat sekä harrastusten ohjaajat. Vapaa-ajanohjauksesta vastaa ammattitaitoinen työntekijä. I PERHE LAPSI / NUORI VANHEMMAT SISARUKSET 5a. Tiedot, keinot, asiantuntemus 5b. Ohjaus ja asiantuntemus II HARRASTUS PALVELUIDEN TUOTTAJAT HARRASTUSTEN OHJAAJAT 3a. Asiantuntijuus 4. Aktiivisuus, motivaatio 3c. Tiedot ja keinot 2. Palvelujen tarjoaminen 1. 5b. Tuki, kannustus, rohkaisu ja tieto 1. Toiveet ja tarpeet III VAPAA-AJAN- OHJAUS TYÖNTEKIJÄ 3b. Harrastuksen ohjaus 1. Toiveet ja tarpeet Toimintamallin vapaa-ajanohjaus suunnitellaan toteutettavaksi osana perheen arkea. Toteutuksessa on lapsikohtaisia eroja riippuen lapsen tai nuoren tuen tarpeista sekä esimerkiksi lapsen ja perheen elämäntilanteesta ja voimavaroista: kullekin lapselle sovitaan yhdessä perheen kanssa yksilölliset ja toteutettavissa olevat vapaa-ajantoiminnan tavoitteet. Vapaa-ajanohjauksen kautta pyritään antamaan lapselle tai nuorelle perheineen tarvittava tuki harrastamiseen. Vapaa-ajanohjauksen toteutuksen lähtökohtana ovat lapsen tai nuoren omat toiveet, vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet. Lisäksi vapaa-ajanohjauksen kautta mahdollistetaan uusien kokemuksien ja elämyksien saaminen turvallisessa ym- 11

12 päristössä: lapsi tai nuori saa mahdollisuuden uusien tilanteiden ja ihmisten kohtaamiseen sekä uusiin harrastusmahdollisuuksiin tutustumiseen. 2. Palvelujen tarjoaminen Perheiden asuinpaikkakunnan harrastustarjonta on vaihtelevaa ja eri tavoin järjestettyä. Usein muun muassa eri seurat, järjestöt, organisaatiot, yritykset ja yhdistykset tarjoavat erilaista vapaa-ajantoimintaa liikunnallisista harrastuksista kulttuuriseen ja elämykselliseen toimintaan. Vapaa-ajanohjauksen työntekijällä on ajankohtaista tietoa alueen harrastus- ja vapaa-ajantoiminnoista tai resursseja selvittää niitä. Vapaa-ajanohjauksen kautta pyritään saattamaan perheen vapaa-ajantoiminnan toiveet yhteen palveluiden tarjonnan kanssa. Harrastustarjonnasta pyritään löytämään kullekin lapselle parhaiten toteutettavissa olevat vaihtoehdot. 3a, b ja c. Asiantuntijuus, harrastuksen ohjaus sekä tiedot ja keinot Lapsen tai nuoren tuen tarpeita ajatellen vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita lapsen itsensä lisäksi. Harrastuksen ohjaajat ovat puolestaan oman alansa erityisosaajia. Ohjaajat voivat kuitenkin tarvita vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa toimimiseen. Ohjaajien olisi aina hyvä tietää myös harrastukseen osallistuvan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren yksilöllisistä tuen tarpeista. Tiedon antaminen voi kuitenkin olla osalle vanhemmista haasteellista, jolloin vapaa-ajanohjauksen työntekijä on tarvittaessa heidän apunaan. Oleellista on antaa niin yleisiä kuin yksilöllisiä ohjeita ja vinkkejä käytännön toimintaan: harrastusten vetäjät saavat varmuutta lapsen mukaan ottamiseen ja keinoja toimia hänen kanssaan. 4. Aktiivisuus ja motivaatio Vapaa-ajanohjauksessa lapsen tai nuoren harrastamista tuetaan ja seurataan säännöllisesti siihen saakka, kun perhe kokee sen tarpeelliseksi. Vapaaajanohjauksen kautta lapselle tai nuorelle mahdollistuu omien vahvuuksien löytäminen ja kynnyksen madaltuminen kokeilla uusia asioita, harrastuksia ja vapaa-ajantoimintoja. Tärkeää on, että lapsi tai nuori voi oppia uutta sekä löytää iloa ja elämyksiä harrastuksista motivaation ylläpitämiseksi. Vähitellen vastuu lapsen / nuoren harrastukseen liittyvissä asioissa siirtyy kokonaan perheellä. Perheen sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen vapaa-ajanohjaukseen on kuitenkin merkittävä tekijä koko vapaa-ajanohjauksen ajan, sillä se luo yhdessä onnistuneen vapaa-ajanohjauksen kanssa pohjan lapsen tai nuoren harrastamisen jatkamiselle. 5a ja b. Perheen tiedot, keinot ja asiantuntijuus harrastuksen ohjaus ja asiantuntemus Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin toteutuksen ideaali on, että vapaaajanohjaus on perheelle tarjottava palvelu joko kunnan, yksityisen sektorin tai muun tahon toimesta. Vapaa-ajanohjaus toimii perheen ja harrastusten välissä yhteen saattavana ja yhteistyötä lisäävänä tahona. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin tavoitteena on, että lapsi tai nuori löytää oman harrastuksen, jota jatkaa itsenäisesti tai perheen tuella. Tämä tarkoittaa harrastamisen jatkuvuutta ja 12

13 säännöllisyyttä, mutta luonnollisesti sallii harrastusten vaihtumisen lapsen tai nuoren kiinnostusten mukaan. Harrastuksen jatkamisen yhtenä edellytyksenä on perheen ja harrastuksen ohjaajan välinen yhteistyö: tiedon ja kuulumisten vaihtaminen puolin ja toisin lisää perheen ja ohjaajan välistä luottamusta. Luottamuksellisen suhteen ja tiedon vaihdon kautta mahdollistuu asiantunteva harrastusohjaus sekä syntyy lasta motivoiva ja turvallinen harrastusympäristö. 13

14 4 VAPAA-AJANOHJAUKSEN TOIMINTAMALLIN PERIAATTEET Vapaa-ajanohjauksen toimintamalli perustuu käytännössä hyviksi todettuihin sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaa edistäviin toimintatapoihin. Sen toteutuksen menetelmänä on harrastustoiminta, jossa on huomioitu niin ryhmäkuin yksilöohjaus. Harrastustoiminnan kesto on myös olennainen osa vapaaajanohjausta. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin tarkoituksena on, että lapsi tai nuori löytää oman harrastuksen ja saa rohkeutta itsenäiseen harrastamiseen jatkossa. 4.1 Harrastustoiminta ryhmässä ja yksin Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin toteutuksessa työskentely on ryhmä- ja yksilökeskeistä. Toiminnan painopiste voi vaihdella vapaa-ajanohjaukseen käytettävien resurssien mukaan tai vapaa-ajanohjauksessa halutaan muista syistä painottaa jompaakumpaa työskentelytapaa. Kaikki lapset ja nuoret hyötyvät ryhmätoiminnasta, kuitenkin osa lapsista ja nuorista tarvitsee harrastukseen kiinnipääsemiseen yksilökeskeisempää ohjausta. Ryhmästä turvaa harrastuskokeiluihin Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin ryhmätoiminnan tavoitteena on löytää lapselle tai nuorelle harrastus- tai vapaaajanviettotoimintaa tutustumiskäyntien kautta mahdollistaa lapselle tai nuorelle sosiaalisten taitojen harjoitteleminen vahvistaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja itseluottamusta. Ryhmän perustaminen on hyvä toteuttaa järjestelmällisesti hakuaikoineen ja osallistujavalintoineen. Tällä varmistetaan, että vapaa-ajanohjaus vastaa todellisiin tarpeisiin. Valintakriteereitä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastusryhmiin voi olla monia. Valinnoissa on oleellista pohtia, mikä on lapsen tai nuoren todellinen tuen tarve vapaa-ajanohjaukseen hakuhetkellä. Valinnoissa voidaan huomioida seuraavia asioita: Lapsen tai nuoren ikä ja kehitysvaihe: minkä ikäryhmän puitteissa ryhmätoiminnan tavoitteisiin pystytään vastaamaan parhaiten? Lapsen tai nuoren harrastukset, terapiat ja kuntoutukset: onko hakijalla jo oma vakiintunut harrastus? Onko hakijalla meneillään tai hiljattain ollut jokin terapiajakso tai kuntoutus tai onko hän pääsemässä niihin lähiaikoina? 14

15 Ryhmien kokonaisvaltainen toimivuus: kuinka ryhmään hakenut lapsi tai nuori pystyisi toimimaan toisten ryhmäläisten kanssa? Olisiko ryhmässä hänelle kavereita? Hyötyisikö lapsi tai nuori itse ryhmästä? Ryhmäkoko määräytyy hakeneiden lasten ja nuorten määrän sekä valintojen perusteella. Ryhmäkokoon vaikuttavat lasten ja nuorten tuen tarve sekä vapaaajanohjaukseen käytettävät resurssit. Ryhmäkoko ja lasten ja nuorten tuen tarve määräävät puolestaan ryhmätoiminnassa tarvittavien avustajien määrän vapaaajanohjauksen työntekijän lisäksi. Avustajat voivat olla palkattuja työntekijöitä, vapaaehtoisia, opiskelijoita, lapsen tai nuoren henkilökohtainen avustaja tai kuka tahansa, joka voi olla mukana tukemassa lapsen tai nuoren vapaaajantoimintaa. Tärkeää on, että avustajia on riittävä määrä. Tällä taataan mm. yleinen turvallisuus, koko ryhmän fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä ryhmätoiminnan sujuminen. Ryhmätoiminnassa harrastuksiin tutustuminen mahdollistuu tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tapaamiskertojen määrä voi vaihdella ryhmätoiminnan tavoitteista riippuen. Kuitenkin on hyvä pyrkiä säännöllisiin tapaamisiin sekä siihen, että lapset ja nuoret ovat aktiivisesti ryhmässä mukana ryhmän yhteenkuuluvuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi. Ryhmässä opitaan tärkeitä sosiaalisia taitoja kuten toisten huomioon ottamista, kuuntelun ja keskustelun taitoja sekä pyytämään apua ja noudattamaan ohjeita. Ryhmätoiminta on mukavaa yhdessä tekemistä. Lasten ja nuorten kanssa yhdessä luodut tavoitteet ja sovitut säännöt motivoivat ja kannustavat heitä osallistumaan toimintaan oman harrastuksen löytämiseksi ja aloittamiseksi. Yksilöllisiä polkuja pitkin harrastukseen Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin toteutuksen tavoitteena on, että jokaiselle jokainen toiminnassa mukana oleva lapsi tai nuori löytää oman harrastuksen, jota voi jatkaa itsenäisesti. Ryhmätoiminnan harrastuskokeilujen kautta lapsen tai nuoren on mahdollista löytää oma harrastus. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallissa tuetaan harrastuksen aloittamista ja jatkamista eri keinoin. Taloudellinen tuki. Taloudellinen tilanne ei saisi olla este harrastamiselle. Resurssien ollessa hyvät, vapaa-ajanohjauksen kautta voidaan tukea perhettä harrastus- ja lukukausimaksuissa. Myös sosiaalitoimesta voi tiedustella mahdollisuutta taloudelliseen tukeen. Tukihenkilö. Lapsen tai nuoren harrastamisen aloitusvaiheessa on tärkeää tarjota riittävä tuki harrastuspaikalla toimimisen ja sinne kulkemisen opetteluun. Tukihenkilönä voi toimia esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, sosiaalitoimen palkkaama tukihenkilö, lapsen tai nuoren sisarus, serkku, kaveri tai muu tuttava. Tukihenkilö kannustaa lasta tai nuorta itsenäiseen harrastamiseen. 15

16 Tiedollinen tuki. Lapset ja nuoret perheineen voivat tarvita tietoa paikkakunnan harrastusmahdollisuuksista. Harrastuksen ohjaajan ja perheen vuorovaikutuksen tukeminen. Vanhemmat voivat tarvita ulkopuolisen henkilön apua lapsen erityispiirteitä koskevan ensitiedon välittämisessä ohjaajalle. Ohjaaja voi tarvita tietoa erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren ohjaamisesta. 4.2 Toimintakauden kulku Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin toteutuksen ideaali on, että ryhmien toimintakauden kulku on vuoden mittainen. Tuetun vapaa-ajanohjausjakson on hyvä olla riittävän pitkä, koska lapsen tai nuoren harrastukseen kiinnipääseminen vaatii yleensä useamman tuetun käyntikerran. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallia voidaan toteuttaa tarvittaessa myös erilaisessa aikataulussa. Kuitenkin harrastustoimintaa käynnistettäessä on hyvä kiinnittää huomiota toiminnan aloittamisajankohtaan. Lapsen tai nuoren harrastukseen kiinnipääsemistä helpottaa tutustumiskertojen sijoittuminen harrastekauden alkuun, jolloin ryhmätoimintaan on helpompi päästä mukaan. Riippumatta toiminnan kestosta on tärkeää, että vapaa-ajanohjauksen kautta lapsi tai nuori perheineen saa riittävän tuen harrastukseen liittyviin asioihin. Harrastusryhmien harrastustoimintakaudet etenevät alla kuvatussa toimintakauden kulku-kaaviossa keväästä syksyyn. I Tarpeet ja toiveet Tavoitteena oman harrastuksen löytäminen II Ryhmätoiminta Harrastuskokeilut III Tuettu harrastaminen tarpeen mukaan IV Itsenäinen harrastaminen 16

17 I Tarpeet ja toiveet Harrastustoiminnan toteuttamisen alussa on oleellista kartoittaa lasten ja nuorten harrastustoiveita. Tätä varten voidaan järjestää esimerkiksi tutustumispäivä, jolloin ryhmäläisillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa. II Ryhmätoiminta Harrastustoiminta käynnistyy keväällä. Harrastusryhmäläiset kokoontuvat kerran viikossa ja heidän kanssaan tutustutaan asuinpaikkakunnan eri harrastusja vapaa-ajantoimintoihin lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa toiveiden pohjalta. Lisäksi kerran kuukaudessa järjestetään ryhmän yhteinen hetki, joka sisältää palautetuokion. Palautetuokioissa ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa harrastuskokemuksia sekä suunnitella oman harrastustoiminnan jatkoa. Ryhmäläisten vanhemmat on tärkeää ottaa ajoittain mukaan ryhmän yhteisiin hetkiin. III Tuettu harrastaminen Toimintavuoden edetessä syyskaudella jokaisella ryhmäläisellä on mahdollisesti löytynyt kevätkauden kokeilujen kautta oma harrastus. Harrastusta jatketaan harrastuspaikan aikataulujen mukaan. Jos mieluisaa harrastusta tai vapaaajantoimintoa ei ole vielä löytynyt tai harrastus ei muutamien kokeilukertojen jälkeen enää miellytä, jatkettaan harrastuksen etsimistä. Ryhmän yhteinen hetki on edelleen kerran kuukaudessa. Syyskauden harrastuskäynneillä ryhmäläisen tukena on tarvittaessa vapaa-ajanohjauksen työntekijä. Tarkoituksena on kuitenkin kannustaa ryhmäläistä itsenäiseen harrastamiseen. IV Itsenäinen harrastaminen Ryhmätoiminnan päätteeksi järjestetään ryhmäläisille yhteinen tapaaminen esimerkiksi toimintapäivän tai leirin merkeissä. Tapaamisen aikana käydään läpi edellisen vuoden toimintaa sekä suunnitellaan ja ohjataan ryhmäläisten omaa vapaa-ajantoimintaa eteenpäin. Vapaa-ajanohjauksen päättyessä kartoitetaan ryhmäläisten tarvetta tuettuun harrastustoimintaan seuraavan kevään osalta. Vapaa-ajanohjauksen kautta voidaan resurssien mukaisesti tukea harrastuksessa alkuun pääsemiseksi tiedollisesti tai tarjota avustettuja harrastuskäyntejä. Tarkoituksena kuitenkin on, että ryhmäläiset perheineen saavat tarvittavasti tukea harrastuksen itsenäiseen jatkamiseen. 17

18 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN JA NUOREN VAPAA-AJANTOIMINNAN TUKEMINEN Mahdollisuuksia harrastaa on paljon ja jokaisella tulisi olla yhtäläinen oikeus osallistua vapaa-ajantoimintoihin. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren erityispiirteet voivat asettaa erilaisia haasteita harrastamiselle. Erityispiirteet eivät kuitenkaan ole esteenä harrastuksiin osallistumiselle etenkään silloin, kun lapsi tai nuori saa riittävästi tukea. Myös harrastuksen ohjaaja voi tarvita keinoja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa toimimiseen. Lisäksi lapsen tai nuoren vanhemmat voivat tarvita tukea lapsen vapaa-ajantoimintaan liittyvien asioiden hoitamiseen ja ratkaisemiseen. 5.1 Vinkkejä harrastuksen ohjaajalle Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren erityispiirteet tuovat harrastuksen ohjaamiseen uudenlaisen tiedon ja keinojen tarpeen. Keskeistä lapsen tai nuoren harrastuksen ohjaamisessa on, että ohjaaja tietää, millaisista erityispiirteistä on kyse ja kuinka niiden tuomiin haasteisiin voidaan vastata. Lasten ja nuorten tuen tarve on yksilöllistä, joten lapsella tai nuorella itsellään tai hänen vanhemmillaan on antaa parhaat keinot tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Myös rohkeasti eri keinoja kokeilemalla selviää, mistä lapsi tai nuori saa parhaimman tuen. Seuraavaksi on esitelty muutamia kasvatuksellisessa kuntoutuksessa tutuiksi tulleita keinoja, joita voi soveltaa myös vapaa-ajantoiminnoissa. Strukturointi, jäsentäminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori voi hyötyä strukturoinnista eli jäsentämisestä. Tämä tarkoittaa asioiden selkeyttämistä, suunnittelua, jäsentämistä, tiedostamista, rytmittämistä ja rutiinia. Jäsentämisellä voi olla suuri merkitys lapsen tai nuoren harrastamisen sujumisessa. Se auttaa lasta tai nuorta keskittymään ja siten vähentää mahdollista toisia häiritsevää käyttäytymistä. Jäsentäminen lisää lapsen tai nuoren turvallisuuden tunnetta, kun hänellä on tietoisuus siitä, mitä ja milloin tehdään ja kuinka kauan. Harrastustilan, -ajan ja - toiminnan jäsentäminen helpottaa lapsen tai nuoren oman toiminnan ohjaamista ja muistamista. Lisäksi harrastuksen ohjaaja saa lisää varmuutta ohjaamistilanteeseen, sen suunnitteluun ja toteutukseen. Kuvien avulla voidaan opetella työjärjestystä. Vasemmalla oleva kuva kertoo mitä tehdään ensin, oikealla oleva kuva kertoo, mitä tehdään seuraavaksi. (Piirros: Elina Vanninen, 18

19 Harrastustoiminnan jäsentäminen miten? harrastusaika - kello - ymmärretty suunnitelma tapahtumien kulusta harrastustila - toiminnoille selkeä samana pysyvä paikka - esineillä ja työtarvikkeilla omat paikat - tilan tarkoituksenmukaisuus ja esteettisyys harrastustoiminta - tapahtumajärjestys esinein, kuvin ja /tai kirjoitetuin sanoin - tehtäväjärjestykset kuvin tai kirjoitetuin ohjein Sosiaalinen tarina (Kuvitettu tarina) Sosiaalinen tarina on eräs keino oppia sosiaalisia valmiuksia vahvistamalla sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä visuaalisin keinoin. Visuaalinen materiaali voi olla joko pelkkä kirjoitettu teksti tai teksti ja sitä täydentävät kuvat. Kun harjoitellaan uusien tilanteiden ja ongelmatilanteiden käsittelyä sekä pyritään vähentämään stressiä, joka liittyy esimerkiksi tilanteen epäselvyyteen tai liiallisiin vaatimuksiin, sosiaalinen tarina antaa mallin niistä selviytymiseksi. Tarina voidaan kirjoittaa esimerkiksi haastavasta tilanteesta harrastuspaikalla. Sosiaalista tarinaa voidaan käyttää myös yleisemmällä tasolla tilanteissa, jotka ovat lähes kaikille samankaltaisia, esimerkiksi harrastuspaikalla toimimisen ohjeistamiseksi. Uusien tilanteiden harjoittelun avulla sisäinen kontrolli lisääntyy ja muutoksiin valmistautuminen onnistuu. Sosiaalisen tarinan rakenne 1. Otsikko 2. Tilannekuvaus (3. Toimintamallin huono vaihtoehto ja sen seuraukset) 4. Toimintamallin hyvä vaihtoehto 5. Seuraamukset = palkkio Sosiaalinen tarina on selkeä, konkreettinen tapahtumasarja, joka kuvataan lapsen tai nuoren ymmärtämällä tavalla. Tarina luetaan ennen kyseistä tilannetta lapsen tai nuoren kanssa säännöllisesti, että tarina tulee hänelle tutuksi. Jatkossa sosiaalista tarinaa voidaan käyttää tilanteen vaatiessa. 19

20 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät Kommunikointi on aina kaksisuuntaista: viestin lähettämistä, vastaanottamista ja sen ilmaisemista, että viesti on vastanotettu. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren kommunikointi voi olla puutteellista, joten on tärkeää huolehtia siitä, että lapsi tai nuori tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Yhtä tärkeää on, että hän ymmärtää ympäristönsä viestit. Yksilöllisen kommunikointitavan vahvistamisen keinona ovat esimerkiksi puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Suomessa näistä menetelmistä käytetään yleisesti lyhennettä AAC, joka tulee sanoista Augmentative and Alternative Communication. Menetelmiä käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi tai korvaamiseksi. Tavallisimpia puhetta tukevia ja korvaavia keinoja viittomakieli puhetta tukevat viittomat kuvakommunikointi - valokuvat - piirretyt kuvat - nopean piirtämisen menetelmät - ClipArt-kuvat - PCS = Picture Communication Symbols ympäristön strukturointi ja visualisointi (vertaa esimerkiksi liikennemerkit, kartat tai lentokenttien opasteet) Pienen kuvanipun avulla on helppo nopeasti löytää tarvittava merkki sanallisen kehotuksen tueksi. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi ODOTA, KATSO, KUUNTELE, ÄLÄ KOSKE, KIITOS, HYVÄ! (Piirros: Elina Vanninen, 20

21 Vinkkejä harrastustoiminnan ohjaamiseksi ja sujumiseksi kerro mitä tehdään, kuinka edetään, kuinka kauan toiminta kestää (toimintajärjestys kuvitettuna jäsentää toiminnan kulkua, auttaa ymmärtämään, tuo turvallisuutta) määritelkää yhdessä säännöt ja seuraukset puhu selkeästi anna vain yksi tai kaksi ohjetta kerrallaan varmista lapselta tai nuorelta tiedon ymmärtäminen (esimerkiksi kysymyksin tai pyydä häntä toistamaan) havainnollista tarvittaessa antamasi ohjeet (esimerkiksi näytä itse, piirrä, osoita) anna lapselle tai nuorelle aikaa selvittää asiansa, kuuntele anna lapselle tai nuorelle aikaa toteutukseen omassa tahdissa rohkaise, kannusta, kehu varmista, että lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen ja avun kysy rohkeasti neuvoja lapsen tai nuoren vanhemmilta tai ammattihenkilöiltä kysy neuvoja myös lapselta tai nuorelta itseltään 5.2 Vinkkejä perheelle Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren perheessä saatetaan miettiä, miten lapsi tai nuori löytäisi itselleen mielekästä vapaa-ajantoimintaa. Lisäksi vanhemmat voivat pohtia, miten tukea lapsen tai nuoren harrastamista. Ennen harrastuksen aloittamista onkin hyvä keskustella yhdessä harrastukseen liittyvistä asioista ja luoda yhteiset tavoitteet, esimerkiksi siitä, kuinka usein harrastuksessa käydään ja mikä harrastuksen tarkoitus on. Yhteiset tavoitteet lisäävät harrastamisintoa ja sitoutumista harrastukseen. Vanhemmilta saatu kannustus ja rohkaisu harrastamiseen ovat tärkeitä lapselle tai nuorelle: lapsen tai nuoren kynnys harrastukseen lähtemiseen ja siihen osallistumiseen madaltuu, minkä lisäksi hän tuntee turvallisuutta, hyväksyntää ja onnistumista. Seuraavassa on vinkkejä siihen, miten voi löytää harrastuksen ja kuinka voi tukea lapsen tai nuoren harrastamisen sujumista. Selvittäkää, millaisia harrastuksia omalta paikkakunnaltanne löytyy. Tietoa saa mm. paikkakunnan Internet-sivustolta ja palveluoppaista, järjestöjen, seurojen ja yhdistysten Internet-sivustoilta ja lehti-ilmoituksista. Ottakaa yhteyttä harrastuksen tarjoajaan tai ohjaajaan. Joihinkin lukukausimaksullisiin harrastuksiin voi käydä tutustumassa ja niitä voi kokeilla, vaikka ei jatkaisikaan harrastamista. Kokeilukerroista on hyvä sopia etukäteen ohjaajien kanssa. Kokeilemalla selviää, mikä harrastus lasta tai nuorta kiinnostaa eniten. 21

22 Harjoitelkaa yhdessä harrastukseen ilmoittautumista, kulkemista ja harrastuspaikalla toimimista. Omatoiminen suoriutuminen lisää lapsen tai nuoren omatoimisuutta, itseluottamusta ja uskoa osaamiseen. Selvittäkää tarvittaessa, onko lapsen tai nuoren mahdollista saada avustajaa harrastukseen. Jos lapsi tai nuori tarvitsee harrastuksessaan kokoaikaista tukea, on hyvä selvittää harrastuspaikan työntekijäresurssit, tukihenkilön saantimahdollisuus tai onko joku lapsen tai nuoren kavereista, sisaruksista tai muista tutuista kiinnostunut samasta harrastuksesta. Selvittäkää tarvittaessa harrastukseen kuljettamiseen liittyvät asiat. Jos harrastukseen kulkeminen on vaikea järjestää, on tarpeellista selvittää, onko mahdollisuus kimppakyyteihin, onko mahdollista ajokortilliseen tukihenkilöön tai järjestetäänkö harrastusta lähempänä kotia. Antakaa tietoa ohjaajalle lapsen tai nuoren tuen tarpeista. Kun ohjaaja saa tietoa lapsen tuen tarpeista ja konkreettisia vinkkejä ohjaamiseen, hän osaa suunnitella ja ohjata toimintaa yhä paremmin lapsen tai nuoren tuen tarpeet huomioiden. Erityistä tukea tarvitsevat lapset tai nuoret voivat pärjätä monissa harrastuksissa, jos he saavat tarvitsemansa tuen. Tärkeintä ei ole saman harrastuksen jatkaminen vuosia, vaan omien vahvuuksien löytäminen ja kynnyksen madaltuminen kokeilla uusia asioita, eri harrastuksia ja vapaa-ajantoimintoja. Tärkeää on, että lapsi tai nuori voi oppia uutta sekä löytää iloa ja elämyksiä harrastuksista. 22

23 6 VAPAA-AJANOHJAUKSEN TOIMINTAMALLIN SOVELTAMINEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Vapaa-ajanohjauksen toimintamalli on toimiva sellaisenaan, mutta usein sen soveltaminen on tarpeellista. Eri toimijoilla on käytössään omat hyväksi havaitut toimintatavat, minkä lisäksi vapaa-ajanohjauksen toimintamallin kautta saadaan uusia ideoita ja näkökulmia toiminnan toteuttamiseen. Vapaaajanohjauksen toimintamallin avulla olemassa olevat resurssit voidaan ottaa käyttöön yhä tehokkaammin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi. Soveltaminen on panostamista esimerkiksi koulutuksiin, tiedottamiseen tai toiminnan pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Eri toimijoiden välisen yhteistyön kautta voidaan vakiinnuttaa vapaa-ajanohjauksen toimintamallin hyvät käytännöt osaksi vapaa-ajanpalveluja, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen myös tulevaisuudessa...yhdessä tekeminen toi oppaaseen {harrastusopas] harrastusten kohdalle järjestöille mietittäväksi ja kuvattavaksi myös heidän mahdolliset palvelut erityistä tukea tarvitseville sekä toiminnan ja tilojen esteettömyyden. Molemmat asioita, joita niin kunnan omassa nuorisotyössä kuin järjestöissäkin on hyvä pohtia. (Joensuun nuorisotoimen nuorisosihteeri) Ideat käytäntöön Vapaa-ajanohjauksen toimintamalli kannustaa ja innostaa uusiin ideoihin ja käytäntöihin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeiden huomioimiseen harrastus- ja vapaa-ajantoimintojen järjestämisessä. Toimintamalli luo myös perustan niiden toteuttamiselle ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiselle. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin soveltamisen lähtökohtana ovat erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perheiden tarpeet sekä palveluiden olemassa olevat resurssit. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perheiden tarpeet liittyvät usein avustaja- ja kuljetuskysymyksiin. Lisäksi perheet kaipaavat usein tietoa harrastusmahdollisuuksista sekä varmuuden lapsen tai nuoren turvallisesta harrastusympäristöstä. Turvalliseen harrastusympäristöön liittyy yleisesti ohjaajien määrä sekä heidän tietotaitonsa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaamiseen. Joillakin perheillä voi myös olla tarvetta taloudelliseen tukeen. Perheiden tarpeisiin ja toiveisiin pyritään vastaamaan eri palveluiden avulla olemassa olevin resurssein. Usein resurssit, esimerkiksi talouden tai henkilöstön osalta, koetaan kuitenkin riittämättömiksi. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallin soveltamisen tarkoituksena on vastata edellä mainittuun problematiikkaan. Soveltamisen kautta on mahdollista suunnata olemassa olevat resurssit tarpeiden asettamien vaatimusten mukaisiksi ja siten hyödyntää ne tehokkaasti. 23

24 RRA-projektin tyyppiset hankkeet tuovat parhaimmillaan yhteen sekä kunnan- että järjestöjen edustajat ja vanhemmat miettimään, mitä toiveita ja tarpeita erityisten lasten vanhemmilla on ja miten yhdessä voidaan asioiden eteen toimia. Tapaamiset eivät kuitenkaan saa jäädä pelkästään puheen tasolle, vaan tilaisuuksissa on sovittava, miten asioissa edetään. (8-vuotiaan kehitysvammaisen, autistisia piirteitä omaavan, epilepsiaa sairastavan pojan äiti, Juuka) Seuraavassa on vapaa-ajanohjauksen toimintamallin hyviä käytäntöjä, jotka vakiintuessaan edistävät erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia vapaa-ajantoimintoihin. Lisäksi on myös esimerkkejä siitä, miten käytäntöjä voidaan toteuttaa. Harrastuskerhojen ja -ryhmien perustaminen ja / tai kehittäminen vapaa-ajanohjauksen toimintamallin toteuttaminen vapaa-ajanohjauksen toimintamallin soveltaminen esimerkiksi koulujen iltapäiväkerhoissa tai osana erityisliikunnan ohjausta kerhotoiminnassa kannattaa hyödyntää eri projekteja ja hankkeita esimerkiksi yhteistyön tekemiseksi tai lisärahoituksen saamiseksi erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret pääsevät helpommin kiinni harrastuksiin tuetun vapaa-ajantoiminnan kautta. Harrastusohjaajien rekrytointi uusien harrastusohjaajien saaminen mukaan toimintaan keinona ovat innostamistilaisuuksien tai kurssien järjestäminen esimerkiksi eri oppilaitoksissa, joita voidaan järjestää yhteistyössä eri seurojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa ohjaajien riittävä määrä harrastuksissa mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osallistumisen harrastuksiin. Koulutusten järjestäminen harrastusten ohjaajille koulutusyhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvoloiden tai sosiaalitoimen kanssa koulutusten kautta saatava tieto lisää ohjaajien varmuutta ja osaamista ottaa ryhmiin mukaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. 24

25 Tukihenkilötoiminnan kehittäminen tukihenkilöiden saamiseksi voidaan tehdä oppilaitosyhteistyötä. Tukihenkilönä toimiminen voi olla osa opintoja tukihenkilöiden saamiseksi voidaan myös toteuttaa infotilaisuuksia tai kursseja yhteistyössä esimerkiksi sosiaalitoimen tai työvoimatoimiston kanssa erityistä tukea tarvitseva lapsi ja nuori tarvitsee usein avustajan, jotta osallistuminen harrastuksiin mahdollistuu. Vapaa-aikapalveluista ja harrastuksista tiedottamisen tehostaminen erilaisten palveluoppaiden ja harrastuskalentereiden laatiminen ja kehittäminen vapaa-aikapalveluiden, seurojen ja yhdistysten Internet-sivustojen päivittäminen ja kehittäminen keinojen toteuttamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelujaksoja lapset ja nuoret perheineen saavat paremmin tietoa kunnan eri harrastusmahdollisuuksista. Toimintapäivien ja erilaisten tapahtuminen järjestäminen esimerkiksi koko perheelle suunnatut harrastusmessut, vapaaajantapahtumat tai kouluilla järjestettävät toimintapäivät jo olemassa olevien tapahtuminen laajentaminen sekä niistä tiedottaminen kohdennetusti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perheille. Tiedottamisessa kannattaa hyödyntää esimerkiksi alueen erityisjärjestöjen verkostoja perheille tarjotaan tietoa kunnan harrastusmahdollisuuksista sekä kannustetaan heitä mukaan vapaa-ajantoimintaan erityistä tukea tarvitsevien lasetn ja nuorten mahdollisuus ja oikeus harrastamiseen saa näkyvyyttä, mikä samalla madaltaa kynnystä osallistumiseen. Yksi kehittämistyön jatkuvuuden ja seurannan keino on työryhmän perustaminen. Työryhmän toimivuuden kannalta on merkityksellistä, että se muodostetaan vapaa-ajantoiminnasta vastaavien sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Työryhmän kokoontuessa säännöllisesti kehittämään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintaa, on mahdollista varmistaa myös jatkossa vapaa-aikaan liittyviin tarpeisiin vastaaminen. 25

26 Työskentely erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiseksi ja osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi vaatii jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Vapaa-ajanohjaus on osaltaan yksi niistä keinoista, jolla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja tukea perheiden arjen sujuvuutta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siten vältetään mahdollisesti myös jatkossa aiheutuvia kustannuksiltaan suurempia korjaavia kuluja. Kunnan puolelta toivoisi, että erityislasten harrastustoiminta olisi suunnitelmallista pitkäjänteistä toimintaa. Toiminnalle toivoisi saatavan toimitilat, tuki voisi olla myös taloudellista. Olisi nimetty henkilö jonka vastuualueena olisi erityislasten harrastus toiminnan kehittäminen ja yllä pitäminen. Ns. kokoava voima. Monella erityislapsen vanhemmalla menee voimavarat jo lähinnä arjen pyörittämiseen ja juuri sen vuoksi nämä pienetkin yritykset jotka tuovat muutosta lapsen tavalliseen arkeen ovat tervetulleita. (12- vuotiaan erityistä tukea tarvitsevan tytön äiti, Kontiolahti) 26

27 LÄHTEET Käsikirjassa on käytetty useita eri lähteitä. Niistä löytyy myös lisätietoa aiheisiin liittyen. Gretschel, Anu Kunta nuorten osallisuusympäristönä. Nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. Jyväskylän yliopisto: Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Harrastus kasvun tukena kansalaisvaltuuskunta (2007) Loppuraportti. Heinonen, Veikko & Kari, Jouko Oppimisen psykologia opetus-ja kasvatustyötä varten. Keuruu: Otava. Hoikkala, Tommi Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus? Helsinki: Gaudeamus Ikonen, Oiva & Suomi, Alpo Autismi: esiintyvyys ja käyttäytyminen. Teoksessa Ikonen, Oiva (toim.) Autismi. Teoriasta käytäntöön. Jyväskylä: Atena. Ives, Martine Mitä on Aspergerin oireyhtymä? Opas nuorille. Suomentaja Pukki, Heta. Helsinki: Autismi- ja Asergerliitto ry. Jokinen, Kristiina & Ahtikari, Kati AD/HD-opas koulunkäyntiavustajille. Juva: PS-kustannus. Kielinen, Marko Aspergerin syndrooma. Kouluikäisen Asperger-lapsen kasvun tukeminen. Helsinki: Autismiliitto ry. Kerola, Kyllikki ja Hyytiäinen, Merja Akiva-spiraalikoulutus. Honkalampi-säätiö, Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö. Kerola, Kyllikki, Kujanpää, Sari & Timonen, Tero Autismikuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus. Laurinen, Leena (toim.) Koti kasvattajana, elämä opettajana. Kasvatus- ja oppimiskulttuurit tutkimuskohteina. Atena-kustannus Larchez, Michéle & Treiber, Francis Ystäväni Aapo, jolla on autismi. Suomentaja Parviainen, Hannele. Porvoo: WS Bookwell Oy. Martikainen, Aimo & Savinainen, Anna-Maija. Kyllä me selviämme. Tietoa ADHD-lapsen vanhemmille. ADHD-liitto ry. 27

28 Michelsson, Katarina AD/HD ja siihen liittyvät liitännäisoireet. Suomen lastenhoitoyhdistys. Miettinen, Pauli Liikkuva lapsi ja nuori. Lahti: VK-Kustannus oy Tuovinen, Sisko & Pitkänen, Pirjo EKI on OK kuinka kielellinen vuorovaikutus onnistuu? Westergård, Jali & Itkonen, Hannu (toim.) Lapsi ja nuori urheiluseurassa - virikkeitä ohjaajille ja valmentajille. Turku. Työväenurheiluliitto. Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset Tilastokeskus. Muita lähteitä Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu

29 Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Vapaa-ajanohjaus Käsikirja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi Kirjan tekijät Noora Mikkonen ja Johanna Rouvinen Kirjan kuvitus Elina Vanninen Johanna Rouvinen Noora Mikkonen Painopaikka Jarin Painopalvelu Ky 2009

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Miksi harrastaminen kannattaa Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 Tutkija, FT Anna Anttila HVA:N TAVOITTEET Saada tietoa vapaa-ajan vaikutuksista hyvinvointiin, oppimiseen ja jatkoopiskelusuunnitelmiin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot