Modernein kasarmi. Puolustusorganisaatio uudistuu. WLAN-verkko. Stand up. Ensimmäiset joukko-osastojen lakkautukset vuonna 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Modernein kasarmi. Puolustusorganisaatio uudistuu. WLAN-verkko. Stand up. Ensimmäiset joukko-osastojen lakkautukset vuonna 2013"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Puolustusorganisaatio uudistuu Ensimmäiset joukko-osastojen lakkautukset vuonna 2013 uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 17 (1084) verkossa > Modernein kasarmi Reserviupseerikoulussa Haminassa on käynnissä uutta ajattelua edustava pilottihanke. Uudistetussa päärakennuksessa on luotu terveellisen sisäilman takaamiseksi järjestelmä, jossa maastossa olleet varusteet pidetään poissa majoitustiloista. Majurit Marko Pykälämäki ja Jyrki Rikka esittelevät uusinta teknologiaa pursuavaa kasarmia, jossa kaappeihin homehtuneet varusteet ovat historiaa. Uuden toimintamallin toivotaan yleistyvän myös muualla. uutiset, sivu 3 WLAN-verkko jakaa mielipiteitä Tykistöprikaatissa uutiset, sivu 4 Varusmiespalveluksesta voi olla hyötyä opinnoissa kentällä, sivu 10 Kuva: Akseli Muraja Stand up -komiikka on noussut jo huipulle vapaalla, sivu 15

2 2 pääkirjoitus Paikallisjoukot kodin turvana Toivottavasti alueorganisaation uudistuksella pystytään korvaamaan leikkauksista aiheutuvia haittoja. Pohjoismailla on tunnetusti erilaiset puolustusratkaisut, mutta lisäksi maat eroavat toisistaan myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen alalla. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vapaaehtoinen toiminta järjestyy keskeisesti kodinturvajoukkojen turvin. Norjassa on edelleen asevelvollisuuteen nojaavat kodinturvajoukot. Tanskassa kodinturvajoukot ovat lähes erillään puolustusvoimista ja Ruotsi on siirtymässä asevelvollisuuden jälkeiseen kodinturvaan, joka kuitenkin kuuluu kiinteästi puolustusvoimien alaisuuteen.yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen jälkeen Ruotsin kodinturvajoukkojen puolustuksellinen merkitys on lisääntynyt. tornitouhua *** Suomessakin on keskusteltu kodinturvakonseptista. Viime viikolla maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen sanoi, ettei puolustusvoimat tule esittämään erillisten kodinturvajoukkojen perustamista. Sen sijaan kodinturvatehtäviä annettaisiin uudistettavalle aluetason organisaatiolle. Reservin osaamista pyritään hyödyntämään entistä paremmin sijoittamalla muun muassa vanhempia mutta kenttäkelpoisia ja kokeneita reserviläisiä paikallisjoukkojen tehtäviin nykyistä vielä huolellisemman yksilöllisen valinnan perusteella. Paikallisjoukkoihin sisältyisivät myös jo puolustusvoimien alaisuudessa toimivat maakuntajoukot. Maakuntajoukot ovat jossain määrin lähellä Ruotsin kodinturvajoukkoja. Suomessa maakuntajoukkotoiminta alkoi koeluontoisesti jo 2004, mutta vasta viisi vuotta myöhemmin alettiin laajemmin koota maakuntajoukkoja. Kiinnostus näitä kohtaan on kasvanut pikkuhiljaa. Tällä hetkellä 29 yksikössä on kokonaisuudessaan reservissä noin henkilöä. Haasteena on miehistön jäsenien houkutteleminen. Tämä on tuttua myös Ruotsissa, jossa miehistön tehtäviin joudutaan sijoittamaan reservinupseeri- tai aliupseerikoulutuksen saaneita henkilöitä. Ruotsin yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen jälkeen yhä useampi varusmiespalvelusta suorittamaton hakeutuu toimintaan mukaan. Heille Hemvärnet (ruots. kodinturvajoukot) tarjoaa 85 päivän peruskoulutuksen. Tämä koulutus mahdollistaa myöhemmin myös johtajakoulutukseen ja johtotehtäviin hakeutumisen. *** Kodinturva-sanaan ei saa jumittua, oleellista on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen ja sen huomioon ottaminen puolustusvoimauudistuksessa. Reservin tehokkaammalla hyödyntämisellä ja alueorganisaation uudistuksella pystytään toivottavasti korvaamaan puolustusbudjetin leikkauksista aiheutuvia haittoja. Suomessa maanpuolustustahto ja yleisen asevelvollisuuden kannatukset ovat vahvoja. Leikkauksia toteutettaessa on huolehdittava, ettei tätä vapaaehtoista potentiaalia ja yhteiskunnan tukea menetetä. > nurkka Korpisoturissa kuvastuu muistin politiikka On oikeastaan aika hämmästyttävää, miten vahvasti kansakunnan muistiin syöpyneet historiakuvat vaikuttavat tämän päivän reaalimaailmassa. Historiantutkimuksessa tätä ilmiötä kutsutaan muistin politiikaksi. Suomessa sen vahvimpia juonteita on viime sotia koskeva muisto. Harvasta asiasta suomalaiset ovat niin yksimielisiä kuin siitä, että Suomen puolustaminen talvisodassa ja kesän 1944 torjuntataisteluissa on yksi historiamme uljaimpia saavutuksia. Viime sotien kuva kytkeytyy myös nuorten mielissä mutkattomasti Suomen itsenäisyyteen. Historiatietoisuutta koskevissa tutkimuksissa tästä on saatu selvää näyttöä. Sodat tuovat automaattisesti mieleemme myös suomalaisen korpisoturin, joka oli valmis viimeiseen veripisaraan asti puolustamaan maataan. Emme oikeastaan voi mitään sille, että kuvaamme sodasta ylipäätään hallitsee yhä korpisoturin hahmo. Meidän on vaikeaa edes kuvitella, millä muulla tavalla suomalaiset voisivat sotiakaan. *** Korpisoturin ihannekuvaa on varmasti kiittäminen myös siitä, että suomalaisten maanpuolustustahto on pysytellyt läpi vuosikymmenten tavattoman korkeana. Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kolme neljästä suomalaisesta on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tekemissä mielipidemittauksissa kohta neljäkymmentä vuotta vastannut tähän jykevään kysymykseen myöntävästi. Tuon selvemmin ei kansalainen oikeastaan voi isänmaanrakkauttaan ilmaista. Nykyään esimerkiksi Ruotsissa jo tuollaisen kysymyksen esittäminenkin olisi sula mahdottomuus. Mielipidemittauksissa alle puolet ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ylipäätään kiinnostunut asioista, jotka liittyvät Ruotsin puolustamiseen. Vain joka kymmenes kertoo luottavansa maansa kykyyn puolustautua sotilaallista hyökkäystä vastaan. Tosin on syytä muistaa, että tämän uhkakuvan toteutumista pitää edes jossain määrin mahdollisena vain yksi prosentti vastaajista. *** Vaikka maailma ympärillämme on rajusti muuttunut, ja useimmissa maissa perinteisestä yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttu, Suomi ei ole tälle tielle lähtenyt. Alueellinen puolustus, yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi ovat yhä puolustusdoktriinimme kulmakiviä. Harva asia nauttii Suomessa yhtä laajaa kansalaisten tukea kuin yleinen asevelvollisuus. Yhtä lujasti omaan perinteiseen järjestelmäänsä luottavat vain sveitsiläiset. Nimenomaan Suomen, ja vain Suomen ja koko maamme alueen, puolustaminen saa meillä kansalaisilta poikkeuksellisen vahvan tuen. Tämä selittää ainakin osittain sen, että suomalaiset suhtautuvat sotilaalliseen liittoutumiseen nihkeästi, eikä kriisinhallintatehtäviinkään osallistuminen aina ole ylen suuressa suosiossa. Seppo Hentilä Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö varuskuntien määrää karsia? mielipide Säästetään kriisinhallinnasta Kyllä 35% Ei Heikon taloustilanteen johdosta puolustusmenoja leikataan 200 miljoonaa euroa. Komentajan mukaan ensimmäisenä säästöistä kärsii operatiivinen toiminta. Maasto- ja kertausharjoitukset, laivaston alusvuorokaudet ja ilmavoimien lentotunnit vähenevät. Kansainväliseen kriisihallintaan käytetään kuluvana vuonna 56,9 miljoonaa euroa. Tämä menoerä ei taida olla säästövaihtoehtojen listalla. Reserviläisjärjellä ajatellen juuri tästä pitäisi säästää. Puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi on asetettu kotimaan puolustus, kakkosena on virkaapu ja kolmantena kansainvälinen kriisinhallinta. Jälleen kerran näyttää käyvän niin, että puolustusmenoja karsittaessa järjestys on päinvastainen. Miksi ensisijaisena säästökohteena on taas kerran kotimaan puolustus? Kriisinhallintaan panostamista perustellaan usein kokemusten hankkimisella sodanomaisista olosuhteista. Mutta ovatko opitut asiat sellaisia, että niitä voidaan oikeasti kotimaan puolustuksessa soveltaa. Afganistanissa voi aina tilata avuksi taisteluhelikopterin mutta onko tällainen ylellisyys koskaan todellisuutta kotimaan puolustuksessa? Enpä usko. Miksi emme tällä kertaa säästäisi ensisijaisesti kriisinhallinnan menoista? Olli Nyberg Toiminnanjohtaja 65% Seuraava kysymys: Pitäisikö kasarmeilla panostaa enemmän ilmanlaatuun? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh TOIMITTAJAT Kokelas Mikko Virta Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Juuso Salakka Puh VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Akseli Muranen Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 uutiset 3 Suomen nykyaikaisin kasarmi Pilottikokeilu käynnissä Reserviupseerikoulun päärakennuksessa. Sisäilman laadun takaamiseksi maastovarusteet pidetään poissa majoitustiloista.. Mikko Virta Reserviupseerikoulun peruskorjattu päärakennus Haminassa on uutta ajattelua edustava pilottihanke puolustusvoimissa. Terveellisen sisäilman takaamiseksi käytössä on uusi ilmanvaihtoteknologia ja toimintatapa, jossa maastovarusteita ei viedä ollenkaan majoitustiloihin. Päärakennuksen uudistuksen lähtökohtana oli lähes 50 vuotta sitten peruskorjatun historiallisen arvokiinteistön muuttaminen nykyaikaiseksi. Samalla tavoitteeksi asetettiin terveellinen sisäilma. Maastomateriaali pois majoitustiloista Aluksi haluttiin saada joukkueiden kalusto pois päärakennuksen sisältä. Sen jälkeen tuli ajatus myös muun maastomateriaalin saamisesta pois majoitustiloista. Aikaisemmin esimerkiksi teltat kuivattiin rakennuksen vintillä, kertoo uudistuksen suunnitteluryhmää vetänyt, RUK:n huoltopäällikkö, majuri Jyrki Rikka. Vuonna 2009 aloitetun 14,5 miljoonaa euroa maksaneen remontin yhteydessä päärakennuksen pihalle on rakennettu isot varastorakennukset joukkuemateriaalille ja erillinen telttakuivaamo. Joukkuekalustoa ei missään vaiheessa viedä itse päärakennukseen sisälle. Halusimme rakentaa riittävästi kuivatustilaa muualle kuin majoitusrakennukseen. Lisäksi maastovarusteet oli tarkoitus saada pois tuvista ja siten parantaa sisäilman laatua, Rikka selostaa. Aiemmin luokka- ja varastokäytössä ollut ullakkokerros on nyt varattu pelkästään ilmanvaihtotekniikalle. Järjestelmä mittaa jatkuvasti sisätilojen lämpötiloja ja hiilidioksidipitoisuuksia. Tarvittaessa ilmastointia saadaan säädettyä etänä tietokoneella. Ainutlaatuinen Suomessa Kasarmi on täysin ainutlaatuinen Suomessa. Jokaisella varusmiehellä on perinteisen tuvassa olevan kaapin lisäksi henkilökohtainen sähköpistorasioilla ja lukuvalolla Kuva: Akseli Muraja Uudistetun päärakennuksen suunnitteluryhmää vetänyt majuri Jyrki Rikka ja rakennuksessa majoittuvan sissikomppanian päällikkö, majuri Marko Pykälämäki ihastelevat uusia pesupisteitä kellarikerroksen aulassa. varustettu opintokaappi sekä kaksi kuivauskaappia. Kaikkiin käy vielä sama avain. Kellarikerroksessa oleva kuivauskaappi on tarkoitettu maastoja taisteluvarusteille. Toiseen majoituskerroksessa sijaitsevaan kuivauskaappiin on hyvä laittaa liikuntasuorituksissa hiestä kastuneet vaatteet. Kellarikerroksessa kommentti Mikko Virta Suoritin reserviupseerikurssini ensimmäisellä kurssilla peruskorjatussa päärakennuksessa. Vaikka remontti olikin kurssin aikana vielä monilta osin kesken, toiminnallinen puoli uudesta järjestelmästä oli käytössä. Aluksi ajatus maastovarusteiden säilyttämisestä muualla kuin tuvassa tuntui oudolta, mutta siihen tottui nopeasti. on lisäksi jokaiselle joukkueelle oma kuivaustila makuupusseille ja -patjoille. Likaisia maastovarusteita ei tuoda majoituskerroksiin, vaan ne jätetään harjoituksen jälkeen kellaritilaan kuivumaan. Ideana oli, että tupa olisi kuin makuuhuone. Eihän kukaan kotonakaan säilytä makuuhuoneessa maastossa olleita likaisia ja märkiä varusteita, majuri Rikka täsmentää. Jokaiselle varusmiespalveluksesta tutut viikonlopun yli märkinä kaapissa olleet tunkkaiset ja haisevat varusteet ovat historiaa. Likaisista ja homeisista varusteista huoneilmaan leviävät mikrobit pysyvät myös poissa. Vanha rakennus on haaste Päärakennuksessa on kolme kerrosta, joista kaksi ylintä on nyt suunniteltu ainoastaan majoituskäyttöön. Ensimmäinen kerros on hallintokerros, jossa sijaitsevat kouluttajien työhuoneet, sosiaalitilat ja joukkueluokat. Uuden mallin toivoisi yleistyvän Neljän henkilökohtaisen kaapin järjestelmä on erinomainen. Tietääkseni yksikään varuste ei päässyt kurssin aikana homehtumaan tai edes unohtunut märkänä myttynä kaapin nurkkaan. Varusmiespalvelukseen perinteisesti kuuluva, hyödyltään kyseenalainen, valtavan tavaramäärän survominen ennalta sovitussa järjestyksessä pieneen kaappiin oli poistunut upseerioppilaiden päivärutiineista. Suuri osa varusteista oli nimittäin jatkuvasti kuivauskaapeissa. Henkilökohtainen opintokaappi taas mahdollisti kirjojen säilytyksen muualla kuin saappaan varressa. Sähköpistorasioiden ansiosta nykyaikaan kuuluvia sähkölaitteita saattoi turvallisesti ladata lukitun kaapin sisällä, eikä tavallista vääntöä tuvan muutaman ainoan pistorasian käytöstä syntynyt missään vaiheessa. Käytännön toiminnan tasolla oli minun kurssillani vielä paljon hiottavaa, koska niin kouluttajat kuin varusmiehetkin olivat ensimmäistä kertaa uudessa toimintaympäristössä ilman vanhoja käytäntöjä. Järjestelmänä RUK:n päärakennuksen malli on kuitenkin niin erinomainen, että sen toivoisi tulevia suomalaisia varusmiehiä ajatellen leviävän mahdollisimman pian myös muihin varuskuntiin. Majuri Rikan mukaan vanhan rakennuksen peruskorjaus oli haaste, jossa kompromisseja jouduttiin tekemään tilankäytön suhteen. Esimerkiksi pohjakerroksen henkilökohtaisten maastovarusteiden kuivaustilat voisivat olla nykyistä tilavammat. Uuden kasarmin teko olisi ollut helpompaa, huoltopäällikkö pohtii. Kesällä rakennuksessa majoittuneen reserviupseerikurssin 238 Joutsen varusmiehiltä kerättiin palaute kasarmista. Palautteen perusteella rakennukseen oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Voisiko samaa mallia soveltaa myös muualla peruskorjattaviin kasarmeihin? Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Reima Helminen ei ole tutustunut päärakennukseen malliin, mutta ei tyrmää ajatusta. Kuulostaa hyvältä ja mielenkiintoiselta, kannattaisi tutkia tarkemmin. Peruskoulutuskauden keskeytysten määrä on suhteellisessa laskussa Palvelus keskeytyy varusmiehiltä yleisimmin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia. Kuva: Akseli Muraja Sakari Nuuttila Heinäkuun saapumiserän 2/11 peruskoulutuskauden aikaisten keskeytysten lukumäärä seurasi viime vuosina suhteellisessa laskussa olevaa poistumatrendiä. Heinäkuussa palvelukseen astui alokasta, joista 10,6 prosentin palvelus keskeytyi p-kauden aikana. Näyttää siltä, että peruskoulutuskauden suhteellinen poistuma on vuodesta 2008 lähtien pienenemässä, Pääesikunnan henkilöstöosaston sektorijohtaja, everstiluutnantti Vesa Virtanen sanoo. Yleisin syy palveluksen keskeytymiselle saapumiserässä 2/11 oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, ja toiseksi yleisin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja oireet. Talvikeskeytykset yleisimpiä Viime vuosina peruskoulutuskauden aikaisten keskeytysten prosentuaalinen osuus on ollut korkeampi tammikuussa kuin heinäkuussa palvelukseen astuneissa saapumiserissä. Virtasen mukaan kausivaihtelu on tyypillistä ja olettaa sen johtuvan pääasiallisesti siitä, että talvella sattuu enemmän sairastumisia kuin kesällä. Puolustusvoimien koulutuskulttuuri on varusmiehille tehtävien loppukyselyiden mukaan kehittynyt hyvään suuntaan. Olemme jo tehneet monia hyviä toimenpiteitä, jotka liittyvät muuan muassa palvelukseen astumiseen, tiedonvälityksen parantamiseen, koulutus- ja johtamisilmapiiriin, esimies- ja vuorovaikutusvalmennukseen sekä palvelusturvallisuuteen. Myös kutsunnoissa pyritään arvioimaan palveluskelpoisuutta koko asevelvollisuusajalle, mikä osaltaan vähentää p- kauden aikana keskeyttäneiden määrää, Virtanen sanoo. Varusmiesten yksilöllinen kohtaaminen sekä hyvän asenteen motivaation tukeminen ehkäisevät keskeytyksiä, ja puolustusvoimat kehittää myös jatkossa keinoja parantaa palvelukseen sopeutumista ratkaisevien ensimmäisten viikkojen aikana. En uskalla vielä ennustaa mitään, mutta toivon, että keskeytysten määrä jatkuisi samaan malliin kuin nyt, selkeästi pienenevällä uralla, Virtanen toteaa.

4 4 uutiset lyhyesti Lämpötähystimet korvaamaan jalkaväkimiinoja Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta on allekirjoittanut sopimuksen lämpötähystimien hankinnasta. Tähystimet on tarkoitettu korvaamaan osittain Ottawan sopimuksesta seuraavaa miinakieltoa. Majuri Matti Honkela Maavoimien Esikunnasta sanoo jalkaväkimiinojen korvaamisen olevan isompi kokonaisuus. Kiikarimaisten tähystimien käyttö vaikuttaa suoraan myös varusmieskoulutukseen. Lämpötähystimet ovat yksi pieni osa-alue tästä prosessista ja ne ovat etulinjan taistelijoiden varusteita, joiden käyttö pitää tietenkin opettaa, hän sanoo. TUr Kontiorannan puolesta vetoomus Pohjois-Karjalan Prikaatin säilyttämiseksi tehdään vetoomusta. Aktiivisena hankkeessa toimii Pohjois-Karjalan Sotilasläänin entinen komentaja, eversti Jouko Hälvä. Tukea haetaan maanpuolustusjärjestöiltä, entisiltä ammattisotilailta ja kunnilta. Vetoomus aiotaan toimittaa poliitikoille ja puolustusvoimien johdolle lokakuussa. Olen tietoinen, että vetoomusta tehdään. Se on siviilikansalaisjärjestöjen hanke, eikä prikaatilla ole asian kanssa sen enempää tekemistä kuin että olemme sen kohde, prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä kommentoi. ENu Rysäkarille ostaja Historiallinen sotilassaari Rysäkari on saamassa uuden omistajan. Varauspäätös ostamisesta on tehty tarjouskilpailun perusteella. Erkki Vaalasranta Senaatti-kiinteistöistä ei voi kertoa tarkemmin ostajasta, sillä selvitykset suojeluviranomaisten kanssa ovat kesken. Varsinainen kauppa toteutunee loppuvuoden kuluessa, Vaalasranta sanoo. Rysäkari sijaitsee Helsingin edustalla. Se oli puolustusvoimien omistuksessa vuodesta 1922 vuoteen 2010 asti. Saarella on rakennuksia, jotka ovat paikoittain erittäinkin huonossa kunnossa. Osa saaren luontoa on suojeltu. TUr MiG vetonaulaksi myymälän katolle Verkkokauppa.com saa uuden myymälänsä vetonaulaksi MiG- 21BIS -torjuntahävittäjän. Puolustusvoimien säilytyssopimuksella luovuttama vanha hävittäjä sijoitetaan 50 metrin korkeuteen, näköalatasanteelle vuoden loppuun mennessä.käytöstä poistetut Migit ovat herättäneet aiemminkin kiinnostusta muun muassa keräilijöiden keskuudessa. - Päädyimme rakentamaan myymälään näköalatasanteen josta on hulppeat näkymät Helsinkiin, ja kun mietimme mitä sinne voisi keksiä lisäksi tuumasimme, että mikäs olisi sen hienompaa kuin MiG-hävittäjä. Meillä on töissä eräs entinen MiG-hävittäjälentäjä, jolta idea lähti, sanoo Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä. RLu Puolustusorganisaatio uudistuu Ensimmäiset joukko-osastojen ja esikuntien lakkautukset tapahtuvat vuonna Puolustusvoimat ei aio esittää kodinturvajoukkojen perustamista. Sakari Nuuttila Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja puolustusministeri Stefan Wallin ottivat kumpikin kantaa puolustusvoimia ravisteleviin suuriin muutoksiin tervehdyksissään Säätytalolla pidetyissä 198. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Resurssien ja toiminnan tasapaino pitkällä aikavälillä on mahdollista toteuttaa vain rakenteellisen muutoksen kautta, Wallin totesi puolustusvoimauudistuksen tavoitteista. Organisaatiota supistetaan Puolustusministerin mukaan uudistuksen lähtökohtana ovat sodanajan puolustuksen tarpeet henkilöstön, materiaalin, infrastruktuurin ja toiminnan osalta. Tämän lisäksi olisi saavutettava myös pysyviä säästöjä pienentämällä puolustusvoimien organisaatiota. Kenraali Puheloinen totesi, että puolustusvoimauudistuksen johdosta sekä sodan- että rauhan ajan joukkojen määrää tullaan supistamaan lähivuosina, mikä tulee näkymään sotilasläänien esikuntien ja joidenkin joukko-osastojen lakkauttamisessa jo vuoden 2013 lopussa. Nykyisen puolustusjärjestelmän sodanajan joukkojen sotilaan vahvuudesta supistaminen johtaa vääjäämättä koko puolustusorganisaation välttämättömään uudistustarpeeseen. Wallin nosti esille myös sen, että varusmiesikäluokan huomattava pienentyminen johtaa lähitulevaisuudessa joka tapauksessa joidenkin laitosten lakkauttamiseen. Puolustusvoimien toiminta maan eri osissa turvataan, vaikka joukko-osastorakenteesta tulisikin nykyistä suppeampi. Mahdollisen lakkauttamisten ja yhdistämisten Tykistöprikaatin WLAN jakaa mielipiteitä Jan Telford Tykistöprikaatissa palvelevat varusmiehet suhtautuvat vaihtelevasti varuskunnassa saatavilla olevaan langattomaan Internet-yhteyteen. Monien mielestä vapaa-ajalla on voinut helpommin pitää yhteyttä ulkomaailmaan. Tätä mieltä on ainakin upseerikokelas Mikko Grahn. Yhteydestä oli hyötyä koko AUK I:n ajan, kun se otettiin käyttöön. Kävin päivittäin selailemassa uutisia ja käytin Facebookia sekä YouTubea, Grahn sanoo. Samoilla linjoilla on myös lääkintämiehenä toimiva tykkimies Marko Uusitalo. Päivittäin tulee katsottua myös sähköpostia, Uusitalo lisää. Tykistöprikaatin komentaja, eversti Markku Myllykangas uskoi keväällä Ylen haastattelussa, että varuskunnan tarjoama nettiyhteys helpottaa palvelukseen astumista sekä muutosta siviilielämästä sotilaselämään. Puolustusministeri Stefan Wallin ja puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen tervehtivät maanpuolustuskurssin osallistujia Säätytalolla. vaikutukset tullaan arvioimaan huolellisesti, mutta uudistuksen lähtökohtana ovat puolustuksemme tarpeet, puolustusministeri vakuutti. Esikuntalakkautukset muovaavat komentojärjestelmää Molemmat ovat tyytyväisiä nettiyhteyden nopeuteen ja toimivuuteen. Uusitalo kertoo harkinneensa mokkulan käyttöä, muttei kokenut sitä tarpeelliseksi enää niin kutsutun Tykkimiesnetin tulon jälkeen. Varusmiesten käsityksen mukaan nettiyhteys lienee käytettävissä jokaisessa kasarmirakennuksessa sekä sotilaskodissa. Se toimii myös varuskuntasairaalassa, vähän kerroksesta riippuen, Uusitalo lisää. Liian rajallinen tarjonta Sotilaspoliisialikersantti Samuli Kärki on asiasta eri linjoilla. Hän ei ole kokenut hyötyvänsä Tykkimiesnetistä juurikaan. Ostin läppärin kevättalvella ja aluksi yhteyttä tuli käytettyä, mutta lopulta hankin oman mokkulan, koska yhteys ei sallinut kuin harvoilla sivustoilla käymisen. Varuskunnan Internet-yhteys ei Etenkin sotilasläänien esikuntien lakkauttaminen johtaa komentojärjestelmän uudelleenmuotoutumiseen. Jatkossa rauhan ajan organisaation joukko-osastot tulevat puolustushaarojen komentajien suoraan johtoon ilman esikuntien edustamia välijohtoportaita. Puolustusvoimien maanlaajuisen läsnäolon verkosto rakentuu tulevaisuudessa aluetoimistojen pohjalle, Puheloinen totesi. Puolustusvoimien sodanajan joukot tullaan jatkossa jakamaan operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin. Näiden joukkojen kokoonpano ja varustus suunnitellaan vastaamaan niille annettuja tehtäviä, mikä Puheloisen mukaan luo mahdollisuuden hyödyntää myös puolustusvoimien vanhempaa mutta käyttökelpoista kalustoa tehokkaasti. Reservin osaamista hyödynnetään Puheloinen lisäsi, ettei puolustusvoimat tule esittämään erillisten kodinturvajoukkojen perustamista. Sen sijaan se pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään reservin osaamista tehokkaammin muun muassa paikallisjoukoille sijoitettavissa kodinturvatehtävissä. Eräänä tavoitteena on reservin osaamisen entistä parempi hyödyntäminen sijoittamalla muun muassa vanhempia mutta kenttäkelpoisia ja kokeneita reserviläisiä paikallisjoukkojen tehtäviin nykyistä vielä huolellisemman yksilöllisen valinnan perusteella, kenraali sanoi. Tarkoituksena on Puheloisen mukaan näin kehittää edelleen vapaaehtoisen ja sotilaallisen maan- WLAN on helpottanut varusmiesten yhteydenpitoa siviilimaailmaan. puolustuksen välistä kosketuspintaa, jota myös maanpuolustuskurssit edistävät. Olemme itse tunnistaneet uudistustarpeet, ja olemme valmiita ne täyttämään. Uudistukset pitää nyt voida tehdä täysimääräisinä saavuttaaksemme kustannustehokkaan kokonaisuuden, jossa yhtäältä rahoitus ja toisaalta puolustusvoimien tehtävät, koko sekä toiminnan kustannukset ovat tasapainossa. Tavoitteenamme on luoda tulevan vuosikymmenen vaatimuksia vastaavat, tasapainoisesti kehitetyt ja tehtäviinsä laadukkaasti kykenevät puolustusvoimat, Wallin kiteytti. Kuva: Esa Ylijääskö mahdollista pääsyä juuri millekään ulkomaisille sivustoille. Kotimaisistakin vain yleisemmät lienee lisätty manuaalisesti käyttöön, Kärki arvioi. Mutta pystyin sentään hoitamaan pankkiasioita ja kyllä Facebookissa oli ihan mukava käydä. Yhteensopivuusongelmia Myöskään sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird ei ole Kärjen mukaan toiminut verkossa. Pystyn vastaanottamaan sähköposteja, mutten lähettämään. Mokkulalla ohjelma kyllä toimii. Grahnin mukaan ongelmia on myös ipadin kanssa. Tykkimiesnetissä niillä ei pääse Facebookiin. Varmaa ei tosin ole, johtuuko ongelma juuri nettiyhteydestä. Tykkimiesnetin nopeus ja luotettavuus eivät sen sijaan saa varusmiehiltä risuja. Heidän mielestään se toimii pätkimättä ja riittävällä nopeudella. Kuva: Miika Laihi

5 uutiset 5 MPK harjoitteli airsoft-aseilla tähtäimessä Mistä syistä voidaan määrätä lisää aamuja? Roope Luokkamäki Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjesti Santahaminassa, Kaartin Jääkärirykmentin alueella syyskuuta viikonlopun mittaisen harjoituksen jäsenilleen. Uutta harjoituksessa oli muovikuulia ampuvien airsoft-aseiden käyttö taistelusimulaatiossa. Harjoitus oli onnistunut ja uudet aseet keräsivät paljon positiivista palautetta. Vuoden ajan MPK:n toiminnassa mukana ollut kouluttaja Juho Kalliala, joka ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt airsoft-aseita, oli niihin hyvin tyytyväinen: Kyllä tämä on taistelusimulaationa toimiva, osumat näkyvät ja tuntuvat. Lisäksi kuulasade vetää eri tavalla matalaksi kuin vaikka paukkupanokset. Viikonlopun päättäneessä, soveltavassa harjoituksessa airsoftsimulaatiota päästiin testaamaan toden teolla, kun harjoitukseen osallistuneet jaettiin kahteen vastakkaiseen joukkueeseen, joista Alfa hyökkäsi ja Bravo suojasi perääntymistään. Alun hyvästä etenemisestä huolimatta Alfajoukkue joutui pettymään, kun osa joukkueen taakse koukkaamaan päässeistä bravolaisista hyökkäsi selustaan ja tuhosi Alfan nopeasti. Tässä tuli hyvin esiin airsoft-simulaation tarjoama yllätysmomentti. Jos sama harjoitus olisi käyty paukkupanoksilla, tuloksen Miika Lähdeniemi Eero Nurmi Soveltavan harjoituksen Alfa-joukkue valmistautuu hyökkäämään. olisi pitänyt olla ennalta määrätty. Muutenkin airsoft on lähietäisyydeltä toimiva järjestelmä, kommentoi Bravoa johtanut Mikko Spoof. Puolustusvoimilla ei virallista selvitystä Puolustusvoimien taholta kiinnostus airsoft-simulaation hyödyntämiseen koulutuksessa on melko laimeaa. Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta on kulunut 70 vuotta. 271 miehen hengen vaatinutta tragediaa muistettiin Naantalissa laivaston muistoristillä aluksen uppoamisen vuosipäivänä tiistaina Paikalla oli kolme Ilmariselta pelastunutta veteraania. Tilaisuudessa olleen Maja-Lisa Salosen isä Ragnar Göransson toimi aluksen päällikkönä. Hän pelastautui uppoavasta laivasta uimalla ja palveli sen jälkeen Saaristolaivaston päällikkönä Äänisellä. Ilmarinen oli erittäin kiinteä Salosen lapsuutta. Muistan hyvin laivan salongin ja sen miehistön, minulla on lämpimät ja hyvin kirkkaat muistot Ilmarisesta, Salonen kertoo. Minut haettiin usein amiraaliveneellä laivaan, ja seurasin, kun päällikkö tarkasti miehistön kannella. Asiaa ei ole virallisesti selvitetty, koska sitä ei ole koettu tarpeelliseksi, kertoo osastoesiupseeri, majuri Ville Haapala Maavoimien Esikunnasta. Airsoft-aseiden sijaan puolustusvoimat hyödyntää taistelusimulaatiossa infrapuna-aseita sekä uusia, kenttäkoevaiheessa olevia FX-aseita järjestelmää, jossa hyödynnetään oikeita aseita kiinnittämällä niihin väripanoksia ampuva osa. Rosvopaistitapahtumat saavat jatkoa Rosvopaistitapahtumaan osallistunut varusmies ojentamassa auttavaa kättä veteraanille. Sotaveteraaneille jo 19 vuoden ajan järjestetyt viihteelliset rosvopaistitapahtumat jatkuvat myös ensi vuonna. Tapahtumien tulevaisuus oli vaakalaudalla, kun pääsponsorina toiminut Finnair ilmoitti säästösyistä lopettavansa rahoittamisen. Tapahtumat jatkuvat, mutta sitä ei vielä tiedetä, supistetaanko pari kolme kertaa pois, lentopurseri Kalevi Rönnqvist kommentoi. Rosvopaistia on nautittu keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa eri puolella Suomea. Finnairin rahoituksen jättämä aukko on noin euroa, mikä on noin kolmannes tapahtumien vuosittaisesta budjetista. Mahdollista sponsorointia puntaroidaan ainakin Lääkäriliitossa, Liikennelentäjien liitossa sekä lentoemäntäyhdistyksessä. Tämän vuoden viimeinen rosvopaistitapahtuma pidettiin kuunvaihteessa Santahaminassa, mutta tulevan kesän valmistelu alkaa jo talvella. Rahoituksen olisi siis toivottavaa selvitä ennen sitä. Ilmarista muistettiin Naantalissa Ilmarisen amiraalivene on nykyisin kunnostettu ja esillä Turun Forum Marinumissa. Miinat upottivat Ilmarisen Vuonna 1933 valmistunut Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva. Se upposi suorittaessaan hämäysoperaatio Nordwindia Utön eteläpuolella. Operaation tarkoituksena oli Kuva: Esa Ylijääskö Toiminta jatkuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoitusta järjestämässä olleet kouluttajat Spoof Ja Urpo Leppäjärvi olivat tyytyväisiä viikonlopun kulkuun. He kiittelivät Kaartin Jääkärirykmenttiä ja Etelä-Suomen Huoltorykmenttiä yhteistyöstä. Seuraavaksi MPK:lla on vuorossa myös airsoft-aseita hyödyntävä harjoitus Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä. Lampaanlihasta tehdään kerralla vain yksi kilon tilaus, joka pitäisi hoitaa tammi-helmikuussa, Rönnqvist kertoo. Lentoemännät siviilivaatteissa Tapahtumaa vuosikausia järjestellyt Finnairin lentävä henkilökunta on ilmeisen sitoutunut rosvopaistitapahtumiin. He ovat aikeissa jatkaa talkootyötä, vaikka työnantaja ei jatkakaan sponsorointia. Käytännössä lentävä henkilökunta olisi tapahtumissa siviilivaatteet päällä. Myös yhteisen kolehdin keräämistä rahoituksen järjestämiseksi on harkittu. Jos jokainen pistäisi euroa kippoon, siitä tulisi helposti kolmekymmentä tonnia kasaan, Rönnqvist laskee. uskotella Neuvostoliitolle, että Saarenmaalle ja Hiidenmaalle aiotaan hyökätä mereltä. Ilmarisen käännyttyä paluumatkalle sen upottivat kaksi aluksen alla räjähtänyttä miinaa. Panssarilaiva upposi seitsemässä minuutissa. Ilmarisen hylky löydettiin vuonna Hylkyä tuolloin tutkineen sukellusveneen kyydissä oli mukana myös Ilmarisen tuhosta selviytyneitä veteraaneja. Kuva: Roope Luokkamäki Taneli Urmas Varusmiesten keskuudessa kulkee huhuja ylimääräisten aamujen määräämisestä rangaistusmuotona. Myös sakkorangaistuksista kuulee kasarmien käytävillä puhuttavan. uutisia muualta Oulu menettämässä esikunnan Pääesikunnan oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö Tuija Sundberg, mistä syistä voidaan määrätä varusmiehelle ylimääräisiä aamuja? Varusmiehelle ei määrätä lisää aamuja. Kysymys ei ole rangaistuksesta, vaan palvelusajan laskentatavasta tietyissä poikkeustilanteissa. Jos varusmiehellä on arestirangaistuksen suorittaminen kesken, palvelus jatkuu rangaistuksen suorittamisen ajan. Arestia ei käytännössä enää määrätä. Lisäksi on huomattava, että HSL-lomallaolopäivät eivät ole palvelusaikaa. Tällöin palvelusaika pitenee loman kestoa vastaavalla vuorokausimäärällä. Jos varusmies on syyllistynyt yli vuorokauden kestäneeseen luvattomaan poissaoloon tai karkaamiseen, tai on ollut pidätettynä tai vangittuna rikosepäilyn vuoksi, tätä aikaa ei lueta palvelusajaksi. Missä tapauksessa voi rangaistuksena olla sakkoja? Kurinpitosakkoa ei yleensä käytetä rangaistuksena ottaen huomioon varusmiesten taloudellinen asema. Niinpä sitä määrätään varusmiespalveluksessa olevalle yleensä vain silloin, kun käsiteltävänä on sellainen rikos, josta siviilissä tavanomaisesti käytetään sakkoa, tai poikkeustapauksissa kun varusmies on kotiutumassa ja hänelle ollaan määräämässä poistumisrangaistusta. Kuinka suuria sakot voivat olla? Kurinpitomenettelyssä kurinpitosakkoa määrätään vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä. Asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain nojalla palvelevalle kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on hänen päivärahansa suuruinen. Puolustusvoimain komentajan puheen mukaan johtoportaita on karsittava, mikä tietää esikuntien lopettamista, uutisoi Kaleva. Tammikuun loppuun mennessä puolustusvoimat antaa puolustusministeriölle oman esityksensä rakenneuudistuksesta. Aikataulusta ei viestintäjohtaja Jyrki Heinosen mukaan ole vielä tietoa. Hän ei suostu arvailemaan, onko Oulussa tulevaisuudessa puolustusvoimien organisaatioita. Kalevan mukaan Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkö Jussi Mäki lomailee ulkomailla eikä voi antaa asiaan lisävalaistusta. Päätökset ja aikataulu ovat kiinni poliittisista päättäjistä. Esikuntien lakkauttaminen ei tarkoita, että puolustusvoimat katkaisisi yhteyden kenttään. Kaleva Poliisi ja armeijan Pasi piirityksessä Ähtärissä Etelä-Pohjanmaan poliisi kutsui armeijan Pasi-ajoneuvoja tueksi piiritystilanteeseen, uutisoi Yle verkkosivuillaan. Poliisin tietojen mukaan ähtäriläisessä asuintalossa olisi ollut aseistettu mielenterveysongelmainen mies, joka oli käyttäytymisensä perusteella vaaraksi. Mies ei ollut ollut puhelimessa yhteistyöhaluinen, kun poliisi selvitti soittamalla tietoja aseistetun miehen aikeista. Poliisin mukaan mieheltä oli saatava aseet pois voimakeinoin, ja operaation turvaamiseksi kutsuttiin kuljetuspanssariajoneuvoja Keuruun varuskunnasta. Piirityksessä ilmeni kuitenkin, ettei mies ollut talossa. Hänet tavoitettiin toisaalta seuraavana päivänä lauantaina, eikä mies tehnyt kiinni otettaessa vastarintaa. YLE Upseerin epäillään järjestäneen synttärit veronmaksajien piikkiin STT:n mukaan korkeaa upseeria epäillään törkeistä rikoksista Uudenmaan Prikaatissa Raaseporissa kesällä Esikuntapäällikkönä toimineen miehen epäillään muun muassa järjestäneen varuskunta-alueella 50-vuotispäivänsä osin veronmaksajien kustannuksella. Syyttäjä vaatii miehelle vähintään kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Lisäksi hän katsoo, että rikosten takia tämä on sopimaton toimimaan puolustusvoimien virkamiehenä. Rikoksista epäilty entinen esikuntapäällikkö kiistää syytteet lähes tyystin. Hän järjesti mielestään kaksi erillistä tapahtumaa, jotka olivat Suomi-yhdistyksen sidosryhmävierailu ja iltatilaisuus syntymäpäivävieraille, joille järjestettiin mahdollisuus majoittua varuskunnassa, kertoo STT. Helsingin hovioikeus on aloittanut jutun käsittelyn ja tuomio annettaneen lokakuun loppuun mennessä. STT Toimittanut Tuomas Kähärä

6 6 maailmalla lyhyesti Elefantti astui miinaan Myanmarissa Thaimaalainen norsu astui maamiinaan eksyttyään naapurimaa Myanmarin puolelle. 22- vuotiaan Pa Hae Po -nimisen elefantin vasen jalka vaurioitui pahoin räjähdyksessä. Loukkaantunut eläin kuljetettiin kuorma-auton kyydissä eläinsairaalaan Thaimaahan. Sairaalan ylilääkäri odottaa nuoren uroksen paranevan nopeasti. Jos kaikki sujuu hyvin, voidaan huono-onninen norsu päästää pois sairaalasta 8 12 kuukauden kuluttua. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Myanmarin maaperässä on vuosia jatkuneen selkkauksen jäljiltä sekä armeijan että kapinallisten asettamia miinoja. (The Washington Post 12.9.) ENu Pohjois-Korean armeijassa nähdään nälkää Pohjoiskorealaisten loikkareiden mukaan nykyään myös maan armeijassa nähdään nälkää. Heidän mukaansa syynä on huono sato ja valtion ruuanjakelujärjestelmän romahtaminen. Seurauksena nälkäiset sotilaat ryöstävät muilta ihmisiltä ruokaa, rahaa ja tavaroita. Ruokaa on jäljellä yksityisillä kauppiailla, mutta se on markkinahintaista. Sotilaat ovat takavarikoineet sitä omiin tarpeisiin henkensä pitimiksi. Kiinan puolelle loikanneen neiti Leen mukaan valtio antoi ennen päivässä 70 grammaa viljaa, mutta nyt vain kolmanneksen siitä. (YLE 14.9.) MVi Jenkkisotilaat ulos kaapista Yhdysvaltojen armeijan sotilaiden ei tarvitse enää peitellä seksuaalista suuntautumistaan. Presidentti Barack Obaman viime joulukuussa allekirjoittama laki astui voimaan tiistaina Aiemmin oli voimassa niin sanottu älä kysy, älä kerro -laki, jonka mukaan homoseksuaalit saivat palvella armeijassa, kunhan pitivät suuntautumisensa salassa. Laki säädettiin vuonna 1993 kompromissina, joka salli kuitenkin homojen liittymisen armeijaan. Arviolta sotilasta oli tähän mennessä erotettu armeijasta seksuaalisen suuntautumisensa takia. (CNN 20.9.) TUr Armeijan joukkoja 50 vuotta viihdyttänyt laulaja kuollut Yhdysvaltain armeijan joukoille eri puolilla maailmaa 50 vuoden ajan esiintynyt laulaja Dolores Hope menehtyi Los Angelesissa Hän oli kuollessaan 102- vuotias. Hope tuli tunnetuksi miehensä, edesmenneen Bob Hopen, kanssa tähdittämistään pitkistä kiertueista Yhdysvaltain armeijan tukikohtiin ympäri maailmaa ja joiden tarkoituksena oli viihdyttää sotilaita sekä ylläpitää taistelumoraalia. Uransa aikana Hope ehti todistaa läheltä niin toista maailmansotaa, Vietnamin sotaa kuin Persianlahden sotaakin. (CNN 19.9.) RLu Kodinturvajoukot sopeutuvat uuteen aikaan Asevelvollisuuden lakkauttamisen jälkeen hakijamäärät ovat laskeneet. Hemvärnetin merkitys Ruotsin alueellisena puolustajana on vahvistunut. Miika Lähdeniemi Yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen jälkeen vapaaehtoisiin kodinturvajoukkoihin, Hemvärnetiin, hakeneiden määrä on tipahtanut Ruotsissa. Kahden viime vuoden aikana meillä on ollut alhaisempi määrä rekrytoituja kuin koskaan aiemmin, Hemvärnetin komentaja, prikaatikenraali Roland Ekenberg kertoo. Komentaja ei vaikuta kuitenkaan erityisen huolestuneelta hakijamäärien suhteen. Hemvärnetin tarpeisiin on määrä rekrytoida uutta ihmistä joka vuosi. Aiemmin ihmisiä voitiin haalia mukaan suoraan varusmiespalveluksesta, mutta nykyään Hemvärnet järjestää rekrytointinsa itse. Ekenberg näkee tämän vain positiivisena seikkana. Ratkaisu on Hemvärnetin kannalta hyvä. On paljon parempi ja rajatumpi systeemi, kun rekrytoimme ja koulutamme itse sotilaat. Toimintaan on onnistuttu houkuttelemaan mukaan myös naisia. Heidän osuus Hemvärnetin sotilaista on noin 15 prosenttia, kun puolustusvoimissa vastaava prosentti on 4. Ekenbergin toiveet ovat silti täydellisessä sukupuolten tasapainossa. Kenraali korostaa, että koulutus- ja harjoitustoimintaan tulee kiinnittää huomiota, jotta ihmiset innostuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Toiminnan pitää olla tarpeeksi puoleensavetävää. Meidän pitää Mikko Virta Etelä-Koreassa tietokonepelien pelaaminen on kuin jääkiekkoilu Suomessa. Tunnetuimmat ja menestyneimmät pelaajat ovat rocktähtien asemassa tuhansine faneineen. Asevelvollisuus Etelä-Koreassa kestää kuukautta aselajista riippuen ja se on katkaissut useiden menestyksensä huipulla olevien kilpapelaajien uran. Ongelman ratkaisuksi kehitettiin Etelä-Korean ilmavoimiin vuonna 2007 oma koulutusohjelma, joka mahdollistaa ammattipelaajien asepalveluksen suorittamisen ja pelitaidon ylläpidon samanaikaisesti. tarjota hyvä koulutus, hyviä harjoituksia ja riittävän mielenkiintoisia tehtäviä. Avainsanana alueellisuus Hemvärnetin komentaja, prikaatikenraali Roland Ekenberg muistuttaa, että vapaaehtoisille pitää tarjota riittävän mielenkiintoista koulutusta. Ruotsalaiset Hemvärnet-sotilaat ottavat rakennuksen haltuun Stora Sätran harjoitusalueella. Koulutusohjelmaa voi verrata Suomessa Lahden urheilukoulussa annettavaan räätälöityyn urheilukoulutukseen. Etelä-Korean ilmavoimat saivat ohjelman myötä oman virallisen kilpapelijoukkueensa. Korea Air Force ACE -nimisessä joukkueessa ammattipelaajat osallistuvat turnauksiin palveluksen ohessa. Pelaaminen yleistyy Suomessakin Suomessa kilpapelaaminen yleistyy jatkuvasti ja parhaat pelaajat tienaavat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Hemvärnetin rooli on muuttunut viime vuosina. Vuonna 2009 Ruotsin puolustusvoimat päätti panostaa entistä enemmän kansainväliseen toimintaan, jolloin kansallisten kodinturvajoukkojen vastuulle jäi alueellisen puolustuksen hoitaminen. Se oli aika dramaattinenkin muutos. Aiemmin tehtävänä oli mobilisointi. Nyt tehtävänämme on ennen kaikkea turvata ja suojata yhteiskuntaa, esimerkiksi tärkeitä satamia. Ekenberg muistuttaa, että alueellisen puolustajan pitää kyetä vahvaan toimintaan joka puolella Ruotsia. Meillä pitää olla ihmisiä rekrytoimassa joka alueilla. Parhaiten rekrytointi tapahtuu niin, että nähdään kasvokkain, Ekenberg muistuttaa. Etenkin suurkaupunkialueilla on ollut hankaluuksia saada uutta verta toimintaan, mihin Ekenberg ei osaa sanoa selkeää syytä. Göteborg on vähän helpompaa aluetta, mutta Tukholma on todella vaikea. Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Teemu Hiilinen näkee ajatuksen puolustusvoimien omasta elektronisen urheilun koulutusohjelmasta positiivisena. Kasvava kilpapelaamisen kulttuuri tulee varmasti jatkossa asettamaankin paineita puolustusvoimien suuntaan, hän pohtii. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen pitää asiaa niin kaukaa haettuna, ettei suostu kommentoimaan. Aseita säilytetään kotonakin Pääsyvaatimuksena Hemvärnetiin on Ruotsin kansalaisuuden lisäksi vähintään 85 päivän sotilaallinen peruskoulutus. Niille, joilta ei tätä varusmiespalveluksen myötä löydy, Hemvärnet järjestää itse kolme kuukautta kestävän koulutuksen. Komppanioiden päälliköt haastattelevat Hemvärnetiin hakijat ja asunnossa tehdään katsaus siihen, voiko ihminen pitää asetta kotonaan. Katsotaan, onko kyseinen yksilö sopiva Hemvärnetiin, Ekenberg tiivistää. Reserviläisten on mahdollista säilyttää henkilökohtaista asetta kotonaan. Ekenbergin mukaan vain noin kolmasosa tekee niin, ja sekin johtuu vain käytännön syistä. Ei ole järkevää ajaa edestakaisin 150 kilometriä hakemaan asetta. Useimmat säilyttävät AK-4- asettaan Hemvärnetin tiloissa. Käytännössä yksittäisellä ihmisellä ei ole kuitenkaan pääsyä hakemaan omaa asettaan, vaan avain on komppanioiden päälliköiden hallussa. Keskustelu aseiden hallussapidosta kumpusi kiivaimmilleen vuonna 2006, kun Hemvärnetiin kuulunut mies haavoitti ammuskelussa naista ja ampui lopulta itsensä. Tapahtumien jälkeen linjattiin, että aseiden säilytyspaikkojen avaimet pysyvät päälliköiden hallussa. Nykyään ei ole sellaista tarvetta olla valmiudessa ja pitää asetta kotona. Hemvärnet-sotilaat ovat sitoutuneet suorittamaan vähintään neljä harjoitusvuorokautta vuodessa. Johtaja-asemassa olevilla vuorokausia kertyy vähintään 13. Päälliköillä on myös vastuu siitä, että yksiköt toimivat koko vuoden eivätkä pelkästään sen 13 vuorokautta, Ekenberg muistuttaa. Etelä-Korean ilmavoimilla on oma tietokonepelijoukkue Ammattipelaajilla on mahdollisuus ylläpitää taitojaan palveluksessa. Nuoret suomalaiset huippupelaajat kokoontuvat Helsingissä Nuorten toimintakeskus Hapessa. Kuvareportaasi Hemvärnetin harjoituksesta > Kuvat: Esa Ylijääskö Kuva: Mikko Virta

7 reportaasi 7 Kuvat: Mikko Virta Yön pimetessä koittaa kenttälääkintäharjoituksen kova vaihe. Rintamalta tuodun taistelijan kasvot ovat vihollisen luodin lävistämät. Verta ja suolenpätkiä Lääkintämiehet harjoittelivat sotavammojen hoitoa Santahaminassa. Teatterimaskeeraajat ovat mukana kenttälääkintäharjoituksessa. Mikko Virta Aamun sarastaessa panssariajoneuvo kaartaa joukkosidontapaikan eteen. Ovet avataan ja lääkintämiehet nostavat sisältä kiireellä kaksi loukkaantunutta. Ensimmäinen miehistä painaa kylkeään, takki on verestä punainen, eikä hän pysty edes hengittämään kunnolla. Repeytynyt takki paljastaa veren seasta paistavat kylkiluut. Toinen mies kykenee vielä puhumaan. He ovat moottoripyörälähettejä esikunnasta. Matkalla toiseen esikuntaan pyörä osui todennäköisesti isompaan kiveen ja he suistuivat pois metsätieltä. Eletään harmaata vaihetta. Joukkoja on alettu kouluttaa ja valmiutta nostettu. Taisteluita ei vielä ole käyty, mutta vihollisuhka on jatkuvasti päällä. Kenttälääkintää sotatilassa Käynnissä on kenttälääkintäharjoitus Santahaminassa. Vuodesta 2003 järjestetty harjoitus tunnetaan lääkintämiesten loppusotana. Se on myös ainoa harjoitus, jossa lääkintämiehet pääsevät todella testaamaan lääkinnällisiä taitojaan kenttäolosuhteissa. Tavoitteena on näyttää, millaista kenttälääkintä on tositilanteessa ja opettaa toimimaan sodanajan tilanteissa, kertoo harjoituksen johtaja, kenttäsairaanhoitaja Susanna Kajanto. Tyypillisiä harmaan vaiheen potilaita ovat hänen mukaansa liikennetapaturmissa loukkaantuneet, humalassa tapelleet ja myös vahinkolaukauksissa haavoittuneet. Jotta tilanne olisi lääkintämiesten kannalta mahdollisimman realistinen, on paikalla kolme teatterimaskeeraajaa tekemässä potilaita esittäville varusmiehille toinen toistaan verisempiä haavoja. Maskeeraajat luovat puitteet koko harjoitukselle ja ylipäänsä mahdollistavat sen, Kajanto sanoo. Maskeeraajista Hanna Minkkinen ja Maria Saastamoinen ovat pitkän linjan ammattilaisia. Molemmat esimerkiksi opettavat teatterimaskeerausta kaksikielisessä Yrkesinstitutet-ammattioppilaitoksessa. Kova vaihe koittaa Lääkintämiehet ovat koko päivän hoitaneet harmaan vaiheen aikana syntyneitä vammoja. Päivä on kuitenkin ollut vasta lämmittelyä tulevaa varten. Illan pimetessä on harjoituksen kovan vaiheen aika. Komppanian päällikön lähetti tuo joukkosidontapaikalle tietoja: Tilanne on eskaloitunut. Taistelukosketuksia on useita. Vihollinen on tuhonnut Helsinkiin johtavat päätiet. Joukkosidontapaikalla nostetaan valmiutta ja aletaan odottaa taistelussa haavoittuneita. Pian alkaa potilaita virrata. Monilla on sirpalevammoja ja erilaisia murtumia. Yhdeltä on jalka räjähtänyt putkimiinan mukana ja toiselta pääsi vartiossa vihollisen partisaani leikkaamaan kurkun auki. Verta pulppuava kaulavaltimo ei ole helppo paikka lääkintämiehille. Hyvästä yrityksestä huolimatta lääkäri joutuu toteamaan potilaan kuolleeksi kellon näyttäessä Yön pimeinä tunteina Kellon lähestyessä keskiyötä kasvaa potilaiden määrä entisestään. Useat ovat saaneet osumia luodeista; toiset rintaan, toiset kasvoihin. Näkönsä räjähdyksessä menettäneen kasvojen sitominen hämärässä teltassa tuntuu sivustakatsojastakin pahalta. Ensimmäisestä jääkärikomppaniasta oleva lääkintämies, kaartinjääkäri Jani Chan on kuitenkin innostunut harjoituksesta. Tuntuu hyvältä päästä tekemään oikeita lääkintämiesten hommia, hän kertoo. Tinja Karlsson maskeeraa haavoittunutta varusmiestä. Väsymyskään ei tunnu Chania painavan, vaikka edellisenä yönä unet jäivät kolmen tunnin tietämille. Verta pulppuava kaulavaltimo ei ole helppo paikka lääkintämiehille. Adrenaliini pitää hyvin hereillä ja loppuyöstä odotellaan vielä rajummin haavoittuneita, Chan kiteyttää lääkintämiesten mielialat. Loppu häämöttää Keskiyön jälkeen lääkintämiehiä koettelevat jo kuolleina tuodut taistelijoiden raadot ja lukuisat toivottamasti henkitoreissaan kituvat miehet. Sirpaleen irti repimä silmä ja pulppuava veri lannoitepommin irti räjäyttämästä kädestä saavat haukkomaan henkeä. Edes sähköjen katkeaminen teltasta ei haittaa toimintaa. Nopeasti tuodaan ulkopuolella palavat myrskylyhdyt sisälle ja työtä jatketaan niiden valossa. Aamun sarastaessa alkaa lääkintämiesten työ jo sujua rutiinilla. Ilman erillistä pohdintaa menevät kiristyssiteet amputoituneisiin jalkoihin ja painesiteet ampumahaavoihin. Harjoituksen johtaja on tyytyväinen lääkintäryhmän kehitykseen vuorokauden aikana. Tämä on sujunut juuri kuten ajattelinkin. Harmaan vaiheen aikana lääkintämiehet ovat etsineet omia roolejaan. Yöllä ryhmän toiminta on jo sujunut kunnolla, kenttäsairaanhoitaja Kajanto arvioi harjoituksen kulkua. Aamun valjettua häämöttää harjoituksen loppuhuipennus. Joukkosidontapaikalle tuodaan haavoittunut, jonka vatsasta pistää ulos räjähtämättömän kranaatin pyrstö. Lääkintäryhmä nostaa haavoittuneen panssariajoneuvosta ja... Lisää kuvia netissä > Vihollispartisaanin auki leikkaama kurkku sidottiin jo pasin sisällä ja vasta sen jälkeen siirrettiin potilas odottamaan evakuointia.

8 8 Asekehityksen yliastumiset Teksti: Ossian Hartig Kuvat & taitto: Juuso Salakka Kuten Albert Einsteinia, on monia muitakin radikaaleja ajatuksia hautoneita tiedemiehiä pidetty omana aikanaan hulluina. Mutta toisin kuin Einsteinin tapauksessa, ei kaikista hulluista kuoriudu neroja. Viimeisen sadan vuoden aikana aseteknologian kehitys on ollut nopeampaa kuin koskaan, mutta harha-askelilta ei suinkaan ole vältytty. Nyt esittelyssä on kolme hyvinkin erilaista salaista sotilasprojektia, joiden tarkoitus oli vallankumouksellistaa sodankäynti. Tässä artikkelissa esiteltävät tiedot perustuvat lukuisista eri lähteistä saatuihin tietoihin, eikä niiden oikeellisuutta voida täysin taata. Rotta, eli Hitlerin jättimäinen fantasia Natsi-Saksan insinöörit työskentelivät toisen maailmansodan aikana jatkuvasti uusien sotaaseiden kehittelyn parissa. Saksalaiset panssarivaunut ovat jääneet historiaan yksinä sodan teknillisesti kehittyneimmistä ja tehokkaimmista aseista. Korkeatasoinen kalusto olikin määrällisesti alivoimaiselle Wehrmachtille onnistumisen edellytys. Joskus kuitenkin sota-aseiden tuotekehitys vietiin liian pitkälle. Vuonna 1942 sodanjohto päätti, että lähitulevaisuudessa panssariosastoilla käytössä olevat Tiger I panssarit tultaisiin korvaamaan seuraavalla versiolla, kuningastiikerillä tulevien vuosien aikana. Tämä tarkoitti käytännössä parannuksia tiikerin jo valmiiksi erittäin varteenotettavaan panssarointiin ja aseistukseen. Hitlerille kuningastiikeri ei kuitenkaan riittänyt. Seuraava suunnittelutasolle asti yltänyt malli oli 180- tonninen Panzerkampfwagen Maus, joka ei koskaan valmistunut. Silti jo muutaman kuukauden kuluttua Hitler päätti, että Mauskin olisi ollut liian pieni askel eteenpäin. Ja niinpä hän antoi Grote ja Hacker nimisille aseministeriön insinööreille tehtäväksi suunnitella tuhannen tonnin painoisen supertankin. Prototyyppi kulki nimellä Landkeuzer Ratte, maaristeilijä rotta. Tuhotuntientaktiikka Tarkoituksena oli tehdä supertankista käytännössä tuhoutumaton. Aseistukseksi kaavailtiin kahta 280mm laivastotykkiä ja lukuisia muita "hieman pienempiä" aseita, kuten ilmatorjuntakonekivääri ja 128 millimetrin kanuuna. Valmiista panssarivaunusta oli määrä tulla 35 metriä pitkä, 14 metriä leveä ja 11 metriä korkea. Panssarin paksuudeksi kaavailtiin massiivista 360 milliä. Jättimäinen koko teki prototyyppiversioista erittäin epäkäytännöllisiä. Miljoona kiloa terästä tuhosi lähes tien kuin tien kulkukelvottomaksi, eikä Ratte pystynyt ylittämään siltoja niiden romahtamatta. Myös tarpeeksi tehokkaan moottorin löytäminen osoittautui ongelmalliseksi. Ratkaisu löytyi jälleen laivastokaluston puolelta. Tankissa päätettiin käyttää kahta MAN-dieselmoottoria, joiden yhteenlaskettu teho olisi ollut hevosvoimaa. Panssarivaunua ei koskaan saatu valmiiksi. Jos se olisi nähnyt päivänvalon sotatantereella, se olisi mitä ilmeisimmin toiminut jonkinlaisena liikkuvana linnoituksena. Sellaisen kuvan antaa myös Rattelle kaavailtu miehistökoko vähintään 20 panssarimiestä. Vuoden 1943 loppupuolella aseteollisuudesta vastannut ministeri Albert Speer keskeytti suunnitteluprosessin. Salamasodan isänä tunnettu Heinz Guderian totesikin myöhemmin: "Supertankki oli vain Hitlerin jättimäinen fantasia." PSYOPS - Yhdysvaltojen psyykikkojoukot Vietnamin sodan aikana havahduttiin tarpeeseen kehittää uusia tekniikoita, joilla tavallisten sotilaiden suorituskykyä pystyttäisiin parantamaan. Apua ei kuitenkaan haettu treenioppaista tai uusista varusteista, vaan new age uskonnoista ja mielen voimasta. Joukoista kulkee maailmalla jonkin verran tarinoita, mutta britannialaisen dokumentaristi John Sergeantin tutkimukset Jon Ronsonin kirjassa Vuohia tuijottavat miehet nostivat tarinat psyykikkojoukoista yleisen keskustelun aiheiksi. PSYOPS-joukkojen tarina alkoi, kun Vietnamissa palvellut everstiluutnantti Jim Channon alkoi sodan jälkeen tutkia armeijalle uusia taistelukeinoja. Hän huomasi, etteivät normaalit yhdysvaltalaissotilaat pystyneet ampumaan vihollista kohti taistelutilanteissa ihmisen normaali psyyke vieroksuu tappamista. Siksi monet ampuivat tarkoituksella hieman sivuun tai yli. Ainoastaan sodan kovettamat tai muuten aggressiiviset yksilöt pystyvät tappamaan ilman tunnontuskia. Channon uskoi, että itse tiedostamatonta voisi tulevaisuudessa käyttää aseena. Channon vei ideansa armeijan johdon kuultavaksi. Yllättävää kyllä, kokouksessa päätettiin perustaa niin kutsuttu 1. Maailmanpataljoona, jonka johtajaksi hänet nimitettiin. Pataljoonaan siirrettiin henkilöitä, jotka olivat todistaneet omaavansa psyykkisiä kykyjä tai jonkinlaista rajatietämystä. Yksi heistä oli Guy Savelli, jonka väitettiin pystyvän tappamaan vuohen pelkästään katsomalla sitä silmiin.

9 asekehityksen yliastumiset 9 Unelmana supersotilas Ehkä kuuluisin psyykikkosotilas oli Vietnamissa sotilasuransa aloittanut ja sieltä palkkasoturiksi siirtynyt Michael Echanis. Hän menetti Vietnamissa vuonna 1970 palan pohkeestaan ja osan jalkaterästään ja hänet oli lähetettävä kotiin. Lääkärit pitivät jalan tulevaisuutta lohduttomana. Viiden vuoden päästä Echanis oli kuitenkin jo Yhdysvaltojen johtava hwa rang do-harrastaja. Kyseessä on korealainen, hyvin jalkatyöintensiivinen taistelulaji. Ihmeparantumisen lisäksi Echaniksen väitettiin kykenevän pysäyttämään oman verenvuotonsa ja jähmettämään ihmisiä katseellaan. Lisäksi hänen on sanottu todistetusti hypnotisoineen kaksi ihmistä kerralla. Mies itse kutsui kykyjään "esoteerisiksi taistelulajitekniikoiksi". Tarinat Echaniksen kyvyistä kiirivät ja niistä vakuuttunut silloinen Nicaraguan diktaattori Anastasio Somoza kutsui hänet opettamaan samat tekniikat omalla vartiostolleen. Budjetiksi hän sai viisi miljoonaa dollaria. Echanis sai surmansa Nicaraguassa 28-vuotiaana, mutta hänen kuolintavastaan on olemassa vain toinen toistaan villimpiä teorioita. Echaniksen ystävä Pete Brusso antoi kuolemalle kaikkein todennäköisimmän ja varsin surkuhupaisan selityksen. Michaelilla oli tapana antaa hänen kykyjään epäilleille tehtäväksi ajaa ylitseen Jeepillä. Tämä tietysti toimi vain siinä tapauksessa, että kuljettaja vaistonvaraisesti hidastaa ennen maassa makaavaa miestä, jolloin auton liikevoima ei lisää iskun kuolettavuutta. Nyt kuitenkin kuljettaja joko sadistisuuttaan tai ymmärtämättömyyttään ajoi Echanikselle vakavat ruumiinsisäiset vammat. Yhdysvalloilla on edelleen olemassa niin kutsutut PSYOPS-joukot, joita tälläkin hetkellä on sijoitettuna muun muassa Afganistanissa. Niiden tehtäviin kuuluu kuitenkin pääasiassa tiedotus, - imago ja -propagandatyö. Jon Ronson kuitenkin esittää kirjassaan, että osa tässä työssä käytetyistä tekniikoista on peräisin Maailmanpataljoonalta. Rakettireppu Tieteiselokuvista tuttu rakettireppu kiehtoi 1900-luvulla monien maiden armeijoiden johdon mieliä. Ajatus pienestä yhden taistelijan lentolaitteesta kun tuntui jo 1940-luvunkin teknologialla aivan toteutuskelpoiselta idealta. Ensimmäinen yrittäjä tällä saralla oli kukas muukaan kuin Hitlerin Saksa, joskin Yhdysvallat seurasi vain muutaman askeleen perässä. Saksalaiset eivät missään vaiheessa kaavailleet rakettireppua jokaisen sotilaan välineeksi. Sen sijaan sellaisia olisi annettu muutamalle pioneerille, jotka niiden avulla olisivat voineet ylittää miinakenttiä, vesistöjä ja piikkilanka-aitoja. Himmelstürmer Ein- Personen-Fluggerät perustui kahteen Schmidt sysäysputkimoottoriin, jollaisia käytettiin myös V1- raketeissa. Rakettirepussa käytettävä versio oli tietysti huomattavasti pienempi. Himmelstürmerin avulla ei kuitenkaan pystynyt lentämään, vaan ilmalennot koostuivat 60 metrin hypyistä. Myös pidemmät hypyt olivat mahdollisia, mutta ne eivät enää olleet samalla tavalla hallittavissa ja onnettomuusriski kasvoi eksponentiaalisesti. Laite käytti hyvin vähän polttoainetta, mutta paljoa ei voitu myöskään kantaa mukana. Sysäysputkimoottorit tuottavat myös kovaa melua, joten läheiset vihollisjoukot olisivat varmasti kuulleet rakettireppua käyttävän pioneerin pitkän matkan päästä. Toisen maailmansodan jälkeen yksi Himmelstürmer annettiin yhdysvaltalaiselle lentokonevalmistaja Bell Aircraft Corporationille, jonka oli määrä tutkia saksalaislaitetta. Yksikään yhdysvaltalaispilotti tai -sotilas ei kuitenkaan suostunut vapaaehtoisesti sitomaan itseään kahteen rakettimoottoriin, joten kyseisen teknologian tutkiminen päätettiin lopettaa luvun lopulla Yhdysvaltain asevoimat alkoi osoittaa uutta kiinnostusta rakettireppuja kohtaan. Suunnittelusta vastasi lentoalan yritys Bell Aerosystems. Tällä kertaa polttoaineena toimi vetyperoksidi, joka rakettirepussa tapahtuvan kemiallisen reaktion jälkeen tuli ulos suuttimesta vesihöyrynä ja happena. Laitteen ensilento nähtiin 20. huhtikuuta Tutkimusmenestyksestä huolimatta asevoimat eivät innostuneet keksinnöstä. Sataan metriin rajoittunut kantomatka tarkoitti, että käytännön tilanteissa helikopteri olisi lähes aina parempi ratkaisu.

10 10 kentällä lyhyesti Venäjä-raportti herättää keskustelua Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitos on julkaissut tuoreen tutkimuksen, joka käsittelee Venäjän sotilaspoliittista kehitystä ja sen vaikutusta Suomen kannalta. Tutkimuksen johtavana tutkijana toimi yksi Suomen johtavia ydinaseasiantuntijoita, MPKK:n dosentti Stefan Forss. Raportti käsittelee Venäjän sotiaallisen potentiaalin kehitystä ja voimankäytön piirteitä ja tarjoaa johtopäätöksiä sen seurauksista Suomelle. Lähialueen sotilaspoliittinen kehitys on aina ajankohtainen ja mielenkiintoa herättävä tutkimusaihe, laitoksen erikoistutkija Joonas Sipilä totesi. SNu Puolustusvoimat kehittää elämänhallintamalleja Puolustusvoimat ja Helsingin NMKY toteuttavat vuosina projektin, jossa kehitetään toimintamalleja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tukemiseksi puolustusvoimissa. RAY:n rahoittamaan kehitystyöhön osallistuu puolustusvoimien kirkollinen ala, joka on aloittanut projektin perustyöt jo viime vuonna. Varusmieskoulutuksen kautta elämänhallintaprojekti tavoittaa valtaosan Suomen miespuolisesta väestöstä. Puolustusvoimilla ja erityisesti sen kirkollisella työllä on mahdollisuus verkostoitua entistä tiiviimmin moniammatillisten osaajien kanssa. Tämä vahvistaa työtä, jolla tuetaan sekä palkatun henkilöstön että varusmiesten elämänhallintaa, kertoo kenttärovasti Seppo Ahonen. SNu Pohjanmaalle turvallisuuspalkinto Miinalaiva Pohjanmaalle luovutettiin viime perjantaina Merenkulun turvallisuuspalkinto tunnustuksena meriliikenteen turvaamisesta ja merirosvousta estävästä toiminnasta. Palkinto kertoo kolmesta asiasta. Rauhanturvajoukko onnistui hyvin sille annetussa tehtävässä. Lisäksi tämä on kiitos paitsi Pohjanmaalle, myös puolustusvoimille ja Suomelle. Tunnustus on myös osoitus merivoimien iskukyvystä, aluksen päällikkö, komentaja Mika Raunu sanoo. Palkintoa ei ole aiemmin myönnetty sotilasalukselle. Sen luovutti liikenneministeri Merja Kyllönen. ENu Tykistö ja kranaatinheittimistö kilpasilla Haminassa järjestettiin torstaina tykistön ja kranaatinheittimistön kunto-ottelu. Se on molempien aselajien arvostetuin kilpailu, joka käydään vuosittain henkilökunnan välillä. Kilpailu mittaa joukkueiden osaamista ja kuntoa. Tykistön sarjan voitti Kainuun Tykistörykmentti ja kranaatinheittimistön sarjan Karjalan Tykistörykmentti. Joukkuekilpailun voitto meni Satakunnan Tykistörykmentille Reserviupseerikoulun tiedotussihteeri Kirsi Laurin mukaan kunto-ottelu sujui hyvin pienestä sateesta huolimatta. MVi Varusmiespalveluksesta hyötyä opintoihin Nuori voi hyödyntää armeijassa oppimiaan taitoja myös jatko-opinnoissaan. Varusmieskoulutus pyritään näkemään osana elinikäistä oppimisprosessia. Sakari Nuuttila Joka päivä oppii jotain uutta, mutta varusmiespalveluksen aikana nuoren ihmisen päivittäinen oppimisprosessi on usein moninkertainen tämän takaavat uusi kulttuuri, uudet ihmiset, aivan uusi elämäntyyli. Hallituksen ajama Risto Siilasmaan raportti suomalaisesta asevelvollisuudesta pyrkiikin korostamaan varusmiespalveluksen merkitystä osana elinikäistä oppimisprosessia. Julkisessa keskustelussa on puhuttanut aihe useiden varusmiesten tyhjän päälle jäämisestä siirryttäessä reserviin, kun asepalveluksessa opitut taidot eivät näytä korreloituvan siviilimaailmassa tavoiteltuihin opintoihin ja työelämään. Nyt kysymystä on tutkittu uudelleen. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen kun mietimme miten voimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä, pidentää työuria ja lyhentää opiskeluaikoja, ilmaisi opetusministerin valtiosihteeri Tapio Kosunen. Suhtautuminen on suotuisaa Kesällä varusmiespalveluksensa päättänyt reservin vänrikki Ville E. Virtanen julkaisi syyskuun alussa tutkimuksen, jossa varusmiesten osaamisen tunnustamista oppilaitoksissa kartoitettiin. Virtanen tutki raportissaan miten asepalveluksessa hankittua osaamista tunnustetaan siviilimaailmassa sekä sitä, miten varusmiesten jatkosijoitussuunnittelua toteutetaan varuskunnissa. Tutkimus toteutettiin oppilaitoskyselyllä sekä koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyillä varuskunnissa. Virtasen saamien tulosten perusteella oppilaitoksissa suhtaudutaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemiseen positiivisesti, mutta silti hyväksilukemista tapahtuu käytännössä huomattavan vähän. Tulokset ovat tavallaan päinvastaisia. Trendi on selvä: opiskelijat hakevat vähän varusmiespalveluksensa aikana hankitun osaamisen hyväksilukemista, Virtanen sanoo. Tiedonkulku takkuilee kolumni Varusmiespalveluksessa opittujen taitojen hyväksilukemisen hakuprosessi etenee nuoren näkökulmasta tällä tavalla. Mahdollisuuksia tosin olisi. Raportin mukaan varusmieskoulutuksesta voisi hakea hyväksiluettaviksi esimerkiksi lääkintämiehen, keittäjän, kuljettajan, ajoneuvo-asentajan, sotilaspoliisin, kirjurin tai viestintä-alan taitoja. Ammatillisissa oppilaitoksissa lähes kaikki osaaminen hyväksiluetaan, mutta yliopistoissa painottuu ainoastaan johtajakoulutukseen ja ammattikorkeakouluissa hyväksilukemista tapahtuu kohtalaisesti. Virtasen mukaan syy tähän on se, että oppilaitoksilla on aivan liian vähän tietoa nykypäivän varusmieskoulutusten sisällöistä. Vastavuoroisesti puolustusvoimien Vuosi mietintäaikaa voi tehdä hyvää En kokenut kuuluvani inttiään suorittavien ystävieni maailmaan. Ensimmäisen opiskeluvuoteni neljännen ja viimeisen periodin lähestyessä loppuaan alkoi mieltäni painaa asteittain voimistuva ahdistus. Sen aiheuttaja vaani jo kulman takana, kahden lyhyen kesälomakuukauden päässä. Saatoin syyttää asiasta vain itseäni. Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää. Vanha sanonta konkretisoitui , kun astuin Santahaminassa Kaartin Jääkärirykmentin porteista sisään. Olisin voinut astua palvelukseen jo kesällä 2010, mutta lykkäsin palvelukseni alkua vuodella. Niinpä lukiokavereideni viilettäessä ylioppilaskirjoitusten ja kesän pääsykokeiden läpi armeijan harmaisiin, suuntasin syksyllä vuodeksi opiskelemaan. Varsin pian havaitsin joutuneeni outoon asemaan. En kokenut kuuluvani inttiään suorittavien omissa tiedoissa ja tiedottamisessa olisi petrattavaa. Meillä oli jo aikaisempia viitteitä siitä, että tiedonkulku ei ole täydellisessä kunnossa, mutta tutkimus osoitti että jopa 53 prosenttia oppilaitoksista ei ole tietoa nykypäivän palveluksesta ja 60 prosenttia joukko-osastoista ei ole tietoa tunnustamisesta oppilaitoksissa. Raportissaan Virtanen esittää useita toimenpide-ehdotuksia. Näitä olisivat ennen kaikkea tiedonkulun parantaminen puolustusvoimien, oppilaitosten ja varusmiesten välillä sekä palvelustodistusten kehittäminen siten, että niistä kävisivät paremmin ilmi hakijan taidot ja koulutussisällöt. Varusmiesten osalta reserviin siirtymistä voisivat helpottaa kotiutustietopaketti sekä henkilökohtaisen jatkosijoitussuunnitelman laatiminen. Tietoa ja tukea tulevaisuuden suunnittelulle löytyy varuskunnista jo nyt. Varusmiehiä kannustetaan hakemaan omatoimisesti tietoa ja henkilökohtaista apua, jota joukko-osastoista kyllä aina löytyy, Virtanen muistuttaa. Yhteiskunnallinen vastuu Raportin vastaanottanut komentopäällikkö, prikaatikenraali Sakari Honkamaa painotti puolustusvoimien ensisijaisen tehtävän merkitystä. Kriisiorganisaation koulutus keskittyy sen varsinaiseen ydintehtävään eli sodan ajan joukkojen tuottamiseen. Varusmiesten siviilissä hyväksiluettavat erikoisosaamiset syntyvät tämän koulutuksen myötä ikään kuin oheistuotteina. Puolustusvoimat pitää hyväksiluentaa ja jatkosijoitussuunnitelman laatimista tärkeinä ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden edistämiseksi, Honkamaa totesi. Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula ehdotti, että koulutuksen sisältöä voisi näin syvän rauhan aikana muuttaa enemmän yhteiskuntaa palvelevaksi, unohtamatta kuitenkaan pääasiallista maanpuolustustavoitetta. Ei ole yhdentekevää, millä tavalla puolustusvoimat integroituu yhteiskuntaan. Varusmiehen osaamisen hyödyntäminen on sekä yksilön että yhteisön kannalta tärkeää, Hannula painottaa. Grafiikka: Juuso Salakka Tunnistamisesta tunnustamiseen Virtanen puhuu ihmisillä alati tapahtuvasta arkioppimisesta, jonka voi havaita päivittäin elämän kaikilla osa-alueilla. Sama tapahtuu olennaisesti varusmiespalveluksessa, jossa uudet olosuhteet saavat nuoret oppimaan päivittäin siviilissäkin hyödynnettävissä olevia vuorovaikutus-, ryhmätyö- ja johtamistaitoja. Arkioppimista on tosin erittäin vaikea mitata, ja siksi sen tunnistaminen ja tunnustaminen on oppilaitoksissa hankalaa. Joukko-osastoissa voitaisiin alkaa panostaa varusmiesten ohjeistuksessa siinä, miten omia tietoja ja taitoja voidaan tunnistaa ja hyödyntää laadittaessa jatkosijoitussuunnitelmaa. Hyväksilukemisen suurimpina hyötyinä nähdään nuorten motivaation kasvaminen ja opiskeluajan lyheneminen. Eero Nurmi > ystävieni maailmaan, jonka sanastossa vilisivät termit kuten tetsaus, pinkka tai hölli. En pystynyt myöskään täysin samaistumaan uusiin opiskelutovereihini, joille intti oli taakse jäänyttä elämää. Kevään kääntyessä kohti kesää jouduin myös ajoittaisten aamuja-toivotteluiden kohteeksi, mikä ei aina tuntunut miellyttävältä. Toisaalta pääsin seuraamaan aitiopaikalta ja kuitenkin erilaisen näkökulman antavalta etäisyydeltä ystävieni palveluksen kulkua. Puheenaiheet vaihtuivat vähitellen palveluksen edetessä. Peruskoulutuskauden uuden ympäristön arjen selostaminen, testitulosvertailut ja koulutushaaravalinnat vaihtuivat AUK:n leirikokemusten kautta taisteluharjoituksessa johdetun hyökkäyksen vaiheisiin. Myös asenteissa tapahtui muutoksia. Alun innostus vaihtui joko tyynempään suuntaan tai joillakin turhautumiseen. Vaikka armeijajuttujen kuuntelu usein kyllästytti, oli näistä keskusteluista myös hyötyä. Vuoden aikana ehdin miettiä moneen kertaan, mihin haluan palvelukseni aikana suuntautua. Sain ajantasaista tietoa eri tehtävien todellisesta sisällöstä, toisin kuin ehkä ystäväni, joille armeija oli lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen osa luonnollista jatkumoa. Intissä tulee usein mentyä koulutusvalinnoissa joukon mukana, ja silloin ei välttämättä hakeuduta itselle sopivimpaan tehtävään. Monelle pieni tuumaustauko ennen palvelusta voisi tehdä hyvää. Ei siis kannata huolestua, vaikka jostain syystä armeijaan lähtö lykkääntyisikin. Erilaisesta tilanteesta kannattaa päinvastoin ottaa hyödyt irti, ja aikanaan aloittaa palvelus hyvin valmistautuneena.

11 kentällä 11 Porin Prikaati täyttyi jotostelijoista palveluksessa Reserviläisurheiluliiton perinteinen syysjotos keräsi yli 200 osallistujaa. Marssikilpailussa testattiin kunnon lisäksi myös sotilas- ja siviilitaitoja. Ossian Hartig Lämmin syyssää helli osallistujia järjestetyssä Loimaan Jotos tapahtumassa. Tapahtumapaikkana olivat Huovinrinteen maisemat Säkylässä, Porin Prikaatissa. Nyt 41. kertaa järjestettävään Reserviläisurheiluliiton syysjotokseen saapui joukkueita Suomen lisäksi myös Tanskasta ja Virosta. Tämä on viides peräkkäinen vuosi kun osallistumme jotokselle Suomessa. Olemme joka vuosi olleet erittäin tyytyväisiä järjestelyihin, kommentoi tanskalainen poliisipäällikkö J.L. Gregersen. Gregersenin joukkue koostui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta reservin sotilaspoliiseista. Vetovastuussa tämän vuoden syysjotoksella olivat Loimaan Reserviupseerit ry ja Loimaan Seudun Reserviläiset ry. Jotosjohtajana toimi Jorma Koivisto, joka kiitteli Porin Prikaatia ja eversti Juha Pyyköstä, joka oli lähtenyt mukaan isännöimään kisaa. Kun loimaalaiset viimeksi vuonna 1985 järjestivät jotosta, jouduttiin maankäyttöoikeutta kysymään noin kahdeltasadalta yksityiseltä maanomistajalta. Tällä kertaa yksi kyllä riitti, Koivisto valottaa. Jotoksella oli myös arvovaltainen suojelija Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Markku Nikkilä, joka toimiessaan Porin Prikaatin komentajana 2007 antoi alustavan luvan jotoksen järjestämiselle Säkylässä. ruotuväki 40 vuotta sitten Roope Luokkamäki Merivoimien Esikunnan uusi henkilöstöpäällikkö, komentaja Ismo Korhonen arvostaa kotijoukkojen ja työkavereiden tukea. Suoritin varusmiespalvelukseni Niinisalossa Satakunnan Tykistörykmentissä, jossa palvelin myös upseerina ennen kadettikoulua. Kadettikoulusta valmistuin 1987 ensimmäiseen palveluspaikkaani Mäkiluodon Linnakkeelle. Urani alkupuolella toimin erilaisissa johto- ja upseerin tehtävissä Suomenlinnan Rannikkorykmentissä ja Uudenmaan Sotilasläänissä. Kilpailijat ottivat toisistaan mittaa kahdessa sarjassa: kaikille avoimessa Suomen Sotilas -sarjassa ja haastavammassa Törnissä. Törnin voittoon ylsi tänä vuonna vänrikki Risto Tammelan johtama helsinkiläispartio JARU Vintage yhteispisteillä 412. Eroa toiseksi tulleeseen Tyrwää 1:en oli kymmenen pistettä. Mikä ihmeen jotos? Kuultokuvia, elokuva, raskaita ja keveitä ampuma-aseita, pintauimareita, taistelusukeltajia, maastoautoja, kasarmeja, telttoja, taisteluesterata, maihinnousunäytös, meriristeily maihinnousualuksilla, kenttälounas, jalka- ja jalkapallopelit, uintikilpailut, keskustelu -ja viihdetilaisuus jne. Lähes 200 oppikoululaista, päivä keskiviikko ja paikka Rannikkojääkäripataljoonan luonnonkaunis sijoituspaikka Upinniemi. Siinä ainekset teinipäiville, jotka Rannikkojääkäripataljoona toimeenpani esitelläkseen nykypäivän maanpuolustustyötä erikoisjoukko-osaston kalustoin ja menetelmin Turun Normaalilyseon, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun, Rauman Lyseon ja Porin Lyseon oppilaille. Se, että saimme itse käsitellä aseita, oli itselleni yllätys. Olen käynyt kutsunnoissa viime syksynä, mutta erikoista toivomusta palveluspaikan suhteen ei minulla vielä ole ja se johtuu lähinnä mahdollisuuksien puutteellisesta informaatiosta. Teinipäiviä pitäisi olla enemmän ja eri aselajeilla. Täällä jäi mieleeni erityisesti siistit majoitustilat. Kriisinhallintakokemusta sain palvellessani Kosovossa ja joukkoyksikön komentajana toimin Merivoimien Koulutuskeskuksessa sekä Suomenlahden Meripataljoonassa. Merivoimien Esikunnassa olen toiminut tähän mennessä henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkönä ja osastopäällikkönä. Uudessa tehtävässäni henkilöstöpäällikkönä vastaan siitä, että merivoimilla on käytössään ammattitaitoinen, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö niin rauhan kuin sodan ajan tarpeita varten. Mielestäni henkilöstöalalla työskentelevän ominaisuuksiin kuuluvat laaja-alaisen ammattitaidon lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot. Jotos tarkoittaa sitä, että isketään kolmen päivän muonat, vaatteet ja majoitustarvikkeet reppuun, mennään perjantai-iltana metsään ja tullaan sunnuntai-iltapäivällä pois, kiteyttää jotoksen tehtävävastaava Marko Silvander. Siljander oli työryhmänsä kanssa vastuussa rastien suunnittelusta. Haastavinta hänen mukaansa oli tehdä kilpailusta reilu kaikkien eri aselajien koulutuksen saaneille. Pioneerilla ja jääkärillä tuli olla yhtäläiset mahdollisuudet voittaa. Tehtäviä oli kuin olikin aivan laidasta laitaan, miinoitetun tieuran tiedustelusta toimintaan ampumaonnettomuustilanteessa. Eräällä rastilla kilpailijoiden piti Teinit tutustuivat maanpuolustukseen eteenpäin Jotoksen suojelija, kenraalimajuri Markku Nikkilä kävi toisena kisapäivänä majoitusalueella tervehtimässä kilpailijoita. Näin kommentoi Rauman Lyseon Antti Kolehmainen (19) kokemuksiaan päivän tapahtumista. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin vielä Upinniemen avaraan sotilaskotiin, missä pataljoonan komentaja alusti keskustelun maanpuolustuksen tarpeellisuudesta ja vierailijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitään pataljoonan henkilöstöstä kootulle raadille. Ruotuväki 12/ Turun Normaalilyseon oppilaat tutustumassa puolustusvoimia esittelevään vihkoseen. Päätymiseni nykyiseen tehtävään johtuu todennäköisesti taustastani erilaisissa päällikkyystehtävissä, joiden olen kokenut olleen parasta, mutta samalla haastavinta urallani. Tulevaisuudessa tehtäväni painottuvat puolustusvoimien uudistustyöhön. Tavoitteenani on pitää yllä omaa toimintakykyä ja kehittyä edelleen ammatti- ja vuorovaikutustaidoissa. Uuden tehtävän olen ottanut vastaan luottavaisin ja kiitollisin mielin. Asun nykyisin Kirkkonummella perheeni kanssa ja haluan myös lähettää terveisiä kotijoukoilleni. En usko, että olisin nykyisessä tehtävässäni ilman hyviä työkavereita ja erinomaista tukea kotona. onnistua kokoamaan toimiva rynnäkkökivääri ja pistooli laatikollisesta metalliosia. Lisäpisteitä jaettiin turvallisesta aseenkäsittelystä. Joukkoon oli eksynyt osia myös polkupyörästä. Jotos on osallistujilleen aina unohtumaton kokemus, mutta rutistuksen aikana opitaan myös uutta. Kaikkea ei lyhyen varusmieskoulutuksen aikana ehdi oppia. Siksi puolustusvoimatkin haluaa olla mukana tukemassa reserviläisten taitojen hiomista, toteaa kenraalimajuri Nikkilä. Haasteena puolustusvoimien uudistustyö Komentaja Ismo Korhonen on Merivoimien Esikunnan uusi henkilöstöpäällikkö. Kuva: Ossian Hartig Kuva: Ruotuväki Kuva: Kasperi Salovaara Mikko Virta NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Antti Wallgren, upseerioppilas 24 TOIMENKUVA Upseerioppilas PALVELUSPAIKKA Sotilaslääketieteenkeskus, Lääkintä-RUK KOULUTUS Lääketieteen lisensiaatti JOTAIN MUUTA, MITÄ? Terveisiä vanhemmille, veljille ja avovaimolle. Lääkäri ja varusmies Upseerioppilas Antti Wallgren on aina tiennyt haluavansa lääkäriksi. Pienenä vaari sanoi; susta tulis hyvä lääkäri. Jotenkin se siitä tarttui ja sitä päämäärää olen koko elämäni tavoitellut. Wallgren valmistui viime keväänä Tampereelta lääketieteellisestä tiedekunnasta. Kesällä koitti varusmiespalvelus. Armeijan suorittaminen lykkääntyi alunperin, koska Wallgren aloitti koulunkäynnin vuotta tavallista aiemmin eli 6-vuotiaana. Lukion jälkeen hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään lääketiedettä opiskelemaan. Kun kutsunnat tulivat, olin jo lääkiksessä opiskelemassa. Muuten olisin käynyt intin ennen opiskelua. Aluksi Wallgrenin piti lykätä vain kaksi vuotta, sitten menikin kaksi vuotta lisää. Sen jälkeen opiskelu tuntui olevan niin lopussa, että hän halusi valmistua ennen palvelukseen astumista. Intin jälkeen olisi sitten elämä edessä, Antti kuvailee. Huomattavasti keskimääräistä vanhempana inttiin tuleminen on tavallistakin suurempi kulttuurishokki. Antti Wallgrenillakin meni alkuun pari päivää totutellessa olemaan 4 5 vuotta itseään nuorempien komennettavana. Lääkäri kiinnostaa P-kaudelta kokemukset olivat ehdottomasti hyviä. Tupalaisten kesken tultiin hyvin toimeen ja asiat tehtiin hyvässä hengessä. Moni ihmetteli, kun olin jo valmistunut ja tulin inttiin vasta nyt. Myös lääkärin työ käytännössä kiinnosti monia. Wallgren ehti olla valmistumisen jälkeen kolme kuukautta lääkärin töissä Tuusulan terveyskeskuksessa. Edellisen kesän hän vietti myös ASUINPAIKKA Helsinki töissä terveyskeskuksessa, sillä kertaa paikkakuntana oli Orivesi Tampereen lähellä. P-kauden jälkeen nykyinen upseerioppilas siirtyi kaksiviikkoiselle varusmieslääkärikurssille, jonka päätteeksi hänet valittiin noin viikko sitten alkaneelle lääkintäreserviupseerikurssille. Kurssille pääsi 21 varusmiestä, joista suurin osa oli lääketieteen lisensiaatteja. Mukana oli myös muutamia hammaslääketieteestä valmistuneita, proviisoreita ja lääketieteen kandidaatteja, joilla opinnot olivat loppusuoralla. Taistelua ja ensihoitoa Kurssi pitää sisällään niin ensihoitokoulutusta, kuin tavallisesta ru-kurssista tuttua taktiikka, johtamistataitoa ja taisteluharjoituksia. Ensi viikolla lähdetään taisteluleirille. Se on sitten paluuta p- kaudelle, Wallgren virnistää. Lääkintäkoulussa upseerioppilaat käyvät saman taktiikkakoulutuksen kuin Haminan Reserviupseerikoulussa käydään, mutta paljon tiiviimmässä tahdissa. 14 viikkoa kestävästä kurssista kolme viikkoa on varattu pelkästään ensihoitoharjoitteluun. Lääkintäreserviupseerikurssin jälkeen oppilaat lähtevät seuraavan saapumiserän p-kauden ajaksi lääkärin töihin varuskuntien terveysasemille ympäri Suomen. Wallgren toivoo, että pääsisi pääkaupunkiseudun lähelle, koska hän asuu itse Helsingissä. Palveluksen viimeisen jakson lääkintäkokelaat kouluttautuvat sodanajan joukkoihin. Heistä tulee reserviin ensihoitopaikan tai - aseman johtajia. Intin jälkeen on edessä työelämään siirtyminen ja erikoistuminen. Tällä hetkellä Antti Wallgren pohdiskelee yleislääketieteen ja neurologian erikoistumisvaihtoehtojen välillä.

12 12 kentällä SM 15 avustaa vaarallisissa sammutustehtävissä Erikoissammutusyksikkö SM 15 on ainoa lajissaan. Sammutusyksikköä on tarvittu myös teatterilavalla. Eero Nurmi Ylipursimies Ari Hynynen laittaa koneeseen kierroksia Juha Raintin käsitellessä vaununjohtajana sammutustehtäviin muokatun Pasin vesitykkiä Pansion sotilassatamassa Turussa. Suh-pumm, ja ilmaan lentää sumumainen vesisuihku. Sotilasmestari Ari Koivunen selostaa pienen pisarakoon lisäävän sammutustehoa. Sisu XA-185:n pohjalle tehty erikoissammutusyksikkö SM 15 on ainoa laatuaan. Se on suunniteltu ja rakennettu Pansion korjaamolla. Vaunuun ei ole tehty yhtään ylimääräistä reikää. Se pystytään palauttamaan alkuperäiseen kuntoon, Rainti kertoo. Sammutuslaitteisto voidaan myös sellaisenaan siirtää vaunusta toiseen noin neljässä tunnissa. Sammutustyön hoitavat kolme vesitykkiä SM 15 poikkeaa tavallisesta Pasista erityisesti kattorakenteidensa osalta. Tykkitorniin on asennettu Ifexvesitykki, jonka vesisuihku yltää aina 60 metrin etäisyydelle asti. Käytännön sammutusetäisyys on metriä, sotilaspalokunnan pelastusmestari Hynynen sanoo. Lisäksi laitteessa on kaksi pienempää vesitykkiä, keulassa sekä sammutuksen lisäksi myös esineitä nostamaan kykenevän käsivarren päässä. Sisätiloissa sijaitsevat miehistötilojen oikean laidan täyttävät sammutuslaitteistot. Sammutustehtävissä Pasissa työskentelee maksimissaan viiden hengen miehistö, johon kuuluvat kuskin ja vaununjohtajan lisäksi Sammutusyksikön käsivarsi yltää 8,5 metrin etäisyydelle. Kuva: Akseli Muraja vesipumppuja tarpeen mukaan hoitava konemies sekä muun muassa avustavia tehtäviä hoitava sammutuspari. Hynynen muistuttaa kuitenkin työnkuvaan liittyvistä riskeistä: Räjähdysvaarallisten kohteiden tiedustelu suoritetaan kahdella miehellä. Sammutus-Pasi liikkuu vapaaehtoisvoimin Kuuden henkilön voimin pyörivän sammutusyksikön arkeen kuuluu niin harjoittelua kuin virka-aputehtäviäkin. Sammutus-Pasi on ollut Rovajärvellä sammuttamassa metsäpaloja sekä Kuopion pelastusopistolla mukana testaamassa, miten kaasupullo käyttäytyy tulipalossa. Se on valmiudessa avustamaan viranomaisia erityisesti räjähdysvaaran sisältävissä tilanteissa. Hynysen mukaan sammutusyksikkö ehtii virka-ajalla Turun seudun kohteisiin noin tunnissa riippuen miehistön sijainnista. Toimimme kuten teollisuuspalokunta. Miehet hoitavat tätä omien tehtäviensä ohella. Sammutusyksikkö on päässyt myös erikoisempiin tehtäviin. Se esiintyi elo-syyskuussa näyttämöroolissa Kari Heiskasen ohjaamassa Taistelu-näytelmässä Turussa Paavo Nurmen Stadionilla. Ajoimme naamiointiverkolla naamioituna näyttämölle ja sammutimme palavan auton sekä ammuimme vesitykillä. Ajoneuvoa ei tunnistanut Pasiksi, se näytti epämääräiseltä möykyltä, Hynynen kertaa hymyillen teatterikokemuksiaan. SM 15 on ollut näytillä myös turvallisuus- ja puolustusmessuilla Tampereella ja Lahdessa. huomio! verkossa USA:n puolustushallinto hakkereiden perässä Komppania! I wanna rock! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Akseli Muraja Taneli Urmas Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA aloitti elokuun alussa ohjelman, joka tarjoaa rahoitusta hakkereille. Cyber Fast Track -ohjelman tarkoituksena on palkata hakkereita vahvistamaan Yhdysvaltojen puolustushallinnon tietoturvaa. Yhteistyötä hakkerien kanssa on ollut aiemminkin, mutta ongelmaksi on muodostunut puolustushallinnon mittava byrokratian määrä. Ohjelman myötä tietoturvahankkeiden käsittely nopeutuu. DARPA eli Defense Advanced Research Projects Agency onkin enemmän tutkimusta rahoittava kuin itse tutkiva taho. Se on rahoittanut muun muassa internetin kehittämisen 1960-luvulla. Hakkeri-nimityksellä ei ole aina tarkoitettu rikollista henkilöä, mutta sittemmin termi on saanut negatiivisen sävyn. Nykyään puhutaan valkohattuisista hakkereista, erotuksena rikollisiin mustahattuihin. Yksi Cyber Fast Trackin tarkoituksista onkin myöntää rahoitusta näille valkohatuille, jotka murtautuvat tietojärjestelmiin etsiäkseen korjattavia virheitä. Puolustusvoimilla ei ole suunnitelmissa tehdä yhteistyötä hakkereiden kanssa. Tietoverkot ovat aina haavoittuvaisia Tietoturva-asiantuntijoiden mielestä Yhdysvallat on epäonnistunut rahoituksen myöntämisessä hakkereille tarpeeksi nopeasti. Koko Yhdysvaltojen hallinto onkin avun tarpeessa: vuonna 2009 sitä vastaan tehtiin noin kyberiskua. Vaikka Yhdysvaltojen valtionvirastot käyttävätkin yhä enemmän varoja tietoturvan kohenta- Kuva: Akseli Muraja miseen, on iskujen määrä ollut jatkuvassa kasvussa: vuonna 2000 tapauksia havaittiin Puolustusvoimien Pääesikunnan tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin sanoo Suomen välttyneen vastaavan kokoluokan turvallisuusongelmilta. Toistaiseksi ei mitään suuria iskuja ole tehty ainakaan mitä olisi tullut tietoon, Candolin muistuttaa. Tietoverkot ja -järjestelmät ovat toisistaan riippuvaisia ja siten aina haavoittuvaisia. Tämä koskee paitsi hallintoa, myös yrityksiä, organisaatioita ja yksityishenkilöitä. Candolinin mukaan puolustusvoimat ei tee yhteistyötä yksityishenkilöiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Viestintäviraston CERT- FI-yksikkö, sekä alan yritykset, hän kertoo. Ei suunnitelmia toistaiseksi Myöskään Cyber Fast Trackin kaltaisia suunnitelmia ei Suomella ole ainakaan toistaiseksi. Kun Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean työryhmän kyberturvallisuusstrategia julkaistaan ensi vuonna, voi asia olla toisin. Totta kai kaiken pitää olla samassa linjassa puolustusvoimauudistuksen sekä kyberturvallisuusstrategian linjausten kanssa, Candolin toppuuttelee. Kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on luoda Suomesta kyberasioiden kehittämisen edelläkävijä ja turvata uhkien edessä yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot.

13 vapaalla 13 Kuvat: Akseli Muraja Suomen maajoukkueen Gerald Lee Jr. on vaihtanut maajoukkueasun Lahden Urheilukoulun varustukseen. EM-kisoista kasarmille Gerald Lee Jr:n aika menee leireillä metsässä tai maajoukkueessa. Roope Luokkamäki Aika raskas matka. Pelattiin kuitenkin varmaan paremmin kuin kukaan olisi odottanut. Gerald Lee Jr. vaikuttaa väsyneeltä mutta tyytyväiseltä. Syytäkin on. Lee on juuri palannut Liettuasta koripallon EM-kisoista, joissa hän oli Suomen miesten koripallomaajoukkueen mukana saavuttamassa paikan Euroopan 12 parhaan joukossa. Koripallon kokoisesta lajista puhuttaessa suoritusta ei kannata aliarvioida. Useamman vuoden ajan ollaan oltu samalla porukalla liikkeellä ja joukkuehenki on erittäin hyvä. Ekasta matsista tuli voitto. Jos siitä olisi tullut tappio, voisi olla hommat vähän toisin, Lee pohtii Suomen yllätysmenestystä. Nyt kolme vuotta maajoukkueessa pelannut 24-vuotias Gerald Lee edustaa yhdessä esimerkiksi Petteri Koposen ja Sasu Salinin kanssa uutta, koko ajan enemmän vastuuta saavaa, lupaavaa sukupolvea. Koripallomaajoukkueen tulevaisuus näyttääkin valoisalta. Jos jatketaan kovalla asenteella niin näyttää todella hyvältä. Pitkiä viikonloppuja ja pakkiruokaa Leen kohdalla maajoukkueen pelipaita on jo vaihtunut Lahden Urheilukoulun omaan verryttelyasuun. Hän on nimittäin kesäkuusta saakka suorittanut asepalvelusta Hämeen Rykmentin alaisuudessa toimivassa Urheilukoulussa. Ihan hyvin on mennyt. Aika on mennyt joko täällä tai maajoukkueleireillä. Hirveästi ei ole kotona pyöriskelty. Urheilijoiden asepalveluksesta puhuttaessa yleinen mielipide tuntuu olevan, että urheilijat pääsevät aika helpolla. Totuus voi kuitenkin usein olla toisenlainen. Monessa lajissa treenejä on ympäri vuoden, eikä urheilijoilla ole välttämättä mahdollisuutta päästä viikonloppuisin vapaalle. Lee on kuitenkin ollut tyytyväinen järjestelyihin Hämeen Rykmentissä, eivätkä edes pakkiruuat Ensi kaudella Lee upottaa koreja Serie B:n Veroli Basketissa. ole saaneet paljon energiaa tarvitsevaa urheilijaa lannistumaan. Kyllä ruokaa saa riittävästi. Kaikki on muutenkin toiminut todella hyvin. Yliopiston kautta Italiaan Gerald Leen urakehitys on ollut suomalaisittain hieman poikkeuksellinen. Kesällä 2006 Uudenkaupungin Korihaiden kasvatti päätti jättää kotoisen Korisliigan taakseen ja siirtyä isänsä alkuperäiseen kotimaahan Yhdysvaltoihin pelaamaan yliopistosarjaa. Leen esityksiin oltiin tyytyväisiä ja Old Dominionin yliopistosta matka vei Italiaan, Serie B:n Snaidero Udineen. Snaiderossa pelatun hyvän kauden jälkeen myös Serie B:tä pelaavaan Veroli Basketiin siirtyneen Leen ohjelma jatkuu tiukkana läpi syksyn. Italiassa sarjakausi on jo alkanut ja Lee on innoissaan uudesta joukkueestaan. Se on todella hyvä joukkue, jonka tavoite on nousta ykkössarjaan. Se on myös oma tavoitteeni. Kovaa menee siis sekä seura- että maajoukkueessa. Toimittajan uteluihin Yhdysvaltoihin, maailman huippujen seuraan, palaamisesta Lee kuitenkin suhtautuu varoen: En osaa sanoa. Katsotaan nyt vuosi kerrallaan. Kyllähän se vielä jossain takaraivossa on, että sinne lähtisi. tupavisa 1. Minkä yhtyeen musiikkiin perustuu vuonna 2008 ilmestynyt elokuva Mamma Mia!? 2. Mitä Eppu Normaalin mukaan paperilla on? 3. Minkä niminen on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali? 4. Minkä maalainen yhtye on Volbeat? 5. Mistä kaupungista Apulanta-niminen yhtye on kotoisin? 6. Kuinka monta levyä Lady Gaga on myynyt maailmanlaajuisesti? 7. Minkä yhtyeen keulahahmot ovat Mira Luoti ja Paula Vesala? 8. Kuinka monta Idols-tuotantokautta on Suomessa tähän mennessä järjestetty? 9. Millä paikkakunnalla sijaitsee Suomen pohjoisin sinfoniaorkesteri? 10. Minkä niminen on kuvassa oleva vuoden 2010 Euroviisuvoittaja? vastaukset 1. ABBA:n, 2. Tahroja, 3. Ruisrock, 4. Tanskalainen, 5. Heinolasta, miljoonaa, 7. PMMP:n, 8. Viisi, 9. Oulussa, 10. Lena Meyer-Landrut

14 14 vapaalla kirjat elokuvafestivaalit Operaatio Chevalier Kirjoittaja Ville Kaarnakari Kustantaja Tammi Julkaisuvuosi 2011 Ville Kaarnakarin jatkosodan aikaiseen Suomeen sijoittuva uutuusromaani Operaatio Chevalier kertoo äärimmäisen jännittävän tarinan salaisesta ja myöhemmin vaietusta operaatiosta, joka onnistuessaan muuttaisi koko maailmansodan kulkua. Operaatio Chevalierin tarina rakentuu tunnettujen historiallisten tapahtumien ympärille. Sodanaikaisessa Suomessa tiedetään toimineen maanalaisia sabotaasiryhmiä ja Neuvostoliiton partisaaniosastoja, jotka saivat tukea suomalaisilta kommunisteilta. Heitä vastaan taisteli vastavakoilu ja radiotiedustelu. Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisella vuonna 1941, Adolf Hitlerin vierailulla Mannerheimin syntymäpäiville 1942 ja Huhtiniemen joukkohautamysteerillä on roolinsa kirjassa. Henkilöt ovat oikeita historian henkilöitä. Kaarnakari on upottanut kirjaan lukuisia sotahistoriallisia anekdootteja aina Viipurin radiossa soitetusta Säkkijärven Pojista miehiä Kirjoittaja Tony Parsons Kustantaja Like Julkaisuvuosi 2011 polkasta Erkki Tuomiojan isoäidin neuvostoliittolaiseen peitenimeen. Tehdyn taustatyön määrää voi vain arvailla. Ville Kaarnakarin kerronta on sujuvaa ja hän osaa pitää lukijan mielenkiinnon yllä. Tarina etenee vuoroin neuvostoliittolaisten tai kommunistien ja vuoroin suomalaisten toimia seuratessa. Vuoropohjainen kerronta toimii hyvin aina kirjan loppupuolelle asti. Lopussa tapahtumien tiivistyessä hyppivä kerronta saattaa hieman sekoittaa lukijan päätä. Operaatio Chevalier on samaan aikaan sotahistoriallinen romaani ja agenttitrilleri. Aihepiiristä vähänkin kiinnostuneen kirja imaisee helposti mukaansa. Sotahistorian ystäville Kaarnakarin uutuusteos on ehdottoman suositeltava. Mikko Virta Aureliano Amadein 20 Cigarettes kuvaa sotaa sarjana kaaosmaisia tapahtumia. Kaaoksen kuvaajat Kuva: Rakkautta & Anarkiaa -kuvapankki Mitä tehdä, kun entinen vaimo palaa vuosien jälkeen elämään vaatien yhteistä poikaa itselleen? Kun poika päättää muuttaa tämän luokse asumaan ja alkaa pinnata koulusta, ja mukava työ lähtee alta? Pojista miehiä on lontoolaisen bestsellerkirjailijan Tony Parsonsin (s. 1953) trilogian viimeinen osa. Kirjasarja kertoo Harry Silveristä ja hänen perheensä ihmissuhdesotkuista, ja siitä on aiemmin ilmestynyt teokset Mies ja poika sekä Mies ja vaimo. Romaanin päähenkilö Harry Silver on kolmilapsisen lontoolaisen uusioperheen isä, jolla on 14-vuotias poika Pat, kaksi tytärtä, turvallinen työ BBC:n radiotoimittajana sekä kaunis vaimo. Kaikki näyttää menevän hyvin, kunnes huolella rakennettua perheidylliä saapuu täysin yllättäen horjuttamaan Harryn entinen vaimo Gina, joka vaatii saada tutustua paremmin poikaansa. Pat muuttaa äitinsä luokse, ja isä ja poika riitaantuvat. Kun Harry vielä saa potkut työstään, on muulla perheellä kestämistä. Ongelmien kasaantuessa Harry yrittää epätoivoisesti pitää kiinni rakkaistaan, ja ymmärtää vaikeuksien keskellä, mikä elämässä lopulta on tärkeää. Parsons kuvaa minäkertojana toimivan Harryn kautta taitavasti haasteita ja jännitteitä, joita perheiden hajoaminen ja uudelleen avioituminen aiheuttavat. Hän maalaa lukijan eteen esikaupunkien Lontoon, jossa elämä on raadollista ja myötätunto ajoittain vähissä. Pojista miehiä jaksaa pitää lukijan mielenkiinnon yllä alusta loppuun, ajoittain se jopa pakottaa kääntämään sivun toisensa jälkeen. Kirja sopii myös lukijalle, joka ei sarjan aiempiin osiin ole tutustunut. Eero Nurmi Sotaelokuvassa puhaltavat uudet tuulet. Samaan aikaan kun eeppiset, suuren rahan Hollywood-tuotannot tuntuvat ainakin hetkeksi menettäneen kiinnostuksensa lajityyppiä kohtaan, on aihe alkanut houkutella piiriinsä tuoreen vision omaavia nuoria tekijöitä ympäri maailmaa. Sotaelokuva oli hyvin edustettuna myös tämänvuotisilla Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla, jotka keräävät vuosittain suuret määrät elokuvan ystäviä ihastelemaan teoksia, joita ei Suomessa muuten välttämättä nähtäisi. Ruotuväki kävi katsastamassa kaksi kiiteltyä, erilaisia konflikteja käsittelevää elokuvaa: Irakin sotaa kuvaavan 20 Cigarettes ja Kolumbian vesikriisistä kertovan Sade kuuluu meille. Kaaosta ja sekasortoa 20 Cigarettes kertoo elokuvan ohjaajan, Aureliano Amadein lyhyestä vierailusta Irakiin vuonna Amadein oli tarkoitus olla mukana kuvaamassa Italian joukoista kertovaa dokumenttia, mutta ennen kuin kuvaukset ehtivät alkaa, hän joutui autopommin uhriksi. Ohjaaja Iciair Bollainin ja käsikirjoittaja Paul Lavertyn Sade kuuluu meille taas kertoo vesimaksujen räjähdysmäisestä noususta johtuneesta Kolumbian vesikriisistä vuonna Hintojen nousun takia köyhillä kolumbialaisilla ei ollut enää varaa veteen ja maassa seurasi rajuja yhteenottoja kansan ja hallituksen joukkojen välillä. Historiallista tapahtumaa kuvataan paikalle elokuvaa tekemään tulleen espanjalaisen kuvausryhmän näkökulmasta. Molemmissa elokuvissa huomiota herättää runsas käsivarakameran ja muka-aitojen dokumenttipätkien käyttö. Tällaiset tehokeinot tuovat tapahtumat aivan katsojan nenän eteen. Samalla korostuu sodan kaaos ja sekasorto. Katsoja ei näe missään vaiheessa suurten sotajoukkojen liikkeitä tai yhtenäisenä hyökkääviä rintamia. Itse taistelu on sotkuista, epäselvää ja ohi sekunneissa. Itse taistelu on sotkuista, epäselvää ja ohi sekunneissa. Paul Laverty kertoo vaikutelman olevan tarkoituksenmukainen: Sota on likaista. Emme voi hymistellä asioita tai vaieta niistä, vaan meidän pitää kertoa tapahtumista niin kuin ne ovat. Juuri sodan kauheudet saivat muun muassa Nicaraguassa ja El Salvadorissa sisällissotaa todistaneen Lavertyn hakeutumaan elokuvien pariin. Vaikuttavinta oli, kuinka sotatilanteessa siviilit joutuvat kärsimään eniten. On tärkeää kertoa heidän tarinansa. Mitään lisäämättä mitään pois jättämättä Sade kuuluu meille sisältää paljon symboliikka. Espanjalaisten, Kolumbian alkuperäisväestön ja hallituksen joukkojen keskinäiset välienselvittelyt peilaavat satoja vuosia jatkunutta siirtomaavalta-aikaa ja siihen liittyviä vääryyksiä Etelä- Amerikassa. 20 Cigarettes taas ei turhaan taustoita tai ota kantaa. Se keskittyy kertomaan sotatilanteesta kaikessa raadollisuudessaan. Kummassakin tapauksessa tulos on perinteiseen sotaelokuvaan verrattuna intensiivinen ja rehellisen tuntuinen. Katsojakin tajuaa nopeasti, että sodalla harvoin on voittajia tai draaman kaarta. Sen sijaan korostuvat yksilöt ja heidän itsekkäät motiivinsa. Mieleen tulee, voiko niin valtavaa ja käsittämätöntä asiaa kuin sota edes kuvata muulla tavalla. Molemmat elokuvat ovatkin vaikuttavuudessaan tutustumisen arvoisia ja ainakin Sade kuuluu meille tullaan näkemään syksyllä myös kansallisessa levityksessä. Roope Luokkamäki konsolipelit Gears of War 3 Xbox 360 Microsoft Studios Xbox 360 -konsolille ilmestynyt Gears of War 3 on suositun räiskintäpelisarjan päätösosa. Se tarjoaa edellisistä osista tuttua hirviöiden lahtaamista, mutta jää yllätyksettömyydessään varsin keskinkertaiseksi kokonaisuudeksi. Peli sijoittuu Sera-planeetalle, jota uhanneet örkit on verisessä sodassa saatu voitettua ja hengissä selviytyneet hallituksen sotilaat ovat vetäytyneet syrjäiselle saarelle paranteleman haavojaan. Ei ehdi kuitenkaan kulua kauaa, kun uudet viholliset jo uhkaavat kersantti Marcus Fenixiä ja kumppaneita. Gears of War 3 on suoraviivaista A:sta B:hen liikkumista eteen sattuvat viholliset pois tieltä raivaten. Toimintakohtaukset seuraavat toinen toistaan päälle liimatun tuntuisten tarinapätkien rytmittäessä menoa. Älylliset haasteet jäävät ovien avaamiseen vaadittavien nappuloiden etsimisen tasolle. Juonen voi aiemmista osista poiketen pelata läpi jopa neljän taistelijan voimin, mikä tuo peliin lisää mielenkiintoa. Xbox livestä löytyy myös erilaisia moninpelimuotoja, joissa voi mitata taitojaan muita pelaajia vastaan. Wingmanissa edetään taistelupareittain vihollisparit tuhoten. Capture the Leaderin ideana on nimenmukaisesti kaapata vastustajajoukkueen johtaja. Pelin grafiikat eivät tee vaikutusta, ja fysiikkamallinnus jättää toivomisen varaa. Esineistä vain harvat on tehty tulituksen vaikutuksesta tuhoutuviksi ja ampumiseen kyllästyy nopeasti. Viholliset kuolevat tuskallisen hitaasti, eikä ole merkitystä, tähtääkö niitä päähän vai jalkoihin. Gears of War 3 ei tuo pelirintamalle mitään uutta. Julkaisun päätarkoitus tuntuukin olevan laskelmoitu rahastaminen. Eero Nurmi NHL 12 Xbox 360 EA Sports Kiekkofanien jokavuotinen odotus on taas ohi. NHL 12 on ilmestynyt mukanaan nippu uutuuksia. Sarjan faneille ei liene yllätys, että tämän vuoden versio muistuttaa edeltäjäänsä. EA on kuitenkin parannellut vanhaa hyvin toiminutta peliä ja lisännyt muutamia uudistuksia. Kaukalo on nyt täysin interaktiivinen. Tähän uudistukseen törmää heti maalin edessä. Maalivahtien ympäriltä on kadonnut näkymätön suoja, joten veskarin voi lanata ja kiekkoa rouhia suojien alta. Vanhoista NHL-peleistä takaisin on tuotu kypärän lentäminen päästä ja pleksien särkyminen voimakkaasta taklauksesta. Hyvin ajoitetulla lonkkataklauksella on nyt myös mahdollista lennättää kaveri laidan yli vaihtopenkin puolelle. Merkittävin uudistus löytyy parannellusta fysiikkamoottorista. Kaikki pelaajat eivät enää pyöri kentän läpi miten sattuu. Nyt pelaajien massalla on oikeasti väliä. Pienet pelaajat ovat ketterämpiä ja isommat huomattavasti fyysisempiä. Maalivahtien torjunnat ovat aidompia. Enää ei napsita jokaista laukausta suoraan hanskaan, vaan kiekot putoilevat useammin kassarien eteen. Näin pelissä säilyy vauhti eikä pilliä vihelletä jokaisen laukauksen jälkeen. Täysin uutta pelissä on Winter Classic -ottelu joka mahdollistaa ulkoilmaottelun lumisateessa millä tahansa NHL-joukkueella. Lisäksi peliin on tuotu kentällinen vanhoja kaukalon legendoja. Hyppää Wayne Gretzkyn luistimiin ja jatka hänen NHL-uraansa. NHL 12 on hyvää jatkoa loistavalle edeltäjälleen. Parhaiten pelistä saa kaiken irti kavereiden kanssa. Jos kukkaron nyörit eivät kuitenkaan veny tämän vuoden versioon, pärjää hyvin viime vuoden NHL 11 -pelilläkin. Marko Virta

15 15 VAPAALLA Isoja festivaaleja ja miljoonia Youtube-toistoja. Stand keskustelua yleisön kanssa. Päämääränä viihdyttää Hedberg itse juttelee paljon suoraan yksittäisille katsojilup -komiikka on noussut huipulle. - Ei tarvii jännittää yhtään, me ollaan täällä. - Joo, ei mitään syytä olla hermostunut. Lavalle astelee tottuneesti kaksi miestä mikrofoneineen. Viisipäiväisen Helsinki Comedy Festivalin toisena iltana Apollo Live Clubin rivit ovat muutamaa yksittäistä penkkiä lukuunottamatta täynnä. Illan esiintyjät Sami Hedberg ja Niko Kivelä saavat yleisön nauramaan jo kävellessään sisään. Stand up -komiikka on illan sana. Eikä vain tämän illan: muutamassa vuodessa se on Suomessa noussut maan alta jokaisen tuntemaksi ilmiöksi. - Alussa se oli sellaista, että kun tuli baariin keikalle, piti kertoa baarimikolle mistä oikein on kyse. Porukka katsoi vaan jalkapalloa telkkarista, koomikko Sami Hedberg muistelee. - Nykyään myydään isoja esityksiä loppuun ja stand up festivaaleja järjestetään jokaisessa vähänkin isommassa kaupungissa. Hedberg on myös yrittäjä ja Helsinki Comedy Festivalin järjestäjä. Hän on ollut alalla vuodesta 2005, jolloin stand up oli jo kymmenisen maanalaisen vuoden jälkeen nostamassa päätään: Hedbergin ensimmäinen esiintyminen oli SubTv:n Get up, stand up -kilpailussa, jonka hän kaiken lisäksi voitti. Myös Apollon keikan toinen esiintyjä Niko Kivelä on tehnyt useamman vuoden stand upia. - Kyllä se on ihan järjettömiin mittoihin mennyt. Esimerkiksi Youtube-videoita mun esiintymisistä on katsottu yhteensä yli 8,5 miljoonaa kertaa, Hedberg ihmettelee. Värikkäitä tarinoita Koomikko seisoo lavalla ja puhuu mikrofoniin. Yleisö nauraa ja taputtaa. Mistä stand upissa on oikein kyse? Onko se vain vitsien kertomista lavalla? - Ei stand upilla ole mitään tekemistä vitsien kanssa. Kyse on oikeastaan vain tarinoiden kertomisesta ja niiden värittämisestä. Usein mulle tullaan sanomaan, että kerro hei vitsi. En mä osaa yhtäkään vitsiä, Hedberg nauraa. - Itse esimerkiksi teen mikrofonin avulla paljon äänitehosteita korostamaan tilanteita, hän valaisee. Ylipäätään stand up on varsin vapaa komiikan muoto. - Periaatteessa stand upissa ei ole mitään sääntöjä, kunhan esiintyy suoraan yleisölle. Pääosassa lavalla on vain mies ja mikrofoni. Tai nainen ja mikrofoni, hän lisää nopeasti. - Yleisö on myös tärkeässä osassa. Stand up on tavallaan le. Vuorovaikutus yleisön kanssa onkin olennainen osa hänen esiintymistään. Tärkeää on saada katsojat tuntemaan olonsa vapautuneeksi. - Se on joskus vaikeaa, kun suomalaiset ovat niin hiljaista kansaa. Mullakin meni kolme vuotta ennen kun uskalsin puhua yleisölle. En mä osaa yhtäkään vitsiä Hedberg kertookin pienten keikkojen olevan juuri sen takia parempia kuin suuret areenaesiintymiset. - Parhaita ovat sadan, kahdensadan katsojan keikat. Silloin tunnelma vapautuu, yleisö on paremmin mukana. Areenakeikoilla on todella vaikea saada kontakti yleisöön. Myös muita elementtejä on Hedbergin mukaan mahdollista liittää show'hun. Esimerkiksi musiikkia: sekä Hedbergillä että Kivelällä on akustinen kitara jalustalla takanaan Apollossa. Show'n loppuun he esittävät rakkauslaulun yleisössä olevalle pariskunnalle. Eikä liene yllätys, ettei kyseessä ole kovin perinteinen kitaraballadi. - Mulle musiikki on henkilökohtaisesti todella tärkeä juttu. Olen 18-vuotiaasta lähtien soittanut kitaraa ihan omaksi ilokseni. Jos saa musiikin toimimaan osana settiä, niin ei siinä mitään. Koska mitään sääntöjä stand upissa ei sillä tavalla tosiaan ole, Hedberg pohtii. Poliisit. Mopoautot. Järjestelmäasiantuntijat. Liito-oravat. Juttujen aiheet muuttuvat jatkuvasti, noudattaen tiettyä, joskin sumeahkoa, logiikkaa. Kivelä ja Hedberg tuntuvat puhuvan, mitä mieleen tulee. Kuinka pitkälle jutut ovat kirjoitettuja? Mikä on improvisaation osuus stand upissa? - Kyllä ne on aika pitkälle kirjoitettuja juttuja. Esitysten on tarkoituskin näyttää improvisoiduilta, Hedberg kertoo. - Aluksi mä kirjoitin kaikki jutut ja opettelin ne sanasta sanaan. Nyt se menee enemmän ideatasolla: kirjoitan muistiin sellaisia asioita, mistä haluan puhua. Hedberg käsittelee komiikassaan laajasti erilaisia aiheita. On kuitenkin asioita joita hän ei halua jutuissaan kosketella. - Liian rasistiset jutut, yhteiskunnalliset aiheet, uskonto Tuollaisia yritän välttää. Keikalla puhuttiin univormupukuisista miehistä, mutta toimittajan lienee turha kysyä mitään inttiaiheista läppää? Missä Hedberg itse suoritti varusmiespalveluksensa? - Santahaminassa. Liittyy tähän sellainen hauska yksityiskohta, että mä olin 1. rykmentin 1. jääkärikomppanian 1. joukkueen 1. ryhmän ensimmäinen mies. Tai oikeastaan mä olin toinen mies. Sehän onkin hauskempi niin!

16 16 takakansi potretti Dosentti kertaa ahkerasti Eero Nurmi Heikki Siltala on aktiivinen reserviläinen. 45-vuotiaalla filosofian tohtorilla on takanaan lähes sata vuorokautta kertaus- sekä vapaaehtoisia harjoituksia. En ole kieltäytynyt kun käsky on tullut, sen verran olen hurahtanut. Kertausharjoituksissa olen tyytyväinen siihen, että reserviläistä ei aliarvioida, vaan on annettu vastuuta, Siltala kertoo Hän on aina halunnut kehittää itseään, joten aktiivinen kertaaminen sopiikin hyvin kuvaan. Reserviupseerikouluun jälkijunassa Siltala suoritti varusmiespalveluksen vuosina ja kävi tuolloin aliupseerikoulun. Hän suoritti myöhemmin reserviupseerikoulun kurssin 2/226 täydennyskoulutuksena. Se avasi väylät myös mielenkiintoisempiin kertaustehtäviin. Reserviupseerikoulu oli Siltalalle erittäin positiivinen kokemus. Upseerikurssimme oli erinomainen, rima nostettiin korkealle. Osallistujat olivat korkeasti siviilipuolella koulutettuja, hyvin aktiivisia reserviläisiä. Saatiin panna kaikkemme peliin, Siltala kehuu. Maanpuolustus on Siltalalle vakava harrastus. Tästä kertoo kertausvuorokausien lisäksi dosentuuri Maanpuolustuskorkeakoululla (MPKK), jossa Siltalan erityisalana on johtajuus. Johtamishaasteet ovat hänelle arkipäivää myös siviilityössä kansainvälistymispalveluja tarjoavassa AAC Globalissa, jossa Siltala toimii liiketoimintayksikön johtajana. Työn ja maanpuolustuksen vastapainona toimivat toisenlaiset harrastukset. Siltala kertoo olevansa intohimoinen urheilija. Erityisen lähellä sydäntä ovat kamppailulajit: Olen sellainen extreme-tyyppinen urheilija. Tykkään hakea rajojani, Siltala sanoo. Heikki Siltala löytää AAC Globalin johtotehtävien lisäksi aikaa myös maanpuolustukselle. Tiedon hallinta haasteena kriiseissä Johtamisen asiantuntijalle löytyy nykymaailmassa mielenkiintoista pohdittavaa. Tiedon demokratisoituminen ja sosiaalinen media ovat paitsi mullistaneet perinteisiä tapoja tehdä töitä, myös tuoneet lisähaastetta sotilasjohtajille konfliktitilanteissa. Vaikka informaatiosodankäynnissä käsitteenä ei ole mitään uutta, on nykytekniikka tuonut sen rivisotilaan tasolle. Esimerkkejä uudenlaisesta informaatiosodankäynnistä löytää Irakin ja Afganistanin sodista. Sotilaat pitävät blogia, he kommentoivat ja kertovat lähes reaaliajassa tapahtumista siellä, Siltala kertoo. Saattaa olla niin, että vastakkaiset osapuolet keskustelevat samasta taistelusta, chattaavat, lähettävät videoleikkeitä ja kommentoivat niitä. Se luo uskomattoman uuden ulottuvuuden informaatiosodankäyntiin. Kirjoittaminen voi olla hyvä varaventtiili. Siltalan mukaan johtajan vaihtoehtona on tällöin joko yrittää kieltää toiminta, tai sitten luoda pelisääntöjä ja asettaa rajoja, mutta myös tukea ja luoda mahdollisuuksia. Kirjoittaminen voi olla hyvä varaventtiili paineiden purkamiseen, kunhan ei kirjoiteta ihan yksityiskohtaisia asioita. Itse valitsisin siis jälkimmäisen tien. Itse johtamisen Siltala sanoo olevan samantyyppistä niin sotilas- kuin siviiliorganisaatiossa. Erot liittyvät organisaatiorakenteisiin. Siinä missä puolustusvoimista löytyy linjaorganisaatioita selkeine hierarkioineen, suositaan siviilipuolella prosessi- tai matriisimalleja. Puolustusvoimissa korostuu päätöksenteko ja sen tärkeys, asiantuntijavetoisemmiksi muuttuvissa siviiliorganisaatioissa päätöksenteko on moniulotteisempaa. Moniulotteisuuskin voi mennä liian pitkälle. Hierarkioiden madaltaminen saattaa johtaa siihen, ettei kukaan enää johda ja ota vastuuta. Asiantuntijatkin tarvitsevat kapellimestaria, joka laittaa rajat ja osaa myös tehdä ikäviä päätöksiä, Siltala muistuttaa. Puolustusvoimien päätettävä, mihin panostetaan Puolustusvoimien joutuessa tehostamaan toimintaansa ja etsimään säästöjä päätöksentekokyky joutuu koetukselle. Puolustusvoimien tulee päättää, haluaako se suuntautua enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan vai pitäytyä perinteisessä maanpuolustuksessa. Sekä poliittisen ohjauksen että strategisella tasolla tulee löytää selkeä linja, jota seurataan. Täytyy vastata kysymykseen, mitä varten puolustusvoimat on olemassa. Yhteisen linjan löydyttyä haasteena on etsiä kustannussäästöjä unohtamatta operatiivista erinomaisuutta ja uudistumista. Tulee osata painaa kaasua ja jarrua samanaikaisesti. Jos kustannustehokkuus dominoi liikaa, uhkaa taantuminen, Siltala kuvaa. Heikki Siltala Ikä: 45 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Vice President, AAC Global Koulutus: Filosofian tohtori Sotilasarvo: Res. luutnantti Niin makaa kuin petaa. Kuvat: Juuso Salakka poiminta Perinteistä huutokauppaa Tampereella Tuomas Kähärä Millog Oy:n Kalkun toimipisteessä Tampereella järjestetään puolustusvoimien käytöstä poistetun materiaalin huutokauppa lokakuuta. Myynnissä on tavaraa korjaamoja talousalan materiaalista aina maastokuorma-, henkilö- ja pakettiautoihin. Samassa yhteydessä myydään tiistaista 4. lokakuuta alkaen myös esimerkiksi villapaitoja ja nahkasaappaita kiinteällä hinnalla. Perinteeksi muodostunutta Kalkun huutokauppaa on järjestetty vuodesta 1944 lähtien vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ostajia on aina ollut sen verran paljon, että tämä on kannattanut. Asiakkaita tulee tänne ympäri Suomea, Lappia myöten ja lisäksi Jo lähes 70 vuoden ajan järjestetty Kalkun huutokauppa vetää ihmisiä ostoksille jopa ulkomailta. Kuva: Puoluastusvoimat/Juhani Kandell muun muassa Virosta, kertoo Millog Oy:n jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki. Hänen mukaansa ostajien joukosta löytyy niin harrastelijoita, keräilijöitä kuin tavallisia ihmisiäkin. Myytävää, yleensä elinkaarensa loppupäässä olevaa materiaalia, on saatu kaikkialta Suomesta. Erityisesti moottoriajoneuvot tuntuvat kelpaavan kuin munkit sotkussa. Yleisesti ottaen kaikenlainen tavara on käynyt aina hyvin kaupaksi, joinakin vuosina olemme pitäneet vielä kolmannenkin huutokaupan, jos tavaraa on riittänyt, hän lisää. Puolustusvoimien käytöstä poistetun materiaalin huutokauppa Katso tarkemmat lisätiedot osoitteesta: > kalenteri Ruskatröötän avajaiskonsertti Lieksa Ruskatrööttä on kaikenikäisille puhallinmusiikin harrastajille ja musiikinopiskelijoille suunnattu valtakunnallinen puhallinorkesteritapahtuma Lieksan Brahesalissa. Karjalan Sotilassoittokunta näyttää millaista onkaan soittaa puhallinorkesterissa ammatikseen. Liput 5. Maanpuolustussoittokuntien Katselmus Lahti Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kolmannen maanpuolustussoittokuntien Katselmus tapahtuman Lahdessa Katselmuksessa esiintyy kotimaisia maanpuolustussoittokuntia sekä soittokunnat Ruotsin Hemvärnetistä ja Viron Kaitseliitista. Yleisöllä on vapaa pääsy kaikkiin maanpuolustussoittokuntien Katselmuksen musiikkitapahtumiin. Katso lisätietoa > Jatkosota TK-piirtäjien silmin -näyttely asti, Helsinki Tämä erikoisnäyttely on esillä vuoden 2011 loppuun Sotamuseon talvisotanäyttelyn yhteydessä Helsingin Kruununhaassa. Sotamuseon erikoisnäyttely kertoo 70 vuotta sitten käydyn jatkosodan tapahtumista tiedotuskomppanioihin kuuluneiden taiteilijoiden tekemien piirustusten avulla. Sotamuseon kokoelmiin kuuluu toista tuhatta TK-piirrosta. Katso tiedot osoitteesta >

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER & VATT Matine tutkimusseminaari 17.11. 2011 (MATINE rahoitus 58 000 ) Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot